Ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen hallinnon yhdistäminen

Document Sample
Ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen hallinnon yhdistäminen Powered By Docstoc
					HELSINGIN KAUPUNKI
OPETUSVIRASTO
SOSIAALIVIRASTO




RUOTSINKIELISEN PÄIVÄHOIDON JA OPETUSTOIMEN
HALLINNON YHDISTÄMINEN
JATKOSELVITYS
                                                                                                                                                                                  2


1 TYÖN TAUSTA, TOIMEKSIANTO JA TAVOITTEET ......................................................................................... 3

2 RUOTSINKIELISEN PÄIVÄHOIDON JA OPETUSTOIMEN LAAJUUS ........................................................... 4

   2.1 TOIMINTAYKSIKÖT SEKÄ LASTEN JA NUORTEN MÄÄRÄ ............................................................................................. 4
   2.2 ENNUSTEET................................................................................................................................................................ 7

3 TYÖRYHMÄN SELVITYKSET JA EHDOTUKSET............................................................................................... 8

   3.1 JOHTOSÄÄNNÖT ......................................................................................................................................................... 8
   3.2 HALLINTO ................................................................................................................................................................ 10
   3.3 TILAT JA RAKENNUSHANKKEET ............................................................................................................................... 12
   3.4 TIETOHALLINTO ....................................................................................................................................................... 14
   3.5 IRTAIN OMAISUUS JA HANKINNAT ............................................................................................................................ 15
   3.6 RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUT ................................................................................................................................. 17
   3.7 HENKILÖSTÖ ............................................................................................................................................................ 18
   3.8 TALOUS ................................................................................................................................................................... 23

4 TIIVISTELMÄ TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA................................................................................................ 25

LÄHTEET ....................................................................................................................................................................... 28

LIITTEET ....................................................................................................................................................................... 29
                                                                                              3


1 Työn tausta, toimeksianto ja tavoitteet
   Vuoden 2007 alusta voimaan tullut sosiaalihuoltolain (710/1982) lasten päivähoidosta
   annettua lakia koskeva muutos (22.12.2006/1330) antaa kunnille oikeuden
   harkintansa mukaan päättää, minkä toimielimen alaisuuteen lasten päivähoidon sekä
   kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen hallinnointi sisällytetään. Kuntaliiton tietojen
   mukaan vuoden 2008 alkuun mennessä 82 kuntaa on toteuttanut päivähoidon ja
   opetustoimen hallinnon yhdistämisen ja useat kunnat selvittävät hallinnon asemaa
   kunnassa vuoden 2008 aikana (Päivähoidon hallinto kunnissa www.kunnat.net).
   Pääkaupunkiseudulla Vantaa on yhdistänyt päivähoidon ja opetustoimen vuoden
   2008 alusta lukien. Espoossa ruotsinkielinen päivähoito ja opetustoimi ovat olleet
   samassa organisaatiossa 10 vuotta, ja suomenkielisen päivähoidon ja opetustoimen
   osalta yhdistäminen on suunnitteilla.

   Kaupunginhallitus kehotti 25.6.2007 (948 §) opetusvirastoa ja sosiaalivirastoa
   selvittämään ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen hallinnon yhdistämistä.
   Asiasta laadittiin 31.3.2008 valmistunut selvitys, joka on liitteenä 1. Selvityksessä
   esitetään jatkotoimenpiteiksi, että Helsingin ruotsinkielinen lasten päivähoito ja
   ruotsinkielinen opetustoimi yhdistetään 1.1.2010 alkaen siten, että

                   -   luottamushenkilöorganisaation muodostavat opetuslautakunta ja
                       ruotsinkielinen jaosto
                   -   opetusviraston organisaatioon muodostetaan osastotasoinen
                       yksikkö, ”Ruotsinkielinen päivähoito- ja koulutuslinja”, johon
                       kuuluvat ruotsinkielinen yleissivistävä koulutus ja ruotsinkielinen
                       lasten päivähoito
                   -   päiväkodit ja koulut toimivat erillisinä hallinnollisina yksikköinä.

   Lisäksi työryhmä esitti, että asetetaan organisaatiouudistusta valmisteleva työryhmä,
   jolla on ohjausryhmä sekä tarvittavat alatyöryhmät ja päätoiminen
   koordinaattori/projektipäällikkö. Selvityksessä todettiin vielä, että
   organisaatiouudistuksen valmistelu tulisi saada valmiiksi helmikuun loppuun
   mennessä 2009.

   Kaupunginjohtaja päätti 11.6.2008 (Päätösluettelo Kj/4) asettaa työryhmän, jonka
   tehtävä on selvittää ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen hallinnon
   yhdistämistä mm. organisaatiomuutoksen hallintoon, johtosääntöihin, sopimuksiin,
   henkilöstöön, talouteen, tiloihin, tietojärjestelmiin ja teknologiaan liittyvät
   muutostarpeet ja tehdä asiaa koskevat esitykset. Työryhmän tuli saada työnsä
   valmiiksi vuoden 2008 loppuun mennessä.

   Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin kehittämisjohtaja Paula Sermilä
   opetusvirastosta. Työryhmän jäseniksi nimettiin linjanjohtaja Margareta Nygård
   opetusvirastosta, ruotsinkielisten sosiaalipalveluiden päällikkö Ulla Liljelund sekä vt.
   päivähoitoalueen päällikkö Inge-Gerd Berghäll sosiaalivirastosta ja
   organisaatiopäällikkö Vesa Paavola talous- ja suunnittelukeskuksesta. Ulla Liljelundin
   viransijaisena on 1.9.2008 lähtien toiminut Roger Nordman. Järjestöt nimesivät
   edustajikseen Tuija Laineen (Tehy), Liisa Paavolan (JYTY), Eila Pelttarin (JHL), Päivi
   Salménin (TNJ) ja Merja Winterin (JUKO). Järjestöjen edustajat nimesivät
   varahenkilöikseen Marja Kuisman (TNJ), Mirja Reijosen (Tehy), Kirsti Timosen (JYTY)
                                                                                         4


    ja Arja Holmin (JHL). JUKO ei nimennyt varajäsentä.

    Työryhmä kutsui asiantuntijoikseen opetuskonsultti Gun Sandberg-Wallinin ja
    johtavan koulutuskonsultin Inari Salosen opetusvirastosta sekä suunnittelija,
    päiväkodinjohtaja Jenni Tirrosen sosiaaliviraston ruotsinkielisistä palveluista. Inari
    Salonen toimi myös valmistelijana. Selvityshenkilönä on toiminut Helena Byfält 1.10.-
    31.12.2008. Työtä on valmisteltu 12 alatyöryhmässä. Alatyöryhmissä työskennelleet
    esitellään liitteessä 2.

    Työryhmän esitystä käsiteltiin opetusviraston virastotoimikunnassa 23.9.2008 ja
    sosiaaliviraston henkilöstötoimikunnassa 20.10. ja 19.12.2008.

    Työryhmä kokoontui seitsemän kertaa ja järjesti kaksi seminaaria.
    Aloitusseminaarissa 8.10. kuultiin opetustoimen johtaja Barbro Högströmin esitys
    Espoon kaupungin ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen yhdistämisestä sekä
    ruotsinkielisen opetus- ja kasvatustyön päällikkö Johan Auran esitys vastaavasta
    työstä Vantaalta.

    Raportin liitteenä on JHL:n eriävä mielipide.


2 Ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen laajuus
   Käsitteellä päivähoito tarkoitetaan päivähoitolaissa määriteltyä lapsen hoidon
   järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna
   päivähoitotoimintana (Laki lasten päivähoidosta 36/1973, 1§). Varhaiskasvatuksen
   piiriin kuuluu: kunnan järjestämä päivähoito käsittäen sekä kunnallisen että kunnan
   ostaman päivähoidon, kunnan tukema yksityisen hoidon tuki, lasten kotihoidon tuki,
   esiopetus sekä leikki- ja muu toiminta eli avoin varhaiskasvatustoiminta. Esiopetus on
   vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista opetusta ja
   kasvatusta. Päivähoitopalveluja järjestetään pääsääntöisesti lapsille noin 10
   kuukauden iästä 6-vuotiaaseen. Selvityksen ulkopuolelle rajataan leikkipuistotoiminta
   koska ruotsinkielistä leikkipuistotoimintaa ei järjestetä.

   Perusopetuslain mukaan (1998/628) oppivelvollisuus alkaa siitä vuodesta kun lapsi
   täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy kun perusopetus on täyttynyt tai
   kun perusopetuksen alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Helsingissä ruotsinkieliseen
   opetustoimeen kuuluu esiopetus, perusopetus ja lukiokoulutus sekä koululaisten
   iltapäivätoiminta.


2.1 Toimintayksiköt sekä lasten ja nuorten määrä

   Päivähoito

   Ruotsinkielisen päivähoidon palveluverkko muodostuu maantieteellisesti toisistaan
   etäällä olevista pienistä yksiköistä (liite 3).

   Ruotsinkielinen kunnallinen päivähoito toimii 29 päiväkodissa ja 12
   ryhmäperhepäiväkodissa (taulukko 1). Syksyllä 2008 omassa kodissaan
                                                                                       5


työskenteleviä perhepäivähoitajia on neljä. Esiopetus on pääsääntöisesti integroitu
päiväkotitoimintaan. Lisäksi on kaksi erillistä esiopetusryhmää, joista toinen on
integroitu erityisryhmä, sekä kaksi iltapäiväryhmää koululaisille, joista toinen on
kehitysvammaisille. Ruotsinkieliseen päivähoitoon kuuluu myös 10
ostopalvelupäiväkotia ja kolme yksityistä päiväkotia.

Lapsia on hoidossa yhteensä 1781, joista noin 200 on esiopetuksessa.

Taulukko 1. Ruotsinkielinen päivähoito, toimipisteet ja lasten määrät.


      Ruotsinkielinen päivähoito (31.12.2007)      0-5 v.    6-7 v.      Yhteensä
      Kunnalliset päiväkodit   hoidossa olevat     1013       203          1216
      (29 päiväkotia)          lapset
                               joista                            195
                               esiopetuksessa
                               kerhotoiminta,                               32
                               iltapäivätoiminta
      Ostosopimuspäiväkodit hoidossa olevat         217       129          346
      (10 päiväkotia)          lapset
                               joista                            21
                               esiopetuksessa
      Kunnallinen              hoidossa olevat     121                     121
      perhepäivähoito (12      lapset
      ryhmäperhepäiväkotia,
      4 kotona
      työskentelevää
      perhepäivähoitajaa)
      Yksityiset päiväkodit (3 hoidossa olevat                              66
      päiväkotia)              lapset
      Yhteensä                                                             1781



Vuonna 2009 avataan uudet päiväkodit Arabianrantaan ja Oulunkylään. Vallilan
alueelle ja Munkkiniemeen perustetaan uusia ryhmiä.

Sipoon liitosalueelta siirtyy vuodenvaihteessa 2009 Helsingin ruotsinkieliseen
päivähoitoon päivähoitoyksikkö, jossa on yksi ruotsinkielinen ryhmä sekä toinen
päivähoitoyksikkö, jossa on kaksi ruotsinkielistä ryhmää. Lisäksi kuntaliitoalueelta
siirtyy yksi ostosopimuspäiväkoti ja yksi yksityinen päiväkoti. Lapsiryhmiä on
kaikkiaan viisi ja näissä on yhteensä 50 lasta.

Lasten päivähoidon yhteiskäyttöä laajennetaan pääkaupunkiseudulla asteittain
syksystä 2008 lukien kuntien yhteistyöhankkeena (Kaupunginhallituksen päätös §
130 6.5.2008).

Ruotsinkieliset koulut ja oppilaitokset

Kaupungin ylläpitämiä ruotsinkielisiä peruskouluja on 22, joista kolme on
erityiskouluja (taulukko 2). Helsingissä on myös yksi valtion ylläpitämä ruotsinkielinen
erityiskoulu sekä yksityinen Rudolf Steiner -koulu, jossa on suomen- ja ruotsinkielisiä
luokkia. Lukioita on 1.8.2009 lukien neljä, joissa yhdessä on myös aikuislukiotoiminta.
                                                                                        6


Peruskouluissa on oppilaita yhteensä 3100 ja lukiokoulutuksessa yli 1300.




Taulukko 2. Helsingin kaupungin ruotsinkieliset koulut ja oppilasmäärät 20.9.2008.


