Brain cancer cell. Alternative­cancer.net

Document Sample
Brain cancer cell. Alternative­cancer.net Powered By Docstoc
					          TOKSIKOLOGI
           Suomen Toksikologiyhdistyksen virallinen jäsenlehti
                                                  1/2008




Brain cancer cell. Alternative-cancer.net
                                                                       2                   TOKSIKOLOGI                       1/2008

Sisällysluettelo

Lehden päätoimittajalta ............................................................................................................. 3

Puheenjohtajan puheenvuoro ................................................................................................... 4

Sihteeriltä .................................................................................................................................. 5

Taloudenhoitajan palsta ............................................................................................................ 6

Suomen Toksikologiyhdistyksen hallitus vuonna 2008 ............................................................. 7

Uudet toksikologiyhdistyksen jäsenet ....................................................................................... 7

Fincopa esittely - Eija Kaliste .................................................................................................... 8

DNA - the slave of RNA - Garry Wong ...................................................................................... 9

Kalat nisäkkäiden malleina - ja kalojen myös - Aimo Oikari .................................................... 10

Kosmetiikkalainsäädäntö ja eläinkokeille vaihtoehtoiset menetelmät - Hanna Tähti............... 12

Tapaa toksikologi - haastattelussa Tarja Kohila...................................................................... 14

Ansioituneita toksikologeja Olavi Pelkonen - Bo Holmstedt palkinto....................................... 16

Kaija Linnainmaa - In memoriam ............................................................................................ 18

STY:n vuosikokouskutsu ja symposium .................................................................................. 19

Jäsentiedote, juttuvinkit lehteen & nimikilpailu ........................................................................ 23

Yhdistyksen säännöt ............................................................................................................... 24

Jäsenanomus ja osoitteen- ja nimenmuutosilmoitus ............................................................... 26



Kustantaja ja toimitus: Suomen Toksikologiyhdistys r.y.
Päätoimittaja:    Kirsi Vähäkangas, Kuopion yliopisto, Farmakologian ja toksikologian laitos,
                  PL1627, 70211 Kuopio, kirsi.vahakangas@uku.fi, puh 017-162412, 040-7455254
Toimitussihteeri: Kirsi Annola, Kuopion yliopisto, Farmakologian ja toksikologian laitos, PL1627,
                  70211 Kuopio, kirsi.annola@uku.fi, puh 017-162410
Jäsenet:          Arja Rautio (arja.rautio@oulu.fi), Kai Savolainen (kai.savolainen@ttl.fi)
                  Hanna Tähti (hanna.tahti@uta.fi)
The Finnish Society of Toxicology http://www.toksikologit.fi
EUROTOX http://www.eurotox.com                                                    IUTOX http://www.iutox.org
Society of Toxicology http://www.toxicology.org                                   www.reachinfo.fi
www.sttv.fi/kemo                                                                  http://ecb.jrc.it/reach/ (RIP Guidance & Tools)
www.ec.europa.eu/enterprise/reach/index_en.htm (mm työpaikat)
                                               3            TOKSIKOLOGI           1/2008

Päätoimittajalta

Vuosi on akateemisessa maailmassa alkanut vauhdikkaasti yliopistojen yhdistämisaikeiden
merkeissä. Muutkin tieteellistä (myös toksikologista) tutkimustoimintaa tekevistä laitoksista
ovat keskustelujen kohteena. Kun vielä näyttää siltä, että yhä enemmän ” suuri on kaunista”  ,
on toksikologiyhteisöllä todellinen tehtävä oman tieteenalansa olemassaolon turvaamisessa.
Voimat on koottava ja siinä Suomen Toksikologiyhdistys on tietysti avainasemassa. Tässä
tilanteessa on mielestäni elintärkeää, että kaikki toksikologit kuuluvat yhdistykseen heti
väitöskirjan alkuvaiheista lähtien ja että kaikki yhdessä motivoidumme pitämään
tieteenalaamme positiivisessa mielessä esillä.

Alamme on tietysti elintärkeä ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin kannalta. Itse mielelläni
määrittelen toksikologian moniin perustieteisiin perustuvaksi, soveltavaksi tieteenalaksi, jonka
tehtävänä on estää kemiallisten aineiden aiheuttamia haittavaikutuksia.            Tätä varten
toksikologinen tutkimustyö kohdistuu niin altistumisen arviointiin, toksisten mekanismien
selvittämiseen, kuin kemiallisten riskien arvioinnin edistämiseenkin mm. kehittämällä
toksisuuden testausmenetelmiä. Alamme on siis laaja ja vaatii perusteellista koulutusta,
varsinkin jos tähtää kansainvälisille markkinoille. Koulutuksesta huolehtiminen on varsinkin
akateemisten toksikologien tärkeimpiä tehtäviä, mutta toivottavasti muutkin senioritoksikologit
kokevat toksikologian koulutuksen kunniatehtäväkseen.

Toksikologiasta ja siihen liittyvistä asioista on taas erinomainen tilaisuus keskustella muiden
yhdistyksen jäsenten ja toksikologian alalla väitöskirjaa tekevien kanssa toukokuussa
Kuopiossa, STY:n vuosikokouksen merkeissä. Samassa yhteydessä on myös toksikologian
tutkijakoulun ToxGS:n vuosikokous, joten hyviä postereita Suomessa tehtävästä
toksikologisesta tutkimuksesta on tiedossa. Myös Fincopa esittäytyy Kuopiossa. Fincopan
puheenjohtaja, Eila Kaliste alustaa asiaa tässä numerossa. Toivotamme siis kaikki jäsenet ja
vierailijat lämpimästi tervetulleeksi Kuopion kevätkokoukseen.

Talvi on ollut sateinen, sumuinen ja vähäluminen. Talven tavallisista riemuista, kuten
hiihtämisestä ei ole aikaisempien vuosien tapaan päässyt täysin rinnoin nauttimaan kuin
Pohjois-Suomessa ja sielläkin vain lyhyen aikaa. Nyt ikkunasta ulos katsoessa ovat valkoiset
hanget muuttumassa harmaaksi massaksi ja se uhkaa vetää mielenkin matalaksi. Tuntuu
kuin luontokin olisi apea tammikuun lopun suruviestin, Kaija Linnainmaan kuoleman takia.
Toisaalla tässä numerossa muistelemme toksikologi-kollegaamme Kaijaa. Elämä on lyhyt;
kannattaa käyttää se tärkeisiin asioihin.


Kirsi Vähäkangas
kirsi.vahakangas@uku.fi
                                                4             TOKSIKOLOGI           1/2008

Puheenjohtajan puheenvuoro

Hyvät toksikologit!
Toivotan omasta puolestani menestyksellistä vuotta kaikille toksikologeille. Olen aloittanut
toksikologiyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana vuoden alussa ja kiitän tässä yhteydessä
minuun kohdennetusta luottamuksesta tässä vaativassa tehtävässä.

Toksikologia on tärkeä tutkimusala, jolla on vaikutusta lähes kaikkeen elinympäristöön. EU:n
kemikaalivirasto aloitti Helsingissä ja sen vaikutukset toksikologian tutkimuksen kehitykseen
Suomessa on vielä osittain arvailujen varassa. Jo nyt on näköpiirissä, että viraston
asettuminen maahamme lisää toksikologien työmahdollisuuksia teollisuudessa ja
testauspalveluita   tarjoavissa yrityksissä. Taloutta          käsittelevissä lehdissä onkin
peräänkuulutettu lisää aktiivisuutta alan yritystoiminnalta. Tätä lähialueen mahdollisuutta ei nyt
pitäisi hukata, vaan kehittää lisäämällä sekä koulutustarjontaa, että tukea uusien yritysten
perustamiseen.

Toinen lähivuosien pimeä tunneli, joka koskee kaikkia yliopistoja, on yliopistouudistus. Miten
uudistus koskee akateemista maailmaa jää arvattavaksi. Onko esimerkiksi tutkijoilla
samanlaiset vaikutusmahdollisuudet kuin nykyisenkaltaisessa järjestelmässä, vai jäävätkö
tutkijat akateemiseksi paarialuokaksi, varsinkin koska uudistusta valmistelevaan työryhmään
ei ole kutsuttu yliopistojen henkilöstöjärjestöjen edustajia. Tutkijan ura ja yliopiston motivoiva
työympäristö ei ehkä enää tunnu niin houkuttelevalta.

Suomessa on noin 2000 apurahatutkijaa ja taiteilijaa. Apurahalla tutkivat jäävät ilman ansioihin
perustuvaa sosiaaliturvaa, koska järjestelmä perustuu olemassa oleviin työsuhteisiin eikä
apurahalla työskentelyä katsota työsuhteeksi. Tässä on selvä epäkohta, jonka poistamiseksi
pitäisi tehdä äkkiä jotakin. Pätkätyöt ja apurahat ovat myös useiden toksikologien arkipäivää ja
näiden epäkohtien siistimiseen myös yhdistyksen pitäisi ottaa aktiivinen rooli.

Tammikuun 30 päivänä meitä kohtasi odottamaton suruviesti kun Dos. Kaija Linnainmaa
poistui keskuudestamme. Hänen valoisaa olemustansa jäävät omaisten ohella myös monet
työtoverit ja ystävät kaipaamaan. Kaijan muistokirjoitus on tässä lehdessä.

Toivotan omasta puolestani kaikille kaunista ja pikaista kevättä ja jaksamista tulossa olevien
uusien asioiden edessä.

Kevätterveisin

Tarja Kohila
Tarja.kohila@helsinki.fi
                                                 5             TOKSIKOLOGI            1/2008

Sihteeriltä

Tervehdys Suomen toksikologit!

