Docstoc

saklLoppuraportti_viimeistelty

Document Sample
saklLoppuraportti_viimeistelty Powered By Docstoc
					Suomen Ammattikalastajaliitto                                                    29.3.2006
Kim Jordas

Varsinais-Suomen TE-keskukselle


Loppuraportti

Hanke:                     Kalastuselinkeinon turvallisuusprojekti
Hakemus:                   26.3.2004, 28.2.2005
Päätös:                    9.6.20044, muutos
Projektin kesto:           1.6.2004-31.12.2005
Kustannusarvio:            49.900,00 euroa
Tuki:                      49.900,00 euroa
Lopullinen kustannus:      43.249,34 euroa
Kuvaus:

”Tutkija Risto Revon kertoma oli karua. Onnettomuustutkintakeskus on aloittanut 10
onnettomuuden tutkinnan. Näissä kolmessa on menetetty ihmishenkiä (yhteensä seitsemän uhria),
neljässä pelastuminen on ollut hiuskarvan varassa. Kuusi alusta on tuhoutunut, joista kaksi on
myöhemmin nostettu.” (Reposaari 11.3.2005)

"Onnettomuus ei ole vain henkilökohtainen asia. Ota vastuu läheisistäsi ja vahvista työsi
turvallisuutta. Osoita läheisillesi, että välität heistä." (Turku 9.12.2005)

Lähtökohta

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostuksessa erään lohenkalastusaluksen onnettomuuden
kohdalta todetaan:

"Tutkinnan aikana on saatu monilta asiantuntijoilta mielipiteitä ja näkemyksiä siitä, että
kalastusalusten rakenteissa ja varusteissa on monia mahdollisuuksia kehittää kalastusta
turvallisempaan suuntaan. Kaikkien osapuolten näkemyksen mukaan kehitystä ovat jarruttaneet
rahoitusongelmat.

Kalastuselinkeino on joutunut Suomen Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen aiempaa kovempien
vaatimusten ja kiristyneen kilpailun puristuksiin. Yksittäisten kalastajien taloudelliset
mahdollisuudet kehityskokeiluihin ovat pienet. Kehitystyöhön tarvitaan ulkopuolista rahoitusta.

Tutkijat suosittelevat, että maa- ja metsätalousministeriö sekä alueelliset TE-keskukset
rahoittaessaan kalastuksen turvallisuutta edistäviä hankkeita kohdistaisivat tukea yhden hengen
miehityksellä kalastavien alusten turvallisuutta edistäviin hankkeisiin."


Suomen Ammattikalastajaliitto ry. käynnisti 1.6.2004 hankkeen nimeltään Kalastuselinkeinon
turvallisuusprojekti. Hankkeen kohderyhmänä ovat olleet merialueen päätoimiset ammattikalastajat
ja tavoitteena ammattikalastuksen käyttöön soveltuvien meri- ja työturvallisuusratkaisujen
kerääminen, ammattikalastajien tietouden parantaminen käytettävissä olevista ratkaisuista ja
yleisesti turvallisuusasioiden esille nostaminen.
Hanke tähtäsi turvallisuustason parantamiseen ja onnettomuuksien vähentämiseen. Projektin avulla
nostettiin myös työturvallisuusasiat julkisuuteen ja ammattikalastajien tietoisuuteen.

Hankkeessa on ollut kaksi erillistä kokonaisuutta: turvallisuutta lisäävien välineiden ja ratkaisujen
kartoitus ja testaus sekä tietopaketin laatiminen ja työturvallisuustilaisuuksien järjestäminen.

Tehtävien jaksotus

Ensiksi kartoitetaan markkinoilla saatavilla olevat turvallisuutta lisäävät välineet ja ratkaisut.

Toisessa vaiheessa valitaan muutama kartoituksen aikana löytynyt ja lisäselvitystä vaativa ratkaisu
koekäyttöön käytännön kalastukseen.

Kolmanneksi laaditaan tietopaketti kartoituksen aikana esille tulleista turvallisuusratkaisuista ja
edellä mainitun koekäytön tuloksista.

Turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, joihin hankkeen puitteissa etsittiin vastauksia

Henkilökohtaiset varusteet:

Pelastusvarusteet: paukkuliivit, kelluntapusero, pelastusliivit, kelluntapuku, lämpöpuku?

