Create Business Letter of Elektrobit - DOC

Shared by: mbf17044

Tags

business segment, net sales, general meeting, operating profit, earnings per share, the board of directors, comprehensive income, automotive industry, interim report, cash flow, equity holders, open source, cloud computing, sony ericsson, may 18

Stats

views:: 12
posted:: 5/25/2010
language:: Finnish
pages:: 31

Public Domain

Document Sample

LIMINGAN KUNNAN

ESIOPETUSSUUNNITELMA
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Sisällys:

1. TOIMINTA-AJATUS......................................................................................................... 4
2. OPPIMISKÄSITYS ............................................................................................................ 5
3. OPPIMISYMPÄRISTÖ ...................................................................................................... 5
4. ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN............................................... 7
4.1. Leikki .......................................................................................................................... 7
4.2. Eheyttäminen .............................................................................................................. 9
5. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT ........................ 10
5.1. Kieli ja vuorovaikutus, äidinkieli ja kirjallisuus ....................................................... 10
5.1.1. Kuunteleminen ja puhuminen ........................................................................... 10
5.1.2. Kirjallisuus ........................................................................................................ 11
5.1.3. Kielellä leikkiminen .......................................................................................... 11
5.1.4. Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen ................................................................ 12
5.1.5. Ilmaisu............................................................................................................... 12
5.2. Matematiikka ............................................................................................................ 13
5.2.1. Luvut ja lukumäärät .......................................................................................... 13
5.2.2. Geometria ja mittaaminen ................................................................................. 13
5.2.3. Mittaaminen ja arviointi .................................................................................... 13
5.2.4. Looginen ajattelu ja ongelman ratkaisu ............................................................ 13
5.3. Ympäristö- ja luonnontieto ....................................................................................... 14
5.3.1. Ihminen ja ympäristö ........................................................................................ 14
5.3.2. Eliöt ja niiden elinympäristöt ............................................................................ 14
5.3.3. Maa ja avaruus .................................................................................................. 15
5.3.4. Materiaalit ja aine ............................................................................................. 15
5.4. Uskonto ja eettinen kasvatus ..................................................................................... 16
5.4.1. Eettinen kasvatus .............................................................................................. 16
5.4.2. Seurakunnan toiminta ....................................................................................... 16
5.4.3. Hiljentyminen ................................................................................................... 16
5.5. Liikunta ..................................................................................................................... 17
5.5.1. Voimistelu ......................................................................................................... 17
5.5.2. Pelit ja liikuntaleikit .......................................................................................... 17
5.5.3. Musiikkiliikunta ................................................................................................ 17
5.5.4. Talviliikunta ...................................................................................................... 18
5.5.5. Retkeily ja maastoleikit..................................................................................... 18
5.5.6. Uinti .................................................................................................................. 18
5.5.7. Terveyskasvatus ................................................................................................ 18
5.6. Tapa- ja työkasvatus ................................................................................................. 19
5.7. Kädentaidot ............................................................................................................... 19
5.7.1. Kuvaamataito .................................................................................................... 19
5.7.2. Askartelu ........................................................................................................... 19
5.7.3. Tekstiilityö ........................................................................................................ 20
5.7.4. Tekninen työ ..................................................................................................... 20
5.7.5. Välinehuolto ...................................................................................................... 20
5.8. Musiikki .................................................................................................................... 21
5.8.1. Laulaminen ....................................................................................................... 21
5.8.2. Soittaminen ....................................................................................................... 21
5.8.3. Kuunteleminen .................................................................................................. 21

2
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

5.8.4. Musiikkitietous ................................................................................................. 21
6. YHTEISTYÖ ................................................................................................................ 22
6.1. Yhteistyö muiden tahojen kanssa.............................................................................. 23
7. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN ESIOPETUKSEN
JÄRJESTÄMINEN ........................................................................................................... 23
8. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN
ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ............................................................................. 24
8.1. Viittomakieliset lapset .............................................................................................. 24
9. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO............................................................................ 25
Terveydenhuolto ......................................................................................................... 26
Avustajapalvelu........................................................................................................... 26
Koulujen ja päiväkotien turvallisuus- ja kriisisuunnitelmat ................................... 26
Ruokailu ....................................................................................................................... 27
Koulukuljetus ............................................................................................................... 27
10. LAPSEN KEHITTYMINEN JA OPPIMISEN SEURANTA SEKÄ ARVIOINTI .... 27
11. ESIOPETUKSEN TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI............................ 29
12. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPETUSSUUNNITELMAN
LAATIMINEN ............................................................................................................. 30
13. LIITTEET ..................................................................................................................... 31

3
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

1. TOIMINTA-AJATUS

Taikamerkkejä katselen, kohta osaan, tiedän sen, muodot, värit kiinni saan.
Kohta opin taikomaan!
Taikaääniä kuuntelen, kohta osaan, tiedän sen, rytmin, soinnin korviin saan.
Kohta opin taikomaan!
Taikamakuja maistelen, kohta osaan, tiedän sen, kirjan maun kieleen saan.
Kohta opin taikomaan!
Taikahajuja haistelen, kohta osaan, tiedän sen, sadun tuoksun nenään saan.
Kohta opin taikomaan!
Taikakirjaa selailen, kohta osaan, tiedän sen, kirjaintaiat kiinni saan.
Kohta opin lukemaan!
(Salaisen maan laulut ja leikit)

Esiopetuksen toiminta-ajatuksena on edistää lapsen kasvua tasapainoiseksi ja
toimintakykyiseksi yhteisön jäseneksi. Tähän kuuluvat vastuullisuus omasta
toiminnasta, yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattaminen ja toisten ihmisten
arvostaminen.

Esiopetuksen pyrkimyksenä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja
oppimisedellytyksiä. Fyysiset ja sosio-emotionaaliset taidot ovat perustana
oppimiselle. Fyysisiin taitoihin kuuluvat mm. motoriikka (kehonhallinta), aistit,
hahmotus ja havaitseminen. Sosio-emotionaalisiin taitoihin kuuluvat mm.
myönteinen minäkuva, hyvä itsetunto ja tunnetaidot (moraalikasvatus, ryhmässä
toimiminen). Kun nämä taidot ovat riittävät, on lapsella edellytyksiä myös
kognitiivisten taitojen (havaitseminen, ajattelu, ymmärtäminen, muisti,
tarkkaavaisuus, kieli) oppimiselle paremmat. Oppimisvaikeuksien taustalla onkin
usein puutteita fyysisellä ja sosio-emotionaalisella tasolla.

