ESR-ohjelman valtakunnalliset kehittämisohjelmat OPMn

Document Sample
ESR-ohjelman valtakunnalliset kehittämisohjelmat OPMn Powered By Docstoc
					Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                          7.8.2007

VALTAKUNNALLISET ESR-KEHITTÄMISOHJELMAT TOIMINTALINJOITTAIN OPM:N
HALLINNONALALLA


Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä
yrittäjyyden lisääminen

1.3 Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa
1.7 Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma
1.8 Kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tarjoajana


Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen
ehkäisy

2.2 Paremmin arjentaidoin opintojen kautta töihin (Opintojen keskeyttämisen ja pitkittymisen
vähentäminen, opiskelijoiden työllistymisen tukeminen sekä nuorten sosiaalinen vahvistaminen)
2.5 Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen (TM valmistelee)


Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja
palvelujärjestelmien kehittäminen

3.1 Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen
valtakunnallisella kehittämisohjelmalla
           Koulutusneuvontaa ja uraohjausta verkossa
           Aikuisohjaus työelämän voimavarana (Opin ovi, Erkkeri, Studio)
           Ohjauksen strateginen asema ja tutkimus
3.3 Osaajana työmarkkinoille (Työelämävastaavuuden parantaminen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen
tukeminen ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa)
           Opettajien työelämäosaamisen kehittäminen
           Työpaikkaohjaajien koulutus
           Työelämäyhteistyö sekä yhteistyössä työelämän kanssa toteutettavat kehittämis- ja
           palveluprojektit
3.4 Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi
3.5 Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen
3.6 Koulutus- ja osaamistarpeiden pitkän aikavälin valtakunnallinen ennakointi mukaan lukien
klusteriennakointi


                                                                  8.5.2007
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                               7.8.2007


Toimintalinja 1.

2 Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa (OPM)

Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu, haasteet ja tavoitteet

EU:n strategia, työllisyyden suuntaviivat ja tavoitteet priorisoivat yrittäjyyttä ja painottavat sitä sekä
uuden työn luojana, urana, kompetensseina että laajempana kulttuurisena muutosprosessina, johon
koulutus integroituu (Commission of the European Communities 2003; European Commission’s Green
paper 2003; European Commission 2005). Taustalla on ajatus siitä, että monimutkaistuvassa maa ilmassa
kaikki tarvitsevat yrittäjämäisiä valmiuksia ja to isaalta kulttuurinen, yhteiskunnallinen muutos edellyttää
laajaa yhteistä näkemystä yrittäjämäisen toiminnan perusteista.

Opetuksen painopiste on laajentunut yrityksen käynnistämisen problematiikasta myös
yrittäjyysvalmiuksien kehittymiseen. Euroopassa painopiste opetuksessa onkin yrityksen perustamisen
vaiheen lisäksi kuvion 1 mukaisesti esi- intentio- ja intentiovaiheissa, johon myös koko koulujärjestelmän
läpäisevä yrittäjyyskasvatus osaltaan tähtää.




Kuvio 1. Yrittäjyyden opetuksen painopisteiden muutokset.

 Kansainvälisessä käsitteellisessä keskustelussa on kaksi eri käsitettä ”enterprising educat ion”ja
”entrepreneurial education”, joista ensimmäinen viittaa laajemmin yrittäjyysvalmiuksiin ja jälkimmäinen
liiketoimintakontekstiin. Tässä kehikossa yrittäjyyskasvatus ”entrepreneurship education” käsittää
molemmat- enterprising ja entrepreneurial education – käsitteet.


Yrittäjyyskasvatukseen on kuvion 2 mukaisesti herätty (OPM, Seikkula- Leino 2006) kouluissa, mutta sitä
ei ole riittävästi huomioitu opetussuunnitelmatyössä. Koulujen yrittäjyyskasvatusta tukevia palveluita
tarjotaan monelta eri taholta hankkeiden muodossa pieninä palasina ja opettajat valittavat heille vieraan
aihekokonaisuuden kokonaisvaltaisen sisältö- ja menetelmäpuolen tiedon puutetta. Tutkimuksen mukaan
elinkeinoelämän ja sivistystoimen johto haluaa vahvistaa yrittäjyyskasvatuksen toteutumista, mutta
käytännön työssä luokkahuoneissa työskentelevistä opettajista esim. perusopetuksen puolella yli 70 %
kokee aihealueen vieraaksi, eikä halua vahvistaa sen näkymistä opetustyössä.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                                                                  7.8.2007
vastaajien prosentuaalinen osuus




                                   90                                                       79,5
                                                                              73,3                 75          73,1
                                   80
                                   70   60       57,8               60
                                                            56,3
                                   60
                                   50         37,8       43,8                                                           kyllä
                                   40    32                        30                                                   ei
                                   30                                    24                             20,8
                                                                                     15,9                        15,4
                                   20
                                   10
                                    0
                                         1           2      3       4         5         6           7            8
                                         yrittäjyyskasvatuksen toim enpiteiden vahvistam inen
                                                       seuraavan vuoden aikana


1 = sivistystoimen johtajat tai
2 = rehtorit, johtajat
3 = opetussuunnitelmakoordin.
4 = opinto-ohjaajat
5 = opettajat, luokat 1-6
6 = opettajat, luokat 7-9
7 = kunnan elinkeinovastaavat
8 = yrittäjien edustajat

Kuvio 2. Toimialaerot yrittäjyyskasvatuksen vahvistamisessa. OPM, Seikkula-Leino. 2006.

Noin kolmasosa kunnista ilmoitti vahvistavansa yrittäjyyskasvatuksen toteutusta. Tutkimus osoitti, että
ongelmallisin kohta yrittäjyyden jalkauttamisessa opetukseen liittyy opettajien näkemykseen ja
käsitykseen. Yleisesti vastaajat itse arvioivat tietävänsä suhtee llisen vähän yrittäjyyskasvatuksesta ja
toisaalta. sitä      ei ole riittävästi huomioitu opetussuunnitelmatyössä. Tutkija suosittelee
yrittäjyyskasvatuksen koulutuksen kehittämistä, sen käsitteen selkiyttämistä ja opettajien motivointia
yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen. Tämä suuntaa huomiota liiketaloudellisista valmiuksista
kasvatustieteen kenttään ja opettajien perus- ja jatkokoulutuksen kehittämiseen sekä monitieteiseen läpi
koulujärjestelmän ulottuvaan vuoropuheluun.

Tutkimuksen toisen vaiheen (OMP, Seikkula-Leino, tulossa keväällä 2007) tulokset osoittavat, että
yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta, esimerkiksi
yrittäjyyskasvatuksen tietous on kehittynyt ja motivaatio yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen on jossain
määrin voimistunut. Toisaalta tiedon taso on pinnallista eikä yrittäjyyskasvatuksen
kokonaisopetuksellista luonnetta ole sisäistetty. Yrittäjyyskasvatuksen oma isia työtapoja ei käytetä
riittävästi yrittäjyyskasvatuksen toteutuksessa. Tämän vuoksi tulisi yrittäjyyskasvatuksen koulutusta
edelleen vahvistaa. Lisäksi tarjottavan yrittäjyyskasvatuskoulutuksen sisältöihin tulisi liittää
yrittäjyyskasvatuksen omaiset työtavat. Paikallisella taso lla koulutuksen tulisi kohdentua laajemmin eri
toteuttajatahoille. Lisäksi koulutuksessa tulisi ohjata alueelliseen ja oppilaitoskohtaiseen suunnittelun
kehittämiseen. Molempien tutkimusvaiheiden tulokset osoittavat, että opettajien työelämän tuntemusta
tulee vahvistaa.

Yrittäjyyden opetus on vakiinnuttanut asemansa yliopistojen opetustarjonnassa viimeisten
vuosikymmenien aikana. Kansainväliset raportit osoittavat sen opetuksen jyrkkää kasvua
tiedekorkeakouluissa niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassakin. Kyrön ja Carrierin (2005) mukaan
viimeisten kolmen vuosikymmenen kuluessa yrittäjyydestä on tullut korkeakoulujen nopeimmin
laajenevia teemoja Atlantin molemmin puolin (myös Mahieu 2006). Yrittäjyyskoulutukseen liittyvä
vuoropuhelu on vahvistanut kehitystä. Yrittäjyys ei ole saanut tietee nalan asemaa, vaan se liittyy kurssien,
koulutusohjelmien ja opiskelijavalintojen suunnitteluun erityisesti kaupallisella ja teknisillä aloilla.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                                                                            7.8.2007
Tilastokeskuksen sijoittumistilaston mukaan Suomessa toimi yrittäjänä vuonna 2005 yliopistotutkinnon
suorittaneista keskimäärin 1,3 prosenttia ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista keskimäärin 2,5 prosenttia.
Koulutusalakohtaiset erot ovat kuvion 3 mukaisesti huomattavia.




                              12

                              10

                               8


                        %      6


                               4

                               2


                               0
                                    Humanistin               Liiketalous Luonnontie Tekniikka ja Luonnonva    Sosiaali-     Matkailu-
                                                 Kulttuuri
                                       en ja                 ja hallinto    teet     liikenne     ra- ja     ,terveys- jal ,ravitsemis-

               AMK-tutkinnoista        1,2          2,3          1,2        1,6         1,2        10,7          1,3           0,8

               Yliop.tutkinnoista      0,7          2,1          1,1        0,6         0,8         4            1,7            0




Kuvio 3. Vuonna 2005 yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden toimiminen yrittäjänä
koulutualoittain.


Yrittäjä voi Suomessa suorittaa oppisopimuskoulutuksen omassa yrityksessään. Tällöin opp isopimus
perustuu koulutuksen järjestäjän (oppisopimustoimisto) ja yrittäjän väliseen sop imukseen. Yrittäjä voi
suorittaa minkä tahansa koulutusalan perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon, joka suoritetaan
työelämän näytöillä. Koulutukseen sovelletaan samoja tavoitteita ja sisältöjä kuin muuhunkin
oppisopimuskoulutukseen. Koulutus sisältää henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaista työssä
oppimista, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Vuonna 2005 suoritettiin 588 yrittäjän
ammattitutkintoa ja 85 yrittäjän erikoisammattitutkintoa.

Suomessa yrittäjyyskasvatuksen toteuttamissuunnitelma läpi koulujärjestelmän etenevänä prosessina on
muihin Euroopan Unionin jäsenmaihin verrattuna alkanut kohtuullisen aikaisin. Prosessissa eri
kouluasteilla yrittäjyyden toimenpiteet vaihtelevat kullekin asteelle soveltuva lla tavalla. (European
Commission 2002; Kauppa- ja teollisuusministeriö 2005; Opetusministeriö 2004). Muut Euroopan maat
ovat vahvistamassa Suomen suuntaista linjaa.

Suomalaisen koulujärjestelmän tavoitteille on ominaista sekä laaja näkemys yrittäjyydestä että
työelämäyhteyksien ja yrittäjien käytännön toiminnan tuntemuksen korostaminen kaikilla ko uluasteilla.
Tämä on suuri kulttuurinen muutos perinteiseen ajatteluun koulun ja elinke inoelämän eriytyneistä
suhteista erityisesti yliopistoissa, peruskoulussa ja lukiossa. Tavoitteissa tunnistetaan myös pienyritysten
merkitys taloudessa ja laajemmin yhteiskunnan hyvinvoinnin luomisessa.

Prosessin etenemisestä ei ole vielä Euroopassa kattavaa selvitystä. Suomessa Turun kaupp akorkeakoulun
PK-Instituutin raportin mukaan yrittäjyysopinnot ovat saatavilla kaikille korkeakouluopiskelijoille
korkeakoulujen välistä joustavaa opinto-oikeutta koskevan sopimuksen ansiosta (Paasio & Nurmi 2006).
Viidessä yliopistossa yrittäjyys on myös mahdollista valita pääaineeksi taloustieteissä. Sen sijaan
yrittäjyyskasvatuksen tarjonta on vaatimattomampaa. Tähän mennessä suoraan tutkintoihin sisällytettäviä
opintokokonaisuuksia ovat tarjonneet Helsingin yliopisto, joka integroitui Tampereen yliopiston
opintokokonaisuuksiin, Joensuun yliopisto ja Rauman opettajankoulutuslaitos. Näissä opiskelijoiden
määrät vaihtelevat ja toistaiseksi niillä ei ole pysyvää asemaa tutkinnoissa.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                                 7.8.2007

Yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen kehittämisohjelman tavoitteena on lisätä kansalaisten valmiuksia
ryhtyä halutessaan yrittäjiksi yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen keinoin sekä liiketoimintaosaamista
vahvistamalla. Tavoitteena on lisätä yrittäjyyden houkuttelevuutta yhtenä uravaihtoehtona. Yrittäjyyden
ja     yritystoiminnan      osaamispohjan       vahvistaminen      kattaa    koko      koulujärjestelmän.
Hyvinvointiyhteiskunnan palvelutason säilyttäminen edellyttää uutta yrittäjyyttä. Koko koulujärjestelmän
läpäisevä yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyydelle myönteinen asenne luovat pohjaa yrittäjyydelle. Yrittäjyyttä
tuetaan vahvistamalla koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta, parantamalla opettajien ja
opinto-ohjaajien tietoja yrittäjyydestä sekä kehittämällä opetussisä ltöjä ja - menetelmiä kaikessa
koulutuksessa.

Yrittäjyyskasvatus on käsitteenä poikkitieteellinen ja sitä on tutkittu toistaiseksi suhteellisen vähän ottaen
huomioon sen yhteiskunnallinen ja kansantalo udellinen merkitys. Jatkossa korostuu uuden tutkimuksen
merkitys ja tarpeellisuus, jotta saataisiin enemmän pohjaa yrittäjämäistä toimintaa tukeville
oppimisprosesseille ja pedagogiikalle.


Kehittämistoiminnan tavoite
Kehittämistoiminnan tavoite on opetusministeriön määrittelemien yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen
linjausten jalkauttaminen valtakunnallisesti ja alueellisesti. Tässä tarkoituksessa kehitetään
toimintatapoja, jotka liittyvät valtakunnallisesti ja alueellisesti myönteisen yrittäjyyskulttuurin ja
asenneilmapiirin kehittämiseen. Toimintatapojen kehittäminen liittyy myös sisäisen ja ulkoisen
yrittäjyyden, uuden yritystoiminnan käynnistämiseen sekä innovaatioto iminnan edistämiseen, toimivien
yrittäjien ja     heidän yritystensä kehittämiseen sekä sukupolvenvaihdosten tukemiseen.
Yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen piirissä ovat kaikki koulujärjestelmän piirissä olevia oppilaita ja
opiskelijoita.

Keskeisenä tavoitteena on luoda alueellisia ratkaisuja, joissa yrittäjyys- ja yritystoimintakoulutusta
järjestävät tahot yhteistyössä suunnittelevat, kehittävät ja toteuttavat koulutusta kokonaisvaltaisesti.
Koulutus ulotetaan esiopetuksesta yliopisto-opintoihin saakka suunnitelmallisesti ja yhteistyössä eri
toimijoiden kanssa. Eri koulumuotojen yhteistyö nä kehitetään yrittäjyys ja yritystoiminnan koulutukseen
tavoitteet, jotka muodostavat saumattoman jatkumon oppilaan ja opiskelijan oppimispolulla.

Keinoina alueellisen kokonaisvaltaisen         yrittäjyyskoulutuksen kehittämisessä käytetään koulutuksen
järjestäjien, oppilaitosjohdon, opettajien,   opiskelijoiden elinkeinoelämän yhteistyöllä kehitettyjä alueelle
soveltuvia menetelmiä. Kehittämistyön         pohjana hyödynnetään hyviä kä ytäntöjä, joita on kehitetty
koulutuksen järjestämiseen, opettajien        koulutukseen, menete lmällisiin ratkaisuihin ja yhteistyöhön
elinkeinoelämän kanssa.

Oppilaiden ja opiskelijoiden yrittäjämäisten ominaisuuksien kehittämiseksi sekä opettajien valmiuksien
parantamiseksi kiinnitetään huomiota sisäisen yrittäjyyden asenteeseen sekä yr itystoiminnan ja sen
vaatimusten tuntemukseen ammatinvalinnan ja jatko-opintojen näkökulmasta. Tavoitteena on, että koulut
ja oppilaitokset yhteistyössä sidosryhmien kanssa kehittävät oppilaiden ja opiskelijoiden perustietoja
yritystoiminnan merkityksestä ja mahdollisuuksista. Samalla luodaan kuvaa yrittäjyydestä. Lisätään
mahdollisuuksia hankkia omakohtaista kokemusta liiketoiminnan käynnistämisestä ja harjoittamisesta.
Oppilaitosten omien opettajien pätevyyttä lisätään ja toisaalta ulkopuolisten yrittäjyyden asia ntuntijoiden
osuutta kasvatetaan. Tiivistetään koulutoimen ja elinkeinotoimen yhteistyötä alueellisesti ja seudullisesti.
Tuetaan yksilön ja ryhmän toiminnallisuutta korostavien opetus- ja oppimismenetelmien, kuten
projektityöskentelyn kehittämistä. Vahvistetaan koulutuksen ja työelämän sekä siihen liittyen opettajien,
oppilaiden ja opiskelijoiden, yritysten, yrittäjien ja muiden asiantuntijoiden yhteistyötä ja
asiantuntijavaihtoa. Laajennetaan yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen tutkimusta ja hyödynnetään
olemassa olevaa.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                             7.8.2007
Ohjelmassa käynnistetään myös toimenpiteitä, joiden avulla voidaan lisätä nuorten ja opiskelijoiden
yrittäjyyden tuntemusta mm. tiedottamisen sekä aineistojen ja materiaalien tuottamisen keinoin.

Yhteys kansallisesti hyväksyttyyn ohjelmaan/kehittämisstrategiaan
Lissabonin strategia
Unesco ja Maailman Työjärjestö ILO (Towards an Entrepreneurial Culture for the Twenty-first Century
2006
Euroopan unionin neuvoston painotukset 2001
Komission yrittäjyyden vihreä kirja 2003
OECD:n yrittäjyysraportti 2005
Komission yrittäjyyskasvatusta koskeva tiedonanto (Fostering entrepreneurial mindsets through education
and learning 2006
Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi 2004
Yrittäjyysaktiivisuuteen liittyvä GEM-tutkimus 2005
Valtioneuvoston ennakointiverkoston raportti 2005
Rakennerahastokauden 2007-2013 valtakunnalliset ja alueelliset painotukset
Opm:n yrittäjyyskasvatuksen linjaukset ja toimenpideohjelma 2004
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2003-2008
Opetussuunnitelman perusteet ja koulutusohjelmat
Hallituksen koulutuspoliittinen selonteko eduskunnalle 2006
Yrittäjyyden politiikkaohjelma
Opm:n ja ktm:n asettama "Yrittäjäksi korkeakouluista" yhteistyöhanke 2006-2008.
Opm:n asettama yrittäjyyden ohjausryhmä
Vanhasen 2. hallituksen ohjelma

Päävastuulliset organisaatiot
Opetushallitus, lääninhallitukset, yliopistot ja ammattikorkeakoulut, järjestöt

Valtakunnallisen teeman koordinaatiomekanis mit ja yhteys aluekehitykseen
Kehittämisohjelman     toimeenpanosta    vastaa     opetusministeriö.   Opetusministeriö       vastaa
kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumisesta koordinoimalla ja ohjaamalla kehittämisohjelman
toteutusta   sekä    seuraamalla   ohjelma-asiakirjassa   asetettujen  tavoitteiden     toteutumista.
Kehittämisohjelman käytännön toteutuksesta vastaavat Opetushallitus, lääninhallitukset, yliopistot ja
ammattikorkeakoulut.

Lisäarvo kansalliseen toimintaan
Kehittämisohjelma tuo lisäarvoa kansalliseen toimintaan mahdollistamalla valtakunnallisesti tasa-
arvoisen kehittämisen eri puolilla maata, myös alue illa, joilla koulutuksen järjestäjillä ei ole oman
rahoituksen puitteissa mahdollista panostaa uusien toimintamallien innovointiin ja toimeenpanoon. Esr-
rahoituksen lisäarvo tulee toiminnan kehittämispanostuksesta, joka koostuu opettajien, opinto-ohjaajien,
rehtorien, koulutuksen, opetuksen ja tutkintojen järjestäjien, yrittäjien ja elinkeinoelämän edustajien
koulutuksesta sekä yhteistoiminnan kehittämisestä.

Toimeenpanos uunnitelma

Kohderyhmä
Opettajat, opinto-ohjaajat, rehtorit, koulutuksen, opetuksen, koulutuksen ja tutkintojen järjestäjät,
kuntayhtymät, yrittäjät ja elinkeinoelämän edustajat.

Tukirakenne ja toteutus malli
Kehittämisohjelman tukirakenteena toimii opetusministeriön uudelleen asetettava yrittäjyyden
ohjausryhmä. Kehittämishankkeiden toteutumista tuetaan, seurataan ja arvioidaan. Kehittämisohjelman
sisältämien kokonaisuuksien ja niiden alaisten hankkeiden koordinaattorit va lmennetaan oman
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                           7.8.2007
kokonaisuuden sekä lisäksi kehittämisohjelman näkökulmasta hankkeen toteutumisen varmistamiseksi.
Tavoitteena on luoda yhteinen toimintatapa, joka tukee toimijoita ja varmistaa koko kehittämisohjelman
tavoitteiden toteutumisen.

Hankkeiden toimintaa ja tulosten saavuttamista seurataan ja arvioidaan säännöllisellä raportoinnilla,
yhteisillä seminaareilla ja kokoontumisilla ja koordinaattorien keskinäisen verkoston avulla.

Toiminnan vaiheet ja aikataulu
Kehittämisohjelma tavoitteineen ja sisältöineen on suunniteltu ja alustava kustannusarvio on hahmotettu.
Ohjelma voidaan käynnistää, kun tukikelpoisuusasetus ja seurantajärjestelmät ovat valmiina ja
seurantakomitea on käsitellyt kehittämisohjelmakokonaisuuden.


Yhteyshenkilöt
Ylitarkastaja Leena Laaksonen /OPM/VKY
Neuvotteleva virkamies Anne Päkkilä /OPM/KVY
Kulttuuriasiainneuvos Liisa-Maria Hakala-Zilliacus /OPM/TKY
Ylitarkastaja Petra Tarjanne / KTM/ELO
                                                              26.4.2007
Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelma (OPM)

Mihin ESR -toimintalinjaan kehittämisohjelma liittyy?

Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (TL
1)


I            KEHITTÄMISOHJELMAN PERUSTELUT, SISÄLTÖ JA LISÄARVO


1) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu, haasteet ja tavoitteet

             Yhteiskuntapoliittinen perustelu

             Suomessa ja muissa Euroopan maissa pyritään luovien alojen yritysten kehittämistoimilla
             Lissabonin strategian mukaisesti vastaamaan yhteiskunnassa ja alan toimintaympäristössä,
             väestörakenteessa, taloudessa ja tuotannon rakenteissa meneillään oleviin muutoksiin.
             Suomen hallitusohjelman mukaan luovaa taloutta ja luovien alojen yrittäjyyttä vahvistetaan
             ja kulttuurin kansantaloudellista merkitystä lisätään edistämällä kulttuurivientiä ja -
             yrittäjyyttä.

             Luovien alojen toimintaedellytysten kehittämisessä ennakointi on tärkeää, koska a lan
             toimintaympäristö on nopean ja voimakkaan rakennemuutoksen tilassa. Muutokset johtuvat
             nopeasta teknologisesta kehityksestä, erityisesti digitaliso itumisesta, markkinoiden
             globalisaatiokehityksestä sekä luovien alojen kasvusta ja tämän kasvupotentiaalin
             hyödyntämisestä. Digitalisointi on aiheuttanut muutoksia jakelukanavissa, mikä puolestaan
             edellyttää uutta osaamista liiketoiminnan alueella, erityisesti kun kyse on teosten, tuotteiden
             ja palvelujen tarjoamisesta. Kansainvälistyminen ja markkinoiden globalisaatiokehitys
             asettavat erityisiä haasteita osaamisen kehittämiselle. Lisäksi väestön ikääntyminen ja
             erityisryhmien huomioonottaminen tuovat luovien alojen palvelujen ja tuotteiden
             suunnittelulle omat haasteensa.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                                7.8.2007
              Luovien alojen yritystoiminta, kansainvälistyminen ja sen myötä lisääntyvä kulttuurivienti
              ovat talouden kasvualoja. Lisäksi alojen kasvun vaikutukset yltävät muihin aloihin, kuten
              elektroniikka-, elintarvike-, metalliteollisuus sekä matkailu-, hyvinvointi- ja
              terveyspalveluihin.

             Tällä hetkellä luovat alat muodostavat eräiden arvioiden mukaan noin 7 % maailman
             bruttokansantuotteesta ja niiden ennustetaan kasvavan yleistä talouskasvua nopeammin.
             Suomalaiset luovien alojen yritykset ja kulttuurialan toimijat eivät ole päässeet osallisiksi
             yritys- ja vientitoimintaan kohdistetuista kehittämistoimista muutamia poikkeuksia lukuun
             ottamatta. Siten ne eivät ole täysipainoisesti vo ineet hyötyä taloudellisesta kasvusta ja
             niiden mahdollisuudet työllistäjinä ovat jääneet hyödyntämättä. Suomessa kulttuurin
             toimialat tuottavat noin 4 % bruttokansantuotteesta Kulttuuritilastot 2005-julkaisun mukaan
             ja niiden ytimen muodostavat tekijänoikeustoimialat yli 4 % kansantalouden
             arvonlisäyksestä.

             Suomalaisten luovien alojen yrittäjien mahdollisuus hyödyntää globaaleja markkinoita
             edellyttää määrätietoisia alan kehittämistoimia, kuten julkista panostusta yritysten
             innovaatiotoimintaan, liiketoimintaosaamisen ja markkinoiden tuntemuksen sekä
             tehokkaiden yritystoimintaa ja vientiä tukevien rakenteiden vahvistamista sekä investointeja
             alalle pyrkivien ja alalla jo toimivien kasvuyritysten toimintaedellytysten parantamiseen.

             Luovuus ja erityisesti luovien alojen yritystoiminta on Suomessa keskeinen alueellisen
             kehittämisen voimavara. Työvoimaintensiiviset luovat ala t ovat huomattavia työllistäjiä.
             Alojen työllistämisen kerrannaisvaikutukset ovat merkittäviä, koska luovien alojen teosten,
             tuotteiden ja palveluiden tuotanto- ja jakeluprosessit ovat pitkiä ja hyödyntävät muita
             toimialoja. Myös hallitusohjelmassa korostetaan alueiden kehittämisen roolia, jossa
             painopistealueita ovat mm. elinkeino- ja yritystoiminta, osaaminen ja työvoima.

             Luoviin aloihin kuuluu muun muassa kulttuuri- ja elämysteollisuuden toimialoja, kuten
             muotoilua, graafisen alan toimintaa, arkkitehtuuria, elokuva- ja tv-tuotantoja sekä jakelua,
             digitaalista sisältötuotantoa, musiikin ja äänitteiden tuotantoa, kirjojen tuotantoa ja jakelua,
             esittävä taide sekä kulttuurin ohjelmapalvelu- ja tapahtumatuotantoa. Toiminta luovilla
             aloilla synnyttää teoksia, tekijänoikeuksia ja palveluja.

             Haasteet

             Luovien alojen toimintaympäristön rakennemuutos asettaa suuria haasteita luovien alojen
             yritystoiminnan kehittämiselle ja kansainvälistämiselle.

             Tärkeimpinä haasteina ovat luovien toimialojen tuotekehityksen ja innovaatioiden
             edistäminen, liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen ja tehokas hyödyntäminen,
             yritystoiminnan aloittaminen, kasvuyrittäjyyden ja kansainvälistä läpimurtoa tavoittelevien
             yritysten toiminnan edistäminen sekä yhteistyöverkostojen kehittäminen.

             Nykyisin luovien alojen kehittämistoimia vaikeuttavat puutteellinen tietopohja alojen
             yritystoiminnasta ja erityisesti viennistä. Markkina- ja asiakastutkimuksia on tehty vähän.
             Kun kyseessä ovat immateriaaliset tuotteet, tekijänoikeuskys ymykset korostuvat.
             Tekijänoikeuksiin perustuva talous lisääntyy globalisaation ja erityisesti teknologisen
             kehityksen myötä. Tämä kehitys asettaa luoville aloille tulevaisuudessa suuria
             liiketoimintaosaamiseen ja ansaintamahdollisuuksiin liittyviä haasteita.

             Tavoitteet
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                                 7.8.2007
              Ohjelman tavoitteena on luovien alojen tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan, liiketoiminta-
              ja yrittäjäosaamisen ja tuottaja- ja manageritaitojen edistäminen sekä alojen
              toimintaympäristön ennakointiin liittyvien kysymysten analysointi ja alan tietopohjan
              syventäminen. Kehittämisohjelman avulla voidaan vakiinnuttaa sekä saada aikaan kasvua ja
              jatkuvuutta luovien alojen yritystoiminnalle, lisätä alan työllisyyttä sekä vahvistaa näiden
              alojen kansainvälistymistä, kulttuurivientiä ja -yrittäjyyttä. Ohjelma tukee näin ollen
              hallitusohjelman tavoitetta vahvistaa luovan taloutta ja luovien alojen yrittäjyyttä.

2) Kuvaus toiminnan sisällöstä

             Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohje lmassa
             painotetaan seuraavia toimia.

             1) Tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan edistäminen

             Toimenpidekokonaisuudessa toteutetaan kaksi toimenpidettä.

             Ensimmäisen toimenpiteen tavoitteena on vahvistaa sisältötuotantoyritysten
             kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä elämysteollisuudessa tuotekehitystoimintaa
             vahvistamalla ja siten parantaa myös näiden kansainvälistymispyrkimyksiä.

             Tähän mennessä luovien alojen yrittäjillä on vähän mahdollisuuksia sisältöjen
             tuotekehityksen rahoittamiseen. Opetusministeriön ja Audiovisuaalisen kulttuurin
             edistämiskeskuksen (AVEK) yhteistyöprojekti Digitaaliset Demot on rajoittunut vain
             pieneen osaan luovien alojen sisältöjen tuotekehitystoiminnan edistämistä.

             Tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaan panostamalla lisätään kulttuurisia sisältöjä ja
             palveluita, pelejä, viihdettä sekä älykkäitä materiaaleja digitaalisiin päätelaitteisiin myös
             monikanavajakeluna. Samalla ennakoidaan luovien toimialojen yritysten
             kansainvälistymisen kehittämistä globaalissa taloudessa. Vahvistetaan pienten
             sisältötuotantoyritysten toimintaedellytyksiä ja edistetään digitaalisen sisällöntuotannon
             uusiin teknologisiin alustoihin ja järjestelmiin tuotettujen sisä ltöjen ja palveluiden
             kehittämistä.

             Toisen toimenpiteen tavoitteena on lisäksi vahvistaa kansainvälisesti kilpailukykyisten
             kulttuurituotteiden ja -palvelujen matkailullista tuotteistamista. Toiminta kattaa
             tuotteistamisen ja markkinoinnin kehittämisen pohjaksi tarvittavan tietopohjan tuottamisen
             sekä kansainvälisesti vetovoimaisten kulttuurisiin vahvuuksiin po hjautuvien teemojen ja
             tuotekokonaisuuksien sekä kulttuurimatkailuyritystoiminnan osaamisen ja verkkopalvelujen
             kehittämisen.

             2) Liiketoiminta- ja yrittäjäosaamisen vahvistaminen. Luovien alojen yritykset ovat
             usein ammatinharjoittajia tai yksinyrittäjiä. Heidän ammattiosaamisensa on erittäin
             korkeatasoista, mikä johtuu taiteen alan koulutuksen hyvästä tasosta.

             Työllistymisen edellytyksenä on useassa tapauksessa oman yrityksen perustaminen.
             Substanssikoulutus ei sisällä riittävästi yrittäjyyteen valmentamista eikä myöskään
             tekijänoikeudellisen ja sopimusoikeudellisen osaamista ml. hyvien käytäntöjen ja
             sopimusmallisen luomista eikä kansainvälistymis- ja vientivalmennusta.

             Tästä syystä liiketoimintaosaaminen ja erityisesti luovien alojen yritysten
             kasvumahdollisuuksien tunnistaminen ja kansainvälisten markkinoiden hyödyntäminen on
             ollut puutteellista.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                                 7.8.2007

             Ammatinharjoittajille ja yksinyrittäjille tulee antaa yrittäjyysvalmennusta ja liiketoiminnan
             kehittämistä niillä aloilla missä mikroyrityksellä on kasvu- ja
             kansainvälistymismahdollisuuksia.

             Toimenpiteenä luovien alojen yrittäjille ja ammatinharjoittajille tarjotaan räätälöityä
             valmennusta yrittäjätutkinnon tai vastaavan tietotaidon hankkimisen suorittamiseen.
             Valmennuksen tulee ottaa huomioon yritysten ja luovien alojen liiketoiminnan erityinen
             luonne, näihin liittyvät verkostot, sopimus ja tekijäno ikeudelliset kysymykset jne.

             Toimenpide kattaa alkavien sekä pien- ja mikroyritysten neuvonta- ja kehittämispalvelut.
             Vahvistetaan mm. audiovisuaalisen alan tuotantokeskusten yrittäjyyttä tukevia koulutus- ja
             ammattiosaamista edistävien konsultointipalvelujen kehittämistä sekä kulttuurivientiä
             tukevaa luovien alojen yritystoiminnan ja kansainvälistämisen kehittämistä.

