OECD JA KANSAINVÄLINEN KORKEAKOULUPOLITIIKKA

Document Sample
OECD JA KANSAINVÄLINEN KORKEAKOULUPOLITIIKKA Powered By Docstoc
					   OECD JA KANSAINVÄLINEN
   KORKEAKOULUPOLITIIKKA
                     Ilkka Turunen
              Suomen OECD-edustusto, Pariisi


Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät
                      10.-12.5.2005
                        Jyväskylä
    Esityksen sisältö
    OECD (koulutus)poliittisena toimijana
    Dublinin agenda
    OECD:n työ korkeakoulupolitiikan alueella
    rajat ylittävän korkeakoulutuksen kehityspiirteitä
    kilpailu lahjakkuuksista
    uusi ”globaalin hallinnan väline ”-Unescon ja
     OECD:n suuntaviivat
    Ekskursio: GATS ja korkeakoulutus

    kaikkien esityksessä mainittujen tilastojen ja indikaattoreiden lähde on
     OECD
OECD (koulutus)poliittisena toimijana

   Agendan asettaja (”relevantit” kysymykset, käsitteet, ja
    lähestymistavat, benchmarkit)
   Keskinäisen oppimisen asiantuntijafoorumi (maa-arvioinnit,
    temaattiset katsaukset, tutkimukset, tilasto- ja
    indikaattorityö, hyvät käytännöt, politiikkasuositukset)
   OECD:n sisälläkin koulutuspolitiikalla on monta tekijää ja
    erilaisia lähestymistapoja
   ohjausrooli perustuu tiedonhallintaan - näyttöön perustuva
    politiikka (järjestö ei luo sitovaa lainsäädäntöä)
   mikropolitiikka (asiantuntijaverkostot) - globaali hallinta
    Dublinin agenda

Korkeiden virkamiesten kokous helmikuussa 2003:
       Connecting lifelong learning policy with other
         socio-economic policies
       Evaluating and improving outcomes of education
       Promoting quality teaching
       Rethinking tertiary education in a global economy
       Building social cohesion through education
       Building new futures for education
OECD:n työ korkeakoulupolitiikan
alueella
   Yliopistot ja korkeakoulut koko järjestön prioriteettilistan
    kärkiaiheita (rahoitus, laajentuminen, rakenne)
   Temaattinen tutkimus korkea-asteen koulutuksesta
   20 maata osallistuu (ml. Suomi)
   valmistuu vuonna 2007
   Yliopistojen tulevaisuudet -hanke
   Kansainvälistyminen ja koulutuspalveluiden kauppa
   Tieteen, tekniikan ja innovaatiotoiminnan inhimilliset
    voimavarat ja tutkijanurien edistäminen (CSTP)
   Korkeasti koulutetun työvoiman liikkuvuus (ELSA)
   Korkeakoulupolitiikka on kesällä 2006 pidettävän
    ministerikokouksen pääteema
Miksi korkeakoulupolitiikka?

   kysyntä kasvaa ja koulutus laajenee
   julkisten koulutusmenojen kasvun rajat
   IT -> etä- ja virtuaaliopinnot ja
    koulutuksen kaupallistuminen
                          Growth in university-level qualifications
    Approximated by percentage of persons with ISCED 5A/6 qualfication in the age groups 55-64,
                              45-55, 45-44 and 25-34 years (2002)



     40
                               1960's                                                                           1970's                                                                  1980's                                                        1990's



     30




     20                                                                                       10                                                                                                                          8 4


     10
                                                                               19


                                                                                7                8
      0
                                                                                                                                                                                                                         21 22




                                                                                                                                                                                                                                                                   Austria
                                                                                           United Kingdom
                                             Netherlands




                                                                                                                                  Finland




                                                                                                                                                                                                                                                                                        Mexico
                                                                                                                                                                                                                         Spain


                                                                                                                                                                                                                                         Greece
                                                                                                                                                                                        Ireland
                                                                                                                                                                               Poland
                                                                                                                                                    Germany




                                                                                                                                                                                                                                 Korea
                          Norway
          United States




                                                                                                            Australia




                                                                                                                                                                                                                                                                             Portugal
                                                                                                                                                                                                                                                  Italy
                                                                                                                                                              Czech Republic




                                                                                                                                                                                                                France
                                   Denmark




                                                                             Switzerland




                                                                                                                                            Japan
                                                                                                                        Hungary




                                                                                                                                                                                                                                                          Turkey
                                                           Canada




                                                                                                                                                                                                  New Zealand
                                                                    Sweden




               A3.2
7
    Current entry rates suggest growth will continue
                                                     Sum of net entry rates for single year of age
                                                   in tertiary-type A and tertiary-type B education

