Rytmimusiikki 2010 –visio by olk11750

VIEWS: 124 PAGES: 24

									OPETUSMIMISTERIÖLLE JA MUILLE MUSIIKIN
MAHDOLLISUUKSISTA KIINNOSTUNEILLE TAHOILLE




Rytmimusiikki 2010 -visio kuvaa rytmimusiikin alan toivottua tilannetta
Suomessa vuonna 2010.


Rytmimusiikin piiriin kuuluvat kaikki jazz-, rock-, pop-, iskelmä-, tanssi- ja
kansanmusiikeiksi mielletyt musiikin tyylilajit lukemattomissa eri muodoissaan.

Visio on laadittu esittävää ja luovaa säveltaidetta, koulutusta ja tutkimusta, musiikin
tekijänoikeuksia ja mediakäyttöä, musiikkiliiketoimintaa ja musiikin vientiä sekä
musiikin harrastamista tarkastellen. Visio on laadittu, koska musiikkialan nopea
rakennemuutos muuttaa alan totuttuja rakenteita ja toimintamalleja. Visiossa mainitut
yhteiset päämäärät voidaan saavuttaa oikein valittujen, yhteisten strategioiden avulla.


29.1.2005


Pop & Jazz Konservatorion Säätiö
Suomen Jazzliitto ry
Umo Jazz Orchestra
Freelancemuusikot ry
Jazzmuusikot ry
Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry
Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian pop/jazzmusiikin koulutusohjelma
Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osasto
Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osasto
Suomen kansanmusiikkiliitto / Kansanmusiikin keskusliitto
Elävän musiikin yhdistys ELMU ry
Suomen Muusikkojen Liitto ry
Ohjelmatoimistojen liitto ry
Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic




                             www.rytmimusiikki2010.fi
SISÄLLYSLUETTELO

  TIIVISTELMÄ ............................................................................................................................................................... 3


1. JOHDANTO ..................................................................................................................... 4
     Rytmimusiikin korkea laatu Suomessa ....................................................................................................................... 4
     Miksi Rytmimusiikki 2010 -visio on laadittu? ........................................................................................................... 4
     Mitä on rytmimusiikki? .............................................................................................................................................. 5
     Rytmimusiikki 2010 -vision laatijat............................................................................................................................ 6


2. RYTMIMUSIIKKI 2010 –VISION TAVOITTEET ........................................................... 7
     Rytmimusiikin alan yleiset tavoitteet 2010 ................................................................................................................. 7
     Esittävä rytmimusiikki 2010 ....................................................................................................................................... 9
     Rytmimusiikin liiketoiminta 2010 ............................................................................................................................ 10
     Rytmimusiikin vienti 2010 ....................................................................................................................................... 11
     Musiikin tekijänoikeustulot 2010 ............................................................................................................................. 12
     Rytmimusiikki mediassa 2010 .................................................................................................................................. 14
     Rytmimusiikin apurahat 2010 ................................................................................................................................... 15
     Rytmimusiikin harrastaminen 2010 .......................................................................................................................... 16


3. RYTMIMUSIIKIN MAHDOLLISUUDET JA UHAT ..................................................... 17
     Rytmimusiikin vahvuudet ......................................................................................................................................... 17
     Rytmimusiikin suurimmat haasteet........................................................................................................................... 17
     Rytmimusiikin suurimmat mahdollisuudet ............................................................................................................... 17
     Rytmimusiikin suurimmat uhat ................................................................................................................................ 18


5. MUSIIKKIALAN TYÖELÄMÄN KEHITYS JA RAKENNE .......................................... 19
     Musiikkialan työelämän kehityspiirteitä viime vuosisadalta nykypäivään ............................................................... 19
     Historiaa.................................................................................................................................................................... 19
     Musiikkialan työelämän nykytila .............................................................................................................................. 19
     Musiikki- ja muiden kulttuuri-instituutioiden nykytila ............................................................................................. 20
     Musiikki harrastuksena ............................................................................................................................................. 21


6. JATKOTOIMET ............................................................................................................ 22
  Ehdotuksia toimintamalleiksi ....................................................................................................................................... 22
    Rytmimusiikkipoliittinen ohjelma.............................................................................................................................. 22
    Klubitukijärjestelmä, aluekeskukset, kansallinen esitysfoorumi ja työtilat ............................................................... 22
    Kulttuurivienti –hankkeen toteuttaminen .................................................................................................................. 22
    Koulutuksen järjestäjien yhteistyö, rytmimusiikin teemavuosi, koulutuksen arviointi .............................................. 23
    Tekijänoikeuslaki, sävellyskoulutus .......................................................................................................................... 23


7. VIITTEET ...................................................................................................................... 23




                                                                                      -2-
TIIVISTELMÄ
       Rytmimusiikki 2010-visio on eräiden rytmimusiikin alan keskeisten toimijoiden
       yhdessä laatima visio rytmimusiikin toivotusta tilanteesta Suomessa vuonna 2010.
       Rytmimusiikin piiriin kuuluvat kaikki jazz-, rock-, pop-, iskelmä-, tanssi- ja
       kansanmusiikeiksi mielletyt musiikin tyylilajit lukemattomissa eri muodoissaan.

       Vuonna 2010 rytmimusiikin suuri kansallinen merkitys ja kulttuurinen arvo Suomelle
       yhdentyvässä Euroopassa on ymmärretty. Rytmimusiikin kysyntä ja työtilaisuudet ovat
       merkittävästi lisääntyneet ja kotimaisuusaste on korkea. Yleisöllä on mahdollisuus
       kuulla laadukasta rytmimusiikkia eri puolilla maata ja rytmimusiikki nähdään valtion
       ja kuntien julkisen tuen arvoisena, kansallisena voimavarana. Klubitukijärjestelmän
       rahoitukseen on varattu julkista tukea vähintään 10 miljoonaa euroa vuodessa.
       Musiikin aluekeskukset kanavoivat tukea rytmimusiikin toimijoille eri puolilla
       Suomea. Rytmimusiikin kunnallisilla orkestereilla on 100 julkisin varoin subventoitua
       henkilötyövuotta ja rytmimusiikin kansallinen esitysfoorumi on toiminnassa
       Helsingissä. Valtion kulttuurille maksama tuki on 0,4% Suomen
       bruttokansantuotteesta.

       Vuonna 2010 rytmimusiikki on tärkeä liiketoiminnan ja viennin alue. Yhä useampi
       suomalainen artisti ja yhtye menestyy maailmalla. Kulttuuriyrittäjyys on lisääntynyt ja
       sitä tuetaan. Äänitemyynnin volyymi on kasvanut nykyisestä ja uudet
       musiikkiliiketoiminnan alueet ovat laajentuneet. Ammattimaisten säveltäjien,
       sovittajien, sanoittajien ja muusikoiden on mahdollista saada merkittävä osa
       toimeentulostaan tekijänoikeustuloista.

       Vuonna 2010 kaikki keskeiset musiikin tyylilajit ovat musiikkioppilaitoksissa
       tasavertaisessa asemassa. Rytmimusiikin koulutusta on saatavilla kaikilla
       koulutusasteilla ja kaikkien rytmimusiikin koulutuksen järjestäjien antama koulutus on
       erittäin korkealaatuista. Rytmimusiikin musiikkiopisto-opetus on lisääntynyt ja
       ammatillisesti suuntautuneesta koulutuksesta valmistuvat työllistyvät ja sijoittuvat
       hyvin jatko-opintoihin. Ammattitaitoa täydentävää koulutusta on saatavissa eri
       puolilla maata. Säveltäminen, sovittaminen, sanoittaminen, tuottaminen,
       kulttuuriyrittäjyys ja musiikkiteknologia ovat luonteva osa musiikkialan koulutusta.
       Musiikkialan ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen kokonaisvolyymi ei ole
       lisääntynyt. Peruskoulun musiikinopetusta on lisätty.

       Vuonna 2010 musiikkitarjonnan monipuolisuus mediassa on lisääntynyt nykyisestä.
       Rytmimusiikin käyttö uusissa medioissa on kasvanut huomattavasti. Julkisen palvelun
       media esittelee monipuolista rytmimusiikkia laajalti radiossa ja televisiossa. Musiikin
       harrastamisen kansanterveydellinen merkitys on ymmärretty ja rytmimusiikin
       harrastamisen mahdollisuudet ovat lisääntyneet.

       Jatkotoimina opetusministeriön tulisi yhteistyössä eri tahojen kanssa laatia
       rytmimusiikin kansallinen kehittämisstrategia ja resursoida sen toteuttaminen sekä
       toteutumisen seuranta. Musiikkialan toimijoiden välistä yhteistyötä on tiivistettävä,
       Kulttuurivienti –hanke toteutettava ja työryhmiä perustettava visiossa mainittujen
       tavoitteiden saavuttamiseksi.




                                          -3-
1. Johdanto
            Rytmimusiikki 2010-visio on eräiden rytmimusiikin alan keskeisten toimijoiden
            yhdessä laatima visio rytmimusiikin toivotusta tilanteesta Suomessa vuonna 2010.
            Työ on toteutettu vuoden 2004 aikana laaja-alaisessa yhteistyössä, kaikkien mukana
            olevien tahojen osaamista hyödyntäen.

            Visio on laadittu esittävää ja luovaa säveltaidetta, koulutusta ja tutkimusta, musiikin
            tekijänoikeuksia ja mediakäyttöä, musiikkiliiketoimintaa ja musiikin vientiä sekä
            musiikin harrastamista tarkastellen. Rytmimusiikki 2010 –vision tavoitteet kuvataan
            tämän asiakirjan toisessa luvussa.

            Visio on nähtävissä internetissä osoitteessa www.rytmimusiikki2010.fi, jossa voi
            myös osallistua aiheesta käytävään keskusteluun.

Rytmimusiikin korkea laatu Suomessa

            Suomen musiikkielämä on dynaaminen ja luova, täynnä toinen toistaan upeampia
            taiteilijoita ja yhtyeitä. Maamme musiikkielämän kirkkaimpaan kärkeen on viime
            vuosina noussut runsaasti jazzmuusikoita, kansanmuusikoita, rockmuusikoita,
            säveltäjiä ja muita rytmimusiikin osaajia. Laadun kehitys on ollut huimaa ja jatkuu
            edelleen.

            Rytmimusiikki ei tukeudu ylhäältä johdettuihin instituutioihin, vaan lähtee yksilön ja
            persoonan omasta, luovasta ja rohkeasta itsensä toteuttamisesta. Luova rytmimuusikko
            rakentaa musiikillisen sisällön sävellyksellisten raamien ja muotorakenteiden päälle.
            Hyvät muusikot luovat yhdessä esiintyessään korkeatasoisen lopputuloksen, joka on
            enemmän kuin osiensa summa. Tässä kiteytyy luovuuden ydin, kyky nähdä asiat
            uudessa valossa ja kyky nähdä ongelmat haasteina. Juuri luovuudesta nousevat uudet
            innovaatiot yhteiskunnassa. Rytmimusiikki on yksi yhteiskunnan luovista
            voimavaroista.