             3) Tuottaja- ja manageritaitojen lisääminen. Luovien alojen yrityksissä tuotteet, teokset
             ja palvelut ovat usein työryhmien tai laajempien kollektiivien synnyttämiä. Yrityksen
             liiketoiminnan kehittämiseksi ja mahdollisen kasvupotentiaalin toteuttamiseksi tarvitaan
             tuottaja tai manageri myymään ja markkinoimaan tuotetta, teosta tai palvelua. Myös taiteen
             soveltavan käytön toimintatapoja ja tuottajaosaamista kehitetään vastaamaan markkinoiden
             edellyttämiä palveluita.

             Korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut tarjoavat erilaisia tuottajakoulutusohje lmia. Koska
             toimintaympäristö muuttuu niin nopeaan tahtiin, tarvitaan erityisiä toimenpiteitä
             ajantasaisen osaamisen varmistamiseksi yritykselle.

             Joillakin toimialoilla, kuten peli- ja musiikkiyrityksissä, tai yritysten
             kansainvälistymistarpeisiin, erityisesti kulttuuriviennin toteuttamiseksi, ei ole tällä hetkellä
             riittävästi koulutusta. Samanlaisia tarpeita on myös muiden luovien alojen yr ityksissä tai
             taiteen aloilla (kuvataide, kirjakustannus, esittävä taide).

             Toimenpiteet sisältävät räätälöityjä yritysvalmennus kursseja, tuottaja- ja välittäjätahojen
             verkostoitumishankkeita, vientiorganisaatioiden (mm. vientire nkaat) ja kulttuuriviennin
             tukirakenteiden sekä kansainvälisen markkinoinnin ja promootion tukemista.

             4) Luovien alojen toimintaympäristömuutosten ennakointiin liittyvät kysymykset ja
             alan tietope rustan vahvistaminen. Luovien alojen yritystoiminnan riittämätön tietoperusta
             vaikeuttaa toimintaympäristön muutostilanteessa ennakointiin perustuvaa alan kehittämistä.
             Tilastotietoja on vähän saatavissa erityisesti viennistä. Samoin markkina- ja
             asiakastutkimuksia on tehty vähän.

             Toimenpiteen tavoitteena on luovien alojen tietoperustan vahvistaminen ja kehittäminen.
             Tarkoituksena on kulttuurin satelliittitilinpidon pilottihankkeesta saatavan tiedon
             hyödyntäminen ja hankkeen edelleen jalostaminen. Lisäksi tarvitaan luovien alojen yritysten
             tuottaja- ja välittäjätahojen verkostojen sekä alan yritysten välisen yhteistoiminnan
             syventämistä tiedontuotannossa.

             Toimenpiteellä kannustetaan luovien toimialojen välistä yhteistyötä sekä kansainvälisesti
             kilpailukykyisten ja innovatiivisten alue- ja toimialarajat ylittävien klusterimaisten
             verkostojen muodostamista.

3) Mihin kansallisesti hyväksyttyyn ohjelmaan/kehittämisstrategiaan pe rustuu?
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                                7.8.2007
             Kehittämisohjelma perustuu hallituksen Lissabonin strategian Suomen kansalliseen
             toimenpideohjelmaan, hallitusohjelmaan ja seuraaviin luovien alojen ja kulttuuripolitiikan
             keskeisiin strategioihin ja kehittämisohjelmiin sekä kansallisiin alueiden kehittämistä
             koskeviin ohjelmiin:

                  Alueiden vahvuudeksi -kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston
                   aluekehittämisen toimenpideohjelma 2003–2013 (opetusministeriön julkaisuja
                   2003:22)
                  Aluekeskusohjelma 2007-2010 (hyväksytty valtioneuvostossa 23.11.2006)
                  Audiovisuaalisen politiikan linjat (opetusministeriön julkaisuja 2005:8)
                  Luovien alojen yritystoiminnan kehittäminen (opetusministeriön julka isuja 2006:47)
                  Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 (kauppa- ja
                   teollisuusministeriön julkaisuja 10/2007)
                  Muotoilu 2005! Valtioneuvoston periaatepäätös muotoilupolitiikasta 15.6.2000.
                  Onko kulttuurilla vientiä?ON! (opetusministeriön julkaisuja 2007:9)
                  Valtioneuvoston periaatepäätös taide- ja taiteilijapolitiikasta (opetusministeriön
                   julkaisuja 2003:20)
                  Suomen matkailustrategia vuoteen 2020&Toimenp ideohjelma vuosille 2007-2013
                   (kauppa- ja teollisuusministeirön julkaisuja 21/2006)
                  Valtioneuvoston periaatepäätös Suomen matkailupolitiikasta (kauppa- ja
                   teollisuusministeriö)



4) Päävastuulliset organisaatiot

             OPM, KTM

5) Valtakunnallisen teeman koordinaatiomekanis mit ja yhteys aluekehitykseen

             Valtakunnallinen ohjaus tapahtuu opetusministeriön asettaman ohjausryhmän avulla.
             Toimenpiteiden toteuttamisessa korostuu poikkihallinnollisuus ja yhteistyö päävastuullisten
             ministeriöiden lisäksi muiden ministeriöiden, läänien, maakuntien ja kuntien, alueellisten
             koulutusorganisaatioiden sekä muiden toimijoiden kanssa.

             Välittäjäorganisaatio (OPM) kilpailuttaa tukirakenteen, joka puolestaan kilpa iluttaa
             toteutettavat toimenpiteet. Tukirakennetta ohjaa ja valvoo opetusministeriön asettama
             ohjausryhmä, johon nimetään edustajat päävastuullisista ministeriöistä sekä alueellisista että
             asiantuntijaorganisaatioista.

             Ohjelma toteutetaan valtakunnallisena, mutta siihen sisältyvien hankkeiden toteuttaja voi
             olla alueellinen toimija. Tärkeä yhteystyökumppani on kansallinen aluekeskusohjelma ja
             siihen kuuluvat teemaverkostot, joista keskeisimpiä ovat kulttuuri ja innovaatio ja
             osaaminen.

             Itä-Suomen alueosiossa on otettu huomioon luovien alojen yritysten kasvua ja
             kansainvälistämistä tukevia toimia.


6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: miksi tehdään EU-rahoituksella ja mitä tullaan rahoittamaan
kansallisesti? (EU rahoituksen ja kansallisen rahoituksen rajapinta)
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                                 7.8.2007
              ESR-rahoitus synnyttää lisäarvoa mahdollistamalla luovien a lojen yrittäjyyttä lisääviä
              rakenteellisia uusia kehittämistoimia, jotka parantavat luovien alojen yr itysten
              kasvupotentiaalia ja kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla, parantavat alojen työllisyyttä
              sekä sopeuttavat yrittäjiä alan nopeaan rakennemuutokseen.

             Toimenpiteillä tuetaan luovien alojen yritysten, kulttuurin sekä taiteen aloilla syntyvien
             palveluyrittäjien ja muiden yhteistyötahojen toiminnan kehittämistä sekä sektorirajat
             ylittävää yhteistyötä, kulttuuri- ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta ja kansainvälisen
             kokemuksen hankkimista.

             Tämän ohjelman mukaisiin luovien alojen yritystoiminnan kehittämistoimenp iteisiin ei ole
             käytettävissä merkittävää kansallista rahoitusta. Opetusministeriön käytettävissä olevien
             määrärahojen puitteissa ei voida tukea kehittämisohjelman luovien alojen yritysten kasvuun
             ja kansainvälistämiseen tähtääviä laajoja toimenpiteitä. Tällä hetkellä käytössä on ollut
             vuodesta 2006 lähtien opetusministeriön ja Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen
             (AVEK) yhteistyöhanke Digitaaliset demot -projekti (400 000 euroa vuosittain).

             Suhde EAKR-ohjelmaan

             Ohjelmalla täydennetään muun muassa aluekeskusohjelmaan sisältyvää tavoitetta hyödyntää
             kulttuuria alueiden elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamisessa.

7) Suhde Lissabonin strategian mukaisiin tavoitteisiin?

             Tukee Lissabonin strategian suuntaviivoja 2,3,8,10 ja 15 ikääntymiseen vara utuminen,
             hyvinvointipalvelujen turvaaminen ja julkisen talouden tuottavuus, e urooppalaisen
             elinkeinorakenteen suhteellisten etujen vahvistaminen, yrittäjyyskulttuurin parempi
             tukeminen, innovaatioiden edistäminen ja resurssien tehokas kohdentaminen työllisyyttä
             edistävästi.


8) Yhteiset ohjaavat periaatteet (kohtaa täsmennetään ennen 26.4.2007)

Miten ohjelman toimeenpanossa huomioidaan seuraavien keskeisten periaatteiden toteutuminen

Tasa-arvo
             Ohjelman toimenpiteitä suunnataan kaikille luovien alojen yrittäjäryhmille. Alojen yrittäjiin
             kuuluu arvioiden mukaan myös paljon naisia. Tasa-arvon toteutumista seurataan
             ohjausryhmässä ja naisyrittäjien erityistarpeet otetaan huomioon ohjelman toimeenpanossa.

Sosiaaliset innovaatiot

             Ohjelman toimenpiteet tukevat luovien alojen yritysten ja yrittäjien kykyä ra tkaista
             teknologiaan ja kaupallistamiseen liittyviä erityisongelmia. Innovaatiotoiminnan
             kehittämisessä tavoitteena on luovien alojen yritysten nopeista to imintaympäristön
             muutoksista johtuvien kehittämistarpeiden tunnistaminen ja yritysten valmiuksien
             parantaminen. Olennaista on liiketoimintaosaamisen, uuden teknologian käyttöönoton,
             uusien liikeideoiden ja innovoinnin tukeminen.

Kestävä kehitys
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                               7.8.2007
              Ohjelman avulla edistetään luovien alojen yritysten toimintaan liittyvien kestävän
              kehityksen toimintamallien tunnistamista ja käyttöönottoa, osallisuutta ja hyvien
              käytänteiden vaihtoa.

Kumppanuus ja pienet toimijat

             Ohjelma edistää ja vahvistaa sekä luovien alojen yritysten välisiä että luovien alojen ja
             muiden toimialojen välisiä kansallisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia. Verkostoituminen
             ja kumppanuudet ovat olennaisia liiketoiminnan kehittämisen ja hyvien käytäntöjen
             jakamisen kannalta. Verkostoitumisessa hyödynnetään Aluekeskusohjelman (AKO)
             teemaverkostoja, kuten kulttuuri ja innovaatio ja osaaminen.

             Suurin osa luovien alojen yrityksistä on pieniä toimijoita. Kyse on pääosin yksinyrittäjien tai
             ammatinharjoittajien liiketoiminnasta. Tavoitteena on näiden yrittäjien
             liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyystaitojen kehittäminen.

Kansainvälisyys

             Ohjelman keskeinen tavoite on luovien alojen yritysten kansainvälistymisen ja
             kulttuuriviennin edistäminen. Suomessa on toistaiseksi vähän kansainvälisillä markkinoilla
             toimimaan pystyviä luovien alojen yrityksiä. Vahvistamalla markkina-alueiden,
             kansainvälisten verkostojen ja toimintatapojen tuntemusta sekä ennakointia parannetaan
             tämän alan yritysten mahdollisuuksia toimia globaaleilla markkinoilla.


II           TOIMEENPANOSUUNNITELMA

9) Kehittämisohjelman hallinto ja toteutus

             Ohjelman organisaatio rakentuu kolmesta osasta. Päävastuulliset ministeriöt ovat
             opetusministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö. Hallinnointiin liittyvät viranomaistoimet
             keskitetään yhteen lääniin, joka toimii välittävänä toimielimenä. Ostopalveluna hankittava
             tukirakenne toteuttaa ohjelman projektin.

             Valtakunnallinen ohjaus tapahtuu opetusministeriön asettaman ohjausryhmän avulla, johon
             nimetään päävastuullisten ministeriöiden ja välittävänä toimielimenä toimivan läänin
             edustajien lisäksi edustajat muista relevanteista ministeriöistä, alue- ja kuntatasolta sekä
             keskeisistä alan organisaatioista.

             Ohjelma toteutetaan valtakunnallisena, mutta siihen sisältyvien hankkeiden toteuttaja voi
             olla alueellinen toimija. Aluekehityksen ja kuntahallinnon näkökulmasta yhteistyötä tehdään
             muun muassa sisäasiainministeriön aluekehitysohjelman (AKO) teemaverkostojen, kuten
             kulttuuri, innovaatio ja osaaminen, kanssa.

              Ohjausryhmä (päävastuu ministeriöt, maakuntienliitot, läänit ja ohje lman/projektin
               toteuttamiseen hankittava ulkopuolinen tukirakenne, asiantuntijat)
              Tukirakenne hankitaan ostopalveluna. Tukirakenne toimii projektien neuvonta- ja
               tukipisteenä sekä asiantuntija-apuna ohjausryhmälle.

10) Toiminnan vaiheet ja aikataulu

              Välittävän toimielimen valinta kesä 2007
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                              7.8.2007
               Tukirakenteen kilpailutus syyskuu 2007
               Tukirakenteen valinta lokakuu 2007
               Projekti alkaa marraskuussa 2007
               Projektiin 10–20 valittavat toimenpiteet (projektit) toteutetaan vuosien 2007–2013
                 aikana (tarkempi vaiheistus täsmentyy kevään ja kesän 2007 a ikana)

11) Konkreettiset tulokset ja indikaattorit

               Kehittämisohjelman konkreettiset tulokset ja ind ikaattorit täsmentyvät ohjelman
               seurantajärjestelmän kehittämisen yhteydessä. Osa toimenpiteistä liittyy luovien alojen
               indikaattoreiden selvittämiseen. Seurantajärjestelmässä punnitaan missä määrin tulokset
               ovat mitattavissa kvantitatiivisesti esim. alan yritysten määrä, liikevaihdon kasvu, alan
               osuus bruttokansantuotteesta ja viennistä. Luovien alojen yritystoiminnan kehittämisessä
               myös kvalitatiiviset mittarit voivat tulla kyseeseen kuten yritysten uusien toimintamallien
               hyvät käytännöt, kansainväliset ja kansalliset verkostot ja kumppanuudet, pien- ja
               mikroyritysten merkitys alueellisena voimavarana, sukupuolten välinen jakauma alan
               yrityksissä ja yritystoiminnan vaikutus kestävään kehitykseen.

12) Kustannusarvio ja rahoitus

               Kehittämisohjelman kokonaiskustannukset ovat noin 14,6 miljoonaa euroa (ml.
               tukirakenteen hankinta) vuositasolla.



Kehittämisohjelmat toimenpidekokonaisuuteen 1.työorganisaatioiden, työssäolevan työvoiman ja
yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen / OPM


KOLMAS SEKTORI HYVINVOINTIPALVELUIDEN TARJOAJANA (kohta 8)

1) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu, haasteet ja tavoitteet

Terve ja toimintakykyinen väestö on hyvinvointiyhteiskunnan perustekijöitä. Samoin toimivat julkiset
palvelut ovat alueiden kilpailukyvyn ja työvoiman saannin ja pysyvyyden kannalta oleellinen tekijä.
Palvelujen, myös hyvinvointipalvelujen, merkitys taloudellisen kasvun moottorina ja työpaikkojen
tarjoajana on tulevaisuudessa Suomen kaltaisissa kehittyneissä talouksissa keskeinen.

Samaan aikaan Suo men julkinen sektori on suurten muutosten edessä yhtäältä valtionhallinnon tuottavuusohjelman ja toisaalta
käynnissä olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vuoksi. Palvelurakenneuudistus voi merkitä suuria muutoksia erityisesti
kunnallishallinnon työpaikkoih in ja s itä kautta hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Uhkana oleva työvoimapula
hyvinvointipalveluiden osalta ja toisaalta kuntien heikkenevä verotulorahoitus pakottaa kunnat ja muut julkiset organisaatiot
keskitty mään olennaisiin tehtäviin ja ydinosaamiseen.

Perusvastuu väestön palveluista ml. hyvinvointipalveluista on kuitenkin kunnilla. Pääministeri Matti
Vanhasen hallitusohjelmassa todetaan, että palvelujen turvaaminen edellyttää vahvaa taloudellista
perustaa sekä uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja. Hallituksen tavoitteena on edistää julkisen,
yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa mm. kannustamalla tilaaja-
tuottajamallien käyttöönottoon tai tukemalla yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien
mahdollisuuksia tuottaa iltapäivätoimintaa. Hallitusohjelmassa myös todetaan, että
palvelusetelijärjestelmää ja kotitalousvähennyksen käyttöalaa laajennetaan toimivien
palvelumarkkinoiden synnyn edistämiseksi.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                                 7.8.2007
Kunnat hoitavat hyvinvointipalvelu tehtäväänsä eri tavoin, esimerkiksi tuottamalla palvelut itse tai
avustamalla yhdistyksiä, jotka järjestävät osallistumis- ja harrastusmahdollisuuksia jäsenilleen.
Tulevaisuudessa hyvinvointipalveluja tarvitaan entistä laajemmille väestöryhmille. Palvelutarjonnassa
korostuu erityisesti sekä fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin näkökulma. Liikunta-, kulttuuri- ja
nuorisoalan kolmas sektori voi tulevaisuudessa olla entistä enemmän toteuttamassa väestön
hyvinvointipalveluja omilla osaamisalueillaan. Osan väestön tarvitsemista palveluista kolmas sektori voi
toteuttaa yhteistyössä kuntien kanssa, jotka kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä tarvitsevat
uudenlaisia palvelujen järjestämiskonsepteja väestön palvelutarpeiden tyydyttämiseksi. Esimerkkejä
tällaisista hyvinvointipalveluista ovat koko väestön ja erityisesti ikääntyneen väestön sekä lasten ja
nuorten kulttuuri-, liikunta- ja muut harrastuspalvelut, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta tai
sukupolvien yli ulottuva palvelutoiminta, jolle on kysyntää perheiden yhteisyyde n edistämiseksi.

Varsinaisen palvelutoiminnan ohella muu kolmas sektori voi edistää aktiivista kansalaisuutta ja
yhteisöllisyyttä tarjoamalla mahdollisuuksia yhdistystoimintaan osallistumiseen. Kansalaistoiminnalla on
myös arvo jo sinänsä ja huomattava yhteiskunnallinen merkitys. Järjestötoiminnan tuoma yhteisöllisyys
tukee kansalaisten kiinnittymistä yhteiskuntaan.

Työikäisten työhyvinvointiin liittyvän palvelutarjonnan osalta toimitaan julkisen sektorin lisäksi
yhteistyössä yritysten kanssa. Esimerkkinä tarvittavista palveluista voidaan mainita yritysten
palveluksessa olevien henkilöiden työhyvinvointipalvelut. Terve ja toimintakykyinen henkilöstö on yksi
toimivan työyhteisön perusedellytys. Nykyinen fyysisesti passivoiva elämäntyyli ja mm. ylipaino-
ongelmat tai 2 tyypin diabetes yhdistyneenä ikääntymisen tuomiin terveys- ja toimintakykyhaittoihin
heikentävät yleisesti työvoiman rekrytointipohjaa ja heijastuvat työyhteisökohtaisesti yhteisön
toimintakykyä ja jatkuvuutta heikentävänä tekijänä. Myös monet muut rakenteelliset tekijät kuten
lisääntyneet kiire- ja jaksamisongelmat tai työuupumus ovat paitsi terveysuhka niin myös kansantalouden
kannalta merkittävä haitta.

Mielen ja kehon hyvinvointiin vaikuttavilla tekijöillä on vaikutus myös luovaan to imintaan ja
ongelmanratkaisukykyyn ja tätä kautta uusien innovaatioiden syntyyn. Haasteena on kilpailukyvyn
turvaaminen. Liikunnan tai taiteen merkitys terveyden ylläpitäjänä, sairauksien ennaltaehkäisijänä mutta
myös toimintakyvyn ja osaamisen kehittäjänä on osoitettu lukuisin tutkimuksin. Työyhteisöt ovatkin
omaksuneet esimerkiksi työpaikkaliikunnan tai muun kulttuuritoiminnan osaksi työhyvinvoinnin
edistämistä. Suurimmassa osassa yrityksiä esimerkiksi liikuntaa tuetaan taloudellisesti Tyky- tai Tyhy -
tavoittein. Kuitenkin työpaikkaliikunta tai taide on mahdollista ja perusteltua nähdä laajemmin osana
yrityksen osaamispääoman kehittämistä. Tuoreessa väitöskirjatasoisessa tutkimuksessa ( Ossi Aura:
Worksite Fitness Policy in an Intellectual Capital Framework) osoitetaan esimerkiksi työpaikkaliikunnalla
olevan posiitivinen yhteys yrityksen ilmapiiriin, esimiesten ja alaisten suhteeseen ja ihmisten
motivaatioon. Liikuntaa ehdotetaankin yhdeksi keinoksi aineettoman pääoman ja osaamispääoman
kehittämisessä.

Työorganisaatioiden kehittämistarpeet ovat kiistattomia ja työvoima tarvitsee tehostettuja työkuntoa
ylläpitäviä toimenpiteitä. Tavoitteena on kehittää sellaisia työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä ja
toimintamalleja, joilla tuetaan työvoiman työssäjaksamista, -viihtymistä ja -pysymistä. Tällä myös
helpotetaan työvoimapulaa. Lisäksi tavoitteena on kehittää sellaisia menettely- ja toimintatapoja, joilla
voidaan tukea työssä olevan työvoiman ja työorganisaatioiden kykyä tukea osaamista luovuutta uusien
innovaatioiden synnyttäjänä. Näin edistetään pitkällä tähtäimellä yhteiskunnan kilpailukykyä.

Haasteet taloudelliselle kasvulle, tulevat organisaatiouudistukset ja muuttuva työnjako julkissektorin,
yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin kesken palvelutuotannossa merkitsee suuria haasteita (esim.
tuottaja- tilaaja mallin käyttöönotto) yhtäältä kuntien henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja muutoksiin
sopeutumiseen ja toisaalta kolmannen sektorin toimijoiden palveluista vastaavan henkilöstön osaamiseen
ja ammattitaidon kehittämiselle. Tavoitteena on kehittää kolmannen sektorin toimijoiden toimintaa siten,
että ne entistä paremmin kykenevät tuottamaan ja tuotteistamaan hyvinvointipalveluita. Tukemalla
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                             7.8.2007
pitkäjänteistä, luotettavaa ja ammattimaista toimintaa ja kumppanuusyhteistyötä julkisen sektorin ja
muiden toimijoiden kanssa turvataan perustuslain edellyttämä kansalaisten tasavertainen kohtelu
hyvinvointipalveluiden osalta maan eri osissa.

2) Kuvaus toiminnan sisällöstä

Jo nyt kunnat "ostavat" osan tarjoamistaan hyvinvointipalveluista kolmannen sektorin toimijoilta
esimerkiksi myöntämällä toimintaan avustuksia. Tällä hetkellä näiden toimijoiden toiminta perustuu vielä
suurelta osin vapaaehtoisten toimijoiden työpanokseen. Esimerkiksi 98 % urheiluseuroista toimii
vapaaehtoistoimijoiden varassa ja niiden toimintaan osallistuu vapaaehtoisina noin 532 000 suomalaista,
näistä noin 54 000 ohjaajina ja valmentajina. Jotta kolmas sektori voisivat vastata tulevaisuuden
haasteisiin ja tarjota laadukkaita hyvinvointipalveluja entistä laajemmille väestöryhmille ja eri
toimijoille, tarvitaan niiden palvelukseen lisää ammattitaitoisia ja päätoimisia henkilöitä. Päätoimisia
henkilöitä tarvitaan sekä johto- ja hallintotehtäviin suunnittelemaan ja johtamaan palvelutarjontaa ja
tuotekehitystä että erilaisiin käytännön ohjaus- ja palvelutehtäviin esimerkiksi terveyttä edistävässä
liikunnassa tai nuorisotyössä. Palvelutarjonnassa voidaan myös yhdistää vapaaehtoistoimijoiden ja
päätoimisen henkilöstön työpanos. Tällä tavalla voidaa n edistää työllisyyttä ja myös kustannustaso
palveluiden tuottamisessa voi muodostua kohtuulliseksi. Toimijoina ovat työyhteisöt, yrittäjäjärjestöt,
hyvinvointipalveluita tuottavat kolmas sektori, työmarkkinajärjestöt.

Tavoitteen saavuttamiseksi:
- kehitetään kolmannen sektorin toimijoiden rakenteita laadukkaiden palveluiden tuottamisessa mm.
selvittämällä sopivia malleja järjestää tarvittava henkilökunta.

- kehitetään palvelutoimintaan osallistuvien osaamista mm. järjestämällä toimijoille koulutusta. Tä mä
koskee sekä vapaaehtoistoimijoita että päätoimisia henkilöitä. Johto- ja hallintotehtävissä toimivilta
vaaditaan mm. liiketoiminta- ja yrittäjyysosaamista. Ohjaus- ja palvelutehtävissä toimivilla tulee olla
oman palvelualansa ohjausosaamista ja kykyä ottaa huomioon eri väestöryhmien tarpeet.

- kehitetään menetelmiä mm. kumppanuusyhteistyötä julkisen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa
järjestää hyvinvointipalveluita.

- selvitetään em. toiminnan vaikutuksia kolmannen sektorin toimijoiden asemaan yleishyödyllisinä
yhdistyksinä. On selvitettävä, mikä on yleishyödyllistä järjestö- ja palvelutoimintaa ja mikä on
elinkeinotoimintaa. Elinkeinotoiminta on verotettavaa toimintaa. Palvelutoiminnan avulla kolmannen
sektorin toimijat voivat kuitenkin saada varoja varsinaisen toimintansa kehittämiseen.

- kehitetään työorganisaatioiden ja hyvinvointipalveluita tuottavien toimijoiden kanssa yhteistyössä
toimintatapoja, jotka tukevat työssä olevan työvoiman työhvyvinvointia ja -viihtyvyyttä sekä jaksamista
työelämässä. Tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä, joissa mm. liikunnan ja taiteen
mahdollisuudet on integroitu osaksi työyhteisöjen johtamis- ja henkilöstökulttuuria sekä
työhyvinvointiohjelmia. Panostetaan luovuuden hyödyntämiseen työelämässä kiinnittämällä huomiota
ihmisen toiminnan fyysisiin, psyykkisiin, kognitiivisiin ja kulttuurisiin reunaehtoihin ja kehitetään
järjestelmiä, jotka tukevat luovemman työympäristön ja työvälineiden kehittämistä. Kehitetään
työorganisaatioiden ilmapiiriä ja käytäntöjä mm. luovuuden johtamista; luovien yksilöiden rekrytointia ja
heidän kykyjensä käytön mahdollistamista ja luovuuden esiin tulemiselle suosiollisia työtapoja. Tuetaan
luovien ryhmien ja innovatiivisten kehittäjäverkostojen ja -käytäntöjen syntyä. Osatavoitteena on myös
kehittää kolmannen sektorin piirissä osaamista toimia yhteistyössä työyhteisön tukena sen tavoitteet,
edellytykset ja reunaehdot huomioonottaen. Tässä yhteydessä tulisi myös kehittää liikunnan ja fyysisen
kunnon seurantajärjestelmiä. Myös tarvittavan tiedotus- ja viestintämateriaalin sekä koulutusjärjestelmien
kehittäminen on keskeistä.

3) Mihin kansallisesti hyväksyttyyn ohjelmaan/kehittämisstrategiaan pe rustuu?
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                               7.8.2007
Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta, Valtioneuvoston periaatepäätös taide- ja
taiteilijapolitiikasta, Nuorisolaki (72/2006), valtioneuvoston periaatepäätös kansalaistoiminnan
toimintaedellytysten turvaamisesta, työyhteisöliikuntaa edistävät ohjelmat.

4) Päävastuulliset organisaatiot
Opetusministeriö toimii päävastuullisena organisaationa. Lisäksi hankkeessa tulisi olla
ohjausryhmätyöskentelyssä mukana STM ja TM. STM:n hankkeella (Hyvä Homma- Terveenä ja
osaavana työssä) ja TM:n hankkeella (Kolmannen sektorin tukeminen työllistymisvalmiuksien
edistämisessä) on yhtymäkohtia tähän hankkeeseen, jolloin tiedonvälityksen kannalta on tärkeää
yhteistyö.

 5) Valtakunnallisen teeman koordinaatiomekanis mit ja yhteys aluekehitykseen
Valtakunnallinen asiantuntijaohjaus opetusministeriön asettaman ohjausryhmän avulla.
Asiantuntijapohjaisessa tukirakenteessa on mukana alan asiantuntemusta esim. liikunta-, nuoriso- ja
kulttuurialan toimijoita. Lääninhallitus vastaisi hankkeeseen liittyvästä koko maata koskevasta
rahoituspäätöksenteosta, maksatuksesta sekä hankkeeseen liittyvästä paikallisesta ja alueellisesta
neuvonnasta. Yhteys aluekehitykseen tapahtuu alueellisen mm. lääninhallitusyhteistyön kautta.

6) Lisäarvo kansalliseen toimintaan: miksi tehdään EU-rahoituksella ja mitä tullaan rahoittamaan
kansallisesti? (EU rahoituksen ja kansallisen rahoituksen rajapinta)

ESR-rahoituksen lisäarvo tulee toiminnan kehittämispanostuksesta, joka koostuu työntekijöiden,
työnantajien ja yhteistyötahojen toiminnan kehittämisestä. Kansallinen rahoitus kattaa toimijoiden
vakinaisen toiminnan kustannukset ja ESR-rahoitus kohdentuu uuden ja vakinaisen toiminnan
kehittämiseen.

Menettely- ja toimintatapojen sekä järjestelmien kehittämiseen liittyy EAKR -rahoilla tapahtuva
infrastruktuurin tukeminen.

7) Suhde Lissabonin strategian mukaisiin tavoitteisiin?

Tukee Lissabonin strategian suuntaviivoja 2,3,8 ja 15 ikääntymiseen varautuminen, hyvinvointipalvelujen
turvaaminen ja julkisen talouden tuottavuus, yrittäjyyskulttuurin parempi tukeminen, innovaatioiden
edistäminen ja resurssien tehokas kohdentaminen työllisyyttä edistävästi. Ottaa lisäksi huomioon
maininnan kansalaisyhteiskunnan, kolmannen sektorin ja avoimen kansalaiskeskuselun roolin.

8) Yhteiset ohjaavat periaatteet

Hankkeella tuetaan tasa-arvon valtavirtaistamista. On tärkeää, että kolmannen sektorin ja
kansalaisjärjestöjen palveluosaamista kehitetään siten, että ohjaus ja palvelutehtävissä olevilla on oman
palvelualansa ohjausosaamista ja kykyä ottaa huomioon eri väestörymien tarpeet. Palveluita
suunnitellessa tulee olla lähtökohtana sukupuolten tasa-arvo.

Hanke synnyttää uusia sosiaalisia innovaatioita, kun kolmannen sektorin toimijoiden osaaminen
palveluiden järjestämisessä kasvaa. Tavoitteena on kehittää organisaatioiden toimintaa, jotta syntyy uutta
osaamista, uusia tuotteita, palveluita ja malleja hyvinvointipalveluiden järjestämiseksi. Erityistä on, että
hankkeessa etsitään uusia malleja tuottaa hyvinvointipalveluita työelämän ja kulttuurin toimijoiden
yhteisverkostossa. Valtakunnallisen hankkeen avulla yksittä iset pienet toimijat saavat tukea
kehittymiselleen liittyypä palvelun tarjonta sitten hyvinvointipalveluiden järjestämiseen yleisesti
yhteistyössä kuntien kanssa (ml. erityisryhmät, monikulttuurisuus) tai elinkeinoelämälle tarjottaviin
työhyvinvointipalveluihin tai uudenlaisten työmuotojen soveltamiseen.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                                7.8.2007
Hankkeessa toteutuu myös kumppanuusperiaate. Siinä yhdistyy kolmannen sektorin toimijoiden eri
alojen asiantuntemus ja ammattitaito. Palveluiden tuottaminen kumppanuusperiaattella mm. kuntien
kanssa yhdistää voimavarat ja luo uusia tapoja tuottaa hyvinvointipalveluita tarkoituksenmukaisemmin.
Hanke myös edistää, levittää ja valtavirtaistaa tehokkaasti uusia löydettyjä toimintamalleja. Koska
kolmannen sektorin toimijat ovat pieniä, mutta niissä on erityisosa amista, jota tarvitaan
hyvinvointipalveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen. Tämän vuoksi näiden toimijoiden mukana olo
palveluiden kehittämisessä ja tarjonnassa tulisi varmistaa.

Hanke tukee erityisesti kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta. Se tä htää osallisuuden edistämiseen
ja tasapainon löytämiseen yhteiskunnan ja yksilön vastuun välillä hyvinvointipalveluiden tuottamisessa.
Hankkeessa etistään myös uusia tapoja turvata ihmisten terveydellistä (psyykkinen/fyysinen)
toimintakykyä.

Hankkeessa kehitetään kolmannen sektorin toimijoiden osaamista palveluiden kehittämisessä siten, että
ne osaavat ottaa huomioon erilaisten väestöryhmien tarpeet. Tämän avulla kehitetään monikulttuurista
osaamista tavoitteena kyetä tarjoamaan mm. työperusteisen maahanmuuton edellyttämiä
hyvinvointipalveluita eri puolilla maaatmme.