                                                                         Today’s entry rates in universities suggest that the
                                                                          effort to obtain higher qualifications will continue…
                                                                                           Half of an age cohort now enter university, and in
     80                                                                                     Australia, Finland, Iceland, Poland and Sweden 70% or more
                                                            … but not everyone completes with a degree
     70

     60

     50

     40

     30

     20

     10

      0
                                                                          United States




                                                                                                                                            United Kingdom
                                                                                                    Netherlands
                      Sweden




                                                                                                                                                                                                                                                     Austria
                                                                                                                          Denmark




                                                                                                                                                                                                          Germany

                                                                                                                                                                                                                    Switzerland
                                                                                                                                    Korea
          Australia




                                                                                                                                                                                                                                                               Czech Republic
                                                                                                                                                                                                 France




                                                                                                                                                                                                                                  Mexico
                                                                                                                  Spain




                                                                                                                                                                               Japan
                               Iceland




                                                                                                                                                                                       Ireland
                                                                                          Hungary
                                                            New Zealand
                                                   Poland
                                         Finland




                                                                                                                                                             Slovak Republic




                                                                                                                                                                                                                                           Belgium
          A3.1
8
Miksi korkeakoulupolitiikka?

Koulutus kannattaa
 työllisyys
 tulo-odotukset
                     Trends in unemployment advantage
       (upper secondary + post-secondary non-tertiary) – tertiary unemployment
                                       ratio
      9.0

      8.0
          In some countries the
      7.0
          unemployment rate
                                                                      In some
      6.0advantage of tertiary                                       countries,
          graduates has declined.                                                     In some
                                                                     there has
      5.0                                                                             countries the
                                                                      been no
                                                                                      employment
                                                                   marked trend
      4.0                                                                             rate
                                                                       in the
                                                                                      advantage of
      3.0                                                          unemployment
                                                                                      tertiary
                                                                        rate
                                                                                      graduates has
      2.0                                                           advantage of
                                                                                      increased.
                                                                      tertiary
       1.0                                                           graduates.

      0.0

      -1.0
                         tes




                                                                                    nds
                           m
                          lia




                        tria




                                                                                     rg
                          rk




                                                                                     ny

                                                                                     ic


                                                                                     ic
                                                                                   and
                        ece




                                                                                    CD
                           al




                           m
                        key



                           o




                                                                                   and
                           n




                           d




                                                                                    ea
                        nce
                         ry




                                                                                  a nd
                                                                                     ly
                        ada




                          in
                           y




                                                                                    an

                                                                                      d
                           d
                      ede


                      gd o




                       xic
                       lan
                     rwa




                                                                                 ubl
                      l an




                                                                                 lan
                      tug




                                                                                 ubl
                      giu




                                                                                Ita
                    Spa




                                                                                bou
                    nma




                     tra




                                                                                ma
                    nga




                                                                               Kor




                                                                              Jap
                    Sta




                                                                               OE
                                                                               r la
                   Tu r
                   Gre




                                                                              erl
                   Fra




                                                                              eal
                  Aus




                                                                              P ol
                  Can




                  Me
                  Ire




                                                                             Ice
                  Fi n




                                                                            Re p
                  Bel




                                                                            Rep
                 P or
                  Kin
                 Sw




                                                                            Ger
                 No
                Aus




                                                                            em
                 Hu




                                                                           the
                 De




                                                                           itz
                                                                          wZ
               ted




                                                                        Lux
             ted




                                                                         ch


                                                                       v ak
                                                                        Sw
                                                                        Ne
                                                                      Ne
          Uni




10




                                                                    Cze
         Uni




                                                                    Slo
                                1991     1995     1998      1999        2000   2001   2002

     Source: OECD (2004) Education at a Glance: OECD Indicators 2004.
                                            Trends in earnings advantage
          Relative earnings of individuals who attained tertiary education (upper
                    secondary and post-secondary non-tertiary = 100)
      250           In 3
                 countries                       In 5 countries,
                      ,                             earnings
      225        earnings                         advantage of
                 advantag                           tertiary
                    e of                         graduates has
      200         tertiary                                                                                                  In 11 countries the
                                                  not changed.                                                              earnings advantage
                 graduate
                      s                                                                                                          of tertiary
       175       declined.                                                                                                     graduates has
                                                                                                                             increased despite
                                                                                                                                  increased
       150                                                                                                                     participation.