Miksi Rytmimusiikki 2010 -visio on laadittu?

            Visio on laadittu, koska musiikkialan nopea rakennemuutos ja muuttuvat
            toimintaympäristöt, kulutustottumukset ja tekniikan kehittyminen muuttavat alan
            totuttuja rakenteita ja toimintamalleja. Muun muassa esiintymispaikkojen ja
            harjoitustilojen puute, jäykät asenteet ja rakenteiden jälkeenjääneisyys hidastavat alan
            kehitystä. Rytmimusiikin toimijoiden on pysyttävä ajan hermolla, sillä uusia
            mahdollisuuksia syntyy ja vanhoja menetetään.

            Rytmimusiikin alan merkittävä marssi kulttuurikentän eturiviin ei ole tapahtunut eikä
            tapahdu itsestään. Rytmimusiikki 2010 –visiossa luodaan rytmimusiikin alan toivottu
            tulevaisuudenkuva ja asemoidaan yhteisiä päämääriä tulevaisuuteen, joka voi toteutua
            oikein valittujen, yhteisten strategioiden avulla.

            Vision päämäärät saavuttamalla Suomen on mahdollista saada käyttöön
            hyödyntämätöntä luovaa potentiaalia. Yhdentyvässä Euroopassa Suomella ei ole varaa
            jättää luovaa voimavaraansa käyttämättä. Kotimaassa ja omassa pihapiirissä on


                                                -4-
           luotava mahdollisuudet kansainväliselle menestykselle. Rytmimusiikilla voi olla
           menestyksessä keskeinen sija, mikäli alan toimintaedellytyksistä yhdessä
           huolehditaan.

           Musiikin kulutus yhteiskunnassamme kasvaa koko ajan, mutta musiikista maksettavat
           korvaukset eivät. Tuntuu siltä, että sisältötuotantokeskustelussa on itse sisältö
           unohtumassa. Kulttuurinen sisältö, kuten musiikki, lähtee taiteilijasta ja hänen
           mahdollisuuksistaan toimia ammattimaisesti, yrittämisestä ja oppimisesta, kovasta
           työstä ja oikeista yhteisistä ratkaisuista. Rytmimusiikki 2010 –vision avulla näitä
           oikeita ratkaisuja voidaan tehdä.

Mitä on rytmimusiikki?

           Rytmimusiikin piiriin kuuluvat kaikki jazz-, rock-, pop-, iskelmä-, tanssi- ja
           kansanmusiikeiksi mielletyt musiikin tyylilajit lukemattomissa eri muodoissaan.

           Suomalaisessa musiikkipoliittisessa keskustelussa on totuttu käyttämään termejä kevyt
           musiikki, populaarimusiikki, viihdemusiikki ym. tarkoitettaessa muuta kuin
           länsimaista klassista taidemusiikkia. Tällöin myös esimerkiksi ammattimainen ja
           kunnianhimoinen jazz- tai kansanmusiikki luokitellaan "kevyeen" musiikkiin.
           Maailmalla menestyvä suomalainen rockmusiikki ei sekään taida olla kovin ”kevyttä”,
           eikä rock ole lainkaan pelkästään nuorisomusiikkia. Rytmimusiikin ammattilaisuus
           vaatii tekijältään monialaista huippuosaamista, luovuutta ja vahvaa itsetuntoa.
           Historian haasteena on vanha terminologinen kahtiajako kevyt/vakava, taide/viihde,
           taidemusiikki/populäärimusiikki, joka korostaa klassisen musiikin taiteellista arvoa ja
           vähättelee muuta musiikkia.

           Nykyisin esimerkiksi jazz- ja kansanmusiikki ovat monessa mielessä jo saaneet
           arvonsa myös taidemusiikkina. Kaikista musiikin tyylilajeista, niin klassisesta kuin
           jazz-, kansan-, rock-, ja popmusiikistakin, löytyy erittäin paljon taiteellisesti
           kunnianhimoista ja korkeatasoista musiikkia.

           Rytmimusiikin suurena yhteisenä nimittäjänä on afroamerikkalainen rytmiikka, johon
           suurin osa jazz- ja rock- ja popmusiikin tyyleistä pohjautuu. Myös monet nykyiset
           etno-, kansan- ja maailmanmusiikin tyylit ovat omaksuneet tämän peruselementin.
           Toki eritoten kansanmusiikista ja suomalaisesta tanssimusiikista löytyy myös tyylejä,
           joissa afroamerikkalainen rytmiikka ei ole niin keskeinen. Kuitenkin myös nämä
           musiikin lajit voidaan luontevasti lukea rytmimusiikin piiriin. Rytmimusiikin tyyleissä
           yleisiä piirteitä, jotka ovat länsimaisessa klassisessa musiikissa nykyisin harvinaisia,
           ovat kuulonvarainen tradition välittyminen ja improvisointi.

           Termi rytmimusiikki on laajasti käytössä muissa pohjoismaissa (rytmisk musik).
           Näistä syistä neutraalisti arvottava rytmimusiikki on ei-klassista musiikkia kuvaavista
           termeistä käyttökelpoisin.




                                              -5-
Rytmimusiikki 2010 -vision laatijat

            Vision ovat yhdessä laatineet seuraavat rytmimusiikin alan keskeiset tahot ja toimijat
            (suluissa työhön osallistuneet henkilöt):

            Pop & Jazz Konservatorion Säätiö (rehtori Janne Murto)
            Suomen Jazzliitto ry (toiminnanjohtaja Maiju Varilo, tuottaja Anki Heikkinen)
            Umo Jazz Orchestra (toiminnanjohtaja Annamaija Saarela, markkinointipäällikkö
                    Thomas Noreila, vt. toiminnanjohtaja Petri Aarnio 1.10.2003-30.9.2004)
            Freelancemuusikot ry (varapuheenjohtaja Pekka Nissilä, Matti Lappalainen)
            Jazzmuusikot ry (puheenjohtaja Sami Linna)
            Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry (toiminnanjohtaja Martti Heikkilä,
                   varapuheenjohtaja Eero Lupari, Janne Louhivuori)
            Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian pop/jazzmusiikin koulutusohjelma
                   (koulutusjohtaja Pekka Korhonen)
            Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osasto (osastonjohtaja Jari Perkiömäki)
            Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osasto (osastonjohtaja Juhani Näreharju,
                   professori Heikki Laitinen)
            Suomen kansanmusiikkiliitto / Kansanmusiikin keskusliitto (toiminnanjohtaja Päivi
                   Utriainen)
            Elävän musiikin yhdistys ELMU ry (toiminnanjohtaja Tapio Hopponen)
            Suomen Muusikkojen Liitto ry (puheenjohtaja Ahti Vänttinen)
            Ohjelmatoimistojen liitto ry (toiminnanjohtaja Pekka Leppäniemi)
            Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic (toiminnanjohtaja Kai Amberla,
                   tuotantopäällikkö Minna Huuskonen ja tiedottaja Mika Kauhanen)

            Rytmimusiikki 2010 –vision sisältö on muotoutunut vuonna 2004 pidetyissä edellä
            mainittujen tahojen ja henkilöiden yhteisissä kokouksissa ja keskusteluissa.
            Kommentteja on saatu myös muilta tahoilta ja lukuisilta asiantuntijoilta, joista
            mainittakoon Emi Finland (toimitusjohtaja Wemppa Koivumäki), toimittaja Markus
            Partanen, muusikot Reiska Laine, Pekka Lehti ja Teemu Hauta-Aho sekä
            koulutusjohtaja Esa Virkkula Oulun konservatoriosta. Rytmimusiikin viennin osalta
            kommentteja on antanut Music Export Finland ry:n toiminnanjohtaja Paulina Ahokas
            ja liiketoiminnan osalta Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry:n toiminnanjohtaja
            Arto Alaspää. Vision graafisen ilmeen on suunnitellut Maarit Kytöharju ja
            internet-sivut osoitteessa www.rytmimusiikki2010.fi on suunnitellut Seppo Laine.
            Rytmimusiikki 2010 -vision on koostanut ja editoinut Freelancemuusikot ry:n
            puheenjohtaja, Pop & Jazz Konservatorion rehtori Janne Murto.




                                               -6-
2. Rytmimusiikki 2010 –vision tavoitteet
Rytmimusiikin alan yleiset tavoitteet 2010
Musiikin kysyntä on merkittävästi kasvanut
            Vuonna 2010 musiikin kysyntä on kasvanut entisestään. Musiikkialan ammattilaisten
            työtilaisuudet ovat lisääntyneet vuoden 2004 tasosta. Musiikin kuulijat kokevat
            tarvitsevansa musiikkia ja saavat siitä elämänlaatua, elämyksiä, mielihyvää ja apua
            rentoutumiseen. Musiikkialan liiketoiminnan arvoketju toimii ja mahdollistaa uuden
            musiikin esiin tuomisen ja kehittymisen. Uudet tavat kuunnella musiikkia luontevasti
            kotona ja mobiililaitteilla luovat uudenlaisia kulutustottumuksia, jotka vakiinnuttavat
            asemansa. Elävän musiikin kuuntelu, konserteissa ja klubeilla käynti sekä tanssiminen
            ovat luonteva osa sosiaalista kanssakäymistä.

Kulttuuriyrittäjyys, kulttuurin sponsorointi ja yritysyhteistyö ovat lisääntyneet
              Vuonna 2010 rytmimusiikin alan toimijoiden yrittäjäosaaminen ja kulttuuriyrittäjyys
              ovat lisääntyneet. Musiikkiyrittäjyyteen järjestetään koulutusta ja siihen kannustetaan
              monin tavoin, mm. starttirahan, yrityshautomoiden ja yrittäjäkurssien avulla.
              Yrityshautomoiden ja oppilaitosten yhteistyöllä voivat entistä useammat kasvaa
              musiikkialan yrittäjyyteen.

             Kulttuurin sponsorointi ja yritysyhteistyö ovat lisääntyneet. Musiikki tuo yrityksille
             lisäarvoa ja luo positiivista kuvaa yritystoiminnasta. Yritykset pitävät rytmimusiikin
             sponsorointia ja yhteistyötä alan toimijoiden kanssa tärkeänä. Musiikkialan yritykset
             pystyvät toimimaan liiketaloudellisesti kannattavasti rytmimusiikin alueella
             Suomessa. Yritykset toimivat hyvässä verkostoyhteistyössä, myös toistensa osaamista
             hyödyntäen.

             Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö kulttuuritoiminnassa on lisääntynyt.
             Yksityinen kulttuurirahoitus on lisääntynyt, tuoden mukanaan mahdollisuuksia
             toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Yksityisen ja julkisen rahoituksen
             yhdistämiseen on kehitetty innovatiivisia ratkaisuja.

             Julkinen sektori on kehittänyt nykyaikaisia rytmimusiikin tukimuotoja, jotka
             suuntaavat resursseja lähelle yleisöä ja taiteilijoita, ilman suuria hallinnollisia
             rakenteita. Tämä on antanut yleisölle enemmän mahdollisuuksia kuunnella elävää
             kotimaista musiikkia lähellä kotipaikkaansa.