9) Kehittämisohjelman hallinto ja toteutus

Kehittämisohjelman organisaatio rakentuu kolmesta osasta. Päävastuullinen organisaatio on
opetusministeriö, joka vastaa hankkeen substanssiohjauksesta. Lisäksi hankkeella on tukirakenne, joka
muodostuu ministeriön asettamasta ohjausryhmästä, valtakunnallisesta substanssitoimijasta sekä yhdestä
lääninhallituksesta. Tukirakenteeseen kuuluu myös ns. työjaosto lääninhallituksen ja valtakunnallisen
toimijatahon välille. Hankkeen organisaatiomalli on esitetty alla olevassa kaaviossa.




                                                       OPM


                                Ohjausryhmä



                                                  KILPAILUTETTA VA TA HO


                                           Työjaosto


                                                       LÄÄNINHA LLITUS




Opetusministeriö ohjaa hanketta asettamalla ohjausryhmän. Sen tehtävänä on varmistaa asiantuntijuus
hankkeessa ja että hanke tukee kansallisia politiikoita. Lisäksi tehtävänä on huolehtia siitä, että vältetään
päällekkäistä työtä eri hallinnonalojen kehittämishankkeiden välillä. Ohjausryhmässä tulisi olla edustus
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                             7.8.2007
STM:stä ja TM:stä, työmarkkinajärjestöistä, Suomen Kuntaliitosta sekä liikunta-, nuoriso- ja kulttuurialan
toimijoista.

Hankkeen varsinainen toimeenpano, toteutus sekä valtakunnallinen koordinointi ja ohjaus tapahtuu
sellaisen tahon kautta, jossa on asiantuntemusta liikunta, nuoriso- ja kulttuurialan toiminnasta. Ministeriö
kilpailuttaa/valitsee toimijan hakemusten perusteella. Tämä taho toimii substanssiasiantuntijana
ministeriön ja ohjausryhmän ohjauksessa. Taho vastaa hankkeen toimeenpanosta ja toteutuksesta yhdessä
lääninhallitusten kanssa. Erityisesti taho vastaa hankkeen valtakunnallisesta koordinoinnista,
tiedottamisesta ja ohjauksesta toimijoiden suuntaan, mutta myös raportoinnista ministeriön suuntaan.
Taho antaa substanssiosaamiseen liittyvää ohjausta lääninhallituksille.

Ministeriö valitsee yhden lääninhallituksen, joka vastaa hankkeeseen liittyvästä koko maata koskevasta
rahoituspäätöksenteosta, maksatuksesta sekä hankkeeseen liittyvästä paikallisesta ja alueellisesta
neuvonnasta. Lääninhallituksen kautta hankkeeseen välittyy myös alueellinen asiantuntemus.
Valtakunnallinen toimija ja valittu lääninhallitus muodostovat ns. työjaoston. Siinä on edustettuna kaikki
lääninhallitukset alueellisen ja paikallisen asiantuntemuksen varmistamiseksi. Työjaoston tehtävänä on
yhteistyössä huolehtia hankkeen laadun varmistamisesta eri toimenpiteiden osalta mm. tehdä esitys
rahoitettavista projekteista, tehtävistä selvityksistä, ostettavasta koulutuksesta jne.


10) Toiminnan vaiheet ja aikataulu

Tavoitteena on, että hanke käynnistyy syksyllä 2007 ohjausryhmän valinnalla. Valtakunnallinen taho ja
lääninhallitus valitaan vuoden 2007 aikana, hankkeeseen liittyvä koulutus ja erilliset pilottiprojektit
käynnistyvät vuoden 2008 alusta. Hanke kestää vuoden 2012 loppuun.

11) Konkreettiset tulokset ja indikaattorit

Hankkeen tuloksena toimijoiden osaamisen taso ja valmiudet tuottaa palveluita paranee. Kuntien ja
yritysten kanssa tehtävä yhteistyö tuottaa kumppanuuksia ja yhteistyöverkostoja joita voidaan hyödyntää
tulevaisuudessa. Samalla tuotetaan uusia toimintamalleja ja sosiaalisia innovaatio ita järjestää palveluiden
tuotantoa. Hanke lisää hyvinvointipalveluita eri väestöryhmille ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa.

Konkreettisia tuloksia ovat
- kumppanuuksien ja yhteistyöverkostojen määrä
- sosiaalisten innovaatioiden määrä
- uusien työpaikkojen määrä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen palveluiden tuottamisessa
- koulutettujen toimijoiden määrä


12) Kustannusarvio ja rahoitus

Kustannusarvio ajalle 1.9.2007-31.12.2012 yhteensä 9 794 100 euroa. Kustannusarvio sisältää
ainoastaan valtion kansallisen rahan ja EU -tuen. Kuntien osuus tulee kustannusarvion päälle ja
kohdentuu erityisesti varsinaisen toiminnan osalta pilottiprojekteihin.

Hallintokulut                              yhteensä      1 500 000 euroa
- ohjausryhmä (kokous- ja matkakulut ym.)
- työjaosto (kokous- ja matkakulut ym.)
- tukirakenne (2 työntekijää, ja hallinnolliset kulut)
- lääninhallitusten tekemä työ (tekninen tuki, ei kuluja projektille)

Varsinainen toiminta                     yhteensä      8 294 100 euroa
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                               7.8.2007

*koulutukset                                          2 000 000 €
- kehitetään pavelutoimintaan osallistuvien osaamista( mm. liiketoiminta- ja yrittäjyysosaamista,
tuotteistamista, palveluosaamista)

*selvitykset                                            500 000 €
- selvitetään pilottiprojektien yhteydessä palvelutuotannon määrän vaikutusta yhdist ysten asemaan
yleishyödyllisinä toimijoina.

*pilottiprojektit:                                      5794 100 €
- kehitetään malleja järjestää tarvittava henkilökunta palveluiden tuottamisen
- kehitetään menetelmiä ja malleja kumppanuusyhteistyöhön kuntien kanssa järjestää palveluita
- kehitetään malleja, jotka tukevat yritysten henkilöstön työhyvinvointia ja -viihtyvyyttä sekä jaksamista
työelämässä, kehitetään työorganisaatioiden ilmapiiriä ja käytäntöjä luovuuden edistämiseksi

Määrärahojen tarkempi käyttö kohdentuu sen jälkeen, kun koulutussuunnitelma on tehty, selvitysten teko
kilpailutettu ja hankkeet valittu. Tämä tapahtuu vuotuisen kohdentamisen yhteydessä.

Yhteyshenkilöt: Elise Virnes, Jaana Hätälä, Kirsti Kylä-Tuomola, Heikki Blom, Johanna Haahtela, Seija
Rasku
24.4. 2007

Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen
ehkäiseminen

Kehittämisohjelma: Paremmin arje ntaidoin opintojen kautta töihin (Opintoje n keskeyttämisen ja
pitkittymisen vähentäminen, opiskelijoiden työllistymisen tuke minen sekä nuorten sosiaalinen
vahvistaminen)

I KEHITTÄMISOHJELMAN PERUSTELUT, SISÄLTÖ JA LISÄARVO


Yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet

Maamme työvoimakehitys ja pienenevät ikäluokat ovat tulevaisuuden haasteita, joihin vastaaminen
edellyttää, että nykyistä suurempi osa nuorista siirtyy työelämään ammatillisen tai korkea-asteen
tutkinnon suorittaneina. Suomalaisen yhteiskunnan on kyettävä reagoimaan kansainväliseen työnjakoon
ja kilpailuympäristön nopeisiin muutoksiin avoimessa maailmantaloudessa. Globaalin työnjaon
vaikutukset näkyvät jo myös kotimaisilla työmarkkinoilla. Suomen työmarkkinoiden suuri haaste on
korkea rakennetyöttömyys. Lisäksi työn sisällöt kehittyvät ja osaamisvaatimukset yhteiskunnassa
muuttuvat ja kasvavat. Toimintaympäristön kehittyminen globaalimmaksi tarkoittaa myös ihmisten
arkipäivän monimuotoistumista ja uusien toimintatapojen lisääntymistä. Osaamis- ja koulutustason
merkitys korostuu entisestään ja heikko koulutus voi johtaa yhteiskunnasta syrjäytymiseen.
Yhteiskunnassa tarvitaan myös uutta yhteisöllisyyttä, jonka avulla vahvistetaan koulutuksen ja työelämän
ulkopuolella olevien mahdollisuuksia aktiiviseen kansalaisuuteen ja oppimiseen.

Yksilön näkökulmasta merkityksellistä on oikea-aikaisen ja riittävän tuen sekä ohjauksen tarjoaminen,
jotta löydettävissä olisi sopiva opintoura ja edellytyksiä vastaava mielekäs sijoittuminen työmarkkinoilla.

Nuorten ammatinvalinta on vaikeutunut yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muutosten myötä. Moni
perusopetuksen päättävä nuori kokee uranvalinnan vaikeaksi eri vaihtoehtojen välillä tai on vielä
kypsymätön valitsemaan suuntaa tulevaisuudelleen. Osalla perusopetuksen päättäneistä nuorista jatko-
opintovalmiudet ovat heikot, mikä lisää jatko-opintojen keskeyttämisriskiä. Lisäksi lasten ja nuorten
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                              7.8.2007
elämäntilanteisiin liittyvät vaikeudet ja       psykososiaalinen pahoinvointi ovat kasvaneet lisäten
syrjäytymisriskiä osalla lapsista ja nuorista. Koko ikäluokan koulutustavoitteen toteutuminen tarkoittaa,
että kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus koulutukseen. Tämä tavoite edellyttää moniammatillista,
yksilölliset tarpeet huomioivaa ja kokonaisvaltaista yhteistyötä sekä varhaista puuttumista
oppilaiden/opiskelijoiden ongelmiin. Tätä varten koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten on tehostettava
yhteistyötä kuntien sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen, työhallinnon, työpajojen ja erityisesti
kotien kanssa. Toimiva, moniammatillinen, eri viranomaisten välinen yhteistyö edellyttää
yhteistoimintaverkostojen ja - mallien kehittämistä ja vakiinnuttamista osana toimivaa opiskelijahuoltoa.

Nuorten työttömyysprosentti on laskenut merkittävästi 1990-luvun lukemista ja nuorten työttömien
työnhakijoiden ajautuminen pitkäaikaistyöttömyyteen on melko harvinaista. Suomi on kuitenkin yksi
korkeimman            nuorisotyöttömyyden     maita Euroopan unionissa.          Pelkän yleissivistävän
koulutuksen/tutkinnon suorittaneilla on muita suurempia vaikeuksia sijoittua työmarkkinoille pysyvästi.
Tilastojen mukaan maassamme on lähes satatuhatta nuorta, jotka tarvitsevat eriasteista henkilökohtaista
tukea, jotta työllistyminen avoimille työmarkkinoille olisi mahdollista. Suurin osa näistä nuorista on alle
25-vuotiaita, joilta puuttuu ammatillinen osaaminen. Yli puolet näistä nk. koulutuksen ja työelämän
ulkopuolisista nuorista on ilmoittautunut työhakijaksi, mutta 42 000 nuorta on viranomaispalvelujen
ulkopuolella. Työpajojen tulee kehittää myös monikulttuurisuusosaamistaan, sillä vuonna 2006
työpajoilla puhuttiin 52 eri äidinkieltä. Toimenpiteitä näiden nuorten motivoimiseksi koulut ukseen ja sitä
kautta työelämään tulee kehittää voimakkaasti.

Kehittämistoiminnan tavoitteet

Kehittämisohjelman tavoitteena on nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja nuorten ohjaaminen
koulutukseen, työelämään ja        aktiiviseen kansalaisuuteen. Tavoitteena on tehostaa siirtymistä
perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen ja vähentää keskeyttämistä sekä parantaa läpäisyä kaikilla
kouluasteilla. Opintojen loppuun suorittamista tavoiteajassa toisen asteen koulutuksessa,
ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on lisättävä sekä opiskelijoiden siirtymistä työelämään opintojen
suorittamisen jälkeen on tuettava.

Kehittämisohjelman mukaisissa hankkeissa on tavoitteena kehittää käytäntöjä, joilla tuetaan ja edistetään
oppilaiden/opiskelijoiden siirtymistä koulutukseen ja opintojen jälkeen työelämään. Kaikkien
koulutusasteiden välillä siirtymisen asteelta/koulutusmuodosta toiseen tulee tapahtua joustavasti ja
koulutusmotivaatiota lisäten. Entistä tärkeämpää on löytää riittävän varhaiset toimintatavat
keskeyttämisen ehkäisyyn ja tutkintojen loppuun suorittamiseen tavoiteajassa kaikessa koulutuksessa.
Tarkoituksena on parantaa koulutusjärjestelmän ja työelämän välisen yhteistyön toimivuutta niin
opintojen aikana kuin siirryttäessä työelämään. Tavoite tukee samalla myös osaavan työvoiman
saatavuutta.

Tavoitteena on kehittää nuorille suunnattuja palveluja ja ohjausta yhteistyössä koulutuksen järjestäjien,
oppilaitosten ja korkeakoulujen, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen ja muiden organisaatioiden
kanssa niin, että kaikille nuorille löydetään opiskelu-, työpaja- tai harjoittelupaikka. Nuorten
työpajatoimintaa kehitetään yhtenä palvelujentuottajana nuorten koulutus- ja työurien rakentamisessa,
syrjäytymisen ehkäisemisessä ja moniammatillisissa palveluissa.

Tavoitteena on saada toimintatavat osaksi koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja korkeakoulujen,
työpajojen ja muiden viranomaisten perustoimintaa, jolloin saadut vaikutukset ovat pysyviä ja
pitkäkestoisia.

Kuvaus toiminnan sisällöstä

Kehittämisohjelma on rakennettu niin, että sen toimenpiteet tukevat erilaisista lähtökohdista tulevien
yksilöiden pääsyä koulutukseen, koulutuksen loppuun suorittamista ja siirtymistä työelämään.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                               7.8.2007

Opiskelijat tarvitsevat entistä enemmän ja yksilöllisempää opintojen ohjausta ja tuki- ja
neuvontapalveluja juuri ongelmatilanteissa. Opintojen ohjauksen ja opiskelijoille tarjottavien neuvonta- ja
tukipalveluiden kehittämistä oppilaitoksissa ja korkeakouluissa tulee jatkaa ja kehittämisessä on
huomattava erityisesti ohjauksen ja palveluiden toimivuus kokonaisuutena opiskelijan näkökulmasta
tarkasteltuna. Opiskelija-asuntolatoiminta on usean nuoren arkea. Turvallisen asuntolatoiminnan
kehittämiseen ei ole panostettu vielä riittävästi. Opiskelija-asuntoloita ei ole tarpeeksi ja niiden
yhteydessä tarjottu muu tuki- ja palvelutoiminta on liian vähäistä. Asuntolatoimintaa kehitetään osana
koulutuksen järjestäjän/oppilaitosten toimintaa tukemaan opiskelijoiden aikuistumista, oman elämän
hallintaa ja suoriutumista opinnoista.

Toimivilla ja varhaisilla mielenterveyspalveluilla on tärkeä keskeyttämistä ennalta ehkäisevä vaikutus,
mutta niiden saatavuudessa on ongelmia koko maassa ja kaikessa koulutuksessa. Opiskelijoiden
mielenterveysongelmien lisääntyminen kaikilla kouluasteilla vaikuttaa opintomenestykseen,
keskeyttämiseen, opintojen pitkittymiseen ja ennen kaikkea opiskelijan omaan elämän laatuun
vaikeuttaen mm. sosiaalisia suhteita, harrastuksia jne., jolloin ongelmien vaikutukset voivat olla hyvin
laajoja ja kauas tulevaisuuteen vaikuttavia. Siksi on erityisen tärkeää kehittää toimivia ratkaisuja
opiskelijoiden mielenterveysongelmien havaitsemiseksi, niihin puuttumiseksi ja riittävän tuen
tarjoamiseksi opiskelijalle. Varhaisen puuttumisen malleja, ennalta ehkäiseviä toimintarakenteita ja
ongelmien tunnistamista tukevia menetelmiä tulee kehittää ja opettajia, nuorisotyöntekijöitä ja sosiaali- ja
terveydenhuollon työntekijöitä tulee kouluttaa tunnistamaan ja puuttumaan myös mielenterveyden
ongelmiin.

Toimivalla seurannalla ja välittömällä puuttumisella poissaoloihin, opintosuoritusten vähäisyyteen ja
opintojen pitkittymiseen on todettu voitavan vaikuttaa keskeyttämiseen ennaltaehkäisevästi. Kaikilla
koulutustasoilla    ja     koulutusorganisaatioissa   tuleekin   kehittää    malleja     henkilökohtaisten
opintosuunnitelmien käyttöön ja opintojen etenemisen seurantaan. Opintojen keskeyttäminen tai
erityisesti niiden pitkittyminen on lisääntyvä ongelma korkeakouluissa. Erityinen ryhmä ovat gradua
vailla olevat yliopisto-opintonsa keskeyttäneet, joita arvioidaan olevan noin 15 000.
Ammattikorkeakouluista alle puolet ja yliopistoista vain noin neljännes opiskelijoista valmistuu
tavoiteajan puitteissa. Korkeakouluopintojen vauhdittamista ja siirtymistä ammattikorkeakouluista ja
yliopistoista työmarkkinoille tuetaan tuottamalla valtakunnallinen palvelukokonaisuus, jossa saatetaan
yhteen ja terävöitetään hajallaan ja monenlaisin periaattein korkeakouluissa tuotettuja erillisiä toimintoja
ja palveluita. Tarkoituksena on tukea erityisesti niitä opiskelijaryhmiä, jotka o vat jääneet nykyisten
palveluiden ulkopuolelle.

Koulutusmotivaation ja työllistymisen kannalta keskeistä on jatkaa työ- ja käytännöllispainotteisten
opiskelumuotojen sekä yksilöllisten koulutuspolkujen ja opetusjärjestelyjen kehittämistä kaikessa
koulutuksessa, erityisesti ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa kehitetään ja
tiivistetään yhteistyötä työelämän kanssa tavoitteena mahdollistaa hyvät työssäoppimisen mahdollisuudet
erilaisille, myös tukea tarvitseville opiskelijoille. Osana opintojen ohjausta syvennetään
työllistymisohjausta ammatillisen koulutuksen opiskelijoille tavoitteena saada opiskelijat kiinnittymään
opiskeluun ja tulevaan ammattiinsa sekä valmistumaan tavoiteajassa ja siirtymään töihin välittömästi
opintojen jälkeen.

Vaikka korkealla koulutuksella työllistyy parhaiten, on erityisesti korkeakouluista vastavalmistuneiden
työllistyminen heikentynyt verrattuna yleiseen työllisyyskehitykseen. Työhön sijoittuminen vaihtelee
myös paljon alasta riippuen. Lisäksi opiskelualan ulkopuoliset työtehtävät ja lyhyet työsuhteet ovat
tyypillisiä piirteitä valtavalmistuneiden työllistymisessä. Korkeakouluopiskelijoiden kohdalla erityinen
ongelma on työmarkkinoille siirtyminen ilman loppututkintoa, mistä seuraa mm. voimistuva pätkätöiden
kierre epäpätevänä sijaisena. Paluu pitkään keskeytyneiden opintojen pariin on usein lähes mahdotonta
ilman henkilökohtaista tukea. Kehittämisohjelman tarkoituksena on nopeuttaa opintojen aloittamista
ylioppilastutkinnon jälkeen, tukea osuvien koulutusvalintojen syntymistä sekä löytää keinoja
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                   7.8.2007
korkeakouluopintojen suorittamiseen tavoiteajassa ja kitkattomaan sijoittumiseen koulutustasoa
vastaaviin tehtäviin työmarkkinoilla.

Nuorten työpajat tarjoavat palveluja nuorille, joiden on todettu tarvitsevan yksilöllisesti suunniteltuja
tukitoimia koulutus- ja työllistymisvaihtoehdon löytymiseksi. Toimintamuodot työpajojen ja koulutuksen
järjestäjien/oppilaitosten välillä eivät vielä ole vakiintuneita. Esimerkiksi opinto-ohjauksessa paikallisen
työpajatoiminnan tarjoamia mahdollisuuksia ei osata hyödyntää riittävästi. Tai työpajalla hankittua
osaamista ei aina tunnusteta koulutusjärjestelmässä. Vastaavasti työpajatoiminnassa ei aina hahmoteta
omien palvelujen suhdetta koulutus- ja tutkintojärjestelmään. Nuorten työpajatoiminnan tarjoamia
mahdollisuuksia kehitetään ja yhteistyötä koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten välillä vahvistetaan.
Nuorten työpajat, koulutuksen järjestäjät ja työhallinnon edustajat kehittävät käytännöt keskinäiselle
yhteistyölle nuorten ohjaamiseksi koulutukseen/jatko-opintoihin, töihin, työpajalle tai työharjoitteluun ja
koulutuksen päättävien nuorten sijoittumisen seurannan järjestämiseksi. Työpajatoiminta laajennetaan
koko maan kattavaksi ja toiminnan saavutettavuutta parannetaan siten, että myös viranomaispalvelujen
ulkopuolella olevat nuoret tavoitetaan aikaisempaa paremmin.

Yhteys kansallisesti hyväksyttyyn ohjelmaan tai kehittämisstrategiaan

Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman keskeisiä arvoja ovat ihmisen vastuu ja vapa us, välittäminen ja
kannustaminen sekä sivistys ja osaaminen. Hallitusohjelman mukaan jokaiselle perusopetuksen
päättävälle nuorelle turvataan koulutuspaikka sekä riittävä opintojen ohjaus ja tukitoimet.
Koulupudokkuutta vähennetään kiinnittämällä huomiota erityisesti nivelvaiheisiin. Ohjelman mukaan
ryhdytään toimenpiteisiin koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi.

Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä, vahvistaa yhteisöllisyyttä,
vanhemmuutta sekä keskinäistä vastuuta lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Varhainen puuttuminen ja
ennalta ehkäisevä työ nostetaan Vanhasen II hallituksen painopisteeksi. Nämä tavoitteet korostuvat
erityisesti Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja Työn, yrittämisen ja työelämän
politiikkaohjelmissa.

Kehittämisohjelma perustuu Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi - Suomen
kansalliseen toimenpideohjelmaan vuosille 2005 - 2008-asiakirjaan, Koulutus ja tutkimus 2003 - 2008-
kehittämissuunnitelmaan, Valtioneuvoston koulutuspo liittiseen selontekoon eduskunnalle 2006,
Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistioon 2005,
Opintojen keskeyttämisen vähentämisen toimenpideohjelma - keskustelumuistioon (OPM 2007),
Ehdotukseen erityisopetuksen strategiaksi toisen asteen ammatilliseen koulutukseen (6:2002),
Eurooppalaiseen Nuorisosopimukseen, Nuorisoasteen koulutuskokeilun arviointityöryhmän ehdotuksiin,
Nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen – muistioon (OPM 2004), Opetusministeriön päätökseen,
dnro 17/600/2006 (25.10.2006), Nuorten työpajatoiminnan yleisperusteet ja suositukset, Brysselin
Eurooppa-Neuvosto,      puheenjohtajan    päätelmä      22.-23.3.2005,     7619/05   Eurooppalaiseen
nuorisosopimukseen sekä Lapsi- ja nuorisopoliittiseen kehittämisohjelmaan.

Päävastuulliset organisaatiot

Rahoittajina ovat opetusministeriö, Opetushallitus ja lääninhallitukset. Projektitasolla rahoitukseen
osallistuvat myös kunnat ja yksityinen sektori.

Käytännön toteutuksesta vastaavat koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut, ko rkeakoulujen verkostot ja
muut oppilaitokset sekä nuorten työpajatoiminnan toimijat. Yhteistyökumppaneina projekteissa toimivat
työelämäyhteyksien ja moniammatillisen yhteistyön kehittämisen kannalta keskeiset ohjelma-asiakirjassa
mainitut tahot.

Koordinaatiomekanis mit ja yhteys aluekehitykseen
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                              7.8.2007

Kehittämisohjelman      toimeenpanosta       vastaa    opetusministeriö.   Opetusministeriö     vastaa
kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumisesta koordinoimalla ja ohjaamalla kehittämisohjelman
toteutusta sekä seuraamalla ohjelma-asiakirjassa asetettujen tavoitteiden toteutumista yhdessä
Opetushallituksen ja lääninhallitusten kanssa. Kehittämisohjelman toimeenpanon ja toteutuksen ohjausta
ja seurausta varten opetusministeriö asettaa ohjausryhmän tai antaa ohjaustehtävän jonkin ole massa
olevan ryhmän tai ryhmien tehtäväksi.

Opetusministeriön asettama tai nimeämä ohjausryhmä(t) koordinoi kehittämisohjelman tavoitteiden
toteutumista myös alueosioiden osalta. Toiminnan vahvistamiseksi kehitetään oppilaitosten,
korkeakoulujen, nuorten työpajojen ja muiden toimijoiden yhteisiä rakenteita alueellisesti.

Lisäarvo kansalliseen toimintaan

ESR-rahoituksen lisäarvo tulee toiminnan kehittämispanostuksesta, joka koostuu opettajien, opinto-
ohjaajien, työpaikkaohjaajien ja yhteistyötahojen toiminnan kehittämisestä. Kansallisella rahoituksella
katetaan kaikki normaaliin koulutuksen järjestämiseen liittyvät kustannukset. Nuorten työpajatoiminnassa
ESR-rahoitus mahdollistaa moniammatillisen, sektorirajat ylittävän toiminnan kehittämisen sekä palvelun
saavutettavuuden parantamisen.

Suhde Lissabonin strategian mukaisiin tavoitteisiin

Kehittämisohjelma tukee Lissabonin strategian talouspolitiikan suuntaviivan 2 (talouden ja julkisen
talouden kestävyyden varmistaminen työllisyyden lisäämiseksi), työllisyyssuuntaviivojen (18 työurien
pidentäminen, 19 pääsy työmarkkinoille ja 20 kohtaanto) mukaisia tavoitteita sekä sijoittamista
inhimilliseen pääomaan (suuntaviiva 23) ja opiskelu- ja koulutusjärjestelmien parempaa vastaavuutta
uusiin osaamis- ja ammattitaitovaatimuksiin (suuntaviiva 24).

Nuorten työpajatoiminta toteuttaa osaltaan Eurooppalaista nuorisosopimusta (Eurooppa-Neuvosto,
7619/05 ). Koulutuspoliittisesti kehittämisohjelma tukee EU:n Koulutus 2010 -ohjelman tavoitteiden
saavuttamista.

Yleiset ohjaavat periaatteet

Tasa-arvo

Nuorilla miehillä tutkinnon suorittaneiden osuus on kääntynyt laskuun. Koulutus ja työmarkkinat
jakaantuvat edelleen naisten ja miesten aloihin. Kehittämisohjelman toimenpiteet lisäävät sukupuolten ja
alueiden välistä koulutuksellista tasa-arvoa ja tasa-arvoa työelämässä. Nuorten työpajatoimintaa
kehitetään huomioon ottaen sekä tyttöjen ja poikien että nuorten aikuisten elämäntilanteet.

Sosiaaliset innovaatiot

Kehittämisohjelma perustuu asiakaslähtöisyyteen, varhaiseen p uuttumiseen, sosiaaliselle ajattelulle ja
yhteistyölle. Yksilöiden sosiaaliset ja asenteelliset valmiudet sekä yhteistyötaidot nousevat ratkaiseviksi
voimavaroiksi.

Kestävä kehitys

Kehittämisohjelmalla haetaan pysyviä toimintamalleja ja ratkaisuja niukkenevien resurssien
toimintaympäristöön. Tavoitteena on saada kestäviä toimintatapoja vakiinnutetuksi koulutus- ja
palvelujärjestelmään opiskelijoiden opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseksi ja työelämään siirtymiseksi.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                7.8.2007
Kehittämisohjelman tavoitteena on löytää tehokkaampia varhaisen puuttumisen menetelmiä sekä
kaventaa nuorten keskuudessa olevaa valmiuksien ja taitojen polarisaatiota.

Kumppanuus ja pienet toimijat

Kehittämisohjelma rakentuu yhteistyölle, tasavertaiselle kumppanuudelle eri toimijoiden kesken.
Tärkeinä kumppaneina ovat myös alueelliset tai paikkakuntakohtaiset yritykset, työpaikat, järjestöt sekä
nuoret ja heidän vanhempansa.

Kansainvälisyys

Kehittämisohjelman tavoitteet ja sisältö ovat kansainvälisesti kiinnostavia. EU- maissa ja samoin kaikissa
Pohjoismaissa opintojen jatkaminen perusopetuksen jälkeen, opintojen keskeyttäminen ja opintojen
jälkeinen työllistyminen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja aktivoiminen ovat väestön
ikärakenteen muutoksen myötä entistä tärkeämpiä kysymyksiä työelämän kehityksen kannalta.
Kansainvälinen yhteistyö ja toimenpiteiden sekä tulosten vertailu on tarpeellista.


II TOIMEENPANOSUUNNITELMA

Kohderyhmä

Kehittämisohjelman kohderyhminä ovat perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa olevat opiskelijat,
joilla ei ole jatkosuunnitelmia, ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet tai keskeyttämisuhan alaiset
opiskelijat, erityistä tukea ja ohjausta opinnoissa ja työllistymisessä tarvitsevat opiskelijat,
koulutusjärjestelmän ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa
opintojensa loppuvaiheessa olevat, opintojen pitkittymiskierteessä ja/tai keskeyttämisvaarassa olevat ja
opintonsa niiden loppuvaiheessa kesken jättäneet opiskelijat. Kohderyhmänä voivat olla myös opettajat,
opinto-ohjaajat, työpaikkaohjaajat sekä työpajojen henkilöstö ja muut kehittämisohjelman kannalta
keskeisiin verkoistoihin kuuluvat.

Tukirakenne ja toteutus malli

Kehittämisprojektien toteutumista tuetaan, koordinoidaan ja arvioidaan tukirakenteen avulla.
Toisen asteen koulutuksen osalta projektien tuesta, koordinoinnista ja arvioinnista vastaavat
Opetushallitus ja lääninhallitukset. Lääninhallitukset vastaavat nuorten työpajatoiminnasta.
Korkeakoulutuksen osalta koordinoinnista ja arvionnista vastaavat korkeakoulujen yhteiset verkostot
osana rakenteellista kehittämistä. Lisäksi voidaan hankkia ostopalveluita tukemaan tukirakenteiden työtä.

Kehittämishankkeiden toteutumista tuetaan, seurataan ja arvioidaan. Kehittämisohjelman
alaisten hankkeiden koordinaattorit valmennetaan hankkeen toteuttamiseen. Tarkoitus on luoda yhteinen
toimintapa, joka tukee toimijoita ja varmistaa koko kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumisen.
Toiminnan tueksi järjestetään alueellista ja valtakunnallista koulutusta yhdessä eri hallintokuntien ja
koulumuotojen toimijoille yhteisten tavoitteiden, periaatteiden, toimintatapojen ja tahtotilan
saavuttamiseksi.

Hankkeiden toimintaa ja tulosten saavuttamista seurataan säännöllisellä raportoinnilla, yhteisillä
seminaareilla ja kokoontumisilla ja koordinaattoreiden keskinäisen verkoston avulla.

Hankkeiden toiminnan arvioinnin kohteena ovat kehitetyt uudet toimintamallit, niiden vaikuttavuus,
yhteistyön toimivuus ja moniammatillisuus, opiskelijoiden osallisuus omien ratkaisujensa suunnittelussa
ja toteuttamisessa. Lisäksi hankkeita arvioidaan mitattavien ja määrällisten tulosten perusteella (esim.
muutokset keskeyttämisluvuissa, siirtyminen työelämään, opiskelupaikan saaneiden määrä jne.)
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                            7.8.2007

Toiminnan vaiheet ja aikataulu

Suunnittelun vaiheet

Kehittämisohjelma tavoitteineen ja sisältöineen on suunniteltu ja kustannusarvio laadittu. Ohjelma
voidaan käynnistää, kun seurantajärjestelmät ovat valmiina ja seurantakomitea on käsitellyt
kehittämisohjelmakokonaisuuden.

Käynnistettävät toimet

   1. Perusopetuksen ja toisen asteen opintojen nivelvaiheen ohjaus - ja tukitoimien kehittäminen

   Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien nuorten sijoittumista perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen
   parannetaan kehittämällä henkilökohtaisia jatkokoulutus- ja urasuunnitelmia yhteistyössä
   alueen/paikkakunnan koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten, työpajojen, työhallinnon ja sosiaali- ja
   terveystoimen sekä nuorten itsensä ja heidän huoltajien kanssa. Kehittämistyössä hyödynnetään
   aikaisempien ESR-hankkeiden sekä JOPO-hankkeen ja ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja
   valmistavan koulutuksen kokemuksia.

   2. Opintojen ohjauksen, opiskelijahuollon ja opiskelija -asuntolatoiminnan kehittäminen.
   Opiskelijoiden valmiudet omiin ja itsenäiseen päätöksentekoon vaihte levat toisen asteen opinnoissa
   huomattavasti. Opintojen ohjausta kehitetään vastaamaan paremmin opiskelijoiden yksilöllisiin
   ohjauksen ja tuen tarpeisiin. Opiskelijoiden poissaoloihin on kyettävä myös reagoimaan varhaisessa
   vaiheessa opiskelun ongelmien kasaantumisen estämiseksi. Ohjauksen ja tukitoimien järjestämistä
   tulee kehittää laajassa alueellisessa/paikallisessa moniammatillisessa yhteistyössä.

   Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten asuntolatoimintaa kehitetään vastaamaan yleensä vielä
   alaikäisten opiskelijoiden turvallisesta asumisesta. Asuntolatoiminnan tehtävä on tukea nuoren
   opiskelua, tervettä kasvua ja aktiivista vapaa-ajan viettoa sekä tarjota mahdollisuus riittävään
   ohjaukseen ja tukeen ongelmatilanteissa.

   Opiskelijahuollon kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijoiden mahdollisuuteen saada
   mielenterveyspalveluja riippumatta asuin- tai koulutuspaikkakunnasta tai koulutustasosta.
   Opintojen ohjauksen, opiskelijahuollon ja asuntolatoiminnan kehittämisen tavoite on tukea
   opiskelijoiden menestyksestä opiskelua, opintojen loppuun suorittamista tavoiteajassa sekä opintojen
   loppuvaiheessa tukea opiskelijan henkilökohtaista urasuunnittelua ja työllistymistä.

   3. Opintotarjonnan, työssäoppimiskäytäntöjen ja työelämäyhteyksien monipuolistaminen ja
      kehittäminen

   Opiskeluvalmiuksien ja - motivaation kehittymistä tuetaan kehittämällä opintotarjontaa, toiminnallisia
   ja työvaltaisia opetus- ja opiskelumenetelmiä käytettäväksi erityisesti tukea ja ohjausta tarvitsevien
   opiskelijoiden opetukseen yhteistyössä työelämän edustajien, yritysten ja paikallisen/alueen työpajan
   kanssa. Työssäoppimiskäytäntöjä kehitetään monipuolisemmiksi ja yksilöllisemmiksi yhdessä
   työelämän       edustajien    kanssa.    Ammatillisessa     koulutuksessa       luodaan     käytännöt
   työllistymisohjaukselle opintojen loppuvaiheessa.

   Tavoitteena on luoda opiskelijoille entistä toimivampia ja monipuolisempia kiinnittymiskohtia
   työelämään ammatillisen kasvun tukemiseksi ja opiskeluvalmiuksien ja - motivaation ylläpitämiseksi.

   4. Valtakunnallinen palvelukokonaisuus vauhdittamaan korkeakouluopiskelijoiden
      valmistumista ja sijoittumista koulutusta vastaavaan työhön
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                             7.8.2007

   Ammattikorkeakouluja ja yliopistoja koskevan kehittämistoiminnan tarkoituksena on tuottaa
   valtakunnallisesti yhteisiä näkymiä korkeakouluista opintojen loppuunsaattamisen. Edesautetaan
   pääsyä työllistymisen kannalta keskeisiin tietovarantoihin ja vuorovaikutuskanaviin sekä kehitetään
   niitä tukevia alueellisia toimintamalleja yliopisto- ja ammattikorkeakoulupaikkakunnilla.

   Korkeakouluja koskevan hankekokonaisuuden keskeiset toimintamuodot ovat:
       tarjota jo ennen opintoihin hakeutumista helposti saatava, ajantasainen ja eri vaihtoehtojen
         vertailuun kannustava tieto korkeakouluopinnoista ja niiden suhteesta työelämään ja sen
         vaatimuksiin.
       tuottaa tehokas ja helposti saavutettava tuki opintoprosessin loppuvaiheissa oleville, erityisesti
         lopputyön tekemiseen; malleina "maisterihautomot" ja vastaavat yksittäiset palvelut, joiden
         parhaat käytännöt tuodaan laajaan käyttöön ja sovelletaan edelleen.
       suunnata kohdennettu erityishuomio keskeyttämisvaarassa oleviin ja opinnot uudelleen
         aloittaviin.
       tarjota monipuolinen tuki korkeakouluista työmarkkinoille siirtymiseen. Sen muotoja ovat:
         valtakunnallinen yhteinen rekrytointi- ja urapalveluportaali korkeakouluista valmistuvia ja
         potentiaalisia työnantajia varten, jossa näkymät myös alueellisesti fokusoituina ja sekä yhteiset
         alueelliset toimintayksiköt, jossa kaikki korkeakoulut ja soveltuvasti myös ammatilliset
         oppilaitokset ovat mukana.
       kehittämiskokonaisuuteen kuuluu myös varautuminen akuuttien työllisyyskriisien hoitamiseen
         vrt. Perlos ja Joensuun alueelle muodostettu oppilaitosten yhteinen palveluyksikkö. Edellä
         kuvatut alueelliset toimintayksiköt muodostavat luontevan ja nopeasti toimintaan saatettavan
         alustan myös poikkeustilanteiden järjestelyille.

   5. Työpajatoiminnan monipuolistaminen ja kehittäminen osana moniammatillista
      yhteistyöverkostoa

   Nuorten työpajatoimintaa laajennetaan koko maan kattavaksi palveluksi, jolla on osaamista
   matalankynnyksen nuorten palveluissa, yhteistyötä etsivän nuorisotyön, oppilaitoksien sekä muiden
   viranomaisten kanssa. Työpajatoiminnan osaamista vahvistetaan             ja roolia selkiytetään
   maahanmuuttajataustaisten   nuorten    palvelukokonaisuudessa      ja    kehitetään    menetelmiä
   monikulttuurisuustyössä. Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyön tehostamisen lisäksi kehitetään
   tuettua oppisopimusmallia vaativan opiskelumuodon laajentamiseksi niille nuorille, joille tämä
   koulutusmuoto tarjoaa mahdollisuuden saada ammatin. Lisäksi kehitetään seutukunnallista nuorten
   työpajatoimintaa.

   Konkreettiset tulokset ja indikaattorit

   Tulokset ja toiminnan indikaattorit

   -   keskeyttämisen väheneminen hankkeissa mukana olevissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa
   -   tavoiteajassa valmistumisen lisääntyminen
   -   välitön sijoittuminen jatko-opintoihin tai koulutuksen mukaiseen ammattiin on lisääntynyt
   -   paikallinen/alueellinen opiskelijahuollon yhteistyö on löytänyt konkreettiset käytännön
       toimintamuodot
   -   opintojen ohjaus tukee riittävästi opiskelijoiden opintoja ja työllistymisohjaus antaa tukea
       työllistymiseen
   -   opiskelija-asuntolatoiminta on osa koulutuksen järjestäjän/oppilaitoksen opiskelijahuoltoa ja
       tukipalveluja
   -   varhainen ongelmien havaitseminen ja niihin puuttuminen on yhdessä sovittu toimintatapa
   -   hyvät käytännöt ja toimivat mallit on levitetty laajasti eri toimijoiden käyttöön
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                                     7.8.2007
    - toimivat mallit on otettu osaksi perustoimintoja hankkeissa mukana olevilla koulutuksen
        järjestäjillä, oppilaitoksilla, työpaikoilla, nuorten työpajoilla, sosiaali- ja terveystoimella sekä
        muilla sidosryhmillä
    - opettajien, työpaikkaohjaajien, työpajojen henkilöstön, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen
        jne. osaaminen ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja niihin tarttumisessa on parantunut,
        moniammatillinen yhteistyö on lisääntynyt ja tukea tarvitsevien nuorten palvelut ovat parantuneet
    - seutukunnalliset toimintamallit kehittyvät
    - työpajojen monikulttuurisuusosaaminen paranee
    - työpajapalvelut tavoittavat viranomaispalvelujen ulkopuolella olevia nuoria
    - nuorten elämänhallintataidot ja valmiudet hakeutua koulutukseen ja työhön paranevat
        työpajajakson aikana
    - nuorten työpajatoiminnan saavutettavuus paranee

   Kustannusarvio ja rahoitus

   Perusopetuksen ja toisen asteen opintojen nivelvaiheen ohjaus- ja tukitoimien kehittäminen, opintojen
   ohjauksen, opiskelijahuollon ja asuntolatoiminnan kehittäminen
   moniammatillisessa yhteistyössä alueellisesti/paikallisesti
                                                                   15 000 000 €

   Opintotarjonnan, työssäoppimiskäytäntöjen ja työvaltaisten opetusmenetelmien kehittäminen
                                                                  7 000 000 €

   Valtakunnallinen palvelukokonaisuus korkeakouluopintojen vauhdittamiseksi ja työllistymisen
   edistämiseksi                                               30 000 000 €

   Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen                             18 000 000 €
                                                                     ----------------
   Yhteensä                                                          70 000 000 €



Yhteyshenkilöt: Elise Virnes, Jaana Hätälä, Kirsti Kylä-Tuomola, Heikki Blom, Johanna Haahtela, Seija
Rasku
24.4. 2007

Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen
ehkäiseminen

Kehittämisohjelma: Paremmin arje ntaidoin opintojen kautta töihin (Opintoje n keskeyttämisen ja
pitkittymisen vähentäminen, opiskelijoiden työllistymisen tuke minen sekä nuorten sosiaalinen
vahvistaminen)

I KEHITTÄMISOHJELMAN PERUSTELUT, SISÄLTÖ JA LISÄARVO

Yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet

Maamme työvoimakehitys ja pienenevät ikäluokat ovat tulevaisuuden haasteita, joihin vastaaminen
edellyttää, että nykyistä suurempi osa nuorista siirtyy työelämään ammatillisen tai korkea-asteen
tutkinnon suorittaneina. Suomalaisen yhteiskunnan on kyettävä reagoimaan kansainväliseen työnjakoon
ja kilpailuympäristön nopeisiin muutoksiin avoimessa maailmantaloudessa. Globaalin työnjaon
vaikutukset näkyvät jo myös kotimaisilla työmarkkinoilla. Suomen työmarkkinoiden suuri haaste on
korkea rakennetyöttömyys. Lisäksi työn sisällöt ke hittyvät ja osaamisvaatimukset yhteiskunnassa
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                            7.8.2007
muuttuvat ja kasvavat. Toimintaympäristön kehittyminen globaalimmaksi tarkoittaa myös ihmisten
arkipäivän monimuotoistumista ja uusien toimintatapojen lisääntymistä. Osaamis- ja koulutustason
merkitys korostuu entisestään ja heikko koulutus voi johtaa yhteiskunnasta syrjäytymiseen.
Yhteiskunnassa tarvitaan myös uutta yhteisöllisyyttä, jonka avulla vahvistetaan koulutuksen ja työelämän
ulkopuolella olevien mahdollisuuksia aktiiviseen kansalaisuuteen ja oppimiseen.

Yksilön näkökulmasta merkityksellistä on oikea-aikaisen ja riittävän tuen sekä ohjauksen tarjoaminen,
jotta löydettävissä olisi sopiva opintoura ja edellytyksiä vastaava mielekäs sijoittuminen työmarkkinoilla.

Nuorten ammatinvalinta on vaikeutunut yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muutosten myötä. Moni
perusopetuksen päättävä nuori kokee uranvalinnan vaikeaksi eri vaihtoehtojen välillä tai on vielä
kypsymätön valitsemaan suuntaa tulevaisuudelleen. Osalla perusopetuksen päättäneistä nuorista jatko-
opintovalmiudet ovat heikot, mikä lisää jatko-opintojen keskeyttämisriskiä. Lisäksi lasten ja nuorten
elämäntilanteisiin liittyvät vaikeudet ja       psykososiaalinen pahoinvointi ovat kasvaneet lisäten
syrjäytymisriskiä osalla lapsista ja nuorista. Koko ikäluokan koulutustavoitteen toteutuminen tarkoittaa,
että kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus koulutukseen. Tämä tavoite edellyttää moniammatillista,
yksilölliset tarpeet huomioivaa ja kokonaisvaltaista yhteistyötä sekä varhaista puuttumista
oppilaiden/opiskelijoiden ongelmiin. Tätä varten koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten on tehostettava
yhteistyötä kuntien sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen, työhallinnon, työpajojen ja erityisesti
kotien kanssa. Toimiva, moniammatillinen, eri viranomaisten välinen yhteistyö edellyttää
yhteistoimintaverkostojen ja - mallien kehittämistä ja vakiinnuttamista osana toimivaa opiskelijahuoltoa.

Nuorten työttömyysprosentti on laskenut merkittävästi 1990-luvun lukemista ja nuorten työttömien
työnhakijoiden ajautuminen pitkäaikaistyöttömyyteen on melko harvinaista. Suomi on kuitenkin yksi
korkeimman            nuorisotyöttömyyden     maita Euroopan unionissa.          Pelkän yleissivistävän
koulutuksen/tutkinnon suorittaneilla on muita suurempia vaikeuksia sijoittua työmarkkinoille pysyvästi.
Tilastojen mukaan maassamme on lähes satatuhatta nuorta, jotka tarvitsevat eriasteista henkilökohtaista
tukea, jotta työllistyminen avoimille työmarkkinoille olisi mahdollista. Suurin osa näistä nuorista on alle
25-vuotiaita, joilta puuttuu ammatillinen osaaminen. Yli puolet näistä nk. koulutuksen ja työelämän
ulkopuolisista nuorista on ilmoittautunut työhakijaksi, mutta 42 000 nuorta on viranomaispalvelujen
ulkopuolella. Työpajojen tulee kehittää myös monikulttuurisuusosaamistaan, sillä vuonna 2006
työpajoilla puhuttiin 52 eri äidinkieltä. Toimenpiteitä näiden nuorten motivoimiseksi koulutukseen ja sitä
kautta työelämään tulee kehittää voimakkaasti.

Kehittämistoiminnan tavoitteet

Kehittämisohjelman tavoitteena on nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja nuorten ohjaaminen
koulutukseen, työelämään ja        aktiiviseen kansalaisuuteen. Tavoitteena on tehostaa siirtymistä
perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen ja vähentää keskeyttämistä sekä parantaa läpäisyä kaikilla
kouluasteilla. Opintojen loppuun suorittamista tavoiteajassa toisen asteen koulutuksessa,
ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on lisättävä sekä opiskelijoiden siirtymistä työelämään opintojen
suorittamisen jälkeen on tuettava.

Kehittämisohjelman mukaisissa hankkeissa on tavoitteena kehittää kä ytäntöjä, joilla tuetaan ja edistetään
oppilaiden/opiskelijoiden siirtymistä koulutukseen ja opintojen jälkeen työelämään. Kaikkien
koulutusasteiden välillä siirtymisen asteelta/koulutusmuodosta toiseen tulee tapahtua joustavasti ja
koulutusmotivaatiota lisäten. Entistä tärkeämpää on löytää riittävän varhaiset toimintatavat
keskeyttämisen ehkäisyyn ja tutkintojen loppuun suorittamiseen tavoiteajassa kaikessa koulutuksessa.
Tarkoituksena on parantaa koulutusjärjestelmän ja työelämän välisen yhteistyön toimivuutta niin
opintojen aikana kuin siirryttäessä työelämään. Tavoite tukee samalla myös osaavan työvoiman
saatavuutta.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                            7.8.2007
Tavoitteena on kehittää nuorille suunnattuja palveluja ja ohjausta yhteistyössä koulutuksen järjestäjien,
oppilaitosten ja korkeakoulujen, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen ja muiden organisaatioiden
kanssa niin, että kaikille nuorille löydetään opiskelu-, työpaja- tai harjoittelupaikka. Nuorten
työpajatoimintaa kehitetään yhtenä palvelujentuottajana nuorten koulutus- ja työurien rakentamisessa,
syrjäytymisen ehkäisemisessä ja moniammatillisissa palveluissa.

Tavoitteena on saada toimintatavat osaksi koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja korkeakoulujen,
työpajojen ja muiden viranomaisten perustoimintaa, jolloin saadut vaikutukset ovat pysyviä ja
pitkäkestoisia.

Kuvaus toiminnan sisällöstä

Kehittämisohjelma on rakennettu niin, että sen toimenpiteet tukevat erilaisista lähtökohdista tulevien
yksilöiden pääsyä koulutukseen, koulutuksen loppuun suorittamista ja siirtymistä työelämää n.

Opiskelijat tarvitsevat entistä enemmän ja yksilöllisempää opintojen ohjausta ja tuki- ja
neuvontapalveluja juuri ongelmatilanteissa. Opintojen ohjauksen ja opiskelijoille tarjottavien neuvonta- ja
tukipalveluiden kehittämistä oppilaitoksissa ja korkeakouluissa tulee jatkaa ja kehittämisessä on
huomattava erityisesti ohjauksen ja palveluiden toimivuus kokonaisuutena opiskelijan näkökulmasta
tarkasteltuna. Opiskelija-asuntolatoiminta on usean nuoren arkea. Turvallisen asuntolatoiminnan
kehittämiseen ei ole panostettu vielä riittävästi. Opiskelija-asuntoloita ei ole tarpeeksi ja niiden
yhteydessä tarjottu muu tuki- ja palvelutoiminta on liian vähäistä. Asuntolatoimintaa kehitetään osana
koulutuksen järjestäjän/oppilaitosten toimintaa tukemaan opiskelijoiden aikuistumista, oman elämän
hallintaa ja suoriutumista opinnoista.

Toimivilla ja varhaisilla mielenterveyspalveluilla on tärkeä keskeyttämistä ennalta ehkäisevä vaikutus,
mutta niiden saatavuudessa on ongelmia koko maassa ja kaikessa koulutuksessa. Opiskelijoiden
mielenterveysongelmien lisääntyminen kaikilla kouluasteilla vaikuttaa opintomenestykseen,
keskeyttämiseen, opintojen pitkittymiseen ja ennen kaikkea opiskelijan omaan elämän laatuun
vaikeuttaen mm. sosiaalisia suhteita, harrastuksia jne., jolloin ongelmien vaikutukset voivat olla hyvin
laajoja ja kauas tulevaisuuteen vaikuttavia. Siksi on erityisen tärkeää kehittää toimivia ratkaisuja
opiskelijoiden mielenterveysongelmien havaitsemiseksi, niihin puuttumiseksi ja riittävän tuen
tarjoamiseksi opiskelijalle. Varhaisen puuttumisen malleja, ennalta ehkäiseviä toimintarakenteita ja
ongelmien tunnistamista tukevia menetelmiä tulee kehittää ja opettajia, nuorisotyöntekijöitä ja sosiaali- ja
terveydenhuollon työntekijöitä tulee kouluttaa tunnistamaan ja puuttumaan myös mielenterveyden
ongelmiin.

Toimivalla seurannalla ja välittömällä puuttumisella poissaoloihin, opintosuoritusten vähäisyyteen ja
opintojen pitkittymiseen on todettu voitavan vaikuttaa keskeyttämiseen ennaltaehkäisevästi. Kaikilla
koulutustasoilla    ja     koulutusorganisaatioissa   tuleekin   kehittää    malleja     henkilökohtaisten
opintosuunnitelmien käyttöön ja opintojen etenemisen seurantaan. Opintojen keskeyttäminen tai
erityisesti niiden pitkittyminen on lisääntyvä ongelma korkeakouluissa. Erityinen ryhmä ovat gradua
vailla olevat yliopisto-opintonsa keskeyttäneet, joita arvioidaan olevan noin 15 000.
Ammattikorkeakouluista alle puolet ja yliopistoista vain noin neljännes opiskelijoista valmistuu
tavoiteajan puitteissa. Korkeakouluopintojen vauhditta mista ja siirtymistä ammattikorkeakouluista ja
yliopistoista työmarkkinoille tuetaan tuottamalla valtakunnallinen palvelukokonaisuus, jossa saatetaan
yhteen ja terävöitetään hajallaan ja monenlaisin periaattein korkeakouluissa tuotettuja erillisiä toimintoja
ja palveluita. Tarkoituksena on tukea erityisesti niitä opiskelijaryhmiä, jotka ovat jääneet nykyisten
palveluiden ulkopuolelle.

Koulutusmotivaation ja työllistymisen kannalta keskeistä on jatkaa työ- ja käytännöllispainotteisten
opiskelumuotojen sekä yksilöllisten koulutuspolkujen ja opetusjärjestelyjen kehittämistä kaikessa
koulutuksessa, erityisesti ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa kehitetään ja
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                             7.8.2007
tiivistetään yhteistyötä työelämän kanssa tavoitteena mahdollistaa hyvät työssäoppimisen mahdollisuudet
erilaisille, myös tukea tarvitseville opiskelijoille. Osana opintojen ohjausta syvennetään
työllistymisohjausta ammatillisen koulutuksen opiskelijoille tavoitteena saada opiskelijat kiinnittymään
opiskeluun ja tulevaan ammattiinsa sekä valmistumaan tavoiteajassa ja siirtymään töihin välittömästi
opintojen jälkeen.

Vaikka korkealla koulutuksella työllistyy parhaiten, on erityisesti korkeakouluista vastavalmistuneiden
työllistyminen heikentynyt verrattuna yleiseen työllisyyskehitykseen. Työhön sijoittuminen vaihtelee
myös paljon alasta riippuen. Lisäksi opiskelualan ulkopuoliset työtehtävät ja lyhyet työsuhteet ovat
tyypillisiä piirteitä valtavalmistuneiden työllistymisessä. Korkeakouluopiskelijoiden kohdalla erityinen
ongelma on työmarkkinoille siirtyminen ilman loppututkintoa, mistä seuraa mm. voimistuva pätkätöiden
kierre epäpätevänä sijaisena. Paluu pitkään keskeytyneiden opintojen pariin on usein lähes mahdotonta
ilman henkilökohtaista tukea. Kehittämisohjelman tarkoituksena on nopeuttaa opintojen aloittamista
ylioppilastutkinnon jälkeen, tukea osuvien koulutusvalintojen syntymistä sekä löytää keinoja
korkeakouluopintojen suorittamiseen tavoiteajassa ja kitkattomaan sijoittumiseen koulutustasoa
vastaaviin tehtäviin työmarkkinoilla.

Nuorten työpajat tarjoavat palveluja nuorille, joiden on todettu tarvitsevan yksilöllisesti suunniteltuja
tukitoimia koulutus- ja työllistymisvaihtoehdon löytymiseksi. Toimintamuodot työpajojen ja koulutuksen
järjestäjien/oppilaitosten välillä eivät vielä ole vakiintuneita. Esimerkiksi opinto-ohjauksessa paikallisen
työpajatoiminnan tarjoamia mahdollisuuksia ei osata hyödyntää riittävästi. Tai työpajalla hankittua
osaamista ei aina tunnusteta koulutusjärjestelmässä. Vastaavasti työpajatoiminnassa ei aina hahmoteta
omien palvelujen suhdetta koulutus- ja tutkintojärjestelmään. Nuorten työpajatoiminnan tarjoamia
mahdollisuuksia kehitetään ja yhteistyötä koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten välillä vahvistetaan.
Nuorten työpajat, koulutuksen järjestäjät ja työhallinnon edustajat kehittävät käytännöt keskinäiselle
yhteistyölle nuorten ohjaamiseksi koulutukseen/jatko-opintoihin, töihin, työpajalle tai työharjoitteluun ja
koulutuksen päättävien nuorten sijoittumisen seurannan järjestämiseksi. Työpajatoiminta laajennetaan
koko maan kattavaksi ja toiminnan saavutettavuutta parannetaan siten, että myös viranomaispalvelujen
ulkopuolella olevat nuoret tavoitetaan aikaisempaa paremmin.

Yhteys kansallisesti hyväksyttyyn ohjelmaan tai kehittämisstrategiaan

Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman keskeisiä arvoja ovat ihmisen vastuu ja vapaus, välittäminen ja
kannustaminen sekä sivistys ja osaaminen. Hallitusohjelman mukaan jokaiselle perusopetuksen
päättävälle nuorelle turvataan koulutuspaikka sekä riittävä opintojen ohjaus ja tukitoimet.
Koulupudokkuutta vähennetään kiinnittämällä huomiota erityisesti nivelvaiheisiin. Ohjelman mukaan
ryhdytään toimenpiteisiin koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi.

Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä, vahvistaa yhteisöllisyyttä,
vanhemmuutta sekä keskinäistä vastuuta lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Varhainen puuttuminen ja
ennalta ehkäisevä työ nostetaan Vanhasen II hallituksen painopisteeksi. Nämä tavoitteet korostuvat
erityisesti Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja Työn, yrittämisen ja työelämän
politiikkaohjelmissa.

Kehittämisohjelma perustuu Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi - Suomen
kansalliseen toimenpideohjelmaan vuosille 2005 - 2008-asiakirjaan, Koulutus ja tutkimus 2003 - 2008-
kehittämissuunnitelmaan, Valtioneuvoston koulutuspoliittiseen selontekoon eduskunnalle 2006,
Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistioon 2005,
Opintojen keskeyttämisen vähentämisen toimenpideohjelma - keskustelumuistioon (OPM 2007),
Ehdotukseen erityisopetuksen strategiaksi toisen asteen ammatilliseen koulutukseen (6:2002),
Eurooppalaiseen Nuorisosopimukseen, Nuorisoasteen koulutuskokeilun arviointityöryhmän ehdotuksiin,
Nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen – muistioon (OPM 2004), Opetusministeriön päätökseen,
dnro 17/600/2006 (25.10.2006), Nuorten työpajatoiminnan yleisperusteet ja suositukset, Brysselin
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                              7.8.2007
Eurooppa-Neuvosto,     puheenjohtajan     päätelmä      22.-23.3.2005,     7619/05         Eurooppalaiseen
nuorisosopimukseen sekä Lapsi- ja nuorisopoliittiseen kehittämisohjelmaan.

Päävastuulliset organisaatiot

Rahoittajina ovat opetusministeriö, Opetushallitus ja lääninhallitukset. Projektitasolla rahoitukseen
osallistuvat myös kunnat ja yksityinen sektori.

Käytännön toteutuksesta vastaavat koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut, korkeakoulujen verkostot ja
muut oppilaitokset sekä nuorten työpajatoiminnan toimijat. Yhteistyökumppaneina projekteissa toimivat
työelämäyhteyksien ja moniammatillisen yhteistyön kehittämisen kannalta keskeiset ohjelma-asiakirjassa
mainitut tahot.

Koordinaatiomekanis mit ja yhteys aluekehitykseen

Kehittämisohjelman      toimeenpanosta       vastaa    opetusministeriö.   Opetusministeriö     vastaa
kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumisesta koordinoimalla ja ohjaamalla kehittämisohjelman
toteutusta sekä seuraamalla ohjelma-asiakirjassa asetettujen tavoitteiden toteutumista yhdessä
Opetushallituksen ja lääninhallitusten kanssa. Kehittämisohjelman toimeenpanon ja toteutuksen ohjausta
ja seurausta varten opetusministeriö asettaa ohjausryhmän tai antaa ohjaustehtävän jonkin olemassa
olevan ryhmän tai ryhmien tehtäväksi.

Opetusministeriön asettama tai nimeämä ohjausryhmä(t) koordinoi kehittämisohjelman tavoitteiden
toteutumista myös alueosioiden osalta. Toiminnan vahvistamiseksi kehitetään oppilaitosten,
korkeakoulujen, nuorten työpajojen ja muiden toimijoiden yhteisiä rakenteita alueellisesti.
Lisäarvo kansalliseen toimintaan

ESR-rahoituksen lisäarvo tulee toiminnan kehittämispanostuksesta, joka koostuu opettajien, opinto-
ohjaajien, työpaikkaohjaajien ja yhteistyötahojen toiminnan kehittämisestä. Kansallisella rahoituksella
katetaan kaikki normaaliin koulutuksen järjestämiseen liittyvät kustannukset. Nuorten työpajatoiminnassa
ESR-rahoitus mahdollistaa moniammatillisen, sektorirajat ylittävän toiminnan kehittämisen sekä palvelun
saavutettavuuden parantamisen.

Suhde Lissabonin strategian mukaisiin tavoitteisiin

Kehittämisohjelma tukee Lissabonin strategian talouspolitiikan suuntaviivan 2 (talouden ja julkisen
talouden kestävyyden varmistaminen työllisyyden lisäämiseksi), työllisyyssuuntaviivojen (18 työurien
pidentäminen, 19 pääsy työmarkkinoille ja 20 kohtaanto) mukaisia tavoitteita sekä sijoittamista
inhimilliseen pääomaan (suuntaviiva 23) ja opiskelu- ja koulutusjärjestelmien parempaa vastaavuutta
uusiin osaamis- ja ammattitaitovaatimuksiin (suuntaviiva 24).

Nuorten työpajatoiminta toteuttaa osaltaan Eurooppalaista nuorisosopimusta (Eurooppa-Neuvosto,
7619/05 ). Koulutuspoliittisesti kehittämisohjelma tukee EU:n Koulutus 2010 -ohjelman tavoitteiden
saavuttamista.

Yleiset ohjaavat periaatteet

Tasa-arvo

Nuorilla miehillä tutkinnon suorittaneiden osuus on kääntynyt laskuun. Koulutus ja työmarkkinat
jakaantuvat edelleen naisten ja miesten alo ihin. Kehittämisohjelman toimenpiteet lisäävät sukupuolten ja
alueiden välistä koulutuksellista tasa-arvoa ja tasa-arvoa työelämässä. Nuorten työpajatoimintaa
kehitetään huomioon ottaen sekä tyttöjen ja poikien että nuorten aikuisten elämäntilanteet.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                              7.8.2007

Sosiaaliset innovaatiot

Kehittämisohjelma perustuu asiakaslähtöisyyteen, varhaiseen puuttumiseen, sosiaaliselle ajattelulle ja
yhteistyölle. Yksilöiden sosiaaliset ja asenteelliset valmiudet sekä yhteistyötaidot nousevat ratkaiseviksi
voimavaroiksi.

Kestävä kehitys

Kehittämisohjelmalla haetaan pysyviä toimintamalleja ja ratkaisuja niukkenevien resurssien
toimintaympäristöön. Tavoitteena on saada kestäviä toimintatapoja vakiinnutetuksi koulutus- ja
palvelujärjestelmään opiskelijoiden opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseksi ja työelämään siirtymiseksi.
Kehittämisohjelman tavoitteena on löytää tehokkaampia varhaisen puuttumisen menetelmiä sekä
kaventaa nuorten keskuudessa olevaa valmiuksien ja taitojen polarisaatiota.

Kumppanuus ja pienet toimijat

Kehittämisohjelma rakentuu yhteistyölle, tasavertaiselle kumppanuudelle eri toimijoiden kesken.
Tärkeinä kumppaneina ovat myös alueelliset tai paikkakuntakohtaiset yritykset, työpaikat, järjestöt sekä
nuoret ja heidän vanhempansa.

Kansainvälisyys

Kehittämisohjelman tavoitteet ja sisältö ovat kansainvälisesti kiinnostavia. EU- maissa ja samoin kaikissa
Pohjoismaissa opintojen jatkaminen perusopetuksen jälkeen, opintojen keskeyttäminen ja opintojen
jälkeinen työllistyminen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja aktivoiminen ovat väestön
ikärakenteen muutoksen myötä entistä tärkeämpiä kysymyksiä työelämän kehityksen kannalta.
Kansainvälinen yhteistyö ja toimenpiteiden sekä tulosten vertailu on tarpeellista.


II TOIMEENPANOSUUNNITELMA

Kohderyhmä

Kehittämisohjelman kohderyhminä ovat perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa olevat opiskelijat,
joilla ei ole jatkosuunnitelmia, ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet tai keskeyttämisuhan alaiset
opiskelijat, erityistä tukea ja ohjausta opinnoissa ja työllistymisessä tarvitsevat opiskelijat,
koulutusjärjestelmän ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa
opintojensa loppuvaiheessa olevat, opintojen pitkittymiskierteessä ja/tai keskeyttämisvaarassa olevat ja
opintonsa niiden loppuvaiheessa kesken jättäneet opiskelijat. Kohderyhmänä voivat olla myös opettajat,
opinto-ohjaajat, työpaikkaohjaajat sekä työpajojen henkilöstö ja muut kehittämisohjelman kannalta
keskeisiin verkoistoihin kuuluvat.

Tukirakenne ja toteutus malli

Kehittämisprojektien toteutumista tuetaan, koordinoidaan ja arvioidaan tukirakenteen avulla.
Toisen asteen koulutuksen osalta projektien tuesta, koordinoinnista ja arvioinnista vastaavat
Opetushallitus ja lääninhallitukset. Lääninhallitukset vastaavat nuorten työpajatoiminnasta.
Korkeakoulutuksen osalta koordinoinnista ja arvionnista vastaavat korkeakoulujen yhteiset verkostot
osana rakenteellista kehittämistä. Lisäksi voidaan hankkia ostopalveluita tukemaan tukirakenteiden työtä.

Kehittämishankkeiden toteutumista tuetaan, seurataan ja arvioidaan. Kehittämisohjelman
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                           7.8.2007
alaisten hankkeiden koordinaattorit valmennetaan hankkeen toteuttamiseen. Tarkoitus on luoda yhteinen
toimintapa, joka tukee toimijoita ja varmistaa koko kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumise n.
Toiminnan tueksi järjestetään alueellista ja valtakunnallista koulutusta yhdessä eri hallintokuntien ja
koulumuotojen toimijoille yhteisten tavoitteiden, periaatteiden, toimintatapojen ja tahtotilan
saavuttamiseksi.

Hankkeiden toimintaa ja tulosten saavuttamista seurataan säännöllisellä raportoinnilla, yhteisillä
seminaareilla ja kokoontumisilla ja koordinaattoreiden keskinäisen verkoston avulla.