   -   miten käyttökelpoisia?
   -   miten vaikuttavat työskentelyyn?
   -   vuodenajan vaikutus näiden pitämiseen?
   -   sään vaikutus pitämiseen?
   -   aluksen koon vaikutus?
   -   kalastustavan vaikutus?
   -   kalastusalueen vaikutus?

Työvaatteet?

   -   erityinen kalastajan asu: malli, väri?
   -   minkälainen asu mahdollistaa työn teon?
   -   eri vuodenaikojen vaatimukset?
   -   sään vaatimat asusteet?
   -   eri kalastusmuotojen vaatimukset?
   -   erilaiset suojaukset ja vahvikkeet vahingoittumista vastaan: polvet, kyynärpäät jne.?
   -   jalkineet, käsineet?
   -   vaatteisiin liittyvät muut varusteet: mm. puukko?

Hälytysjärjestelmään liittyvät henkilökohtaiset varusteet?

   -   kännykkä?
   -   automaattinen hälytysjärjestelmä: älyvaate?
   -   valoilmaisin: taskulamppu, soihtu?
Aluksen varustus:

Työhön liittyvät varustelut?

   -   työskentelypinnat?
   -   kiinnittymismahdollisuudet: kaiteet, kahvat, turvaköydet?
   -   riittävät ja vapaat työskentelytilat?
   -   aluksen sisäinen viestintä: walkie-talkie, korvanappi?
   -   aluksen koon ja kalastustavan vaikutus varusteluun?
   -   yksin kalastamisen vaatimat erityisvarustelut?

Hätätilanteeseen varustautuminen?

   -   turva- ja palovarusteiden sijoitus aluksella?
   -   henkilökohtaisen hälytysjärjestelmän tuki aluksella?
   -   aluksen omat hälytysjärjestelmät ja niiden toimivuus: Ebirb, soihdut jne.?
   -   muut turvavarusteet (mm. lautta, killeri) ja niiden toimivuus?
   -   alukseen vedestä tapahtuvan nousun varmistaminen: portaat, kaiteet?


Yleisiä työturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä:

   -   säädösten ajanmukaisuus?
   -   kalastajien asenne säädösten noudattamiseen?
   -   säädösten viranomaisvalvonta ja omavalvonta?
   -   mahdollinen elinkeinon itse suorittama valvonta?
   -   riskianalyysien teko: alus, kalastustapa, kalastaja?
   -   koulutuksen kautta motivoiminen, koulutukseen motivoiminen?
   -   raha! alennuksia vakuutusmaksuihin oikealla varustuksella ja asenteella?
   -   raha! tukea turvallisuuden parantamiseen?
   -   kalastajien keski-iän nousu?


Hankkeen toteutus

Hankkeen toteutuksesta vastasi Suomen Ammattikalastajaliitto ry yhteistyössä porilaisen Paapuuri
Oy:n kanssa. Hankkeen seurantaan avattiin liiton sivuille erillinen osio, jonka päivittämisestä
vastasi Paapuuri. Teknisen pohjan teki porilainen Karotti Oy. Sivujen ylläpitäminen jatkuu myös
hankkeen loppumisen jälkeen.

Hankkeen alkuvaiheessa kerättiin perustietoa ammattikalastuksessa tapahtuneista onnettomuuksista,
kalastajien käyttämistä turvavälineistä ja suoja-asusteista, yleisestä turvallisuustilanteesta
kalastustapahtumien yhteydessä, lainsäädännöstä ja viranomaistarkastuksista.

Tässä työssä keskeisesti avustivat Mela ja Onnettomuustutkintakeskus, erityisesti erikoistutkija
Risto Repo. Toimitusjohtaja Kim Jordas selvitti myös kansainvälisiä turvallisuuteen liittyviä
tutkimuksia ja malleja.
Tämän jälkeen lähestyttiin kalastajia järjestämällä eri puolilla rannikkoa turvallisuustilaisuuksia.
Tilaisuuksissa käytiin laajasti läpi yleinen alan turvallisuustilanne. Esityksistä vastasivat liiton
toimitusjohtaja Kim Jordas hankkeen edustajana ja ulkopuolisia asiantuntijoita olivat erikoistutkija
Risto Repo ja merenkuluntarkastaja Bo Fagerholm.