Rytmimusiikin kansallinen merkitys ja kulttuurinen arvo taiteen kentässä on suuri
            Vuonna 2010 rytmimusiikin suuri kansallinen merkitys ja kulttuurinen arvo Suomelle
            yhdentyvässä Euroopassa on ymmärretty. Muusikoiden ja yhtyeiden kansainvälisen
            menestyksen siivittämänä on herännyt yleinen kiinnostus rytmimusiikin eri tyylilajien
            toimintaedellytysten turvaamiseen kotimaassa. Rytmimusiikin alan toiminnan
            kansantaloudellinen merkitys on tunnustettu ja sitä vahvistetaan erilaisin kannustein ja
            tukitoimin. Verotulot kasvavat viriävän musiikkielämän ja musiikkiviennin kautta.

             Vuonna 2010 suomalaisen rytmimusiikin kulttuurinen arvo osana taiteen kenttää on
             tunnustettu ja sen suuri merkitys luovan hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä on
             ymmärretty. Rytmimusiikki nähdään julkisen tuen arvoisena, kansallisena



                                                 -7-
              voimavarana. Rytmimusiikkia luovat muusikot, säveltäjät, sovittajat ja sanoittajat
              noteerataan pienen kansakuntamme voimavaraksi ja henkisen kehityksen avittajiksi.

              Vuonna 2010 valtio ja kunnat tukevat rytmimusiikkia merkittävästi eri puolilla maata.
              Kunnat ovat huomanneet rytmimusiikin taloutta ja kulttuuria edistävät vaikutukset ja
              satsaavat rytmimusiikin toimintaedellytysten turvaamiseen monin eri tavoin.
              Alueellisia festivaaleja, klubeja ja orkestereita tuetaan.

              Rytmimusiikin alan menestys ja yksittäiset menestyjät luovat positiivista kuvaa
              maastamme luovana, dynaamisena ja modernina eurooppalaisena yhteiskuntana.

Ammattilaiset tekevät nykyistä enemmän musiikkia lapsille
            Vuonna 2010 lapsille tehtävään musiikkiin suhtaudutaan entistä positiivisemmin ja
            ammattimaisemmin. Musiikin tekeminen lapsille on arvostettua ja musiikki puhuttelee
            kohderyhmää. Lapsia kuulijoina arvostetaan ja heidän mielipiteensä otetaan entistä
            paremmin huomioon. Lapsille tehdään nykyistä enemmän ammattimaista musiikkia ja
            lastenmusiikin toiminta kattaa kaikki tässä visiossa mainitut osa-alueet.

Rytmimusiikin kulutuksen kotimaisuusaste on korkea
            Rytmimusiikin kulutuksen kotimaisuusaste on pysynyt korkealla i. Kotimainen elävä
            musiikki soi edelleen ravintoloissa, klubeissa ja tanssipaikoilla ympäri maata, yhä
            useammin myös konserttisaleissa. Tanssi- ja iskelmämusiikin suuren suosion takia
            tanssilavakulttuuri kukoistaa, klubit ja ravintolat työllistävät runsaasti muusikoita ja
            kotimainen musiikki soi mediassa. Kotimainen pienimuotoinen klubitoiminta vetää
            yleisöä ja areenakonsertit täydentävät klubien tarjontaa. Kotimaiset levyt myyvät
            hyvin.

Rytmimusiikin ammattimaiset toimijat ovat organisoituneet tehokkaiksi toiminnallisiksi
yksiköiksi
            Vuonna 2010 rytmimusiikin alan lukemattomia eri tyylilajeja edustavat toimijat
            tekevät kaikkia hyödyttävää yhteistyötä, näkevät yhteiset tavoitteensa ja pystyvät
            yhdessä saamaan aikaan alaa kokonaisuudessaan hyödyttävää ja piristävää positiivista
            kehitystä. Rytmimusiikin alan toimijoiden liiketoimintaosaaminen, vaativien sopimus-
            ja neuvottelukäytänteiden hallinta sekä hallinnointiosaaminen ovat entisestään
            parantuneet. Rytmimusiikin kannalta tärkeät tavoitteet otetaan huomioon kaikissa
            musiikkipoliittisesti tärkeissä päätäntäelimissä

Musiikin tyylilajeja yhdistellään ennakkoluulottomasti
             Nuoret osaajat hallitsevat monia tyylilajeja eivätkä anna musiikillisten raja-aitojen
             kahlita ilmaisuaan. Taiteilijoiden perinnetietoisuus yhdistyy avarakatseiseen
             suvaitsevaisuuteen, jolloin musiikin tyylilajien välinen raja on kuin veteen piirretty
             viiva. Myös instituutiot ja orkesterit tekevät runsaasti tyylilajien ja taidelajien välisiä
             luovia produktioita.

Valtion kulttuurimäärärahojen osuus on 0,4% Suomen bruttokansantuotteesta
             Vuonna 2010 taiteeseen panostetaan Suomessa lähes yhtä vahvasti kuin tieteeseen.
             Kulttuurimäärärahojen osuus on 0,4% Suomen bruttokansantuotteesta. Kulttuurin
             määrärahoja on yhä enemmän siirretty veikkausvoittovaroista valtion budjettiin ja
             rytmimusiikki on päässyt yhä laajemmin kulttuurin tuen piiriin. Taiteellisesti
             korkeatasoista rytmimusiikkia tuetaan opetusministeriön hallinnonalalla yhä enemmän


                                                   -8-
              jakamalla taiteen tukemiseen allokoituja, lakiin perustuvia budjettivaroja sekä
              harkinnanvaraisia avustuksia. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta tuetaan
              laajalti musiikkiyrittäjyyttä ja rytmimusiikin liiketoimintaa sekä musiikin
              vientiponnistuksia.


Esittävä rytmimusiikki 2010
Yleisöllä on mahdollisuus kuulla laadukasta rytmimusiikkia eri puolilla maata
             Vuonna 2010 yleisöllä on mahdollisuus säännöllisesti kuulla laadukkaiden
             rytmimusiikkiyhtyeiden esiintymisiä eri puolilla maata. Tanskan mallin mukainen
             subventoitu klubitukijärjestelmä takaa laadukkaan musiikin alueellisen saatavuuden.
             Valtio ja kunnat osallistuvat uudenlaisen, pienien rakenteiden varassa toimivan
             klubitukijärjestelmän rahoitukseen yhteensä vähintään 10 miljoonalla eurolla
             vuodessa. Dynaamisille pienyhtyeille jaettava klubituki lisää merkittävästi kuntien
             alueellista, ihmisläheistä kulttuuritarjontaa. Klubeissa musiikkiesitykset alkavat
             soveltuvin osin jo alkuillasta, jotta yleisö ei joudu kohtuuttomasti valvomaan
             musiikkia kuullakseen.

Musiikin aluekeskukset kanavoivat tukea rytmimusiikin toimijoille eri puolilla Suomea
            Rytmimusiikin konserttitoimintaa koordinoivat ja alueellisten tukien jakamiseen
            osallistuvat musiikin aluekeskukset toimivat aktiivisesti kasvukeskuksissa eri puolilla
            maata.

Rytmimusiikin orkestereilla on 100 julkisin varoin subventoitua henkilötyövuotta
            Eri puolilla maata vakinaisesti toimivat, eri tyylilajeja edustavat
            rytmimusiikkiorkesterit rikastavat Suomen alueellista musiikkitarjontaa. Teatteri- ja
            orkesterilain piirissä toimivilla rytmimusiikkiyhtyeillä on käytössään vähintään sata
            julkisin varoin subventoitua henkilötyövuotta.

Ammattimuusikoiden työtiloja on tarjolla kohtuuhintaan kaikkialla maassa
          Kohtuuhintaisia ammattimuusikoiden työ- ja harjoitustiloja on tarjolla kaikkialla
          maassa, myös pääkaupunkiseudulla, jossa vuokrataso on korkea. Työtiloja
          subventoidaan julkisella tuella. Työtiloista koituu hyötyä koko toimialalle, kun
          konsertteihin valmistettavien ja äänitteille tallennettavien esitysten laatu nousee ja
          yleisö saa kuullakseen yhä ammattitaitoisempaa musiikkia.

Rytmimusiikin kansallinen esitysfoorumi on toiminnassa Helsingissä
            Keskeisellä paikalla Helsingissä toimii korkeatasoinen rytmimusiikin kansallinen
            esitysfoorumi, jonka isäntänä toimii UMO Jazz Orchestra. Tässä 300-800
            -paikkaisessa klubissa yleisön on mahdollista kuunnella laadukkaita, eri tyylisiä
            musiikkiesityksiä rytmimusiikille suunnitellussa akustisessa tilassa. Kansallisella
            esitysfoorumilla voivat esiintyä korkeatasoiset alueelliset yhtyeet ja kansainväliset
            vierailijat. Klubi saa julkista tukea voidakseen ylläpitää monipuolista, korkeatasoista
            esiintyjäprofiilia. Samassa kiinteistössä toimii muitakin yhtyeitä, järjestöjä ja yrittäjiä,
            käytössä on myös studio ja mahdollisesti muusikoiden yhteisiä työtiloja.

Rytmimusiikkia esitetään laajalti myös konserttisaleissa
           Klubien, ravintoloiden ja kaljatelttojen lisäksi dynaaminen ja laadukas rytmimusiikki
           kuuluu aikaansa seuraavien taideinstituutioiden ja kulttuuritalojen vakio-ohjelmistoon.


                                                  -9-
             Rytmimusiikin konsertteja pystytään järjestämään myös konserttisaleissa ilman
             kohtuutonta taloudellista riskiä korkeiden vuokrien muodossa.

Musiikkia esitetään kohtuullisella äänenvoimakkuudella
             Musiikin änenvoimakkuus saadaan pidettyä yleisön ja esiintyjien edun mukaisella
             turvallisella tasolla. Kaikessa musiikin esittämisessä otetaan huomioon
             kuulonsuojelun näkökohdat. Muusikot, miksaajat, tiskijukat, äänimiehet, managerit
             sekä konserttisalien, festivaalien ja klubien organisaattorit tiedostavat musiikin
             liiallisen äänenpaineen haitalliset vaikutukset kuuloon. Musiikin esitystilojen
             suunnittelussa otetaan huomioon rytmimusiikin esittämisen akustiset vaatimukset.
             Tieto korvatulppien käytön mahdollisuudesta on lisääntynyt entisestään. Kaikessa
             musiikin alan koulutuksessa painotetaan kuulonsuojelun tärkeyttä. Yleisö ja esiintyjät
             voivat toimia musiikin parissa turvallisissa olosuhteissa ilman pelkoa kuulovaurioista.


Rytmimusiikin liiketoiminta 2010
Rytmimusiikki on Suomelle tärkeä liiketoiminnan alue
           Vuonna 2010 Rytmimusiikki on tärkeä liiketoiminnan alue. Musiikkitarjonta on
           monipuolista ja kattavaa. Konsertit, klubit ja festivaalit luovat ympärilleen muuta
           liiketoimintaa ja aikaansaavat alueellista kasvua. Musiikkiviennin vetäminen on
           herättänyt myös musiikin kotimaisen kysynnän uuteen nousuun ja musiikkiteollisuus
           on muotoutunut merkittäväksi osaksi Suomen liiketoimintaa.