Hankkeiden toiminnan arvioinnin kohteena ovat kehitetyt uudet toimintamallit, niiden vaikuttavuus,
yhteistyön toimivuus ja moniammatillisuus, opiskelijoiden osallisuus omien ratkaisujensa suunnittelussa
ja toteuttamisessa. Lisäksi hankkeita arvioidaan mitattavien ja määrällisten tulosten perusteella (esim.
muutokset keskeyttämisluvuissa, siirtyminen työelämään, opiskelupaikan saaneiden määrä jne.)

Toiminnan vaiheet ja aikataulu

Suunnittelun vaiheet

Kehittämisohjelma tavoitteineen ja sisältöineen on suunniteltu ja kustannusarvio laadittu. Ohjelma
voidaan käynnistää, kun seurantajärjestelmät ovat valmiina ja seurantakomitea on käsitellyt
kehittämisohjelmakokonaisuuden.

Käynnistettävät toimet

   6. Perusopetuksen ja toisen asteen opintojen nivelvaiheen ohjaus - ja tukitoimien kehittäminen

   Erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien nuorten sijoittumista perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen
   parannetaan kehittämällä henkilökohtaisia jatkokoulutus- ja urasuunnitelmia yhteistyössä
   alueen/paikkakunnan koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten, työpajojen, työhallinnon ja sosiaali- ja
   terveystoimen sekä nuorten itsensä ja heidän huoltajien kanssa. Kehittämistyössä hyödynnetään
   aikaisempien ESR-hankkeiden sekä JOPO-hankkeen ja ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja
   valmistavan koulutuksen kokemuksia.

   7. Opintojen ohjauksen, opiskelijahuollon ja opiskelija -asuntolatoiminnan kehittäminen.
   Opiskelijoiden valmiudet omiin ja itsenäiseen päätöksentekoon vaihtelevat toisen asteen opinnoissa
   huomattavasti. Opintojen ohjausta kehitetään vastaamaan paremmin opiskelijoiden yksilöllisiin
   ohjauksen ja tuen tarpeisiin. Opiskelijoiden poissaoloihin on kyettävä myös reagoimaan varhaisessa
   vaiheessa opiskelun ongelmien kasaantumisen estämiseksi. Ohjauksen ja tukitoimien järjestämistä
   tulee kehittää laajassa alueellisessa/paikallisessa moniammatillisessa yhteistyössä.

   Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten asuntolatoimintaa kehitetään vastaamaan yleensä vielä
   alaikäisten opiskelijoiden turvallisesta asumisesta. Asuntolatoiminnan tehtävä on tukea nuoren
   opiskelua, tervettä kasvua ja aktiivista vapaa-ajan viettoa sekä tarjota mahdollisuus riittävään
   ohjaukseen ja tukeen ongelmatilanteissa.

   Opiskelijahuollon kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijoiden mahdollisuuteen saada
   mielenterveyspalveluja riippumatta asuin- tai koulutuspaikkakunnasta tai koulutustasosta.
   Opintojen ohjauksen, opiskelijahuollon ja asuntolatoiminnan kehittämisen tavoite on tukea
   opiskelijoiden menestyksestä opiskelua, opintojen loppuun suorittamista tavoiteajassa sekä opintojen
   loppuvaiheessa tukea opiskelijan henkilökohtaista urasuunnittelua ja työllistymistä.

   8. Opintotarjonnan, työssäoppimiskäytäntöjen ja työelämäyhteyksien monipuolistaminen ja
      kehittäminen
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                             7.8.2007

   Opiskeluvalmiuksien ja - motivaation kehittymistä tuetaan kehittämällä opintotarjontaa, toiminnallisia
   ja työvaltaisia opetus- ja opiskelumenetelmiä käytettäväksi erityisesti tukea ja ohjausta tarvitsevien
   opiskelijoiden opetukseen yhteistyössä työelämän edustajien, yritysten ja paikallisen/alueen työpajan
   kanssa. Työssäoppimiskäytäntöjä kehitetään monipuolisemmiksi ja yksilöllisemmiksi yhdessä
   työelämän       edustajien    kanssa.    Ammatillisessa     koulutuksessa       luodaan     käytännöt
   työllistymisohjaukselle opintojen loppuvaiheessa.

   Tavoitteena on luoda opiskelijoille entistä toimivampia ja monipuolisempia kiinnittymiskohtia
   työelämään ammatillisen kasvun tukemiseksi ja opiskeluvalmiuksien ja - motivaation ylläpitämiseksi.

   9. Valtakunnallinen palvelukokonaisuus vauhdittamaan korkeakouluopiskelijoiden
      valmistumista ja sijoittumista koulutusta vastaavaan työhön

   Ammattikorkeakouluja ja yliopistoja koskevan kehittämistoiminnan tarkoituksena on tuottaa
   valtakunnallisesti yhteisiä näkymiä korkeakouluista opintojen loppuunsaattamisen. Edesautetaan
   pääsyä työllistymisen kannalta keskeisiin tietovarantoihin ja vuorovaikutuskanaviin sekä kehitetään
   niitä tukevia alueellisia toimintamalleja yliopisto- ja ammattikorkeakoulupaikkakunnilla.

   Korkeakouluja koskevan hankekokonaisuuden keskeiset toimintamuodot ovat:
       tarjota jo ennen opintoihin hakeutumista helposti saatava, ajantasainen ja eri vaihtoehtojen
         vertailuun kannustava tieto korkeakouluopinnoista ja niiden suhteesta työelämään ja sen
         vaatimuksiin.
       tuottaa tehokas ja helposti saavutettava tuki opintoprosessin loppuvaiheissa oleville, erityisesti
         lopputyön tekemiseen; malleina "maisterihautomot" ja vastaavat yksittäiset palvelut, joiden
         parhaat käytännöt tuodaan laajaan käyttöön ja sovelletaan edelleen.
       suunnata kohdennettu erityishuomio keskeyttämisvaarassa oleviin ja opinnot uudelleen
         aloittaviin.
       tarjota monipuolinen tuki korkeakouluista työmarkkinoille siirtymiseen. Sen muotoja ovat:
         valtakunnallinen yhteinen rekrytointi- ja urapalveluportaali korkeakouluista valmistuvia ja
         potentiaalisia työnantajia varten, jossa näkymät myös alueellisesti fokusoituina ja sekä yhteiset
         alueelliset toimintayksiköt, jossa kaikki korkeakoulut ja soveltuvasti myös ammatilliset
         oppilaitokset ovat mukana.
       kehittämiskokonaisuuteen kuuluu myös varautuminen akuuttien työllisyyskriisien hoitamiseen
         vrt. Perlos ja Joensuun alueelle muodostettu oppilaitosten yhteinen palveluyksikkö. Edellä
         kuvatut alueelliset toimintayksiköt muodostavat luontevan ja nopeasti toimintaan saatettavan
         alustan myös poikkeustilanteiden järjestelyille.

   10. Työpajatoiminnan monipuolistaminen ja kehittäminen osana moniammatillista
       yhteistyöverkostoa

   Nuorten työpajatoimintaa laajennetaan koko maan kattavaksi palveluksi, jolla on osaamista
   matalankynnyksen nuorten palveluissa, yhteistyötä etsivän nuorisotyön, oppilaitoksien sekä muiden
   viranomaisten kanssa. Työpajatoiminnan osaamista vahvistetaan             ja roolia selkiytetään
   maahanmuuttajataustaisten   nuorten    palvelukokonaisuudessa      ja    kehitetään    menetelmiä
   monikulttuurisuustyössä. Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyön tehostamisen lisäksi kehitetään
   tuettua oppisopimusmallia vaativan opiskelumuodon laajentamiseksi niille nuorille, joille tä mä
   koulutusmuoto tarjoaa mahdollisuuden saada ammatin. Lisäksi kehitetään seutukunnallista nuorten
   työpajatoimintaa.

   Konkreettiset tulokset ja indikaattorit

   Tulokset ja toiminnan indikaattorit
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                               7.8.2007

   -   keskeyttämisen väheneminen hankkeissa mukana olevissa oppila itoksissa ja korkeakouluissa
   -   tavoiteajassa valmistumisen lisääntyminen
   -   välitön sijoittuminen jatko-opintoihin tai koulutuksen mukaiseen ammattiin on lisääntynyt
   -   paikallinen/alueellinen opiskelijahuollon yhteistyö on löytänyt konkreettiset käytännön
       toimintamuodot
   -   opintojen ohjaus tukee riittävästi opiskelijoiden opintoja ja työllistymisohjaus antaa tukea
       työllistymiseen
   -   opiskelija-asuntolatoiminta on osa koulutuksen järjestäjän/oppilaitoksen opiskelijahuoltoa ja
       tukipalveluja
   -   varhainen ongelmien havaitseminen ja niihin puuttuminen on yhdessä sovittu toimintatapa
   -   hyvät käytännöt ja toimivat mallit on levitetty laajasti eri toimijoiden käyttöön
   -   toimivat mallit on otettu osaksi perustoimintoja hankkeissa mukana olevilla koulutuksen
       järjestäjillä, oppilaitoksilla, työpaikoilla, nuorten työpajoilla, sosiaali- ja terveystoimella sekä
       muilla sidosryhmillä
   -   opettajien, työpaikkaohjaajien, työpajojen henkilöstön, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen
       jne. osaaminen ongelmien varhaisessa tunnistamisessa ja niihin tarttumisessa on parantunut,
       moniammatillinen yhteistyö on lisääntynyt ja tukea tarvitsevien nuorten palvelut ovat parantuneet
   -   seutukunnalliset toimintamallit kehittyvät
   -   työpajojen monikulttuurisuusosaaminen paranee
   -   työpajapalvelut tavoittavat viranomaispalvelujen ulkopuolella olevia nuoria
   -   nuorten elämänhallintataidot ja valmiudet hakeutua koulutukseen ja työhön paranevat
       työpajajakson aikana
   -   nuorten työpajatoiminnan saavutettavuus paranee

   Kustannusarvio ja rahoitus

   Perusopetuksen ja toisen asteen opintojen nivelvaiheen ohjaus- ja tukitoimien kehittäminen, opintojen
   ohjauksen, opiskelijahuollon ja asuntolatoiminnan kehittäminen
   moniammatillisessa yhteistyössä alueellisesti/paikallisesti
                                                                   15 000 000 €

   Opintotarjonnan, työssäoppimiskäytäntöjen ja työvaltaisten opetusmenetelmien kehittäminen
                                                                  7 000 000 €

   Valtakunnallinen palvelukokonaisuus korkeakouluopintojen vauhdittamiseksi ja työllistymisen
   edistämiseksi                                               30 000 000 €

   Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen                             18 000 000 €
                                                                     ----------------
   Yhteensä                                                          70 000 000 €



                                                                     24.4.2007

Toimintalinja 3: Työmarkkinoihin liittyvien koulutus- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun                              tieto-,   neuvonta        ja
ohjauspalvelujen valtakunnallisella kehittämisohjelmalla
I KEHITTÄMIOHJ ELMAN PERUS TELUT, SISÄLTÖ JA LIS ÄARVO
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                            7.8.2007

   1) Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu, haasteet ja tavoitteet

   Uusi hallitus on asettanut tavoitteeksi työllisyysasteen nostamisen vaalikauden lopulla noin 72
   prosenttiin ja pitemmällä aikavälillä 75 prosenttiin. Hallitusohjelman mukaan tämä on työvoiman
   ikääntymisen ja kohtaanto-ongelmien takia entistä haastavampaa. Tavoitteeseen pyritään tuottavuutta
   nostamalla ja työuria pidentämällä. Tässä onnistuminen edellyttää vahvaa panostusta koko työvoiman
   osaamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen sekä työperusteisen maahanmuuttoon. Näiden tavoitteiden
   saavuttaminen edellyttää toimivaa aikuiskoulutus-järjestelmää, jonka uudistamisessa kysyntä- ja
   asiakaslähtöisyys ja nykyistä vahvempi työelämäyhteistyö ovat avainasemassa. Erityishuomiota on
   tarpeen kiinnittää pienten ja keskisuurten yritysten osaamistarpeisiin, julkisen sektorin uudistusten
   vaikutuksiin sekä työperusteisen maahanmuuton edistämiseen. Kehittämispolitiikan tukemiseksi on
   panostettava työikäisen aikuisväestön kouluttautumista tukevien palveluiden laatuun sekä niitä
   hoitavan henkilöstön osaamiseen. Näillä keinoilla voidaan lisätä koulutustoimenpiteiden
   kohdentumista tehokkaasti puuttuvan osaamisen hankkimiseen re levanteilla ja resursseja säästävällä
   tavalla.

   Väestön ikärakenteen kehitys, tieto- ja viestintätekniikan vaikutukset, työelämän monitahoinen
   muutos sekä globalisaation eteneminen ja alueellinen kehitys asettavat työikäisen väestön osaa miselle
   suuria haasteita. Vuoteen 2015 mennessä noin miljoona nykyiseen työvoimaan kuuluvaa jää
   eläkkeelle tai siirtyy muusta syystä työelämän ulkopuolelle. Ikäluokkien pieneneminen vauhdit taa
   pyrkimyksiä työvoiman saatavuuden turvaamiseen, työurien pidentämiseen ja työllisyysasteen
   nostamiseen. Työvoimalta vaaditaan tulevaisuudessa entistä parempaa osaamista, sen jatkuvaa
   kehittämistä ja kykyä sopeutua koko ajan muuttuviin olosuhteisiin. Myös kasvavan
   maahanmuuttajaväestön koulutuksellisiin erityishaasteisiin tulee varautua.

   Työn ja työmarkkinoiden jatkuva muutos heijastuu mm. työvoimaan ja yksilöihin kohdistuvina
   muuttuvina vaatimuksina. Ihmisille tarjoutuu uusia mahdollisuuksia, mutta kehityksen vauhti ja
   kilpailu synnyttävät myös kitkatekijöitä. Yhteiskunnallisen murroksen takia epävarmuus työelämässä
   on lisääntynyt, ja yksilöiden oman elämän hallinta on sen seurauksena tullut haastee llisemmaksi.
   Paikkansa löytäminen, osaamisen jatkuva kehittäminen, työttömyyden kohtaaminen tai terveydelliset
   rajoitukset ovat vaativia haasteita ja tuovat monta epävarmuustekijää elämään. Elämänkulku ja ura
   vaativat nykyään yksilöllisempiä ratkaisuja kuin perinteiset opinto-, ammatti- ja työurat. Kun ennen
   siirryttiin opiskeluvaiheen jälkeen työhön, vuorottelevat nyt työ, työttömyys ja koulutusvaiheet.
   Toistuva ja jatkuva kouluttautuminen on osa urakehitystä; tarve mittavampaan uudelleenkoulutukseen
   ja ammatilliseen peruskoulutukseen koskee yhä useampia. Työikäisen aikuisväestön koulutustaso
   voidaan karkeasti jakaa kolmeen luokkaan: vajaa kolmannes 25 – 64-vuotiaista on vailla
   ammatillisesti eriytynyttä koulutusta, noin 25 % on vailla perusasteen jälkeistä koulutusta ja noin 5
   %:lla on ylioppilastutkinto. Runsaalla kolmanneksella ko. väestöstä on ammatillinen peruskoulutus ja
   noin kolmanneksella tätä korkeampi koulutus. Ylioppilaista on opistoasteen tutkinnon suorittaneita
   noin 17 % ja noin 14 %:lla on korkea-asteen tutkinto. Työttömien koulutustaso on keskimääräistä
   alhaisempi, sillä heistä 44 % (eli n. 235 000 henkilöä, v. 2006) on vailla perusasteen jälkeistä
   koulutusta.
   .

   Aikuisopiskelun tietopalvelut, neuvonta ja ohjaus ovat osa elinikäisen oppimisen politiikkaa. Näiden
   palveluiden merkitystä ei ole Suomessa riittävässä määrin ymmärretty ja kehitetty osana
   aikuiskoulutuspolitiikan toimenpiteitä. Nämä näkemykset ja perustelut sisältyvät opetusministeriön ja
   työministeriön yhteistyössä työelämän järjestöjen ja aikuiskoulutuksen järjestäjiä edustavien tahojen
   kanssa laatimaan aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen toimenpideohjelmaan (TM
   365/2006), jonka ehdotukset tähtäävät kouluttautumisen osuvuuden ja suunnitelmallisuuden
   lisäämiseen, toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä koulutus- ja työaikaresurssien
   käytön tehostamiseen.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                              7.8.2007

   Aikuiskoulutuksen rooli työvoima- ja elinkeinopolitiikan samoin kuin koulutuspolitiikankin välineenä
   kasvaa. Tässä tarkoituksessa työikäisen aikuisväestön osaamista ja aikuiskoulutusta koskevia
   kysymyksiä on käsitelty myös opetusministerin ja työministerin johtamassa Työ- ja
   koulutusasiainneuvostossa. Neuvostossa ovat mukana keskeisten ministeriöiden lisäksi myös
   työelämän järjestöt. Jatkotoimenpiteiden pohjaksi Koulutus- ja työasiainneuvoston aloitteesta on
   vuoden 2006 aikana valmisteltu ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kehittämispolitiikkaa
   koskevat selvitykset ja suunnitelmat viiden ministeriön (OPM, TM, KTM, STM, VM) yhteistyönä.
   Lähtökohtana kokonaisuudistuksen valmistelutyössä on ollut aikuiskoulutuksen kysyntälähtöisyyden
   vahvistaminen.

   29.9.2006 julkistetun "Muutoksen ennakointia ja hallintaa kysyntälähtöisellä aikuiskoulutuksella" -
   raportin ehdotukset koskevat a) hallinnonalojen välisen työnjaon kehittämistä ja kokonaisuuden
   toimivuutta, b) aikuiskoulutuksen tukijärjestelmiä, rahoituspohjaa ja rahastojen tehtäviä, c)
   kysyntälähtöisyyden ja tehokkuuden lisäämistä, d) aikuiskoulutuksen aseman va hvistamista
   koulutuspoliittisessa ohjauksessa, e) tasa-arvon parantamista koskevia toimenpiteitä. f) työperäistä
   maahanmuuttoa tukevia aikuiskoulutustoimenpiteitä sekä g) osaamisen asemaa osana
   työorganisaatioiden kehittämistä.      Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen
   tehostaminen on nostettu raportin ehdotusosassa yhdeksi kysyntälähtöisyyttä ja tehokkuutta
   edistävistä toimenpiteistä. Ehdotusten jatkotoimenpidesuunnitelma on hyväksytty työ- ja
   koulutusasiainneuvostossa 15.12.2006.

   Tilastojen ja tutkimusten mukaan aikuisopiskelusta suuri osa on varsin vähään suunnitteluun ja
   tietämykseen perustuvaa hakuammuntaa eivätkä koulutukseen hakeutuminen ja koulutusma hdolli-
   suuksien käyttö jakaudu tasaisesti eri väestöryhmien kesken. Ohjauksellista tukea ei ole riittävästi tai
   kattavasti saatavissa ennen koulutuspäätösten tekemistä eikä myöskään oppilaitoksissa ja
   korkeakouluissa valittujen opintojen tueksi. Virhevalintojen tai epärealististen suunnitelmien
   välttämiseksi erityisesti mittavampien urasiirtymien ja elämänmuutosten tueksi tarvitaan osaamis-
   tarpeita ja kouluttautumisvaihtoehtoja analysoivia ohjaus- ja neuvontapalveluita. Syrjäytyminen
   työmarkkinoilta ja ammatillisten opintojen keskeyttäminen on arvioitu tulevan yhteiskunnalle
   kalliiksi. Menetetyn työpanoksen arvo on puoli miljoonaa euroa/ henkilö ja sen lisäksi verotulojen
   menetys 100 000 euroa (OPM, Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko eduskunnalle 2006).
   Ammatillisen koulutuksen keskeyttäjiä vuosittain on noin 10% aloittaneista (tilastokeskus).

   Koulutusta esittelevien internetpalveluiden valikoima on suuri, mutta niiden käytettävyys sekä
   työikäiselle aikuisväestölle soveltuvan tarjonnan esittely on puutteellista niin valtakunnallisesti kuin
   oppilaitos- ja korkeakoulutasollakin. Erityisenä ongelmana on, että eri palveluiden näk yvyys
   kansalaisille on epäselvä. Aikuisopiskelun ja urasuunnittelun kansalaisille tarjottavien tieto-
   palveluiden kehittämisessä lähtökohdaksi on otettava kattavuuden ja yhteensopivuuden para ntaminen
   sekä aikuisväestön tarpeet ja niihin vastaaminen. Vuoden 2006 aikana työvoimatoimiston koulutus- ja
   ammattitietopalvelussa koulutusneuvontatapahtumia oli 266 000 ja koulutusinforyhmiin osallistui 52
   000 henkilöä. Vuoden 2006 asiakaspalautteen mukaan asiakkaat ilmoittivat asiointinsa syyksi tietojen
   puutteen (69 %) huomattavasti useammin kuin vuonna 2004 (44 %). Tietojen ja neuvonnan saaminen
   tukee alueellista ja ammatillista liikkuvuutta sekä turvaa rakennemuutostilanteissa sekä yksilöitä että
   organisaatioita.

   Työelämän ja yhteiskunnan muutokset lisäävät tarvetta urasuunnitteluun ja osaamisen kehittä miseen
   koko työuran ajan. Urasuunnittelua sekä siihen liittyvää lisä- ja täydennyskoulutusta tai mittavampaa
   uudelleenkoulutusta tukevia neuvontapalveluita on tarpeen kehittää monikanava isesti
   verkkoneuvontana, puhelinneuvontana sekä ryhmä- ja henkilökohtaisena neuvontana ja ohjauksena.

   Tehokasta ja osaamistarpeisiin räätälöityä aikuisopiskelua edistävää ohjausta ei ole riittävästi
   saatavissa aikuiskoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Ohjaukseen erikoistunutta
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                            7.8.2007
    henkilökuntaa on riittämättömästi eikä po. osaamista ja vastuuta sisälly tarpeeksi
    opetushenkilökunnan koulutukseen ja tehtäviin.

   Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittämistä varten perustettiin vuo nna 2005
   työministeriön ja opetusministeriön yhteinen työryhmä, jonka tavoitteena oli laatia ko. palvelujen
   kehittämistä varten toimenpideohjelma. Työryhmä julkaisi ehdotuksista raportin keväällä 2006
   (Työhallinnon julkaisu –sarja nro 365). Seuraavat hanke-ehdotukset perustuvat ko. työryhmän
   toimenpide-ehdotuksiin.

   2) Kuvaus toiminnan sisällöstä

   Aikuisopintojen tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen tulee koostumaan useasta
   laaja-alaisesta hankekokonaisuudesta, jotka liittyvät
   1) sähköisten palvelujen kehittämiseen erityisesti neuvontatoiminnassa aikuiskoulutuksen osuvuuden
   ja suunnitelmallisuuden parantamiseksi,
   2) ohjaus-, neuvonta- ja opetushenkilöstön osaamisen vahvistamiseen sekä osaamisen tunnistamisen
   ja tunnustamisen uusien välineiden ja menetelmien käyttöönottoon niin, että toimenpiteet edistävät
   samalla aikuiskoulutuksen kysyntälähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä ko skevia tavoitteita sekä
   3) ohjaustyön arviointi- ja tutkimustoiminnan- sekä menetelmien kehittämiseen sekä kansallisen
   politiikan tueksi että laajemman eurooppalaisen innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi Suomen
   johtaman yhteistyöverkoston kautta.

   2.1 Hanke-esitys: Koulutusneuvontaa ja uraohjausta verkossa

   Aikuisopiskelun     suunnitelmallisuuden     lisäämiseksi    tarvitaan     työikäisen    aikuisväestön
   koulutusmahdollisuudet selkeällä, kattavalla ja asiakaslähtöisellä tavalla esitteleviä verkkopalveluja
   sekä uusia, niitä tukevia sekä vuorovaikutteisia neuvonta- ja ohjauspalveluja. Verkko uutena
   palvelukanavana lisää palvelujen saatavuutta ja alueellista tasa-arvoa sekä asiakkaiden
   mahdollisuuksia valita itselleen sopiva palvelukanava. Lisäksi se täydentää ja laajentaa
   valtakunnallisia tietopalveluja (mm. Opintoluotsi, Ammattinetti) sekä erityisesti työhallinnon
   ammatillisen ohjauksen palveluja.

   Uusien      verkkopalvelujen  luomiseksi esitetään käynnistettäväksi        vuosille 2007-2009
   Koulutusneuvontaa ja uraohjausta verkossa –hanke, jonka tavoitteena on kehittää ja tuotteistaa
   verkkoon valtakunnalliset neuvonta- ja ohjauspalvelut. Tavoitteena on lisätä kansalaisten
   mahdollisuuksia saada asiantuntevaa neuvontaa ja ohjausta koulutusvalintoihin, urasuunnitteluun,
   osaamisen kehittämiseen, opintojen rahoitukseen ja tarkoituksen mukaiseen työhön sijoittumiseen
   liittyvissä kysymyksissä. Verkkoneuvonta ja -uraohjaus tehostavat jo olemassa olevien palvelujen
   toimintaa ja resurssien käyttöä. Tavoitteena on myös luoda moniammatillinen, as iakaslähtöinen
   neuvonta- ja ohjausverkosto mm. seuraavien toimijoiden kesken: työhallinto, OPM/Opintoluotsi,
   Opetushallitus, CIMO, Erilaisten oppijoiden liitto, Yritys-Suomi ja opinto-ohjaajat. Uudenlaisten
   tuotantomallien sekä palveluiden ja palveluyhdistelmien kehittäminen lisää räätälöitävyyttä sekä
   asiakas- ja prosessilähtöisyyttä. Verkossa tapahtuvat neuvonta ja –ohjausprosessit pystytään
   dokumentoimaan ja tietoja voidaan hyödyntää tutkimustyössä ja arvioinnin tukena kehitettäessä
   palveluja.

   Koulutusneuvonnan ja uraohjauksen verkkopalvelun käyttäjiä voivat olla eri- ikäiset työssä tai
   työelämän ulkopuolella olevat henkilöt sekä työelämään paluuta suunnittelevat, työttömät tai
   opiskelijat, jotka osaamisensa lisäämiseksi tarvitsevat ammatillisen ohjauksen palveluja. Kun
   koulutusneuvonnan ja uraohjauksen palvelujen saatavuus lisääntyy verkkopalvelun avulla, saavat
   palvelua myös sellaiset ryhmät, jotka nyt eivät pääse kyselemään tietoja esim. työvoimato imistoista
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                            7.8.2007
    aukioloaikojen, etäisyyksien tai muiden syiden vuoksi. Palvelujen saatavuutta lisäämällä edistetään
    samalla osaavan työvoiman saannin turvaamista ja työllisyysasteen nostamista tulevina vuosina.

   Tulevat käyttäjämäärät riippuvat kysyntätarpeen lisäksi palvelua tarjoavien resurssien määrästä sekä
   palvelun markkinoinnista. Koulutusneuvonnan osalta palveluvolyymiksi on palvelun va lmistuttua
   arvioitu noin 50 000 neuvontakertaa vuodessa ja uraohjauksen osalta taas noin 30 000 ohjausprosessia
   vuodessa. Koulutusneuvontaa antavat koulutusneuvojat sidosryhmäkumppaneineen (arvioitu kysyntä
   edellyttää noin 11 htv:n panostusta verkkoneuvontaan vuodesta 2010 a lkaen) ja uraohjausta antavat
   ammatinvalintapsykologit (arvioitu kysyntä edellyttäisi noin 10 htv verkko-ohjaukseen).

   Työikäisen väestön tieto-, ohjaus- ja neuvontapalvelujen kehittäminen tukee aikuisen edellytyksiä
   ylläpitää, kehittää ja uusintaa ammattitaitoa. Em. tavoitteiden toteutuessa myös työllisyysaste nousee.
   Tavoitteet tukevat osaavan työvoiman saannin turvaamista tulevina vuosina. Verkkoneuvonta ja –
   ohjaus on asiakasystävällistä, koska yhteydenotto voidaan tehdä koska tahansa virastoajoista
   riippumatta ja vastaus/ohjaus on henkilökohtainen. Hankkeella nostetaan myös koulutusneuvonnan ja
   uraohjauksen tuottavuutta. Hankkeen avulla neuvonta- ja ohjaustyötä voidaan siirtää ruuhka-alueilta
   vähemmän kuormitetuille alueille.

   Hankkeeseen on arvioitu tarvittavan projektipäällikön lisäksi 2 kokopäivätoimista ja yksi
   puolipäiväinen projektisuunnittelija. Toimintatapojen kehittäminen verkkoon edellyttää myös
   toimivan sähköisen alustan kehittämistä.

   2.2   Hanke-esitys:     Aikuisohjaus    työelämän   voimavarana.       Aikuiskoulutuksen
   kysyntälähtöisyyttä, työelämäyhteistyötä ja osaamisen tunnustamista edistävä ohjaus - ja
   neuvontahenkilöstön tuki- ja valmennusohjelma.

   Työelämä ja työikäinen aikuisväestö tarvitsevat ammattitaitoiset ja monipuoliset neuvonta- ja
   ohjauspalvelut osaamistarpeisiin ja elämänmuutoksiin parhaiten vastaavan neuvonnan ja ohjauksen
   turvaamiseksi. Neuvonta- ja ohjauspalvelujen saatavuuden, riittävyyden ja monipuolisen
   asiantuntemuksen turvaaminen edellyttää vahvaa alueellista ja paikallista verkostoitumista sekä
   konkreettisen kehittämisohjelman laatimista, jonka suunnittelusta ja toimeenpanosta vastaavat
   työhallinto, opetushallinto, työmarkkinajärjestöt sekä oppilaitokset ja korkeakoulut.

   Aikuisväestön osaamisen tunnustamisen uusia välineitä ja toimintatapoja ei saavuteta nykyisten
   toimintamallien kautta, vaan mukaan tarvitaan liiketoiminnan ja osaamisalueiden rajapinnoista
   syntyviä uusia innovaatiota. Kysyntälähtöinen aikuiskoulutus on hankeen yksi kantava periaate,
   jolloin yksilön valintavapautta määrittää työmarkkinatilanne. Tämän rinnalla on aikuiskoulutusta
   tarkasteltava myös yksilölähtöisesti. Aikuiskoulutusta järjestävien oppilaitosten ja korkeakoulujen
   tarjontaa ja toimintatapoja tulee uudistaa niin, että koulutuksen järjestäjät sekä työhallinnon
   asiantuntijat pystyvät nykyistä paremmin ennakoimaan työelämän osaamistarpeita ja tunnistamaan
   sekä yhteen sovittamaan työpaikkojen tulevaisuuden osaamistarpeita ja aikuisten osaamisen
   kehittämispalveluja.

            Hankkeessa kehitetään yritysten ja työorganisaation yhteistyö kumppaneina osaamistarpeiden
            analysointia ja koulutusjärjestelyjen joustavaa järjestämistä ja toteuttamista. Hankkeessa
            kehitetään työikäiselle aikuisväestölle soveltuvia tutkinto- ja koulutuspalvelujen, lisä- ja
            täydennyskoulutuksena järjestelyjä, tutkinto- ja koulutustarjonnan monipuolistamista ja
            joustavuutta niin, että koulutus vastaa työelämän tarpeita ja menettelyt soveltuvat
            aikuisväestön elämäntilanteisiin Tämä edellyttää kaikkien koulutusasteiden yhteistyötä
            aiemman osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittämisessä niin, että aikuisia
            koskevat järjestelyt ovat kattavasti käytössä eri asteilla. Hankkeen aikana tutk into-,opetus-
            ,ohjaus- ja neuvontapalvelut henkilökohtaistetaan kaikilla koulutusasteilla eri
            koulutusasteiden tarpeet ja erityispiirteet huomioon ottaen. Hankkeessa eri koulutusasteiden
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                           7.8.2007
             edustajat     verkostoituvat sidosryhmien ja työelämän yhteistyökumppaneiden kanssa
             alueellisesti ja toimivat oman lainsäädäntönsä rajoissa. Lisäksi hankkeen tavoitteista
             nousevien tarpeiden mukaan parannetaan alueellisesti ja kansallisesti eri koulutusasteiden
             henkilöstön aikuiskoulutukseen tarvittavaa työelämätuntemusta ja aikuispedagogista
             osaamista.

   Aikuisväestön neuvonnan ja ohjauksen asiantuntijuuden lisäämiseksi tarvitaan laaja tuki- ja
   valmennusohjelma. Ohjaus- ja neuvontatyötä tekeviä on työhallinnon ja opetushallinnon
   organisaatioissa ja hankkeissa, työpaikoilla sekä kolmannella sektorilla. Paras ohjauksen
   asiantuntemus saadaan, kun rakennetaan monialainen, työ- ja opetushallinnon ylittävä alueellinen
   yhteistyöverkosto ja kehitetään ko. verkostossa toimivien ammatillista osaamista verkostotyöhön ja
   ohjaus- ja neuvontatyöhön. Tuki- ja valmennusohjelma tulee sisältämään ennen koulutukseen
   hakeutumista tarvittavan neuvonta- ja ohjausosaamisen lisäämisen sekä koulutuksen aikaisen
   ohjausosaamisen parantamisen. Esitettävä hanke muodostuu kolmesta osasta: Opin ovi; Erkkeri ja
   Studio. Opin ovi –hankkeen painopiste on ennen tutkinnon suorittamista ja opiskelua tapahtuvassa ns.
   hakevassa toiminnassa ja hakeutumisvaiheessa. Erkkeri-hanke tarjoaa ohjauskoulutusta aikuisten
   ohjausta ja neuvontatyötä tekeville eri organisaatioissa. Studio-hankkeella lisätään aikuiskouluttajien
   (korkea-aste,   aikuiskoulutuskeskukset,      vapaa      sivistystyö,  kolmassektori,      aikuislukiot,
   työpaikkaohjaajat, elinkeinoelämän uraohjaajat, työhallinto) pedagogisia ja ohjauksellisia taitoja.