4
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

2. OPPIMISKÄSITYS

Esiopetuksen oppimiskäsitys korostaa oppimista aktiivisena, aikaisempiin
tiedonrakenteisiin pohjautuvana päämääräsuuntutuneena prosessina. Tässä
prosessissa lapsi itse aktiivisesti rakentaa aikaisemmin omaksumiensa tietojen ja
käsitysten sekä uuden tiedon pohjalta käsityksiään opiskeltavista asioista.
Oppimista tapahtuu opittavan aineksen, aikaisemmin muodostuneiden
tiedonrakenteiden ja ajattelun vuorovaikutuksessa.

Esiopetuksessa lapset rakentavat tietonsa leikinomaisesti vuorovaikutuksessa
ympäristön ja sen ihmisten kanssa. Opettajan tehtävänä on oppimisympäristön
rakentaminen, toiminnan seuraaminen ja lasten havainnointi sekä jatkuva lasten
opastaminen, tukeminen ja auttaminen rakentamaan uutta ymmärrystä itselleen.

Esiopetuksen tulee olla kotikasvatusta ja perheen kokemuksia täydentävä ja siihen
rakentuva ja sen kanssa yhteensopiva.

Lasten oppiminen vertaisryhmässä on oppimisen kivijalka. Oppiminen tapahtuu
sosiaalisessa vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa. Oppimistilanteet ja
-tehtävät monipuolistuvat, kun useampi on ideoimassa ja esittämässä
näkökulmansa. Lapset tutkiskelevat, havainnoivat , kysyvät, kokeilevat ja etsivät
ratkaisuja ” maailman ihmeisiin ”, joita he päivittäin kohtaavat.

3. OPPIMISYMPÄRISTÖ

Liminka on vanha ja vakaa, tasaisen mukava lakeuden kunta, joka sijaitsee n.25 km
Oulusta etelään päin. Liminka on avara ja maaseutumainen kulttuurikunta. Kunnan
ylpeyden aihe on Liminganlahti, Suomen arvokkain lintuvesi. Tällä hetkellä
kunnassa on n. 6400 asukasta ja nuorten ja lasten osuus väestöstä on suuri.

Limingassa esiopetusta järjestetään päiväkodeissa, erillisissä esiopetusryhmissä ja
joidenkin koulujen alkuopetusluokkien yhteydessä. Päiväkoteihin sijoittuvat sellaiset
lapset jotka tarvitsevat esiopetuksen lisäksi päivähoitoa, erillisiin esiopetusryhmiin
vain esiopetusta tarvitsevat ja kouluille vain esiopetusta tarvitsevat oman koulupiirin
lapset.

Oppimisympäristöt ovat rakennettu/saneerattu lastenkokoisiksi (esimerkiksi tuolit,
pöydät ja naulakot).Ryhmän tiloissa tarvittavat välineet ovat lasten ulottuvilla. Lasta
ohjataan pelien ja lelujen käyttöön. Lapseen pyritään luomaan avoin ja
luottamuksellinen suhde. Lasta opastetaan toimimaan ryhmässä ja ottamaan
huomioon toiset. Oppimisympäristö rakennetaan miellyttäväksi ja virikkeelliseksi.
Sen tulisi tarjota lapselle virikkeitä itsenäiseen tiedonhankintaan ja taitojen

5
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

harjoittamiseen sekä leikkiin ja leikin kautta oppimiseen. Opetuksessa korostuu
lapsikeskeisyys ja opettajan tehtävänä on asettaa lapselle rajoja ja kohdistaa
häneen odotuksia ja vaatimuksia.
Oppimisympäristön tulee mahdollistaa lapsesta lähtöisin olevien valmiuksien,
taitojen ja voimavarojen esille tulemista, käyttöönottoa ja kehittymistä.
Oppimisympäristön tulee tarjota mahdollisuuksia sekä toiminnallisuuteen että
omaan rauhaan.

6
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

4. ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN

Esiopetuksen tulee perustua pedagogisesti tietoisiin ja tavoitteellisiin
esiopetussuunnitelmiin, jotta esiopetus on tavoitteellisesti lasten oppimista ja
kasvua tukevaa toimintaa. Perustan esiopetukselle luo vanhempien ja esiopetuksen
opettajan yhteinen arvokeskustelu elämästä ( lapsista, kasvatuksesta ja
opetuksesta), päämääristämme ja vastuustamme. Esiopetuksen tulee kytkeytyä
lapsen omaan kokemusmaailmaan ja kasvuympäristöön. Lapsen oppiminen,
oppimisen prosessointi ja oppimisprosessin tukeminen muodostavat esiopetuksen
ytimen. Esiopetus on elinikäistä oppimista ja se muodostaa myös perustan ihmisten
myöhempien elämän vaiheiden oppimiselle. (Hujala, 2002).

4.1. Leikki

Leikki kuuluu lapsuuteen ja ilmentää lapsuusiälle ominaista elämisentapaa. Leikki
on lapsen tapa ajatella asioita. Leikkiessään lapsi läpikäy vuorovaikutussuhteita,
tunteita ja toimintatapoja, joita hän on kokenut tai nähnyt. Lapsi harjoittelee ja hioo
leikeissään yhteiselämän taitojaan ja arvioi todellisuutta erilaisten roolien kautta.
Leikki sisältää lasta mietityttäviä asioita. Leikin avulla lapsi prosessoi kokemaansa,
näkemäänsä ja kuulemaansa. Leikki on lastenkulttuuria. Heidän itsensä tuottamaa
aitoa kulttuuria, jossa lapset toimivat omillaan ilman pakkoa.

Esiopetuksessa leikki on tärkein oppimisen strategia. Leikki edistää mielikuvituksen,
persoonallisuuden ja abstraktin ajattelun kehittymistä. Leikkien lapsi jäsentää omaa
maailmaansa. Hän luo leikkitilanteen ongelmineen ja ratkaisuineen . Lapsi asettaa
leikissä oppimisen haasteet ja leikkiessään toimii oman kehitystasonsa yläpuolella.
Omaehtoisten kuvitteluleikkien lisäksi esiopetuksessa tärkeitä ovat erilaiset
leikinomaiset oppimisen muodot, pelit ja sääntöleikit. Kun oppiminen pohjautuu
leikkiin asiat lähtevät lapsen omasta ajatteluprosessista ja leikissä on ne asiat, jotka
ovat lapselle ymmärrettäviä.

Leikkiville lapsille tulee antaa vapautta, mutta usein leikki vaatii myös ohjausta ja
valvontaa. Leikin määrittäjänä toimii lapsi ja kasvattajan tehtävänä on edistää lasten
keskinäisiä yhteisleikkejä. Kasvattajien tulee osoittaa arvostustaan leikkiä kohtaan
kuuntelemalla lapsia, havainnoimalla leikkiä ja kommunikoimalla lasten kanssa.
Kasvattajien tulee eritellä leikkejä myös oppimisen näkökulmasta. Ymmärtää leikin
merkitys kuvittelukyvyn, toisen asemaan asettumisen, sosiaalisten taitojen, kielen
oppimisen ja liikunnallisten ym. taitojen kannalta. Kasvattajien tulee tiedostaa ja
osata käyttää hyväkseen leikin kytkentöjä kaikkiin toiminnan osa-alueisiin ja
varmistaa leikinomaisuuden säilyminen esiopetuksen eri toimintamuodoissa.