Kalastajia tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 60. Heidän lisäksi tilaisuuksiin osallistui TE-
keskusten ja kalatalouden neuvontajärjestöjen edustajia. Tilaisuuksia järjestettiin Porissa (2 kpl),
Vaasassa, Helsingissä, Vantaalla ja Turussa (yhteensä 6 kpl). Porin toinen tilaisuus keskittyi uuteen
Push up -rysään liittyviin turvallisuuskysymyksiin.

Seuraavassa kahden tilaisuuden ohjelmat. Näistä ilmenee keskeiset tilaisuuksissa käsitellyt teemat.
Lisäksi Porissa järjestetyssä tilaisuudessa keskityttiin myös suurten alusten vakavuusongelmiin,
joita paikan päällä selvitti merenkuluntarkastaja Bo Fagerholm.


Turvallisuusasiat esillä Turussa historiallisessa ympäristössä

KUTSU



Suomen Ammattikalastajaliitto ja Saaristomeren Ammattikalastajat ry järjestävät ammattikalastuksen turvallisuutta
käsittelevän tilaisuuden Turussa perjantaina 9.12.2005. Tilaisuuden paikka on historian havinaa huokuva Forum
Marinum, Ruuma auditorio.
Osoite: Linnankatu 72

09.30 Kahvi ja tutustuminen
10.00 Avaus: Saaristomeren Ammattikalastajat ry:n puheenjohtaja Olavi Sahlsten
10.05 Markku Saiha: kuvia historian taipaleelta
10.15 Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas
- Ammattikalastuksen turvallisuuden kipupisteet
- Alustavat suositukset ammattikalastuksen turvallisuuden parantamiseksi
Kommenttipuheenvuoro: Kalastaja ja kalastajan vaimo Pirjo Salonen
11.00 Turvavarusteiden esittely
11.30 Kahvitus
12.00 Onnettomuustutkintakeskuksen erikoistutkija Risto Repo
- Vakavien kalastusonnettomuuksien jäljillä
13.00 Lehdistötilaisuus

Onnettomuus ei ole vain henkilökohtainen asia. Ota vastuu läheisistäsi ja vahvista työsi turvallisuutta. Osallistu
tilaisuuteen ja osoita läheisillesi, että välität heistä.

Tilaisuus on maksuton. Euroopan yhteisö osallistuu hankkeen rahoitukseen.



                                                      Evenemanget
                                                  En trygg fiskerinäring

                           ”Har åldern eller attityderna ökat de allvarliga olyckorna i fisket?”

Enligt internationella undersökningar är fiskaryrket ett av världens mest farliga. Också på basen av de olyckor och
dödsfall som statistikförs i Finland kan man betrakta fisket som en mycket riskfylld verksamhet. Farorna och riskerna
ansluter sig både till sjösäkerheten och till arbetssäkerheten på fartyg, på båtar och i hamnar samt på andra ställen där
yrkesfiskare arbetar.

Sjösäkerhetsfrågorna har under senare år lyfts fram då det har hänt allvarliga olyckor både för trålfiskebåtar samt för
mindre båtar och sådana som fiskar ensamma.
Finlands Yrkesfiskarförbund r.f. arbetar med ett projekt med namnet Fiskerinäringens säkerhetsprojekt. Personer
med fiske som huvudyrke i havsområdet är projektets målgrupp och målet är att samla på sådana sjö- och
arbetssäkerhetslösningar som lämpar sig för yrkesfisket, att förbättra yrkesfiskarnas kunskaper om lösningar som står
till buds och att allmänt lyfta fram säkerhetsfrågor.

I dessa tecken kallar vi yrkesfiskarna till ett gemensamt tillfälle för att lyssna på och diskutera om säkerhetsfrågor.