      Kaupungin                  esiopetus   1-6 lk   7-9 lk   10 lk   yhteensä
      ruotsinkieliset koulut
      Peruskoulut (22)              106        1944   1132        21      3203
      Lukiot (4)                                                          1192
      Aikuislukiot (1)                                                     118
      Yhteensä                                                            4513



Sipoon liitosalueelta siirtyy vuodenvaihteessa Helsinkiin yksi ruotsinkielinen koulu,
jossa on noin 90 ruotsinkielistä oppilasta.

Helsingin kaupunki on tehnyt sopimuksen oppilaiden ottamisesta ruotsinkieliseen
kouluun yleisopetuksen osalta kolmen kunnan kanssa ja erityisopetuksen osalta 10
kunnan kanssa.

Esiopetuksen järjestäminen päivähoidossa ja opetustoimessa

Sosiaalitoimen ruotsinkielistä esiopetusta järjestetään 14 kunnallisessa päiväkodissa
tai ostosopimuspäiväkodissa sekä viidessä koulusta vuokratussa tilassa.
Opetustoimen ruotsinkielistä esiopetusta järjestetään kuudessa koulussa.
Esiopetusta järjestetään siis yhteensä 20 toimipaikassa. Sosiaalitoimen järjestämään
ruotsinkieliseen esiopetukseen osallistuu vuonna 2008 yhteensä noin 200 lasta ja
opetustoimen järjestämään esiopetukseen noin 100 lasta.

Koululaisten iltapäivätoiminta

Kaikkien ruotsinkielisten koulujen ala-asteilla tai niiden läheisyydessä järjestetään
iltapäivätoimintaa. Syksyllä 2008 toimintaan osallistui 571 oppilasta (noin 82 %
iltapäivätoimintaan oikeutetuista oppilaista).

Päivähoidon tukihenkilöstö ja koulun oppilashuolto

Päivähoidossa on neljä kiertävää erityislastentarhanopettajaa ja kaksi
kielitukilastentarhanopettajaa, jotka toimivat päivähoidon tukena. Päivähoitoikäisten
lasten terveydenhoito, kehityksen seuranta ja tuki kuuluvat lastenneuvolan työhön.
Päivähoito toimii varhaisen puuttumisen periaatteen mukaan ja yhteistyössä
terveysviraston neuvoloiden ja erityispalvelujen kanssa. Päivähoito käyttää
perheneuvolan psykologipalveluja.

Esiopetus on perusopetuslain alaista toimintaa ja siihen kuuluu oppilashuollon
palvelut opetussuunnitelman/esiopetussuunnitelman mukaisesti.
                                                                                             7


   Koulun oppilashuollon tavoitteena on ehkäistä, tunnistaa ja korjata oppimisvaikeuksia
   sekä huolehtia oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
   Oppilashuolto on koulukuraattorin ja -psykologin asiakastyötä sekä ehkäisevää työtä.
   He tekevät tiiviistä yhteistyötä kouluterveydenhoitajan ja lääkärin kanssa.
   Kouluterveydenhoito on osa lakisääteistä kansanterveystyötä, joka on terveysviraston
   alaista toimintaa.

   Ruotsinkielisten koulujen oppilashuollossa työskentelee viisi koulupsykologia ja viisi
   koulukuraattoria. Vuonna 2007–2008 psykologeilla ja kuraattoreilla oli yhteensä 679
   asiakaskäyntiä oppilashuollossa. Noin 40 % käynneistä liittyi oppimisvaikeuksiin.


2.2 Ennusteet

   Helsingin väestöennusteessa 2009–2040 arvioidaan ruotsinkielisen väestön säilyvän
   nykytasolla seuraavan 10 vuoden ajan. Taulukossa 3 on esitetty vuoden 2009–2011
   ennusteet. Sipoon alue on mukana ennusteissa.

   Taulukko 3. Ruotsinkielisten lasten ja nuorten väestöennuste 2009–2011 (sisältää
   Sipoon alueen).

      Ennuste           2009       2010        2011
      0–6-vuotiaat      2410       2420        2410
      7–12-vuotiaat     1881       1818        1803
      13–15-vuotiaat    1032       1036        1008



   Taulukko 4. Ruotsinkielisen päivähoidon ennuste 2009–2011 (sisältää Sipoon
   alueen).

    Lasten määrä                               2009      2010            2011
    Hoidossa olevat alle kouluikäiset 31.12.   1821      1861            1861
    joista: Omissa päiväkodeissa               1321      1361            1361
            Ostopalvelupäiväkodeissa           369       369             369
            Perhepäivähoidossa                 131       131             131
            Lasten kodinhoidon tuki
            Yksityisen hoidon tuki



   Taulukossa 4 on sosiaaliviraston käyttösuunnitelman mukainen ennuste, jossa
   ruotsinkielisen päivähoidon lapsimäärän arvioidaan kasvavan vuoteen 2011
   mennessä noin 40:llä (taulukko 4). Sipoon alueella arvioidaan tulevan 48 lasta omiin
   päiväkoteihin ja 20 lasta ostopalvelupäiväkoteihin. Lasten kodinhoidon tuki ja
   yksityisen hoidon tuki on sosiaaliviraston lasten päivähoidon yksikön suoritteissa.
   Ruotsinkielisen päivähoidon osuus suhteutettuna hoidossa oleviin lapsiin on lasten
   kotihoidon tuen osalta 585 ja yksityisen hoidon tuen osalta 114 lasta (8%
   Sosiaaliviraston tilaston 10/2008 luvuista).

   Koulujen oppilasmäärän arvioidaan kasvavan vuoteen 2011 mennessä kaikkiaan
   60:llä (taulukko 5). Väestörekisterissä ruotsinkielisten koulujen oppilaista arvioidaan
   olevan jopa 5–10 % äidinkieleltään suomenkielisiä. Sipoon ja Vantaan liitosalueilta
                                                                                            8


   tulee ruotsinkielisiä peruskoululaisia noin 130.




   Taulukko 5. Kaupungin ruotsinkielisten peruskoulujen oppilasmäärät 2009–2011.
   (Helsingin kaupunki. Opetustoimen tulosbudjetti 2009, ruotsinkielinen koulutuslinja.)

                              2009 Ennuste            2010 Ennuste          2011 Ennuste
    Esiopetus                      107                     107                   107
    Sairaalaopetus                  2                       1                     1
    Peruskoulupalvelut            3135                    3159                  3189
    -1-6 luokat                   1972                    1988                  2028
    -7-10 luokat                  1163                    1171                  1161
    Yhteensä                      3241                    3266                  3296



   Opetusviraston korkeammat ennusteet verrattuna kaupungin viralliseen
   ennusteeseen selittyvät kaksikielisten ja ulkokuntalaisten määrällä.


3 Työryhmän selvitykset ja ehdotukset
   Ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen hallinnon yhdistämistä on selvitetty
   seuraavien alueiden osalta: johtosäännöt, hallinto, tilat ja rakennushankkeet,
   tietohallinto ml. asiakirjahallinta, irtain omaisuus ja hankinnat, ruoka- ja
   siivouspalvelut, henkilöstö sekä talous. Kullakin alueella on selvitetty nykytilanne,
   tilanne 2010 sekä 2009 tarvittavat toimenpiteet.


3.1 Johtosäännöt

   Nykytilanne

   Kunnan hallinto järjestetään johtosäännöillä, joilla määrätään kunnan eri
   viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä.
   Johtosäännöillä määrätään kunnan organisaatiosta ja toimivallan siirtämisestä.
   Yleissäännökset siitä, miten valtuuston toimivaltaa johtosäännöillä siirretään, ovat
   kuntalaissa. Sosiaalihuollon, kuten lasten päivähoidon osalta laissa säädetyn
   päätösvallan siirtäminen viranhaltijoille, tapahtuu sosiaalihuoltolain 12 §:n nojalla.

   Kuntalain mukaisesti päätöksen lasten päivähoidon tehtävien jakamisesta ja
   antamisesta yhdelle tai useammalle toimielimelle tekee kaupunginvaltuusto.
   Hallinnon järjestämistä koskevassa johtosäännössä tulee, mikäli sosiaalihuoltoon
   kuuluvia lasten päivähoidon järjestämiseen liittyviä tehtäviä annetaan kahdelle eri
   monijäseniselle toimielimelle, tarkoin määritellä eri tehtävien toimeenpanovastuu,
   yleisluonteiset ja valvontatehtävät mukaan luettuina, sekä määritellä ratkaisusäännöt
   toimivaltaepäselvyyksien varalle.

   Helsingin kaupungissa esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet päätetään
   kaupunginhallituksessa.
                                                                                          9



Tällä hetkellä opetustoimen johtosäännössä ei ole ruotsinkielisen lasten päivähoidon
järjestämisen sekä yksityisen hoidon ja kotihoidon tukeen liittyvien tehtävien
siirtymisen edellyttämiä määräyksiä.

Lasten päivähoidosta vastaa sosiaalilautautakunta, sen ruotsinkielinen jaosto
ruotsinkielisen päivähoidon osalta sekä sosiaalivirasto. Opetustoimesta vastaa
opetuslautakunta, sen ruotsinkielinen jaosto ruotsinkielisten koulutuspalvelujen osalta
sekä opetusvirasto. Opetuslautakunnan jaosto asettaa kouluille johtokunnat.

Tilanne 2010

Sosiaaliviraston ja opetusvirastojen valmisteleman, ruotsinkielisen päivähoidon ja
opetustoimen hallinnon yhdistämistä koskevan selvityksen (31.3.2008) mukaan
päivähoidon ja opetustoimen hallinnon yhdistäminen tarkoittaa ruotsinkielisen lasten
päivähoidon järjestämisen sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen liittyvien
tehtävien siirtymistä opetustoimeen. Käytännössä yhdistyminen merkitsee myös sitä,
että ruotsinkielinen esiopetus kokonaisuudessaan siirtyy opetustoimen
järjestettäväksi.

Organisatorisena lähtökohtana johtosäännön valmistelussa on edellä mainitun
selvityksen mukainen organisaatiomalli. Mallin mukaan Helsingin ruotsinkielinen
lasten päivähoito ja opetustoimi yhdistetään 1.1.2010 siten, että
      - luottamushenkilöorganisaation muodostavat opetuslautakunta ja
         ruotsinkielinen jaosto
      - opetusviraston organisaatioon muodostetaan osastotasoinen yksikkö,
         ”ruotsinkielinen päivähoito- ja koulutuslinja”, johon kuuluvat ruotsinkielinen
         yleissivistävä koulutus ja ruotsinkielinen päivähoito.
      - päiväkodit ja koulut toimivat erillisinä hallinnollisina yksikköinä.

Toimenpiteet 2009

Opetustoimen johtosääntöön tulee sisällyttää ruotsinkielisen lasten päivähoidon
järjestämisen sekä yksityisen hoidon ja kotihoidon tukeen liittyvien tehtävien
siirtymisen edellyttämät määräykset. Vastaavasti määräykset ruotsinkielisen
toiminnan osalta tulee poistaa sosiaalitoimen johtosäännöstä. Sosiaalitoimen
johtosäännössä päivähoidon järjestämiseen liittyvistä hallinnollisista asioista päättää
lautakunta, muutoksenhakua koskevista asioista lautakunnan jaosto ja lasten
päivähoidon, kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea koskevan yksilöhuollon
järjestämisestä viraston päällikön määräämä viranhaltija. Ruotsinkielisen lasten
päivähoidon yhdistäminen opetustoimeen edellyttää vastaavien määräysten ottamista
opetustoimen johtosääntöön. Liitteessä 4 tarkastellaan sosiaalitoimen
johtosääntömallin mukaisesti hallinnon yhdistämisen edellyttämiä muutoksia
opetustoimen johtosääntöön. Samalla on pyritty kartoittamaan mitä vaikutuksia
ruotsinkielisen lasten päivähoidon siirtymisellä on erityisesti opetusviraston hallinto- ja
kehittämiskeskuksen ja koulutuslinjan tehtäviin ja ko. osastojen väliseen työjakoon.

Hallinnon järjestämistä koskevan johtosäännön sisältöön vaikuttaa
kaupunginvaltuuston kannanotto siihen, mikä toimielin kaupungissa päättää kahden
hallintokunnan alaisuudessa toimivan lasten päivähoidon ohjauksesta ja kuntalaisten
                                                                                              10


    etuuksien yhdenmukaisista perusteista kieliryhmistä riippumatta (kunnalliset maksut,
    sosiaalihuollon lainsäädäntöön perustuvat etuudet sekä kasvatustyön yhteiset
    perusteet). Kuntalain mukaisesti johtosäännöt hyväksyy kaupunginvaltuusto.