Esiopetuksen ympäristö tulisi rakentaa siten, että se mahdollistaa leikin kautta
oppimisen. Leikkiympäristön luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen on tärkeää.
Kasvattajien asiantuntemuksella lasten leikin kehitysvaiheista ja leikkikulttuurista

7
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

muodostetaan rikas leikkiympäristö. Oppiminen on elämistä. Vähitellen
esiopetusikäisen lapsen leikki muuttuu elämyskeskeisyydestä
tehtäväkeskeisemmäksi. Lapsella syntyy halu tehdä jotain oikeasti, suorittaa
tehtävä työ alusta loppuun ja saada aikaan näkyvä tulos.

Leikki on nähtävä lapsen tärkeimpänä oppimisympäristönä. Leikki on lapsen ominta
aluetta ja kasvattajan tehtävä on tukea sitä. Lapset oppivat leikkiessään, he
jäljittelevät ja luovat uutta. Leikin ohjaamisen ydin on lasten oman leikkikulttuurin
kunnioittaminen ja tukeminen ja ”ravitseminen”.

8
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

4.2. Eheyttäminen

Esiopetuksessa ei ole varsinaisia oppiaineita. Esiopetuksessa käsitellään
esiopetuksen keskeisiä sisältöalueita. Esiopetus pohjautuu opetuksen
eheyttämiseen. Lapsen elämänpiiristä ja lapsen maailmankuvaa laajentavista ja
jäsentävistä sisällöistä muotoutuu eheyttävän opetuksen kokonaisuus. Ottamalla
lapset mukaan suunnitteluun saadaan lapsille merkitykselliset asiat
teemakokonaisuuksiin. Eheyttämisen monimuotoisuuden tulee ilmetä siten, että eri
tiedonalat otetaan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon ja niitä tarkastellaan
osana kulloinkin valittua kokonaisuutta.

Yksittäisiä sisältöjä tärkeämpää on eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessit.
Oppimisen keskeinen osa muodostuu lasten ja aikuisten kokemusten ja tiedon
käsittelyn vuorovaikutuksessa. Kasvattaja tukee oppimista ja ohjaa lasta
tiedostamaan oman oppimisensa ja ymmärtämään sen, että lapsi voi itse vaikuttaa
onnistumiseensa. Opetuksen tärkeimpiä haasteita on se, että lapsi saavuttaisi
myönteisen käsityksen itsestään oppijana.

Esiopetuksen sisältöaluejako on tarkoitettu ohjaamaan ja tukemaan kasvattajan
työtä.

9
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

5. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä
kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan
tarpeista.

Yksi esiopetuksen tavoitteista on lapsen myönteisen minäkuvan vahvistuminen.
Opetus järjestetään siten, että lapsella säilyy oppimisen ilo ja rohkeus uusien
oppimishaasteiden kohtaamiseen. Tavoitteena on myös oppimaan oppimisen
taitojen kehittyminen. Lapsi oppii työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä.
Hyvien käytöstapojen omaksuminen on tärkeää esiopetusikäiselle, näin lapsesta
kasvaa toiset huomioon ottava, suvaitsevainen ja vastuuntuntoinen yhteisön jäsen.
Tavoitteena on myös yhteiselämän pelisääntöjen harjoitteleminen sekä
sitoutuminen niihin, oikean ja väärän tiedostaminen ja pohtiminen.

5.1. Kieli ja vuorovaikutus, äidinkieli ja kirjallisuus

Kieli on osa kulttuuriamme. Kielen avulla lapsi rakentaa omaa identiteettiään, luo
sosiaalisia suhteita ja ilmaisee tunteitaan. Lapsi oppii äidinkielen sekä aikuisten että
lasten kanssa tapahtuvassa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kielen kehitys on
koko elämän ajan jatkuvaa.

5.1.1. Kuunteleminen ja puhuminen

Esikouluikäinen elää satujen ja tarinoiden maailmassa. Lapsi kerää sanoja ja
mielikuvia itselleen omaa oppimistaan varten. Lapselle on hyvä lukea joka päivä
jotain lasta kiinnostavaa, josta voidaan keskustella yhdessä. Omista kokemuksista
kertominen, toisten kokemuksien kuunteleminen ja mielipiteiden vaihtaminen luovat
pohjan lapsen empatiakyvyn kasvamiselle.

 Keskittyminen kuuntelutilanteessa
 Ohjeiden kuuntelu ja niiden mukaan toimiminen
 Aktiivinen osallistuminen
 Oman puheen tuottaminen yksin ja ryhmässä
 Kysyminen, vastaaminen ja keskustelu

10
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

5.1.2. Kirjallisuus

Kirjojen tulee olla lasta lähellä ja helposti saatavilla. Silloin lapsi kiinnostuu niistä,
aluksi katsomalla kuvia ja myöhemmin itse lukemalla. Aikuinen toimii lukiessa
kertojana ja lukevan aikuisen mallina lapselle.

 Sadut, tarinat, runot
 Omat tuotokset
 Käsite- ja sanavaraston laajentaminen
 Mielikuvien rikastuttaminen
 Tilaisuus eläytyvään kuunteluun

5.1.3. Kielellä leikkiminen

Lapsi oppii leikkiessään kieltä, vuorovaikutustaitoja, ryhmäsääntöjä ja monia muita
tärkeitä asioita. Erilaiset yhteis-, perinne- ja liikuntaleikit sekä –pelit tuovat iloa
lapsen oppimiseen. Leikkiin osallistuminen vaatii sitoutumista ja sääntöjen mukaan
toimimista. Tämä vaatii lapselta sosiaalisia taitoja sekä halua ja innostusta
osallistua yhteiseen toimintaan. Leikissä lapsi saa harjoitella taitoja, joita hän on
opettelemassa.

 Rytmitykset
 Lorutukset ja riimittelyt
 Hokemat
 Salakielet
 Pelit ja leikit (esim. kauppaleikki)

11
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

5.1.4. Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen

Lukemista opetteleva lapsi lukee alussa kirjain kirjaimelta, joka vaatii kykyä kääntää
kirjainmerkkejä puheäänteiksi sekä yhdistää äänteitä toisiinsa. Äänne-kirjain
vastaavuuksia harjoitellaankin esiopetuksessa monipuolisesti lapsen aisteja apuna
käyttäen (tunnustelu, muovailu, koko kehon liikkeet, selkään piirtäminen).
Tarkoituksena on antaa riittävästi virikkeitä mahdollisen lukuherkkyyden
innostamalle lapselle.

