LIMINGAN KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
Sisällys: TOIMINTA-AJATUS......................................................................................................... 4 OPPIMISKÄSITYS ............................................................................................................ 5 OPPIMISYMPÄRISTÖ ...................................................................................................... 5 ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN............................................... 7 4.1. Leikki .......................................................................................................................... 7 4.2. Eheyttäminen .............................................................................................................. 9 5. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT ........................ 10 5.1. Kieli ja vuorovaikutus, äidinkieli ja kirjallisuus ....................................................... 10 5.1.1. Kuunteleminen ja puhuminen ........................................................................... 10 5.1.2. Kirjallisuus ........................................................................................................ 11 5.1.3. Kielellä leikkiminen .......................................................................................... 11 5.1.4. Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen ................................................................ 12 5.1.5. Ilmaisu............................................................................................................... 12 5.2. Matematiikka ............................................................................................................ 13 5.2.1. Luvut ja lukumäärät .......................................................................................... 13 5.2.2. Geometria ja mittaaminen ................................................................................. 13 5.2.3. Mittaaminen ja arviointi .................................................................................... 13 5.2.4. Looginen ajattelu ja ongelman ratkaisu ............................................................ 13 5.3. Ympäristö- ja luonnontieto ....................................................................................... 14 5.3.1. Ihminen ja ympäristö ........................................................................................ 14 5.3.2. Eliöt ja niiden elinympäristöt ............................................................................ 14 5.3.3. Maa ja avaruus .................................................................................................. 15 5.3.4. Materiaalit ja aine ............................................................................................. 15 5.4. Uskonto ja eettinen kasvatus ..................................................................................... 16 5.4.1. Eettinen kasvatus .............................................................................................. 16 5.4.2. Seurakunnan toiminta ....................................................................................... 16 5.4.3. Hiljentyminen ................................................................................................... 16 5.5. Liikunta ..................................................................................................................... 17 5.5.1. Voimistelu ......................................................................................................... 17 5.5.2. Pelit ja liikuntaleikit .......................................................................................... 17 5.5.3. Musiikkiliikunta ................................................................................................ 17 5.5.4. Talviliikunta ...................................................................................................... 18 5.5.5. Retkeily ja maastoleikit..................................................................................... 18 5.5.6. Uinti .................................................................................................................. 18 5.5.7. Terveyskasvatus ................................................................................................ 18 5.6. Tapa- ja työkasvatus ................................................................................................. 19 5.7. Kädentaidot ............................................................................................................... 19 5.7.1. Kuvaamataito .................................................................................................... 19 5.7.2. Askartelu ........................................................................................................... 19 5.7.3. Tekstiilityö ........................................................................................................ 20 5.7.4. Tekninen työ ..................................................................................................... 20 5.7.5. Välinehuolto ...................................................................................................... 20 5.8. Musiikki .................................................................................................................... 21 5.8.1. Laulaminen ....................................................................................................... 21 5.8.2. Soittaminen ....................................................................................................... 21 5.8.3. Kuunteleminen .................................................................................................. 21 1. 2. 3. 4.
2
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
5.8.4. Musiikkitietous ................................................................................................. 21 6. YHTEISTYÖ ................................................................................................................ 22 6.1. Yhteistyö muiden tahojen kanssa.............................................................................. 23 7. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ........................................................................................................... 23 8. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN ............................................................................. 24 8.1. Viittomakieliset lapset .............................................................................................. 24 9. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO............................................................................ 25 Terveydenhuolto ......................................................................................................... 26 Avustajapalvelu........................................................................................................... 26 Koulujen ja päiväkotien turvallisuus- ja kriisisuunnitelmat ................................... 26 Ruokailu ....................................................................................................................... 27 Koulukuljetus ............................................................................................................... 27 10. LAPSEN KEHITTYMINEN JA OPPIMISEN SEURANTA SEKÄ ARVIOINTI .... 27 11. ESIOPETUKSEN TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI............................ 29 12. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN ............................................................................................................. 30 13. LIITTEET ..................................................................................................................... 31
3
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
1. TOIMINTA-AJATUS Taikamerkkejä katselen, kohta osaan, tiedän sen, muodot, värit kiinni saan. Kohta opin taikomaan! Taikaääniä kuuntelen, kohta osaan, tiedän sen, rytmin, soinnin korviin saan. Kohta opin taikomaan! Taikamakuja maistelen, kohta osaan, tiedän sen, kirjan maun kieleen saan. Kohta opin taikomaan! Taikahajuja haistelen, kohta osaan, tiedän sen, sadun tuoksun nenään saan. Kohta opin taikomaan! Taikakirjaa selailen, kohta osaan, tiedän sen, kirjaintaiat kiinni saan. Kohta opin lukemaan! (Salaisen maan laulut ja leikit)
Esiopetuksen toiminta-ajatuksena on edistää lapsen kasvua tasapainoiseksi ja toimintakykyiseksi yhteisön jäseneksi. Tähän kuuluvat vastuullisuus omasta toiminnasta, yhteisesti hyväksyttyjen sääntöjen noudattaminen ja toisten ihmisten arvostaminen. Esiopetuksen pyrkimyksenä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Fyysiset ja sosio-emotionaaliset taidot ovat perustana oppimiselle. Fyysisiin taitoihin kuuluvat mm. motoriikka (kehonhallinta), aistit, hahmotus ja havaitseminen. Sosio-emotionaalisiin taitoihin kuuluvat mm. myönteinen minäkuva, hyvä itsetunto ja tunnetaidot (moraalikasvatus, ryhmässä toimiminen). Kun nämä taidot ovat riittävät, on lapsella edellytyksiä myös kognitiivisten taitojen (havaitseminen, ajattelu, ymmärtäminen, muisti, tarkkaavaisuus, kieli) oppimiselle paremmat. Oppimisvaikeuksien taustalla onkin usein puutteita fyysisellä ja sosio-emotionaalisella tasolla.