3.2 Hallinto

   Nykytilanne

    Sosiaaliviraston vastuualueet ovat lasten päivähoito, lapsiperheiden palvelut,
    aikuisten palvelut ja vanhusten palvelut sekä hallinto- ja kehittämiskeskus. Aikuisten
    palvelujen vastuualueella on viisi toimistoa, joista ruotsinkieliset sosiaalipalvelut on
    yksi ja ruotsinkielinen lasten päivähoito on sen osana. Ruotsinkielisiä
    sosiaalipalveluja johtaa ruotsinkielisten palvelujen päällikkö.

    Ruotsinkielisen päivähoidon hallinnon tehtäviin kuuluu varhaiskasvatuspalveluiden
    järjestämistä päivähoitolain edellyttämällä tavalla päiväkotihoitona, perhepäivähoitona
    tai muuna päivähoitotoimintana. Hallinnon henkilöstöön kuuluvat kiertävät
    erityislastentarhanopettajat ja kielitukilastentarhanopettajat.

    Sosiaaliviraston hallinto- ja kehittämiskeskus järjestää viraston hallinto- ja tukipalvelut
    sekä huolehtii viraston suunnittelu- ja kehittämistehtävistä hyväksyttyjen tavoitteiden
    mukaisesti. Ruotsinkielinen päivähoito käyttää hallinto- ja kehittämiskeskuksen
    keskitetysti molemmille kieliryhmille suunnattuja tukipalveluja, kuten tieto-, talous-,
    henkilöstö- ja laki-, tila-, hankinta- ja tietohallintopalveluja sekä tiedotus- ja
    käännöspalveluja.

    Ruotsinkielinen päivähoito on jaettu kahteen päivähoitoalueeseen, pohjoinen-läntinen
    ja eteläinen-itäinen. Helsingin sosiaaliviraston toiminta-ajatuksena on turvata lasten ja
    nuorten hyvän kasvun edellytykset. Päivähoitolain mukaan lapsen huoltajilla on
    oikeus saada lapselleen kunnan järjestämä päivähoitopaikka. Kunnan järjestämän
    päivähoidon vaihtoehtona huoltajat voivat valita joko lasten yksityisen hoidon tuen tai
    kotihoidon tuen.

    Kunnallisten päiväkotien tehtävänä on tarjota päivähoitopalvelua lapsiperheille,
    toiminta-ajatuksena turvata lasten hyvän kasvun edellytykset. Varhaiskasvatus
    koostuu hoidon, kasvatuksen ja lapsen oppimisen kokonaisuudesta.
    Päiväkodinjohtajia on sekä hallinnollisia että ryhmässä työskenteleviä. Osa heistä on
    myös perhepäivähoitajien esimiehiä. Päiväkodeilla on ruotsinkielisen sosiaalijaoston
    hyväksymät varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat.

    Opetusvirastossa on neljä osastotasoista yksikköä joista yksi on ruotsinkielinen
    koulutuslinja. Ruotsinkielinen koulutuslinja huolehtii kaupungin ruotsinkielisestä
    perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta ja osaltaan esiopetuksesta sekä koululaisten
    aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Ruotsinkielisen koulutuslinjan hallinnon henkilöstöön
    kuuluvat koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koulutuslinjaa johtaa linjanjohtaja.

    Ruotsinkielinen koulutuslinja käyttää hallinto- ja kehittämiskeskuksen ja
    opetustoimenjohtajan esikunnan keskitettyjä tukipalveluja kuten talous-, tieto-, laki-,
    tiedotus-, hankinta-, tila-, tietohallinto- ja mediakeskuksen palveluja sekä osittain
    henkilöstöpalveluja.
                                                                                          11



Kaupunki on jaettu ruotsinkielisten peruskoulujen osalta viiteen suurpiiriin. Jokaisella
koululla on oma oppilaaksiottoalue. Oppilaalla on oikeus päästä siihen lähikouluun,
jonka oppilaaksiottoalueella hän asuu.

Kaikilla kouluilla on oma rehtori, apulaisrehtori ja sihteeriresurssi. Kaikilla kouluilla on
opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston hyväksymä opetussuunnitelma, johon
sisältyy myös esiopetussuunnitelma.

Ruotsinkielistä esiopetusta järjestetään sekä sosiaalitoimessa että opetustoimessa.
Esiopetusoppilaista osallistuu noin 2/3 sosiaalitoimen järjestämään
esiopetustoimintaan ja 1/3 opetustoimen toimintaan.

Kaikkien ruotsinkielisten koulujen ala-asteilla tai niiden läheisyydessä järjestetään
iltapäivätoimintaa. Opetustoimi vastaa oppilaiden iltapäivätoiminnasta ja sosiaalitoimi
kehitysvammaisten oppilaiden iltapäivätoiminnasta.

Tilanne 2010

Varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella on yhteinen ydintehtävä: lapsen kasvun,
kehityksen ja oppimisen tukeminen. Sosiaali- ja opetusvirastojen valmisteleman,
ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen hallinnon yhdistämistä koskevan
selvityksen (31.3.2008) mukaan ruotsinkielinen päivähoito ja ruotsinkielinen
opetuslinja yhdistetään yhteiseksi ruotsinkieliseksi päivähoito- ja opetuslinjaksi.

Tavoitteena on:
         - muodostaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen jatkumo, joka
            perustuu kokonaisnäkemykseen lapsen hoidosta, kasvusta ja
            oppimisesta eri ikäkausina
         - vahvistaa ruotsinkielisten palveluiden hallintoa sekä organisoida
            toiminnan johtaminen, suunnittelu ja toteutus joustavasti ja tehokkaasti
         - saavuttaa synergiaetuja taloudellisten resurssien yhdistämisestä.

Hallinnon organisoinnin lähtökohtana on tärkeää, että 0–15-vuotiaiden lasten ja
nuorten toiminnan sisältö muodostaa kokonaisuuden, jotta käytettävissä olevat
pedagogiset, hallinnolliset ja taloudelliset resurssit voidaan hyödyntää tasapuolisesti
koko toiminnalle. Tavoitteena on, että kahden pienen toimintayksikön yhdistäminen
vahvistaa ruotsinkielistä kasvatus- ja opetustoimintaa ja parantaa mahdollisuuksia
tukea lasten kielellistä ja kulttuurista kehittymistä. Tavoitteena on myös kehittää
oppilashuoltoa kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon 0–15-vuotiaiden
ruotsinkielisten lasten tarpeet.

Koulut ja päiväkodit jatkavat omina hallintoyksikköinään. Päivähoidolla säilyy
nykyinen alueorganisaatio, mutta tavoitteena on nykyistä yhtenäisempi aluejako
päiväkodeille ja kouluille, jotta lapsille luodaan turvallinen siirtymä päivähoidosta,
esiopetukseen ja edelleen kouluun.

Tärkeää on että tiivis yhteistyö suomen ja ruotsinkielisen päivähoidon kesken jatkuu.
Suomen- ja ruotsinkielisille lapsille ja asiakkaille tulee turvata samantasoiset palvelut
hallintokunnasta riippumatta.
                                                                                           12



    Toimenpiteet 2009

    Yhdenmukaisen toimintamallin aikaansaaminen edellyttää laajaa valmistelutyötä
    sekä opetusvirastossa että sosiaalivirastossa vuonna 2009 ja mm. seuraavia
    toimenpiteitä:
         - toimintasääntöjen ja delegointipäätösten muuttaminen
         - viraston hallinnon uudelleen organisointi molemmassa virastossa
             yhteistoimintamenettelyn mukaisesti
         - vakanssien siirrot
         - muutoskoulutuksen järjestäminen henkilöstölle.


3.3 Tilat ja rakennushankkeet

    Nykytilanne

    Ruotsinkielisellä päivähoidolla on käytössään yhteensä noin 14 000 huoneistoneliötä,
    mikä on 3,3 % sosiaaliviraston toimi- ja palvelutiloista. Opetusvirastolla on käytössä
    tiloja yhteensä noin 485 000 huoneistoneliötä, mistä ruotsinkielisen koulutuksen
    osuus on 60 000 huoneistoneliötä eli runsas 12 % käytössä olevista tiloista.

    Pääasiallinen vuokranantaja on kiinteistöviraston tilakeskus. Ruotsinkielisten
    päiväkotien ja ryhmäperhepäiväkotien vuokrasopimuksia on 45, joista 33 on
    tilakeskuksen kanssa (ko. sopimusten osuus on 5,6 % kaikista sosiaaliviraston
    vuokrasopimuksista). Opetusvirastolla on 31 ruotsinkielisten koulujen sopimusta (8,4
    % opetusviraston vuokrasopimuksista). Ruotsinkielisen päivähoidon tilavuokrat
    vuonna 2008 ovat yhteensä 2,1 m€. Ruotsinkielisten koulujen tilavuokrat ovat
    yhteensä 9,2 m€ (noin 23 % ruotsinkielisen koulutuslinjan käyttötalousbudjetista;
    TB2009).

    Tilakeskus vastaa rakentamisesta ja korjaustöistä vuokraamiensa tilojen osalta.
    Opetusvirasto tekee lisäksi pienimuotoisia kunnossapitotöitä käyttötalousbudjetista.

    Kaavoitusyhteistyö ja lausuntojen valmistelu on sosiaalivirastossa keskistetty vuoden
    2009 alusta sosiaaliviraston tilahallintoon. Opetusvirastossa nämä toiminnot on
    keskitetty tila- ja hankintapalveluihin.

    Molemmat hallintokunnat tekevät toimitiloja koskevat tarveselvitykset, antavat
    lausunnot hanke-suunnitelmista sekä esittävät hankkeensa investointiohjelmaan.
    Investointiohjelmassa 2009–2013 on sosiaaliviraston ruotsinkielistä päivähoitoa
    koskevia osake- ja vuokrahankkeita (uudiskohteita) seuraavasti:
         - Lastenpäiväkoti Sesam, Arabianranta (korvaava), valmistuu 2009
         - Ruotsinkielinen lastenpäiväkoti Jätkäsaari
         - Ruotsinkielinen lastenpäiväkoti Kalasatama
         - Ruotsinkielinen lastenpäiväkoti Kruunuvuorenranta
         - Ruotsinkielinen lastenpäiväkoti Vattuniemi
         - Ruotsinkielinen lastenpäiväkoti, Maunula korvaa ruotsinkielisen
             lastenpäiväkodin Stigenin
         - Ruotsinkielinen perhepäiväkoti Lehtisaari
                                                                                    13


     -   Ruotsinkielinen ryhmäperhepäiväkoti Viikki

Lisäksi on tilakeskuksen hanke:
     - Lastenpäiväkoti Pilten.

Investointiohjelmaan 2009–2013 sisältyy yksi opetusviraston ruotsinkielistä
koulutusta koskeva vuokrahanke (uudiskohde):
     - Arabia Kvarterskola valmistuu vuonna 2009 yhteishankkeena päiväkoti
         Sesamin kanssa.

Seuraavaan investointiohjelmaan selvitetään ruotsinkielisten peruskoulujen tarve.
yhteishankkeina päiväkodin kanssa mm. Kruunuvuorenrantaan ja Jätkäsaareen.

Investointiohjelmaan sisältyvät seuraavat perusparannushankkeet:
     - Gymnasiet Lärkan, Haga lågstadieskola
     - Åshöjdens grundskola
     - Blomängens lågstadieskola, Botby högstadieskola
     - Cygnaeus lågstadieskola
     - Högstadieskolan Lönkan, Tölö gymnasium
     - Brändö lågstadieskola, Brändö gymnasium
     - Lauttasaaren ala-asteen koulu, Drumsö lågstadieskola
     - Munksnäs lågstadieskola, Munksnäs högstadieskola
     - Högstadieskolan Svenska normallyceum, Gymnasiet Svenska
         normallyceum.

Lisäksi kaupungin talousarviossa on erittelemättömiä pienempiä
perusparannushankkeita.

Tilanne 2010

Ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen hallinnon yhdistymisen jälkeen käytössä
on noin 500 000 huoneistoneliötä, mistä ruotsinkielisen päivähoidon tilojen osuus on
14 000 huoneistoneliötä (2,8 % opetustoimen toimi- ja palvelutiloista).