       125


       100
                                                                           tes




                                                                                                                                                                                                    nds
                                                                                                                      lia




                                                                                                                                                                         rk




                                                                                                                                                                                                                     CD
                                                                                                                                                             ny
                                                                                                             ly




                                                                                                                                                                                 m
                                                                                                                                                nd




                                                                                                                                                                                                             ea
                                           nce




                                                                            al




                                                                            m




                                                                                                                                                                                                   ada
                                     in
               ay




                                                                                                                                         en
                                                                                        ry




                                                                                                                                        and
                             d




                                                       ic




                                                                                                     d
                                                                                                 l an

                                                                                                         Ita
                         lan




                                                                                                                                                                                  giu
                                                                        gd o
                                                                        tug
                                 Spa




                                                    ubl




                                                                                                                                                                     nma
                                                                                                                  tra




                                                                                                                                                          ma




                                                                                                                                                                                                          Kor
                                                                                    nga
                rw




                                                                                                                                                  la
                                                                                                                               ed




                                                                                                                                                                                                                  OE
                                                                       Sta




                                                                                                                                                                                               r la
                                          Fra




                                                                                                                                    erl




                                                                                                                                                                                        Can
                                                                                                                                              Ire
                                                                                             Fi n
                     Zea




                                                                                                                                                                              Bel
                                                                    P or
             No




                                                                                                                            Sw




                                                                                                                                                       Ger
                                                 Rep




                                                                    Kin




                                                                                                              Aus
                                                                                 Hu




                                                                                                                                                                                            the
                                                                                                                                                                  De
                                                                                                                                 itz
                                                                  ted




11
                    w




                                                                ted
                                               ch




                                                                                                                              Sw




                                                                                                                                                                                         Ne
                 Ne




                                                             Uni
                                            Cze




                                                            Uni




                                                                 1997            1998                    1999               2000              2001                 2002
     Source: OECD (2004) Education at a Glance: OECD Indicators 2004.
Miksi juuri nyt?


   kysyntä: korkeakouluopiskelijoiden määrä
    kasvaa edelleen
   pelkästään Aasiassa kasvuksi arvioidaan noin 50
    miljoonaa 25 vuodessa
   kotimainen tarjonta ei ole kaikkialla riittävää ->
    capacity building
Miksi juuri nyt?


   uudet (ja vanhat) rajat ylittävän
    korkeakoulutuksen muodot: sivukampukset,
    franchising, kahdenkeskiset koulutussopimukset
    (twinning, joint degrees), avoin ja etäopetus,
    yritysyliopistot ja kaupallinen virtuaaliopetus,
    vaihto-ohjelmat)
   (korkea)koulutus on mukana WTO:n GATS-
    neuvotteluissa
   MUTTA kansainvälisellä tasolla on vain vähän
    vertailukelpoista tietoa
    Miksi juuri nyt?

   rajat ylittävä tarjonta kasvaa nopeasti
   ”koulutuskaupan” arvo v. 2001 vähintään 35 miljardia US$,
       In
    yli 3% koko maailman palvelujen viennistä


       Increase of foreign tertiary students in OECD countries 1980-2001
                450
                400
                350
                300
                250                                                                                  1980
                200                                                                                  1990
                150                                                                                  2001
                100
                 50
                  0




                                                                                      m
                                                  es




                                                                 CD



                                                                                      y
                                   da




                                                                                     nd
                                                           n




                                                                                                 a
                          ce




                                                                                   do
                                                                                   an
                                                         pa




                                                                                             ali
                                               tat
                                 na
                        an




                                                                                 ala
                                                               OE




                                                                                ing
                                                                        rm




                                                                                            str
                                                       Ja
                                             dS
                               Ca
                      Fr




                                                                               Ze
                                                                      Ge




                                                                                          Au
                                                                              dK
                                          ite




                                                                             w
                                                                           ite
                                        Un




                                                                          Ne
                                                                         Un




     Source: UNESCO for 1980 and 1990, except for Japan (Ministry of Education); OECD for 2001
Korkeakoulutus
kansainvälistyy

 Suomen(kin) korkeakoululaitos
 kansainvälistyi nopeasti 1980- ja 1990-
 luvuilla...
Kuvio: Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kasvu
vastaanottajamaissa vv. 1980-2001 (1990=100)
Korkeakoulutuksen
kansainvälistyminen

...mutta absoluuttisin luvuin...
Taulukko Uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä eräissä OECD maissa,
                                   2001- 2003
        ______________________________________________________
                           2001             2002            2003
                       _________________________________________
         Yhdysvallat     293 357          234 322         215 700
         Australia       151 894          162 575         171 600
         UK              102 800          117 200         140 100
         Uusi Seelanti    73 523           83 838          87 075
         Kanada           72 317           68 024          61 293
         Japani           47 348           50 678          52 800
         Ranska           39 983           55 498          52 062
         Italia           38 356           40 659          43 457
         Espanja          29 410           23 774          30 600
         Turkki           23 900           21 500          21 800
         Ruotsi            4 600            4 000           5 509
         Korea             2 253            3 150           4 301
         Norja             2 349            2 764           3 425

Lähteet: Kansalliset tilastokeskukset (OECD 2005, Working Party of Migration)
                             50000
                                     100000
                                              150000
                                                       200000
                                                                250000
                                                                         300000
                                                                                  350000
                                                                                           400000
                                                                                                    450000
                                                                                                             500000