 Isot kirjaimet
 Äänteet ja äänteiden yhdistäminen
 Sanojen muodostaminen äänteistä
 Luku- ja aakkosleikit
 Kiinnostuksen herääminen kirjoitettuun kieleen

5.1.5. Ilmaisu

Kirjat, sadut ja tarinat virittävät ilmaisemaan ja käsittelemään omia ja toisten tunteita
ja toimivat hyvänä lähtökohtana erilaisissa näytelmissä ja esityksissä. Esityksistä
keskustellaan myönteisessä hengessä. Lapsia kannustetaan ilmaisemaan ja
eläytymään rooliin.

 Nukketeatteri
 Roolileikit
 Tarinoiden dramatisointi
 Eläytyminen

12
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

5.2. Matematiikka

Tavoitteena on tutustuttaa lapsi matemaattisten käsitteiden ja periaatteiden
maailmaan arkipäivän tilanteissa ja kannustaa lasta luovaan ajatteluun ja
ongelmanratkaisuun. Lapsi oppii löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja,
säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita. Konkreettisuus toimii tärkeänä
apuvälineenä esikouluikäistä opettaessa. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia
ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla,
tulee hyödyntää tehokkaasti.

5.2.1. Luvut ja lukumäärät

 Lukualue 0 – 10 (voimassa olevat viralliset numerot)
 Lukumäärän, lukusanan ja numeromerkinnän yhteys
 Suuruusvertailu
 Lukujen hajottaminen ja kokoaminen
 Yhteen - ja vähennyslaskuun tutustuminen
 Tutustuminen kymmen ylityksiin

5.2.2. Geometria ja mittaaminen

 Suorakulmio, neliö, kolmio ja ympyrä
 Avaruudelliset suhteet ja käsitteet, suunnat ja sijainnit (esim. edessä –
takana, lähellä – kaukana)

5.2.3. Mittaaminen ja arviointi

 Mittaamisen käsite
 Erilaiset mittavälineet ja mittayksiköt (cm, m, kg, l)
 Raha (€); ostaminen, rahan riittäminen, rahasta takaisin antaminen
(kauppaleikki)
 Aika: kalenteri, kello (tasat ja puolet tunnit)
 Vertailu (kumpi painavampi, montako palloa mahtuu…)

5.2.4. Looginen ajattelu ja ongelman ratkaisu

 Asioiden ja esineiden lajittelu ja luokittelu
 Säännönmukaisuuksien löytäminen
 Luokitteluperusteiden kuvaileminen ja perusteleminen kertomalla

13
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

5.3. Ympäristö- ja luonnontieto

Tavoitteena on herättää mielenkiinto ympäristöön ja luontoon tarjoamalla
kokemuksia ja elämyksiä luonnossa. Oppiminen alkaa ihmettelystä ja havaintojen
teosta. Tutkimisen ja kokeilemisen avulla lapsi oppii tiedostamaan ja arvostamaan
oman toimintansa vaikutuksia ympäristöönsä. Hän ottaa vastuuta omasta ja muiden
hyvinvoinnista, ymmärtää luonnon ja sen monimuotoisuuden sekä kulttuuriperinnön
säilymisen tärkeyden. Opetuksen kokemuksellisuus ja elämyksellisyys tulee
säilyttää, jotta oppimisen ilo säilyy. Ympäristö- ja luonnontiedon opetukseen
oleellisena osana kuuluvat tutkimusretket. Esiopetuksessa retket keskittyvät
pääasiassa esikoulun lähiympäristöön.

5.3.1. Ihminen ja ympäristö

 Ihmeellinen ihminen: kehon osat, aistit, terveys
 Kasvan ja kehityn: vauva-aika, esikouluajan haasteet, kouluun
valmistautuminen
 Ammatit
 Kotiseutukasvatus: omaan lähiympäristöön tutustuminen, koulutie,
perinnekulttuuri, Kalevalaan tutustuminen
 Kansainvälisyyskasvatus: Suomi, Suomen naapurimaat, liput, kartta, eri
kansallisuudet, erilaisuuden hyväksyminen
 Liikenne: tavallisimmat liikennesäännöt, merkit, turvavälineet ja niiden käyttö,
vastuu itsestä ja muista tielläliikkujista, liikenteen vaarojen tiedostaminen,
liikkuminen jalkaisin ja pyörällä
 Hyvä käytös, säännöt ja sopimukset

5.3.2. Eliöt ja niiden elinympäristöt

 Elollinen ja eloton luonto
 Eläinten tunnistamista ja luokittelua (lemmikit, metsäneläimet…)
 Lähiympäristön eläimet
 Muinaisia tai kaukaisia eläimiä
 Lähiympäristön kasvit ja sienet
 Kasvin kasvaminen
 Vuodenaikojen vaihtelu: eläinten ja kasvien valmistautuminen talveen,
vuodenaikojen ilmiöt, muuttolinnut

14
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

5.3.3. Maa ja avaruus

 Maapallo, planeetat
 Kuu ja tähdet
 Aurinko: valo ja varjo
 Kalenteri: viikonpäivät, kuukaudet, vuosi, vuodenajat
 Kello
 Säähavainnot, mittarit

5.3.4. Materiaalit ja aine

 Erilaiset materiaalit
 Ilma ja vesi
 Veden eri olomuodot
 Kierrätys ja jätteet

15
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

5.4. Uskonto ja eettinen kasvatus

Tavoitteena on, että lapsi omaksuu elämänsä ohjenuoraksi Kultaisen Säännön:
”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille”.

Uskonnon opetuksen keskeisenä tehtävänä on evankelisluterilaisen uskon pohjalta
tarjota lapsille tietoja, taitoja ja kokemuksia.