Olen tuore toksikologiyhdistyksen sihteeri ja samalla myös Toksikologi-lehden toimitussihteeri.
Koska moni ei minua vielä tunne, ajattelin aluksi kertoa muutaman sanan itsestäni. Tällä
hetkellä teen Farmasian tohtorin väitöskirjaa Kuopion yliopistossa Kirsi Vähäkankaan
tutkimusryhmässä aiheenani Sikiön altistuminen ruuan ja ympäristön karsinogeeneille. Työn
ohessa vierailen usein toksikologian kongresseissa sekä toimin alamme yhdistyksissä ja
luottamustoimissa. Monella tämän lehden lukijalla on varmasti samanlainen tilanne kuin
itselläni. En tarkoita välttämättä väitöskirjan tekemistä, vaan ylipäänsä toksikologisessa
ammatissa toimimista sekä kontaktien ylläpitoa ja solmimista muihin, joko suomalaisiin tai
kansainvälisiin, toksikologeihin.

Jotta voisimme kehittyä työssämme ja luoda kontakteja, on meille annettu kuin tarjottimella
erilaisia toksikologisia kursseja ja kongresseja. Jokaiselle löytyy vuosittain useampia omaan
työhön liittyviä tapahtumia, jos ei Suomesta niin ainakin ulkomailta. STY:n vuosittainen
symposium järjestetään 15.-17. toukokuuta (ks.s. 18), jossa on hyvä tilaisuus tavata muita
suomalaisia toksikologeja, niin vanhoja kuin uusiakin tuttuja. Käykää myös katsomassa
kurssitarjontaa esimerkiksi Eurotoxin sivuilta http://www.eurotox.com tai FinPharmaNetin
uusilta sivuilta     http://finpharmanet.utu.fi/news.php        sekä    muiden      tutkijakoulujen
sivuilta,    esimerkiksi       http://www.uku.fi/farmasia/tutkijakoulu/english/courses.shtml      ja
http://www.uku.fi/aivi/neuro/behavioural_assessment/index.shtml.

Kuten moni saattoi jo lehden viime numerosta huomata, olemme yrittäneet hieman uudistaa ja
elävöittää lehteä. Olen yrittänyt kerätä lehteemme mainoksia tulevista kongresseista ja
kursseista, ja minulle on myös jo lähetetty paljon materiaalia mainostettavista tapahtumista.
Kaikki materiaali lehteen on tervetullutta, ja toivommekin uusia kirjoituksia. Myös
jäsenrekisterimme tarvitsee pientä päivitystä ja koska jäseniä on lähes 300, myös varsinainen
jäsenrekisteriohjelma olisi tärkeä uudistus yhdistyksellemme. Tieteen alalla toimiessamme
olemme jatkuvasti uudistusten ja uuden tiedon armoilla. Uudistusten myötä asiat kehittyvät ja
joskus myös yhdistystoiminnassa kaivataan uusia ihmisiä, että saadaan aikaan muutoksia.
Älkää siis jämähtäkö paikoillenne vaan luokaa kontakteja, keskustelkaa, kysykää ja antakaa
muutosten ja uusien tuulien puhaltaa!

Lämmintä kevättuulta toivotellen
Kirsi Annola
kirsi.annola@uku.fi
                                                    6              TOKSIKOLOGI              1/2008

Rahakirstun (vartijan) narinaa

Kevään myötä tullut taas uuden Toksikologi-lehden aika ja myös aika maksaa Suomen
toksikologiyhdistyksen jäsenmaksu. Tällä hetkellä meillä on ns. maksavia jäseniä 270. Tästä luvusta
ovat tietenkin pois kunnia- ja ainaisjäsenet (yht. 33), joiden ei enää tarvitsekaan maksaa.
Jäsenmaksun maksaneiden määrä on vaihdellut neljän viime vuoden aikana 148:sta 181:een (55-67%
maksavista jäsenistä). Asiat voisivat toki olla huonomminkin, mutta myös paremmin. Huomion arvoista
on se, että trendi on ollut laskeva, vaikkakin vuoden 2006 pohjanoteerauksesta 148 maksanutta
noustiin vuonna 2007 164 maksaneeseen.

Miten nostaa maksavien määrää suuremmaksi? Pitäisikö muuttaa jäsenmaksun keräystapaa?
Esimerkiksi niin, että jäsenluettelo lähetetään kaikille jäsenille sähköpostilla. Jäsenluettelosta jokainen
voisi tarkistaa jäsennumeronsa, joka toimii samalla viitenumerona jäsenmaksua maksettaessa.
Keväisin laitettaisiin sitten sähköpostilla maksutiedot muistutuksena siitä, että on aika maksaa
jäsenmaksut. Toisaalta tämä voi aiheuttaa hankaluuksia niille, joiden jäsenmaksun maksaa työnantaja
tai yritys. Lisäksi olen kuullut muilta yhdistyksiltä, ettei tämäkään ole autuaaksitekevä keino:
jäsenmaksuprosentti pysyy edelleen samalla (alhaisella) tasolla kuin ennenkin. Pankki kyllä tarjoaisi e-
lasku mahdollisuuden, jolloin sähköpostissa olisi suoraan linkit verkkopankkiin ja maksaminen kävisi
todella näppärästi. Mutta mutta… ne pankin palvelumaksut ovat sen verran korkeat, että siihen ei
kannata mennä. Miten siis tehostaa jäsenmaksujen keräämistä? Hyviä ideoita kaivataan.

Lähestytäänpä asiaa toisesta näkökulmasta: ” Miksi maksaa jäsenmaksu?”Kaikkihan lähtee siitä, että
haluaa olla yhdistyksen jäsen. Silloin kannattaa maksaa jäsenmaksu. Tälle vuodelle tehdyn
” indeksikorotuksen”myötä jäsenmaksu on 20€, jonka summan en usko olevan este maksamiselle. Ja
jos ei halua maksaa eikä olla jäsen, kannattaa siitä ilmoittaa yhdistykselle. Osoitteen muuttuessa
kannattaa sekin ilmoittaa yhdistykselle, niin postit ym. tulevat oikeaan paikkaan. Luulenpa, että
osasyynä jäsenistön maksamattomuuteen on se, että Toksikologi-lehti ja maksulappu eivät aina tavoita
vastaanottajaansa. ’Haamujäsenet’yhdistyksen jäsenrekisterissä aiheuttavat kuitenkin kuluja, ja siksi
hallitus aikoo tulevaisuudessa ryhtyä karsimaan kovalla kädellä maksamattomia jäseniä pois
listoiltaan.

Entäpä sitten kysymys siitä, miksi kannattaa olla jäsen? Mitä hyötyä/haittaa siitä on? Haittoja on
ainakin vaikea keksiä (kun onhan jäsenyyttä kuitenkin pitänyt aikanaan hakea), hyviä puolia on hieman
helpompi. Verkostoituminen oman alansa ihmisten kanssa on yksi. Se on helppoa olemalla
yhdistyksen aktiivinen jäsen ja esim. osallistumalla yhdistyksen järjestämiin tilaisuuksiin, kuten
vuosikokouksiin ja niiden yhteydessä järjestettäviin tieteellisiin symposioihin. Näin voi tavata vanhoja ja
uusia tuttuja vaihtaa kuulumisia, luoda yhteistyötä jne. Yhdistyshän on ollut avokätinen ja jäsenet ovat
saaneet osallistua ilmaiseksi tällaisiin tapahtumiin. Sen lisäksi yhdistys mm. ylläpitää kotisivuja,
koordinoi toksikologirekisterin toimintaa, julkaisee jäsenlehden ja toimii kansainvälisillä foorumeilla
muiden tieteellisten yhdistysten kanssa.

Aktiivisen yhdistyksen selkäranka ovat toimivat jäsenet, joten olkaahan aktiivisia ja muistakaa maksaa
myös jäsenmaksut. Toiminnan ylläpitäminen vaatii rahaa, ja niukkenevien rahoituslähteiden aikana
jok’ikinen maksettu jäsenmaksu on yhdistykselle elintärkeä. Vain olemalla jäsen voit olla mukana
kehittämässä yhdistyksen toimintaa ja suosittelen olemaan tälläkin tavalla aktiivinen. Jos kehittämisen
kohtia löytyy tai tulee ideoita mieleen, ottakaa rohkeasti yhteyttä hallitukseen, niin koetetaan yhdessä
toteuttaa niitä.

Hyvää kevään jatkoa toivottaen,

Rahastonhoitaja ja muu hallitus
Jarkko.akkanen@joensuu.fi
                                               7            TOKSIKOLOGI          1/2008

Suomen Toksikologiyhdistyksen hallitus vuonna 2008

       Kohila Tarja, puheenjohtaja             Annola Kirsi, sihteeri
       Viikki Lab. Animal Centre               Farmakologian ja toksikologian laitos
       PL 56                                   Kuopion yliopisto
       00014 Helsingin yliopisto               PL 1627, 70211 Kuopio
       tarja.kohila@helsinki.fi                kirsi.annola@uku.fi

       Akkanen Jarkko, taloudenhoitaja         Heiskanen Kaisa, jäsen
       Joensuun yliopisto                      Orion Corporation ORION PHARMA
       Biologian laitos                        Nonclinical R&D,
       PL 111                                  Tengströminkatu 8,
       80801 Joensuu                           P.O.Box 425, FI-20101 Turku
       jarkko.akkanen@joensuu.fi               kaisa.heiskanen@orionpharma.com

       Kuljukka-Rabb Terhi, jäsen              Laakso Juha, jäsen
       European Chemicals Agency - ECHA        Elintarviketurvallisuusvirasto
       Unit B2                                 Riskinarviointiyksikkö
       Annankatu 18 - P.O. Box 400             Mustialankatu 3
       FIN-00121 Helsinki                      00790 HELSINKI
       terhi.kuljukka-rabb@echa.europa.eu      juha.laakso@evira.fi


       Lensu Sanna, jäsen                      Rautio Arja, jäsen
       Kuopion yliopisto                       Centre for Arctic Medicine
       Farmakologian ja toksikologian laitos   PL 5000
       PL 1627, 70211 Kuopio                   90014 Oulun yliopisto
       sanna.lensu@ktl.fi tai                  Puh. 08-537 6201
       sanna.lensu@uku.fi                      arja.rautio@oulu.fi




Uudet toksikologiyhdistyksen jäsenet

Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin
seuraavat henkilöt:

Talvioja Katri Auroora
Immonen Elina
Kuitunen Tapio


Tervetuloa mukaan yhdistyksen toimintaan!
                                              8            TOKSIKOLOGI           1/2008