Fredag 11.11.2005 kl. 9.00 i Silveria i Vasa (Krutkällarvägen 4)


Program:

9.00            Evenemanget öppnas, ordförande Lena Talvitie, Österbottens Yrkesfiskares Fackorganisation
9.10            vd Kim Jordas, Finlands Yrkesfiskarförbund:
                                Tiotals olycksfall per år – vad finns bakom siffrorna?
                                Kritiska punkter i kustfisket! Yrkesfiskarna – var finns felet?
                Mårten Grinds, Vasa arbetarskyddsdistrikt
                                Arbetarskydd till havs
                Representant för Bottniska vikens sjöfartsdistrikt
                                Sjösäkerhetsfrågor och besiktning
                Presentation och provning av säkerhetsutrustning.

11.30           Kaffe och fortsatt diskussion

12.00           Övriga aktuella frågor inom yrkesfisket, vad händer 2006? Vd Kim Jordas talar och svarar på frågor
                Lena Talvitie informerar om den regionala verksamheten och intressebevakningen
13.00           Tillfället avslutas



Projektet bjuder deltagarna på kaffe och tilltugg
De förberedda inläggen är på svenska, men frågor kan ställas också på finska.
Europeiska gemenskapen deltar i projektets finansiering.



Hanke kääntyi myös Tampereen teknillisen yliopiston puoleen pyytäen sitä kehittämään ns.
paukkuliiveihin automaattisen hätäsignaalin. Yliopiston Kankaanpäässä sijaitseva älyvaateyksikkö
teki tästä esityksen (liite). Ongelmaksi huomattiin kuitenkin riittävän edullisen sopivan
vastaanottoverkon puuttuminen.

Hankkeen yhteydessä koekäytettiin erilaisia turva-asuja ja -välineitä. Hanke sai käyttöönsä Ursuk
Oy:ltä pelastautumis- ja kylmäpukuja, Kuusamon Uistimelta kalastaja-asun ja maahantuojalta
kahdet Baltic paukkuliivit. Kalastajat koekäyttivät pukuja ja paukkuliivejä työtilanteissa.

Kerätyn aineiston ja tilaisuuksista saadun kalastajapalautteen perusteella hanke päätyi
suosittelemaan alan turvallisuutta lisääviä toimia. Hanke julkaisi kolme tiedotetta:
Rannikkokalastajan tietopaketti, Turvallisuutta avomerikalastukseen sekä kalastajien
perheenjäsenille suunnattu vetoomus. Tiedotteet lähetettiin noin 300 ammattikalastajalle/
yritykselle.

Turvallisuusasiat nousivat esille myös julkisessa mediassa. Asiaa käsittelivät mm. Helsingin
Sanomat, Turun Sanomat, Satakunnan Kansa sekä alueradioissa.
Hankkeen esittämät suositukset

"Puheenjohtaja Olavi Sahlstenin avaussanojen jälkeen tilaisuus jatkui Markku Saihan
historiallisella kuvaesityksellä. Esittäjän kommentti kuvasarjasta oli surullisen ironinen.
- Kuten varmasti huomasitte, yhteinen nimittäjä kuville oli, että kalastajilla ei ollut päällä
minkäänlaisia pelastusliivejä. Minulla on ammattikalastuksesta tuhansittain kuvia ja tämän
kuvasarjan kokoamisessa eri ollut mitään ongelmia. Sen sijaan asianmukaisesti varustautuneista
kalastajista kuvasarjan kokoaminen olisi vaatinut vaivaa ja aikaa." (Turku 9.12.2005)

Hankkeen päätöstilaisuus pidettiin 9.12.2005 Turussa Forum Marinumissa. Tällöin voitiin vetää
yhteen hankkeen aikana saatuja kokemuksia. Monia suosituksia ammattikalastajien
työturvallisuuden parantamiseksi myös kyettiin esittämään.


Liitto suosittaa

1. Tiedotuksen lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen

Viimeisen kuuden vuoden aikana avomerellä toimiville kalastusaluksille on tapahtunut useita
vakavia onnettomuuksia. ja niissä on menetetty useita ihmishenkiä. Useiden pelastuneiden kohdalla
on kyse ollut minuuteista. Onnettomuuksien määrä suhteessa kalastuksen määrään on räikeässä
epäsuhdassa. Tutkimukset osoittavatkin kalastuksen yhdeksi riskialteimmaksi elinkeinoksi.