                         0
  Unite
           d Sta
Unite            tes
        d Kin
             gdom
          Germ
                any
            Franc
                   e
          Austr
                alia
             Japan
           Cana
                  da
              Spain
           Belgi
                 um
            Austr
                    ia
              It aly
    Swit z
           erland
        Swed
                en
          Turke
                   y
   Net he
          rland
                  s
      Denm
               a rk
        Hung
               ary
        Portu
               gal
  New
       Z eala
               nd
         Norw
                 ay
         Irelan
Czec              d
     h Rep
            ublic
         Polan
                  d
           Finlan
                  d
             Korea
            Mexic
Slova             o
        k Rep
              ublic
           Icelan
                  d
                                                                                                                      Kuvio: Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä isäntämaan mukaan v. 2001
Kuvio: Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista
                     vuosina 1998 ja 2001
Figure 5.8. Foreign PhD students as a percentage of total PhD enrolment, 2001


                       Sw itzerland                                                        36,2

                    United Kingdom                                                         37,7

                           Belgium                                                         28,0

                      United States

                          Australia                                                        40,5

                          Sw eden                                                          32,8

                   Denmark (1999)                                                          55,7

                    Canada (2000)                                                          35,2

                           Norw ay                                                         37,4

                            Austria                                                        39,7

                            Iceland


                             Spain                                                         43,9

                     New Zealand                                                           38,8

                   Czech Republic                                                          34,1

                    Portugal (2000)                                                        47,2

                            Finland                                                        35,5

                     Turkey (1999)                                                         23,5

                   Slovak Republic                                                         17,6

                 Korea, Republic of                                                        32,7

                            Mexico                                   Percentage of
                                                                        w om en
                               Italy                                                       38,1

                                       0   5   10   15   20     25       30      35   40      45
Korkeakoulutuksen
kansainvälistyminen

...ja suhteellisesti ottaen Suomen
    korkeakoululaitoksen opiskelijakunta...
Kuvio Ulkomaisten opiskelijoiden osuus (%) kaikista korkeakouluopiskelijoista
                  vuosina 1998 ja 2002 eräissä OECD-maissa
                          2002          1998          muutos                     intensiteetti-
                                                    (1998=100)                   indeksi
Australia                  18.7         12.6          149                        2.9
Sveitsi                    17.7         15.9          111                        2.8
Itävalta                   13.5         11.5          118                        2.1
Uusi Seelanti              13.5           3.7         368                        2.1
UK                         11.2         10.8          103                        1.8
Belgia                     11.2            --           --                       1.8
Saksa                      10.7           8.2         132                        1.7
Ranska                     10.5           7.3         143                        1.6
Tanska                      9.0           6.0         149                        1.4
Ruotsi                      7.8           4.5         175                        1.2
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Irlanti                     5.6           4.8         116                        0.9
Norja                       5.2           3.2         165                        0.8
Tshekki                     4.3           1.9         229                        0.7
Islanti                     4.3           2.4         181                        0.7
Portugali                   3.9            --          --                        0.6
Alankomaat                  3.9            --          --                        0.6
Yhdysvallat                 3.5           3.2         109                        0.5
Unkari                      3.2           2.6         120                        0.5
Espanja                     2.9           1.7         175                        0.5
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Suomi                       2.5           1.7         146                        0.4
Japani                      2.2           1.4         154                        0.3
Kreikka                     2.2            --          --                        0.3
Italia                      1.9           1.2         152                        0.3
Turkki                      0.8           1.3           62                       0.1
Korea                       0.2           0.1         253                         --
Maiden keskiarvo 6.4                      5.6                                   1.0
Brain drain/circulation/gain
Kamppailu lahjakkuuksista
   ”Today, terms of competition revolve around a
    central axis: a nation’s ability to mobilize, attract, and
    retain human creative talent...wherever talent goes,
    innovation, creativity, and economic growth are sure
    to follow.”
   ”Students are the canaries of global competition for
    talent, and the countries that succeed in attracting
    them gain advantages on multiple fronts.” (Richard
    Florida: The Flight of the Creative Class, Harper
    2005)
Konteksti: Inhimillinen pääoma ja
taloudellinen kasvu
   OECD:n kasvututkimus – Suurin osa maiden
    välisistä eroista selittyy työvoiman käytöllä –
    työllisyysaste ja työn tuottavuus
   Toinen vaikuttava tekijä: Työvoiman laadun
    parantaminen - koulutus
   Kokonaistuottavuuden kasvuun vaikuttavat
    myös: IT:n hyödyntäminen ja panostus
    tutkimukseen ja tuotekehitykseen
   Korkeasti koulutetun väestön maahanmuutto on
    merkittävä inhimillisen pääoman varantoa ja
    laatua parantava tekijä
Seuraus: Kaikissa OECD-maissa
kiinnitetään huomiota työvoiman laatuun