4
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
2. OPPIMISKÄSITYS Esiopetuksen oppimiskäsitys korostaa oppimista aktiivisena, aikaisempiin tiedonrakenteisiin pohjautuvana päämääräsuuntutuneena prosessina. Tässä prosessissa lapsi itse aktiivisesti rakentaa aikaisemmin omaksumiensa tietojen ja käsitysten sekä uuden tiedon pohjalta käsityksiään opiskeltavista asioista. Oppimista tapahtuu opittavan aineksen, aikaisemmin muodostuneiden tiedonrakenteiden ja ajattelun vuorovaikutuksessa. Esiopetuksessa lapset rakentavat tietonsa leikinomaisesti vuorovaikutuksessa ympäristön ja sen ihmisten kanssa. Opettajan tehtävänä on oppimisympäristön rakentaminen, toiminnan seuraaminen ja lasten havainnointi sekä jatkuva lasten opastaminen, tukeminen ja auttaminen rakentamaan uutta ymmärrystä itselleen. Esiopetuksen tulee olla kotikasvatusta ja perheen kokemuksia täydentävä ja siihen rakentuva ja sen kanssa yhteensopiva. Lasten oppiminen vertaisryhmässä on oppimisen kivijalka. Oppiminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa. Oppimistilanteet ja -tehtävät monipuolistuvat, kun useampi on ideoimassa ja esittämässä näkökulmansa. Lapset tutkiskelevat, havainnoivat , kysyvät, kokeilevat ja etsivät ratkaisuja ” maailman ihmeisiin ”, joita he päivittäin kohtaavat.
3. OPPIMISYMPÄRISTÖ Liminka on vanha ja vakaa, tasaisen mukava lakeuden kunta, joka sijaitsee n.25 km Oulusta etelään päin. Liminka on avara ja maaseutumainen kulttuurikunta. Kunnan ylpeyden aihe on Liminganlahti, Suomen arvokkain lintuvesi. Tällä hetkellä kunnassa on n. 6400 asukasta ja nuorten ja lasten osuus väestöstä on suuri. Limingassa esiopetusta järjestetään päiväkodeissa, erillisissä esiopetusryhmissä ja joidenkin koulujen alkuopetusluokkien yhteydessä. Päiväkoteihin sijoittuvat sellaiset lapset jotka tarvitsevat esiopetuksen lisäksi päivähoitoa, erillisiin esiopetusryhmiin vain esiopetusta tarvitsevat ja kouluille vain esiopetusta tarvitsevat oman koulupiirin lapset. Oppimisympäristöt ovat rakennettu/saneerattu lastenkokoisiksi (esimerkiksi tuolit, pöydät ja naulakot).Ryhmän tiloissa tarvittavat välineet ovat lasten ulottuvilla. Lasta ohjataan pelien ja lelujen käyttöön. Lapseen pyritään luomaan avoin ja luottamuksellinen suhde. Lasta opastetaan toimimaan ryhmässä ja ottamaan huomioon toiset. Oppimisympäristö rakennetaan miellyttäväksi ja virikkeelliseksi. Sen tulisi tarjota lapselle virikkeitä itsenäiseen tiedonhankintaan ja taitojen
5
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
harjoittamiseen sekä leikkiin ja leikin kautta oppimiseen. Opetuksessa korostuu lapsikeskeisyys ja opettajan tehtävänä on asettaa lapselle rajoja ja kohdistaa häneen odotuksia ja vaatimuksia. Oppimisympäristön tulee mahdollistaa lapsesta lähtöisin olevien valmiuksien, taitojen ja voimavarojen esille tulemista, käyttöönottoa ja kehittymistä. Oppimisympäristön tulee tarjota mahdollisuuksia sekä toiminnallisuuteen että omaan rauhaan.
6
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
4. ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN Esiopetuksen tulee perustua pedagogisesti tietoisiin ja tavoitteellisiin esiopetussuunnitelmiin, jotta esiopetus on tavoitteellisesti lasten oppimista ja kasvua tukevaa toimintaa. Perustan esiopetukselle luo vanhempien ja esiopetuksen opettajan yhteinen arvokeskustelu elämästä ( lapsista, kasvatuksesta ja opetuksesta), päämääristämme ja vastuustamme. Esiopetuksen tulee kytkeytyä lapsen omaan kokemusmaailmaan ja kasvuympäristöön. Lapsen oppiminen, oppimisen prosessointi ja oppimisprosessin tukeminen muodostavat esiopetuksen ytimen. Esiopetus on elinikäistä oppimista ja se muodostaa myös perustan ihmisten myöhempien elämän vaiheiden oppimiselle. (Hujala, 2002).
4.1. Leikki Leikki kuuluu lapsuuteen ja ilmentää lapsuusiälle ominaista elämisentapaa. Leikki on lapsen tapa ajatella asioita. Leikkiessään lapsi läpikäy vuorovaikutussuhteita, tunteita ja toimintatapoja, joita hän on kokenut tai nähnyt. Lapsi harjoittelee ja hioo leikeissään yhteiselämän taitojaan ja arvioi todellisuutta erilaisten roolien kautta. Leikki sisältää lasta mietityttäviä asioita. Leikin avulla lapsi prosessoi kokemaansa, näkemäänsä ja kuulemaansa. Leikki on lastenkulttuuria. Heidän itsensä tuottamaa aitoa kulttuuria, jossa lapset toimivat omillaan ilman pakkoa. Esiopetuksessa leikki on tärkein oppimisen strategia. Leikki edistää mielikuvituksen, persoonallisuuden ja abstraktin ajattelun kehittymistä. Leikkien lapsi jäsentää omaa maailmaansa. Hän luo leikkitilanteen ongelmineen ja ratkaisuineen . Lapsi asettaa leikissä oppimisen haasteet ja leikkiessään toimii oman kehitystasonsa yläpuolella. Omaehtoisten kuvitteluleikkien lisäksi esiopetuksessa tärkeitä ovat erilaiset leikinomaiset oppimisen muodot, pelit ja sääntöleikit. Kun oppiminen pohjautuu leikkiin asiat lähtevät lapsen omasta ajatteluprosessista ja leikissä on ne asiat, jotka ovat lapselle ymmärrettäviä. Leikkiville lapsille tulee antaa vapautta, mutta usein leikki vaatii myös ohjausta ja valvontaa. Leikin määrittäjänä toimii lapsi ja kasvattajan tehtävänä on edistää lasten keskinäisiä yhteisleikkejä. Kasvattajien tulee osoittaa arvostustaan leikkiä kohtaan kuuntelemalla lapsia, havainnoimalla leikkiä ja kommunikoimalla lasten kanssa. Kasvattajien tulee eritellä leikkejä myös oppimisen näkökulmasta. Ymmärtää leikin merkitys kuvittelukyvyn, toisen asemaan asettumisen, sosiaalisten taitojen, kielen oppimisen ja liikunnallisten ym. taitojen kannalta. Kasvattajien tulee tiedostaa ja osata käyttää hyväkseen leikin kytkentöjä kaikkiin toiminnan osa-alueisiin ja varmistaa leikinomaisuuden säilyminen esiopetuksen eri toimintamuodoissa. Esiopetuksen ympäristö tulisi rakentaa siten, että se mahdollistaa leikin kautta oppimisen. Leikkiympäristön luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen on tärkeää. Kasvattajien asiantuntemuksella lasten leikin kehitysvaiheista ja leikkikulttuurista
7
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
muodostetaan rikas leikkiympäristö. Oppiminen on elämistä. Vähitellen esiopetusikäisen lapsen leikki muuttuu elämyskeskeisyydestä tehtäväkeskeisemmäksi. Lapsella syntyy halu tehdä jotain oikeasti, suorittaa tehtävä työ alusta loppuun ja saada aikaan näkyvä tulos. Leikki on nähtävä lapsen tärkeimpänä oppimisympäristönä. Leikki on lapsen ominta aluetta ja kasvattajan tehtävä on tukea sitä. Lapset oppivat leikkiessään, he jäljittelevät ja luovat uutta. Leikin ohjaamisen ydin on lasten oman leikkikulttuurin kunnioittaminen ja tukeminen ja ”ravitseminen”.