Tiloja ja rakennushankkeita koskeva päätöksenteko ja valmistelu tapahtuvat
yhdenmukaisesti ja opetustoimen hallinnon nykyisen organisointi- ja
päätöksentekomallin mukaisesti.

Toimenpiteet 2009

Organisaation muutos edellyttää riittävän henkilöresurssoinnin ja osaamisen
varmistamisen lisäksi, että
     - tarkistetaan päätöksentekoprosessit, delegointipäätökset ym. hallinnon
        yhtenäistämiseksi
     - virastot valmistelevat yhteistyössä investointiohjelman ja suunnittelevat
        yhdessä hankkeita, joiden toteutusaikataulu 2011–2012. Sosiaalivirasto
        huolehtii investointiohjelman laatimisesta vuosille 2010–2014.
        Investointiohjelman yhdistänee tilakeskus/taske.
     - talousarvio vuodelle 2010 laaditaan sosiaaliviraston ja opetustoimen
        yhteistyönä ottaen huomioon mm. tilojen kunnossapito.
                                                                                            14




3.4 Tietohallinto

    Nykytilanne

    Opetusviraston ja sosiaaliviraston hallinnon IT- infrastruktuurit ovat yhteneväiset
    (Helsinki1-toimialue, Helsinki-vakio) teknologiavarustuksen osalta.

    Päivähoidon asiakaslaskutuksen, tilastotuotannon sekä toimipisterekisterin perustana
    on lasten päivähoidon asiakastyön tietojärjestelmä, lasten päivähoitosovellus Effica
    (LPH). Päivähoitosovelluksen käyttäjiä ovat lasten päivähoidon toimipisteiden ja
    hallinnon henkilöstö. Ruotsinkielisessä päivähoidossa käyttäjiä on noin 200 ja Effica-
    työasemia noin 140.

    Sovelluksesta tuotetaan tiedot:
    - Taske/Talpan laskutusjärjestelmään (ProeL); laskutuksen seurannassa käytetään
       sosiaaliviraston kirjanpitojärjestelmää AdeEkoa
    - sosiaaliviraston tilastointijärjestelmään (DW) (kerran kuukaudessa ja tarvittaessa)
    - tiedot päivähoidossa olevien lasten hoidon alkamisesta ja päättymisestä Kelalle
       (kerran viikossa).

    DW on sosiaalivirastolle räätälöity järjestelmä viraston kuukausi- ja vuositilastojen
    tuottamiseen sekä erillisten tilastojen ja tietotarpeiden toteuttamiseen. Muut
    ruotsinkielisen päivähoidon käytössä olevat ohjelmat ja tietojärjestelmät ovat joko
    samoja kuin mitä opetusvirasto käyttää tai opetusvirastosta löytyy vastaavia.

    Opetusvirastolla on oppilas- ja opetuksen hallintaa varten yleissivistävillä kouluilla
    (sekä kunnan, yksityisten että valtion ylläpitämät oppilaitokset) MultiPrimus-
    järjestelmä ja virastossa Koppi-järjestelmä. Oppilaiden perus- ja huoltajatietojen
    lisäksi järjestelmässä on mm. oppilaspäätökset, oppilaiden suoritukset, koulujen
    opetussuunnitelmat, opettajat, henkilökunta ja erilaisten tietojen tuottaminen
    yhteishakua, ylioppilastutkintolautakuntaa, opetushallitusta ja tilastokeskusta varten.
    Järjestelmissä on lisäksi tietoa iltapäivätoimintaan osallistumisista. Järjestelmiä
    käytetään lakivelvoitteen mukaisesti mm. oppivelvollisuuden valvontaan ja lähikoulun
    osoittamiseen.

    Ruotsinkielisen päivähoidon kirjaamo-, arkistointi- ja asiakirjahallinta sekä
    postituspalvelut hoidetaan pääosin hallinto- ja kehittämiskeskuksesta.
    Opetusvirastossa vastaavat palvelut toteutetaan opetusviraston hallinto- ja
    kehittämiskeskuksesta lukuun ottamatta osaa kirjaamo- ja arkistointipalveluja, joista
    huolehtii ruotsinkielinen koulutuslinja. Kaupungin virastoissa siirrytään yhtenäiseen
    päätösasiakirja- ja kirjaamiskäytäntöön vuoteen 2010 mennessä.

    Tilanne 2010

    Ruotsinkielisen päivähoidon työasemat oheislaitteineen liitetään opetusviraston
    hallinnon verkkoon sekä laiteylläpitoon ja uusimisohjelmaan. Työasemaohjelmien
                                                                                            15


    käyttöoikeudet siirtyvät vaiheittain opetusviraston haltuun. Monikäyttölaitteet siirtyvät
    koulujen kopiopalvelusopimuksen piiriin.

    Asiakas- ja tilastointijärjestelmäympäristön vaihtoehdoista ehdotetaan toteutettavaksi
    a)-vaihtoehto seuraavasti:

           a) Palvelut ostetaan sosiaalivirastolta. Ohjelmat, työasemat ja tekninen tuki
           ovat sosiaaliviraston vastuulla. Opetusviraston hallintoon liittyvät
           ruotsinkielisen päivähoidon toimipisteet käyttävät sosiaaliviraston Efficaa
           asiakastyössä ja laskutuksessa. Opetusvirasto tuottaa tilastot. Sovellustuki
           hankitaan ostopalveluina.
                        -vaihtoehto edellyttää joitakin muutoksia Effica-järjestelmään
                        (mm. päätöksenteko ja tulosteet), mitkä ovat toteuttavissa
                        vuoteen 2010 mennessä. Sen sijaan kysymykset verkon
                        oikeuksista voidaan ratkaista vasta syksyyn 2010 mennessä.
           b) Opetusvirasto hankkii Effican. Ohjelmat, työasemat ja tekninen tuki ovat
           opetusviraston vastuulla. Effican sovellustuki sekä järjestelmän ylläpitopalvelut
           jäävät sosiaalivirastoon, mistä opetusvirasto ostaa palvelut.
                        - vaihtoehdossa järjestelmämuutokset ja tarvittavat uudet
                        järjestelmät tiedonsiirtoja ja tilastointia vaativat edellistä
                        vaihtoehtoa enemmän suunnitteluaikaa ja resursseja.

    Telepalvelut liitetään osaksi opetusviraston telepalveluita.

    Asiakirjahallinnan prosessit siirtyvät sellaisenaan opetustoimeen.

    Postituspalvelut liitetään osaksi opetusviraston postituspalveluita.

    Toimenpiteet 2009

    On tarpeen selvittää ja hoitaa seuraavia seikkoja:
                   - Effican muutostarpeet
                   - ulkoistettujen palveluiden sopimukset
                   - kaupungin yhteiset tietojärjestelmien tarpeet
                   - päätöksenteon ja kirjaamisen prosessit ja käytännöt.


3.5 Irtain omaisuus ja hankinnat

    Nykytila

    Sosiaaliviraston palvelujen tavara- ja palveluhankintoja koordinoi sosiaaliviraston
    talouspalveluiden hankintayksikkö ohjeistamalla, osallistumalla kilpailutukseen ja
    antamalla asiantuntija-apua päiväkodeille hankintojen tekemisessä. Kuljetukset
    kilpailuttaa kuljetuspalveluyksikkö. Uudet hankkeet ja peruskorjaukset ovat
    sosiaalivirastossa tilapalvelujen päällikön vastuualuetta. Atk-hankinnoista vastaa
    tietohallintopäällikkö.

    Päivähoitopalveluja (peruspäivähoitopalvelut ja esikoululaisten päivähoitoa
    täydentävä hoito) koskevat sopimukset ovat voimassa 31.7.2010 saakka.
                                                                                        16



Päivähoidossa irtaimen omaisuuden hankkiminen rahoitetaan vuosittain haettavasta
ja jaettavasta määrärahasta. Jaossa huomioidaan hankesuunnitelman mukaiset
peruskorjaukset ja uudet toimipisteet. Kalustus uusiin ja peruskorjattuihin yksiköihin
hankitaan pääsääntöisesti irtaimesta omaisuudesta hakemusten perusteella.
Hankintoja tehdään myös käyttötalousmenoista.

Opetusvirastossa irtaimen omaisuuden hankinnat on keskitetty hallinto- ja
kehittämiskeskuksen tila- ja hankintapalveluihin, joka huolehtii hankintaohjeiden
laatimisesta, hankintojen valvonnasta ja opetustoimen keskitetyistä tavara- ja
palveluhankinnoista. Teknologiavarustuksen hankinnoista vastaa tietohallinto ja
tietotekniikkakoulutuksen hankintoja tekee myös mediakeskus. Muut hankinnat
hoidetaan hajautetusti opetusvirastossa ja kouluilla. Ruoka-, siivous- ja
kouluisäntäpalvelut tilataan joko kaupungin liikelaitokselta (Palmia) tai kilpailuttamalla
nämä hankinnat kaupunginvaltuuston päätösten mukaisesti.

Opetustoimessa irtaimen omaisuuden budjetointi perustuu investointisuunnitelmaan.
Määrärahaa varataan tilakeskuksen investointiohjelman ja
korjausrakentamisohjelman mukaisesti hankkeittain. Lisäksi tehdään varauksia
yllättäviä tilanteita varten. Koulujen budjeteissa ei ole määrärahaa kalustamiseen tai
varustamiseen, vaan kaikki kalustaminen ja varustaminen hankitaan pääsääntöisesti
keskitetysti irtaimesta omaisuudesta.

Ruotsinkielisten koulujen budjetointi tapahtuu samalla tavalla kuin päivähoidossa
hankkeittain ja varauksin. Varauksiin laskettu määräraha on ollut noin 10 %
suomenkielisten koulujen osuudesta.

Hankintavaltuuksista päätetään lautakunnissa. Kouluissa tilausvaltuus on rehtorilla ja
koulusihteerillä sekä apulaisrehtorilla toimiessaan rehtorin sijaisena. Päiväkodeissa
valtuudet ovat johtajalla ja varajohtajalla. Hankinnoissa käytetään molemmissa
virastoissa Kosti-ostotilausjärjestelmää.

Tilanne 2010

Tavoitteena on, että hallinto ja päätöksenteko ovat yhdenmukainen yhdistetyssä
toiminnassa vuodesta 2010 alkaen. Lähtökohtana on opetustoimen hallinnon
nykyinen organisointi- ja päätöksentekomalli.

Toimenpiteet 2009

Seuraavia toimenpiteitä tarvitaan:
          - käydään läpi päätöksentekoprosessit, delegointipäätökset ym.
             hallinnon yhtenäistämiseksi
          - huolehditaan päivähoitopalveluja koskevista sopimuksista, jotka ovat
             voimassa 31.7.2010 saakka
          - sosiaalivirasto huolehtii irtaimen omaisuuden budjetoinnista
             ruotsinkieliselle päivähoidolle vuodelle 2010.
                                                                                            17




3.6 Ruoka- ja siivouspalvelut

    Nykytila

    Sosiaaliviraston ruoka- ja siivouspalvelut on organisoitu siten, että ruokapalvelujen
    suunnittelu-, koordinointi- ja ohjaustehtävät hoitaa sosiaaliviraston hallinto- ja
    kehittämiskeskuksen talousyksikössä toimiva ruoka- ja siivouspalvelut -tiimi ja
    varsinaisesta tuotantotoiminnasta vastaavat päiväkodit. Ruokapalveluhenkilökunta ja
    päiväkotiapulaiset ovat päiväkodin johtajan alaisuudessa. Päiväkodille kuuluu
    henkilökunnan rekrytointi ja muut henkilöstöhallinnon tehtävät. Ruoka- ja
    siivouspalvelut -tiimin tehtäviin kuuluu tuotantotavan arviointi, hankintojen ohjaus,
    ruoka- ja siivoustuotannon ohjaus, ruoka- ja siivouspalveluhenkilökunnan mitoitus,
    täydennyskoulutus ja asiantuntijana toimiminen uusien tilojen suunnittelussa ja
    saneerauksissa sekä ruokapalvelun kustannusten seuranta. Ruoka- ja siivouspalvelut
    -tiimi toteuttaa myös toimialansa kilpailuttamistehtävät hankintatiimin kanssa.

    Opetusvirasto tilaa koulujen ruoka-, siivous- ja käyttäjäpalvelut niiden tuottamiseen
    erikoistuneilta palveluntuottajilta.

    Sipoon alueen koulun ja päiväkotien ruoka- ja siivouspalvelut tilataan palvelun
    tuottajilta kilpailuttamalla hankinnat.

