Mining Africa Lehdisto Referaatti

Document Sample
Mining Africa Lehdisto Referaatti Powered By Docstoc
					AFRIKAN KULTAA KAIVAMASSA
Lehdistöreferaatti African Labour Research Networkin tutkimusraportista “Mining Africa – South
African MNCs labour and social performance” – SASK marraskuu 2005


Kaivosteollisuus tuottaa mineraaleistaan tunnetuille valtioille huomattavia tuloja ja varallisuutta,
mutta siihen liittyy monenlaisia ongelmia ja haittoja, jotka kohdistuvat ympäristöön, työntekijöihin
ja lähiyhteisöön.
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin
työelämän suhteita, työoloja sekä kaivostoiminnan ympäristörasituksia kolmen suuryhtiön
kultakaivoksilla kuudessa eri Afrikan maassa. Kohteina olivat Gold Fields –yhtiön kaivokset
Ghanassa ja Etelä-Afrikassa, Anglogold-yhtiön kaivokset Namibiassa, Tansaniassa ja Zimbabwessa
sekä Metorex-yhtiön kaivos Sambiassa.

Oheinen lehdistöreferaatti keskittyy Goldf Fields –yhtiötä koskevaan osuuteen tutkimusraportissa.
Ghanassa kohteina olivat yhtiön Tarkwan ja Damangin kaivokset, joita koskevan selvityksen kokosi
Ghanan keskusammattijärjestön TUC:n tutkija Anthony Baah. Etelä-Afrikassa tutkimuslaitos
NALEDIn tutkija Devan Pillay selvitti Gold Fieldsin toimintaa Driefonteinin kaivoksilla lähellä
Johannesburgia. Tutkimusmenetelminä olivat mm. työntekijöiden ja yrityksen edustajien
henkilökohtaiset haastattelut



Gold Fields –yhtiö näyttää tutkimusraportin mukaan kunnioittavan hyvin kansallista
työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Yhtiö kiistää kaikenlaisen syrjinnän, mutta sitä on syytetty
myös ihmisten pakkosiirroista sekä Etelä-Afrikassa järjestäytymisen hidastamisesta. Esimerkiksi
Ghanassa Gold Fieldsin kerrotaan siirrättäneen paikallisia asukkaita pois asuinalueiltaan
voimakeinoin. Lapsi- ja pakkotyövoimaa ei kuitenkaan tutkimuksen mukaan kaivoksissa käytetä.
Valkoisilla työntekijöillä on ammattiliittojen mukaan paremmat mahdollisuudet edetä urallaan tai
saada uusi asunto. Liitot myös korostavat, että Gold Fields palkkaa mieluummin liittoon
kuulumattoman kuin sen jäsenen.
Tutkijoiden mukaan ay-liikkeen on oltava valmis vaatimaan työntekijöiden oikeuksia loukkaavan
lainsäädännön muuttamista. Tutkimuksessa myös huomautetaan, että koska kaivosten on sijaittava
siellä, missä mineraalitkin ovat, ay-liikkeen ja hallitusten tulee vaatia kaivosyhtiöiltä lakien,
säädösten ja työehtosopimusten noudattamista toimintaluvan saamiseksi.
Tutkijat korostavat yritysten roolia kaivosteollisuuden tuottaman vaurauden tasaisessa jakamisessa
koko paikallisyhteisölle. Tämä on tärkeää varsinkin siksi, että kaivosten tuotantoaika on rajallinen,
eikä paikallisyhteisöillä ole yksin varaa vastata esimerkiksi kaivostoiminnan aiheuttamista
ympäristövaikutuksista.
Vaikka kaivosyhtiöt saattavat sulkea korvansa paikallisyhteisöiltä, ne ovat herkkiä liike-elämän ja
rahoittajien reaktioille, tutkimus huomauttaa.