Fincopa esittely
Eila Kaliste, Fincopan puheenjohtaja

Fincopa ry - Suomen kansallinen vaihtoehtomenetelmien yhteistyöfoorumi
Finnish    Consensus          Platform for Alternatives to Animal   Experimentation,
http://www.uta.fi/jarjestot/fincopa

Fincopa on osa ecopaa
Fincopa toimii suomalaisena yhteisöjäsenenä eurooppalaisessa ecopa -järjestössä (European
Consensus Platform for Alternatives, http://www.ecopa.eu).
Järjestöjen tavoitteena on edistää eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien tutkimusta ja
näiden menetelmien käyttöön ottamista tutkimuksen piirissä. ecopa toimii kansallisten
organisaatioiden yhteistyökanavana. Sekä ecopassa että kansallisissa organisaatioissa ovat
edustettuna tutkijayhteisöt, liike-elämä, eläinsuojelujärjestöt ja viranomaiset. ecopalla on
useita tutkimus- ja muita projekteja, jotka tähtäävät vaihtoehtoisten menetelmien tutkimuksen
tukemiseen, ja näistä tutkimuksista saatavan tiedon tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Jäseneksi Fincopaan
Fincopan tarkoituksena on sääntöjensä mukaan edistää eläinkokeille vaihtoehtoisten, koe-
eläinten käyttöä vähentävien sekä koe-eläinten hyvinvointia edistävien menetelmien
kehittämistä ja käyttöä 3R-periaatteen* mukaisesti.
Yhdistys välittää tietoa näistä menetelmistä nettisivujensa kautta sekä järjestämällä
seminaareja tai vastaavia. Tavoitteena on luoda tiedonvälityskanava, jota kautta menetelmien
osaajat voivat tiedottaa osaamisestaan ja tiedon tarvitsijat löytävät tämän tiedon. ecopan
toiminnassa ollaan aktiivisesti mukana.

Tavoitteen toteuttamiseksi on tärkeää saada yhteen suomalaiset osaajat, joilla on tietoa ei-
eläinkokeellisista tutkimusmenetelmistä tai eläinkokeellisten menetelmien kehittämisestä
tavoilla, jotka auttavat vähentämään eläinmäärää tai lisäämään eläinten hyvinvointia.
Toivommekin saavamme toimintaan mukaan näiden alojen tutkijoita. Yhdistyksen nettisivuilta
löytyy lomake jäseneksi hakemiseen.

*3R-periaatteet:
Nämä periaatteet on yleisesti hyväksytty johtaviksi periaatteiksi eläinkokeellisen tutkimuksen
tekemisessä:
           Replacement: eläinkokeiden korvaaminen
           Reduction: koe-eläinten käytön vähentäminen
           Refinement: menetelmien parantaminen koe-eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi
                                                    9              TOKSIKOLOGI             1/2008

DNA – the slave of RNA
Garry Wong, professor, University of Kuopio

I am very proud of my doctoral thesis. During my graduate student research studies I inhaled vast
quantities of chloroform, ether, and organic silicon, casted hundreds of gels stained with the mutagen
ethidium bromide, and denatured with mercury chloride, and "sacrificed" numerous experimental
animals. I was most excited though to be mouth pipetting radioactive material. The hypothesis was .....
well by the time I completed the project 5.5 years later, I forgot, much less cared anymore what the
scientific question posed at the beginning of my studies were. Among the many evenings and
weekends spent in the lab, the traffic jams in Research Triangle Park, and abundant trash food
consumed, I did manage to pay my tuition for the right to study, and did not miss a single rent
payment, before my car completely broke down a few months before graduation. My thesis describes
the cloning and sequencing of a then new CYP cDNA and 4 members of its gene family, and identifies
its regulation by steroid hormones. I was 22 years old when I started and 28 when I finished.

Skilled students in Bioinformatics can today get similar unpublished data of this type in 15 minutes.
The data is not only free, it can be accessed from home.

This should be depressing, at least for me, but it really is not. Though the memories are softened by
time, and I did get a wife in the deal, nobody should have to go through this again. In my lab in
Kuopio, we use bioinformatics to obtain critical data before starting an experiment, to provide
information to make better experimental decisions, and to provide the key interpretation of
experimental results. Bioinformatics is a large field and we use many of the common tools and
techniques which include:

   •   Sequence analysis - to make alignments and comparisons between gene families and across
       different organisms.
   •   Microarray analysis - to find the effects of toxicological substances and disease states on gene
       regulation.
   •   Ontology analysis - to find over-represented biological pathways and molecular functions
       associated with healthy or toxic states.
   •   Functional genomics - to model processes in model organisms using whole genome RNA
       interference studies.

Our collaborators and colleagues use other bioinformatics tools such as protein structure analysis,
molecular modelling, algorithms, and database development. To carry out these techniques we do a
large amount of data curation, data mining, and turn this information into knowledge using biological
interpretation. We use public and commercial software tools as well as develop our own tools. It's a
full time job. In the early days of bioinformatics, programming skills or at least ability to work on a
command line environment was essential. Nowadays, with web interfaces, bioinformatics can be
performed by almost anyone, at any time, nearly anywhere. Its a great opportunity for the toxicology
field. Courses with practicals are available in most Finnish universities on these bioinformatics topics.
With some basic biochemical and statistical, knowledge, bioinformatics is at anyone's finger tips,
literally. It is now just a matter of training, and knowing which buttons to press on the keyboard, and in
which sequence. At least this should not take 5 years of time... and the wife is optional!


                                                                    13-17 July

                                                        www.ephar2008.org
                                                   10             TOKSIKOLOGI             1/2008

Kalat nisäkkäiden malleina – ja kalojen myös
Aimo Oikari, ympäristötieteen professori (erit. ekotoksikologia ja ekofysiologia)

Eläinfysiologian opiskelijoina meitä kehotettiin etsimään ja käyttämään parasta vertailevaa eläinmallia
fysiologian perusilmiöiden keksimiseen ja kirkastamiseen. Parhaan tutkimuskohteen valintaa kutsutaan
Kroghin periaatteeksi varhaisen nobelistin August Kroghin mukaan, joka itse kirkasti tieteelle mm.
hiusverenkierron säätelytapoja pigmentitöntä kalaa käyttäen. Tunsin myös itse vertailevan eläintieteen
taikaa työskennellessäni 1970-luvun lopulla ulkomailla laitoksessa, jossa sananmukaisesti seinän
takana oli joskus selitetty glomerulaarinen munuaisfiltraatio sellaisen kalan avulla, jolla ei ole
suonikeräsiä vertaamalla sen toimintaa lajiin, jolla niitä on kuten meillä nisäkkäillä.

Vertaileva fysiologia elää renessanssiaan. Yksi syy on, että vertailevan toksikologian tietoa näytetään
haluttavan ja voitavankin hyödyntää haitta-aineiden riskinarviointiin sekä ihmisen terveysvaikutusten
että ympäristövaikutusten sektoreilla. Ekotoksikologian näkökulmasta ja ympäristövaikutusten osalta
tämä koskee erityisesti mitä monimuotoisimpia selkärangattomien pääjaksoja, joista kaikista
kemikaalisäätelyn käytäntö tarvitsisi oleellisesti tarkennetut tiedot esimerkiksi biotransformaatioista.
Mutta myös näköalat kalojen käyttämiseksi selkärankaisten mallina yleisen toksikologian
laboratorioissa hiirien ja rottien sijaan on nykyaikaa osana mm. vaihtoehtomenetelmien kehittämistä ja
käyttöä.

Suosikkikaloiksi ovat nousseet mm. kolme akvaarioharrastajien tuntemaa lajia - seeprakala (Danio
rerio), medaka (Oryzias latipes) ja miljoonakala (Poecilia reticulata). Kahden ensinmainitun ympärille
näyttää muodostuneen omat ihailijajoukkonsa tutkijakunnassa, kilpailutilannekin. Useat aitoekologit
arvostelevat lajien pohjoiseen luontoon kuulumattomuutta, mutta mielestäni myös lämpimän veden
kaloilla on sijansa ympäristötoksikologiassa kun tiedon tulkinnan rajat pitää mielessä. Työskentely
huoneenlämmössä ja kun käytössä on laaja valikoima lajikohtaisia bioteknisiä työkaluja ovat monelle
tärkeitä valintoja. Mainitut kalat kehittävät uuden sukupolven noin kolmessa kuukaudessa ja haluttuja
elinkaaren vaiheita voi tutkija tuottaa käyttöönsä jopa viikoittain. Päinvastoin kuin kaksi muuta,
miljoonakala synnyttää eläviä poikasia. Korkeintaan muutaman gramman kokoa voi pitää sekä hyötynä
että haittana. Hyvälaatuisen kasvatusveden merkitystä ei kalojen terveydelle voi yliarvioida.
Kalankantojen ylläpito ja kasvatus edellyttää ammattiosaamista siinä missä esimerkiksi hiirikantojen, ja
kalojen käyttöä koe-eläiminä säätelee sama säädöstö kuin mm. nisäkkäitä.

Lisääntymistoksisuuden tutkimista yllämainituilla kalalajeilla voidaan nopean sukukypsyyden sekä
indusoituvan lisääntymisen vuoksi pitää kustannustehokkaana, etenkin jos on kyse useamman
sukupolven kokeesta. Monet perusilmiöt esimerkiksi gametogeneesistä hedelmöitystapahtumaan sekä
steroidiaineenvaihdunnasta somaattiseen kasvuun ovat selkärankaisilla sittenkin hyvin yhteneväisiä.
Jos tämä tieto epävarmuudestaan huolimatta riittää päätöksentekoon, voidaan rajallisia
tutkimusresursseja suunnata muihin kysymyksiin. Toki tulkinnan etäisyys seeprakalasta luonnonloheen
on lyhyempi kuin seeprakalasta ihmiseen. Silti yleisen toksikologian, jopa syöpätoksikologian, tutkijoita
Suomessa voin kannustaa ennakkoluulottomammin valitsemaan vertailevia selkärankaismalleja omiin
tutkimusongelmiinsa. Kynnys epäkonventionaalisen otuksen käyttöön ottamiseksi voidaan yhteistyöllä
ylittää.