    Tilanne 2010

    Ruotsinkielisen päivähoidon ruoka- ja siivouspalvelut siirtyvät opetusvirastoon siten,
    että ne toteutetaan nykyisen sosiaalitoimen organisointimallin mukaisesti sekä
    hallinnon, johtamisen että tuotannon osalta. Opetusvirasto ostaa ruokahuollon
    suunnittelun palvelut sosiaalivirastolta.

    Toimenpiteet 2009

    Seuraavia toimenpiteitä tarvitaan:
              - vuoden 2010 ruoka- ja siivouspalvelujen tulosbudjettitietojen valmistelu
                 tehdään sosiaalivirastossa taloussuunnitteluohjeiden mukaisesti
              - sosiaaliviraston ruoka- ja siivouspalvelusopimukset siirretään
                 ruotsinkielisen päivähoidon osalta opetusvirastoon, voimassaolo
                 tarkistetaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet ruotsinkielisen
                 päivähoidon sopimusten osalta
              - palvelukuvaukset (sisällöt, määrä, laatu, tuotantotapa/kohde)
                 valmistellaan siirrettäväksi/käyttöön otettavaksi ottaen huomioon
                 ikäryhmäkohtaiset erityispiirteet
              - menettelyiden ja ohjeiden yhdenmukaisuus varmistetaan
                 tukipalveluissa eri hallinnollisissa virastoissa
              - erityistarpeet käydään läpi.
                                                                                               18




3.7 Henkilöstö

    Nykytilanne

   Ruotsinkielisessä päivähoidossa työskentelee 367 henkilöä (31.1.2008). Vakanssien
   määrä on 339 (liite 5). Ruotsinkielisestä päivähoitohenkilöstön vakansseista hoito- ja
   kasvatushenkilöstöä on 256 (75,5 %), ruoka- ja siivouspalvelun henkilöstöä 53 (15,6
   %), muuta henkilöstöä 21,5 (6,4 %) ja hallintohenkilöstöä 8,5 (2,5 %). Lisäksi osa
   ruotsinkielisten palveluiden ja hallinto- ja kehittämiskeskuksen henkilöstöstä hoitaa
   myös ruotsinkielisen päivähoidon hallinto- ja tukipalveluja. Henkilökunnan
   palkkarahat on budjetoitu vuosittaiseen budjettiin myös niiden henkilöiden osalta,
   joilla ei ole vakansseja. Päivähoito käyttää Seuren sijais- ja rekrytointipalveluja.
   Mainittujen vakanssien lisäksi Sipoosta siirtyy Helsinkiin 9 ruotsinkielisen päivähoidon
   hoitohenkilöstöön kuuluvaa vakanssia vuoden 2009 alussa.

    Opetusvirastossa ruotsinkielisellä koulutuslinjalla on yhteensä 448 vakanssia, joista
    yhdeksän on opetusviraston hallinnossa. Rehtoreita on yhteensä 27 ja heistä 14:llä
    rehtorin virka. Koulusihteerin vakansseja on 22, mikä vastaa tuntimäärältään 14,8
    kokopäiväistä henkilöä. Oppilashuollon henkilöstä on 109 vakanssia, 99 on
    koulunkäyntiavustajien toimia, mikä tuntimäärältään vastaa 47 kokopäiväistä
    henkilöä. Ruotsinkielisessä oppilashuollossa työskentelee koulutuslinjalla 5
    koulukuraattoria ja 5 koulupsykologia. Muut oppilashuollon vakanssit ja toimet ovat
    kouluilla. Sipoosta siirtyy Helsinkiin 6 opetustoimen vakanssia vuoden 2009 alussa.

   Ruotsinkielisten sosiaalipalveluiden päällikkö johtaa ruotsinkielistä päivähoitoa.
   Virastohallinnossa työskentelee myös muita henkilöitä, joiden tehtäviin kuuluu
   päivähoidon hallintotehtäviä sekä kaksi päivähoitoalueen päällikköä, toimistosihteeri
   ja puolipäiväinen suunnittelija ja kuusi päivähoidon tukitehtävissä toimivaa henkilöä.
   Toimistossa tehdään siten tehtäväkuvausten perusteella päivähoidon tarpeisiin
   hallintotyötä seuraavasti:
                    - 2 x 100 % päivähoitopäällikköä (sisältyy vakansseihin liitteessä 5)
                    - 1 x 100 % päivähoidon sihteeriä eli toimistosihteeri (sisältyy
                       vakansseihin)
                    - 1 x 50 % suunnittelijaa (kysymyksessä on päiväkodinjohtaja, jonka
                       työkapasiteetista käytetään 50 % hallintotyöhön eli hän toimii
                       suunnittelijana) (sisältyy vakansseihin)
                    - 1 x 25 % asiakasneuvojaa (sosiaalitoimiston työntekijä)
                    - 1 x 20 % toimistopäällikköä (sosiaalitoimiston työntekijä)
                    - 1 x 15 % rekrytointihenkilöä (sosiaalitoimiston työntekijä)
                    - 1 x 20 % johdon sihteeriä (sosiaalitoimiston työntekijä)
                    - 4 x 100 % erityislastentarhanopettajaa (sisältyy vakansseihin)
                    - 2 x 100 % kielitukilastentarhanopettajaa (sisältyy vakansseihin).

   Kunnallisten päiväkotien johtajista seitsemän on hallinnollisia johtajia; heistä viisi on
   myös perhepäivähoidon ohjaajia. Osalla johtajista on useita päiväkoteja vastuullaan
   ja 19 päiväkodin johtajaa työskentelee myös lapsiryhmässä.
                                                                                          19



Ruotsinkielisen päivähoidon tarpeisiin tuotetaan palveluja sosiaaliviraston muista
yksiköistä seuraavasti:
                - kotihoidon tukeen (vanhempien itse hoitamaan/järjestämään
                   päivähoitoon), kuten mm. Kela-sopimuksen tekeminen, rahan
                   siirrot Kelan määräämälle tilille, seuranta ja tiedoksianto
                - yksityisen päivähoidon tukeen Helsinki-lisän valmisteleminen
                   päätökseen, Kela-sopimusten teko, rahansiirrot, valvonta
                - päivähoitopäällikön suunnittelutyön pohjalta hankintatiimi,
                   talouspalvelut ja muut yksiköt hoitavat kunnan järjestämän
                   päivähoidon ostopalvelut, kuten kilpailuttamisen, sopimukset,
                   vuosittain solmittavat toteuttamisohjelmat (sopimuksiin
                   perustuvat), suunnittelutyön, tilastoinnin, laskutuksen ja valvonnan
                   sekä oman päiväkotitoiminnan ateria-, siivous-, hankinta-,
                   arkkitehti-, tila- ym. tukipalveluiden koordinoinnin
                - sosiaaliviraston kielenkääntäjän palveluja satunnaisesti
                - tilastointi-, tietohuolto- ja tietohallinnon palvelut
                - lakipalvelut lakipalveluista, vuodesta 2009 laki- ja perintäyksiköstä
                - perheneuvolan psykologipalvelut
                - rekrytointi-, palvelussuhdeasiat, koulutus ja kansainväliset asiat
                   hoidetaan osittain sosiaalitoimen henkilöstöyksiköstä ja osittain
                   ruotsinkielisestä sosiaalitoimesta
                - kirjaamo-, arkistointi- ja asiakirjahallinnan palvelut
                - postituspalvelut
                - työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut sekä henkilöstöyksikkö
                   huolehtivat työsuojelu- ja työturvallisuuspalveluista
                - työterveyshuollon palvelut järjestetään työterveyskeskuksen
                   palveluilla.

Ruotsinkielinen koulutuslinja käyttää palveluita hallinto- ja kehittämiskeskuksen
palveluita kuten luvussa 3.2 on kuvattu.

Tilanne 2010

Taulukkoon 6 on koottu henkilöstöresurssitarpeita ruotsinkielisen päivähoidon ja
opetustoimen hallinnon yhdistämisessä. Sosiaalitoimessa arvioidaan ruotsinkielisten
palveluiden henkilöresurssin olevan vuonna 2009 kokonaisuudessaan noin 398,2
henkilötyövuotta, joista vakansseja on 360, muuta henkilöstöä noin 28, ja
ruotsinkielisten palveluiden ja muun sosiaalitoimen hallinnon ruotsinkieliselle
päivähoidolle palveluja tuottavaa henkilöstöä (ruotsinkielisten sosiaalipalvelujen muu
hallinto sekä muu sosiaalivirasto) noin 10,7 henkilötyövuotta. Opetustoimeen
siirrettäväksi tulee 392 vakanssia/henkilöä, ostopalveluina sosiaalitoimelta tarvitaan
6,7 henkilötyövuoden työpanos ja lisäresurssia opetusvirasto tarvitsee 1,5
henkilötyövuotta. Arvio on alustava ja sitä on täydennettävä työmääräarvioilla.

Ruotsinkieliselle päivähoito- ja koulutuslinjalle siirretään ruotsinkielisten
sosiaalipalveluiden toimistosta päivähoidon hallintohenkilöstö (henkilöstöresurssi
vastaa 4,5 henkilötyövuotta) ja päivähoidon tukihenkilöstö (6 henkilöä). Sen lisäksi
siirretään linjalle taloudellisia resursseja käännös-, viestintä- ja psykologipalveluja
varten (vastaa 0,5 henkilötyövuotta). Sekä kouluilla että päiväkodeilla on kielilain
                                                                                     20


mukaan oikeus saada ruotsinkielisiä palveluja. Tämä edellyttää myös ruotsinkielistä
informaatiota (ohjeita, ryhmäkirjeitä, oppaita jne.) henkilöstölle ja vanhemmille.
Ruotsinkielisellä koulutuslinjalla on yksi kielenkääntäjä-viestintä-vakanssi johon on
myös liitetty opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston sihteeritehtävät. Edellä olevan
perusteella ruotsinkieliselle linjalle esitetään 0,5 henkilötyövuoden lisäresurssia.

Opetusviraston tila- ja hankintapalveluissa paine lisääntyvistä töistä kohdistuu lähes
kaikkiin toimintoihin, erityisesti arkkitehti- ja hankintapalveluihin.
Tarkoituksenmukaista on ostaa osa tarvittavasta osaamisesta sosiaalivirastolta ja/tai
ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Tarve on kaksi henkilötyövuotta
asiantuntijapalveluihin. (Tae 2010 200 000 euron suuruinen määräraha, jota
käytettäisiin kaikkiin asiantuntijapalvelutarpeisiin.) Tämän lisäksi tarvitaan yksi
henkilötyövuosi arkkitehtipalveluihin. Vastaava vähennys tulisi toteuttaa
tilakeskukselta ostettavista palveluista.

Muutoksen lähtökohtana on, että vakinaisen henkilöstön työsuhde kaupunkiin säilyy
ja, että ketään ei irtisanota yhdistämishankkeen vuoksi. Henkilöstön siirroissa
noudatetaan kaupungin hallinnossa käytössä olevia menettelytapoja.

Toimenpiteet 2009

Seuraavia toimenpiteitä tarvitaan:
               - henkilöstösuunnitelman laatiminen siirtyvästä henkilöstöstä ja
               - siirtyvien henkilöiden suostumus/kuuleminen lainmukaisessa
                  järjestyksessä
               - vuoden 2010 talousarvioehdotuksessa huomioitava mm.
                  vakanssimuutokset, sosiaalitoimen koko henkilöstöä koskeva
                  täydennyskoulutussuosituksen mukainen yhteensä 3–10 päivän
                  täydennyskoulutus, muutoskoulutus, työterveyshuollon palvelut ja
                  muut henkilöstösidonnaiset erät kuten työhyvinvointi- ja
                  virkistystoiminta
               - suunnitellaan ja aloitetaan muutoskoulutus ja muut henkilöstön
                  tukitoimet ruotsinkielisen päivähoidon ja ala-asteen koulujen koko
                  henkilöstölle sekä hallintohenkilöstölle opetusvirastossa ja
                  sosiaalivirastossa.
                                                                                                                                                           21


Taulukko 6. Koonti henkilöstöresursseista.