             Esittävän ja äänitetyn musiikin tarjonta on monipuolista ja kattavaa. Lahjakkuudet
             nousevat esiin monipuolisesta musiikin kirjosta. Pienet levy-yhtiöt täydentävät suurien
             yhtiöiden tarjontaa.

             Suomalaisen megatähden levyjä on myyty vähintään 10 miljoonaa kappaletta.
             Megatähden vanavedessä yhä useampi artisti ja yhtye menestyy maailmalla. Suomi
             myy ääni- ja kuvatallenteiden tuotanto-osaamista megatähdille. Suomessa toteutuvat
             tuotannot luovat uusia mahdollisuuksia paikallisille säveltäjille, muusikoille, studioille
             ja muille alihankkijoille.

             Yritykset pystyvät toimimaan liiketaloudellisesti kannattavasti rytmimusiikin alueella
             Suomessa. Yhä useammat ammattimaiset rytmimuusikot pystyvät elättämään itsensä
             musiikin tekemisellä. Alan olosuhteet ja infrastruktuuri Suomessa toimivat
             kasvualustana tulevaisuuden menestyjille.

Äänitemyynnin volyymi on kasvanut 15% nykyisestä
           Vuonna 2010 äänitemyynnin volyymi on kasvanut 15% nykyisestä ii. Liiketoimintaa
           uhannut laiton kopiointi, piratismi ja vertaisjakelu on saatu vähenemään merkittävästi.
           Äänitteiden kuunteleminen ja omistaminen kiinnostavat edelleen kuluttajia iii.
           Äänitteiden ja kuvatallenteiden myynnin arvonlisäveroprosentti on 8% nykyisen 22
           prosentin sijaan. Äänitemyynnin kotimaisuusaste on 60%, joka on kansainvälisesti
           verraten korkea luku.

Uudet musiikkiliiketoiminnan alueet ovat laajentuneet
            Vuonna 2010 musiikin verkkojakelu on merkittävä tulonlähde taiteilijoille, musiikin
            tuottajille ja kustantajille. Äänitetyn musiikin laillinen verkkojakelu täydentää


                                                - 10 -
             perinteistä levymyyntiä. Yksittäisten kappaleiden ostaminen verkosta on kuluttajalle
             halvempaa kuin koko levyn hankkiminen, mikä pienentää ostokynnystä ja saa yhä
             useammat ostamaan musiikkia kuunneltavakseen. Massojen suosikit myyvät parhaiten
             myös netissä, mutta verkkojakelun avulla pystytään myymään musiikkia myös entistä
             pienempiin kohderyhmiin ympäri maailmaa jakautuneille kuluttajille. Tämä avaa
             uusia mahdollisuuksia myös pienyhtiöille ja yksittäisille taiteilijoille. Vuonna 2010
             verkosta saa laillisesti ostaa kaikki äänitteet, joita on kautta aikojen tehty.

             Mukana kannettavat mediasoittimet ovat yleistyneet ja matkapuhelimissa käytetään
             yhä enemmän CD-tasoisia mastersoittoääniä (alkuperäinen levytys kuuluu
             soittoäänenä). Äänitetyn musiikin ostaminen ja striimaus iv matkapuhelimissa ja
             muissa mobiililaitteissa kuunneltavaksi on yleistynyt laitteiden teknisten
             ominaisuuksien parannuttua merkittävästi. Soittoäänien liiketoiminnan
             maailmanlaajuinen arvo on kasvanut huomattavasti ja on kuusi miljardia dollaria
             vuonna 2010 v.

             Lisääntynyt kuvallinen, visualisoitu musiikki (DVD-julkaisut, tietokonepelit) tuottaa
             lisätuloa yrityksille ja taiteilijoille. Musiikkia käytetään laajalti tietokonepeleissä.

             Laajakaistayhteyksien hintojen alennuttua laajakaistainen internet-yhteys vi on
             70%:lla kotitalouksista, mikä on tehnyt mahdolliseksi äänitteiden uudenlaisen
             kuuntelun ja entistä paremman hallinnoinnin kotioloissa. Uudet kulutustottumukset
             luovat uutta kysyntää musiikin perinteisen kysynnän lisäksi.


Rytmimusiikin vienti 2010
Suomen musiikkiviennin vuotuinen arvo on 45 miljoonaa euroa
          Suomalainen musiikkiteollisuus on saanut vetoapua siitä, että suomalaisen
          megatähden levyjä on myyty maailmalla 10 miljoonaa levyä. Musiikkivienti nähdään
          tärkeänä, kehittyvänä liiketoiminnan alueena, jonka edellytyksiä on syytä monin
          tavoin tukea. Potentiaalisille menestyjille on tarjolla apua, markkinointiosaamista sekä
          tuntuvaa tukea maailman valloituksen alkutaipaleella. Suomen musiikkiviennin
          vuotuinen arvo on kasvanut vuoden 2003 20 miljoonasta eurosta vii 45 miljoonaan
          euroon vuonna 2010.

Vientitukea myönnetään myös muille kuin myyntimenestyksille
             Vientitukea myönnetään moniarvoisesti eri tyylilajeille, jotta musiikin monipuolisuus
             ja diversiteetti säilyvät. Vientirakenteiden sekä yhteismarkkinointitoimenpiteiden
             lisäksi tuetaan operatiivista toimintaa kuten kiertueita ja muita artistiesittäytymisiä.
             Musiikkialan ammattilaiset pystyvät tehokkaasti käyttämään hyödykseen myös yritys-
             ja toimijakohtaisia vientitukia, joiden avulla he pystyvät tehostamaan mm.
             tuotekehittelyä, kansainvälistä verkostoitumista ja markkinointia sekä palkkaamaan
             avainhenkilöitä.

             Opetusministeriön, ulkoasiainministeriön ja kauppa- ja teollisuusministeriön
             Kulttuurivienti -hanke on vuoteen 2010 mennessä toteutettu suunnitellussa
             laajuudessaan. Vientitukea rytmimusiikin toimijoille koordinoivat muiden muassa
             Music Export Finland Association ry, Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus, Esittävän



                                                - 11 -
             ja luovan säveltaiteen edistämiskeskukset, Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä
             Opetusministeriö.

Suomi vie myös äänitteiden tuotanto-osaamista
            Suomessa tehdään musiikkitallenteita (levyt, kuvaäänitteet) myös
            ulkomaisille artisteille. Monet kansainväliset megatähdet tulevat Suomeen tuottamaan
            levyjä, koska suomalainen tuotanto-osaaminen on erittäin korkealaatuista.
            Suomalaiset tuottajat työstävät myös kansainvälisten ammattilaisten musiikkia. Suomi
            nousee näin Ruotsin rinnalle rytmimusiikin tuotanto-osaamisen viennissä.
            Kansainväliset tuotannot aikaansaavat uusia mahdollisuuksia mm. kotimaisille
            säveltäjille, muusikoille ja tuottajille sekä erilaisille alihankkijoille.

Taiteilijat jakavat omaa musiikkiaan internetin kautta
               Taiteilijoille on kehitetty mahdollisuuksia jaella omaa musiikkiaan internetin kautta
               kohdeyleisöille ympäri maailman. Verkon yli on mahdollista myös löytää tarkat
               kohderyhmät äänitemyynnille ja tiedottaa toiminnasta tehokkaasti.


Musiikin tekijänoikeustulot 2010
Tekijöillä, esittäjillä ja tuottajilla on tekijänoikeudet, myös tietoyhteiskunnassa
               Taiteilijoiden ja tuottajien alkuperäiset tekijänoikeudet on turvattu. Tekijöiden ja
               taiteilijoiden tekijänoikeuksia hallinnoidaan valtaosin kollektiivisesti Teostossa ja
               Gramexissa, joiden asema on vahva. Musiikin kaupalliseen levittämiseen internetissä
               liittyvä problematiikka on ratkaistu, samoin pääosa piraatti- ja kopiointiongelmista.
               Tekijänoikeusdirektiivin mukainen tekijänoikeuslaki toimii oikeudenmukaisesti ja
               alan toimintaedellytyksiä parantavasti.

Ammattimaisten säveltäjien, sovittajien, sanoittajien ja muusikoiden on mahdollista saada
merkittävä osa toimeentulostaan tekijänoikeustuloista
             Musiikista maksettavat korvaukset kasvavat käytön suhteessa. Tekijänoikeustulot ovat
             merkittävä tulonlähde säveltäjille, sovittajille, sanoittajille ja muusikoille sekä
             musiikin tuottajille ja kustantajille. Tekijänoikeustuloista kanavoituu suurin osa
             tekijöille. Vähintään 200 ammattimaista musiikintekijää saa Teoston keräämiä
             tekijänoikeuskorvauksia yli 30.000 euroa vuodessa.

Muusikoilla on oikeus korvauksiin niiden ääni- ja kuvatallenteiden julkisesta käytöstä, joilla he
esiintyvät
            Nykyisin muusikoille kertyy Gramex-korvauksia vain äänilevyistä. CD-formaatti on
            kuitenkin pikku hiljaa syrjäytymässä kuvatallenteiden tieltä siten, että tulevaisuudessa
            yhä suurempi osa tallenteista sisältää sekä ääntä että kuvaa. Tästä syystä on tärkeää,
            että muusikoilla on jatkossa oikeudet kohtuullisiin Gramex-korvauksiin äänilevyjen
            lisäksi myös musiikkia sisältävien kuvatallenteiden julkisesta käytöstä.


Rytmimusiikin koulutus 2010
Kaikki keskeiset musiikin tyylilajit ovat musiikkioppilaitoksissa tasavertaisessa asemassa
             Vuonna 2010 rytmimusiikin koulutuksella on käytössään asianmukaiset tilat ja
             laitteet. Rytmimusiikin opettajakoulutus on tuottanut lisää ammattitaitoisia, päteviä


                                                 - 12 -
             opettajia, jotka työskentelevät korkealaatuisissa oppilaitoksissa kaikkialla maassa.
             Kaikkien rytmimusiikin koulutuksen järjestäjien antama koulutus on erittäin
             korkealaatuista. Arviointikäytänteet tukevat oppilaiden itsearviointia ja musiikillista
             kasvua.

Musiikkialan ammatillisesti suuntautunut koulutus vastaa muuttuvan työelämän tarpeisiin
            Vuonna 2010 ammatillisesti suuntautuneesta koulutuksesta viii valmistuvat
            työllistyvät hyvin ja sijoittuvat hyvin jatko-opintoihin. Laadukas ammatillisesti
            suuntautunut koulutus antaa opiskelijoille hyvät valmiudet sijoittua musiikkialan
            työelämän moninaisiin tehtäviin muusikoiksi, säveltäjiksi, tuottajiksi sekä erilaisiin
            musiikkialaa sivuaviin tehtäviin. Koulutuksen järjestäjien ennakointiosaaminen on
            kehittynyt niin, että koulutustarjonnalla pystytään entistä paremmin vastaamaan
            alueellisiin koulutustarpeisiin.