Osaavissa käsissä kalojen mutanttikantojen tuottaminen on antanut uusia ja eettisesti hyväksytympiä
työvälineitä tutkijoiden käyttöön kuin jos käytettäisiin nisäkkäitä. Tietoa löytyy mm. seeprakalasta
(esim:         www.ncbi.nml.nih.gov/genome/guide/        zebrafish/index.html)      ja      medakasta
(http://biol1.bio.nagoya-u.ac.jp:8000/). Molempien lajien koko genomien sekvensointi on hyvin pitkällä
ja kaupallisiakin siruja markkinoilla. Sama koskee vasta-aineita proteiinien analysoimiseksi usein jopa
lajispesifisellä tarkkuudella.

Yksilön normaalikehitystä ja kehitystoksisuutta on tutkittu hyvin paljon sekä seeprakalalla että
medakalla, joilla molemmilla on läpinäkyvät munakalvot ja tarkkaan tunnettu kehityksen aikataulu.
                                                   11              TOKSIKOLOGI             1/2008

Esimerkiksi löysin kuvakollaasiin medakan hedelmöityksen jälkeisestä kehityksestä osoitteessa
http://biog-101-104.bio.cornell.edu/BioG101_104/tutorials/Medaka_stills.html .

Alkiopoikaset eli eleutheroembryot, kansan kielellä varhaiset kalantoukat kutistuvine
ruskuaispusseineen, luetaan alkiovaiheen yksilöiksi. Niillä ei ole tulkittu olevan selkärankaisen eläimen
omaehtoisen elämän tunnuspiirteitä. Siksi vastakuoriutuneita alkiopoikasia on kuoriutumattomien
kalanalkioiden ohella ollut luvallista käyttää kemikaalien letaliteettivasteen määrittämiseen myös tänä
päivänä. Näitä määrityksiä koskevat teemat ovat mukana ISO:n ja OECD:n testiohjeiden
standardoimistyössä, niin kuin ovat myös koko lisääntymiskierron tai sen osan yli kattavien ohjeiden
kehittely esim. teratogeenisyyden arvioimiseksi. On ymmärrettävää, että näin saadulla
toksisuustiedolla on korkeampi itseisarvo ekotoksikologisessa riskinarvioinnissa kuin terveydellisiä
uhkia arvioitaessa.

Noin kymmenkunnasta kalalajista on kehitetty parisensataa pysyvää solulinjaa, maksasoluista eri
kudosten fibroblasteihin sekä munuaissoluista kidusepiteeleihin. Niitä on laajasti käytetty tarkoituksiin,
jotka ulottuvat yksittäisten kemikaalien ja kemikaaliseosten toksisuusseulonnoista tarkemmin
tunnettuihin molekyylitason mekanistisiin malleihin. Tämän lisäksi ovat olleet käytössä moninaiset
primaarisolut tai niiden suunnatusti transfektoidut muunnokset. Eduksi on osoittautunut sekin, että
kalasolulaboratorion perustamiskulut ovat matalammat kuin tasalämpöisten eläinten soluille, koska
kasvatuskaappien hiilidioksidisäätöä ei tarvita ja usein juuri huoneenlämpö on kasvulle optimaalinen.
Tosin paljon matalammissakin lämpötiloissa kalasolun kasvu onnistuu, jolloin nopeille ilmiöille voidaan
lämpötilaa madaltamalla suoda enemmän toimitusaikaa.

Kirjolohen      maksasta   eristetyillä primaarisoluilla     onnistuu    tutkia  esimerkiksi   näytteen
estrogeenisuuspotentiaali mittaamalla solujen kyky tuottaa vitellogeniinia. Elävä naaraskala mobilisoi
maksassa syntetisoidun vitellogeniinin mätiinsä käytettäväksi paitsi kehittyvän alkion energiatarpeisiin
myös munasta kuoriutuneen alkiopoikasen kasvuun, kunnes se alkaa itsenäisesti syödä ulkopuolisia
kohteita. Kalojen maksan primaarisolut sekä eräät solulinjatkin reagoivat hyvin myös esimerkiksi
aryylihiilivetyjen aiheuttamassa AhR-välitteisessä induktiossa (ns. EROD- eli CYP1A-vaste).
Klooridioksiinien kokonaiskuormaa voidaan niillä arvioida hiiren ja rotan maksasolujen tapaan.
Julkaisuja näistä esimerkeistä on satoja. Vastaavia biokemiallisia vastemittareita on käytössä kalojen
biomarkkereina muitakin ja niitä kehitetään kiihtyvällä tahdilla nyt genomiikan ja muiden omiikkojen
aikakaudella. Eräänlaisena toiveena näyttää olevan ”   yksi kemikaali – yksi geenivaste biomarkkeriksi”-
ideologia, mutta tämän hetken ymmärrys ei laisinkaan tue tällaista yksinkertaistamista ainakaan
ekotoksikologiseen riskinarviointiin sovellettuna. Niin monikerroksisesti ovat eläimet ja muutkin eliöt
varustettuja sopeutumilla, jotka kompensoivat terveyden menetyksen uhkia kemiallistuneissa
elinpaikoissa.

Lisää mm:
Aleström, P. et al. (2006) Zebrafish in functional genomics and aquatic biomedicine. Trends in biotech.
24: 15
Bols, N.C et al. (2005) Use of fish cell lines in the toxicology and ecotoxicology of fish. In: Mommsen,
T. & Moon, T. (eds) Biochemistry and molecular biology of fishes. Vol. 6:43
Castano, A. et al. (2003) The use of fish cells in ecotoxicology. ECVAM workshop report 47. ATLA 31:
317
                                               12            TOKSIKOLOGI           1/2008

Kosmetiikkalainsäädäntö ja eläinkokeille vaihtoehtoiset menetelmät
Hanna Tähti, Prof., emer., Lääketieteen laitos, Tampereen yliopisto

Mitä tarkoitetaan vaihtoehtoisilla menetelmillä?

Terminologia on aina hankalaa.. Suuri yleisö mieltää vaihtoehtoiset menetelmät menetelmiksi,
joissa ei käytetä koe-eläimiä lainkaan. Sama käsitys on usein tutkijoillakin. Kuitenkin yleisesti
hyväksyttyjen eettisten periaatteiden mukaisesti (Russel ja Burch 1959) vaihtoehtoisia
menetelmiä ovat kaikki ns. 3R-menetelmät: eläinkokeita korvaavat menetelmät
(Replacement), eläinkokeita vähentävät menetelmät (Reduction) ja eläinten hyvinvointia
edistävät menetelmät (Refinement). Nämä 3R-periaatteet sisältyvät EU:n direktiiviin
86/609/EEC.
Etenkin kosmetiikan testausta koskeva lainsäädäntö on nostanut polttavaksi kysymyksen,
ovatko eläinkokeet korvattavissa. Kosmetiikkalaki (7th Amendment of the Cosmetics Directive,
2003) kieltää kosmetiikkatuotteiden markkinoinnin, jos niiden testaukseen on käytetty koe-
eläimiä. Välitön kielto vuonna 2003 koski lopputuotteiden testausta. Sen jälkeiset kiellot
koskevat kosmetiikkatuotteiden ainesosien (ingredients) testausta. Kyse on ajallisesti
asteittaisesta kiellosta. Ensimmäinen takaraja on 11. maaliskuuta 2009. Tämän jälkeen
akuuttia toksisuutta ja paikallisia toksisia vaikutuksia (ihoärsytys, silmä-ärsytys ja
valotoksisuus) ei voi enää testata eläinkokein. Seuraava takaraja on 11. maaliskuuta 2013,
mihin mennessä pitäisi saada valmiiksi eläinkokeettomat menetelmät toksikokinetiikan,
lisääntymistoksikologian, karsinogeenisuuden ja toistuvan annostuksen (subakuutti,
subkrooninen ja krooninen toksisuus) testauksiin. Vuoden 2013 kielto estää markkinoinnin
kokonaan, jos kosmetiikkatuotteiden testauksessa on käytetty eläinkokeita. Tätä kieltoa
voidaan kuitenkin viivyttää uudella lailla, jos eläinkokeettomat vaihtoehdot monimutkaisimpien
vaikutusten testaamiseen eivät teknisistä syistä ole valmiina.
Kyseessä on mielenkiintoinen ilmiö: Lainsäädäntö pyrkii määräämään miten tutkimus etenee.
Viime vuosina on edistytty ehkä aiempaa nopeammin eläinkokeille vaihtoehtoisten
menetelmien kehittämisessä, ja joillekin toksisille vaikutuksille on olemassa eläinkokeita
korvaavia tai vähentäviä vaihtoehtoja. Monimutkaisten vaikutusten (toistuva annostus,
lisääntymistoksikologia) arviointiin ei kuitenkaan ole vielä löytynyt päteviä menetelmiä.
Perustutkimus etenee omaa tahtiaan, jolle lainsäädäntö ei voi asettaa rajoja.
Kun tutkimuksessa on saatu kehitetyksi relevantti menetelmä tietyn ilmiön testaamiseksi, se
tulee validoida, eli testin pätevyys arvioidaan useassa toisistaan riippumattomassa
laboratoriossa. EU:n validointikeskus ECVAM (European Centre for Validation of Alternative
Methods) koordinoi validaatioita, ja ECVAM:in tieteellinen asiantuntijalautakunta (ESAC,
ECVAM Scientific Advisory Committee) arvioi ja hyväksyy validaation tulokset. ESAC:in
jäsenistö koostuu asiantuntijoista, jotka edustavat kaikkia EU-maita. Testin kehittämisen
lisäksi myös validaatiotutkimus vie aikaa (noin vuoden), ja tämän lisäksi hyväksyntä EU:n ja
OECD:n ohjeistoihin kestää oman aikansa (1-3 vuotta). Seuraava taulukko esittää kosmetiikan
turvallisuustestauksessa käytettävien tämänhetkisen tilanteen.