   Koulutuksen tulosten parantaminen: OECD:n PISA-
    tutkimus
   Opetuksen laadun parantaminen (UK, US, Irlanti)
   Nuorten vähenevä kiinnostus tekniikkaan ja
    luonnontieteisiin toimenpiteiden kohteeksi (Suomen LUMA,
    UK, Ranska, Saksa, Hollanti, Korea, OECD:n yhteishanke)
   Erityishuomio tyttöihin
   “Oikeanlaista koulutusta” (vrt. skill mismatches)
   Maahanmuuttajien koulutuksen parantaminen =
    työperäistä maahanmuuttoa koskevat reformit 1990-luvulla
    Inhimillisten voimavarojen tarjonnasta
    huolehtiminen
    Luonnontieteen ja tekniikan osaajien kysyntä kasvaa
     globaalisti
       Vuosina 1995-2000 työllisyys tieteen ja tekniikan
         ammattialoilla kasvoi kaksi kertaa niin nopeasti kuin
         koko työllisyys
       Tutkijoiden määrä OECD-maissa kasvoi 2.3 miljoonasta
         3.4 miljoonaan vuosina 1990-2000 (5.6:sta 6.5:een
         tutkijaan 10,000 työntekijää kohti)
    Yritykset tehostaa innovaatiotoimintaa lisäävät edelleen
     tieteellisen koulutuksen saaneen työvoiman kysyntää
       EU:n tavoitteet edellyttävät puolen miljoonan uuden
         tutkijan kouluttamista
       Japani ja Korea lisäävät tutkijakoulutustaan

    Kohtaako tarjonta kysynnän (taidot, määrä)?
       Demografiset muutokset - väestön ikääntyminen
       Opiskelijamäärät kasvavat - mutta kiinnostuksen
        kohteet muuttuvat (tieteen vetovoima??)
    Voivatko ulkomaiset opiskelijat täyttää
    vajeen?
   Kansainvälinen liikkuvuus on lisääntynyt
      1.8 miljoonaa korkeakouluopiskelijaa liikkui maasta toiseen
       OECD-alueella v. 2002 - määrä kaksinkertaistui vuoteen 1980
       verrattuna
      Puolet tästä (0.9 milj.) oli OECD-alueen sisäistä liikkuvuutta
      Suurin osa ulkomaisista opiskelijoista suuntasi Yhdysvaltoihin,
       mutta Sveitsi, YK ja Belgia saivat suhteellisesti eniten
       ulkomaisia tohtoriopiskelijoita
   Rakenteet muuttuvat
      Uusien ulkomaisten tohtoriopiskelijoiden määrä on kääntynyt
       Yhdysvalloissa laskuun (2.5%:n vähennys 2003-04).
      Ulkomaisten opiskelijoiden kokonaismäärä kasvaa erityisesti
       Australiassa, mutta myös UK:ssa ja Japanissa
      Monet OECD-maat ovat muuttaneet lainsäädäntöään ja
       käytänteitään helpottaakseen opiskelijoiden ja korkeasti
       koulutetun työvoiman maahanmuuttoa
      ulkomainen “tarjonta” saattaa vähentyä, kun
       korkeakoululaitos kehittyy OECD:n ulkopuolisissa maissa
• OECD-alueen sisällä vain kahdeksan maata on
« nettohyötyjiä » korkeasti koulutetun väestön
muuttoliikkeessä ...

                          R atio o f ne t high ly skilled m igratio n with in O EC D to to ta l
                                          hig hly skilled po pulation in O EC D c oun tries
   30


   25


   20


   15


   10


    5


    0


   -5


  -1 0


  -1 5




                                                                                                                                                                                            X
          L




                          L




                                                          X
                                                  T




                                                              IN
                                  N
                  L




                                                                                       C




                                                                                                                                       R
                                                                                                       K




                                                                                                                                                                               E
                                                                       D


                                                                               T




                                                                                                               R
                                                                                               U




                                                                                                                                                                       N
                                                                                                                               A
                                          R




                                                                                                                                                               A




                                                                                                                                                                                       S
                                                                                                                       L




                                                                                                                                               P


                                                                                                                                                       E
         IR




                      Z




                                              R




                                                                           U




                                                                                                                                                                                           LU
               O




                                                      E




                                                                                                           U




                                                                                                                           R




                                                                                                                                                                                   U
                                                                                                                   E
                                                                                           E




                                                                                                                                           S




                                                                                                                                                                   A
                                      B
                              U




                                                                                                   N




                                                                                                                                                                           H
                                                                   L




                                                                                   R




                                                                                                                                                           S
                                                                                                                                   O
                                                              F