   Paras ohjauksen ja neuvonnan asiantuntemus saadaan, kun rakennetaan monialainen, työ- ja
   opetushallinnon rajat ylittävä, alueellinen ohjauksen yhteistyöverkosto. Ohjaus- ja neuvontatyötä
   tekeviä on sekä opetushallinnon että työhallinnon organisaatioissa ja näiden organisaatioiden ESR-
   ym. kehittämishankkeissa sekä jossain määrin myös kolmannella sektorilla yhdistysten piirissä ja
   työntekijäliitoissa ja yrityksissä. Opin ovi -hankkeessa tavoitteena on tuottaa uudenlaisia,
   kehittyneempiä tapoja tehdä aikuisopiskelun neuvonnan ja ohjauksen alueellista yhteistyötä, jossa
   yhteistyön pääosapuolina ovat oppilaitosten, työvoimatoimistojen ja työpaikkojen toimijat.
   Kehitettävien toimintamuotojen tulee vastata kaikkien aikuisten, mutta erityisesti tähän mennessä
   aikuiskoulutuksessa aliedustettuna olleiden ryhmien (määritelty hankesuunnitelmassa) tarpeisiin.
   Hankkeen tavoitteena on kehittää, ylläpitää ja päivittää aikuisten opiskeluun ja elämänkulkuun
   liittyvää ohjaus- ja neuvontatyötä tekevien eri organisaatioiden toimijoiden osaamista sekä tukea
   työelämän kehittymistä työntekijöiden ohjaukseen liittyvässä toiminnassa. Koko tuki- ja
   valmennusohjelman (so. Opin ovi, Erkkeri ja Studio) eri toimintamuodoissa painottuu proaktivinen
   neuvonta ja ohjaus sekä koulutuksen henkilökohtaistaminen. Lisäksi järjestetään organisaatiokohtaista
   tukea ja johdon koulutusta. Opin-ovi hankkeessa keskeisiä toimijoita ovat Hämeen, Jyväskylän ja
   Oulun ammattikorkeakoulujen ammatilliset opettajakorkeakoulut ja Haaga-Helia, lääninhallitukset,
   Työvoimaopisto sekä Jyväskylän ja Joensuun yliopistot.

   Opin ovi saavuttaa noin 500 osallistujaa ja tuottaa valmennusta noin 40 alueelliselle
   valmennusryhmälle. Valmennusryhmillä lisätään työhallinnossa, työpaikoilla ja aikuiskoulutuksessa
   toimivien ohjaus- ja neuvontatyötä tekevien henkilöiden ohjaus-ja yhteistyövalmiuksia. Painopisteenä
   on ennen opintojen alkua tapahtuvan ohjauksen vahvistaminen. Opin ovi- hanke toteutetaan vuosina
   2007-2011.

   Erkkeriin osallistuu noin 1 900 ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, aikuislukioissa, vapaan
   sivistystyön piirissä, järjestöissä, työhallinnossa, työpaikoilla sekä korkeakouluissa toimivaa ohjaajaa.
   Tavoitteena on lisätä aikuisten ohjausta ja neuvontaa tekevien henkilöiden osaamista sekä
   moniammatillista ohjauksellista verkostotyötä. Lisäksi tuetaan organisaatioiden toimintamallien
   kehittämistä ja ohjauksen johtamista.

   Studion on tarkoitus saavuttaa noin 2 300 osallistujaa ja noin 120 organisaatiota. Tavoitteena on
   lisätä aikuiskoulutuksessa toimivien kouluttajien pedagogista osaamista. Erkkeri ja Studio- hankkeet
   ajoittuvat vuosille 2008-2013.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                                 7.8.2007

   2.3. Hanke-esitys: Ohjauksen strateginen asema ja tutkimus

   Kehittämishankkeeseen/tuki- ja valmennusohjelmaan on tärkeää liittää alusta alkaen
   kokonaisvaltainen arviointi- ja tutkimustyö. Ohjausalan koulutuksen, verkostomaisen yhteistyön ja
   ohjaustyön vaikuttavuuden tutkimus on nykyisin vielä varsin puutteellista ja sitä on tarpeen tehostaa
   ja viedä eteenpäin. Tutkimusosiossa hyödynnetään myös kansainvälisiä hyviä käytäntöjä mm.
   Kanadasta.

   Valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan integroituva tutkimushanke on osa poikkihallinnollisen
   kansallisen elinikäisen ohjauksen palautejärjestelmän kehittämistä. Pitkän aikavälin tavoitteena on
   kokonaisuus, jota eri toimijat voivat käyttää oman työnsä arvioinnissa ja pa ikantaa omaa toimintansa
   suhteessa valtakunnalliseen referenssitietokantaan. Vastaavasti hallinto voi näiden työvälineiden
   arvioida eri palvelumuotojen mitoitusta kysyntään ja palvelujen resurssitehokkuutta tai toteuttaa tila-
   arviointeja kansallisen päätöksenteon tueksi. Tämän kokonaisuuden kehittämisessä otetaan huomioon
   olemassa oleva muu kansallinen jo olemassa oleva tiedontuotanto.

   Kehittämisohjelmaan integroituvat aikuisten tiedotuksen, neuvonnan ja ohjauksen hankkeet tarjoavat
   kontekstin, jossa jäsennetään rajapinta aikuisille suunnattujen palvelujen ja elinikäisen ohjauksen
   palautejärjestelmän kehittämiselle. Kehittämistyö integroidaan hankkeiden sisäiseen arviointiin.
   Toimintatutkimuksellisesti toteutettu palvelujen pilotointi on samalla arviointityövälineiden kehittelyä
   osana kansallista kokonaisuutta.

   Tutkimuksen avulla tuetaan myös kansallisen poikkihallinnollisen elinikäisen ohjausstrategian
   kehittämistä, arviointia ja toimeenpanoa. Tutkimuksessa selvitetään, miten strategian avulla edistetään
   työelämän kokonaisvaltaista kehittämistä eri toiminta-alueilla ja eri hallintojen aloilla, miten strategiat
   vastaavat eri kohderyhmien (sidosryhmät, palvelujen tuottajat, asiakkaat, päättäjät) tarpeisiin. Samalla
   tarkastellaan, miten kustannustehokkaasti tuotetaan poikkihallinnollisia ja yhteisrahoitteisia palveluja
   kansallisesti ja alueellisesti. Tutkimushankkeen kautta tehostetaan korkeakoulujen kansallista ja
   kansainvälistä verkostotyötä sekä ohjauksen koulutuksessa ja tutkimuksessa.

   Temaattisesti tutkimushankkeet voidaan jaetaan kolmeen kokonaisuuteen:
    Ohjauksen yhteys kilpailukyvyn ja työelämän kehittämiseen.
    Ohjauksen yhteys koulutustarjonnan suunnitteluun ja toteutukseen
    Aikuisopiskelijoiden     tiedottamisen,    neuvonnan      ja   ohjauksen            eri    työmuotojen
      kustannustehokkuuden, laadun ja vaikuttavuuden arviointi

   3) Ohjelma pe rustuu seuraaviin kansallisesti hyväksyttyihin kehittämisstrategioihin

   Kehittämisohjelma perustuu työministeriön ja opetusministeriön yhteisen työryhmän laatimaan
   toimenpideohjelmaan aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämiseksi (TM
   julkaisu nro 365/2006). Tämän lisäksi on otettu huomioon työ- ja koulutusasiain neuvoston tilauksesta
   valmistellut suositukset ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kehittämiseksi (Muutoksen
   ennakointia ja hallintaa kysyntälähtöisellä aikuiskoulutuksella OPM 29.9.2006). Tuorein
   kehittämisohjelmaan liittyvä linjaus on 16.3.2007 valmistunut opetusministeriön ja työministeriön
   yhteinen ehdotus työperäistä maahanmuuttoa ja maahanmuuttajaväestön työllistymistä edistäväksi
   aikuiskoulutusohjelmaksi (Työmaa 2008-2012)

   Aikuisopiskelun tieto-, neuvonta ja ohjauspalveluiden kehittämisohjelman strategiapohja voidaan
   tiivistää seuraaviin strategiavalintoihin:

                   i. Talouskasvun turvaaminen varmistamalla osaavan työvoiman saatavuus
                  ii. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensopivuuden parantaminen
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                           7.8.2007
                  iii. Työurien pidentäminen
                  iv. Elinikäisen oppimisen politiikan toteutuminen varmistetaan elinikäisellä
                       ohjauksella (tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut). Tämä on myös EU:n ja OECD:n
                       politiikassa yksi keskeinen linjaus.
                   v. Rakennetyöttömyyden purkaminen sekä aikuisväestön koulutustason kohottaminen
                  vi. Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

       4)    Päävastuulliset organisaatiot

       Päänvastuullisten organisaatioiden sekä työministeriön että opetusministeriön johdolla pyritään
       turvamaan edellä kuvatun kehittämispolitiikan toteutuminen niin valtakunnallisella, alueellisella
       kuin paikallistasolla.   Päämäärän saavuttaminen edellyttää eri toimijoiden määrätietoista
       yhteistyötä sekä opetus- että työhallinnon sekä työelämän järjestöjen ja muiden keskeisten
       toimijoiden kesken. (Katso tarkemmin toimeenpanosuunnitelma)

       5)    Valtakunnallisen     teeman     koordinaatiomekanis mit      ja   yhteys    aluekehitykseen

       Opetusministeri    ja   työministeri ovat        asettaneet     1.11.2006    kehittämisohjelmalle
       koordinaatioryhmän. Ryhmässä ovat edustettuna työelämän järjestöt, oppilaitokset ja
       korkeakoulut sekä keskeiset ministeriöt ja niiden aluehallinto. Alueellisen yhteistyön ja
       verkostoitumisen edistämiseksi organisoidaan eri alueille soveltuvia toimintamalleja.


       6)    Lisäarvo kansalliseen toimintaan: miksi tehdään EU-rahoituksella ja mitä tullaan
       rahoittamaan kansallisesti?


       Työllisyysasteen nostaminen sekä työn tuottavuuden kasvu ovat Suomen kilpailukyvyn ja
       hyvinvoinnin perusta. Uhka pahenevasta työvoimapulasta ja samanaikaisesta korkeasta
       työttömyydestä on kyettävä torjumaan. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös työurien
       pidentämistä. Työurien pidentäminen ei ole mahdollista ilman aikuisväestön osaamisen
       kehittämistä ja ylläpitoa.

       Hallitus on asettanut tavoitteeksi työikäisen aikuisväestön vuotuisen koulutukseen
       osallistumisasteen nostamisen 53 prosentista 60 prosenttiin. Tämä merkitsee vuositasolla 170 000
       henkilön lisäystä aikuiskoulutuksessa. Tavoitteeseen pääse minen edellyttää nykyistä tasa-
       arvoisempaa osallistumista aikuiskoulutukseen. sekä panostuksia toiminnan laatuun ja
       vaikuttavuuteen. Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittämisohjelma lla
       edistetään näitä tavoitteita. Myös uuden hallituksen ohjelmassa           korostetaan toimivan
       aikuiskoulutuksen välttämättömyyttä työllisyyttä, kilpailukykyä ja tuottavuutta koskevien
       tavoitteiden toteuttamisessa ja asetetaan tavoitteeksi koko työikäisen             aikuisväestön
       kannustaminen kehittämään omaa osaamistaan sekä työelämäläheisten kouluttautumismuotojen
       vahvistaminen.

       Euroopan unionin komissio julkisti lokakuussa 2006 aikuiskoulutustiedonannon. Komissio katsoo,
       että aikuisten oppiminen on kriittinen tekijä Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisessa.
       Tiedonannon pääviestit ovat seuraavat:

       - aikuiskoulututukseen osallistumisastetta tulee nostaa ja tehdä siitä tasaisempaa eri väestöryhmien
       kesken

       - aikuiskoulutuksen laatua tulee nostaa investoimalla opetusmenetelmiin ja -aineistoon ja
       aikuiskouluttajien ammattitaitoon sekä kehittämällä laadunvarmistusjärjestelmiä
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                              7.8.2007

       - aikuiskoulutusta tulee saattaa opiskelijakeskeisemmäksi kehittämällä osaamisen tunnistamista ja
       tunnustamista

       -ikääntyneiden ja maahanmuuttajien koulutusta tulee kehittää

       Ohjauksen merkitys korostuu tavoitteiden saavuttamisessa. Ohjauksen strateginen asema onkin
       vahvistumassa Eurooppa-tasolla, sillä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella järjestetyn ohjausalan
       konferenssin tuloksena on päätetty perustaa EU-maiden ohjausalan toimintapolitiikkaa käsittelevä
       verkosto. Suomen johtama verkosto aloittaa työnsä toukokuussa 2007.

       Työikäisen aikuisväestön osaamista palvelevien tieto- ja neuvontapalvelujen ja ohjauksen
       kehittämisohjelman toimeenpano vaatii lisäresursseja, mutta tuo onnistuessaan myös resurs-
       sisäästöjä. Hukkavalinnat ja moninkertaiset koulutukset vähenevät, tutkinto- ja koulutusresurssit
       ovat tehokkaammassa käytössä osaamisen suunnitelmallisen rakentamisen seurauk sena. Myös
       kansalaisten ja työelämän aikaa ja rahaa säästyy. Palveluide n laatua ja vaikuttavuutta koskeva
       arviointi on tarpeen järjestää systemaattisesti kansainvälisiä esimerkkejä soveltaen. ESR-ohjelman
       hyödyntäminen on realistinen vaihtoehto käynnistää mittavia ja kiireellisiä toimenpiteitä.

       Aikuisopiskelun tietopalvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kansallisen toimenpideohjelman
       valmistelussa lähtökohtana on ollut, että toimenpideohjelmaa edistetään osana elinikäisen
       oppimisen politiikkaa, työvoima- ja aikuiskoulutuspolitiikkaa mahdollisimman tehokkaasti
       kansallisin resurssein. Nämä tavoitteet on otettu huomioon opetusministeriön ja työministeriön
       toiminta- ja taloussuunnitelmissa sekä kehittämishankkeiden painotuksissa. Kansallisella
       rahoituksella on jo käynnistetty mm. Itä-Suomessa neuvontapalvelupilotti AIVO, jossa ovat
       mukana kaikki Pohjois-Karjalan aikuisoppilaitokset ja korkeakoulut sekä opetus- ja työhallinto.
       Kansallista rahoitusta on suunnattu myös pilottihankkeen puitteissa                     opetus- ja
       neuvontahenkilöstön täydennyskoulutukseen. Toisaalta toimenpideohjelman valmistelussa ja sen
       ehdotusten jatkosuunnittelussa lähtökohtana on alusta lähtien ollut, että tavoiteltua vaikuttavuutta
       ja kattavuutta ei saada aikaan ilman mittavaa ESR-rahoitusta, ESR-rahoitukseen tähtäävä
       valmistelu on tästä syystä käynnistetty jo keväällä 2006 heti toimenpideohjelman valmistumisen
       jälkeen oleellisena osana ehdotusten jatkotoimia. ESR-valmistelua kuten ehdotusten
       jatkovalmistelun koordinointia laajemminkin on ohjannut opetusministeriön ja työministeriön
       asettama laajapohjainen seuranta- ja koordinaatioryhmä, jossa työelämän järjestöt ja toiminnan
       kannalta keskeiset tahot ovat olleet mukana.


       7)    Suhde Lissabonin strategian mukaisiin tavoitteisiin

       Edistää työmarkkinoiden ja koulutuksen kohtaantoa ja näin ollen tukee elinikäistä e urooppalaista
       oppimista ja parantaa kilpailukykyä sekä alueellista tasapainoa. Ohjelmakaudella 2007 - 2013
       kilpailukykyä edistäviä toimenpiteitä tullaan entisestään painottamaan ko hdentamalla varoja
       entistä määrätietoisemmin osaamisen, kilpailukyvyn, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan,
       yritystoiminnan ja työllisyyden edistämiseen. Koheesiopolitiikan suuntaviivat 2 ja 3 ovat Suomen
       kannalta ohjelmakaudella 2007 - 2013 keskeisimmät. Koheesiopolitiikan suuntaviivan 1 toimet
       keskittyvät Suomessa kilpailukykyisten toimintaympäristöjen kehittämiseen.

       8) Yhteiset ohjaavat periaatteet


       Tasa-arvo: Ohjelman tavoitteena on erityisesti parantaa koulutuksellisesti aliedustettujen ryhmien
       osallistumista aikuiskoulutukseen
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                            7.8.2007
        Sosiaaliset innovaatiot: Ohjelman tavoitteena on lisätä verkostoituvaa toimintatapaa sekä
        valtakunnallisesti, alueellisesti että seutukunnallisesti. Verkostoituminen koskee paitsi
        viranomaisia, oppilaitoksia ja korkeakouluja myös työyhteisöjen ja työelämän toimijoita. Toimijat
        osallistuvat työtään dokumentoimalla palautejärjestelmien kehittämiseen samanaikaisesti itse
        palvelujärjestelmien kehittämisen kanssa.
        Kumppanuus ja pienet toimijat: Ohjelma perustuu oppilaitosten, korkeakoulujen sekä työelämän
        verkostoyhteistyöhön. Kehittämistyössä hyödynnetään ja yhdistellään erillisiä järjestelmiä
        kattavammiksi kokonaisuuksiksi.Kehittämisohjelman tukirakenteet tukevat kansallisen,
        alueellisen ja paikallisen tason kumppanuutta.
        Kansainvälisyys: Erityisesti kehittämisohjelman osio, joka koskee ohjauksen strategisen aseman
        vahvistamista ja tutkimusta hyödyntää vahvasti kansainvälisiä hyviä käytäntöjä.


       II TOIMEENPANOSUUNNITELMA

       9) Kehittämisohjelman hallinto ja toteutus

       Kehittämisohjelman päärahoittajia ovat opetus ministeriö 21 milj.€ ja työministeriö 15 milj.€
       (36 milj. €) jäljempänä esitettävän rahoitussuunnitelman mukaisesti.
       Kehittämisohjelman kokonaisuuden toimeenpanoa ohjaa ja valvoo koordinaatioryhmä.
       Puheenjohtajisto edustaa ohjelman päärahoittajia e li opetusministeriötä ja työministeriötä.
       Ryhmässä on edustettuna opetushallitus, työelämän järjestöt, oppilaitokset, korkeakoulut sekä työ-
       ja opetusministeriöiden aluehallinnot.

       Kehittämisohjelma jakaantuu kolmeen hankekokonaisuuteen, joiden toimeenpanon toteutus ja
       tukirakenteet on esitetty yksityiskohtaisesti liitteenä olevissa hanke-esityksissä.

       Osahankkeiden 1 (verkkoneuvonta) ja 3 (ohjausta tukeva tutkimus) kotipesänä toimisi
       työministeriö ja työhallinto. Osahanke 2 (tuki- ja valmennusohjelma) sijoittuisi pääosin
       opetusministeriön sektorille, jossa sijoituspaikkana voisi olla esim. yksi tai useampi lääninhallitus.
       Itä-Suomen läänin edustaja on ollut mukana toimenpideohjelman/ valtakunnallisen
       kehittämisohjelman koordinaatioryhmässä ja ohjelman toteutusta Itä-Suomessa koskevat
       tavoitteet ja toimenpiteet on näin huomioonotettu suunnittelutyössä. Hankkeiden hallinnointia ja
       toimeenpanoa tarkennetaan työministeriöstä saatujen ohjeiden jälkeen (Leena Pentikäinen).

       10) Toiminnan vaiheet ja aikataulu

       Kohdassa 2 esitellyt hankekuvaukset, joiden tarkemmat projektihakemukset ovat liitteenä ovat
       valmiita käynnistymään heti kun valtakunnalliset päätökset Manner-Suomen ESR-ohjelmasta
       vuosille 2007-2013 on tehty.

       11) Konkreettiset tulokset ja indikaattorit

       Koko toimintalinja 3 luonteen mukaisesti aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta ja ohjauspalvelujen
       valtakunnallisen kehittämisohjelman tulosten ja vaikutusten saavuttamista on haasteellista
       todentaa. Tarkastelussa on eroteltava tulokset yksittäisten kansalaiste n osallisuuden,
       palvelujärjestelmien kehittämisen ja tuloksellisuuden sekä kansallisen ohjausta koskevan julkisen
       päätöksenteon näkökulmista. Tavoiteltavia tuloksia on tarkasteltava sekä määrällisinä että
       laadullisina. Kokoavana konkreettina tulostavoitteena on myös yhteinen tiedon strukturointi
       hankkeessa kehitettävien sosiaalisten innovaatioiden pysyvämmäksi keskinäiseksi vertailemiseksi
       ja juurruttamiseksi.

       Hanke 1: Kehittää ja tuotteistaa verkkoon valtakunnalliset neuvonta- ja ohjauspalvelut.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                              7.8.2007
        Sähköisten palvelujen kehittämishankkeessa palvelujen saavutettavuuden lisääntymistä arvioidaan
        palvelujen käytön volyymin muutoksien perusteella eri kohderyhmissä. Palvelujen laadun
        indikaattoreita ovat esim. neuvonnan saatavuus, tietojen oikeellisuus, ajantasaisuus ja kattavuus,
        tietojen selkeys ja ymmärrettävyys, helppo palveluympäristö ja riittävän hyvä asiakaspalaute

       Hanke 2: Saada alueilla toimimaan aikuisopiskelun ohjauksen poikkihallinnollinen
       asiantuntijaverkosto.   Toiminta tehostaa alueellista, asiakaslähtöistä, aikuisopiskelun
       henkilökohtaistavaa opiskeluun ohjausta. Aikuiskoulutuksessa aliedustettujen ryhmien osuus
       koulutuksessa lisääntyy. Työelämän valmius urakehityksen ohjaukseen ja ko. palvelujen käyttöön
       lisääntyy. Aikuisopiskelun ohjausosaaminen, työssä jaksaminen ja työhyvinvointi lisääntyvät.
       Tuottaa uusia keinoja koulutuksen ja työelämän tarpeisiin, jotta ne paremmin vastaavat
       aikuisväestön elämäntilanteisiin ja niissä syntyviin koulutustarpeisiin.

       Toimenpideohjelman tavoitteiden määrällisenä indikaattorina on aikuiskoulutuksessa
       aliedustettujen ryhmien osuuden kasvu. Lisäksi arvioidaan, miten laajasti on otettu käyttöön
       aiemmin opitun tunnistamisen työmuotoja. Aikuisopiskelijan tilanteen muutosta kuvaavia
       indikaattoreita ovat esim. oppimistulokset, itsetunnon vahvistuminen, motivaatio, itsenäistyminen
       sekä elämään liittyvät sosiaaliset tai taloudelliset muutokset. Ohjausprosessin laatua voidaan
       arvioida sekä ohjaussuhteen näkökulmasta tai missä määrin ohjauksessa on otettu huomioon
       yleiset urasuunnitteluun liittyvät työmuodot tai alakohtaisten kompetenssien kehittämiseen
       tähtäävät toimenpiteet.

       Palvelujärjestelyjen kehittämisen näkökulmasta kootaan tietoa, miten laajasti eri alueilla on
       perustettu alueellisia poikkihallinnollisia ohjauksen yhte istyömuotoja, ja miten eri hallinnonalojen
       ja sidosryhmien toimintamuodoista on luotu yhteiset strategiat. Erikseen arvioidaan eri
       organisaatioissa toimivien tiedotuksesta, neuvonnasta ja ohjauksesta vastaavien henkilöiden
       kompetenssien kehitystä valmennusohjelmissa ja täydennyskoulutuksessa. Laadullisesti
       arvioidaan, miten koulutusta vastaavien organisaatioiden ja työelämän välille on syntynyt
       systemaattisia oppimiskumppanuuksia alueellisen kehittämisen näkökulmasta.


       Hanke 3: Valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointitoimintaa.
       Toimintaohjelmaan integroituvan tutkimushankkeessa tuotetaan tiedotuksesta, neuvonnasta ja
       ohjauksesta vastaaville tahoille työvälineitä oman toiminnan itsearviointiin ja eri työmuotojen
       vaikuttavuuden arviointiin. Arviointivälineiden rakentaminen on osa pysyvämmän
       poikkihallinnollisen kansallisen elinikäisen ohjauksen palautejärjestelmän kehittämistä. Lisäksi
       tuotetaan työväline olemassa olevien hyvien työkäytäntöjen ja tutkimustiedon levittämiseksi.
       Palautejärjestelmän kokonaisarvioinnissa hyödynnetään EU:n jäsenmaiden yhteisiä ohjauksen
       laadun metakriteerejä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Arvioinnissa selvitetään,
       miten aikuisopiskelijoiden osallisuus on otettu huomioon laadunvarmistuksessa ja palve lujen
       kehittämisessä.      Toiseksi selvitetään ohjauksesta vastaavien henkilöiden pätevyyksiä ja
       kompetensseja eri työtehtävissä, ja miten he ylläpitävät ammattitaitoaan. Ohjauspalvelujen
       jatkuvan kehittämisen näkökulmasta arvioidaan laatuvaatimusten määrittelyn selkeys ja
       menettelytavat palvelujen kehittämiseksi vastaamaan eri asiakasryhmien tarpeita.                 Oma
       indikaattori on myös eri hallinnonalojen sisäisten ja keskinäisten palautejärjestelmien kattavuus ja
       tuloksellisuuden keskinäinen vertailumahdollisuus. Ta voitteena on varmistaa, että eri tahoilla
       toimivien tai eri asiakasryhmille suunnattujen ohjauspalvelujen laadunvarmistusten kesken ei olisi
       ristiriitaisuuksia. Kokonaisarvioinnissa tarkastellaan ohjauspalveluja tarjoavien tahojen
       keskinäisen yhteistyön laajuutta ja toimivuutta. Palautejärjestelmän kehittämisessä otetaan
       huomioon myös yksityisten yritysten, työnantajien tai muiden julkisten palvelujen rinnalla
       toimivien tahojen tuottamat ohjauspalvelut.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                             7.8.2007
        Asiakkaille näkyvien palvelujen rinnalla palautejärjestelmän kehittämisessä arvioidaan ohjauksen
        asemaa ja koulutus-, elinkeino            ja työvoimapolitiikassa.          Toimenpideohjelman
        kokonaisarvioinnissa tulee tarkastella kehitettävän palautejärjestelmän läpinäkyvyyttä ja
        ymmärrettävyyttä aikuisopiskelijoiden, palvelujen tuottajien, eri sidosryhmien ja hallinnon
        näkökulmista. Tavoitteena on myös suhteuttaa Suomen ohjauksellisen työn kokonaisuuden käyttö
        ja johtaminen Suomen kannalta relevantteihin muihin maihin.

   12) Kustannusarvio ja rahoitus

       Seuraavassa esitetään kehittämisohjelman kokonaisrahoitus osahankkeittain ja hallinnonaloittain.
       Siinä ei ole eritelty sosiaalirahaston osuutta eikä arvioitu yksityisen tai kuntarahoituksen osuuksia.
       Niinikään ei vielä ole otettu kantaa vuosittaiseen rahoitukseen.

       Osahanke                                   OPM             TM              Yhteensä
                                                  milj.€          milj.€
       1. Koulutusneuvontaa ja uraohjausta                        2,0             2,0
       verkossa
       2. Aikuiskoulutuksen kysyntälähtöi-
       syys osaavan työvoiman saatavuuden
       ja työelämän kehittämisen voima-
       varana
       Aikuisopiskelun     neuvonnan    ja
       ohjauksen tuki-ja valmennusohjelma
                 - Opin ovi
                 - Erkkeri                 7,0                    9,0             16,0
                 - Studio                  6,5                                     6,5
                                           7,5                                     7,5

       3. Ohjauksen strateginen asema ja                          4,0             4,0
       tutkimus

       Kehittämisohjelma yhteensä                 21,0            15,0            36,0


Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Kehittämisohjelma: Osaajana työmarkkinoille (Työelämävastaavuuden parantaminen ja
työpaikalla tapahtuvan oppimisen tuke minen ammatillisessa koulutuksessa ja
korkeakoulutuksessa)

I KEHITTÄMISOHJELMAN PERUSTELUT, SISÄLTÖ JA LISÄARVO

Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu, haasteet ja tavoitteet

             Maailmanlaajuinen työnjako yhdessä väestön ikärakenteen muutoksen kanssa merkitsee
             elinkeinorakenteen, työprosessien ja työmarkkinoiden ja sitä kautta osaamistarpe iden
             muuttumista. Suomi voi kilpailla globaaleilla markkinoilla ainoastaan (huippu)osaamisella
             sekä hyödyntämällä uusia sosiaalisia ja teknologisia innovaatioita.

             Osaamiseen kohdistuvat vaatimukset ja muutostarpeet edellyttävät koulutuksen ja
             työelämän tiivistä yhteistyötä, jotta koulutusta osataan suunnata sisällöllisesti, laadullisesti
             ja määrällisesti tulevien työvoimatarpeiden mukaisesti ja samalla edistää työllist ymistä.
             Tavoitteena on koulutuksen työelämävastaavuuden lisääminen ja koulutuksesta
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                            7.8.2007
              valmistuvien työelämään siirtymisen edistäminen sekä työmarkkinoilla tarvittavan
              osaamisen parantaminen.

             Työvoiman tarjonnan niukkeneminen nuorten ikäluokkien pienenemisen myötä korostaa
             työpaikkojen merkitystä oppimisympäristöinä. Työpaikalla tapahtuva opiskelun
             laajentaminen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadun kehittäminen tarjoaa työ nantajille
             mahdollisuuksia rekrytoida ammattitaitoista työvoimaa. Samalla voidaan vähentää
             koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä opiskelun mielekkyyttä, koska opiskelua ja työs säoloa
             on helpompi sovittaa yhteen.

             Työpaikalla tapahtuva oppiminen, työharjoittelu ja opiskelun aikainen työkokemus ovat
             merkittäviä tekijöitä vastavalmistuneen työmarkkinoille sijoittumisessa. Opintojen
             keskeyttämisen toimenpideohjelman mukaisesti (OPM 2007:2) opiskelijoiden tulee jo
             koulutuksen kuluessa kiinnittyä työelämään erilaisten projektien, harjoittelun ja työpaikalla
             tapahtuvan oppimisen avulla. Opiskelijoiden tulisi saada riittävästi ja realistisesti tietoa
             oman opintoalansa työmahdollisuuksista. Erityisesti korkeakouluharjoittelun tulisi nykyistä
             paremmin tukea opiskelijoiden opintoja ja työelämään sijoittumista valmistumisen jälkeen.

             Koulutuksen laaja ja syvällinen yhteys ja vuoropuhelu työelämän kanssa ovat yhte ydessä
             myös aluekehittämiseen ja ammatillisen huippuosaamisen edistämiseen. Koulutuksen rooli
             aluekehittäjänä on merkittävä ja korostuu erityisesti työvoimapoliittisten kriisien
             yhteydessä. Tavoitteena on, että paikalliset korkeakoulut sekä ammatilliset ja
             aikuiskoulutusta antavat oppilaitokset verkottuvat yhdessä työhallinnon ja alueen yritysten
             kanssa vastaamaan alueen työvoimatarpeeseen sekä tukemaan alueen elinvo imaisuutta ja
             kehittämistä koulutuksen keinoin. Lisäksi verkoston avulla voidaan ra tkaista
             työvoimapoliittisiin kriiseihin kytkeytyviä koulutuksellisia kysymyksiä.

             Korkeakoululaitoksen meneillään oleva rakenteellinen kehittäminen, kaksiportaiseen
             tutkintorakenteeseen siirtyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot
             parantavat korkeakoulujen mahdollisuuksia vastata työelämän tarpeisiin laajenevan
             keinovalikoiman avulla. Koulutuksen työelämävastaavuuden parantamiseksi ja
             koulutuksesta työelämään siirtymisen edistämiseksi tarvitaan kuitenkin uusia
             yhteistyömalleja korkeakoulujen välillä alueellisesti ja alakohtaisesti, korkeakoulujen
             nykyistä parempia vuorovaikutusrakenteita työelämän kanssa ja uusia välineitä vastata
             muuttuviin työvoimatarpeisiin. Vastaavia vuorovaikutusrakenteiden ja uusien
             toimintamallien kehittämistarpeita on myös ammatillisessa koulutuksessa.