            June 17-19 2008, Jyväskylä, Finland      cbms2008.it.jyu.fi
                                                 13            TOKSIKOLOGI            1/2008

Toksisia vaikutuksia kuvaavien vaihtoehtoisten testien tilanne maaliskuussa 2008
Validoidut replacement -     Validoidut                Validoituja
menetelmät                   reduction/refinement - vaihtoehtoisia
                             menetelmät                menetelmiä ei
                                                       käytettävissä
ihokorroosio                 akuutti toksisuus         silmä-ärsytys (lievä)
ihoärsytys                   ihoherkistävyys           toistuva annostus
silmä-ärsytys (voimakas)                               karsinogeenisuus
ihoabsorptio                                           lisääntymistoksikologia
mutageenisuus/genotoksisuus                            toksikokinetiikka
valotoksisuus


Mitkä testit ovat valmiina 11.03.2009 ja 11.03.2013

Voimakkaan silmä-ärsytyksen toteamiseen hyväksyttiin viime vuonna kaksi ex vivo-
menetelmää, BCOP (bovine corneal opacity and permeability) ja ICE (isolated chicken eye).
Lievää ärsytystä mittaavia malleja on kehitetty useita, mutta niiden validointi on kesken.
ECVAM:in validaatio-ohjelma sisältää kahdeksan mallia, ja validaation tuloksena syntynee in
vitro-testipatteri, jonka avulla voidaan testata silmä-ärsytys luotettavasti. Takaraja 11.03. 2009
on kuitenkin jo miltei liian lähellä.
Akuutin toksisuuden tutkimiseksi ilman eläinkokeita kehitetään menetelmiä kuudennen
puiteohjelman A-Cute-Tox –projektissa. Kyseinen prevalidaatioprojekti päättyy 2009, joten
akuutin toksisuuden testi (testipatteri) ei todennäköisesti ole valmiina ennen raja-aikaa
11.03.2009.
ESAC on hyväksynyt kolme vaihtoehtoista embryotoksisuutta arvioivaa in vitro- menetelmää
(whole embryo culture, WEC; micromass test, MM; embryonic stem cell test, EST), jotka siis
kattavat vain rajatun osan lisääntymissyklistä. Näistä WEC on lisäksi vielä eläintesti.
Lisääntymistoksikologian testejä on kehitetty EU:n 6. puiteohjelman RepRoTect –projektissa
(2004-2009). Ne ennustavat kuitenkin vain osan vaikutuksista (kemikaalien endokriininen
aktiivisuus, vaikutukset testiksiin ja munarauhasiin). Monimutkaista lisääntymissykliä kattavaa
kokonaisuutta ei kuitenkaan ole näköpiirissä, ja takaraja 11.03.2013 jäänee saavuttamatta.
Eläinkokeille vaihtoehtoista ihoherkistävyystestiä kehitetään EU:n 6. puiteohjelman
integroidussa Sens-it-i.v. –  projektissa, joka päättyy 2010. Projektin tuottamien testien validointi
ehtii päättyä ennen vuotta 2013 joten testit voivat valmistua ennen raja-aikaa. Validoinnin
tuloksesta riippuu kuitenkin ovatko testit käytettävissä kosmetiikan testaukseen.
Subakuutin, subkroonisen ja kroonisen toksisuuden testaukseen ei ole tällä hetkellä päteviä in
vitro -menetelmiä, ja mahdolliset eläinkokeettomat vaihtoehdot näiden monimutkaisten
vaikutusten arvioinnille voivat toteutua vasta edellä mainittujen aikarajojen jälkeen.

Viitteitä:
Rogiers V ja Pauwels M: Good science must be the key factor in the development and use of
alternative methods for safety assessment of cosmetics. ALTEX 23, Special Issue 2006, 346-
352.
Scientific Committee on Consumer Products SCCP: Memorandum on actual status of
alternative methods on the use of experimental animals in the safety assessment of cosmetic
ingredients in the European Union, 2007.
                                                  14           TOKSIKOLOGI        1/2008

TAPAA TOKSIKOLOGI - Haastattelussa STY:n puheenjohtaja Tarja Kohila

Tarja Kohila
Laboratoriojohtaja,
Helsingin yliopiston koe-eläinkeskuksen kehittämispäällikkö


1. Kerro nimesi, tittelisi sekä nykyinen työ.

Tarja Kohila, laboratoriojohtaja ja toimin nykyisin Helsingin yliopiston
koe-eläinkeskuksen kehittämispäällikkönä tehtävänä koe-eläin-
keskuksen hallintoon ja toiminnan kehittämiseen kuuluvat tehtävät

2. Mikä on pohjakoulutuksesi?

Olen pohjakoulutukseltani geneetikko ja eläinfysiologi, mutta väitellyt eläinlääketieteellisestä
neurotoksikologiasta Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta. Itse
väitöstutkimuksen tein Prof. Hanna Tähden ohjauksessa Tampereella.

3. Missä eri työtehtävissä olet toiminut?

Urani aloitin opiskeluaikana Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HUS)laboratoriossa ja
sen jälkeen olen melkein koko urani ollut jossain tekemisissä eläinkokeiden kanssa, ensin
Alkon tutkimuslaboratoriossa apulaistutkijana, hetken Maatalouden tutkimuskeskuksessa ja
välillä myös lääketeollisuudessa. Ja nyt siis yliopiston virkamiehenä jo pitkään. Nykyisin
minulla on virkatyön ohella myös kaksi väitöskirjaohjattavaa eläinten hyvinvointitutkimuksen
alalta ja olen jäsenenä EU Cost B24 ohjelmassa.

4. Miten ajauduit toksikologian alalle ja miksi kiinnostuit toksikologiasta?

En ole oikeastaan ja varta vasten kouluttautunut toksikologi vaan työtehtävien ja opiskelun
kautta ¨ajautunut¨ alalle. Pro gradu-työni alkoholin vaikutuksista perimään sivusi jo
toksikologiaa ja varhaisimmat tutkimustyöni käsittelivätkin alkoholin toksisia vaikutuksia.
Sinänsä mielestäni toksikologia liittyy jossain määrin kaikkeen biolääketieteelliseen ja
ympäristötutkimukseen.

5. Koska liityit STY:hyn?

Liityin STYhyn samoihin aikoihin kun tulin mukaan Prof. Hanna Tähden tutkimusryhmään
Tampereelle, tämä lienee joskus 80 -luvun lopussa. Olin välillä ¨boikotissa¨ maksamattomien
jäsenmaksujen takia, mutta tulin pian takaisin ruotuun kun huomasin että Toksikologi-lehteä ei
tullut.

6. Missä tehtävissä olet toiminut STY:ssä?

Tätä ennen olen ollut hallituksen rivijäsenenä.
                                                15            TOKSIKOLOGI            1/2008


7. Missä luottamustoimissa olet toiminut toksikologian alalla / mitä huomionosoituksia olet
saanut?

Varsinaisia luottamustoimia ei ole ollut, mutta olen ollut mukana järjestämässä lukuisia
toksikologikokouksia Suomessa. Olen saanut Helsingin yliopiston pienen tiedotuspalkinnon,
vaikka se ei varsinaisesti liittynyt toksikologiaan. Olen toiminut ja toimin edelleen useissa
toimialaani liittyvissä yhdistyksissä ja niiden hallituksissa.

8. Mikä olisi unelma-ammattisi toksikologina?

Vaikea sanoa, mutta kyllä se liittyy eläinten käyttöön tutkimuksessa ja ennen kaikkea in vitro -
menetelmien kehittämiseen korvaamaan eläinten käyttöä esim. riskien arvioinnissa.
Ympäristötoksikologia on ajankohtaisuutensa takia kiinnostavaa, käsittelihän väitöstyönikin
alumiinin ja lyijyn hermostovaikutuksia.

9. Mitä harrastat?

Minulla on kaksi intohimoa penkkiurheilijana, muodostelmaluistelu, joita kisoja käyn
seuraamassa aina ulkomaita myöten. Kuulun Helsingin taitoluisteluklubin Rockettes-
seniorijoukkueen fanklubiin.    Toisena lajina on    koripallo,  erityisesti Helsingin
Munkkiniemeläisenä Torpan Pojat. Lämpimänä kautena olen läheisriippuvainen golf-
harrastuksesta. Erittäin tärkeänä koen myös hyväntekeväisyystyön Zonta International-
järjestössä ja Unifemissä.

10. Terveiset toksikologilehden lukijoille?

Toivoisin, että jäsenistö aktivoituisi antamaan ideoita hallitukselle, miten yhteistä yhdistystä ja
alaa voitaisiin kehittää. Toksikologia koetaan varmasti tulevaisuudessa entistä tärkeämmäksi
tutkimusalaksi, jolla on yhtä ja toista painavaa sanottavaa myös niihin ympäristönmuutoksiin,
minkä keskellä jo nyt elämme.




38th Annual EEMS Meeting
"Environmental Mutagens and Human Health"
September 21 - 25, 2008, Cavtat, Croatia
http://www.eems-eu.org
                                               16            TOKSIKOLOGI           1/2008

Ansioituneita toksikologeja – Professori Olavi Pelkonen

                        BO HOLMSTEDT MEMORIAL LECTURE 2007

Professori Bo Holmstedt (s. 1918 Ruotsissa) oli kansainvälisesti hyvin tunnettu toksikologi
sekä tieteellisesti, toksikologian koulutuksen kehittäjänä että aktiivisesta toiminnastaan
toksikologian alan yhdistyksissä. EUROTOX on perustanut hänen kunniakseen Bo Holmstedt
muistoluennon, joka esitetään vuosittain EUROTOXin vuosikokouksessa. Vuoden 2007
luennoitsijaksi Amsterdamissa lokakuussa pidettyyn kokoukseen oli valittu professori Olavi
Pelkonen Oulun yliopistosta. Bo Holmstedt Memorial Lecture on tunnustus kemikaali- ja
lääketurvallisuuden alalla tehdystä tieteellisestä huippututkimuksesta. Olavi on julkaissut yli
300 tieteellistä artikkelia kansainvälisissä julkaisusarjoissa, ohjannut huomattavan määrän
väitöskirjoja ja osallistunut lukemattomiin asiantuntijatyöryhmiin toksikologian ja farmakologian
alalla. Hän luotsasi 1990-2000 lukujen vaihteessa laitoksensa (OY, farmakologian ja
toksikologian laitos) 1%:n kärkeen maailman farmakologian laitoksista, ja on pitkään ollut
Suomen eniten referoitu farmakologi/toksikologi.