8
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
4.2. Eheyttäminen Esiopetuksessa ei ole varsinaisia oppiaineita. Esiopetuksessa käsitellään esiopetuksen keskeisiä sisältöalueita. Esiopetus pohjautuu opetuksen eheyttämiseen. Lapsen elämänpiiristä ja lapsen maailmankuvaa laajentavista ja jäsentävistä sisällöistä muotoutuu eheyttävän opetuksen kokonaisuus. Ottamalla lapset mukaan suunnitteluun saadaan lapsille merkitykselliset asiat teemakokonaisuuksiin. Eheyttämisen monimuotoisuuden tulee ilmetä siten, että eri tiedonalat otetaan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon ja niitä tarkastellaan osana kulloinkin valittua kokonaisuutta. Yksittäisiä sisältöjä tärkeämpää on eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessit. Oppimisen keskeinen osa muodostuu lasten ja aikuisten kokemusten ja tiedon käsittelyn vuorovaikutuksessa. Kasvattaja tukee oppimista ja ohjaa lasta tiedostamaan oman oppimisensa ja ymmärtämään sen, että lapsi voi itse vaikuttaa onnistumiseensa. Opetuksen tärkeimpiä haasteita on se, että lapsi saavuttaisi myönteisen käsityksen itsestään oppijana. Esiopetuksen sisältöaluejako on tarkoitettu ohjaamaan ja tukemaan kasvattajan työtä.
9
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
5. KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Esiopetuksen tavoitteet määräytyvät toisaalta kunkin lapsen yksilöllisistä kehittymisen mahdollisuuksista ja oppimisedellytyksistä ja toisaalta yhteiskunnan tarpeista. Yksi esiopetuksen tavoitteista on lapsen myönteisen minäkuvan vahvistuminen. Opetus järjestetään siten, että lapsella säilyy oppimisen ilo ja rohkeus uusien oppimishaasteiden kohtaamiseen. Tavoitteena on myös oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen. Lapsi oppii työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä. Hyvien käytöstapojen omaksuminen on tärkeää esiopetusikäiselle, näin lapsesta kasvaa toiset huomioon ottava, suvaitsevainen ja vastuuntuntoinen yhteisön jäsen. Tavoitteena on myös yhteiselämän pelisääntöjen harjoitteleminen sekä sitoutuminen niihin, oikean ja väärän tiedostaminen ja pohtiminen.
5.1. Kieli ja vuorovaikutus, äidinkieli ja kirjallisuus Kieli on osa kulttuuriamme. Kielen avulla lapsi rakentaa omaa identiteettiään, luo sosiaalisia suhteita ja ilmaisee tunteitaan. Lapsi oppii äidinkielen sekä aikuisten että lasten kanssa tapahtuvassa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kielen kehitys on koko elämän ajan jatkuvaa. 5.1.1. Kuunteleminen ja puhuminen
Esikouluikäinen elää satujen ja tarinoiden maailmassa. Lapsi kerää sanoja ja mielikuvia itselleen omaa oppimistaan varten. Lapselle on hyvä lukea joka päivä jotain lasta kiinnostavaa, josta voidaan keskustella yhdessä. Omista kokemuksista kertominen, toisten kokemuksien kuunteleminen ja mielipiteiden vaihtaminen luovat pohjan lapsen empatiakyvyn kasvamiselle. Keskittyminen kuuntelutilanteessa Ohjeiden kuuntelu ja niiden mukaan toimiminen Aktiivinen osallistuminen Oman puheen tuottaminen yksin ja ryhmässä Kysyminen, vastaaminen ja keskustelu
10
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
5.1.2.
Kirjallisuus
Kirjojen tulee olla lasta lähellä ja helposti saatavilla. Silloin lapsi kiinnostuu niistä, aluksi katsomalla kuvia ja myöhemmin itse lukemalla. Aikuinen toimii lukiessa kertojana ja lukevan aikuisen mallina lapselle. Sadut, tarinat, runot Omat tuotokset Käsite- ja sanavaraston laajentaminen Mielikuvien rikastuttaminen Tilaisuus eläytyvään kuunteluun
5.1.3.
Kielellä leikkiminen
Lapsi oppii leikkiessään kieltä, vuorovaikutustaitoja, ryhmäsääntöjä ja monia muita tärkeitä asioita. Erilaiset yhteis-, perinne- ja liikuntaleikit sekä –pelit tuovat iloa lapsen oppimiseen. Leikkiin osallistuminen vaatii sitoutumista ja sääntöjen mukaan toimimista. Tämä vaatii lapselta sosiaalisia taitoja sekä halua ja innostusta osallistua yhteiseen toimintaan. Leikissä lapsi saa harjoitella taitoja, joita hän on opettelemassa. Rytmitykset Lorutukset ja riimittelyt Hokemat Salakielet Pelit ja leikit (esim. kauppaleikki)
11
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
5.1.4.
Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen
Lukemista opetteleva lapsi lukee alussa kirjain kirjaimelta, joka vaatii kykyä kääntää kirjainmerkkejä puheäänteiksi sekä yhdistää äänteitä toisiinsa. Äänne-kirjain vastaavuuksia harjoitellaankin esiopetuksessa monipuolisesti lapsen aisteja apuna käyttäen (tunnustelu, muovailu, koko kehon liikkeet, selkään piirtäminen). Tarkoituksena on antaa riittävästi virikkeitä mahdollisen lukuherkkyyden innostamalle lapselle. Isot kirjaimet Äänteet ja äänteiden yhdistäminen Sanojen muodostaminen äänteistä Luku- ja aakkosleikit Kiinnostuksen herääminen kirjoitettuun kieleen
5.1.5.
Ilmaisu
Kirjat, sadut ja tarinat virittävät ilmaisemaan ja käsittelemään omia ja toisten tunteita ja toimivat hyvänä lähtökohtana erilaisissa näytelmissä ja esityksissä. Esityksistä keskustellaan myönteisessä hengessä. Lapsia kannustetaan ilmaisemaan ja eläytymään rooliin. Nukketeatteri Roolileikit Tarinoiden dramatisointi Eläytyminen
12
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
5.2. Matematiikka Tavoitteena on tutustuttaa lapsi matemaattisten käsitteiden ja periaatteiden maailmaan arkipäivän tilanteissa ja kannustaa lasta luovaan ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Lapsi oppii löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä esikouluikäistä opettaessa. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. 5.2.1. 5.2.2. Luvut ja lukumäärät Lukualue 0 – 10 (voimassa olevat viralliset numerot) Lukumäärän, lukusanan ja numeromerkinnän yhteys Suuruusvertailu Lukujen hajottaminen ja kokoaminen Yhteen - ja vähennyslaskuun tutustuminen Tutustuminen kymmen ylityksiin Geometria ja mittaaminen Suorakulmio, neliö, kolmio ja ympyrä Avaruudelliset suhteet ja käsitteet, suunnat ja sijainnit (esim. edessä – takana, lähellä – kaukana) Mittaaminen ja arviointi Mittaamisen käsite Erilaiset mittavälineet ja mittayksiköt (cm, m, kg, l) Raha (€); ostaminen, rahan riittäminen, rahasta takaisin antaminen (kauppaleikki) Aika: kalenteri, kello (tasat ja puolet tunnit) Vertailu (kumpi painavampi, montako palloa mahtuu…) Looginen ajattelu ja ongelman ratkaisu Asioiden ja esineiden lajittelu ja luokittelu Säännönmukaisuuksien löytäminen Luokitteluperusteiden kuvaileminen ja perusteleminen kertomalla
5.2.3. 5.2.4.
13
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
5.3. Ympäristö- ja luonnontieto Tavoitteena on herättää mielenkiinto ympäristöön ja luontoon tarjoamalla kokemuksia ja elämyksiä luonnossa. Oppiminen alkaa ihmettelystä ja havaintojen teosta. Tutkimisen ja kokeilemisen avulla lapsi oppii tiedostamaan ja arvostamaan oman toimintansa vaikutuksia ympäristöönsä. Hän ottaa vastuuta omasta ja muiden hyvinvoinnista, ymmärtää luonnon ja sen monimuotoisuuden sekä kulttuuriperinnön säilymisen tärkeyden. Opetuksen kokemuksellisuus ja elämyksellisyys tulee säilyttää, jotta oppimisen ilo säilyy. Ympäristö- ja luonnontiedon opetukseen oleellisena osana kuuluvat tutkimusretket. Esiopetuksessa retket keskittyvät pääasiassa esikoulun lähiympäristöön. 5.3.1. 5.3.2. Ihminen ja ympäristö Ihmeellinen ihminen: kehon osat, aistit, terveys Kasvan ja kehityn: vauva-aika, esikouluajan haasteet, kouluun valmistautuminen Ammatit Kotiseutukasvatus: omaan lähiympäristöön tutustuminen, koulutie, perinnekulttuuri, Kalevalaan tutustuminen Kansainvälisyyskasvatus: Suomi, Suomen naapurimaat, liput, kartta, eri kansallisuudet, erilaisuuden hyväksyminen Liikenne: tavallisimmat liikennesäännöt, merkit, turvavälineet ja niiden käyttö, vastuu itsestä ja muista tielläliikkujista, liikenteen vaarojen tiedostaminen, liikkuminen jalkaisin ja pyörällä Hyvä käytös, säännöt ja sopimukset Eliöt ja niiden elinympäristöt Elollinen ja eloton luonto Eläinten tunnistamista ja luokittelua (lemmikit, metsäneläimet…) Lähiympäristön eläimet Muinaisia tai kaukaisia eläimiä Lähiympäristön kasvit ja sienet Kasvin kasvaminen Vuodenaikojen vaihtelu: eläinten ja kasvien valmistautuminen talveen, vuodenaikojen ilmiöt, muuttolinnut
14
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
5.3.3. 5.3.4.