                                                                                                                                                   W
                      N




                                                                   N
                                                      M
              P




                                              P




                                                                           A




                                                                                                                   B
                                                                                                           T




                                                                                                                           F
                              H




                                                                                           D


                                                                                                   D




                                                                                                                                                           U


                                                                                                                                                                   C


                                                                                                                                                                           C
                                                                                                                                           E




                                                                                                                                                                                   A
                                      G




                                                                                   G




                                                                                                                                   N




                                                                                                                                                   S




              OECD Directorate for Employment Labour and Social Affairs, DELSA
  • … mutta koko maailmaa tarkastellen...
  useimmat OECD-maat hyötyvät korkeasti
  koulutetun väestön liikkumisesta
                   Immigrant and emigrant population 15+ with tertiary education in
                                    OECD countries Thousands                          8204



3000                            Highly skilled immigrants
                                Highly skilled emigrants to OECD countries
2500                            Net highly skilled migrants

2000

1500


1000


 500


   0

 -500


-1000


-1500
        X




        N




        P
        N




        R


        C
        K




        E
        T
       R




      EU
        L
       R




        L
      BR

       E
      ZE




       A
        L




      LD

       T




     AN
       X
      ZL
       K




       S


     SA
     IR
      E




    PR
      U




      N




      H
    BE




    ES
     FI
   PO




      R
     O
   AU




   TU




   FR
   SW
   KO




   LU




   AU
   SV
   M




   H


   N


   C
   D
   N




   C


   D
   G


   G
   N




   C
   U
        OECD Directorate for Employment Labour and Social Affairs, DELSA
    Koulutuspoliittisia päähavaintoja

    Rajat ylittävän koulutustarjonnan määrä kasvaa ja muodot
     moninaistuvat
    Erilaisia lähestymistapoja rajat ylittävään korkeakoulutukseen:
     keskinäinen ymmärrys (kv-ethos); työperäinen muuttoliike;
     tulojenhankinta ja koulutuskapasiteetin luominen.
    GATS:lla toistaiseksi hyvin vähänen vaikutus rajat ylittävän
     korkeakoulutuksen lisääntymiseen
    Poliittisia haasteita:
       laatu, tutkintojen tunnustaminen
       saatavuus ja tasa-arvo
       rahoitus ja koulutuskustannusten jakautuminen
       koulutuskapasiteetin luominen ja ylläpitäminen
       politiikkakoherenssi
                                                                                                 Figure 5.4.
                                                    IMPORT STRATEGIES                                                       EXPORT STRATEGIES
                                                      CAPACITY BUILDING                                                           REVENUE GENERATION
                                            Rationales                      Main policy instruments                       Rationales                      Main policy instruments
                             Same as mutual understanding plus:       • Encouraging foreign educational     Same as skilled migration plus:          Same as skilled migration plus:
                             • Meeting demand for higher                institutions and scholars to come   • Developing higher education as an      • Full tuition fees for international
Strong economic rationales




                               education                                to the country under regulated        expert industry                          students
                             • Enhancing the country’s human            conditions                          • Using cross-border education to        • Possibility for public educational
                               capital                                • Facilitating the study abroad of      finance the domestic higher              institutions to have for-profit
                             • Building a better higher education       domestic students and their           education sector and change its          operations abroad
                               system thanks to spill-overs coming      return                                governance
                               from partnerships with foreign                                                                                        Examples: Australia, New Zealand,
                               institutions                           Examples: Malaysia; China; Hong                                                 United Kingdom (for non-EU
                                                                       Kong, China; Singapore;                                                        citizens), United States (for
                                                                       Indonesia…                                                                     undergraduates), Malaysia….

                                                                                                                                     SKILLED MIGRATION
                                                                                                                          Rationales                      Main policy instruments
                                                                                                            Same as mutual understanding plus:       • Marketing of domestic higher
                                                                                                            • Attracting highly skilled people to      education
                                                                                                              build or maintain the receiving        • Special programmes for
                                                                                                              country’s knowledge economy              international students
                                                                                                            • Enhancing the competitiveness of       • Facilitation of labour and
                                                                                                              one’s higher education sector            migration in the receiving country
                                                                                                                                                       subsequent to study

                                                                                                                                                     Examples: Germany, France, United
                                                                                                                                                      Kingdom (for EU citizens), Denmark,
                                                                                                                                                      Sweden, Norway…
Weaker economic rationales