Toimitus onnittelee hienosta ja ansaitusta kunnianosoituksesta!
                                                      17              TOKSIKOLOGI              1/2008

The Bo Holmstedt Lecture: Metabolic competence and variability in in vitro toxicity
(Metabolinen kompetenssi ja vaihtelu in vitro -toksisuudessa)
Olavi Pelkonen

Eräs toksikologian "haaveista" on kyky ennustaa koeputkitutkimusten eli in vitro -tutkimusten
perusteella, mitä eläimessä tai ihmisessä tapahtuu in vivo. Syyt ovat monenlaisia: halu turvata ihmisen
terveys, toive vähentää tai poistaa eläinkokeet, mahdollisuus tutkia lukuisia käytössä olevia ja tulevia
kemikaaleja nopeasti jne. Lienee selvää, ettei yksinkertainen testijärjestelmä voi jäännöksettömästi
kuvata kokonaista eläintä tai ihmistä, tai edes pientä osaa, kuten kemikaalin käyttäytymistä
kokonaisessa organismissa. Kuitenkin jonkin kriittisen prosessin tutkiminen in vitro voisi antaa
kohtuullisen osuvan kuvan siitä, mitä tapahtuu in vivo.

Yli 30 vuoden ajan olen tutkinut, yhdessä lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa, lääkeaineiden ja
muiden kemiallisten aineiden metaboliaa ihmisen ja koe-eläinten kudoksissa. Toisinaan tutkimus on
edennyt myös kokonaisiin ihmisiin ja eläimiin. Jotkut tutkimusalueet ovat edistyneet siinä määrin, että
in vitro -tutkimukset voivat varsin luotettavasti ennustaa in vivo -tilannetta. Näin on esimerkiksi
lääkeinteraktioiden tutkimus. V. 1979 julkaisimme ensimmäiset tutkimuksemme simetidiinin
aiheuttamista interaktioista in vitro ja in vivo. Nämä varhaiset tutkimukset ovat johtaneet moniin
kaupallisiinkin menetelmiin ennustaa nopeasti ja tarkasti, mikä on uuden lääkemolekyylin tai muun
kemiallisen aineen riski aiheuttaa yhteisvaikutuksia in vivo. Jotkut muut yhteisvaikutusilmiöt kuten
induktio ovat vaikeammin ennustettavissa, ehkä siksikin, että induktio on paljon monimutkaisempi ilmiö
kuin inhibitio. Joka tapauksessa tälläkin tutkimusalueella on viime vuosien aikana menty eteenpäin.

Vielä muutama vuosi sitten in vitro -testi oli musta laatikko, jonne sisälle laitettiin tutkittava kemikaali ja
ulos tuli jokin tulos, joka joko ennusti tai sitten ei, mitä tapahtuu in vivo. Tällä hetkellä vaatimuksena on
luonnehtia in vitro -testi niin perusteellisesti kuin mahdollista ja eräs tärkeä osa luonnehdintaa on testin
biologisen komponentin metabolinen kompetenssi ja sen yksilöiden (ja joskus lajien) välinen vaihtelu.
Metabolia on useimmiten vastuussa kemikaalin detoksikaatiosta ja usein myös aktivaatiosta toksiseksi
tuotteeksi ja siksi biologisen osan kompetenssin tutkiminen on erittäin tärkeää. Ihmiskudosten
metaboliaa ja sen vaikutuksia toksisiin ilmiöihin olemme tutkineet 70-luvun lopulta lähtien ja nyt tämä
tutkimus on monella tavalla tuottanut hedelmää niin lääkekehittelyssä, lääketestauksessa kuin
toksikologiassakin. Viimeisimmät tutkimusaiheet liittyvät "paikalliseen kinetiikkaan ja dynamiikkaan", ts
in vitro -testijärjestelmien yleiseen luonnehtimiseen kaikkien testiaineen kinetiikkaan ja dynamiikkaan
vaikuttavien prosessien suhteen. Tässä työssä on myös ECVAM, joka antaa kuvan työn merkityksestä
Euroopan kemikaalitestauksen kannalta.

Kemikaalin käyttötarkoitus tai vaikutus, olipa kysymyksessä lääkeaine, torjunta-aine, karsinogeeni tms,
on ollut toissijaista kun olemme kehittäneet "geneerisiä" menetelmiä metabolian ja kinetiikan
tutkimiseksi ja ennustamiseksi. On kuitenkin selvää, että syöpää aiheuttavat kemikaalit ovat oma
erittäin tärkeä ryhmänsä, joiden tutkiminen on laajentunut ja osin eriytynyt omaksi tutkimuslinjakseen.
Ei myöskään sovi unohtaa tutkimustemme "aineettomia" sovellutuksia - in silico -menetelmien kautta
olemme ehkä piankin tilanteessa, jossa laboratorioon mennään vasta sitten, kun on olemassa mittava
"virtuaalitiedosto" tutkittavasta kemikaalista tai prosessista.

PS. vaikkakaan tila ei riitä mainitsemaan nimeltä kaikkia niitä kanssakulkijoita, jotka ovat tuoneet oman
osuutensa yllämainittuihin ja muihin tutkimuksiin, ainakin seuraavat 'seniorit' täytyy mainita: Jorma
Ahokas, Kirsi Vähäkangas, Hannu Raunio, Arja Rautio, Markku Pasanen ja Jukka Hakkola, jotka kaikki
ovat jo professoreita tai 'professoritasoisia' ja jatkavat tutkimuksiaan omissa työyhteisöissään.
                                              18            TOKSIKOLOGI          1/2008

Kaija Linnainmaa - In memoriam



Suomen senioritoksikologien hyvin tuntema dos. Kaija
Linnainmaa kuoli monien vaikeiden sairauksien murtamana
30. tammikuuta Puolarmetsän sairaalassa Espoossa. Hän
oli 60-vuotias, syntynyt Pieksämäellä 8.9.1947. Kaija kirjoitti
ylioppilaaksi Helsingin Tyttölukiosta 1967, opiskeli biotieteitä
Helsingin yliopistossa, suoritti filosofian kandidaatin
tutkinnon 1974 ja väitteli perinnöllisyystieteen alalta 1983.
Hän kiinnostui kemiallisten tekijöiden perimämyrkyllisyydestä ja syöpävaarallisuudesta ja
nimitettiin toksikologisen genetiikan dosentiksi Helsingin yliopistoon 1986. Hän siirtyi
Työterveyslaitokseen 1980 kun siellä koottiin tutkimusryhmää uuden tutkimusalan,
genotoksikologian aloittamiseksi Suomessa.

Kaija oli innostava, sanavalmis ja muita ymmärtävä henkilö ryhmässä, joka pyrki uusin
menetelmin arvioimaan ja ehkäisemään työ- ja elinympäristön kemiallisia riskejä. Kaija toi
uusia menetelmiä tutkimuksen käyttöön ulkomaisilta tutkimusvierailuiltaan: San Franciscosta
solujen       sisarkromatidivaihdos-tekniikka,      Bethesdan        syöväntutkimuslaitoksesta
asbestialtistumisen kohdesolujen viljelytekniikka, Lontoosta DNA:n juostekatkosten
soluspesifinen analytiikka.      Nämä menetelmät ovat nykyisin laajalti syöpätutkimuksen
käytössä. Myös opetustyössä Kaija oli arvokkaalla panostuksella mukana. Hän toimi monien
toksikologian     kurssien     opettajana   Helsingin    ja   Kuopion     yliopistoissa   sekä
Työterveyslaitoksessa, lukuisten kansainvälisten konferenssien luennoitsijana sekä nuorten
tutkijoiden opinnäytetöiden ohjaajajana. Hänellä oli laaja yhteistyöverkosto kansainvälisten ja
kotimaisten tutkimusryhmien kanssa, mitä osoittavat myös monet yhteisjulkaisut
julkaisuluettelossa. Kaijalla on julkaisuluettelossaan yli 60 kansainvälistä tasoa olevaa
tieteellistä artikkelia arvostetuissa julkaisusarjoissa.    Hän oli myös mukana useissa
kansallisissa     toksikologian    alan   asiantuntijaryhmissä,    mm.     STTV:n       TOXAS-
asiantuntijaryhmässä.

Sosiaalisena karjalaisena ihmisenä Kaija antoi täysipainoisen panoksensa myös STY:n
toimintaan mukaan lukien yhdistyksen legendaariset vuosikokoukset ja illanvietot. Kun
vuonna 1989 päätettiin hakea kansainvälistä toksikologikokousta Suomeen ja kaavailtiin eri
toimikuntien     puheenjohtajuuksia,     oli    Kaija     itseoikeutettuna huvitoimikunnan
puheenjohtajaehdokas. Kaija suunnittelikin innokkaasti kokouksen sosiaalista ohjelmaa, kun
kokous sitten vuosien yrittämisen jälkeen onnistuttiin kilpailemaan Suomeen. Valitettavasti
sairaudet estivät tämän tehtävän loppuunsaattamisen ja itse kokoukseen osallistumisen.
Sama aktiivisuus näkyi Kaijan elämässä kouluaikoina partiotoiminnassa, myöhemmin
kansainvälisen palvelujärjestön Zonta Internationalin Tapiolan kerhossa ja työelämässä
nuorten tutkijoiden ja kansainvälisten tutkijavieraiden vieraanvaraisena emäntänä. Kaijan
valoisaa olemusta, ikuista optimismia ja hersyvää naurua jäivät syvästi kaipaamaan perhe,
ystävät ja työtoverit Suomessa ja ulkomailla.