             Vuonna 2010 musiikkialan ammatillisesti suuntautunut koulutustarjonta vastaa
             koulutus- ja työvoimatarvetta. Ammatillisesti suuntautuneen musiikkialan
             koulutuksen kokonaismäärät eivät ole lisääntyneet nykyisestä toisella asteella,
             ammattikorkeakouluissa eivätkä yliopistossa. Rytmimusiikin tyylilajien ammatillista
             peruskoulutusta ja ammattikorkeakoulukoulutusta on tarjolla eri puolilla maata
             paikkakunnilla, joissa musiikkielämä on vireää.

             Rytmimusiikin tyylilajien koulutuksen suhteellinen osuus ammattikorkeakoulujen ja
             yliopiston musiikkialan koulutustarjonnasta on lisääntynyt ix. Yliopistotasoisen
             rytmimuusikkokoulutuksen volyymi on kaksinkertaistunut nykyisestä niin, että
             rytmimusiikin tyylilajien maisterikoulutuksesta valmistuu vuosittain vähintään 25
             opiskelijaa.

             Vuonna 2010 musiikkiteknologian koulutus on vahva osa koulutuskenttää.
             Perinteisen soiton- ja laulunopetuksen rinnalla opiskelijoille annetaan yhä paremmat
             valmiudet oman osaamisensa hyödyntämiseen työelämässä.
             Rytmimuusikon toimenkuvaan kuuluvat säveltäminen, sovittaminen ja sanoittaminen
             ovat luonteva osa opintoja musiikkioppilaitoksissa. Ammatillisissa opinnoissa ja
             korkeakouluissa on tarjolla esiintymiskoulutusta ja ura/artistivalmennusta sekä
             koulutusta musiikin tuottamiseen, markkinointiin ja kulttuuriyrittäjyyteen. Vuonna
             2010 edellä mainittujen alueiden koulutusta on saatavilla useimmissa
             musiikkioppilaitoksissa osana musiikkialan koulutuksen kaikkien koulutusasteiden
             ammatillisesti suuntautunutta koulutusta.

             Vuonna 2010 rytmimusiikin ammattilaiset voivat joustavasti täydentää
             ammattitaitoaan hakeutumalla suorittamaan näyttötutkintoja, tutkintotavoitteista
             aikuiskoulutusta, ammattitutkintoja tai erikoisammattitutkintoja sekä erilaisia
             ammattitaitoa kehittäviä lyhytkursseja eri puolilla maata.

             Vuonna 2010 koulutusasteiden työnjakoa ja erikoistumista on kehitetty yhteistyössä
             eri koulutusasteiden ja koulutuksen järjestäjien kesken.

Musiikkialan ammatillinen perustutkinto toimii hyvänä väylänä jatko-opintoihin ja työelämään
            Vuonna 2010 konservatorioiden tarjoama ammatillinen perustutkinto on kehittynyt
            monimuotoiseksi väyläksi jatko-opintoihin ja musiikkialan työelämään.
            Perustutkinnosta valmistuneet sijoittuvat keskimääräistä paremmin opiskelemaan


                                                - 13 -
              ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Kaikkien musiikkialan ammatillista
              peruskoulutusta antavien oppilaitosten koulutus on erittäin korkealaatuista.
              Perustutkinnon suorittaneet sijoittuvat hyvin jatko-opintoihin ja alan ammattitöihin eri
              puolilla maata. Vuosittain musiikkialalla suoritetaan kymmeniä aikuisten
              näyttötutkintoja sekä ammatti- tai erikoisammattitutkintoja eri oppilaitoksissa.
              Ammattitaitoa täydentävää ja kehittävää koulutusta on saatavissa eri puolilla maata.

Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöinen profiili ja korkea laatu ovat vakiintuneet
           Ammattikorkeakouluista valmistuneet sijoittuvat hyvin työelämään ja
           jatko-opintoihin. Rytmimusiikin alalla voidaan suorittaa ylempi
           ammattikorkeakoulututkinto x. Tutkintotavoitteissa aikuiskoulutuksessa suoritetaan
           vuosittain kymmeniä tutkintoja eri puolilla maata.

Yliopistotasoinen tutkimus kattaa laajasti rytmimusiikin tyylilajit
              Vuonna 2010 kaikissa musiikin keskeisissä tyylilajeissa on mahdollista saada
              yliopistotasoista koulutusta. Yliopistotasoinen tutkimus kattaa laajasti musiikin
              keskeiset tyylilajit. Rytmimusiikin ja sen vaikutusten tutkimusta rahoitetaan laajalti eri
              tieteenaloilla, kuten musiikki- ja kirjallisuustieteessä. Esittävän rytmimusiikin
              tutkimusta harjoitetaan eri yliopistoissa ja koulutusta kehitetään myös
              tutkimustulosten avulla. Rytmimusiikin arkistointia ja museointia tuetaan edelleen
              julkisista varoista.

Rytmimusiikin musiikkiopisto-opetus on laajentunut
            Vuonna 2010 harrastetavoitteista, taiteen perusopetuslain laajan oppimäärän mukaista
            rytmimusiikin perusopetusta on tarjolla kaikkialla maassa, kymmenissä
            musiikkiopistoissa. Pop/jazzmusiikin opetuksen kysyntä on edelleen suurta.
            Pop/jazzmusiikin ja kansanmusiikin koulutuksen osuus musiikin perusopetuksen
            laajan oppimäärän opetuksesta on kolminkertaistunut nykyisestä xi
            ja rytmimusiikin tyylilajeja pääaineenaan opiskelevia lapsia ja nuoria on maamme
            musiikkiopistoissa 6000xii. Vapaa säestys on pakollinen oppiaine kaikille klassisen
            musiikin pianonsoiton opiskelijoille ja rytmimusiikin tai vapaan säestyksen opetusta
            on tarjolla kaikille musiikkiopistojen oppilaille. Musiikkiopistojen arviointikäytänteet
            tukevat oppilaiden itsearviointia ja musiikillista kasvua.

Peruskoulun musiikinopetus on lisääntynyt
           Musiikin ja muiden taiteiden opetusta arvostetaan ja taideaineiden opetuksen
           luovuutta kehittävä vaikutus tunnustetaan. Tämän takia on katsottu tarpeelliseksi lisätä
           myös musiikin opetusta peruskouluissa. Ammattitaitoisten, koulutettujen opettajien
           antamalla rytmimusiikin tyylilajien opetuksella on kouluissa vahva asema.


Rytmimusiikki mediassa 2010
Musiikkitarjonnan monipuolisuus mediassa on lisääntynyt nykyisestä
             Vuonna 2010 mediassa soitetaan entistä monipuolisempaa rytmimusiikkia. Soittolistat
             eivät estä marginaalimusiikin pääsyä radioaalloille. Rytmimusiikin arvostus
             päämedioissa on merkittävästi parantunut. Rytmimusiikkia ja sitä sivuavia aiheita
             käsitellään lehdistössä laajalti myös kulttuuri- ja taloussivuilla. Rytmimusiikin
             korkeatasoiset kritiikit ovat lisääntyneet ja kriitikoiden joukko on kasvanut.




                                                 - 14 -
             Ammattitaitoiset toimittajat kirjoittavat rytmimusiikin keskeisistä tyylilajeista niiden
             omista lähtökohdista käsin.

Rytmimusiikin käyttö uusissa medioissa on kasvanut huomattavasti
            Musiikki saavuttaa uutta yleisöä uusien medioiden saavuttaessa uusia kohderyhmiä.
            Musiikin mediakäytön ehdot ja hinnoittelu ovat taiteellista tekemistä, tuotantoa ja
            myös kulutusta kannustavia, ja musiikin käyttämisestä verkossa on sovittu kaikkia
            osapuolia tyydyttävät periaatteet.

Julkisen palvelun media esittelee monenlaista rytmimusiikkia laajalti radiossa ja televisiossa
             Konserttitaltioinnit ovat yleistyneet ja kiinnostavat yleisöä kaikilla radio- ja
             televisiokanavilla. Katsojat osaavat vaatia radio- ja televisio-ohjelmilta laatua ja
             musiikki ohjelmissa kiinnostaa. Televisiossa näytetään yhä enemmän
             musiikkiohjelmia ja musiikki tuo lisäarvoa moneen muuhunkin ohjelmaan.
             Rytmimusiikkia kuullaan ja nähdään laajalti myös kulttuuriohjelmissa. Kaikki
             radiokanavat soittavat runsaasti kotimaista rytmimusiikkia.

             Median julkisen palvelun tehtävä on määritelty myös rytmimusiikin kannalta.
             Yleisradiolla on laajaa omaa rytmimusiikin studiotuotantoa sekä aktiivista konserttien
             tallennustoimintaa, joissa hyödynnetään ajanmukaisinta äänitysteknologiaa.
             Suomalainen rytmimusiikki leviää maailmalle yhä enemmän myös Yleisradion
             kansainvälisen ohjelmavaihdon kautta.


Rytmimusiikin apurahat 2010
Apurahoja myönnetään musiikin keskeisille tyylilajeille tasapuolisesti
           Vuonna 2010 apurahoja myönnetään musiikin keskeisille tyylilajeille tasapuolisesti.
           Rytmimusiikin alan taiteilijoiden kiinnostus toimia asiantuntijoina apurahojen jaossa
           on lisääntynyt ja säätiöiden sekä rahastojen toimikuntiin on saatu lisää rytmimusiikin
           asiantuntemusta. Rytmimusiikin alan toimijat osaavat anoa apurahoja aktiivisesti.

Viisi uutta ja merkittävää, nimenomaan rytmimusiikille apurahaa jakavaa yksityistä rahastoa tai
säätiötä on perustettu
              Vuonna 2010 rytmimusiikin taiteilijoiden mahdollisuudet saada apurahoja ovat
              lisääntyneet, kun apurahoja jakavien rahastojen resurssit ovat lisääntyneet ja uusia
              apurahoja jakavia rahastoja ja säätiöitä on perustettu.

Rytmimusiikin toimijoille jaettava vuotuinen apurahojen määrä on vähintään kaksi miljoonaa
euroa
            Vuonna 2010 apurahojen määrä on kasvanut niin, että yhä useampi rytmimusiikin alan
            muusikko, säveltäjä, sanoittaja ja tuottaja voivat päästä apurahoituksen piiriin.
            Jaettavien apurahojen määrä on kasvanut valtion, kuntien ja yksityisten säätiöiden
            piirissä.

Työskentely- ja sävellysapurahat sekä tilaussävellysten tuki ovat rytmimusiikin ammattilaisille
tärkeitä tulonlähteitä
              Vuonna 2010 yhä useampi suomalainen ammattimainen säveltäjä, sanoittaja, sovittaja
              ja muusikko pystyy keskittymään työhönsä apurahoituksen turvin. Yleisö saa näin
              kuullakseen yhä enemmän uutta rytmimusiikkia.