                                                 MUTUAL UNDERSTANDING
                                                                                                                                MUTUAL UNDERSTANDING
                                            Rationales                     Main policy instruments
                                                                                                                            Rationales                    Main policy instruments
                             •   Academic                             • Student mobility programmes
                                                                                                            •   Academic                             • Student mobility programmes
                             •   Cultural
                                                                                                            •   Cultural                             • Development assistance
                             •   Geostrategic                         Examples: Mexico, Korea, Poland,
                                                                       Norway, Italy…                       •   Geostrategic
                             •   Political
                                                                                                            •   Political                            Examples: Japan, Spain, Czech
                             •   Social                                                                                                               Republic…
                                                                                                            •   Social
                             •   Economic (through the creation of
                                 an international network of elites                                         •   Economic (through the creation of
                                 and enhancement of human                                                       an international network of elites
                                 capital)                                                                       and enhancement of human
                                                                                                                capital)
Unescon ja OECD:n suuntaviivat rajat ylittävän
korkeakoulutuksen laadunvarmistuksesta

   Suuntaviivojen koulutuspoliittiset tavoitteet

   Korkeakouluopiskelijoiden ja muiden oppijoiden suojelu
    virheellistä tietoa ja heikkolaatuista koulutustarjontaa
    vastaan
   Ymmärrettävät ja vertailukelpoiset tutkintorakenteet ja
    pätevyysvaatimukset, opintosuoritutusten siirrettävyys ja
    hyväksyttävyys
   Avoimet, johdonmukaiset, reilut ja luotettavat tutkintojen
    tunnustamismenettelyt
   Laadunvarmistuksesta ja akkreditoinnista vastaavien
    kansallisten elinten yhteistyön lisääminen
    Unescon ja OECD:n suuntaviivat

Mitä suuntaviivat ovat?
   tärkeimpiä jäsenmaiden ja järjestöjen yhteisiä toimia
    koulutuspolitiikan alueella
   koulutuksesta vastaavien “oma” aloite (vrt. kauppa)
   ei oikeudellisesti sitova väline. Suosituksia, jotka OECD:n
    koulutuskomitea valmistelee ja neuvosto hyväksyy
   suosituksia kuudelle ryhmälle
•   hallitukset
•   korkeakoulut ja muut korkea-asteen koulutuksen tarjoajat
•   opiskelijajärjestöt
•   laadunvarmistksesta ja akkreditoinnista vastaavat elimet
•   tutkintojen akateemisesta tunnustamisesta vastaavat elimet
•   tutkintojen ammatillisesta tunnustamisesta vastaavat elimet
  Unescon ja OECD:n suuntaviivat
Suositukset korkekouluille I

Korkeakoulut

1) varmistavat, että rajat ylittävä koulutus on yhtä laadukasta kuin
    kotimaassa tarjottava koulutus ja ottavat huomioon
    vastaanottavan maan kulttuuriin ja kieliin liittyvät herkkyydet

2) tunnustavat, että opetuksen ja tutkimuksen laatu riippuu
    tiedekuntien ja laitosten laadusta sekä niiden työskentelyoloista,
    joiden tulee mahdollistaa riippumaton ja kriittinen tutkimus;
    kehittävät työskentelyolosuhteita, tukevat kollegiaalista hallintoa
    ja akateemista vapautta
Suositukset korkeakouluille II

3) kehittävät ja ylläpitävät laadunhallintajärjestelmiä, joissa
    käytetään hyväksi korkeakoulujen akateemisen henkilökunnan,
    hallintohenkilöstön ja opiskelijoiden asiantuntemusta ja
    varmistavat, että ulkomaisille opiskelijoille tarjotaan luotettavaa
    ja helposti saatavilla olevaa tietoa sekä opintoneuvontaa ja -
    ohjausta
4) ovat yhteistyössä vastaanottavan maan laadunvarmistuksesta ja
    akkreditoinnista vastaavien elinten kanssa tarjotessaan rajat
    ylittävää koulutusta
5) jakavat hyviä käytäntöjä osallistumalla kansalliseen ja
    kansainväliseen yhteistyöhön
   Suositukset korkeakouluille III

6) kehittävät ja ylläpitävät tutkintojen tunnistamista helpottavia
    verkostoja ja kumppanuuksia
7) käyttävät tarvittaessa hyväkseen hyvien käytänteiden ohjeistoja
8) tarjovat asianmukaista, luotettavaa ja helposti saatavaa tietoa
    laatukriteeristä ja laadunvarmituksen menettelytavoista,
    koulutusohjelmistaan sekä tarjoamiensa tutkintojen
    ammattillisesta ja akateemisesta tunnustamisesta
9) varmistavat korkerakoulun ja koulutusohjelmien rahoitusta
    (financial status) koskevan tiedon avoimuuden
Unescon ja OECD:n suuntaviivat

Käsittelyaikataulu

Huhtikuu 2005        OECD.n koulutuskomitea ja CERI
Huhtikuu 2005        Unescon Executive Board
Toukokuu 2005        Tekstin viimeistely kirjallisella
                     menettelyllä
Lokakuu 2005         Unescon yleiskokous
Marraskuu 2005       OECD:n koulutuskomitea
Joulukuu 2005        OECD:n neuvosto
KIITOS
Lisäys: GATS ja korkeakoulutus