Kirsi Vähäkangas ja Marja Sorsa
                                                 19             TOKSIKOLOGI               1/2008

STY:n vuosikokous ja symposium

TOXICOLOGISTS IN KUOPIO 15.-17.5.2008
University Of Kuopio, TTA (Auditorium of TietoTeknia)
Savilahdentie 6, 70210 Kuopio
Organizers:
Finnish Society of Toxicology, Finnish Graduate School in Toxicology (ToxGS) and Fincopa

Preliminary program

Thursday 15.5.

14-15.30 Fincopa Seminar
Kirsi Vähäkangas: Ihmiskudosten ja solujen hyödyntäminen toksikologisessa tutkimuksessa
Tuula Heinonen: Vaihtoehtoisten menetelmien validointi ja hyväksyminen
Luennoitsija ilmoitetaan myöhemmin
15.30-16 Coffee
16-17.30 Annual meeting of the Finnish Society of Toxicology
17.30-19 Fincopa meeting
20.00- Dinner (If not free of charge, the dinner will be charged at annual meeting, max. 10€/person)

Friday 16.5.

8.30-17 Bioinformatics – scientific seminar and practical exercises
8.30 Welcome by Kirsi Vähäkangas
8.45 Garry Wong: DNA, the slave of RNA
9.30 Jaana Rysä: Gene expression profiling
10.15 Coffee/Tea break – poster viewing & exibition
10.45 Eyvind Hovig: Human genetic variation
11.30 Markku Pasanen:
12-13 Lunch - poster viewing & exhibition
13.00 Markus Sorvik: A bioinformatic study of the expression of Phase I and II enzymes.
13.30 The lecturer will be announced later
14-17 Bioinformatics, practical exercises (in Canthia building)
       •Sequence analysis, databases of microchips, pathway analysis
18-21 ToxGS Get together

Saturday 17.5.

9-12 ToxGS Annual Symposium
9.00 -12 Presentations of the PhD students within ToxGs
12-13 Lunch - poster viewing & exhibition
13.00 Jukka Hakkola: CYP world
      Olavi Pelkonen: Local kinetics
      The Finnish Society of Toxicology and ToxGS poster award (200€) for two best posters
14-15 ToxGS Annual Meeting

Registration and abstracts before 5th of May in www.oppi.uku.fi/lomake/data/4890-14524.html
Registration fee: Free of charge for STY members and PhD-students, others 100€.
                                               20            TOKSIKOLOGI          1/2008

STY:n vuosikokouskutsu 2008

Hyvä toksikologi,

Suomen Toksikologiyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään torstaina 15.5.2008
klo 16 alkaen Kuopion yliopistolla, Tietoteknian auditoriossa, Savilahdentie 6.

Esityslista:

1 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus

2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjatarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

3. Työjärjestyksen hyväksyminen

4. Yhdistyksen vuosi ja tilikertomuksen hyväksyminen sekä tilinpäätöksen vahvistaminen

5. Vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille

6. Toimintasuunnitelman vahvistaminen vuodelle 2009

7. Jäsenmaksun, ainaisjäsenmaksun, kannattajajäsenmaksun sekä opiskelijamaksun ja
vuoden 2009 talousarvion vahvistaminen

8. Hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle toimikaudeksi 2009-2010

9. Hallituksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta toimivuodeksi 2009

10. Kahden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan valinta toimivuodeksi 2008

11. Seuraavan kokouksen järjestäminen

12. Ilmoitusasiat

13. Muut esille tulevat asiat

14. Kokouksen päättäminen

Toimeksi saaneena
Kirsi Annola
Sihteeri
                                             21           TOKSIKOLOGI             1/2008

SUOMEN TOKSIKOLOGIYHDISTYS r.y.:n TOIMINTAVUOSI 2007

YLEISTÄ

Yhdistyksen toiminta on kuluneen vuoden aikana aktivoitunut voimakkaasti, järjestimme
kansainvälisen kokouksen toukokuussa ja jäsenjulkaisuna toimivan Toksikologilehden
uudistaminen on käynnistynyt. Lisäksi yhteistyö v. 2007 aloittaneen Suomen toksikologian
tutkijakoulun kanssa on ollut kiinteää. Yhdistyksen hallitus on pitänyt yhteyttä jäsenistöön
jäsenjulkaisuin sekä sähköpostitiedotteiden avulla. Vuonna 2007 julkaistiin 2 jäsenlehteä.
Yhdistys     on     myös     tiedottanut  toiminnastaan      kotisivujen   kautta    (osoite:
http://www.toksikologit.fi).

Yhdistyksen hallituksen kokoonpano vuonna 2007:

Arja Rautio, puheenjohtaja
Madeleine Nyman, sihteeri
Jarkko Akkanen, taloudenhoitaja
Kaisa Heiskanen, jäsen
Tarja Kohila, jäsen
Anneli Kojo, jäsen
Sanna Lensu, jäsen
Eeva-Liisa Sainio, jäsen

Yhdistyksen hallitus kokoontui vuoden 2007 aikana 4 kertaa, ja lisäksi pidettiin 1
sähköpostikokous.

Yhdistyksen tilintarkastajina ovat toimineet Ilse Alander        ja   Risto    Juvonen     sekä
varatilintarkastajina Marja Halme ja Hannu Komulainen.

YHDISTYKSEN JÄSENISTÖ

Yhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2007 lopussa oli 299. Kannattajajäseniä oli kolme.

TOKSIKOLOGIREKISTERI

Toksikologirekisterilautakunta on kokoontunut vuoden aikana yhden kerran. Rekisteröityjä
toksikologeja oli vuoden 2007 lopussa 43 henkilöä.

Rekisterilautakunnan    jäsenet     vv.    2007-2010      (varajäsenet        suluissa)    ovat
(aakkosjärjestyksessä):

Dos. Tuula Heinonen, sihteeri (Prof. Hannu Raunio)
Prof. Hannu Komulainen (Prof. Jyrki Liesivuori)
Prof. Aimo Oikari (Dos. Mikko Nikinmaa)
Dos. Arja Rautio (Dos. Kirsti Husgafvel-Pursiainen)
Prof. Kai Savolainen, puheenjohtaja (Prof. Markku Pasanen)
Prof. Kirsi Vähäkangas (Prof. Hanna Tähti)
                                               22             TOKSIKOLOGI           1/2008

JÄRJESTETYT KOKOUKSET JA SYMPOSIUMIT

Vuosikokous 2007

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 15.5.2006 Oulussa. Vuosikokoukseen osallistui 21
yhdistyksen jäsentä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Kokouksessa valittiin uusi
hallitus vuodelle 2008, ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Tarja Kohila ja sihteeriksi Kirsi
Annola.

Hallituksen kokoonpano vuonna 2008 on:

Tarja Kohila, puheenjohtaja
Kirsi Annola, sihteeri
Jarkko Akkanen, taloudenhoitaja
Kaisa Heiskanen, jäsen
Terhi Kuljukka-Rabb, jäsen
Juha Laakso, jäsen
Sanna Lensu, jäsen
Arja Rautio, jäsen

Vuosikokous valitsi vuoden 2008 kokouspaikaksi Kuopion.

Vuosikokoussymposiumi 2007

Kansainvälinen syposium ”     REACH and AMAP, in silico methods in toxicology and
contaminants in the Arctic”järjestettiin Oulussa 14.-16.5.2007 vuosikokouksen yhteydessä.
Kokouksen pääteemoina olivat REACH eli uuden kemikaaliasetuksen mukanaan tuomat
haasteet sekä Pohjoisen ympäristön monitorointiohjelma (AMAP), joka liittyy läheisesti
parhaillaan vietettävään Kansainväliseen Polaarivuoteen (IPY). Symposiumista tiedotettiin
myös kansainvälisten AMAP- ja IPY-sivustojen kautta. Symposiumissa oli kaiken kaikkiaan 16
suullista esitelmää, joista 5 keynote-esitystä. Puhujista 5 oli ulkolaista ja loput kotimaisia, ja
kokoukseen osallistui 62 henkilöä. Esitelmien lisäksi erityisesti nuoret tutkijat esittelivät
tuloksiaan posterisessiossa (12 esitystä). Symposiumin anti näkyi myös tiedotusvälineissä,
kokouksen järjestäjiä ja luennoitsijoita pyydettiin useisiin radio- ja tv-haastatteluihin sekä
lehdistössä symposiumin aiheet olivat esillä.


KANSAINVÄLINEN TOIMINTA

STY on IUTOX:n (International Union of Toxicology) ja EUROTOX:n jäsen.
                                           23              TOKSIKOLOGI                1/2008

Jäsentiedote, juttuvinkit lehteen ja nimikilpailu

JÄSENTIEDOTE - SÄHKÖPOSTITIETOJA TARVITAAN!
Toksikologi-lehti muuttuu sähköiseen muotoon! Tämän takia toivomme, että jokainen
jäsen, joka ei ole saanut tänä vuonna (27.2.) sähköpostia STY:ltä, lähettäisi
sähköpostiosoitteensa STY:n sihteerille Kirsi Annolalle kirsi.annola@uku.fi. Ilmoita
myös, jos et halua Toksikologi-lehteä (tai linkkiä uusimmasta lehdestä) sähköpostiisi.


MITÄ HALUAISIT LUKEA TOKSIKOLOGILEHDESTÄ?

ONKO SINULLA TOKSIKOLOGIAAN LIITTYVÄ AIHE, ESIM MATKAKERTOMUS TAI
JOKIN KEVENTÄVÄ JUTTU, JONKA HALUAISIT JAKAA LUKIJOIDEN KESKEN?

OLETKO TÖRMÄNNYT TOKSIKOLOGIAAN LIITTYVIIN SARJAKUVIIN TAI VITSEIHIN?

OLETKO HALUKAS PIIRTÄMÄÄN TOKSIKOLOGIAIHEISTA SARJAKUVAA TAI
KUVITTAMAAN TOKSIKOLOGILEHTEÄ?