                                                - 15 -
Rytmimusiikin harrastaminen 2010
Musiikin harrastamisen kansanterveydellinen merkitys yhteiskunnalle on ymmärretty
            Vuonna 2010 rytmimusiikin harrastustoiminnan kansanterveydellinen, työkykyä ja
            henkistä hyvinvointia lisäävä vaikutus on tiedostettu ja tutkimuksin todettu. Kulttuurin
            tarjontaa on lisätty ja musiikin harrastamista suositaan sen kaikissa muodoissaan.
            Musiikki pidentää elämänkaarta, virkistää ja antaa voimaa arkeen, purkaa jännitteitä ja
            tuo laatua elämään!

Rytmimusiikin harrastamisen mahdollisuudet ovat lisääntyneet
            Vuonna 2010 rytmimusiikin harrastusmahdollisuudet ovat lisääntyneet ja yhä useampi
            suomalainen soittaa jotakin instrumenttia tai harrastaa laulamista xiii.
            Harrastuspohjaisten kuorojen ja orkesterien toiminta on vilkasta, ja myös
            rytmimusiikki kuuluu luontevana osana ohjelmistoon. Vuonna 2010 yhä useampi
            ilmoittaa musiikin harrastuksekseen ja musiikin järjestäytyneitä harrastajia on
            Suomessa 150000 xiv.

Yleisö- ja kulttuurikasvatuksen tuloksena rytmimusiikin asema on vahvistunut
              Vuonna 2010 rytmimusiikin kuuntelijoita on entistä enemmänxv. Festivaaleilla
              käyminen ja äänitteiden sekä radion kuuntelu ovat lisääntyneet, ja konsertissa
              ilmoittaa käyneensä vuoden aikana 45% suomalaisista xvi. Musiikin laadun
              parantuessa ja kansalaisten ostovoiman lisääntyessä kuluttajat käyttävät
              kulttuuripalveluihin entistä enemmän rahaa. Levy- ja soitinkaupat sekä näiden
              oheispalvelut menestyvät. Musiikin passiivisen ja aktiivisen harrastamisen
              lisäännyttyä rytmimusiikin yleisöpohja on laajentunut entisestään.




                                               - 16 -
3. Rytmimusiikin mahdollisuudet ja uhat
Rytmimusiikin vahvuudet
Korkea osaaminen, dynaamisuus ja luovuus, kaupallinen potentiaali ja matalat rakenteet

             Rytmimusiikin muusikoiden osaaminen on lisääntynyt huimasti viime vuosina.
             Maamme jazzmuusikot edustavat tällä hetkellä maailman huippua. Myös
             kansanmuusikoiden laadukkaat esitykset niittävät mainetta ulkomailla. Rockmusiikin
             kasvavat myyntiluvut kertovat musiikin dynaamisuudesta sekä parantuneesta myynnin
             ja markkinoinnin tehokkuudesta. Kotimainen rytmimusiikki kiinnostaa kuluttajia.
             Rytmimusiikin dynaamiset ja luovat muusikot luovat tarvittaessa itse omat
             markkinansa tai valtaavat uusia markkina-alueita.

             Rytmimusiikin osaamispotentiaalia on maassamme vielä runsaasti hyödyntämättä.
             Rytmimusiikki soi yleensä lukuisten pienyhtyeiden voimin lähellä ihmisten normaalia
             elinpiiriä. Tukea kannattaa suunnata suoraan taiteilijoille ja klubeille, jolloin tuki
             suuntautuu itse musiikkiin lähelle yleisöä eikä tiloihin tai oheispalveluihin.

Rytmimusiikin suurimmat haasteet
Rytmimusiikin kansallisen merkityksen epäselvyys, toimijoiden yhteisen näkemyksen puute,
puutteellinen myyntiosaaminen ja muuttuvat toimintaympäristöt

             Rytmimusiikin asemaa Suomen imagon ja luovan tulevaisuuden rakentamisessa ei
             vielä ole maassamme täysin ymmärretty. Rytmimusiikilla voi olla maamme
             menestyksessä keskeinen sija, mikäli alan toimintaedellytyksistä yhdessä
             huolehditaan. Ruotsin valtio tunnustaa ruotsalaisten pop-yhtyeiden menestyksen
             merkityksen Ruotsin talouselämälle, mutta Suomessa kulttuurin ja
             kulttuuriteollisuuden osaamisen hyödyntäminen on pahasti kesken.
             Rytmimusiikin alan toimijat ovat pieniä ja edustavat hyvin eri tyylisiä musiikin
             alueita. Toimijoiden puutteellinen yhteistyökyky ja yhteisen näkemyksen puute voivat
             hidastaa alan yhteistä kehitystä.

             Musiikkialan muuttuvat toimintaympäristöt ja kulutustottumukset aiheuttavat haasteita
             alan kaikille toimijoille. Musiikin myynti- ja markkinointiosaamista on kehitettävä ja
             kulttuuriyrittäjyyttä tuettava. Laaja-alainen ammattitaito ja kyky uudistua ovat
             rytmimusiikin alalla välttämättömiä ominaisuuksia.

Rytmimusiikin suurimmat mahdollisuudet
Rytmimusiikin kansallisen merkityksen havaitseminen, kansainvälinen menestys, muuttuva
kulttuurikäsitys ja satsaaminen julkiseen tukeen

             Rytmimusiikin kansainvälisestä menestyksestä voi tulla Suomen kansallisen
             identiteetin kohottaja ja itsetunnon nostaja, jonka vaikutukset näkyvät muuallakin
             talouselämässä. Suomen tunnettuus kulttuurimaana ja kauppakumppanina voi saada
             rytmimusiikista uutta lisäarvoa. Maailmalla menestyvät kotimaiset osaajat herättävät
             kiinnostuksen rytmimusiikin alaan Suomessa ja ulkomailla, ja avaavat tietä uusille
             kyvyille. Suurten kaupallisten menestysten kautta maassamme herää laaja-alainen
             kiinnostus alan toimintaedellytysten turvaamiseen.



                                               - 17 -
              Perinteinen käsitys taiteen ja viihteen selkeästä rajasta ei enää päde ja rytmimusiikki
              otetaan laajemmin valtion ja kuntien kulttuurituen piiriin. Tällöin alan ammattimainen
              toiminta helpottuu ja palvelee paremmin Suomen kulttuurisia päämääriä. Musiikki luo
              ympärilleen muuta liiketoimintaa ja saa aikaan alueellista kasvua.

Rytmimusiikin suurimmat uhat
Yleiset kielteiset asenteet klubeissa ja ravintoloissa soittamiseen, länsimaisen klassisen musiikin ja
rytmimusiikin vastakkainasettelu, musiikkitarjonnan liiallinen yksipuolistuminen ja yhteiskunnan
taloudellinen lama

              Ravintolatoiminnan näkeminen vain humalahakuisena ja ravintolamusiikin
              käsittäminen kaikin tavoin kielteisenä ja kulttuurivastaisena ilmiönä on
              vanhanaikainen asenne, josta on syytä jo luopua. Ravintoloiden ja klubien oma ja
              yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toteuttama kulttuuritarjonta opettaa
              suomalaisille eurooppalaista ravintolakulttuuria, johon kuuluvat myös maltilliset
              juomatottumukset. Kulttuurista voi nauttia muuallakin kuin kulttuuri-instituutioissa.

              Länsimaisen klassisen musiikin ja rytmimusiikin vastakkainasettelu tai klassisen
              musiikin menestyksen ja julkisen rahoituksen kadehtiminen ei johda mihinkään.
              Klassisen musiikin korkeatasoiset taitajat ovat kannuksensa ansainneet, ja klassinen
              musiikki on Sibeliuksen menestyksen siivittämänä nostettu kansakunnan kaapin
              päälle. Yhteistyö ja vuorovaikutus musiikin tyylilajien välillä johtaa uutta luovaan
              ilmapiiriin.

              Musiikkitarjonnan liiallinen yksipuolistuminen voi johtaa tilanteeseen, jossa
              kuluttajalle ei ole tarjolla vaihtoehtoja. Musiikin myynnin ja levityskanavien liiallinen
              keskittyminen voi johtaa musiikkitarjonnan kapenemiseen ja yksipuolistumiseen sekä
              marginaalimusiikin tuhoon. Luova musiikin tekeminen lähtee mahdollisuudesta
              kokeilla ja yhdistellä erilaisia elementtejä ennalta-arvaamattomalla tavalla. Liian
              laskelmoidusta musiikkielämästä voi olla seurauksena luovuuden rappiotila.

              Koska rytmimusiikki toimii pääasiassa yksityisellä rahoituksella, vaikuttaa
              yhteiskunnan taloudellinen lama aina muusikoiden työtilaisuuksia vähentävästi.
              Laman aikana yritykset saattavat vähentää yritysjuhlia ja asiakastilaisuuksia, joissa
              muusikot myös työllistyvät. Myös ravintolassa käynti vähenee. Kärjistäen voisi sanoa
              rytmimusiikin alan taiteellisen toiminnan olevan nykyisin kaljan myynnin
              suhdanteiden armoilla.




                                                 - 18 -
5. Musiikkialan työelämän kehitys ja rakenne
            Lyhennelmä musiikkialan ammatillisen koulutuksen määrällistä ja laadullista
            kehitystä arvioineen työryhmän raportin luvusta 4 vuodelta 2002 xvii.

Musiikkialan työelämän kehityspiirteitä viime vuosisadalta nykypäivään

Historiaa
            Ammattimuusikon työ yleistyi Suomessa 1900-luvun alussa. Jo silloin toimi
            ammattimaisia sinfoniaorkestereita, joiden palveluksessa oli vakinaisia muusikkoja.
            Myös kahviloissa esiintyi vakinaisesti muusikkoja. Paikalliset pelimannit tai muut
            soittivat yleensä oman toimensa ohella erilaisissa tilaisuuksissa.

            Muusikoille syntyi uusia työtilaisuuksia, kun mykkäelokuva yleistyi. Kieltolain
            kumoutumisen jälkeen vuonna 1932 ravintolatanssit levisivät maaseudullekin.
            (Nikkonen 2002, 60.) Tanssipaikoilla siirryttiin ennen toista maailmansotaa
            käyttämään ammattimuusikoita. Toisen maailmansodan jälkeen erityisesti
            ”keikkamuusikoille” alkoi otollinen aika. Kaikkialla lavoilla ja ravintoloissa
            järjestettiin tansseja, muusikoilla oli työtä tarjolla runsaasti ja tanssipaikkoja
            rakennettiin kaikkialle maahan. Sodan jälkeen muusikkoja työllistyi
            äänilevytuotannossakin jonkin verran. Kun televisiotoiminta alkoi, muusikoille tuli
            lisää palkallisia työtilaisuuksia pääkaupunkiseudulla.