Kaivoksista huomattavia vientituloja

Kaivosteollisuudella on ollut Ghanan kehitykselle erittäin tärkeä merkitys jo kolonialistiselta
kaudelta lähtien. Siirtomaaisäntä Englannin Kultarannikoksi nimeämän maan kaivoksissa
työskenteli vuonna 1894 vain 2 400 ihmistä, vuonna 1950 jo 40 000. Ghanan itsenäistyttyä vuonna
1957 kaivosteollisuus ei menettänyt merkitystään. Vuosien 1999 ja 2003 välisenä aikana se
muodosti noin kolmasosan maan viennistä. Ghanasta kaivetaan myös timantteja, bauksiittia ja
mangaania, ja kaakaon tuottajana valtio on maailman kolmanneksi suurin.
Vaikka Ghanan hallitus on panostanut merkittävästi kaivostoimintaan, ja sen tuottamat vuotuiset
vientitulot kasvoivat vuosien 1995-2002 välisenä aikana 100 miljoonalla 757 miljoonaan dollariin,
kaivostuottojen osuus viennistä laski vastaavana aikana 10 prosenttiyksikköä nykyiseen reiluun
kolmannekseen. Esimerkiksi tehdas- ja rakennusteollisuuden osuus bkt:stä on monta
prosenttiyksikköä kaivosteollisuutta suurempi.
Kaivosteollisuuden työllistävä vaikutus ei liioin ole suuri. Ghanan kaivosliiton mukaan vain 0,7
prosenttia eli alle 20 000 ghanalaista saa leipänsä alalta. Yli puolet ghanalaisista työskentelee yhä
maatalouden parissa.
Etelä-Afrikassa kullan ja timanttien tuotanto loivat 1800-luvulla koko maan sosiaalisen ja
taloudellisen kehityksen perustan. Etelä-Afrikan kultavarannot ovat maailman suurimmat.
Kaivosala kattaa reilun neljänneksen valtion vientituloista ja työllistää yli 400 000 ihmistä. Heistä
kultakaivoksissa on melkein puolet. Etelä-Afrikka on nykyään Afrikan tärkeimpiä talousalueita, ja
maan suuryhtiöt laajentavat toimintaansa ympäri mannerta.

Yhtiö rankaisee järjestäytyneitä Etelä-Afrikassa

Järjestäytyminen on tutkituissa kultakaivoksissa laajaa. Ghanassa lähes kaikki kaivoslaiset kuuluvat
Ghana Mineworkers Unioniin (GMWU). Etelä-Afrikassa kansalliseen kaivostyöläisten liittoon
(Nationals Union of Mineworkers NUM) kuuluu kaksi kolmannesta Gold Fieldsin palkkalistoilla
olevista, ja Solidarityyn sekä United Association of South Africaan 11 prosenttia. Ghanassa
painostamista ei ole ilmennyt, mutta Etelä-Afrikassa Gold Fields on yrittänyt estää järjestäytymistä
ja uhkaillut työläisiä ryhtymästä yhtiön vastaisiin toimiin ja osallistumasta marsseihin.
NUM:n mukaan yhtiö tunnustaa kyllä ammattiliiton, mutta molemmissa maissa ammattiliitot ovat
havainneet Gold Fieldsin johdossa haluttomuutta kunnioittaa työehtosopimuksia. Lisäksi ay-
liikkeen edustajilla on ollut vaikeuksia saada tietoja ajankohtaisista, heitä koskevista asioista.
Tutkijoiden mukaan ammattiliittoon kuuluminen hidastaa urakehitystä. Kaivostyöläisten liiton
mukaan valvojat saattavat sanoa rekrytointitilanteessa, etteivät he tarvitse NUM:n jäseniä. Liiton
jäsenten on myös vaikeampi saada ylennystä.
Apartheidin päättymisestä huolimatta suurin osa Etelä-Afrikan kaivoksista on edelleen valkoisten
omistuksessa. Mustien työntekijöiden on myös NUM:n mukaan vaikeampi edetä urallaan ja saada
taloa Gold Fieldsin kautta.
Ghanassa Tarkwan ja Damangin kaivosten työntekijät eivät valittaneet minkäänlaisesta syrjinnästä,
mutta he nostivat esille sen, että suurin osa kaivostyöläisistä on miehiä. He kuitenkin arvioivat sen
johtuvan työn vaativuudesta ja vaarallisuudesta.
Etelä-Afrikassa ammattiliitot ovat hätkähtäneet sitä, että Gold Fields on ulkoistamassa
ydintoimintoja. Myös Ghanassa ulkoistaminen on edennyt pitkälle, sillä peräti 75 prosenttia
kaivostyöläisistä on hankittu alihankintasopimuksilla.
Näyttää kuitenkin siltä, että Gold Fields olisi uudestaan lisäämässä omien työntekijöidensä määrää.
Tutkijoiden mukaan yhtiön laajentuessa osa-aikaisten, tilapäistyövoiman ja matalasti koulutettujen
määrää tiputetaan.