UUDISTUNUT TOKSIKOLOGILEHTI OTTAA MIELELLÄÄN VASTAAN IDEOITA,
JUTTUVINKKEJÄ, KIRJOITUKSIA, PIIRROKSIA, TOKSIKOLOGIAIHEISIA VITSEJÄ JA
SARJAKUVIA. JOS SINULTA LÖYTYY PIENTÄKIN MATERIAALIA, LÄHETÄ SE MEILLE
OSOITTEESEEN KIRSI.ANNOLA@UKU.FI

NIMIKILPAILU                                    EUROTOX -kursseja http://www.eurotox.com
                                                Chemical Safety Assessment under REACH
                                                •
KEKSI UUSI NIMI
TOKSIKOLOGILEHDELLE!!!                          Summer school on Toxicology and Environmental
                                                •
LUVASSA ON MAINETTA JA KUNNIAA,                 Health
JOS SINUN EHDOTTAMASI NIMI
                                                Epidemiology for Toxicologists
                                                •
VALITAAN UUDEKSI VIRALLISEKSI
TOKSIKOLOGILEHDEN NIMEKSI!
                                                Tutkijakoulun kursseja
                                                http://www.uku.fi/farmasia/tutkijakoulu/
TÄHÄN MENNESSÄ TULLEITA
EHDOTUKSIA MM.                                  •Joint Meeting of the FinPharmaNet Graduate
                                                Schools 21.-22.8.2008 Turku
TokSiini TS
                                                •International Conference: Behavioral studies in
Agonisti                                        drug discovery 29.6.– 1.7, 2008 Tartu, Estonia
Paracelcus
Dotum                                           Drug-receptor interactions 5.-9.5. Kuopio
                                                •
Teriakki
Akuutti                                         •Systemaattinen kirjallisuuskatsaus & meta-analyysi
                                                18.3. Helsinki
LÄHETÄ EHDOTUKSESI                              Molecular modelling I 3.-7.3.Kuopio
                                                •
OSOITTEESEEN
kirsi.annola@uku.fi
                                               24            TOKSIKOLOGI           1/2008

STY:n säännöt

                                               1§
  Yhdistyksen nimi on Suomen Toksikologiyhdistys ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
                                               2§
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää toksikologian kehitystä ja tutkimustyötä, vaikuttaa
toksikologisten ongelmien ratkaisuun ja toimia toksikologian ja siihen liittyvien alojen
tutkijoiden yhdyssiteenä.
Yhdistys solmii ja pitää yllä yhteyksiä kansainvälisiin alan järjestöihin, järjestää tieteellisiä
kokouksia sekä tiedottaa jäsenilleen alan kansainvälisistä ja kotimaisista tapahtumista.
Yhdistys voi liittyä jäseneksi kansainvälisiin järjestöihin.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
sekä hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä ja arvopapereita,
toimeenpanna asianomaisen luvan saatuaan arpajaisia, keräyksiä ja maksullisia koulutus- ja
opetustilaisuuksia.
                                               3§
Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voi yhdistyksen hallitus ottaa anomuksesta kahden
yhdistyksen jäsenen suosittelemia, yhdistyksen päämääristä kiinnostuneita henkilöitä.
Kannattajajäseniksi voivat liittyä myös rekisteröidyt yhdistykset ja muut oikeuskelpoiset
yhteisöt. Yhdistyksen kunniajäseniksi voi yhdistyksen vuosikokous hallituksen esityksestä
kutsua suomalaisen tai ulkomaalaisen henkilön, jonka ansioilla on erityinen merkitys
toksikologian kehityksessä. Sellaisia jäseniä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia saa olla
enintään yksi kolmasosa (1/3) koko jäsenluvusta.
Yhdistyksen varsinaisen jäsenen ja kannattajajäsenen on suoritettava sellainen jäsenmaksu
kuin yhdistys vuosikokouksessaan määrää. Kunniajäsen ei suorita jäsenmaksua.
Erosta yhdistyksen jäsenyydestä on kirjallisesti ilmoitettava yhdistyksen hallitukselle tai sen
puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Hallitus katsoo
päätöksellään yhdistyksen jäsenen eronneen yhdistyksestä, mikäli jäsen ei ole maksanut
käsittelyvuotta edeltävänä kahtena vuotena jäsenmaksua. Eronnut henkilö voi tulla
yhdistyksen toimintaan mukaan uudestaan ilmoittamalla halukkuutensa maksamalla
jäsenmaksun.
                                             4§
Yhdistyksen varsinaisia kokouksia pidetään vuosittain yksi. Vuosikokous tulee pitää huhti-
tai toukokuussa. Ylimääräisiä kokouksia pidetään, kun hallitus katsoo tarpeelliseksi tai kun
vähintään 1/10 yhdistyksen jäsenistä sen koollekutsumista hallitukselta kirjallisesti vaatii.
Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle vähintään 14 päivää ennen kokousta ilmoittamalla siitä
kirjallisesti jäsenille.
Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, kun se on sääntöjen mukaan koolle kutsuttu.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella ja kunniajäsenellä yksi ääni. Äänestys on
avoin, ellei suljettua äänestystä pyydetä. Äänestettäessä ratkaisee yksinkertainen äänten
enemmistö paitsi 9 §:ssä mainituissa tapauksissa. Äänten mennessä tasan ratkaisee
avoimessa äänestyksessä puheenjohtajan ääni, suljetuissa äänestyksissä ja vaaleissa arpa.
Kannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta.
                                               25            TOKSIKOLOGI            1/2008

                                               5§

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat sääntömääräiset asiat:
  - esitellään yhdistyksen vuosi- ja tilikertomus sekä vahvistetaan tilinpäätös
  - päätetään tilivapauden myöntämisestä tilivelvollisille
  - hyväksytään toimintasuunnitelma seuraavalle toimintavuodelle
  - vahvistetaan vuosimaksun ja kannatusmaksun suuruus ja talousarvio
  - valitaan seuraavaksi kahden vuoden toimikaudeksi hallituksen jäsenet
      erovuoroisten tilalle
  - valitaan hallituksen jäsenistä hallituksen puheenjohtaja ja sihteeri
      seuraavalle toimintavuodelle
  - valitaan seuraavalle toimintavuodelle kaksi tilintarkastajaa ja kaksi
      varatilintarkastajaa.
                                              6§
Yhdistyksen hallitus edustaa yhdistystä, huolehtii sen taloudesta, toiminnasta, yhdistyksen
kokousten toimeenpanosta ja valmistelee yhdistyksen kokouksissa käsiteltäviksi esiteltävät
asiat. Hallituksen jäseniä valittaessa tulee pyrkiä alueelliseen kattavuuteen. Samaa henkilöä ei
voida valita puheenjohtajaksi kuin neljäksi vuodeksi peräkkäin.
Hallitukseen kuuluu kahdeksan kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä, joista neljä on
vuosittain erovuorossa. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja
taloudenhoitajan sekä ottaa tarvitsemansa toimihenkilöt.
Hallitus on päätösvaltainen, jos läsnä on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi
vähintään kolme hallituksen jäsentä. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä
ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on koottava kokoon myös, jos vähintään
kolme hallituksen jäsentä sitä puheenjohtajalta kirjallisesti vaatii.
Hallituksen kokouksissa on jokaisella hallituksen jäsenellä yksi ääni. Äänten mennessä tasan
ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa arpa.
                                                7§
Yhdistyksen tilivuosi ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilitys yhdistyksen taloudesta on
esitettävä viimeistään maaliskuun aikana tilintarkastajille, joiden on annettava siitä lausunto
vuosikokoukselle.
                                               8§
Yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus on puheenjohtajalla, sihteerillä ja taloudenhoitajalla, kullakin
yksin.

                                                9§
Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä vuosikokouksessa vähintään kolmen neljäsosan
enemmistöllä annetuista äänistä. Kirjallinen ehdotus sääntöjen muuttamisesta pitää lähettää
hallitukselle vähintään kaksi kuukautta ennen vuosikokousta. Sääntömuutosehdotus ja siihen
liittyvä hallituksen lausunto lähetetään jäsenille samanaikaisesti kuin kutsu vuosikokoukseen.
Yhdistyksen purkamispäätös on tehtävä kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä
vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä purkamisesta päättävässä kokouksessa.
Sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on oltava maininta kokouskutsussa.
Yhdistyksen purkautuessa tai sen tullessa lakkautetuksi varat käytetään yhdistyksen
tarkoitusta vastaavaan toimintaan jälkimmäisen purkamisesta päättäneen kokouksen
päätöksen mukaisesti.
                                               26            TOKSIKOLOGI           1/2008

SUOMEN TOKSIKOLOGIYHDISTYS

Finnish Society of Toxicology

JÄSENANOMUS

Suku- ja etunimet:
Syntymävuosi:
Arvo tai ammatti:
Kotiosoite ja puhelinnumero:


Työpaikka:
Työpaikan osoite, puhelinnumero
ja telefaxnumero


Sähköpostiosoite:
Opiskelen päätoimisesti ensimmäistä akateemista lopputukintoa varten; yliopisto:


Lyhyt kuvaus aikaisemmasta, erityisesti toksikologiaan liittyvästä toiminnasta
(mm. koulutus, oma erikoisala):




Suosittelijat: (yhdistyksen jäseniä):

_________________________________             ____________________________________
Nimen selvennys                               Nimen selvennys



Päiväys ja allekirjoitus:




Palautus:             Kirsi Annola, Farmakologian ja toksikologian laitos, Kuopion Yliopisto, PL
                      1627, 70211 Kuopio, kirsi.annola@uku.fi
                                             27              TOKSIKOLOGI         1/2008


                    SUOMEN TOKSIKOLOGIYHDISTYS
Finnish Society of Toxicology

OSOITTEEN- JA NIMENMUUTOSILMOITUS


Vanha nimi:                                   Uusi nimi:



Vanha osoite:                                 Uusi osoite:




Vanha puhelinnumero:                          Uusi puhelinnumero:



Vanha faxnumero:                              Uusi faxnumero:



Vanha sähköpostiosoite:                       Uusi sähköpostiosoite:




Palautus: Kirsi Annola, Farmakologian ja toksikologian laitos, Kuopion Yliopisto, PL 1627,
          70211 Kuopio, kirsi.annola@uku.fi
          28        TOKSIKOLOGI   1/2008


STY:N kannattajajäsenet