Tästä syystä on aiheellista painottaa, että hankkeen erityisenä tavoitteena on ehkäistä vakavien
onnettomuuksien syntyä. Yhtään kuolemaan johtavaa tapaturmaa ei voida hyväksyä.

Melan tilastojen mukaan työtapaturmia tapahtuu 50-60 kpl vuodessa. Liukastuminen on tavallisin
työtapaturma. Tavoitteena on myös työtapaturmien vähentäminen.

Toimet turvallisuuden parantamiseksi:

Tavoite vaatii eri osapuolten yhteistyön kehittämistä: kalastajien on ymmärrettävä, että he ovat
mahdollisia uhreja, jos turvallisuustekijöistä livetään. Oikea asenne, turvavälineiden käyttö,
työvälineen jatkuva huolto ja turvavälineiden tarkastus sekä järjestys aluksella ovat perusasioita,
jotka on saatettava kuntoon ensimmäiseksi.

Aihepiirin tiedotusta parannetaan:

Hankkeen tekemät tiedotteet toimitetaan kalastajille ja läheisille. Liiton nettisivuilla olevaa
turvallisuusosiota päivitetään myös hankkeen päätyttyä. Tarvittaessa kalastajille tehdään erillisiä
tiedotteita ajankohtaisista turvallisuuskysymyksistä.

2. Kalastustoiminnan kriittiset pisteet - riskinarviointi

Riskinarviointi on menetelmä, jolla voidaan tunnistaa toiminnan riskit ja poistaa/ vähentää/ hallita
ne.
Toimet turvallisuuden parantamiseksi:

Alusten ja veneitten turvavälineistö ja työtavat tulevat yleisen turva-/ työsuojelutarkastuksen piiriin,
jossa tarkastuslistan mukaan toiminnan laatu kartoitetaan. Tarkastukset hoitaa liiton valtuuttama
tarkastaja ja tavoitteena on hyväksytyn tarkastuksen luovan edellytykset alennuksiin esimerkiksi
vakuutusmaksuissa.

Tarkastusten tehdään kattava riskiarviointilomake, joka toimii myös kalastajien omana
turvallisuuden seurantaohjeena. (alustava lomakemalli liitteenä)

3. Vakavuus troolareiden turvallisuuden perusta

Kalastusalus on turvallinen, jos sitä käytetään Merenkulkulaitoksen hyväksymän vakavuuskirjan
mukaisissa lastaustilanteissa.

Merellä pitää ottaa huomioon ainakin seuraavat aluksen vakavuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavat
tekijät.

1. Aluksen alkuvakavuus
2. Aluksen varalaita ja viippaus
3. Avonaiset luukut ja ovet
4. Vapaat nestepinnat
5. Lastiruumassa oleva kalasaalis
6. Troolin veto
7. Troolin nosto
8. Jäätyminen
9. Vettä kannella
10. Aluksen äkkinäiset liikkeet

Tämä luettelo on suuntaa antavaa eikä täydellinen. Lisäksi tulee huomioida, että yllämainittujen
tekijöiden yhteisvaikutus pahentaa tilannetta aluksella eikä suinkaan paranna.

Aluksen päälliköllä on aina täysi vastuu aluksen ja miehistön turvallisuudesta. Hänen tulee
vaaratilanteissa tehdä oikeat johtopäätökset ja suorittaa tarvittavat korjaavat toimenpiteet.
Tämän ohjeen tarkoitus on helpottaa näitä päätöksiä.

4. Henkilökohtaiset turvavarusteet

Hankkeen tavoitteena luoda kalastajan turva / työasu. Asenteen muokkaamista edistetään siten, että
kalastajat ymmärtävät työhönsä liittyvät riskit. Erityisesti on huomioitava ikärakenteen muutos.
Kalastajien keski-ikä lähenee 50 vuotta. Täten monet ammattikalastajat ovat jo kuusikymppisiä ja
toiminnot heikentyvät koko ajan, vaikka tätä ei ehkä haluta tunnustaa. Turvavälineet ovat tällöin
hyvä henkivakuutus. Siis, jos niitä käyttää.