Henkilöstöryhmä                   Sosvi   joista          Opevin     Näkökulmia/perusteluita
                                  r       opetusvirasto   lisäres
                                  resur   on              urssitoi
                                  ssit    siirto ostop    veet
                                  2009    na     alvel
                                                 uina
Yhteensä                          398,7   392    6,7      1,5
Vakanssit                         339     339                        256 päiväkotien hoito- ja kasvatushenkilöstöä, 74,5 päiväkotien muuta
                                                                     henkilöstöä ja 8,5 hallinnon henkilöstöä (liite 5) (1 kielitukihenkilön vakanssi?).
                                  12      12                         12 uutta vakanssia vuonna 2009 uusiin päiväkoteihin/ryhmiin.
                                  9       9                          Sipoosta 2009 siirtyvät 9 vakanssia.
Ilman vakansseja                  28      28                         Henkilökunnan palkkarahat on budjetoitu vuosittaiseen budjettiin myös niiden
työskentelevä henkilöstö                                             henkilöiden osalta, joilla ei ole vakansseja.
Ruotsinkielisen                   arvio   1                          Tehtäväkuvausten mukaan päivähoidon tukipalveluita on noin yhden (80 %)
sosiaalipalvelun hallinnon tuki   1                                  henkilötyövuoden verran (25 % asiakasneuvonnan, 20 % toimistopäällikön, 15%
                                                                     rekrytointihenkilön ja 20 % johdon sihteerin työstä).
Psykologi-, viestinnän ja         arvio          0,5      0,5        Muilta sosiaaliviraston yksiköiltä hankitut psykologipalvelut ja viestinnän sekä
käännöspalvelut muilta            0,5                                käännöspalvelut, joissa myös on tarvetta korottaa tasoa. (Tehtävien hoitamista
yksiköiltä                                                           varten opetusvirastoon perustetaan vakanssi.)
Tilapalvelut, hankinnat,          arvio          2        1          (Ks. kohdasta Tilanne 2010.)
ruoka- ja siivouspalveluiden      2
asiantuntijatehtävät
Tietohallinto-, tieto- ja         arvio   1      2                   Työasematuen resurssi tarvitaan opetusvirastossa lisääntyneiden
ennakointipalvelujen tehtävät     3                                  tukipalvelutehtävien hoitamiseksi. Sipoosta siirtyvät päivähoidon yksiköt liitetään
kuten                                                                tämän tuen piiriin.
- tietohuolto ja tilastointi                                         Postin hoitoon sosiaalivirastossa käytettävä resurssi tarvitaan opetusviraston
- tietotekniikka                                                     postitukseen postin määrän ja asiakasmäärän kasvun mukaisesti.
- turvallisuuspalvelut                                               Tilastointi- ja rekisteri- sekä tietohuolto- ja turvallisuuspalvelut hankitaan
- arkisto, kirjaamo                                                  ostopalveluina sosiaalivirastosta.
- postitus                                                           Mahdollinen asiakas- ja tilastointijärjestelmän määrittelyprosessi resurssoitava.
                                                                     Kirjaamo-, arkisto-, neuvontapalveluiden työmäärä kasvaa.
Henkilöstö- ja lakipalvelut ja    arvio   1      0,2                 Yksityisen päivähoidon asiantuntijan tehtävät, lausuntojen ja sopimusten
viestintätehtävät                 1,2                                valmistelu päätöksentekoon sekä henkilöstö-, viestintä- ja työsuojeluasiat
- henkilöstöhallinto                                                 edellyttävät yhden henkilötyövuoden lisäystä opetustoimeen (siirtona), lähinnä
- lakimiespalvelut                                                   henkilöstösuunnitteluun.
- työsuojelu- ja                                                     Työsuojelu- ja työturvallisuus ostopalveluina
työturvallisuuspalvelut                                              Opetusviraston lakimiesten työmäärä kasvaa.
                                                                                                                                      22
Luottamusmiehet
Talouspalvelut, tehtävät kuten   arvio   1   2   Opetusviraston talouspalvelujen henkilökunta huolehtii osin itse ja osin
- taloussuunnittelu,             3               ostopalveluina sosiaalitoimesta mm. päivähoidon maksupalveluista (omista ja
johtaminen                                       ostopalveluista), yksityisen päivähoidon tuesta ja kotihoidon tuesta. Vähintään
- päivähoitomaksut                               yhden henkilön siirto on tarpeen taloussuunnitteluun ja seurantaan. Lisäksi
- sisäinen laskenta                              ostetaan ostopalveluja talpalta ja sosiaalivirastolta noin kahden henkilötyövuoden
- kotihoidon tuki                                verran.
- yksityisen päivähoidon tuki
- ostopalvelut
                                                                                           23



3.8 Talous

     Nykytila, taloushallinto

     Talousarvioesitys laaditaan sosiaalivirastossa organisaatiorakenteen mukaisesti
     vastuualueittain. Vastuualuejohtaja ja vastuualueen johtoryhmä päättää
     vastuualueen sisäisen raamijaon. Alueiden välisen raamijaon perusteena on
     käytetty laskennallista lasten määrää. Päivähoidon aluepäälliköt laativat ennusteet
     euroista, suoritteista ja henkilöstöstä. Sosiaalivirastossa on päiväkotikohtainen
     lasten läsnäoloon perustuva yksikköhintalaskenta.

     Taloushallinnon sisäinen laskenta toimittaa budjettivuoden aikana olemassa
     olevista talous- ja suoritetiedoista raportteja ja laskentoja johdon ja toiminnan
     ohjauksen käyttöön. Sisäinen laskenta tuottaa lakisääteisiä tai muuten sovittuja
     tilastoja taloustiedoista eri yhteistyökumppaneille. Lisäksi haetaan lakisääteiset
     korvaukset sosiaaliviraston toiminnasta valtiolta ja kunnilta. Tärkeimmät työtehtävät
     ovat:
                  - toiminnallinen tilinpäätös
                  - kuusikko-tilastot
                  - tuottavuuslaskenta
                  - yksikkökustannuslaskenta
                  - korvaukset pakolaisista ja paluumuuttajista
                  - ateriakustannuslaskenta
                  - talous- ja toimintatilasto.

     Kaikkiin yllä oleviin tehtäviin liittyy ruotsinkielisen päivähoidon osuus. Se, että
     ruotsinkielinen päivähoito on pieni osa päivähoidosta, ei pienennä työmäärää kovin
     paljon, koska töiden luonne on sellainen, että niihin käytetty aikamäärä ei suoraan
     ole sidoksissa toiminnan laajuuteen. Aikaa siis kuluu lähes sama määrä lukuun
     ottamatta korvaushakemuksia, joissa työhön käytetty aikamäärä on sidoksissa
     asiakasmäärään.

     Nykytila, ruotsinkielisen päivähoidon menot ja tulot

     Ruotsinkielisen päivähoidon menojen osuus sosiaaliviraston päivähoidon
     kokonaisuudesta on arviolta 6,5 % ja tulojen osuus 10 %.

     Ruotsinkielisen hallinnon jyvitykset vuonna 2008 tulosbudjetin mukaan ovat 1,74 %
     koko hallinnon kustannuksista (434 000 euroa) ja atk-kustannukset 6,1 %
     sosiaaliviraston keskitetyistä atk-kustannuksista (34 000 euroa).

     Työryhmä toteaa, että laskennallinen jyvitys ei vastaa todellista resurssitarvetta,
     koska se ei kata edes arvioituja hallinnon henkilöstömenoja.

     Taulukossa 7 on ruotsinkielisen päivähoidon käyttösuunnitelma 2009 päivähoidon
     osalta, mutta luvut eivät sisällä edellä mainittuja laskennallisia hallinnon
     kustannuksia.
                                                                                                     24



Taulukko 7. Ruotsinkielisen päivähoidon suoritteet ja eurot (x1000 €).

                                                                     X)
Lasten päivähoito /ruotsinkieliset                  TP       TB        TAE         TS         TS
Käyttösuunnitelma 2009 / suoritteet                2007     2008      2009        2010       2011

Hoidossa olevat alle kouluikäiset lapset 31.12.     1 639    1 816     1 753       1 790     1 790
Omissa päiväkodeissa                                1 191    1 317     1 273       1 313     1 313
Ostopalvelupäiväkodeissa                              337      357       349         349       349
Perhepäivähoidossa                                    111      142       131         128       128
Lasten kotihoidon tuki, lapset                          0        0         0           0         0
Yksityisen hoidon tuki, lapset                          0        0         0           0         0
  X)2009 - 2010 -2011 arviot vielä ilman Sipoota


                                                                     X)
Käyttösuunnitelma 2009 / eurot                       TP      TB        TAE         TS      TS
                                                    2007    2008      2009        2010    2011
MENOT YHTEENSÄ                                     16 411   17 341    19 056      19 458 19 458
TULOT YHTEENSÄ                                      2 646    2 604      2 604       2 604 2 604
  X)2009 - 2010 -2011 arviot vielä ilman Sipoota




Sipoon ruotsinkielisen päivähoidon kustannukset eivät sisälly em.
käyttösuunnitelmaan. Sipoon arvioitu osuus ruotsinkieliseen päivähoitoon vuodelle
2009 on yhteensä 625 000 euroa.

Lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen suoritteet ja eurot ovat
kokonaisuudessaan suomenkielisen päivähoidon luvuissa, eikä niitä ole jyvitetty
ruotsinkieliseen päivähoitoon. Tukia on ruotsinkielisen päivähoidon osalta arviolta
noin 700 hoidossa olevien lasten suhdeluvulla (8 %) laskettuna. Laskennallinen 8
%:n osuus vuoden 2008 tulosbudjetista tarkoittaisi lasten kotihoidontuesta arviolta
2,4 miljoonaa euroa, Helsinki-lisä lasten kotihoidontuesta 1,2 miljoonaa euroa,
lasten yksityisen hoidon tuesta 0,2 miljoonaa euroa ja Helsinki-lisä lasten yksityisen
hoidon tuesta 0,3 miljoonaa euroa. Yhteensä avustusten määrä olisi noin 4,1
miljoonaa euroa.

Ruotsinkielisen päivähoidon tilavuokrat vuonna 2008 ovat yhteensä 2.100.000
euroa, joista

4817 Toimitilojen vuokrat                                                       1.619.000
4820 Toimitilojen ulkopuoliset vuokrat                                            448.000
4839 Muiden rakennusten ja huoneistojen vuokrat                                    15.000
4843 Kopiokonevuokrat                                                              13.000
4879 Muut vuokrat                                                                   5.000.


Tilanne 2010

Osa taloushallinnon palveluista (pääosin laskutusta) ostetaan sosiaalivirastosta ja
nykyisen käytännön mukaan Talpasta.
                                                                                          25



    Ruotsinkielisen päivähoidon menojen arvioidaan olevan 2010 noin 24,3 m€ (ilman
    keskitetyn hallinnon ja atk:n kustannuksia).

    Toimenpiteet 2009

    Yhdistyvä toiminta edellyttää, että taloushallinnon sisäiseen organisointiin ja vuoden
    2010 tulosbudjetteihin ja sisäisiin laskentatunnisteisiin liittyvät periaateasiat on
    ratkaistu 31.10.2009 mennessä. Toimenpiteitä:
                    - sosiaalivirasto vastaa osaltaan vuoden 2009 tilinpäätöksen
                       tiedoista
                    - vuoden 2010 talousarvioehdotus laaditaan sosiaali- ja
                       opetusvirastojen yhteistyönä
                    - opetusvirasto huolehtii vuoden 2010 toiminnan käynnistämiseen
                       1.1.2010 lukien tarvittavista toimenpiteistä
                    - käytännön toteutusta varten perustetaan taloushallinnosta
                       vastaava toimeenpanoryhmä.


4 Tiivistelmä työryhmän ehdotuksista
   Sosiaali- ja opetusvirastojen valmistelemassa selvityksessä ruotsinkielisen
   päivähoidon ja opetustoimen hallinnon yhdistämisestä (31.3.2008) esitettiin, että
   Helsingin ruotsinkielinen lasten päivähoito ja opetustoimi yhdistetään 1.1.2010 siten,
   että
        - luottamushenkilöorganisaation muodostavat opetuslautakunta ja
            ruotsinkielinen jaosto
        - opetusviraston organisaatioon muodostetaan osastotasoinen yksikkö,
            ”ruotsinkielinen päivähoito- ja koulutuslinja”, johon kuuluvat ruotsinkielinen
            yleissivistävä koulutus ja ruotsinkielinen päivähoito.
        - päiväkodit ja koulut toimivat erillisinä hallinnollisina yksikköinä.

   Jatkoselvityksessä organisatorisena lähtökohtana on edellä mainitun selvityksen
   mukainen organisaatiomalli.