            Rock alkoi yleistyä Suomessa 1950-lopussa ja erityisesti 1960-luvun lopulla. Elävän
            tanssimusiikin tarve pieneni määrällisesti paljon 1980- ja 1990-luvuilla. Kuitenkin
            nykypäiviin asti tanssimusiikki laajasti käsitettynä on ollut ja on edelleen yksi
            keskeisiä muusikkojen tulonlähteitä. Äänilevyille tallennettu rytmimusiikki vahvistaa
            tanssi-, iskelmä- ja rockmusiikin asemaa Suomessa. Suomessa myytävistä äänilevyistä
            samoin kuin yleisradiotoiminnassa esitetyistä kappaleista noin puolet on kotimaista
            musiikkia.

            Orkesteritoiminta kehittyi verkkaisesti Suomessa ennen toista maailmansotaa.
            Helsingissä, Turussa, Vaasassa, Tampereella, Viipurissa ja eräissä muissakin
            kaupungeissa ammattimuusikot olivat organisoituneet soittajistoiksi,
            kaupunginorkestereiksi. Orkesteritoiminta laajentui voimakkaasti Suomessa 1970-,
            1980-ja 1990-luvuilla. Muusikkojen määrä kasvoi huomattavasti. Nykyisin Suomi on
            orkesterien ja muusikkojen määrän suhteessa väkilukuun maailman johtavia maita.

Musiikkialan työelämän nykytila

            Musiikkialan työelämä koostuu pääosin musiikin opettajan ja muusikon työtehtävistä
            sekä niitä sivuavista muista töistä. Työllistäviä tahoja ovat muun muassa
            sinfoniaorkesterit, oopperatoiminta sekä puolustusvoimat ja Suomen
            evankelis-luterilainen kirkko. Nykyisin erilaisissa tehtävissä toimivat ammattitaitoiset
            freelance-muusikot työllistyvät myös teattereissa, klubeissa, ravintoloissa, erilaisessa
            musiikin tallentamistyössä ja muissa tehtävissä. Tanssimusiikin esittämisessä
            tanssipaikoilla ja ravintoloissa työtä on edelleen tarjolla melko paljon, mutta kuitenkin
            vähemmän kuin neljännesvuosisata sitten. Suomalaista musiikkia viedään nykyisin
            ulkomaille paljon aiempaa enemmän. Vienti on kuitenkin vain murto-osa tuonnista.



                                               - 19 -
            Kansainvälinen musiikkimaailma työllistää muusikoita maamme rajojen ulkopuolella
            jonkin verran, mutta vastavuoroisesti ulkomaalaisia muusikoita työskentelee
            Suomessa. Suomalaisten äänilevyjen vienti ja tekijänoikeustulot ovat kumpikin
            toistaiseksi vaatimattomalla tasolla, jos niitä verrataan levyjen tuontiin ja ulkomaille
            maksettaviin tekijänoikeuskorvauksiin.

            Opetusministeriön asettaman, musiikkialan ammatillisen koulutuksen määrällistä ja
            laadullista kehitystä vuonna 2002 arvioineen työryhmän selvityksen mukaan
            musiikkiala työllistää tällä hetkellä väkeä siten, että kokonaismääräksi kertyy vajaat
            10 000 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien tarkka arviointi on mahdotonta, sillä alan
            työkenttä on hyvin sirpaleinen ja nopeasti muuttuva. Kaikista musiikkialan
            henkilötyövuosista noin 40 prosenttia on opetustehtäviä ja 60 prosenttia muusikon
            töitä. Kaikista muusikon töistä noin puolet edellyttää klassisen musiikin, puolet pop-
            ja jazzmusiikin osaamista. Valtaosa muusikon vakinaisista työsuhteista edellyttää
            klassisen musiikin korkeatasoista osaamista, kun taas yksityissektori työllistää ennen
            kaikkea pop- ja jazzmusiikin eritasoisia osaajia. Klassisen musiikin muusikoille ja
            laulajille työtä on tarjolla yhteensä noin 1 500 henkilötyövuotta orkestereissa,
            oopperatoiminnassa, teattereissa ja festivaaleilla. Pop- ja jazzmuusikoiden
            henkilötyövuosien arviointi on vaikeampaa, mutta muusikon työtä voidaan arvioida
            olevan tarjolla yksityisellä sektorilla noin 2 000 henkilötyövuotta. Koulutetun
            työvoiman osuus tanssi-, iskelmä- ja rockmuusikoista on edelleen melko alhainen.

            Musiikkialan työelämä kokonaisuudessaan perustuu suureksi osaksi yhteiskunnan
            taloudelliseen tukeen. Miltei kaikki musiikin opetus saa julkista tukea.
            Orkesteritoiminta, ooppera ja teatteri saavat niin ikään suurimman osan tuloistaan
            yhteiskunnalta. Pääosa muusta musiikin esitystoiminnasta on julkisen rahoituksen
            ulkopuolella ja siten riippuvaista omasta kaupallisesta menestyksestään. Eräät tähän
            kytkeytyvät kansainväliset trendit, kuten toimintojen keskittyminen ja
            ketjuuntuminen, saattavat muodostua vastaisuudessa uhkatekijäksi.

Musiikki- ja muiden kulttuuri-instituutioiden nykytila

            Ammattiorkestereiden ja -yhtyeiden valtionrahoitus muutettiin harkinnanvaraisesta
            lakiin perustuvaksi vuonna 1992. Vuoden 1993 alusta voimaan tullut teatteri- ja
            orkesterilaki (730/92) ja vuonna 1992 säädetty laki opetus- ja kulttuuritoimen
            rahoituksesta (705/92) määrittelevät sinfoniaorkestereiden valtionosuuden
            laskentaperusteet, joiden pohjana on orkestereiden henkilötyövuosien määrä. Lain
            suotuisa vaikutus näkyy myös orkestereiden päätoimisten vakanssien määrän
            kasvussa. Niiden määrä on kaksinkertaistunut vuosina 1975–2002.

            Teatteri- ja orkesterilain piiriin kuului vuonna 2000 kaikkiaan 24 orkesteria.
            Orkestereiden menoista 20–39 prosenttia kattoi lakisääteinen valtionosuus. Yhteensä
            orkestereiden valtionosuudet olivat 10,8 miljoonaa euroa (64 milj. mk). (Tilastokeskus
            2002, 237) Vuonna 2001 sinfoniaorkesterien menot olivat yhteensä 49,8 miljoonaa
            euroa (296,6 milj. mk), josta palkkaus- ja sosiaalikustannusten osuus oli 78 prosenttia.
            Julkisia avustuksia sinfoniaorkesterit saivat yhteensä noin 37,1 miljoonaa euroa (221
            milj. mk). Kuntien osuus orkestereiden menoista oli 61 prosenttia ja valtion 25
            prosenttia. (Suomen Sinfoniaorkesterit ry 2002, 32–33.). Orkestereiden omien tulojen
            osuus koko tulobudjetista on ollut viime vuosina keskimäärin 14 prosenttia.




                                               - 20 -
           Suomen Kansallisoopperalla oli vuonna 2000 yhteensä 347 omaa esitystä, joissa oli
           lähes 225 000 kuulijaa. Ympäristökuntien osuus rahoittajana on kasvanut ja valtion
           suhteellinen osuus on merkittävästi pienentynyt. Vuonna 2000 valtion tuki myytyä
           oopperalippua kohden oli 101 euroa ja kuntien 18 euroa.

           Rytmimusiikin alueella on hyvin vähän julkista tukea nauttivia instituutioita.
           Esittävän säveltaiteen puolella näitä ovat vain jazzorkesteri Umo Jazz Orchestra ja
           kansanmusiikkiyhtye Tallari, joiden yhteenlaskettu työllistävä vaikutus on 32
           henkilötyövuottaxviii. Harkinnanvaraista orkesterilain ulkopuolista valtion tukea
           myönnetään rytmimusiikin yhtyeille jonkin verran. Rytmimusiikin alueen taiteellisesti
           ja yhteiskunnallisesti merkittävä esitystoiminta tapahtuu Suomessa pääosin yksityisin
           varoin, joskin jazz- ja kansanmusiikin taiteilijoita on viime vuosina tuettu entistä
           enemmän apurahoin.

           Rytmimusiikin osuus vuosittaisesta äänitemyynnistä on jo pitkään ollut 90 prosenttia.
           Äänitteitä on myyty vuosittain noin 12 miljoonaa kappaletta. Vuodesta 2000 tuli
           suomalaisen popmusiikin viennille uusi läpimurtovuosi, kun kolme yhtyettä – HIM,
           Bomfunk MC´s ja Darude – keräsi laajalti suosiota ulkomailla. Äänitekaupan
           keskeisiksi kysymyksiksi ovat nousseet piratismi ja erityisesti laiton kopiointi
           Internetin kautta. Vuonna 2000 tyhjien cd-levyjen myynti kasvoi 86 prosenttia ja
           vuoden 2001 alkupuoliskolla äänitettyjen levyjen myynti kääntyi laskuun
           ensimmäisen kerran 1990-luvun alun jälkeen. (Tilastokeskus 2002, 238.)
           Äänitemyynnin kassavirroista valtaosa kulkeutuu muille kuin taiteilijoille itselleen.

Musiikki harrastuksena

           Vuoden 1999 ajankäyttötutkimuksen mukaan 38 prosenttia yli 15-vuotiaista oli käynyt
           konsertissa viimeksi kuluneen vuoden aikana ja 7 prosenttia oopperassa. Korkea
           koulutustaso ja sosioekonominen asema lisäävät musiikkitilaisuuksiin osallistumista.
           Nuoret ja nuoret aikuiset (15–24-vuotiaat) käyvät useammin konserteissa ja
           keski-ikäiset (45–64-vuotiaat) puolestaan oopperassa. (Tilastokeskus 2002, 240.)

           Luovista taideharrastuksista valokuvauksen jälkeen soittaminen, kuvataiteet ja
           kirjoittaminen ovat suosituimpia taideharrastuksia vähintään 10 vuotta täyttäneiden
           keskuudessa. 14 prosenttia vastaajista harrastaa soittamista ja 6 prosenttia laulamista.
           Lauluharrastuksessa ei ole sukupuolten välisiä eroja. (Tilastokeskus 2001,15.)




                                              - 21 -
6. Jatkotoimet
             Rytmimusiikki 2010 -visiossa mainittujen päämäärien saavuttaminen vaatii
             määrätietoista ja suunnitelmallista toimintaa sekä eri toimijoiden hyvää yhteistyötä.
             Luovuuden edellytyksiä on vaalittava julkisen ja yksityisen sektorin yhteisyössä.

Ehdotuksia toimintamalleiksi
             Seuraavassa esitetään eräitä ehdotuksia toimintamalleiksi eri asiakokonaisuuksiin
             sisältyvien eriytyneiden visiotavoitteiden saavuttamiseksi.

Rytmimusiikkipoliittinen ohjelma
           Opetusministeriön tulisi yhdessä alan toimijoiden kanssa laatia
           rytmimusiikkipoliittinen ohjelma, joka toimii rytmimusiikin kansallisena
           kehittämisstrategiana. Ohjelman laatiminen, toteuttaminen ja sen toteutumisen
           seuranta olisi resursoitava asianmukaisella tavalla. Rytmimusiikin tulee olla mukana
           eri ministeriöiden toiminta- ja kehitysstrategioissa modernin kansalaisyhteiskunnan
           kehittämiseksi ja tukemiseksi.