Toimet turvallisuuden parantamiseksi:

   o Tilanne vaatii motivointia teemalla: tämä voi tapahtua myös sinulle! Tilastot kertovat, joku
     kolkuttelee kuoleman portteja tänäkin vuonna. Tämän tiedon vienti perhetasolle voi auttaa
     tilanteen huomioimisessa. Parempi tiedotus on lähtökohta.
   o Kalastajan työasu koostuu automaattisista pelastusliiveistä (”paukkkuliivit”), veden ja tuulen
     pitävästä haalarista, joita on kaksi erilaista, sekä liukastumisia ehkäisevistä jalkineista.
     Pelastusliivejä on esitelty ja testattu kalastajien keskuudessa ja palaute on ollut positiivista.
     Työasuvaihtoehtoja on laajempi kirjo.


Arvio hankkeen tutkimista kalastaja-asuista:

Tilaisuuksissa esillä olleet Ursuitin asut eivät ole yleisesti vastanneet kalastajien vaatimuksia,
koska nyt käytetyt ratkaisut ovat pelastautumispukuja paremmin toimivia liikkuvassa työssä.
Vaihtoehtoisista malleista tullaan esittelemään tyypit, jatka ovat mieluiten kotimaista valmistetta ja
räätälöitävissä niin kesä, kuin talvikäyttöön, sekä integroituvat automaattiliivien kanssa. Nyt
koekäytössä on kahta eri tyyppiä olevat haalarit, Helly Hansenin ammattilaissarjan käytetyin malli
ja kotimaisen Kuusamo uistimen haalari, joka on suosittu toimivista ratkaisuistaan johtuen.


5. Pienen kalastusaluksen turvavälineet

Nykyisin rannikkokalastajan työvälinen on nopea, avomallinen noin viisi - kuusimetrinen
voimakkaalla perämoottorilla varustettu lasikuituvene. Aluksella kalastetaan yleensä yksin. Alukset
ovat myös usein normaaleja kaupan olevia standardimalleja, joten niissä ei ole erityistä kalastuksen
vaatimaa turvavälineistöä.

Tällaisilla veneillä yksinkalastaville kehitettiin hankkeen puitteissa minimitarkistuslistaa
turvallisuuden takaamiseksi:

Henkilökohtaiset varusteet:

   o   Ilmoitat aina kalastuskohteen ja arvioidun ajan
   o   Pelastusliivit päällä
   o   Kännykkä mukana vedenpitävässä taskussa
   o   Kännykässä hälytysnumero muistissa
   o   Puukko mukana helposti saavutettavissa
   o   Taskulamppu mukana
   o   Asu/vyö, jossa kiinnityslenkki

Veneen varustus:

   o   Veneessä on keksi
   o   Veneessä on airot
   o   Veneessä on palosammutin
   o   Veneessä on hälytysraketti
   o   Veneessä on kaiteet
   o   Veneessä on vedestä nousun mahdollistava porras
   o   Veneessä on killeri
   o   Veneessä on turvaköysi, joka kiinnitetään asun lenkkiin
   o   Veneessä on järjestys
6. Onnettomuuden sattuessa

Rannikkokalastuksessa käytettävissä pienveneissä ei ole troolareita vastaavaa hälytys- ja
seurantajärjestelmää. Hytillisissä veneissä on mahdollista turvautua VHF-verkon
digitaalihälytykseen ja EBIRB:n käyttöön, mutta useimmissa tapauksissa ratkaisut eivät ole
toimivia korkeiden kustannusten ja ei-automaattisuuden johdosta (DCS-VHF). Toisaalta lähes
jokainen kalastaja pitää mukanaan GSM-verkon puhelinta, joka toimii lähellä rannikkoa ja helpottaa
yhteydenpitoa, mutta automaattista hälytyssignaalia sekään ei lähetä.

Paras henkilökohtainen turvaratkaisu olisi automaattisesti hälytyssignaalin lähettävä laite, joka
samalla antaisi GPS-paikkatiedon. Viranomaisille suunnattu VIRVE-verkko on rakennettu nämä
asiat huomioiden, mutta ei nykysäädösten johdosta ole kalastajien ulottuvissa.