   Hallinnon yhdistämistä tarkasteltiin ensimmäisessä selvityksessä (31.3.2008) lasten
   ja perheiden palveluiden ja asioinnin, hallinnon ja toiminnan sekä talouden kannalta.
   Selvityksessä asetettiin yhdistämiselle kolme tavoitetta: kasvatuksen jatkuvuus ja
   kokonaisnäkemys, ruotsinkielisten palvelujen hallinnon vahvistaminen, toiminnan
   joustavuus ja tehokkuus sekä synergiaedut resurssien yhdistyessä.

   Työryhmä toteaa, että lasten päivähoito on yhdistämisen jälkeen kahdessa
   hallintokunnassa, minkä vuoksi on erityisen tärkeää rakentaa tiivis yhteistyötapa
   suomen ja ruotsinkielisen päivähoidon kesken sekä hallinnon tasolla että poliittisessa
   päätöksenteossa. Suomen- ja ruotsinkielisille lapsille ja asiakkaille tulee turvata
   samantasoiset palvelut hallintokunnasta riippumatta.

   Tarkoitus on, että opetusvirastoon siirtyy ruotsinkielisen päivähoidon järjestämisen
   edellyttämät resurssit. Hallinnon yhdistäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että
   sosiaalivirastosta siirretään opetusvirastoon ruotsinkielisen päivähoidon vakanssit
                                                                                         26


sekä tukipalvelujen vakansseja, ostopalvelut sekä toiminnan toteuttamiseen
tarvittavat määrärahat. Sosiaalivirastolta ostettavien palveluiden ostopalveluratkaisua
(osa tiedonhallinnosta, tilahallinnosta, ruokahuollon suunnittelusta, taloushallinnosta)
perustellaan keskinäisten palvelujen tuottamisen tehokkuudella ja yhdenvertaisen
päätöksenteon turvaamisella. Työryhmä ei esitä muutoksia päiväkotien hallintoon
eikä päiväkotien aluejakoon.

Muutoksen lähtökohtana on, että vakinaisen henkilöstön työsuhde kaupunkiin säilyy
ja että ketään ei yhdistämisen takia irtisanota. Henkilöstön siirroissa noudatetaan
kaupungin hallinnossa käytössä olevia menettelytapoja.

Työryhmä painottaa päätöksenteon kiireellisyyttä, jotta yhdistäminen voidaan
toteuttaa siten, että turvataan kasvatus- ja opetustyön ja hallinnon häiriötön toiminnan
jatkuminen myös siirtymävaiheessa. Mikäli ruotsinkielinen päivähoito ja opetustoimi
päätetään yhdistää vuoden 2010 alusta, on vuodelle 2009 tehtävä kiireellisesti
toteuttamissuunnitelma, jonka yhteydessä tarkistetaan resurssitarpeet ja laaditaan
yksityiskohtainen henkilöstösuunnitelma. Myös viestintäsuunnitelma muutoksen
toteuttamisesta tulee valmistella pikaisesti.

Muutoksen toteuttaminen edellyttää vuodeksi 2009 lisäresursseja koordinaattorin
palkkaamiseen, muutos- ja täydennyskoulutukseen sekä yhteisiin
suunnitteluseminaareihin. Työryhmä ehdottaa varattavaksi 200 000 €. Työryhmä
esittää, että vuonna 2009 toteutetaan seuraavat toimenpiteet:

Johtosäännöt

               Opetustoimen ja sosiaalitoimen johtosääntöjen uudistaminen
               käynnistetään vuoden 2009 alussa. Opetustoimen johtosääntöön
               sisällytetään ruotsinkielisen lasten päivähoidon järjestämisen sekä
               yksityisen hoidon ja kotihoidon tukeen liittyvien tehtävien siirtymisen
               edellyttämät määräykset. Vastaavasti määräykset ruotsinkielisen
               toiminnan osalta poistetaan sosiaalitoimen johtosäännöstä. Lisäksi
               selvitetään, miten turvataan päivähoidon tehokas ohjaus ja
               yhdenmukaiset palvelut kuntalaisille kieliryhmästä riippumatta.

Hallinto
                -   määritellään toimeenpano-organisaatio ja nimetään päätoiminen
                    projektipäällikkö
                -   määritellään päätöksentekoprosessit sekä muutetaan
                    toimintasäännöt ja delegointipäätökset
                -   kuvataan palveluiden tuottamisprosessit
                -   organisoidaan hallinto uudelleen molemmissa virastoissa
                    yhteistoimintamenettelyn mukaisesti
                -   sovitaan suomenkielisen ja ruotsinkielisen päivähoidon yhteistyön
                    rakenteista.

Tilat ja rakennushankkeet
                - valmistellaan investointiohjelmat ja vuonna 2011 alkavat hankkeet
                   suunnitellaan yhteistyössä sosiaali- ja opetusviraston kesken
                   (sosiaalivirasto huolehtii investointiohjelman laatimisesta vuosille
                                                                                       27


                    2010–2014 ja tilakeskus/taske yhdistänee ohjelman).


Tietohallinto
                -   ratkaistaan Effican muutostarpeet
                -   selvitetään ruokahuoltoon liittyvät tietojärjestelmätarpeet
                -   siirretään ulkoistettujen palveluiden sopimukset opetusvirastoon
                    tarvittavilta osin
                -   selvitetään kaupungin yhteiset tietojärjestelmät, mm. HETA-
                    johdon raportointi
                -   selvitetään asiakirjahallinnon prosessit.

Ruoka- ja siivouspalvelut
                - palvelukuvaukset (sisällöt, määrä, laatu, tuotantotapa/kohde)
                   valmistellaan siirrettäväksi/käyttöön otettavaksi ottaen huomioon
                   ikäryhmäkohtaiset erityispiirteet
                - menettelyiden ja ohjeiden yhdenmukaisuus varmistetaan ruoka- ja
                   siivouspalveluissa sosiaali- ja opetusvirastossa.

Henkilöstö
                -   laaditaan henkilöstösuunnitelma siirtyvästä henkilöstöstä
                -   siirtyvien henkilöiden suostumus/kuuleminen lainmukaisessa
                    järjestyksessä
                -   vuoden 2010 talousarvioehdotuksessa huomioitava mm.
                    vakanssimuutokset, sosiaalitoimen koko henkilöstöä koskeva
                    täydennyskoulutussuosituksen mukainen yhteensä 3–10 päivän
                    täydennyskoulutus, muutoskoulutus, työterveyshuollon palvelut ja
                    muut henkilöstösidonnaiset erät kuten työhyvinvointi- ja
                    virkistystoiminta
                -   suunnitellaan ja aloitetaan muutoskoulutus ja muut henkilöstön
                    tukitoimet ruotsinkielisen päivähoidon ja ala-asteen koulujen koko
                    henkilöstölle sekä hallintohenkilöstölle opetusvirastossa ja
                    sosiaalivirastossa.

Talous
                -   sosiaalivirasto vastaa osaltaan vuoden 2009 tilinpäätöksen
                    tiedoista
                -   vuoden 2010 talousarvioehdotus laaditaan sosiaali- ja
                    opetusvirastojen yhteistyönä
                -   opetusvirasto huolehtii vuoden 2010 toiminnan käynnistämiseen
                    1.1.2010 lukien tarvittavista toimenpiteistä.
                                                                                         28




LÄHTEET
Ajankohtainen tilanne päivähoidon hallinnossa. Kysely lasten päivähoidosta hallinnosta
              kunnissa. www.stakes.fi/ajankohtaista/PHhallinto
Finlands Kommunförbund, Enheten för undervisning och kultur, 2002.
              Utvärderingsrapport. De administrativa, ekonomiska och kulturella effekterna
              av den svenska dagvården och det svenska utbildningsväsendet i Esbo.
              7.1.2002.
Finlands Kommunförbund, Enheten för undervisning och kultur, 2002. Tillägg till
              utvärderingsrapport. De administrativa, ekonomiska och kulturella effekterna
              av den svenska dagvården och det svenska utbildningsväsendet i Esbo.
              15.5.2002.
Helsingin kaupungin tietokeskus, 2008. Tilastoja 2008/30; Helsingin väestöennuste 2009-
              2040. Edita Prima Oy, Helsinki.
Helsingin kaupunki. Sosiaaliviraston käyttösuunnitelma vuonna 2009.
Helsingin kaupunki. Opetusviraston vuoden 2008 tulosbudjetti.
Helsingin kaupunki. Opetusviraston tulosbudjetti 2009.
Kuntaliitto. Päivähoidon hallinto kunnissa. www.kunnat.net
Laki lasten päivähoidosta 1973/36 sekä muutokset.
Perusopetuslaki 1998/628 sekä muutokset.
Pääkaupunkiseudun kaupunkisuunnitelman sisältyvän päivähoitopalvelujen yhteiskäytön
              toisen vaiheen toteuttaminen.1.8.2008 alkaen.
              - Helsingin kaupunginhallituksen päätös § 130 6.5.2008.
Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta. Yhteistyöhankkeiden jatkovalmistelua varten
              asetettujen työryhmien raportit. www.helsinginseutu.fi
Sosiaalihuoltolaki 1982/710 sekä muutokset.
Strategi för specialundervisningen. Undervisningsministeriets arbetsgruppspromemorior
              och utredningar. 2007:47
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2007. Toinen tarkistettu painos. Oppaita 56.
              Helsinki: Stakes.
Vantaan kaupunki, 2007. Varhaiskasvatuksen yhdistyminen sivistystoimeen. Työryhmän
              raportti 2.5.2007.
                                                                                                       29




LIITTEET

LUETTELO LIITTEISTÄ
   1. Selvitys ruotsinkielisen päivähoidon ja opetustoimen hallinnon yhdistämisestä
      (31.3.2008). Erillisenä liitteenä.
   2. Alatyöryhmät.
   3. De svenska daghemmen, grundskolorna samt gymnasierna.
   4. Ruotsinkielisen lasten päivähoidon ja opetustoimen hallinnon yhdistämisen
      edellyttämien johtosääntömuutosten alustava ehdotus.
   5. a) Ruotsinkielisen päivähoidon vakanssit 31.1.2008.
      b) Ruotsinkielisen koulutuslinjan vakanssit.
   6. Eriävä mielipide.


   Liite 2. Alatyöryhmät.

    Alatyöryhmä             Opetusviraston vastuuhenkilö(t)       Sosiaaliviraston vastuuhenkilö(t)
    1. Opetus- ja           Gun Sandberg-Wallin,                  Inge-Gerd Berghäll,
    kasvatustyön            opetuskonsultti                       vt. päivähoitoalueen päällikkö
                                                                  Jenni Tirronen,
                                                                  päiväkodinjohtaja, suunnittelija
    2.                      Niclas Grönholm, opetuspäällikkö      Roger Nordman,
    Aluejaot/johtamisen                                           vs. ruotsink. palvelujen päällikkö
    verkostot
    3. Henkilöstö           Tarja Malmivirta,                     Hilkka Vesterinen,
                            henkilöstöpäällikkö                   työmarkkinalakimies
    4. Taloussuunnittelu,   Harri Pirkkalainen, talousjohtaja     Irene Mahlanen,
    -hallinto               Jan Kiljunen, taloussuunnittelija     taloussuunnittelija
    5. Hankinnat ja         Susanna Sarvanto,
    ostopalvelut            tilapalvelupäällikkö
    6. Ruokailu, siivous,   Airi Rintamäki,                       Liisa Airaksinen,
    vahtimestaripalvelut    ruokapalvelupäällikkö                 ruokapalvelupäällikkö
    7. Tilat, vuokrat ja    Susanna Sarvanto,                     Pirkko Suppanen,
    investointisuunnitelm   tilapalvelupäällikkö                  tilapalvelupäällikkö
    a                       Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti
    8. Irtain omaisuus      Päivi Koskinen, hankintapäällikkö     Irene Mahlanen,
                                                                  taloussuunnittelija
    9. Tietojärjestelmät    Hannu Suoniemi,                       Pentti Reiterä,
                            tietohallintopäällikkö                tietotekniikkapäällikkö
                                                                  Maarit Vajavaara,
                                                                  tietojenkäsittelyn suunnittelija
    10.                     Hannu Suoniemi,                       Pentti Reiterä,
    Teknologiavarustus      tietohallintopäällikkö                tietotekniikkapäällikkö
                                                                  Anders Lindborg,
                                                                  järjestelmäasiantuntija
    11. Asiakirjahallinto   Hannu Suoniemi,                       Sirkku Ilmonen,
                            tietohallintopäällikkö/               hallintopalvelupäällikkö
                            Ann Holm-Dellringer,
                            kääntäjä-tiedottaja
    12. Johtosääntö/        Minna Antila, hallintolakimies        Sirkku Ilmonen,
                                                   30

hallinnon               hallintopalvelupäällikkö
järjestäminen/työnjak
olinja /HAKE
Liite 3. De svenska daghemmen, grundskolorna samt gymnasierna.   31
                                                                                       32


Liite 4. Ruotsinkielisen lasten päivähoidon ja opetustoimen hallinnon yhdistämisen
edellyttämien johtosääntömuutosten alustava ehdotus

Esitetyt muutettavat pykälät ovat merkitetyt lihavalla tekstillä ja epäselvät kohdat
kysymysmerkillä.