5.4.1. Eettinen kasvatus

 Suvaitsevaisuus: erilaisuuden hyväksyminen, jokainen on tärkeä
 Erilaiset perheet
 Toisten huomioonottaminen: vastuu omasta käytöksestä
 Ristiriitojen käsittely
 Itsehillintä ja väkivallattomuus
 Oikea ja väärä, hyvä ja paha
 Sopimusten pitäminen
 Rehellisyys

5.4.2. Seurakunnan toiminta

 Kirkkovuoden juhlat ja niihin liittyvät perinteet
 Limingan seurakunnan järjestämät tuokiot
 Lasten virret

5.4.3. Hiljentyminen

 Perusturvallisuus
 Rukous

16
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

5.5. Liikunta

Liikuntakasvatuksen tarkoitus on lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen
tukeminen. Tavoitteena on luoda myönteinen ja iloa tuottava asenne liikunnan
harrastamiseen. Monipuolisella liikunnalla kehitetään lapsen fyysistä ja motorista
kuntoa sekä perustaitoja ja harjaannutetaan liikehallintaa ja koordinaatiokykyä.
Tärkeänä osa liikuntakasvatusta ovat sosiaaliset taidot, jotka kehittyvät erilaisten
leikkien, pelien ja ryhmässä toimimisen kautta. Harjoitellaan ohjeiden
kuuntelemista, sääntöjen noudattamista, oman vuoron odottamista sekä
häviämisen taitoa. Esiopetuksen liikuntakasvatuksessa korostetaan
leikinomaisuutta ja jokaiselle lapselle tarjotaan onnistumisen kokemuksia.
Limingassa on laadittu myös erillinen liikuntakasvatuksen suunnitelma
esiopetusikäisille.

5.5.1. Voimistelu

 Järjestäytymismuodot: jono, parijono, rivi, piiri
 Suunnat: oikea ,vasen, ylös, alas
 Voimisteluvälineisiin tutustuminen: hernepussi, pallo, vanne, hyppynaru,
keila, leikkivarjo, penkki, renkaat, köydet, puolapuut, trampoliini
 Tasapaino, liikehallinta, lihaskunto, koordinaatio ja rytmi: käveleminen,
juokseminen, hyppiminen, istuminen, seisominen, kiipeäminen, riipunta,
heilunta vartalon taivuttaminen, kieriminen, kuperkeikka
 Perus-, väline-, teline- ja satuvoimistelu

5.5.2. Pelit ja liikuntaleikit

 Sähly
 Jalkapallo
 Hippa- ja juoksuleikit
 Piiri- ja välineleikit

5.5.3. Musiikkiliikunta

 Laululeikit
 Rytmiharjoitukset
 Vapaa ilmaisu

17
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

5.5.4. Talviliikunta

 Luistelu: luistinten jalkaan laittaminen, nauhojen solmimisen harjoittelu,
luisteluasento, tasapaino, kaatuminen ja ylösnousu, vauhdin potkaisu ja
liukuminen
 Hiihto: totuttautuminen välineisiin, tasapaino, kaatuminen ja ylösnousu
 Lumirakentelu
 Mäenlasku

5.5.5. Retkeily ja maastoleikit

 Suunnistus: esim. kuvasuunnistus, numerosuunnistus
 Luonnossa liikkuminen

5.5.6. Uinti

 2 - 5 x uimaopetus tuokio valinnan mukaan syksyllä tai keväällä
 Opetus järjestetään uimahallin toimesta

5.5.7. Terveyskasvatus

 Tilanteen mukainen vaatetus ja varustus
 Päivittäinen henkilökohtainen hygienia
 Terveelliset ruokatottumukset
 Riittävä lepo

18
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

5.6. Tapa- ja työkasvatus

Hyvät tavat ja käyttäytymissäännöt ovat esiopetuksessa perusasioita, joita
opetellaan päivittäin. Tavoitteena on, että lapsi osaa käyttäytyä eri tilanteissa ja eri
ihmisten kanssa hyvien tapojen mukaisesti; tervehtien, kiittäen, auttaen toisia lapsia
ja aikuisia sekä käyttäen anteeksipyyntöä ja anteeksiantoa sitä vaativissa
tilanteissa.

Lapsen vastuuntuntoa kehitetään antamalla hänelle pieniä apulaisentehtäviä:
pöytien kattaminen, pöytien pyyhkiminen, lattian lakaisu, kukkien kastelu jne.
Tavoitteena on, että lapsi harjoittelisi vastuun ottamista oppimalla siivoamaan omat
jälkensä ja huolehtimaan sekä omista tavaroistaan ja vaatteistaan että yhteisistä
tavaroista ja niiden kunnossa pysymisestä.

5.7. Kädentaidot

Esiopetuksen kädentaitojen tavoitteena on tutustua erilaisiin materiaaleihin,
työtapoihin ja työvälineisiin. Kädentaitojen lähtökohtana on lapsen mielikuvitus ja
luovuus. Työskentelyssä korostetaan työn suunnittelua ja toteutusta sekä oman
työn arviointia ja arvostusta. Tavoitteena on kehittää lapsen käden taitoja,
keskittymistä ja työn pitkäjänteistä loppuun tekemistä.

5.7.1. Kuvaamataito

 piirustus: erilaisten piirtimien käyttö, esim. lyijykynä, hiili, tussit, liituvärit,
puuvärit, pastelliliidut
 maalaus: sormivärit, vesivärit
 muovailu ja rakentelu erilaisilla materiaaleilla, esim. savi, kipsi, paperimassa,
muovailuvaha, lumi ja jää
 painanta: sablonat, leimasimet
 värioppi: pää- ja välivärit, värien sekoittaminen

5.7.2. Askartelu

 leikkaaminen
 liimaaminen
 taittelu
 rei’ittäminen
 repiminen
 rypistely
 pistely

19
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

5.7.3. Tekstiilityö

 neulan käyttö: langan pujotus, pykäpisto, etupisto
 nyöritys, solmiminen, letittäminen, rusetti, tupsu
 kangaspainanta
 ompelu: pahvi, kangas

5.7.4. Tekninen työ

 tutustuminen käsityökaluihin
 puun käsittely: liimaaminen, sahaaminen, naulaaminen, hiominen,
maalaaminen/ petsaus

5.7.5. Välinehuolto

 välineiden puhdistus, työtilan siistiminen
 työturvallisuuden perustaidot, esim. työvälineiden turvallinen käyttö

20
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

5.8. Musiikki

Esiopetuksen musiikkikasvatuksen tavoitteena on kokea laulamisen iloa ja kartuttaa
lapsen laulu- ja leikkivarastoa. Tutustutaan myös erilaisiin soittimiin ja musiikin
peruskäsitteisiin. Harjoitellaan omien tuotosten esittämistä ( musiikkituokiot ja
juhlaesitykset).