Mikä on GATS (General Agreement on Trade in
  Services)?
   ensimmäinen monenkeskinen palvelujen kauppaa koskeva
    laillisesti sitova sopimus
   määrittelee palvelukaupan yleiset säännöt, markkinoille pääsyn
    ehdot ja velvoittaa välttämään kansallisuuskeskeistä tai muuta
    diskriminointia
   astui voimaan 1995
   allekirjottajina 144 maata
   kattaa 12 palvelusektoria (koulutus, liikenne, turismi, terveys,
    rakennustoiminta jne.)
   44 allekirjoitusta koskee koulutusta, joista 21 korkeakoulutusta
   Neljä eksplisiittistä korkeakoulutusta koskevaa tarjousta (USA,
    Japani, Australia, UUsi Seelanti)
GATS ja korkeakoulutus
Kaikki palvelut jaetaan neljään tarjontamuotoon eli
  moodiin

Moodi 1: palvelu ylittää rajan; palvelun tarjoajan ja
  kuluttajan ei tarvitse liikkua
 esimerkkejä: etäopetus, e-oppiminen,
  virtuaaliyliopistot
 kaupallinen merkitys toistaiseksi melko vähäinen
 suuria kasvuodotuksia
GATS ja korkeakoulutus

Moodi 2: palvelutuotteen kulutus ulkomailla;
  kuluttaja ylittää rajan kohdatakseen tuottajan
  tarjoaman palvelun
 esimerkkejä: vaihto-ohjelmat tai omatoiminen
  opiskelu ulkomailla (opiskelukustannukset
  ovat vientituloja vastaanottavalle maalle)
 nykyisin merkittävin palvelumuoto
  kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla
GATS ja korkeakoulutus

Moodi 3: Kaupallinen läsnäolo; palvelun tuottaja, hänen
  laitoksensa tai investointinsa ylittää rajan
 Esimerkkejä: korkeakoulujen sivutoimipisteet,
  sateliittikampukset, twinnig, franchising-sopimukset
 Lisääntyvää kiinnostusta, suuria kasvuodotuksia
 Kiistellyin muoto: ulkomaisia investointeja koskevat
  kansainväliset säännöt
GATS ja korkeakoulutus

Moodi 4: luonnollisten henkilöiden läsnäolo;
  väliaikainen oleskelu ulkomailla palveluiden
  tarjoajana
 esimerkkejä: opettajien ja tutkijoiden
  väliaikainen työskentely ulkomailla
 potentiaalisesti suuri merkitys; korkeasti
  koulutetun työvoimaan liikkuvuutta edistävät
  toimet
  GATS ja koulutuspolitiikka
1. Julkishyödykkeiden/julkisen palvelun (”public good”) asema?
 Jokainen valtio neuvottelee, missä laajuudessa, kenen kanssa ja
    millä ehdoin se avaa koulutuksensa markkinoille (”request
    offer” -neuvottelukierrokset)
 Artiklan 1.3. mukaan sopimuksen ulkopuolelle rajataan mm.
    palvelut, ”joita tarjotaan valtiollisella auktoriteetilla” (in the
    exercise of governmental authority)
 Tulkintaongelmia: mitä tarkoittavat rajauksen perusteena
    käytetyt käsitteet ”ei-kaupallinen koulutus” (non-comercial
    basis) ja ”koulutus, jonka tarjonnasta eivät kilpaile muut
    toimijat” (not in competition) esim. maissa, joissa on sekä
    valtiollista että yksityistä korkeakoulutusta
    GATS ja koulutuspolitiikka
   asteittaisen vapauttamisen periaatteen (progressive liberalization)
    vaikutukset?
   julkisen vallan asema koulutuksen säätelijänä, järjestäjänä ja
    rahoittajana - ja yhteisen hyvän vaalijana?
   kaupallisuus, taloudellinen hyöty ja tehokkuus yleisiksi koulutusta
    ohjaaviksi periaatteiksi?
   ”kansallinen kohtelu”: ulkomaisten koulutuksen
    tarjoajien/koulutukseen osallistuvien oikeudet julkisiin tukiin?
   ”suositummuusperiaatteen” (most favoured nation) soveltaminen:
    toimilupien myöntäminen ulkomaisille oppilaitoksille?
   kehitysmaiden intressit?
   neuvottelukierrosten horisontaalisuuteen liittyvät ongelmat
   akateeminen vapaus, ”yliopiston ajatus”
   -> GATS on monimutkainen, kiistelty ja koulutuksen alueella vielä
    testaamaton järjestelmä

				
DOCUMENT INFO