1 § Toimiala
Helsingin kaupungin opetuslautakunta, sen suomenkielinen ja ruotsinkielinen jaosto
sekä lautakunnan alainen Helsingin kaupungin opetusvirasto huolehtivat kaupungin
opetustoimesta sekä osaltaan esiopetuksesta, koululaisten aamu- ja
iltapäivätoiminnasta ja ruotsinkielisestä lasten päivähoidosta
kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti.

3 § Esittely
Ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan toimialaan kuuluvat asiat esittelee
osastotasoisen yksikön päällikkö (3. mom.)

6 § Lautakunnan tehtävät
(pykälän sisältöön vaikuttaa se, kuka kahden hallintokunnan alaisuudessa olevaa
lasten päivähoitoa ohjaa)

Lautakunta päättää hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista sekä hyväksyy
perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista (opetustoimen js 6
§ 3 k)
> olemassa oleva määräys mahdollistaa lasten päivähoidon maksuperusteista
päättämisen
> kuka päättää kaupungin omasta ja ostopalveluna hankitusta lasten päivähoidosta
perittävästä maksusta? (sosiaalivirastossa taloushallinnon palvelujen viranhaltija)

Lautakunta myöntää vapautuksen virastolle tulevan maksun, korvauksen ja muun
saatavan suorittamisesta sekä hyväksyy perusteet, joiden mukaan viranhaltija
myöntää vapautuksen (opetustoimen johtosääntö 6 § 13 k)
> kuka päättää kaupungin omasta ja ostopalveluna hankitusta lasten päivähoidosta
perittäväksi määrättyjen maksujen alentamisesta tai kokonaan perimättä
jättämisestä yksilöllisten olosuhteiden perusteella? (sosiaalivirastossa
talouspäällikkö)

Lautakunta päättää hoitopaikkojen määrästä ja toimintayksiköiden
aukioloajoista sekä vahvistaa perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää
mainituista asioista (sosiaalitoimen johtosääntö 6 § 17 k)
> perustaa ja lakkauttaa päivähoitopaikka
> päättää hoitopaikkojen nimet ja toimipaikat

7 § Jaostojen tehtävät
päättää niistä asioista, joissa asianomainen on vaatinut viranhaltijan tekemän
päätöksen saattamista toimielimen käsiteltäväksi, lukuun ottamatta kuntalain
mukaista oikaisuvaatimusta (sosiaalitoimen johtosääntö 11 § 2 mom.1 kohta)
- osoitettuun hoitopaikkaan ei voi hakea muutosta
- lasten päivähoitoon ottamista koskevaan viranhaltijan päätökseen tyytymättömällä
on oikeus saada päätös toimielimen käsiteltäväksi, jos hän 14 päivän kuluessa
                                                                                     33


päätöksen tiedoksi saatuaan sitä vaatii. Toimielimen päätökseen ei voi enää hakea
muutosta valittamalla (laki lasten päivähoidosta 31 §)
- johtosäännöllä määrätään toimivaltainen toimielin

11 § Organisaatio
Virastossa on seuraavat osastotasoiset yksiköt:
- perusopetuslinja
- ruotsinkielinen päivähoito- ja koulutuslinja
- nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja
- hallinto- ja kehittämiskeskus

14 § Ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan toimiala
Ruotsinkielinen päivähoito- ja koulutuslinja huolehtii kaupungin ruotsinkielisestä
lasten päivähoidosta, esi- ja perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta sekä
koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

16 § Hallinto- ja kehittämiskeskuksen toimiala
Hallinto- ja kehittämiskeskus huolehtii opetusviraston keskitetyistä hallinto- ja
kehittämistehtävistä sekä koulujen ja oppilaitosten tukipalveluista hyväksyttyjen
tavoitteiden mukaisesti
- ruotsinkielisen lasten päivähoidon yhdistymisen vuoksi hallinto- ja
kehittämiskeskukselle tulee tehtäviä > ei johtosääntövaikutuksia

20 § Ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan linjanjohtajan erityiset tehtävät

28 § Henkilökunnan ottaminen
Toimistotasoisen yksikön päällikön ja päivähoitoalueen päällikön ottaa lautakunta
(3 mom.)?
Muun henkilökunnan ottaa viraston päällikkö tai hänen määräämänsä (10 mom.)
> opetustoimen johtajan delegointipäätös päiväkodin henkilöstön ja hallinnon
henkilöstön ottamisesta

29a § (uusi) Päätösvallan siirtäminen lasten päivähoidon
järjestämisessä

Lasten päivähoidon, kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea koskevan
yksilöhuollon järjestämisestä ja antamisesta sekä palvelusta perittävän
maksun määräämisestä päättää viraston päällikön määräämä viranhaltija
lautakunnan vahvistamien perusteiden sekä säännösten ja määräysten
mukaisesti
> Opetustoimenjohtajan delegointimääräys kuka päättää mm.
- päivähoidon antamisesta (sosiaalivirastossa päiväkodin johtaja/perhepäivähoidon
ohjaaja)
- kiellosta pitää lapsi yksityisessä päivähoitopaikassa (sosiaalivirastossa
päivähoitoalueen päällikkö)
- kuljetuspalveluiden antamisesta päivähoidossa olevalle lapselle
(sosiaalivirastossa päivähoitoalueen päällikkö)
- kunnallisen lisän (Helsinki-lisän) myöntämisestä (sosiaalivirastossa yksityisen
päivähoidon asiantuntija)
                                                                                       34




Muuta huomioitavaa
Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (8 §)
”Laissa tarkoitettujen palvelujen valvonta kuuluu ao. lääninhallitukselle sekä sille
kunnalle, jossa palveluja annetaan. Kunnassa valvontaviranomaisena toimii
sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai sen määräämä viranhaltija.”
- toimivaltamääräys laissa > ei tarvetta johtosääntömääräykselle
- kahden hallintokunnan alaista toimintaa > valvonta opetuslautakunnalla tai sen
määräämällä viranhaltijalla ruotsinkielisten lasten päivähoitopalvelujen osalta?

Lasten päivähoidosta määrättyjen maksujen perinnästä luopumisesta
- viraston päällikkö päättää saatavien perimistoimenpiteistä luopumisesta (Hgin
kaupungin taloussääntö 14 §)
- päätösmäärät?

Toimenpiteistä päättäminen, kun sosiaalihuollon antaminen tai järjestäminen on
perustunut henkilön antamiin erehdyttäviin tietoihin
> kuka päättää? (sosiaalivirastossa hallintopalvelupäällikkö)

Asetus lasten päivähoidosta (11 §)
” Sosiaalilautakunnan tulee lasten päivähoidosta annetun lain 28 §:n 1 momentissa
säädetyn päivähoidon harjoittamista koskevan ilmoituksen saatuaan välittömästi
suorittaa tarkastus päivähoitopaikassa sekä huolehtia siitä, että päivähoitopaikka ja
siellä annettava hoito vastaavat asetettuja terveydellisiä ja muita vaatimuksia”
- kuka päättää?

Kannanotto siihen mikä toimielin kaupungissa päättää kahden hallintokunnan
alaisuudessa toimivan lasten päivähoidon ohjauksesta ja kuntalaisten etuuksien
yhdenmukaisista perusteista kieliryhmistä riippumatta?

Sosiaalihuollon lainsäädäntöön perustuvat etuudet.
                                                                                                      35




Liite 5 a. Ruotsinkielisen päivähoidon vakanssit 31.1.2008 (ilman Sipoon vakansseja).

           Nimike                  Hoito- ja         Ruoka- ja         Hallinnon         Vakanssit
                                   kasvatus-         siivouspalvel     henkilöstö        yhteensä
                                   henkilöstö        u- ja muu
                                   päiväkodeiss      henkilöstö
                                   a                 päiväkodeiss
                                                     a
           Erit.avustaja                                    15                                   15
           Erit.lt opett                      4                                                   4
           Keitt/pk-apul                                         1                                1
           Keittiöapul                                           1                                1
           Keittäjä                                             18                               18
           Kielitukihenk.                                                       1                 1
           Kiert er.lt op                                                       4                 4
           Lastenhoitaja                    129                                                 129
           Lastentarhanop                    75                                                  75
           Perhepäivähoit                     7                                                   7
           Päiväh pääll                                                         2                 2
           Päiväk.apul                                          31                               31
           Päiväkodin joht                   19              7 (6,5)          (0,5)              26
           Ruokap.työntek                                        2
           Ryhmäper.päiv.h                   22                                                  22
           Toimistosiht                                                         1                 1
           Toimistotyöntek                                                                        0
                                                                     1)             2)
           Vakanssit yhteensä               256            75 (74,5)        8 (8,5)             339
                   1) Ruoka- ja siivouspalvelun vakansseja on 53 ja muita vakansseja 22 (21,5).
                   2) Päivähoidossa toimii kaksi kielitukihenkilöä.
                                                                                                               36




Liite 5 b Ruotsinkielisen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen vakanssit (ilman Sipoon vakansseja).


                                                     2007      2008      2009    2009      Muutos
      HENKILÖSTÖSUUNNITELMA                                                                2008-2009
                                                     TB        TB        TAE     TB        kpl       %

      VIRAT JA TOIMET YHTEENSÄ                         448       447       452      459      12          2,7
         Esi- ja peruskoulut yhteensä                  371       371       375      382      11          3,0
         Lukiot yhteensä                                72        72        73      73        1          1,4
         Aikuislukiot yhteensä                          5         4         4        4        0          0,0

      Rehtorit                                            14        14     14         14      0        0,0
         Peruskoulut                                      9         9      9          9       0        0,0
         Lukiot                                           4         4      4          4       0        0,0
         Aikuislukiot                                     1         1      0          0      -1      -100,0
         Aikuislukion apulaisrehtori                                       1          1

      Opetushenkilöstö                                 303       302       307      311          9      3,0
         Peruskoulut ja esiopetus                      235       235       239      243          8      3,4
           -lehtorit                                    93        93        93      93           0      0,0
           -erityisopettajat                            17        17        18      18           1      5,9
           -erityisluokanopettajat                      14        14        17      17           3     21,4
           -luokanopettajat                            103       103       103      107          4      3,9
           -esiluokanopettajat                          8         8         8        8           0      0,0
         Lukiot                                         64        64        65      65           1      1,6
            -lehtorit                                     63        63     64         64         1       1,6
            -erityisopettajat                             1         1      1          1          0       0,0
          Aikuislukiot                                    4         3      3          3          0       0,0

      Koulusihteerit                                      22        22     22         22         0       0,0
          Peruskoulut                                     18        18     18         18         0       0,0
          Lukiot                                          4         4      4          4          0       0,0

      Oppilashuoltohenkilöstö                          109       109       109      112          3      2,8
          - psykologit ja kuraattorit                   10        10        10      11           1     10,0
          -koulunkäyntiavustajat                        99        99        99      101          2      2,0

      PÄÄTOIMISET TUNTIOPETTAJAT                          76        66     68         69         3       4,5
          Peruskoulut                                     60        54     55         55         1      1,9
          Lukiot                                          12        9      10         11         2     22,2
          Aikuislukio                                     4         3      3          3          0      0,0

      MUUT KUIN VIRAT JA TOIMET                           3         3       3         3          0       0,0
         (henkilötyövuotta)
         Projektihenkilöstö                               0         0       0         0          0
         Työllistetyt                                     1         1       1         1          0       0,0
         Oppisopimuskoulutettavat                         0         0       0         0          0
         Siviilipalvelusmiehet                            2         2       2         2          0       0,0
         Koulunkäyntiavustajat                            0         0       0         0          0

      HALLINTO
                                                                           37


           Ruotsinkielinen opetustoimen hallinto   9   9   9   9   0   0




Liite 6. Eriävä mielipide.