Toimet turvallisuuden parantamiseksi:

   o GSM-puhelimen jäljitettävyyden parantaminen ja hälytyksen automatiikan
     lisäämismahdollisuuksien selvitys. Kalastajan oma kännykkämalli?

   o Työasuun liitettävä siru, joka aktivoi VHS-DCS laitteen hälytyksen. Pienen, työvaatteisiin
     integroituvan EBIRB-järjestelmän luomisen edellytysten selvitys.


7. Talvella omat piirteensä

Myös talvella kalastetaan, sekä avovedessä että jäällä toimien. Tämä aiheuttaa omat erityiset
vaatimuksensa kalastajan työturvallisuuteen. Kylmä vesi tai pettävä jää antavat vain lyhyen hetken
pelastautumiseen.

Suositeltavaa olisi varustautua haalarien alle puettavalla ns. kylmäpuvulla (toinen hankkeen
Ursukilta saamista koepuvuista). Puku on kevyt ja valmistettu siten, että se pitää ihon kuivana ja
antaa täten aikaa pelastautumiseen. Puvun ongelmaksi koekäytössä todettiin sen hiostavuus
vähänkin kovemmassa työssä.

Jäällä työskennellessä olisi mukana pidettävä naskalit, joiden avulla jäälle nousu onnistuu.

Jään muodostus työskentelypinnoille on talviaikaisen kalastuksen suuri ongelma. Liukkaus
aiheuttaa monia tapaturmia. Kalastajilla ei ole olemassa varsinaisia talviajan jalkineita, joilla
liukastumisia estettäisiin. Tällaisten jalkineiden kehittelyä tulisi jatkaa.

Kalastajille pitäisi myös painottaa työskentelypintojen jatkuvan puhdistuksen merkitystä
työturvallisuustekijänä.

Arviointi

Hankkeen puitteissa kävi selväksi, että turvallisuuteen liittyvissä asenteissa on kalastajien
keskuudessa korjattavaa. Vain välttämätön ja lain vaatima on useassa tapauksessa toteutettu.
Turvallisuus koetaan jopa taloudellisena rasitteena.
Asenne käsi ilmi muutamien tilaisuuksien järjestämisen yhteydessä, kun säätilalla oli suuri merkitys
osallistumisaktiivisuuteen. Hyvällä kalastusilmalla osallistuminen jäi vähäiseksi. Ylipäätään
kalastajien kokoaminen yhteisiin tilaisuuksiin on monesti vaikeata. Tämän vuoksi muutamilla
paikkakunnilla ei suunnitelmista huolimatta ko. tilaisuutta järjestetty.
Hankkeen merkittävin anti oli kokonaiskuvan rakentaminen alan turvallisuustilanteesta. Tilastoihin
perustuva näkemys inhimillistyi kalastajatapaamisten myötä. Tätä kautta myös ratkaisumalleihin
saatiin mukaan kalastajien kokemus ja kenttätason todellisuus.

Monet asiat jäivät vielä puolitiehen. Useisiin hankkeen suosittamiin ratkaisuihin ei ole vielä teknisiä
tai taloudellisia keinoja.

Tämän takia turvallisuuteen liittyviä asioita olisi myös tulevaisuudessa käsiteltävä alan piirissä.
Tässä työssä myös viranomaisten tulisi olla kiinteänä osapuolena.

Ohjelmakautena 2007 - 2013 turvallisuusasioiden käsittelyä pitäisi jatkaa jatkohankkeen muodossa,
jossa keskityttäisiin taloudellis-teknisten ongelmien ratkaisuun ja toteuttamiseen.

   o Henkilökohtaisen, automaattisen hälytysjärjestelmän kehittäminen

   o Kalastaja-asun suunnittelu ja hankintaan liittyvät taloudelliset tekijät

   o Asun ja pelastusliivien integrointi

   o Alusten turvallisuutta edistävien rakenteiden tukipolitiikan kehittäminen


Liitteet:

Tampereen teknillisen yliopiston esitys automaattisen hätäsignaalin toteuttamiseksi
www-sivujen pääsivu, josta ilmenee elektronisen turvallisuusosion ”nappi”
Rannikkokalastajan turvallisuuspaketti
Turvallisuutta avomerikalastukseen
Omaisille suunnattu vetoomus

				
DOCUMENT INFO
Shared By:
Categories:
Tags:
Stats:
views:8
posted:4/30/2010
language:Finnish
pages:10