Kuvaus toiminnan sisällöstä

             Koulutuksen työelämävastaavuutta ja koulutuksesta työelämään siirtymistä parannetaan
             kehittämällä opetussuunnitelmia, opetusta ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen menetelmiä
             ja laatua kaikilla koulutusaloilla ja -tasoilla. Ammatillisten ja aikuiskoulutusta antavien
             oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työelämäyhteistyötä lisätään ja
             verkostoitumista vahvistetaan. Tähän toimintaan kuuluvat opettajien työelämään
             perehdyttämismenetelmien kehittäminen, työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja
             työharjoittelun ohjaajien valmentaminen sekä yhteistyömallien synnyttäminen. Lisäksi
             toteutetaan kehittämis- ja palveluprojekteja työelämän ja oppilaitosten välisenä yhteistyönä.
             Yhteistyöprojektien avulla edistetään mm. ammatillista huippuosaamista. Aluekehitystä
             tuetaan korkeakoulujen, ammatillisten ja aikuiskoulutusta antavien oppilaitosten, yritysten
             ja muiden työorganisaatioiden sekä työhallinnon yhteistyönä. Erityisesti kiinnitetään
             huomiota pienten yritysten mahdollisuuksiin osallistua työpaikalla tapahtuvan oppimiseen ja
             osaamisen arviointiin.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                                  7.8.2007
              Korkeakouluharjoittelujärjestelmä tarvitsee uudistamista, koska se ei ole kehittynyt uuden
              tutkintojärjestelmän mukaisesti eikä se riittävästi tue työmarkkinoille siirtymistä. Uudet
              toimintamallit vaativat koko työharjoittelujärjestelmän uudelleen tarkastelua.
              Harjoittelukäytännöt ovat erilaisia ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.
              Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa harjoittelujakso kuuluu
              opintoihin vaihtelevassa laajuudessa. Yliopistoissa harjoitteluun eivät sen sijaan pääse
              kaikki halukkaat, sillä harjoittelukäytännöt vaihtelevat tiedekunnittain ja laitoksittain.
              Erityisiä ongelmia on aloilla, jotka eivät ole ammatillisesti suuntautuneita ja joissa opintojen
              pitkittyminen on ongelma. Työelämäkytkentä tulisi olla osa koko opintoprosessia, ja
              työharjoittelu pitäisi näkyä henkilökohtaisissa opintosuunnitelmissa (HOPS). Tämä
              edellyttää, että uraohjaajia, valmistumisvaiheessa ohjaajina toimivia opiskelijo ita ja
              työelämäkoordinaattoreita valmennetaan työelämäyhteyksien tukijoiksi korkeakouluissa ja
              lisätään yhteyksiä työpaikkoihin.

              Opettajien työelämäosaamisen lisääminen, ohjaajien kouluttaminen, työelämän kanssa
              toteutettavat kehittämis- ja palveluprojektit ja yhteinen opetussuunnitelmatyöskentely ja
              muu opetuksen kehittäminen parantavat koulutuksen valmiuksia reagoida yhteiskunnan ja
              elinkeinoelämän muuttuviin osaamistarpeisiin ja vastata ammattitaitovaatimuksiin.
              Huippuosaamisen editäminen antaa yksilöille mahdollisuuksia oman osaamisensa jatkuvaan
              parantamiseen ja lisää myös yritysten kilpailukyky ja tuottavuutta.

              Tärkeitä tekijöitä koulutuksen työelämävastaavuuden parantamisessa ovat käynnissä olevat
              korkeakoululaitoksen rakenteellinen kehittäminen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen
              järjestäjäverkon kokoaminen, joilla on heijastusvaikutuksia myös to imintatapoihin ja
              yhteistyömalleihin.

Yhteys kansallisesti hyväksyttyyn ohjelmaan tai kehittämisstrategiaan

              Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman keskeisiä arvoja ovat sivistys ja osaaminen.
              Hallitusohjelman mukaan työikäisen väestön voimavarat tulee ottaa nykyistä laaje mmin
              käyttöön, lisätä työn tuottavuutta ja varautua väestön ikääntymiseen. Tämä ede llyttää
              hallitusohjelman mukaan työvoiman tarjonnan kasvattamista, työvoiman kysynnän ja
              tarjonnan kohtaannon parantamista, koulutuksesta valmistumisen nopeuttamista sekä
              uudenlaisten yhteistyömuotojen rakentamista työelämän ja koulutusjärjestelmän välille sekä
              valtakunnallisesti että alueellisesti. Hallitusohjelman mukaan ammatillisen koulutuksen
              työelämälähtöisyyttä parannetaan ja ammattikorkeakoulujen amma ttiosaamisen
              kehittämistä, työelämäyhteyttä ja alueellista vaikuttavuutta vahvistetaan. Nämä tavoitteet
              korostuvat myös Vanhasen II hallituksen Työn, yrittämisen ja työelämän
              politiikkaohjelmassa.

              Kehittämisohjelma perustuu Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi -
              Suomen kansalliseen toimenpideohjelmaan vuosille 2005 - 2008 -asiakirjaan, Koulutus ja
              tutkimus 2003 - 2008 ja 2007 - 2012 -kehittämissuunnitelmiin sekä opintojen
              keskeyttämisen toimenpideohjelmaan (OPM 2007:2).

Päävastuulliset organisaatiot

              Rahoittajina ovat opetusministeriö, Opetushallitus ja lääninhallitukset. Projektitasolla
              rahoitukseen osallistuvat myös kunnat ja yksityinen sektori.

              Kehittämisohjelman käytännön toteutuksesta vastaavat pääosin oppilaitokset s ekä
              korkeakoulut ja niiden yhteiset verkostot osana rakenteellista kehittämistä. Projektin
              toteuttajana voi olla myös muu organisaatio tai yhteisö. Yhteistyök umppaneina projekteissa
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                            7.8.2007
              toimivat työelämäyhteyksien kehittämisen kannalta keskeiset ohjelma-asiakirjassa mainitut
              tahot.

Koordinaatiomekanismit ja yhteys aluekehitykseen

             Kehittämisohjelman toimeenpanosta vastaa opetusministeriö. Opetusministeriö vastaa
             kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumisesta yhdessä Opetushallituksen ja
             lääninhallitusten kanssa ohjaamalla ja koordinoimalla kehittämisohjelman toteutusta eri
             koulutusaloilla ja -tasoilla sekä seuraamalla ohjelma-asiakirjassa asetettujen tavoitteiden
             toteutumista. Kehittämisohjelman toimeenpanon ja toteutuksen ohjausta ja seurantaa varten
             opetusministeriö asettaa ohjausryhmän tai antaa ohjaustehtävän jonkin olemassa olevan
             ryhmän tai ryhmien tehtäväksi.

             Opetusministeriön asettama tai nimeämä ohjausryhmä (ohjausryhmät) koordinoi
             kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumista myös alueosioiden osalta. Koulutus- ja
             tutkimuspalveluiden vaikuttavuuden ja työelämävastaavuuden vahvistamiseksi kehitetään
             oppilaitosten, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden yhteisiä rakenteita alueellisesti.

Lisäarvo kansalliseen toimintaan

             Koulutuksen työelämävastaavuuden parantaminen on keskeistä koulutuksesta työhön
             siirtymisen helpottamiseksi ja edistämiseksi. ESR-toimin voidaan tuottaa lisäarvoa
             kansalliseen toimintaan mahdollistamalla työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja osaamisen
             arviointiin sekä muuhun opetukseen liittyvien yhteistyösuhteiden ja -verkostojen
             rakentaminen, kehittäminen, vakiinnuttaminen ja vahvistaminen.

             Yhteistyösuhteiden ja -verkostojen kehittämisessä keskeisiä keinoja ovat opettajien
             työelämäsuhteiden ja työelämäosaamisen vahvistaminen, ohjaajien kouluttaminen sekä
             koulutuksen ja työelämän edustajien kanssa yhteistyössä toteutettavat kehittämis- ja
             palveluprojektit.

Suhde Lissabonin strategian mukaisiin tavoitteisiin

             Lissabonin strategian tavoitteena on taloudellisen kasvun ja työllisyyden edistäminen koko
             EU:n alueella. Laadukas ja toimiva koulutus turvaa ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman
             saatavuuden ja lisää kilpailukykyä. Kehittämisohjelman tavoitteena on edistää
             työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon paranemista
             sovittamalla yhteen koulutuksen ja työelämän tarpeita. Koulutusjärjestelmiä mukautetaan
             vastaamaan paremmin työmarkkinoiden ja tietoon perustuviin tarpeisiin. Toimet tukevat
             suuntaviivojen 20 (Parannetaan työmarkkinoiden tarpeiden kohtaantoa), 23 (Laajennetaan ja
             parannetaan sijoittamista inhimilliseen pääomaan) ja 24 (opiskelu- ja koulutusjärjestelmät
             vastaamaan uusia osaamis- ja ammattitaitovaatimuksia) toteutusta.

Yhteiset ohjaavat periaatteet

             Tasa-arvo

             Sukupuolten tasa-arvonäkökulma ei ole erityisenä painopisteenä koko
             kehittämisohjelmassa. Korkeakouluharjoittelun kehittämisen painopiste on niillä
             naisvaltaisilla aloilla, joista ei valmistuta selkeään tavoiteammattiin.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                               7.8.2007
              Sosiaaliset innovaatiot

             Kehittämisohjelma tukee sosiaalisten innovaatioiden edistämistä, sillä se ma hdollistaa
             yhteisöissä ja toimijaverkoissa tapahtuvien toimintatapojen kehittämisen.

             Kestävä kehitys

             Kestävän kehityksen näkökulma ei ole erityisenä painopisteenä kehittämiso hjelmassa.

             Kumppanuus ja pienet toimijat

             Kehittämisohjelma perustuu ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen sekä työelämän
             verkostoyhteistyöhön. Kehittämisohjelman tukirakenteet tukevat kansallisen, alueellisen ja
             paikallisen tason kumppanuutta ja rohkaisevat työelämää, erityisesti pieniä yrityksiä,
             osallistumaan toimintaan eri tasoilla.

             Kansainvälisyys

             Ohjelma mahdollistaa työelämäsuhteiden ja työelämäosaamisen kehittämisen ja
             yhteistyöverkostojen rakentamisen sekä hyvien käytäntöjen etsimisen ja levittämisen myös
             kansainvälisellä tasolla.

II TOIMEENPANOSUUNNITELMA

Kohderyhmä

             Kohderyhmänä ovat työelämäyhteyksien lisäämisen ja (huippu)osaamisen edistämisen
             kannalta keskeisimmät toimijat. Ammatillisten ja aikuiskoulutusta antavien oppilaitosten ja
             korkeakoulujen opettajat ja opetukseen osallistuvat ammattihenkilöt tai vastaavat sekä
             työpaikalla tapahtuvaa oppimista tai harjoittelua o hjaavat työelämän edustajat ovat
             keskeisiä. Kohderyhmään kuuluvat myös muut työelämäyhteistyön kehittäjät
             korkeakouluissa, ammatillisissa ja aikuiskoulutusta antavissa oppilaitoksissa sekä
             työelämässä.

Tukirakenne ja toteutusmalli

             Kehittämisprojektien toteutumista tuetaan, koordinoidaan ja arvioidaan tukirakenteen
             avulla. Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen osalta projektien tuesta, koordinoinnista ja
             arvioinnista vastaa Opetushallitus. Korkeakoulutuksen osalta koordinoinnista ja arvioinnista
             vastaavat korkeakoulujen yhteiset verkostot osana rakenteellista kehittämistä. Lisäksi
             voidaan hankkia ostopalveluita (esim. selvitykset, ulkoiset arvioinnit) tukemaan
             tukirakenteiden työtä. Tukirakenteiden tavoitteena on edistää ohjelman tavoitte ita
             toteuttavien projektien toimeenpanoa ja lisätä projektien vaikuttavuutta. Tukirakenteiden
             avulla vauhditetaan projektien käynnistymistä, edistetään keskinäistä verko stomaista
             yhteistyötä sekä koordinoidaan ja tuetaan projektien toimintaa ja kehittämisohjelman
             tavoitteiden saavuttamista koko kehittämisohjelman ajan. Tukirakenteiden te htävänä on
             lisäksi kartoittaa ja levittää projekteissa syntyneitä hyviä käytäntöjä sekä projektien sisällä
             että laajemminkin. Tukirakenteiden avulla seurataan projektien tuloksellisuutta ja
             vaikuttavuutta systemaattisesti koko kehittämisohjelman ajan sekä edistetään ja tuetaan
             ohjelman kytkentää kansalliseen politiikkaan.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                                7.8.2007
              Kehittämistyön toteuttamisen tueksi tukirakenteet huolehtivat, että projektien vastuuhenkilöt
              koulutetaan ja projektien työelämälähtöisiä ja pedagogisia ratka isuja tuetaan koko projektin
              ajan. Sisältöalueita ovat esim.

                toimintatavan luominen eri aloille ja alueille
                kehittämistarpeiden määrittely
                ohjaajien pedagoginen tuki
                hankeosaaminen
                kehittämisosaaminen ja kehittämistyön konsultointi
                alakohtainen hankkeiden benchmarking
                hankkeiden vaikuttavuuden arviointi.

             Kehittämisohjelman projektit toteutetaan alakohtaisina tai alueellisina verkostoina, joissa on
             mukana oppilaitosten ja korkeakoulujen lisäksi yrityksiä, (työelämän) järjestöjä sekä muita
             oppilaitosten ja korkeakoulujen ulkopuolisia toimijoita. Tavoitteena on, että projektit
             vastaavat työelämäyhteistyön ja opettajien ja ohjaajien osaamisen kehittämisestä sekä
             ammatillisen huippuosaamisen edistämisestä alakohtaisesti tai alueellisesti, arvioivat
             alakohtaisen osaamisen tilaa, jakavat keskinäistä osaamistaan, kehittävät opetusmenetelmiä
             ja -toteutustapoja, kehittävät ohjaajien koulutuksen malleja ja etsivät innovatiivisia tapoja
             työelämäyhteistyön ja opettajien ja ohjaajien osaamisen kehittämiseen. Projektit voivat
             sisältää myös ostopalveluina toteutettavaa alakohtaista täydennyskoulutusta ja / tai
             pedagogista täydennyskoulutusta.

Toiminnan vaiheet ja aikataulu

             Suunnittelun vaiheet

             Kehittämisohjelman käynnistettävät toimet (tavoitteet ja toteutusperiaatteet) on suunniteltu
             ja kustannusarvio laadittu. Ohjelma voidaan käynnistää, kun seurantajärjeste lmät ovat
             valmiina ja seurantakomitea on käsitellyt kehittämisohjelmakokonaisuuden.

             Käynnistettävät toimet

             1. Opettajien työelämäosaamisen kehittäminen

             Tavoitteet

             Opettaja voi kehittää työelämäosaamistaan työelämäjaksolla, suorittamalla ammatti- ja
             erikoisammattitutkinnon tai niiden osia tai muita ammatillisia opintoja tai osallistumalla
             alakohtaiseen täydennyskoulutukseen. Tavoitteena on

              kehittää opettajan omaa alaansa koskevaa substanssiosaamista
              lisätä opettajan tuntemusta alan työprosesseista
              tarkastella ja kehittää oman alan opetussuunnitelmaa suhteessa työelämäjaksolla
               koettuun tai opintojen yhteydessä omaksuttuun
              luoda jatkuvuutta arkipäivän yhteistyöhön opp ilaitoksen ja työpaikan välille
              antaa valmiuksia opintoprosessien ja opetuksen kehittämiseen (mm. HOPS)

             Työelämäjakson ja koulutuksen tarkemmat tavoitteet määritellään oppilaitoksen tai
             korkeakoulun ja opettajan henkilökohtaisten kehittymistarpeiden pohja lta.

             Toteutusperiaatteet
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                                7.8.2007

             Opettajan työelämäjakson pituus on yhdestä viikosta kahteen kuukauteen tai tarvittaessa
             pidempi. Jakso voidaan toteuttaa myös useassa erässä. Työpaikan valinta perustuu läheisesti
             opettajan omaan koulutus- ja ammattialaan sekä henkilökohtaisiin kehittymistavoitteisiin.

             Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon (tai osaan) valmentautuminen liitetään
             mahdollisuuksien mukaan opettajan työelämäjaksoon, jolloin sen tavoitteet kytkeytyvät
             kiinteämmin ammatillisen tai aikuiskoulutusta antavan oppilaitoksen tai korkeakoulun
             tavoitteisiin. Koulutus voi olla myös muuta ammatillista ko ulutusta tai ajankohtaista
             substanssikoulutusta täydennyskoulutuksena. Ajanko htaiset substanssikoulutukset voidaan
             toteuttaa esim. ostopalveluina, asiantuntijavaihtona verkostossa tai
             työelämäyhteistyökumppaneiden tarjoamina mahdollisuuksina.

             Koko korkeakouluharjoittelujärjestelmä tulisi arvioida ala- ja aluekohtaisesti ja etsiä yhteisiä
             malleja sekä toimintamuotoja työelämäyhteyksien vahvistamiseksi. Korkeakoulujen jo
             olemassa olevat ja kehittyvät yhteistyöverkostot luovat pohjan uudistusten
             toimeenpanemiseksi.

             Toteutusaika

             Koko ohjelmakausi

             2. Työpaikkaohjaajien koulutus

             Tavoitteet

             Työpaikkaohjaajien koulutukseen haetaan alakohtaisia ja innovatiivisia toteutustapoja,
             joihin vaikuttavat esim. alan työpaikkojen koko ja luonne, aiemmin koulutettujen
             työpaikkaohjaajien määrä, opettajien valmiudet toimia työpaikkaohjaajien kouluttajina,
             työpaikkaohjaajien koulutuksen kytkeminen osaksi ammatillisten tai aikuiskoulutusta
             antavien oppilaitosten tai korkeakoulujen ja työpaikkojen normaalia toimintaa ja
             työntekijöiden osaamisen tunnistaminen. Työpaikkaohjaajien koulutus tulisi nähdä
             jatkuvana, yhteisenä oppimisprosessina. Koulutukset tulisi suunnitella osaksi työpaikkojen
             omaa toimintaa ja arkipäivää. Peruskoulutuksen lisäksi huomiota kiinnitetään
             työpaikkaohjaajien täydennyskoulutukseen. Tavoitteena on myös saada kokemuksia ja
             arviointitietoa vaihtoehtoisista tavoista toteuttaa työpaikkaohjaajien koulutusta.

             Korkeakouluharjoittelujärjestelmän uudistaminen vaatii työpaikkaohjaajakäytännön
             luomista ja hyvien toimintatapojen mallintamista. Tämä edellyttää uraohjaaja- ja
             työelämäkoordinaattorijärjestelmän vahvistamista.

             Toteutusperiaatteet

             Työpaikkaohjaajien koulutus voidaan toteuttaa erillisenä projektina, mutta suositeltavaa on
             työpaikkaohaajien koulutuksen kytkeminen osaksi alakohtaisia tai alueellisia
             työelämäyhteistyön kehittämisprojekteja. Koulutuksen laajuus, sisältö ja toteutustapa voivat
             vaihdella alueen ja työpaikkojen tarpeiden mukaan. Myös työelämäjaksoihin osallistuvat
             opettajat voivat toimia samalla työpaikkaohjaajien kouluttajina. Tuetaan työpaikkaohjaajien
             verkostoitumista ja verkostomaista toimintaa.

             Työelämään ohjaavien toimijoiden järjestelmää korkeakouluissa on vahvistettava ja
             toimijoita valmennettava toimivan työpaikkaohjaajakäytännön luomiseksi.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                               7.8.2007
              Toteutusaika

              Koko ohjelmakausi

              3. Työelämäyhteistyö sekä yhteistyössä työelämän kanssa toteutettavat kehittämis- ja
                 palveluprojektit

              Tavoitteet

              Tavoitteena on

               vahvistaa työelämäyhteistyön vakiintuneita muotoja ja kehittää yhteisiä toimintatapoja
                ja työelämän kanssa käytävän vuoropuhelun muotoja (esim. työelämälä htöiset
                opinnäytetyöt ja projektiopinnot, työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja
                korkeakouluharjoittelun kehittäminen, asiantuntijaluennot, alumnitoiminta,
                kummiyritykset)
               edistää ammatillista huippuosaamista
               vahvistaa uraohjaajien, työelämäkoordinaattorien ja valmistumisvaiheessa ohjaaj ina
                toimivien opiskelijoiden verkostoa korkeakouluissa
               rakentaa alakohtaisia ja alueellisia yhteistyöverkostoja
               koota osaamiskeskittymiä
               arvioida oman alan tai alueen työelämän muutoksia ja tulevaisuuden osaamista rpeita
               hyödyntää syvenevää yhteistyötä opetussuunnitelmien kehittämisessä sekä opintojen
                suunnittelussa ja toteutuksessa ja osaamisen arvioinnissa
               kehittää työelämäsuuntautuneita oppimisympäristöjä
               toteuttaa yhteisiä kehittämis- ja palveluprojekteja.

              Toteutusperiaatteet

              Projektien toteuttamisessa on oleellista tiivis yhteistyö alan tai alueen työelämän kanssa.
              Työelämäyhteistyötä kehittäviä projekteja on mahdollista hyödyntää alakohtaisen ja
              alueellisen profiloitumisen vahvistajina, joka tapahtuu osana korkeakoulujen rake nteellista
              kehittämistä ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkon kokoamista.

              Työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavissa kehittämis- ja palveluprojekteissa
              lähtökohtana voi olla yhteissuunnittelu ja kumppanuus tutkimus- ja kehitystoiminnassa tai
              yrityksen strategiseen kehittämiseen ja strategiasta johdettuun osaamisen
              kehittämistarpeiden analysointiin pohjautuva henkilöstön osaamisen kehittäminen ja
              ammatillisen huippuosaamisen edistäminen. Kehittämis- ja palvelutoiminta kohdistuu
              erityisesti pienyrityksiin, joissa ei useinkaan ole henkilöstön kehittämisen asiantuntemusta
              ja joissa tuotannon ja koulutuksen limittäminen on haasteellista.

              Toteutusaika

              Koko ohjelmakausi. Toteutus painottuu ammatillisen koulutuksen osalta ohjelmaka uden
              loppupuolelle.

Konkreettiset tulokset ja indikaattorit

              Konkreettisia tuloksia ja määrällisiä indikaattoreita ovat

               työelämäjaksolle osallistuneiden opettajien määrä
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                              7.8.2007
               koulutettujen työpaikkaohjaajien määrä
               kohderyhmän suorittamien tutkintojen, niiden osien tai muiden opintokokona isuuksien
                 määrä
               alakohtaisten täydennyskoulutusten määrä
               yhteistyön kehittämiseen tai kehittämis- ja palveluprojekteihin osallistuneiden opettajien
                 ja ohjaajien määrä
               alueellisten, alakohtaisten ja työllistämistä edistävien verkostojen määrä

             Laadullisia indikaattoreita ovat

                osaamisen tason ja valmiuksien paraneminen
                osallistujien toimenpiteistä kokema hyöty ja toimenpiteiden vaikuttavuus
                osallistujien tyytyväisyys
                kumppanuuksien ja verkostojen hyöty ja lisäarvo
                alueellisten, paikallisten ja alakohtaisten yhteistyöverkostojen muodostuminen
                mallien ja innovaatioiden toimivuus, hyöty ja lisäarvo
                kehittämistoiminnan vakiintuminen.

             Kehittämisohjelman tulosten arvioinnissa huomiota kiinnitetään kehitettyihin
             toimintamalleihin ja niiden toimivuuteen ja soveltuvuuteen työelämälähtöisyyden
             edistämiseen. Lisäksi arvioidaan osallistujien ammatillisen osaamisen kehittymistä sekä
             kehittämistoiminnan vakiintumista ja vaikuttavuutta suhteessa organisaation aiempaan
             toimintaan ja tavoitteisiin.

Kustannusarvio ja rahoitus

             Opettajien työelämäosaamisen kehittäminen                           16 323 550 €
             Työpaikkaohjaajien koulutus                                         11 426 485 €
             Työelämäyhteistyö sekä yhteistyössä työelämän kanssa
             toteutettavat kehittämis- ja palveluprojektit                        4 897 065 €

             Yhteensä                                                            32 647 100 €


Kehittämisohjelma:
AVOIMISSA OPPIMISYMPÄRISTÖISSÄ AKTIIVISEKSI KANSALAISEKSI

Toimintalinja: 3
Hallinnonala ja yhteyshenkilöt: Opetusministeriö: Jouni Kangasniemi ja Aki Tornberg/ktpo ja Barbro
Wigell- Ryynänen ja Kirsti Kekki/kupo
Rahoitus: 2,5 miljoonaa euroa (ESR + Valtio), kunta 0,4 miljoona euroa, yksityinen 0 €/vuosi
Kehittämisohjelman aikana yhteensä 14 691 232 miljoonaa euroa. (Kuntarahoitus 2,8 miljoonaa).


Avoimet oppimisympäristöt ja aktiivi kansalaisuus

1. Kehittämisohjelman yhteiskuntapoliittinen perustelu ja haasteet

           Kehittämisohjelman tavoitteena on lisätä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia ja tasa-arvoa
           sekä monipuolisempia koulutus- ja kulttuuripalveluja eri ikäisten oppijoiden ulottuville.
           Kehittämällä    oppimisympäristöjä,       voidaan     tarjota   avoimia    opiskelu-      ja
           kehittymismahdollisuuksia kaiken ikäisille kansalaisille sosioekonomisesta taustasta ja
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                           7.8.2007
           asuinpaikasta riippumatta. Erityisen tärkeää on kehittää koulujen, oppilaitosten ja yleisten
           kirjastojen yhteistyötä ja oppimisympäristöjä vakaan perustoiminnan luomiseksi.

          Oppimisympäristöt luovat perustaa tulevaisuuden osallistumista korostavalle yhteis-kunnalle.
          Sille ominaisia piirteitä ovat mm.
          - vapaa pääsy tiedon tuottamisen tekniikoihin, julkaisuvälineisiin ja vuorovaik utus-kanaviin,
          - toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys,
          - yhteistoiminnallisen individualismin eetos
          - vertaistuotanto ja
          - verkostomainen toimintatapa

          Oppimisympäristön käsitteeseen kuuluvat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja tekninen
          oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan sitä kokonaisuutta jossa mahdollistetaan
          muodollinen ja ei- muodollinen oppiminen ja sitä tukevat toimet.

          Oppilaitosverkosto tulee tulevaisuudessa olemaan nykyistä selvästi harvempi, jo lloin tasa-
          arvoisuus koulutukseen pääsyssä ja osaamispalvelujen saavutettavuus edellyttää nykyistä
          laajemmassa mitassa verkko-opiskelun ja muiden innovatiivisten tieto- ja viestintätekniikkaa
          hyödyntävien       ratkaisujen      kehittämistä.    Verkostomaisilla    toimintatavoilla    ja
          poikkihallinnollisilla toimilla on ensisijainen merkitys oppimisympäristöjen kehittämisessä.

          Matti Vanhasen II hallitus on luvannut jatkaa toimia, joilla kehitetään verkko-opetusta ja
          toteutetaan oppilaitosten tietoyhteiskuntahankkeita.       Hallitusohjelmassa korostetaan
          vanhempien ja koulujen välistä yhteistyötä sekä perusopetuksen saavutettavuutta
          lähipalveluna. Toisella asteella lisätään lukioiden välistä sekä toisen asteen sisäistä ja
          verkostomaista      toimintatapaa.   Ammatillisen    koulutuksen     ja   aikuiskoulutuksen
          järjestäjäverkkoa kootaan vahvoiksi kokonaisuuksiksi ja erikoistuneiksi yksiköiksi. Samalla
          kehitetään vapaan sivistystyön toimintaedellytyksiä ja maahanmuuttajien sekä
          syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten sivistysmahdollisuuksia. Hallitusohjelma korostaa
          lisäksi, että kirjastojen roolia vahvistetaan lähipalveluina ja kansalaisten oppimisen,
          tietohuollon ja kulttuurin monipalvelujärjestelmänä.

          Avointen oppimisympäristöjen kehittämisellä on tärkeä tehtävä edistetää hallitusohjelman
          tavoitteita laaja-alaisesti. Avoimet oppimisympäristöt mahdollistavat alueellisesti vahvojen
          toimijaverkostojen kokoamisen, sivistyspalvelujen saatavuuden sekä eri toimijoiden
          erityisosaamisen hyödyntämisen.

          Tieto- ja viestintätekniikan avulla voidaan edistää monipuolisesti osaamiseen liittyvien
          tietopalvelujen ja ohjauksen saavutettavuutta ja kohtaavuutta. Se mahdollistaa osaamisen
          kehittämisen etenkin harvaan asutuilla alueilla sekä muutoin vaikeasti saavutettavissa
          pienemmissä kohderyhmissä, jos ryhmät ovat maantieteellisesti eri puolilla Suomea.
          Oppilaitoksia ja kirjastoja kehitetään toiminnaltaan joustaviksi ja avoimiksi
          oppimisympäristöiksi. Eri alojen koulutuksen saavutettavuus maan eri osissa paranee
          oppilaitosten tarjotessa asiantuntemustaan, ohjausta ja aineistoja verkon ja dynaamisten
          yhteistyöverkostojen välittäminä.

          Oppilaan ja opiskelijan tietohuolto on yleisille kirjastoille uusi haaste. Suomessa yleiset
          kirjastot ovat pyrkineet tähänkin asti palvelemaan monipuolisesti koulujen tarpeita. Jokainen
          Suomen kunta tarjoaa asukkailleen kirjastopalveluja. Lähikirjasto toimii iästä tai asuinpaikasta
          johtuvan syrjäytymisen ehkäisijänä ja sähköisen asioinnin palvelupisteenä.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                               7.8.2007
           Hallitusohjelman mukaan kiinnitetään lisäksi erityistä huomiota               julkisen sektorin
           palvelurakenteiden asiakaslähtöiseen       uudistamiseen tieto-   ja          viestintätekniikkaa
           laajamittaisesti hyödyntämällä sekä toimintamalleja uudistamalla.


2. Toiminnan sisällöt, tavoitteet ja tulokset

           Kehittämisohjelman tavoitteena on kehittää monipuolisia oppimisympäristöjä ja varmistaa
           niiden avoin saavutettavuus. Keskeisinä toimijoina ovat koulut, oppilaitokset, yleiset kirjastot,
           taide- ja kulttuurilaitokset ja pk -yritykset. Toiminnan yhteisessä ohjauksessa ja painotusten
           luomisessa keskeisiä organisaatioita ovat opetusministeriö, Opetushallitus, lääninhallitukset,
           kunnat (koulutuksen ylläpitäjät) ja korkeakoulut.

           Kehittämisohjelmassa tuetaan toimenpiteitä, joilla tunnistetaan erilaiset oppimis- ympäristöt ja
           varmistetaan monipuolisten oppimisympäristöjen saavutettavuus niin alueellisesti kuin
           valtakunnallisesti.

           Koulujen, oppilaitosten, yleisten kirjastojen ja eri kulttuuritoimijat huomioivia
           oppimisympäristöjä kehitetään lasten ja nuorten oppimista, kasvua ja kehitystä tukeviksi.
           Oppimisympäristöjen hyödyntäjinä voivat olla myös mikroyritysten (alle kymmenen henkeä
           työllistävät yritykset) henkilöstö ja maaseutuyrittäjät. Avoimet opp imis-ympäristöt voivat
           edistää myös työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden (kuten maahanmuuttajat, kotiä idit,
           eläkeläiset, free- lance -työntekijät, osa-aikaiset ja tuntityötä tekevät sekä pätkätyöläiset ym.)
           mahdollisuuksia osallistua oman osaamisensa kehittämiseen.

           Koulujen oppimisympäristöjen monipuolistamisella ja laadun kehittämisellä edistetään
           oppilaiden luovuutta, innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisukykyä sekä tiedon hankinnan,
           käsittelyn ja yhdistelyn kehittämistä. Koulujen, oppilaitosten, yleisten kirjastojen ja
           paikallisten kulttuurilaitosten välisen yhteistyön menetelmiä ja innovatiivisia käytänteitä
           vakiinnutetaan luontevaksi osaksi alueellista yhteistyötä.

           Koulujen piha-alueita ja lähiympäristön käyttöä laajemminkin kehitetään pedagogisesti
           toimivina oppimisympäristöinä. Tässä työssä hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikan,
           digitaalisten oppimisympäristöjen ja mediakasvatuksen mahdollisuuksia opetuksessa ja
           oppimisessa. Hankkeen aikana edistetään opettajien, kouluttajien ja kirjastohenkilöstön
           didaktisen ajattelun uudistumista. Samalla vahvistetaan eri toimijoiden valmiuksia toimia
           monikulttuurisissa oppimisympäristöissä. Alueellisilla hankkeilla kehitetään kouluista,
           oppilaitoksista, yleisistä kirjastoista ja muista lähiyhteisöistä joustavia oppimisymp äristöjä
           ohjatun ja omatoimisen opiskelun tueksi.

           Oppimisympäristöjen kehittämisen rinnalla tavoitteena on tukea kaikenikäisten oppijoiden
           omatoimista opiskelua, elinikäisen oppimisen edellytyksiä sekä kehittää heidän (verkko-
           )opiskeluvalmiuksiaan. Keskeisenä toimenpiteenä on varmistaa koulujen ja oppilaitosten
           henkilöstön sekä kirjastohenkilöstön pedagoginen ja o hjauksellinen osaaminen. Yhteistyössä
           yliopistojen, muiden oppilaitosten, taide- ja kulttuurilaitosten (ml. kirjastot) sekä eri
           sidosryhmien kanssa kehitetään uudenlaisia oppimisympäristöjä, joissa eri- ikäisillä oppijoilla
           on mahdollisuus kehittää elinikäisen oppimisen, tiedonhankinnan- ja kansalaisvaikuttamisen
           taitojaan sekä mediakasvatusta ja - lukutaitoa.