Maa ja avaruus Maapallo, planeetat Kuu ja tähdet Aurinko: valo ja varjo Kalenteri: viikonpäivät, kuukaudet, vuosi, vuodenajat Kello Säähavainnot, mittarit Materiaalit ja aine Erilaiset materiaalit Ilma ja vesi Veden eri olomuodot Kierrätys ja jätteet
15
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
5.4. Uskonto ja eettinen kasvatus Tavoitteena on, että lapsi omaksuu elämänsä ohjenuoraksi Kultaisen Säännön: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille”. Uskonnon opetuksen keskeisenä tehtävänä on evankelisluterilaisen uskon pohjalta tarjota lapsille tietoja, taitoja ja kokemuksia. 5.4.1. 5.4.2. 5.4.3. Eettinen kasvatus Suvaitsevaisuus: erilaisuuden hyväksyminen, jokainen on tärkeä Erilaiset perheet Toisten huomioonottaminen: vastuu omasta käytöksestä Ristiriitojen käsittely Itsehillintä ja väkivallattomuus Oikea ja väärä, hyvä ja paha Sopimusten pitäminen Rehellisyys Seurakunnan toiminta Kirkkovuoden juhlat ja niihin liittyvät perinteet Limingan seurakunnan järjestämät tuokiot Lasten virret Hiljentyminen Perusturvallisuus Rukous
16
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
5.5. Liikunta Liikuntakasvatuksen tarkoitus on lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen. Tavoitteena on luoda myönteinen ja iloa tuottava asenne liikunnan harrastamiseen. Monipuolisella liikunnalla kehitetään lapsen fyysistä ja motorista kuntoa sekä perustaitoja ja harjaannutetaan liikehallintaa ja koordinaatiokykyä. Tärkeänä osa liikuntakasvatusta ovat sosiaaliset taidot, jotka kehittyvät erilaisten leikkien, pelien ja ryhmässä toimimisen kautta. Harjoitellaan ohjeiden kuuntelemista, sääntöjen noudattamista, oman vuoron odottamista sekä häviämisen taitoa. Esiopetuksen liikuntakasvatuksessa korostetaan leikinomaisuutta ja jokaiselle lapselle tarjotaan onnistumisen kokemuksia. Limingassa on laadittu myös erillinen liikuntakasvatuksen suunnitelma esiopetusikäisille. 5.5.1. Voimistelu 5.5.2. 5.5.3. Järjestäytymismuodot: jono, parijono, rivi, piiri Suunnat: oikea ,vasen, ylös, alas Voimisteluvälineisiin tutustuminen: hernepussi, pallo, vanne, hyppynaru, keila, leikkivarjo, penkki, renkaat, köydet, puolapuut, trampoliini Tasapaino, liikehallinta, lihaskunto, koordinaatio ja rytmi: käveleminen, juokseminen, hyppiminen, istuminen, seisominen, kiipeäminen, riipunta, heilunta vartalon taivuttaminen, kieriminen, kuperkeikka Perus-, väline-, teline- ja satuvoimistelu Pelit ja liikuntaleikit Sähly Jalkapallo Hippa- ja juoksuleikit Piiri- ja välineleikit Musiikkiliikunta Laululeikit Rytmiharjoitukset Vapaa ilmaisu
17
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
5.5.4.
Talviliikunta Luistelu: luistinten jalkaan laittaminen, nauhojen solmimisen harjoittelu, luisteluasento, tasapaino, kaatuminen ja ylösnousu, vauhdin potkaisu ja liukuminen Hiihto: totuttautuminen välineisiin, tasapaino, kaatuminen ja ylösnousu Lumirakentelu Mäenlasku
5.5.5. 5.5.6. 5.5.7.
Retkeily ja maastoleikit Suunnistus: esim. kuvasuunnistus, numerosuunnistus Luonnossa liikkuminen Uinti 2 - 5 x uimaopetus tuokio valinnan mukaan syksyllä tai keväällä Opetus järjestetään uimahallin toimesta Terveyskasvatus Tilanteen mukainen vaatetus ja varustus Päivittäinen henkilökohtainen hygienia Terveelliset ruokatottumukset Riittävä lepo
18
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
5.6. Tapa- ja työkasvatus Hyvät tavat ja käyttäytymissäännöt ovat esiopetuksessa perusasioita, joita opetellaan päivittäin. Tavoitteena on, että lapsi osaa käyttäytyä eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa hyvien tapojen mukaisesti; tervehtien, kiittäen, auttaen toisia lapsia ja aikuisia sekä käyttäen anteeksipyyntöä ja anteeksiantoa sitä vaativissa tilanteissa. Lapsen vastuuntuntoa kehitetään antamalla hänelle pieniä apulaisentehtäviä: pöytien kattaminen, pöytien pyyhkiminen, lattian lakaisu, kukkien kastelu jne. Tavoitteena on, että lapsi harjoittelisi vastuun ottamista oppimalla siivoamaan omat jälkensä ja huolehtimaan sekä omista tavaroistaan ja vaatteistaan että yhteisistä tavaroista ja niiden kunnossa pysymisestä.
5.7. Kädentaidot Esiopetuksen kädentaitojen tavoitteena on tutustua erilaisiin materiaaleihin, työtapoihin ja työvälineisiin. Kädentaitojen lähtökohtana on lapsen mielikuvitus ja luovuus. Työskentelyssä korostetaan työn suunnittelua ja toteutusta sekä oman työn arviointia ja arvostusta. Tavoitteena on kehittää lapsen käden taitoja, keskittymistä ja työn pitkäjänteistä loppuun tekemistä. 5.7.1. 5.7.2. Kuvaamataito piirustus: erilaisten piirtimien käyttö, esim. lyijykynä, hiili, tussit, liituvärit, puuvärit, pastelliliidut maalaus: sormivärit, vesivärit muovailu ja rakentelu erilaisilla materiaaleilla, esim. savi, kipsi, paperimassa, muovailuvaha, lumi ja jää painanta: sablonat, leimasimet värioppi: pää- ja välivärit, värien sekoittaminen Askartelu leikkaaminen liimaaminen taittelu rei’ittäminen repiminen rypistely pistely
19
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
5.7.3. 5.7.4.
Tekstiilityö neulan käyttö: langan pujotus, pykäpisto, etupisto nyöritys, solmiminen, letittäminen, rusetti, tupsu kangaspainanta ompelu: pahvi, kangas Tekninen työ tutustuminen käsityökaluihin puun käsittely: liimaaminen, maalaaminen/ petsaus Välinehuolto välineiden puhdistus, työtilan siistiminen työturvallisuuden perustaidot, esim. työvälineiden turvallinen käyttö
sahaaminen,
naulaaminen,
hiominen,
5.7.5.
20
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
5.8. Musiikki Esiopetuksen musiikkikasvatuksen tavoitteena on kokea laulamisen iloa ja kartuttaa lapsen laulu- ja leikkivarastoa. Tutustutaan myös erilaisiin soittimiin ja musiikin peruskäsitteisiin. Harjoitellaan omien tuotosten esittämistä ( musiikkituokiot ja juhlaesitykset). 5.8.1. Laulaminen vuodenaikoihin, juhliin, tapahtumiin ja kirkkovuoteen liittyvät laulut laululeikit luonnollinen äänenkäyttö
5.8.2. 5.8.3. 5.8.4.