5.8.1. Laulaminen

 vuodenaikoihin, juhliin, tapahtumiin ja kirkkovuoteen liittyvät laulut
 laululeikit
 luonnollinen äänenkäyttö

5.8.2. Soittaminen

 rytmitajun kehittäminen: kehonsoittimet, rytmisoittimet
 soittimiin tutustuminen: kapulat, triangeli, marakassi, rytmimuna, tamburiini,
rumpu, quiro, kulkuset, putkipenaali
 kaikutehtävät

5.8.3. Kuunteleminen

 hiljaisuuden huomaaminen
 nauttiminen musiikin kuuntelusta, rentoutuminen
 elämyksellisyys; musiikin herättämien mielikuvien läpi käyminen liikkeen,
maalaamisen ja kerronnan avulla
 ääni- ja musiikkisadut

5.8.4. Musiikkitietous

 soitinäänien tunnistaminen
 hidas/nopea
 voimakas/hiljainen
 soolo/tutti
 korkeat/matalat äänet
 duuri/molli
 tauko

21
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

6. YHTEISTYÖ

Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Lapsen viihtyvyyden,
kasvamisen ja oppimisen kannalta on tärkeää luoda luottamuksellinen yhteys
opetuksen henkilöstön ja huoltajien välille.

Lapsen aloittaessa esiopetusvuotensa vanhemmat ovat täyttäneet lapsestaan
esiopetushakemuksen. Lapsen vanhemmilla on mahdollisuus henkilökohtaiseen
keskustelutuokioon, jossa selvitetään esiopetuksen keskeisiä toimintaperiaatteita ja
laaditaan lapsen esiopetussuunnitelma. Samalla vanhemmilla on mahdollisuus kertoa
omasta lapsestaan. Tarvittaessa keskustelutilaisuuksia on mahdollisuus järjestää myös
kesken lukuvuoden yleisten ja yhteisten vanhempainiltojen lisäksi. Huoltajien kanssa
tehtävä yhteistyö tapahtuu käytännössä päivittäin lasta tuotaessa ja haettaessa. Erillisissä
esiopetusryhmissä vanhemmille tiedotetaan ajankohtaisista asioista kuukausikirjeiden
avulla.

Esiopetusryhmissä työskentelevät opettajat tekevät yhteistyötä toistensa kanssa, mm.
yhteiset, säännölliset palaverit noin 2-3x / lukukausi. Tiiviimpää yhteistyötä tehdään
yksiköittäin, esim. yhteiset juhlat, tapahtumat, laulutuokiot.

Alkuopetuksen (1-tai 2-luokat) kanssa tehdään yhteistyötä mm. kummitoiminnan,
yhteisten juhlien, oppilasvaihtojen, työpajojen ja kouluun tutustumisen merkeissä. Keväällä
järjestetään koulutulokaspalaveri, jossa esiopetuksen opettajat ”luovuttavat” eskarilaisensa
koulun alkuopetuksen opettajille. Vanhemmille voidaan järjestää keskustelutilaisuus, jossa
alkuopetuksen opettaja, erityisopettaja tai koulun ulkopuolinen asiantuntija kertoo koulun
aloittamiseen liittyvistä asioista.

Koulussa järjestetään yhteisten vanhempainiltojen lisäksi ns. vanhempainvartteja, joissa
on mukana opettaja, vanhempi / vanhemmat ja mahdollisesti myös lapsi. Ajankohtaista
tietoa välitetään reissuvihkon avulla.

22
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

6.1. Yhteistyö muiden tahojen kanssa

Lastenneuvolan kanssa tehdään yhteistyötä lapsen ongelmatilanteissa vanhempien
luvalla. Heidän kanssa neuvotellaan koulukypsyystestien ja muiden kehitykseen
liittyvien kartoitusten järjestämisestä ja eteenpäin viemisestä.

Erityislasten hoidon yhteydessä tehdään tiivistä yhteistyötä eri terapeuttien ja
asiatuntijoiden kanssa. Esiopetusryhmän henkilöstö osallistuu lasta koskeviin
OYS:n ym. laitosten järjestämiin palavereihin ja koulutustilaisuuksiin.

Seurakunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön on kuulunut perinteisesti vierailut
kunnan järjestämiin tilaisuuksiin esim. lähetysmaratoni, adventtikirkko,
pääsiäisvaellus. Seurakunnan lapsityöntekijä on kuukausittain vieraillut kertomassa
lapsille kirkkovuoden ajankohtaisista asioista. Kouluissa seurakunta pitää
kuukausittain koko koulun yhteisen päivänavauksen.

7. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN ESIOPETUKSEN
JÄRJESTÄMINEN

Erityistä tukea ja ohjausta tarvitseva lapsi integroidaan oman alueensa normaaliin
esiopetusryhmään. Tarvittaessa lapselle järjestetään avustaja. Pidennetyn
oppivelvollisuuden piirissä olevat lapset ja lapset, joiden koulunkäynnin aloittamista
on myöhennetty vuodella, sijoitetaan esiopetusryhmiin hoidontarpeen,
vammaisuuden ja kehitysasteen perusteella tapauskohtaisesti harkiten.

Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön ja asiantuntijoiden lausuntojen perusteella
lapselle suunnitellaan ja toteutetaan syksyllä lapsen esiopetussuunnitelma. Lapsi saa
tarvittaessa lähetteellä puheterapeutin, toimintaterapeutin ja psykologin palveluja.

Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen
järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS, kts. liite). HOJKS:n laatimista varten
pidetään alkupalaveri, johon osallistuvat lasta hoitava henkilökunta, erityistyöntekijät
ja vanhemmat. Lapsen kehittymistä ja HOJKS:n toteutumista arvioidaan 1-2 kertaa
lukuvuodessa, tarvittaessa useamminkin. HOJKS:n laatimisesta ja sen
toteutumisesta päivittäisessä työskentelyssä vastaa esiopetusryhmän

23
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

lastentarhanopettaja/luokanopettaja yhdessä kiertävän erityislastentarhanopettajan
kanssa.

Esikoululaiset tekevät syksyllä tehtäviä, joiden avulla saadaan tietoa mm. lapsen
oppimisvalmiuksista. Tammikuussa lapsille voidaan tehdä Kummi3- tehtävistö
antamaan lisätietoa kielellisistä valmiuksista. Esikoulun ja kodin kanssa tehdään
yhteistyötä. Tarvittaessa lapsi ohjataan eteenpäin mm.
psykologi/puheterapeutti/lääkäri.

Keväällä erityistä tukea tarvitsevan esikoululaisen koulumuodosta keskustellaan
oppilashuoltotyöryhmässä. Rehtori on koollekutsujana. Lapsen siirtyessä kouluun
hänelle valitaan kehitystasoa vastaava opetusryhmä (yleisopetus/ EMU/ EHA).
Opetusryhmävaihtoehdot ja niiden lyhenteet selvitetään vanhemmille esikoulukevään
ensimmäisessä vanhempainillassa. Tilaisuuteen pyydetään ko. luokkien opettajat
kertomaan luokista. Alakoulun erityisopettaja osallistuu esikoululaisten asioihin
resurssien mukaan.

8. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN ESIOPETUKSEN
JÄRJESTÄMINEN

Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat lapset integroidaan tavalliseen
esiopetusryhmään. Tarvittaessa heille järjestetään tulkkipalveluja. Esiopetuksen
tavoitteena on vahvistaa oman kielen osaamista ja rohkaista lasta käyttämään
omaa äidinkieltään. Opetuksen tulee tukea suullisen perinteen säilymistä ja
vahvistamista. Kieli- ja kulttuuriperinteen jatkumista tuetaan tekemällä aktiivisesti
yhteistyötä paikallisen yhteisön kanssa.

8.1. Viittomakieliset lapset

Viittomakieliset lapset integroidaan tavalliseen esiopetusryhmään. Esiopetuksen
tavoitteet saavutetaan aikuisen ja lapsen välisen viittomakielisen vuorovaikutuksen
kautta. Henkilökuntaa koulutetaan viittomien käyttöön ja tarvittaessa käytetään
viittomakielen tulkkia.

24
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

9. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO

Esiopetuksen oppilashuolto on osa muun varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja
perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Esiopetuksen oppilashuollolla tarkoitetaan
lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Esiopetuksen oppilashuolto on
sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tukemista. Sillä edistetään välittämisen, huolenpidon ja
myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria ja varmistetaan kaikille tasavertainen
kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon puitteissa luodaan terve ja
turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö. Tunnistetaan varhaisessa vaiheessa lapsen
kehityksen ja oppimisen esteet ja puututaan niihin. Oppilashuolto on ennaltaehkäisevää
toimintaa, joka kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville. Toimiva, moni ammatillinen
yhteistyö luo mahdollisuudet esiopetuksessa olevan lapsen kasvun ja oppimisen
parhaaseen tukemiseen.

Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on esiopetuksen voimavara. Esiopetus tukee
käytettävissä olevin keinoin huoltajia vastaamaan lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta
ja opetuksesta myös esiopetustyössä. Oppilashuoltotyössä oppilaan huoltajat ovat mukana
yhteistyössä. Tapauskohtaisesti yhteistyöhön pyydetään mukaan
oppilashuoltohenkilöstöä, kuten esimerkiksi erityisopettaja, erityislastentarhanopettaja,
kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri. Tarvittaessa huoltajia ohjataan kääntymään ulkopuolisten
tukipalveluiden piiriin. Esiopetuksessa toteutettavan oppilashuoltotyön tarkoituksena on
reagoida tarkoituksenmukaisin kokoonpanoin mahdollisimman nopeasti kuhunkin
ongelmatilanteeseen.

Esiopetus tarvitsee moniammatillista osaamista perustehtävässään. Toimiva,
moniammatillinen yhteistyö luo mahdollisuudet oppilaan kokonaistilanteen arviointiin ja
erilaisten oppilaiden kohtaamiseen. Kouluilla säännöllisesti tai sovitusti kokoontuvat
oppilashuoltoryhmät ovat tärkeässä asemassa lapsen aloittaessa koulunkäyntinsä ja
muutoinkin selvitettäessä mahdollisia lapsen kehityksen riskitekijöitä.
Oppilashuoltoryhmään kuuluvat pääsääntöisesti rehtori, erityisopettaja,
kouluterveydenhoitaja ja –lääkäri sekä psykologi. Tarvittaessa mukaan kutsutaan
erityislastentarhanopettaja, esikoulunopettaja sekä lapsen huoltaja. Tämä
moniammatillinen työryhmä koordinoi koulun ja esiopetuksen oppilashuoltotyötä ja pyrkii
kaikin käytettävissä olevin keinoin vaikuttamaan niiden olosuhteisiin oppilaiden kasvua ja
kehitystä tukeviksi. Oppilashuoltoryhmät ovat yhä enemmän kehittyneet konsultoivaan ja
oppilashuollollisia toimenpiteitä suunnittelevaan ja kehittävään työskentelytapaan.
Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu rehtorin johdolla ja koolle kutsumana syksyisin
sovittavan toimintasuunnitelman mukaan.

25
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Terveydenhuolto

Esikouluikäiset kuuluvat lastenneuvolan piiriin. Vanhemmat huolehtivat neuvola- ja
hammashoitolakäynneistä.

Avustajapalvelu

Perusopetuslain 31 §:n mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla
on oikeus saada maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja
avustajapalvelut, opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet.

Avustajan tehtävät liittyvät oppilaan tukemiseen, avustamiseen ja oppimistilanteiden
ohjaamiseen, niin että oppilaan itsenäisyys ja omatoimisuus kehittyvät. Avustajat avustavat
ja tukevat sellaisia oppilaita, jotka tarvitsevat erityistä tukea vamman, oppimisvaikeuden,
tarkkaavaisuushäiriön, tunne-elämän tai sosiaalisen häiriön vuoksi. Avustajat
työskentelevät esiopetuksessa yhteistyössä opettajan kanssa.

Koulujen ja päiväkotien turvallisuus- ja kriisisuunnitelmat

Perusopetuslaki takaa 29 §:n mukaisesti lapsen oikeuden turvalliseen oppimisympäristöön. Laki
velvoittaa koulutuksen järjestäjät huolehtimaan myös siitä, etteivät oppilaat joudu väkivallan tai
muun kiusaamisen kohteeksi koulussa tai päiväkodissa. Koulujen ja päiväkotien turvallisuus- ja
kriisisuunnitelmat ovat koulun turvallisuustyön perusta.

Suunnitelmien myötä turvallisuustoiminnan hallinta ja ylläpito helpottuvat. Ne auttavat ja
tukevat oppilaita, heidän vanhempiaan ja koulun työntekijöitä selviytymään erilaisten kriisien
yli. Suunnitelmat antavat ohjeet asiantuntija-avun hankkimisessa.
Turvallisuus- ja kriisisuunnitelmat ovat koulu- ja päiväkotikohtaisia ja niitä arvioidaan ja
päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelmat sisältävät seuraavanlaisia ohjeita:

 vaaratilanteet koulussa ja päiväkodissa ja koulun ulkopuolella
 toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi ja suojautumismahdollisuudet
 toimenpiteet koulukiusaamisen ehkäisemiseksi
 toiminta erilaisissa onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa
 turvallisuudesta vastaavat henkilöt ja turvallisuuskoulutus
 turvallisuusmateriaalit
 koulun ja päiväkodin turvallisuussuunnitelma

26
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Ruokailu

Oppilas saa esiopetuspäivinä lakisääteisen tarkoituksenmukaisesti järjestetyn ja ohjatun,
määrältään riittävän ja maksuttoman aterian. Osana oppilashuoltoa ruokailu tukee omalta
osaltaan oppilaan tasapainoista kasvua ja kehitystä.

ateria on päivän tärkein ateria ja kattaa 1/3 päivän ravinnon- ja energian tarpeesta. sen
suunnittelussa huomioidaan ravitsemussuositukset ja erikoisruokavaliot.