           Kaiken oppimisen kannalta on olennaista, että opetus- ja kirjastohenkilöstö on osaavaa ja
           motivoitunutta ja että käytettävissä on oppimisympäristöjä, joilla vo idaan tukea opettajien ja
           opetuksen tukihenkilöstön didaktisen ajattelun uudistumista. Yhteistyö kirjastojen kanssa on
           tärkeää.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                               7.8.2007


           Kehittämisohjelman toimintakokonaisuudet ja tulokset

           1. Koulujen, oppilaitosten ja yleisten kirjastojen kehittäminen avoimiksi oppimis-
              ympäristöiksi
           - verkostojen rakentaminen,
           - yhteisten toimintamallien kehittäminen ja levittäminen sekä
           - koulujen, oppilaitosten, kirjastojen ja muiden lähiyhteisöjen kanssa tehtävä
              kokonaisvaltainen oppimisympäristöjen kehittäminen
           2. Koulujen, oppilaitosten ja yleisten kirjastojen monipuolisten oppimisympäristöjen
              saavutettavuuden varmistaminen, erityisesti teknisten ratkaisujen kehittäminen
           - yhteistyörakenteiden luominen,
           - yhteisten toiminnallisten mallien kehittäminen,
           - kotiseutu- ja muiden vastaavien aineistojen, sekä sähköisten oppimateriaalien
              saatavuuden varmistaminen valtakunnalliseen käyttöön.
           3. Kaikenikäisten      oppijoiden     omatoimisen      verkko-opiskelun,     tiedonhankinnan,
              itseilmaisun ja vaikuttamisen taitojen tukeminen
           - opetus- ja kirjastohenkilöstön pedagoginen ja ohjaustoiminnan osaaminen,
           - tietoyhteiskuntaosallisuuden varmistaminen eri kansalaisryhmissä

           Kehittämisohjelma perustuu
           - hallitusohjelmaan,
           - Lissabonin strategian Suomen kansalliseen toimenpideohjelmaan,

           sekä seuraaviin keskeisiin kehittämisstrategioihin ja -ohjelmiin:

           -   Luovuusstrategia (OPM 2006:43)
           -   Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia 2007 - 2015 (VNK 2006)
           -   Valtioneuvoston periaatepäätös taide- ja taiteilijapolitiikasta (OPM 2003:20)
           -   Alueiden      vahvuudeksi     -kulttuuri-,    liikunta-     ja    nuorisopolitiikan   osaston
               aluekehittämisen toimenpideohjelma 2003 - 2013 (OPM 2003:22)
           -   Kirjastostrategia 2010; Tiedon ja kulttuurin saatavuuden politiikka. (OPM 2003:1)
           -   Kirjastojen     kehittämisohjelma      2006-2010.       Kirjasto     maaseudun      taajamien
               monipalvelukeskuksena. (OPM 2006:44)

3. Lisäarvo kansalliseen toimintaan ja EU -rahoituksella tehtävä osuus

           ESR-rahoituksen lisäarvo syntyy keskitetystä panostuksesta uusiin oppimis-ympäristöihin ja
           sektorit ylittävästä yhteistyöstä. Nykyinen rahoitus kattaa tällä hetkellä toimijoiden olemassa
           olevan toiminnan peruskustannukset. ESR-rahoitus kohdentuisi toiminnan edelleen
           kehittämiseksi. Ohjelman hankkeilla parannetaan laajasti oppimisympäristöjen
           kokonaistoimivuutta ja innovatiivisten yhteistyörakenteiden luomista ja hyvien
           toimintamallien levittämistä.

           Lissabonin 2010 tavoitteiden mukaisesti koulut ja oppilaitokset yhdistetään internettiin ja
           samalla niistä kehitetään monipuolisia ja avoimia oppimiskeskuksia, jotka palvelevat kaikkia.

           Euroopan unionin rahoituksella toteutetaan seuraavat tehtävät:
           - Esteettömien oppimisympäristöjen kehittäminen kouluissa ja oppilaitoksissa ja toiminnan
              edellyttämä rakenteellinen uudistaminen ja osaamisen kehittäminen
           - Kirjastojen roolin ja tehtävien vahvistaminen tietoyhteiskuntapalvelujen ja tietohuollon
              tuottamisessa
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                                   7.8.2007
           - Kouluista, oppilaitoksista ja yleisistä kirjastoista kehitetään alueellisia ja jo ustavia
               oppimisympäristöjä ohjatun ja omatoimisen opiskelun tueksi. Samalla kehitetään yleisten
               kirjastojen toimintaa maaseudun uusien elinkeinojen, etätyön ja etäopiskelun tukena
           - Avointen oppimisympäristöjen kehittäminen omaehtoisen ja tavoitteellisen opiskelun sekä
               tiedonhankinnan tueksi, itseilmaisun ja vaikuttamisen taitojen tukemiseksi ja
               erityisryhmien tietoyhteiskuntaosallisuuden varmistamiseksi
           - Tiedon yhteiskäytön edistäminen ja toimivan tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittäminen
               opetukseen, oppimiseen ja kirjastotoimeen
           - Oppilaitos- ja kirjastohenkilöstön pedagoginen osaaminen sekä ohjaustaitojen
               kehittäminen

4. Toiminnan aikataulu, kustannusarvio ja rahoitus

           Ohjelmakokonaisuus käynnistetään syksyllä 2007. Ennen ohjelman käynnistymistä laaditaan
           toimintalinjan tarkempi toteutusmalli, vamistetaan hallinnonalojen välinen työnjako ja
           käytännön organisointiin liittyvät kysymykset.

           Koulujen ja oppilaitosten sekä yleisten kirjastojen avointen ja esteettömien
           oppimisympäristöjen kehittämiseen varataan ESR ja valtion rahoitusta 2,5 miljoonaa
           euroa/vuosi.

           (Lisäksi kuntien rahoitusosuus fyysisten oppimisympäristöjen rakentamiseen ja muuhun
           toimintaan noin 0,4 miljoona euroa)




                              II TOIMEENPANOSUUNNITELMA



   5. Kehittämisohjelman hallinto ja toteutus

   Kehittämisohjelman toimeenpanosta vastaa Etelä-Suomen lääninhallitus.
   Ohjelmalla tuetaan avointen oppimisympäristöjen kehitystyötä laaja-alaisella yhteistyöllä.

   -   päärahoittaja ja yhteistyötahot

   Kehittämisohjelman päärahoittajana on ESR ja valtio.

   Ohjelman toimijoita ovat muun muassa opetus-, kirjasto- ja kulttuuritoimi sekä erilaiset
   kansalaisjärjestöt. Verkoston jäseninä voivat toimia myös eri hallinonalojen toimijat laajemminkin.

   Kehittämisohjelman toimeenpanoa tukemaan nimitetään ohjausryhmä, jota johtaa opetusministeriö.
   Ohjausryhmän jäseniksi kutsutaan eri hallinnonalojen ja toimijoiden edustajat sekä muut vastaavat
   asiantuntijat.


   6. Toiminnan vaiheet ja aikataulu

   Kehittämisohjelma on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2007-2013
   - Syksy 2007: Kehittämisohjelman konkretisointi ja käynnistyvien hankkeiden haku ja suunnittelu
      paikallisesti.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                             7.8.2007

   -    Vuosi 2008 -2010: Avoimiin oppimisympäristöihin liittyvien yhteistyömallien ja verkostojen
        rakentaminen sekä osaamiseen liittyvän asiantuntijuuden kokoaminen alueellisesti.

   -    Vuosi 2011-2013: oppimisympäristöjen ja osaamisen saatavuuden varmistaminen ja hyvien
        käytänteiden levittäminen kansallisesti.

   7. Tulokset ja indikaattorit

   -    Hyödynnetään Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjan liitteitä 4-5

   Tarkasteltavina indikaattoreina ovat muun muassa:
   toimintaan osallistuneiden määrä, toimivien verkostojen tavoittamien henkilöiden määrä,
   luotujen avointen oppimisympäristöjen laatu ja tehokkuus.

   8. Kustannusarvio ja rahoitus

   Alla oleva rahoitus on määritelty koko ohjelmakaudeksi/ohjelman keston ajaksi. Virallisissa
   rahoituspäätöksissä tarkennetaan rahoituksen vuotuinen kohdentuminen.

   1.                         Uusien, luovien ja innovatiivisten oppimisympäristöjen rakentaminen ja
        niiden toiminnan laadun kehittäminen, alueellisten yhteistyöverkostojen rakentaminen, 6 000 000
        euroa.

   2.                          Avointen oppimisympäristöjen edellyttämien teknisten ratkaisujen
        kehittäminen, tiedon ja sähköisten aineistojen yhteiskäytön edistäminen ja toimivan
        tietojärjestelmäarkkitehtuurin kehittäminen opetukseen, oppimiseen ja kirjasto- ja
        kulttuuritoimeen, 5 000 000 euroa.

   3.                          Oppilaitos- ja kirjastohenkilöstön pedagoginen osaaminen ja ohjaustaitojen
        kehittäminen sekä eri ryhmien omaehtoisen ja tavoitteellisen opiskelun, tiedonhankinnan,
        aktiivisen vaikuttamisen ja itseilmaisun taitojen edistäminen.
        3 700 000 euroa.

   Käytännössä ohjelman osa-alueet eivät välttämättä etene itsenäisinä kokonaisuuksina vaan eri osa-
   alueet voivat limittyä ohjelman toteutuksessa. Kehittämisohjelman työ on avointa ja ohjelmakauden
   aikana pyritään reagoimaan toiminnassa ilmeneviin muutoksiin mahdollistamalla myös erilaiset
   painotukset, tilanteen niin vaatiessa.



OPM/KTPO                                                21.5.2007

Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen (OPM)

              Toimintalinja 3:
              Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen:
              Innovaatioympäristöjen ja -verkostojen ja niitä tukevien toimintarakenteiden
              luominen.

I KEHITTÄMISOHJELMAN PERUSTELUT, SISÄLTÖ JA LISÄARVO

Yhteiskuntapoliittinen perustelu, haasteet ja tavoitteet:
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                                7.8.2007

             Suomen taloudellinen toimintaympäristö edellyttää työelämältä luovuutta, osaamista ja
             innovatiivisuutta. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn, työelämän tuottavuuden ja
             työmarkkinoiden toimivuuden kannalta avainasemassa on yritysten ja työpaikkojen luovuus
             ja osaaminen sekä kyky hyödyntää ja tuottaa erilaisia tuotannollisia, sosiaalisia ja
             kulttuurisia innovaatioita.

             Hallitusohjelmassa laaja-alaisen innovaatiopolitiikan tehostamiseksi kiinnitetään päähuomio
             koulutus-, tutkimus- ja teknologiapolitiikkaan. Teknologisten innovaatioiden lisäksi hallitus
             korostaa liiketoiminta-, muotoilu- ja organisaatioinnovaatioiden merkitystä.

             Työelämän tuottavuuteen, osaamiseen ja innovaatiokykyyn kohdistuvat haasteet edellyttävät
             monipuolisia ja toimivia innovaatioympäristöjä. Tuottavuuden, osaamisen ja innovaatioiden
             aikaansaaminen edellyttää koulutuksen ja työelämän mutta myös muiden alueellisten
             toimijoiden välille toimivia yhteistyösuhteita ja niitä tukevia toimintarakenteita. Tavoitteena
             on, että ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut ja muut työelämään vaikuttavat toimijat
             muodostavat yhteistyöverkostoja ja sitä kautta vahvistavat työelämän toimivuutta ja
             tuottavuutta tukevaa innovaatiojärjestelmää.

             Kehittämisohjelman tavoitteena on vahvistaa työelämän toimivuutta ja tuottavuutta tukevaa
             innovaatiotoimintaa edistämällä koulutus- ja muiden organisaatioiden innovatiivisuutta,
             innovaatioympäristöjen muodostamista, innovatiivisuutta edistävien verkostojen luomista
             sekä näitä tukevia toimintarakenteita.

Kuvaus toiminnan sisällöstä:


             Ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen roolia työelämän innovaatioiden, osaamisen
             ja palveluiden kehittäjinä tulee vahvistaa edelleen. Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän
             kokonaistoimivuuden parantamiseksi erityisesti ammatillista koulutusta innovaatio- ja
             osaamisjärjestelmän osana tulee vahvistaa. Ammatillisen koulutuksen tehtävät pa inottuvat
             elinkeino- ja muun työelämän eri toimialoilla tarvittavan relevantin ja korkealaatuisen
             ammatillisen osaamisen tuottamiseen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen.
             Korkeakoululaitoksen osalta meneillään oleva rakenteellinen kehittäminen vahvistaa
             korkeakoulujen roolia innovaatio- ja osaamisjärjestelmän osana. Näiden kehittämistoimien
             tueksi tarvitaan kuitenkin uusia yhteistyömuotoja ja vuorovaikutusrakenteita työelämän
             kanssa.

             Innovaatiopolitiikan laajentamiseksi ja vahvistamiseksi tulee ottaa aiempaa paremmin
             huomioon tuotannollisen innovatiivisuuden ohella myös kulttuurisen ja sosiaalisen
             innovatiivisuuden vaikutus kehitykseen. Näitä innovatiivisuuden muotoja sovelletaan ja
             tunnetaan kuitenkin vielä riittämättömästi, joten niihin liittyvää käyttöä ja tuntemusta tulee
             parantaa, mikä mahdollistaa niiden hyödyntämisen sekä kansallisissa että alueellisissa
             kehittämisstrategioissa ja - hankkeissa. Taiteen, tieteen, koulutuksen, elinkeinoelämän ja
             muun kehitykseen vaikuttavan toiminnan yhteistyötä tulee lisätä siten, että
             kulttuuriosaaminen saadaan vahvistamaan osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittämistä,
             organisaatioiden monipuolista innovatiivisuutta ja liiketoiminta osaamista.

             Työelämän erilaisilla palvelu- ja kehittämistehtävillä on kasvava merkitys
             innovaatiopolitiikassa. Suomen koko innovaatio- ja osaamisjärjestelmän
             kokonaistoimivuuden ja vaikuttavuuden kannalta keskeistä on saada aikaan sellaisia
             ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen sekä kulttuurialan toimijoiden kehittämis- ja
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                              7.8.2007
              palvelutoimintoja, joilla edistetään työelämän osaamista ja kilpailukykyä sekä tuetaan
              työpaikoilla tapahtuvaa erilaista kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

                Kehittämisohjelman kautta rahoitettavia hankkeita ovat ammatillisten oppilaitosten,
                korkeakoulujen ja kulttuurialan toimijoiden työelämään kytkeytyvää innovaatiotoimintaa,
                työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistä ja tuotteistamista tukevat
                kokeilu- ja kehittämishankkeet. Lisäksi rahoitetaan hankkeita, jotka liittyvät ammatillisen
                koulutuksen järjestäjien, korkeakoulujen ja kulttuurialan toimijoiden toiminnan
                kehittämisprosesseihin ja -rakenteisiin siten, että ne edistävät työelämän kehittämis- ja
                palvelutoimintoja.

Yhteys kansallisesti hyväksyttyyn ohjelmaan tai kehittämisstrategiaan:



                Kehittämisohjelma perustuu Lissabonin strategia kasvun ja työllisyyden parantamiseksi -
                Suomen kansalliseen toimenpideohjelmaan vuosille 2005 - 2008 -asiakirjaan, Koulutus ja
                tutkimus 2003 - 2008 -kehittämissuunnitelmaan, OPM:n keskustelumuistioon
                korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteista, valtioneuvoston vuonna 2003
                hyväksymään periaatepäätökseen taide- ja taiteilijapolitiikasta sekä sekä vuonna 2006
                valmistuneeseen Matti Vanhasen I hallituksen hallitusohjelman edellyttämään
                luovuusstrategiaan. Nykyisessä hallitusohjelmassa korostetaan laaja-alaisen
                innovaatipolitiikan tehostamiseksi koulutus-, tutkimus- ja teknologiapolitiikan merkitystä.
                Teknologisten innovaatioiden lisäksi hallitusohjelmassa korostetaan liiketoiminta-,
                muotoilu- ja organisaatioinnovaatioiden merkitystä.

Päävastuulliset organisaatiot



                Rahoittajia ovat opetusministeriö, Opetushallitus ja lääninhallitukset. Projektitasolla
                rahoitukseen osallistuvat myös kunnat ja yksityinen sektori.

                Kehittämisohjelman käytännön toteutuksesta vastaavat pääosin oppilaitokset, korkeakoulut,
                muut koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin alan toimijat sekä näiden yhteiset verkostot
                osana rakenteellista kehittämistä. Yhteistyökumppaneina projekteissa toimivat
                työelämäyhteyksien kehittämisen kannalta keskeiset tahot.
Koordinaatio mekan ismit ja yhteys aluekehitykseen

                Kehittämisohjelman toimeenpanosta vastaa opetusministeriö. Opetusministeriö vastaa
                kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumisesta yhdessä Opetushallituksen ja
                lääninhallitusten kanssa ohjaamalla ja koordinoimalla kehittämisohjelman toteutusta sekä
                seuraamalla ohjelma-asiakirjassa asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kehittämisohjelman
                toimeenpanon ja toteutuksen ohjausta ja seurantaa varten opetusministeriö asettaa
                ohjausryhmän. Opetusministeriön asettama tai nimeämä ohjausryhmä koordinoi
                kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumista myös alueosioiden osalta.

Lisäarvo kansalliseen toimintaan

                Kehittämisohjelma tukee alueellisten ja kansallisten innovaatio- ja osaamisrakenteiden
                vahvistamista. Ohjelman avulla on mahdollista rahoittaa kansallisen innovaatio järjestelmän
                vahvistamiseen liittyviä koulutus- ja muiden organisaatioiden toimia, joita ei ole mahdo llista
                rahoittaa kansallisen rahoituksen kautta.
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                                7.8.2007
             Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset ovat vaihtelevassa määrin
             kehittäneet työelämän ja yritysten kehittämis- ja palvelutehtävässä tarvittavaa osaamistaan.
             Toiminnan juurruttaminen laadukkaasti toimivaksi ja kiinteäksi osaksi ammatillisten
             oppilaitosten ja korkeakoulujen toimintaan edellyttää lisätoimia. Erityisesti tulee va hvistaa
             pk-sektorille suunnattavia palveluja.

Suhde EAKR-ohjelmiin

             Innovaatiojärjestelmien kehittäminen tukee EAKR-rahoituksella toteutettavaa pk-yritysten
             innovaatiotoiminnan edistämistä sekä alueellisten ja kansallisten innovaatio- ja
             osaamisrakenteiden vahvistamista.

Suhde Lissabonin strategian mukaisiin tavoitteisiin


             Lissabonin strategian tavoitteena on taloudellinen kasvu koko EU:n alueella. Yksi
             tärkeimmistä kilpailukykyä ja sitä kautta taloudellista kasvua vahvistava tekijä on tutk imus-,
             kehitys- ja innovaatiotoiminta.

Yhteiset ohjaavat periaatteet

             Tasa-arvo

             Tasa-arvonäkökulmaa ei erityisesti painoteta kehittämisohjelmassa.

             Sosiaaliset innovaatiot

            Kehittämisohjelma tukee sosiaalisten innovaatioiden edistämistä, sillä se mahdollistaa
            yhteisöissä ja toimijaverkoissa tapahtuvien toimintatapojen kehittämisen ja ottaa huomioon
myös innovatiivisuuden kulttuurisen ulottuvuuden.

             Kestävä kehitys

             Kestävän kehityksen näkökulma sisältyy luonnollisena osana pyrkimyksiin edistää
             innovaatiotoimintaa.

             Kumppanuus ja pienet toimijat

               Kehittämisohjelma perustuu ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja muiden
               toimijoiden sekä työelämän verkostoyhteistyöhön. Kehittämisohjelma korostaa alueellisen
ja paikallisen tason kumppanuutta ja työelämäyhteyksiä, erityisesti pk-         yritysten osallistumista.

             Kansainvälisyys

             Kehittämisohjelma mahdollistaa kansainvälisen tason yhteistyöverkostojen
             rakentamisen sekä hyvien käytäntöjen etsimisen ja levittämisen.


II TOIMEENPANOSUUNNITELMA

Kohderyhmä
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                                7.8.2007
              Kohderyhmänä ovat toimivien ja monipuolisten innovaatioympäristöjen ja -
              verkostojen ja niitä tukevien toimintarakenteiden kehittämisen kannalta keskeiset
              toimijat: ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut, kulttuurialan toimijat, muut tutkimus-
tai kehittämistyötä tekevät toimijat, yritykset sekä muut työpaikat ja              yhteisöt.

Tukirakenne ja toteutusmalli

             Hankkeiden toteutumista tuetaan, koordinoidaan ja arvioidaan tukirakenteen avulla.
             Ammatillisen koulutuksen osalta hankkeiden tuesta, koordinoinnista ja arvioinnista vastaa
             Opetushallitus. Korkeakoulutuksen osalta koordinoinnista ja arvioinnista vastaavat
             korkeakoulujen yhteiset verkostot osana rakenteellista kehittämistä. Lisäksi voidaan hankkia
             ostopalveluna mm. selvityksiä ja arviointeja tukemaan tukirakenteiden työtä.
             Tukirakenteiden tavoitteena on edistää ohjelman tavoitte ita toteuttavien hankkeiden
             toimeenpanoa ja lisätä niiden vaikuttavuutta. Tukirakenteiden avulla vauhditetaan
             hankkeiden käynnistymistä, edistetään keskinäistä verko stomaista yhteistyötä sekä
             koordinoidaan ja tuetaan hankkeiden toimintaa ja kehittämisohjelman tavoitteiden
             saavuttamista koko kehittämisohjelman ajan. Tukirakenteiden tehtävänä on lisäksi ka rtoittaa
             ja levittää hankkeissa syntyneitä hyviä käytäntöjä. Tukirakenteiden avulla seurataan
             hankkeiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta systemaattisesti koko kehittämisohjelman ajan
             sekä edistetään ja tuetaan ohjelman kytkentää kansalliseen politiikkaan.

             Kehittämisohjelman hankkeissa on mukana oppilaitosten ja korkeakoulujen lisäksi muita
             koulutuksen ja kulttuurin toimijoita, yrityksiä sekä muita työelämän toimijoita. Tavoitteena
             on, että verkostona toteuttavat hankkeet edistävät ammatillisten oppilaitosten ja
             korkeakoulujen työelämään kytkeytyvää innovaatiotoimintaa, työpaikalla tapahtuvaa
             oppimista ja osaamisen kehittämistä ja tuotteistamista sekä kulttuuriosaamista. Lisäksi
             tavoitteena on, että hankkeet edistävät ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja
             korkeakoulujen toiminnan kehittämisprosesseja ja -rakenteita siten, että ne kehittävät
             työelämän kehittämis- ja palvelutoimintoja.

Toiminnan vaiheet ja aikataulu

             Käynnistettävät toimet

             1. Työelämän innovaatiotoimintaa ja osaamista tukevat kokeilu- ja kehittämishankkeet

             Tavoitteet

              Tavoitteena on
              - toteuttaa ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen, kulttuurialan toimijoiden ja
              työelämän välistä innovaatiotoimintaa, osaamisen kehittämistä ja tuotteistamista palvelevia
kokeilu- ja kehittämishankkeita
              - vahvistaa ja laajentaa ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja kulttuurialan
              toimijoiden työelämän innovaatiotoimintaan ja palvelukokonaisuuksiin liittyvää yhteistyötä
              - kehittää ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen, kulttuurialan toimijoiden ja
              työelämän välisiä innovaatiotoimintaan ja osaamisen kehittämiseen ja tuotteistamiseen
              liittyviä verkostoja ja toimintamalleja
              - vahvistaa sosiaalisen ja kulttuurisen innovatiivisuuden soveltamista ja           tuntemusta
tuotannollisen innovatiivisuuden ohella työelämässä ja kehittää niihin             liittyviä toimintamalleja
ja -konsepteja työyhteisöjen kehittämisessä
              - vahvistaa innovaatio- ja osaamisjärjestelmän kokonaistoimivuutta
              - luoda edellytyksiä innovatiivisuutta edistävälle laatu- ja         johtamisjärjestelmien
kehittämiselle työelämässä
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                               7.8.2007

              Toteutusperiaatteet

              Toteutetaan koulutuksen, kulttuurialan toimijoiden ja työelämän välisiä ja
              työpaikkalähtöisiä innovaatiotoimintaa edistäviä sekä yritysten ja työyhteisöjen osaamisen
              kehittämistä ja tuotteistamista tukevia kokeilu- ja kehittämishankkeita. Hankkeet voivat
              perustua koulutuksen, työelämän yhteissuunnitteluun, koulutuksen, kulttuurialan
              toimijoiden ja työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan yhteistyöhön tai yritysten
              strategiseen kehittämiseen ja siitä johdettuun, koulutuksen kanssa toteuttavaan,
              innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittämiseen.

              Toteutusaika

              Koko ohjelmakausi

             2. Toimintaympäristöjen, -prosessien ja -rakenteiden kehittämiseen liittyvät hankkeet

              Tavoitteet

              Tavoitteena on
              - kehittää ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toimintaprosesseja
              ja -rakenteita työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnnan tarpeiden pohjalta
              - vahvistaa ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen
              työelämälähtöisyyttä sekä työelämän osaamis- ja kehittämistarpeisiin vastaamiskykyä
              - kehittää ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen osaamisrakenteita
              - vahvistaa ja laajentaa työelämän kehittämis- ja palvelutoiminnan innovaatioympäristöjä ja
              -verkostoja ja niitä tukevia toimintarakenteita
              - edistää yhteistyön uusia muotoja eri toimialojen välillä uusien tuote- tai
              palveluinnovaatioiden tuottamiseksi myös hyvinvoinnin-, terveyden ja kulttuurin
              aloilla

              Toteutusperiaatteet

              Toteutetaan hankkeita, jotka kehittävät ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen
              toimintaprosesseja ja -rakenteita siten, että ne tukevat työelämän kehittämis- ja
              palvelutoimintojen toteuttamista. Keskeistä on muodostaa riittävän vahvoja ja toimivia
              järjestäjiä, jotka voivat toimia monipuolisesti ja joustavasti työelämän suuntaan kehittämis-
              ja palvelutoimintojen suhteen. Kehitetään työelämän innovaatioympäristöjä sekä eri
              toimialojen välistä yhteistyötä uusien tuote- tai palveluinnovaatioiden tuottamiseksi.

              Toteutusaika

              Koko ohjelmakausi

Konkreettiset tulokset ja indikaattorit

              Konkreettisia tuloksia ovat:
              - ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja työelämän väliset
              yhteistyösuhteet
              - alueellisten ja paikallisten yhteistyöverkostojen muodostuminen
              - ammatillisten oppilaitosten työelämän kehittämis- ja palvelutehtävien lisääntyminen
              ja monipuolistuminen
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                                7.8.2007
              - ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen työelämän kehittämis- ja
              palvelutehtävän laajeneminen ja vakiintuminen
              - kulttuurisen ja sosiaalisen innovatiivisuuden sekä palvelu- ja organisaatioinnovaatioiden
              monipuolistuminen ja vahvistuminen innovaatiopolitiikassa, kulttuurinäkökulman ja -
              osaamisen integroituminen kehittämistoimintaan

             Kehittämisohjelman tulosten arviointi painottuu toteutettujen kehittämistoimien
             toimivuuteen, soveltuvuuteen ja vaikuttavuuteen työelämän innovatiivisten
             kehittämis- ja palvelutehtävien edistämiseen. Lisäksi arvioidaan kehittämistoiminnan
             vakiintumista ja vaikutusta toimijoiden toimintatapoihin ja organisoitumiseen.

Kustannusarvio ja rahoitus

             Ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen työelämään kytkeytyvät
             työelämän innovaatiotoimintaa ja osaamista tukevat
             kokeilu- ja kehittämishankkeet                                                      ?€

             Ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toimintaprosessien ja
             -rakenteiden kehittämiseen liittyvät hankkeet                                       ?€


             ESR- rahoitus vuosina 2007-2013 yhteensä 12,2 miljoonaa euroa.




Kehittämisohjelman kuvaus


Toimintalinja 3.
11. Koulutus- ja osaamistarpeiden pitkän aikavälin valtakunnallinen ennakointi mukaan l ukien
klusteriennakointi

Yhteiskunta, työelämä sekä yksilöiden koulutukselliset tarpeet tulevat jatkossa muuttumaan merkittävästi.
Kansainvälinen taloudellisen kilpailun sekä voimakkaan ikärakenteen muutoksen myötä kansalaisten ja
työelämän osaamistarpeet muuttuvat nopeasti ja osin vaikeasti ennakoitavalla tava lla. Toisaalta
koulutusjärjestelmän tehokkuus- ja tuottavuusvaateet ovat edelleen kasvamassa. Ko ulutuksen tulisikin
kohdentua siten, että se on sekä työelämän että yksilön kannalta mahdollisimman käyttökelpoista.
Samalla koulutuksen järjestämismuotojen tulisi olla sellaisia, että ne vastaavat yks ilöiden ja työelämän
tarpeisiin.

Koulutuksen oikean suuntaamisen edellytysten parantamiseksi ESR-ohjelman toimintalinja kolmen
resursseista rahoitetaan koulutus- ja osaamistarpeiden pitkän aikavälin ennakointitoimintaa. Hyvä ja
kattava tieto koulutus- ja osaamistarpeiden kehittymisestä tukee kansallista kilpailukykyä ja kansalaisten
koulutuksellista tasa-arvoa.

Kehittämisohjelmasta voidaan rahoittaa:

      Koulutustarpeiden määrällisen ennakoinnin hankkeita mukaan lukien alakohtaisen ennakoinnin
       hankkeet.
      Koulutus- ja osaamistarpeiden laadullisen ennakoinnin hankkeita
      Koulutustarpeiden klusteriennakointia
Oulun lääninhallitus
Sivistysosasto                                                                          7.8.2007
Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnilla on merkittävä asema koulutuksen määrällisen mitoittamisen
tukena. Laadullinen ennakointi hyödyttää opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden kehittämistä
kansallisella, koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen tasolla. Ennakointihankkeet tukevat myös
Valtioneuvoston viiden vuoden välein antaman koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman
valmistelutyötä.      Ennakointitoiminta,     erityisesti    klusteriennakointi,     tukee       myös
koulutustoimikuntajärjestelmän osana toimivan laajapohjaisen koulutustarpeiden ennakoinnin
koordinaatioryhmän työtä.

Pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi
nostetaan keskeiseen asemaan. Ohjelmassa todetaan mm., että ”Hallitus uudistaa ennakoinnin perusteita,
jotta laadullisiin ja määrällisiin osaamis-, koulutus-, tutkimus- ja työelämän tarpeisiin voidaan vastata
paremmin”. Kehittämisohjelman avulla tuettujen hankkeiden avulla on mahdollista osaltaan käynnistää
mainittu uudistamisprosessi.

Kehittämisohjelman myötä koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointitoimintaan ja sen kehittämiseen
saadaan laajaa asiantuntemusta myös paikalliselta tasolta. Näin ennakoinnin yhteyttä alueiden strategiseen
kehittämiseen voidaan edelleen parantaa. Kehittämisohjelman puitteissa toteutettu ennakointitoiminta
täydentää ja luo edellytyksiä kehittää Opetushallituksessa toteutettavaa perusennakointia.

Kaikki koulutusalat kattava koulutustoimikuntajärjestelmä on kehittymässä siten, että sen yhteyteen
liitetään koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatioryhmä. Ryhmän tarkoituksena on ennakoida
alueellisten ja valtakunnallisten osaamisklustereiden muodostumista ja tukea niiden suotuisaa kehitystä.
ESR-kehittämisohjelman avulla kyetään luomaan resursseja myös tähän alueiden ja toimialojen
kehittämisen kannalta keskeiseen tehtävään.

Hankepäätökset tullaan tekemään Opetushallituksessa. Kehittämisohjelman yhteiskunnallisen ja
koulutuspoliittisen tarkoituksenmukaisuuden varmista miseksi ohjelman ympärille kootaan ohjausryhmä,
jonka puheenjohtajana toimii opetusministeriö.

Kehittämishankkeen puitteissa rahoitettava ennakointitoiminta luo edellytyksiä suunnata koulutusta siten,
että se yhtäältä mahdollisimman hyvin vastaa työvoima n tarpeeseen ja toisaalta toimii apuna alueiden
kehittämistoiminnassa. Ennakointitoiminta on keskeinen väline kehitettäessä sekä aluee llista että
kansallista kilpailukykyä. Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin myötä voidaan vähentää
syrjäytymistä ja lisätä onnistuneita yksilöllisiä koulutusvalintoja. Samalla se tarjoaa mahdo llisuuden
monentasoiseen yhteistyöhön eri toimijoiden välillä.


Ohjelman konkreettisista päätöksistä, niiden valmistelusta ja hakumenettelystä vastaa Opetushallitus.
Opetushallituksen työtä tukee opetusministeriön johdolla toimiva ohjausryhmä, joka huolehtii
päätöksenteon ja kansallisen kehittämispolitiikan välisestä yhteydestä. Toiminta käynnistetään siten, että
se ensimmäiset hankkeet voivat aloittaa toimintansa syksyllä 2007.

Tavoitteena on käynnistää vuodessa 3-4 yleisennakointihanketta ja 3-4 klusteriennakointihanketta
vuodessa. Tämä edellyttää noin 8,4 miljoonan euron rahoitusta koko kehittämiskaudelle.

				
DOCUMENT INFO
Shared By:
Categories:
Stats:
views:31
posted:9/1/2010
language:Finnish
pages:67