Soittaminen rytmitajun kehittäminen: kehonsoittimet, rytmisoittimet soittimiin tutustuminen: kapulat, triangeli, marakassi, rytmimuna, tamburiini, rumpu, quiro, kulkuset, putkipenaali kaikutehtävät Kuunteleminen hiljaisuuden huomaaminen nauttiminen musiikin kuuntelusta, rentoutuminen elämyksellisyys; musiikin herättämien mielikuvien läpi käyminen liikkeen, maalaamisen ja kerronnan avulla ääni- ja musiikkisadut Musiikkitietous soitinäänien tunnistaminen hidas/nopea voimakas/hiljainen soolo/tutti korkeat/matalat äänet duuri/molli tauko
21
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
6. YHTEISTYÖ
Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Lapsen viihtyvyyden, kasvamisen ja oppimisen kannalta on tärkeää luoda luottamuksellinen yhteys opetuksen henkilöstön ja huoltajien välille. Lapsen aloittaessa esiopetusvuotensa vanhemmat ovat täyttäneet lapsestaan esiopetushakemuksen. Lapsen vanhemmilla on mahdollisuus henkilökohtaiseen keskustelutuokioon, jossa selvitetään esiopetuksen keskeisiä toimintaperiaatteita ja laaditaan lapsen esiopetussuunnitelma. Samalla vanhemmilla on mahdollisuus kertoa omasta lapsestaan. Tarvittaessa keskustelutilaisuuksia on mahdollisuus järjestää myös kesken lukuvuoden yleisten ja yhteisten vanhempainiltojen lisäksi. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö tapahtuu käytännössä päivittäin lasta tuotaessa ja haettaessa. Erillisissä esiopetusryhmissä vanhemmille tiedotetaan ajankohtaisista asioista kuukausikirjeiden avulla. Esiopetusryhmissä työskentelevät opettajat tekevät yhteistyötä toistensa kanssa, mm. yhteiset, säännölliset palaverit noin 2-3x / lukukausi. Tiiviimpää yhteistyötä tehdään yksiköittäin, esim. yhteiset juhlat, tapahtumat, laulutuokiot. Alkuopetuksen (1-tai 2-luokat) kanssa tehdään yhteistyötä mm. kummitoiminnan, yhteisten juhlien, oppilasvaihtojen, työpajojen ja kouluun tutustumisen merkeissä. Keväällä järjestetään koulutulokaspalaveri, jossa esiopetuksen opettajat ”luovuttavat” eskarilaisensa koulun alkuopetuksen opettajille. Vanhemmille voidaan järjestää keskustelutilaisuus, jossa alkuopetuksen opettaja, erityisopettaja tai koulun ulkopuolinen asiantuntija kertoo koulun aloittamiseen liittyvistä asioista. Koulussa järjestetään yhteisten vanhempainiltojen lisäksi ns. vanhempainvartteja, joissa on mukana opettaja, vanhempi / vanhemmat ja mahdollisesti myös lapsi. Ajankohtaista tietoa välitetään reissuvihkon avulla.
22
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
6.1. Yhteistyö muiden tahojen kanssa
Lastenneuvolan kanssa tehdään yhteistyötä lapsen ongelmatilanteissa vanhempien luvalla. Heidän kanssa neuvotellaan koulukypsyystestien ja muiden kehitykseen liittyvien kartoitusten järjestämisestä ja eteenpäin viemisestä. Erityislasten hoidon yhteydessä tehdään tiivistä yhteistyötä eri terapeuttien ja asiatuntijoiden kanssa. Esiopetusryhmän henkilöstö osallistuu lasta koskeviin OYS:n ym. laitosten järjestämiin palavereihin ja koulutustilaisuuksiin. Seurakunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön on kuulunut perinteisesti vierailut kunnan järjestämiin tilaisuuksiin esim. lähetysmaratoni, adventtikirkko, pääsiäisvaellus. Seurakunnan lapsityöntekijä on kuukausittain vieraillut kertomassa lapsille kirkkovuoden ajankohtaisista asioista. Kouluissa seurakunta pitää kuukausittain koko koulun yhteisen päivänavauksen.
7. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Erityistä tukea ja ohjausta tarvitseva lapsi integroidaan oman alueensa normaaliin esiopetusryhmään. Tarvittaessa lapselle järjestetään avustaja. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat lapset ja lapset, joiden koulunkäynnin aloittamista on myöhennetty vuodella, sijoitetaan esiopetusryhmiin hoidontarpeen, vammaisuuden ja kehitysasteen perusteella tapauskohtaisesti harkiten.
Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön ja asiantuntijoiden lausuntojen perusteella lapselle suunnitellaan ja toteutetaan syksyllä lapsen esiopetussuunnitelma. Lapsi saa tarvittaessa lähetteellä puheterapeutin, toimintaterapeutin ja psykologin palveluja.
Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS, kts. liite). HOJKS:n laatimista varten pidetään alkupalaveri, johon osallistuvat lasta hoitava henkilökunta, erityistyöntekijät ja vanhemmat. Lapsen kehittymistä ja HOJKS:n toteutumista arvioidaan 1-2 kertaa lukuvuodessa, tarvittaessa useamminkin. HOJKS:n laatimisesta ja sen toteutumisesta päivittäisessä työskentelyssä vastaa esiopetusryhmän
23
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
lastentarhanopettaja/luokanopettaja yhdessä kiertävän erityislastentarhanopettajan kanssa. Esikoululaiset tekevät syksyllä tehtäviä, joiden avulla saadaan tietoa mm. lapsen oppimisvalmiuksista. Tammikuussa lapsille voidaan tehdä Kummi3- tehtävistö antamaan lisätietoa kielellisistä valmiuksista. Esikoulun ja kodin kanssa tehdään yhteistyötä. Tarvittaessa lapsi ohjataan eteenpäin mm. psykologi/puheterapeutti/lääkäri. Keväällä erityistä tukea tarvitsevan esikoululaisen koulumuodosta keskustellaan oppilashuoltotyöryhmässä. Rehtori on koollekutsujana. Lapsen siirtyessä kouluun hänelle valitaan kehitystasoa vastaava opetusryhmä (yleisopetus/ EMU/ EHA). Opetusryhmävaihtoehdot ja niiden lyhenteet selvitetään vanhemmille esikoulukevään ensimmäisessä vanhempainillassa. Tilaisuuteen pyydetään ko. luokkien opettajat kertomaan luokista. Alakoulun erityisopettaja osallistuu esikoululaisten asioihin resurssien mukaan.
8. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN
Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat lapset integroidaan tavalliseen esiopetusryhmään. Tarvittaessa heille järjestetään tulkkipalveluja. Esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa oman kielen osaamista ja rohkaista lasta käyttämään omaa äidinkieltään. Opetuksen tulee tukea suullisen perinteen säilymistä ja vahvistamista. Kieli- ja kulttuuriperinteen jatkumista tuetaan tekemällä aktiivisesti yhteistyötä paikallisen yhteisön kanssa.
8.1. Viittomakieliset lapset
Viittomakieliset lapset integroidaan tavalliseen esiopetusryhmään. Esiopetuksen tavoitteet saavutetaan aikuisen ja lapsen välisen viittomakielisen vuorovaikutuksen kautta. Henkilökuntaa koulutetaan viittomien käyttöön ja tarvittaessa käytetään viittomakielen tulkkia.
24
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
9. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO
Esiopetuksen oppilashuolto on osa muun varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Esiopetuksen oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Esiopetuksen oppilashuolto on sekä yksilöllistä että yhteisöllistä tukemista. Sillä edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria ja varmistetaan kaikille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus. Oppilashuollon puitteissa luodaan terve ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö. Tunnistetaan varhaisessa vaiheessa lapsen kehityksen ja oppimisen esteet ja puututaan niihin. Oppilashuolto on ennaltaehkäisevää toimintaa, joka kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville. Toimiva, moni ammatillinen yhteistyö luo mahdollisuudet esiopetuksessa olevan lapsen kasvun ja oppimisen parhaaseen tukemiseen. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on esiopetuksen voimavara. Esiopetus tukee käytettävissä olevin keinoin huoltajia vastaamaan lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja opetuksesta myös esiopetustyössä. Oppilashuoltotyössä oppilaan huoltajat ovat mukana yhteistyössä. Tapauskohtaisesti yhteistyöhön pyydetään mukaan oppilashuoltohenkilöstöä, kuten esimerkiksi erityisopettaja, erityislastentarhanopettaja, kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri. Tarvittaessa huoltajia ohjataan kääntymään ulkopuolisten tukipalveluiden piiriin. Esiopetuksessa toteutettavan oppilashuoltotyön tarkoituksena on reagoida tarkoituksenmukaisin kokoonpanoin mahdollisimman nopeasti kuhunkin ongelmatilanteeseen. Esiopetus tarvitsee moniammatillista osaamista perustehtävässään. Toimiva, moniammatillinen yhteistyö luo mahdollisuudet oppilaan kokonaistilanteen arviointiin ja erilaisten oppilaiden kohtaamiseen. Kouluilla säännöllisesti tai sovitusti kokoontuvat oppilashuoltoryhmät ovat tärkeässä asemassa lapsen aloittaessa koulunkäyntinsä ja muutoinkin selvitettäessä mahdollisia lapsen kehityksen riskitekijöitä. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat pääsääntöisesti rehtori, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja ja –lääkäri sekä psykologi. Tarvittaessa mukaan kutsutaan erityislastentarhanopettaja, esikoulunopettaja sekä lapsen huoltaja. Tämä moniammatillinen työryhmä koordinoi koulun ja esiopetuksen oppilashuoltotyötä ja pyrkii kaikin käytettävissä olevin keinoin vaikuttamaan niiden olosuhteisiin oppilaiden kasvua ja kehitystä tukeviksi. Oppilashuoltoryhmät ovat yhä enemmän kehittyneet konsultoivaan ja oppilashuollollisia toimenpiteitä suunnittelevaan ja kehittävään työskentelytapaan. Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu rehtorin johdolla ja koolle kutsumana syksyisin sovittavan toimintasuunnitelman mukaan.
25
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
Terveydenhuolto Esikouluikäiset kuuluvat lastenneuvolan piiriin. Vanhemmat huolehtivat neuvola- ja hammashoitolakäynneistä.
Avustajapalvelu Perusopetuslain 31 §:n mukaan vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetuksen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, opetus- ja oppilashuoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet. Avustajan tehtävät liittyvät oppilaan tukemiseen, avustamiseen ja oppimistilanteiden ohjaamiseen, niin että oppilaan itsenäisyys ja omatoimisuus kehittyvät. Avustajat avustavat ja tukevat sellaisia oppilaita, jotka tarvitsevat erityistä tukea vamman, oppimisvaikeuden, tarkkaavaisuushäiriön, tunne-elämän tai sosiaalisen häiriön vuoksi. Avustajat työskentelevät esiopetuksessa yhteistyössä opettajan kanssa.
Koulujen ja päiväkotien turvallisuus- ja kriisisuunnitelmat Perusopetuslaki takaa 29 §:n mukaisesti lapsen oikeuden turvalliseen oppimisympäristöön. Laki velvoittaa koulutuksen järjestäjät huolehtimaan myös siitä, etteivät oppilaat joudu väkivallan tai muun kiusaamisen kohteeksi koulussa tai päiväkodissa. Koulujen ja päiväkotien turvallisuus- ja kriisisuunnitelmat ovat koulun turvallisuustyön perusta. Suunnitelmien myötä turvallisuustoiminnan hallinta ja ylläpito helpottuvat. Ne auttavat ja tukevat oppilaita, heidän vanhempiaan ja koulun työntekijöitä selviytymään erilaisten kriisien yli. Suunnitelmat antavat ohjeet asiantuntija-avun hankkimisessa. Turvallisuus- ja kriisisuunnitelmat ovat koulu- ja päiväkotikohtaisia ja niitä arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelmat sisältävät seuraavanlaisia ohjeita: vaaratilanteet koulussa ja päiväkodissa ja koulun ulkopuolella toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi ja suojautumismahdollisuudet toimenpiteet koulukiusaamisen ehkäisemiseksi toiminta erilaisissa onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa turvallisuudesta vastaavat henkilöt ja turvallisuuskoulutus turvallisuusmateriaalit koulun ja päiväkodin turvallisuussuunnitelma
26
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
Ruokailu Oppilas saa esiopetuspäivinä lakisääteisen tarkoituksenmukaisesti järjestetyn ja ohjatun, määrältään riittävän ja maksuttoman aterian. Osana oppilashuoltoa ruokailu tukee omalta osaltaan oppilaan tasapainoista kasvua ja kehitystä. ateria on päivän tärkein ateria ja kattaa 1/3 päivän ravinnon- ja energian tarpeesta. sen suunnittelussa huomioidaan ravitsemussuositukset ja erikoisruokavaliot. Ruokailun tavoitteet ovat: terveellisten ruokatottumusten opettaminen tapa- ja ruokakulttuurin tukeminen kansainvälisyyskasvatuksen tukeminen suomalaisen ruokakulttuurin välittäminen ympäristökasvatuksen tukeminen sekä oppilaan ohjaaminen työn arvostamiseen ja -tekoon.