Klubitukijärjestelmä, aluekeskukset, kansallinen esitysfoorumi ja työtilat
              Opetusministeriö perustaa työryhmän selvittämään käytännön toimintavaihtoehdot
              klubitukijärjestelmän toiminnalle ja tuen oikeudenmukaiselle alueelliselle
              kohdentamiselle. Työryhmä perehtyy mm. Tanskan vastaavaan järjestelmään ja sen
              rahoitukseen ja laatii ehdotuksen Suomen oloihin soveltuvasta klubituen mallista.
              Tässä yhteydessä selvitetään myös tuen jakautuminen, maksutavat ja
              raportointimallit.
              Työryhmä selvittää musiikin aluekeskusten toimintavaihtoehdot ja aluekeskuksien
              perustamiseen soveltuvat paikkakunnat. Samalla voidaan selvittää, miten
              aluekeskukset osallistuisivat klubituen koordinointiin ja jakamiseen.
              Työryhmä selvittää rytmimusiikin kansallisen esitysfoorumin sijoituspaikan
              pääkaupunkiseudulla ja kartoittaa tarvittavat yhteistyökumppanit.

              Muusikot toteuttavat eri tahojen kanssa yhteistyössä ammattimuusikoiden
              työtilahankkeen, jolla saadaan merkittävästi lisättyä ammattimuusikoille
              kohtuuhintaan vuokrattavien työhuoneiden määrää. (Freelancemuusikot ry:n tekemän
              selvityksen ja liiketoimintasuunnitelman mukaan pääkaupunkiseudun muusikkojen
              työtilatarve on suuri, sillä hintataso on erittäin korkea, ja ammattilaisilla on
              vaikeuksia maksaa vuokria. Nykyisin käytössä olevat työtilat ovat usein
              huonokuntoisia.)
              Myös musiikkialan järjestöt voivat tiivistää yhteistyötään toimitilakysymyksissä.
              Toteutetaan musiikkialan ”järjestötalo”, jossa mukana olevat yhteisöt säästävät kuluja
              ja energiaa toimimalla samassa kiinteistössä. Järjestötalo voi sijaita myös samassa
              kiinteistössä kuin ammattimuusikoille suunnatut työtilat.

Kulttuurivienti –hankkeen toteuttaminen
             Opetusministeriö, ulkoasiainministeriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö toteuttavat
             yhdessä Kulttuurivienti –hankkeen suunnitellussa laajuudessaan vuoteen 2010
             mennessä.




                                                - 22 -
Koulutuksen järjestäjien yhteistyö, rytmimusiikin teemavuosi ja koulutuksen arviointi
            Eri koulutusasteiden koulutuksen järjestäjät ja näitä edustavat tahot (SML,
            Konservatorioliitto, MuTa, SibA) tekevät entistä enemmän yhteistyötä koulutuksen
            painopisteiden ja työnjaon selkiyttämiseksi sekä opiskelijoiden koulutusasteelta
            toiselle siirtymisen helpottamiseksi. Suomen musiikkioppilaitosten liitto nimeää
            vuoden 2007 Rytmimusiikin teemavuodeksi sekä järjestää tapahtumia ja
            koulutusesittelyitä yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa.

             Opetusministeriö arvioi kaikkien musiikkialan ammatillisesti suuntautuneen
             koulutuksen järjestäjien antaman koulutuksen ja rajoittaa huonolaatuista koulutusta.
             Myös täyttymättömät koulutus- ja aloituspaikat poistetaan niiltä ammatillisesti
             suuntautuneen koulutuksen järjestäjiltä, jotka eivät pysty saamaan koulutukseen
             opiskelijoita, joilla on edellytyksiä koulutuksen läpiviemiseen ja alalla toimimiseen.

Tekijänoikeuslaki, sävellyskoulutus
            Eduskunta tekee päätöksen tekijänoikeusdirektiivin mukaisesta tekijänoikeuslaista.
            Musiikkioppilaitokset järjestävät entistä enemmän säveltämisen, sovittamisen ja
            sanoittamisen koulutusta.


7. Viitteet

             i
              Suomalaiset arvostavat kotimaisia artisteja. Kotimaisten suosio on pysynyt vuosien 1991 ja 2002
             vapaa-aikatutkimuksien mukaan yhtä vahvana. (Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä?
             Vapaa-ajan muutokset 1981-2002. toim. Mirja Liikkanen, Riitta Hanifi ja Ulla Hannula. Tilastokeskus
             2005, 111.)
             ii
               Vuonna 2002 yli 10 vuotta täyttäneistä 75% kuunteli musiikkia äänitteiltä. Vastaava luku oli vuonna
             1981 87% ja 1991 82% (Tilastokeskus 2005, 223.)
             iii
                Suomalaiset omistavat nykyisin enemmän äänitteitä kuin koskaan: noin kolmanneksella vastanneista
             on vähintään sadan äänitteen kokoelma. Eniten äänitteitä omistavat keski-ikäiset (25-44-vuotiaat), sillä
             he olivat aktiivisinta äänitemyynnin asiakaskuntaa äänitemyynnin ollessa huipussaan 1980-luvun
             lopulla. Musiikin kuuntelu äänitteiltä on sen sijaan vähentynyt, kun taas tietokoneella kuunteleminen on
             tullut suosituksi etenkin nuorissa ikäluokissa. Radio on säilyttänyt asemansa tärkeimpänä
             kuuntelulähteenä, mutta musiikkivideoiden kuuntelu on romahtanut lähes puoleen vuoden 1991
             vapaa-aikatutkimuksen tuloksiin verrattuna. (Tilastokeskus 2005, 115)
             iv
                Striimauksella tarkoitetaan metodia, jonka avulla käyttäjä voi kuunnella musiikkia verkossa
             lataamatta sitä laitteeseensa.
             v
              Soittoäänien liiketoiminnan maailmanlaajuinen arvo oli EMI Finland –yhtiön arvion mukaan kolme
             miljardia dollaria vuonna 2004.
             vi
               Laajakaistaisella internet-yhteydellä tarkoitetaan tässä yhteyttä, jonka nopeus on vähintään 512
             kilobittiä sekunnissa.
             vii
                    Music Export Finland ry / Media Clever Oy, 2004.
             viii
                Musiikkialan ammatillisesti suuntautunut koulutus tarkoittaa tässä visiossa kokonaisuutta, joka
             muodostuu musiikkialan ammatilliseen perustutkintoon sekä ammattikorkeakoulu- ja
             yliopistotutkintoon johtavasta koulutuksesta.




                                                        - 23 -
ix
  Vuonna 2001 ammattikorkeakouluissa muusikko- ja pedagogikoulutuksen aloittaneista 82 prosenttia
aloitti klassisen musiikin opinnot, 14 prosenttia pop- ja jazzmusiikin opinnot ja 4 prosenttia
kansanmusiikin opinnot. Vastaavat luvut olivat Sibelius-Akatemiassa 86, 7 ja 7 prosenttia
(Musiikkialan ammatillisen koulutuksen työryhmän raportti, OPM 38/2002, 63).
x
      Ylempi ammattikorkeakoulututkinto tarkoittaa tässä samaa kuin ammattikorkeakoulun jatkotutkinto
xi
  Musiikin perusopetusta antavien oppilaitosten kokonaisviikkotuntimäärästä pop/jazzmusiikin
perusopetuksen osuus oli 5,6% ja kansanmusiikin 0,8% lukuvuonna 2001-2002 (Musiikkialan
ammatillisen koulutuksen työryhmän raportti, OPM 38/2002, 86-87).
xii
   Vuonna 2004 taiteen perusopetuksen musiikin laajan oppimäärän perustason opetuksessa oli
yhteensä 54.474 oppilasta. (Opetushallituksen perustietosovellus 10.11.2004,
http://vos.uta.fi/rap/ptr/s04/p08lk6ym.html)
xiii
  Vuonna 2002 yli 10 vuotta täyttäneistä 14% soitti jotakin instrumenttia ja 5% harrasti laulamista.
Vastaavat luvut olivat vuonna 1981 20% ja 7%, 1991 15% ja 4% (Tilastokeskus 2005, 223.)
xiv
  Sulasolin tekemien selvitysten mukaan musiikin järjestäytyneitä harrastajia oli vuonna 2003
Suomessa 75000 (Sulasol, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto ry, 2003)
xv
   Vuonna 2002 yli 10 vuotta täyttäneistä 69% kuunteli musiikkia päivittäin ja yli 90% vähintään
kerran viikossa. Vuonna 1991 67% kuunteli musiikkia päivittäin (Tilastokeskus 2005, 223).
Vuoden 1991 tilanteeseen verrattuna suosiota kuuntelemisen osalta musiikinlajeittain on kasvattanut
jazz-, pop- ja rockmusiikki kun taas klassisen, hengellisen, kansan-, viihde- ja iskelmämusiikin
kuuntelemisen suosio on puolestaan laskenut (Tilastokeskus 2005, 108).
Kaikkiaan suomalaiset kuuntelevat eniten pop- ja rockmusiikkia sekä viihde ja iskelmämusiikkia.
Nuorista lähes kaikki kuuntelevat poppia ja rokkia. Keski-ikäisten keskuudessa pop- ja rockmusiikki
ovat kasvattaneet suosiotaan voimakkaasti: vuonna 1981 vain 10% 35-44 vuotiaista ilmoitti
kuuntelevansa pop- ja rockmusiikkia mutta nyt jo 70%. (Tilastokeskus 2005, 115)
xvi
    Vuonna 2002 yli 10 vuotta täyttäneistä 40% oli käynyt konserteissa viimeksi kuluneen vuoden
aikana. Vastaava luku oli vuonna 1981 35% ja 1991 34%. (Tilastokeskus 2005, 224)
Vuonna 1999 konsertissa ilmoitti käyneensä 37% suomalaisista. (Virpi Minkkinen, Hannu Pääkkönen
ja Mirja Liikkanen: Kulttuuri- ja liikuntaharrastukset 1991 ja 1999. Tilastokeskus. Kulttuuri ja viestintä
2001:5.)
Vuosien 1991-2002 välisenä aikana konserteissa käymisen osalta suosiota ovat kasvattaneet jazz, pop-
ja rockkonsertit kun taas klassisen, hengellisen, kansan-, viihde- ja iskelmämusiikin suosio on
vähentynyt. (Tilastokeskus 2005, 71.)
xvii
        Musiikkialan ammatillisen koulutuksen työryhmän raportti, OPM 38/2002, lyhennelmä luvusta 4.
xviii
    Kuvaa tilannetta vuonna 2002. Vuonna 2004 teatteri- ja orkesterilain piirissä toimivilla
rytmimusiikkiyhtyeillä oli käytössään yhteensä 40 teatteri- ja orkesterilain mukaista henkilötyövuotta
(UMO, Tallari ja lastenmusiikkiyhtye Loiskis).




                                           - 24 -

								
To top