Ruokailun tavoitteet ovat:

 terveellisten ruokatottumusten opettaminen
 tapa- ja ruokakulttuurin tukeminen
 kansainvälisyyskasvatuksen tukeminen
 suomalaisen ruokakulttuurin välittäminen
 ympäristökasvatuksen tukeminen sekä
 oppilaan ohjaaminen työn arvostamiseen ja -tekoon.

Koulukuljetus

Vain esiopetusta saavalla (ei päivähoidon tarvetta) oppilaalla on oikeus maksuttomaan
koulukuljetukseen koulumatkan ollessa yli kolme kilometriä. Päivähoidossa olevien
esiopetusikäisten lasten kuljetuksesta huolehtivat lasten vanhemmat. Oppilaalla on myös oikeus
maksuttomaan kuljetukseen tai kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään
avustukseen, jos koulumatka muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi
huomioiden oppilaan ikä tai muut olosuhteet. Jos vanhemmat haluavat lapsensa muuhun kuin
lähikouluun, he ovat velvolliset kustantamaan/järjestämään koulukuljetuksen. Opetuksen
järjestäjä tekee kuljetusta hoitavien kanssa kirjalliset sopimukset.

10. LAPSEN KEHITTYMINEN JA OPPIMISEN SEURANTA SEKÄ ARVIOINTI

Arviointi perustuu siihen, miten hyvin opetuksen yleiset tavoitteet ja mahdollisessa
lapsen esiopetuksen suunnitelmassa asetetut lapsen tavoitteet toteutuvat. Lapsen
arviointi pohjautuu kunkin lapsen omaan kasvuun ja kehitykseen (liitteenä KPT
arviointi). Arvioinnissa painotetaan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymistä
pikemmin kuin vain tavoitteiden saavuttamista. Lasta ei verrata toisiin lapsiin, vaan
lapsen omaan edistymiseen. Lasta arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa.

27
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Vanhemmille varataan aikaa lasta koskeviin palaute- ja arviointikeskusteluihin (ns.
vanhempien vartit). Keskustelujen pohjana voidaan käyttää Limingan kunnassa
laadittua kouluvalmiuden arvioimisen havainnointikaavaketta (ks. liite), jonka
täyttämiseen vanhemmat osallistuvat, opettajat ja mahdollisesti lapsi itse. Päivittäin
tapahtuva arviointi on usein vanhempien kanssa käytäviä tilannekeskusteluja. Erityistä
tukea tarvitsevien lasten arviointiin otetaan mukaan vanhempien suostumuksella lasta
hoitavat erityistyöntekijät: puheterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi, terveydenhoitaja
jne.

Oman työskentelyn arviointi on osa esiopetusta. Kyky arvioida itseään ja omaa
toimintaansa on tärkeää oppijaksi oppimisen kannalta. Opettaja yhdessä muun
henkilökunnan kanssa edistää lapsen edellytyksiä itse arviointiin, jonka tulee tukea
minäkuvan kehittymistä ja oman työskentelyn jäsentämistä. Lasta ohjataan
huomaamaan, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan edistymiseensä. Lapsen
kanssa käydään keskusteluja, miten lapsi kokee omat tietonsa ja taitonsa sillä hetkellä,
missä lapsi tuntee olevansa hyvä ja mitä taitoja pitää vielä harjoitella. Itse arviointia
harjoitellaan myös kirjallisesti siihen tarkoitukseen laaditulla lomakkeella (liitteenä laiva-
arviointi).

28
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

11. ESIOPETUKSEN TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI

Esiopetuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata esiopetuslain toteuttamista ja
esiopetuksen kehittämistä, sekä parantaa oppimisen edellytyksiä. Esiopetus määrittelee
yhä tietoisemmin työnsä tavoitteet ja suuntaa voimavaransa tärkeinä pitämiinsä
kohteisiin. Arviointi on jatkuvaa ja koskee kaikkia esiopetuksen toimintaa. Osa
arviointitiedosta dokumentoidaan ja välitetään edelleen arviointitietoa tarvitseville. Osa
arvioinnista on suullista palautekeskustelua.

Opettaja arvioi jatkuvasti oppimisprosessia ja tekee tarpeellisia muutoksia omaan
työhönsä. Opettaja antaa arviointinsa perusteella palautetta lapsen oppimisesta ja on
yhteydessä lapsen vanhempiin, jolloin lapsen oppimista ja kasvua seurataan yhdessä.
Opettajien työ on jatkuvan itse arvioinnin sekä ulkoisen arvioinnin kohteena.
Esiopetuksessa työskentelevät opettajat kokoontuvat lukukausittain arvioimaan mm.
esiopetuksen käytäntöjä, materiaalia ja opetussuunnitelman toimivuutta.

Täydennyskoulutus tukee henkilöstön työtä kasvatus- ja oppimistulosten
saavuttamiseksi. Koulutus palvelee myös oppimistulosten arviointia sekä työyhteisön
toimivuutta sekä sitä, että koko työyhteisö toimii tavoitteiden mukaan.

29
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

12. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN

Tämä opetussuunnitelma on Limingan kunnan yleinen, virallinen opetussuunnitelma,
jota käytetään esiopetuksessa. Opetussuunnitelma on pyritty tekemään siten, että se
muodostaisi luonnollisen jatkumon varhaiskasvatuksesta alkuopetukseen.

Opetussuunnitelman perusteiden muutoksista on opetushallituksen johtokunta päättänyt
12.12.2003. Ne edellyttävät paikallisten esiopetussuunnitelmien tarkistusta. Tätä
Limingan kunnan esiopetussuunnitelmaa ovat olleet tekemässä esiopetuksen
lastentarhanopettajista koostuva työryhmä.

Pieni on pieni alussa aina,
suuruus on tehtävässä.
Pienetkin pärjäävät yhdessä tehden,
niin käy elämässä.

Limingassa 5.5.2004

Johanna Hietala
Annukka Hulkkonen
Pia Kangas
Aila Keskitalo
Maria Myllymäki
Minna Wedman

Opetussuunnitelma päivitetty

Limingassa 7.11.2007

Annukka Hulkkonen
Sari Räisänen
Minna Hämeenaho
Risto Raappana
Sari Vihriälä
Marko Ilmola
Aila Keskitalo
Virpi Lipsonen
Kati Juujärvi
Minna Wedman

30
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

13. LIITTEET

 Lapsen esiopetuksen suunnitelma

 Kontrolloitu piirrostarkkailu (KPT)

 Henkilökohtainen opetus- ja kasvatussuunnitelma (HOJKS)

 Koulukypsyyden arviointikaavake