Koulukuljetus Vain esiopetusta saavalla (ei päivähoidon tarvetta) oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen koulumatkan ollessa yli kolme kilometriä. Päivähoidossa olevien esiopetusikäisten lasten kuljetuksesta huolehtivat lasten vanhemmat. Oppilaalla on myös oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen, jos koulumatka muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi huomioiden oppilaan ikä tai muut olosuhteet. Jos vanhemmat haluavat lapsensa muuhun kuin lähikouluun, he ovat velvolliset kustantamaan/järjestämään koulukuljetuksen. Opetuksen järjestäjä tekee kuljetusta hoitavien kanssa kirjalliset sopimukset.
10. LAPSEN KEHITTYMINEN JA OPPIMISEN SEURANTA SEKÄ ARVIOINTI Arviointi perustuu siihen, miten hyvin opetuksen yleiset tavoitteet ja mahdollisessa lapsen esiopetuksen suunnitelmassa asetetut lapsen tavoitteet toteutuvat. Lapsen arviointi pohjautuu kunkin lapsen omaan kasvuun ja kehitykseen (liitteenä KPT arviointi). Arvioinnissa painotetaan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymistä pikemmin kuin vain tavoitteiden saavuttamista. Lasta ei verrata toisiin lapsiin, vaan lapsen omaan edistymiseen. Lasta arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa.
27
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
Vanhemmille varataan aikaa lasta koskeviin palaute- ja arviointikeskusteluihin (ns. vanhempien vartit). Keskustelujen pohjana voidaan käyttää Limingan kunnassa laadittua kouluvalmiuden arvioimisen havainnointikaavaketta (ks. liite), jonka täyttämiseen vanhemmat osallistuvat, opettajat ja mahdollisesti lapsi itse. Päivittäin tapahtuva arviointi on usein vanhempien kanssa käytäviä tilannekeskusteluja. Erityistä tukea tarvitsevien lasten arviointiin otetaan mukaan vanhempien suostumuksella lasta hoitavat erityistyöntekijät: puheterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi, terveydenhoitaja jne. Oman työskentelyn arviointi on osa esiopetusta. Kyky arvioida itseään ja omaa toimintaansa on tärkeää oppijaksi oppimisen kannalta. Opettaja yhdessä muun henkilökunnan kanssa edistää lapsen edellytyksiä itse arviointiin, jonka tulee tukea minäkuvan kehittymistä ja oman työskentelyn jäsentämistä. Lasta ohjataan huomaamaan, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan edistymiseensä. Lapsen kanssa käydään keskusteluja, miten lapsi kokee omat tietonsa ja taitonsa sillä hetkellä, missä lapsi tuntee olevansa hyvä ja mitä taitoja pitää vielä harjoitella. Itse arviointia harjoitellaan myös kirjallisesti siihen tarkoitukseen laaditulla lomakkeella (liitteenä laivaarviointi).
28
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
11. ESIOPETUKSEN TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI
Esiopetuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata esiopetuslain toteuttamista ja esiopetuksen kehittämistä, sekä parantaa oppimisen edellytyksiä. Esiopetus määrittelee yhä tietoisemmin työnsä tavoitteet ja suuntaa voimavaransa tärkeinä pitämiinsä kohteisiin. Arviointi on jatkuvaa ja koskee kaikkia esiopetuksen toimintaa. Osa arviointitiedosta dokumentoidaan ja välitetään edelleen arviointitietoa tarvitseville. Osa arvioinnista on suullista palautekeskustelua. Opettaja arvioi jatkuvasti oppimisprosessia ja tekee tarpeellisia muutoksia omaan työhönsä. Opettaja antaa arviointinsa perusteella palautetta lapsen oppimisesta ja on yhteydessä lapsen vanhempiin, jolloin lapsen oppimista ja kasvua seurataan yhdessä. Opettajien työ on jatkuvan itse arvioinnin sekä ulkoisen arvioinnin kohteena. Esiopetuksessa työskentelevät opettajat kokoontuvat lukukausittain arvioimaan mm. esiopetuksen käytäntöjä, materiaalia ja opetussuunnitelman toimivuutta. Täydennyskoulutus tukee henkilöstön työtä kasvatus- ja oppimistulosten saavuttamiseksi. Koulutus palvelee myös oppimistulosten arviointia sekä työyhteisön toimivuutta sekä sitä, että koko työyhteisö toimii tavoitteiden mukaan.
29
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
12. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Tämä opetussuunnitelma on Limingan kunnan yleinen, virallinen opetussuunnitelma, jota käytetään esiopetuksessa. Opetussuunnitelma on pyritty tekemään siten, että se muodostaisi luonnollisen jatkumon varhaiskasvatuksesta alkuopetukseen. Opetussuunnitelman perusteiden muutoksista on opetushallituksen johtokunta päättänyt 12.12.2003. Ne edellyttävät paikallisten esiopetussuunnitelmien tarkistusta. Tätä Limingan kunnan esiopetussuunnitelmaa ovat olleet tekemässä esiopetuksen lastentarhanopettajista koostuva työryhmä.
Pieni on pieni alussa aina, suuruus on tehtävässä. Pienetkin pärjäävät yhdessä tehden, niin käy elämässä.
Limingassa 5.5.2004 Johanna Hietala Annukka Hulkkonen Pia Kangas Aila Keskitalo Maria Myllymäki Minna Wedman
Opetussuunnitelma päivitetty Limingassa 7.11.2007 Annukka Hulkkonen Sari Räisänen Minna Hämeenaho Risto Raappana Sari Vihriälä Marko Ilmola Aila Keskitalo Virpi Lipsonen Kati Juujärvi Minna Wedman
30
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
13. LIITTEET Lapsen esiopetuksen suunnitelma Kontrolloitu piirrostarkkailu (KPT) Henkilökohtainen opetus- ja kasvatussuunnitelma (HOJKS) Koulukypsyyden arviointikaavake Itse arviointi (LAIVA) Koululykkäys kaavake
31