Kaivosten palkat selvästi keskivertoa korkeammat

Kaivostyöläisten palkat perustuvat työehtosopimuksiin, jotka neuvotellaan Etelä-Afrikassa kahden
ja Ghanassa kolmen vuoden välein.
Ghanassa ammattitaidottomien kuukausipalkat ovat 178-308 dollaria, Etelä-Afrikassa 328-592
dollaria. Ammattitaitoisille taas maksetaan Ghanassa 422-930 dollaria ja Etelä-Afrikassa 862-2117
dollaria. Ulkomailla työskentelevien ghanalaisten kuukausitulo on jopa seitsemän kertaa parempi, ja
vakituiset työntekijät ansaitsevat huomattavasti enemmän kuin vuokra- ja kausityöläiset.
Houkutuksen lähteä raskaisiin kaivostöihin voi ymmärtää, sillä Ghanassa ”mainarit” saavat
kuitenkin lähes kuusi kertaa kansallista vähimmäispalkkaa enemmän eli vähimmilläänkin yli 150
dollaria kuukaudessa.
Lapsityövoimaa eli Ghanassa alle 15-vuotiaita ja Etelä-Afrikassa alle 16-vuotiaita ei kaivoksissa
Gold Fieldsin johdon mukaan käytetä, ja työntekijäosapuoli on vahvistanut tämän.
Pakkotyövoimaakaan ei esiinny. Alihankkijayritysten osalta lapsityövoiman käyttöä ei ole pystytty
varmistamaan.
Työvuorojen pituudet vaihtelevat Ghanassa 8-12 tuntiin viikkotyöajan ollessa 40-60 tuntia. Etelä-
Afrikassa vuorot kestävät peräti 14-17 tuntia, vaikka työehtosopimuksen mukainen normaali
työaika koostuu kuudesta kahdeksan tunnin työpäivästä.
Gold Fields on luonut suoritukseen perustuvan bonusjärjestelmän, jolla rohkaistaan työntekijöitä
työskentelemään äärimmäisen pitkissä vuoroissa saavuttaakseen tavoitteensa. Tutkijat
huomauttavat, ettei bonuksia läheskään aina makseta. Ammattiliiton mukaan kyse on siitä, että
työnantaja pyrkii omalla bonusjärjestelmällään kiertämään ylityökorvauksen maksamisen ja
saamaan työntekijöistä mahdollisimman suuren tuoton.

Kaivostoiminnan ympäristörasitus suurta

Kultakaivosteollisuuteen liittyy useita ympäristö- ja terveysongelmia. Kaivosteollisuus kuluttaa
valtavat määrät vettä ja energiaa ja tuottaa merkittävästi kaivosjätettä. Lisäksi kaivoksissa käytetään
suuria määriä vaarallisia kemikaaleja, joista syntyvät höyryt voivat aiheuttaa esimerkiksi
hengityselinsairauksia. Pohjaveteen liuenneina syanidin kaltaiset myrkyt tekevät veden
juomakelvottomaksi ja aiheuttavat sairauksia sekä kuolemantapauksia.
Syanidia käytetään kultamalmin pesemisessä. Vuonna 2001 Gold Fields –yhtiön kaivoksesta
Ghanassa valui syanidia Asumanjokeen, minkä kerrotaan aiheuttaneen kalojen, rapujen ja lintujen
joukkokuoleman. Myrkky myös teki veden juomakelvottomaksi paikallisille ihmisille, joille joki on
pääasiallinen juomaveden lähde.
Gold Fieldsillä on ISO 140001 –sertifioitu ympäristöohjelma. Ohjelman mukaan yhtiö muun
muassa sitoutuu noudattamaan teollisuuden vaatimuksia ja kansallista lainsäädäntöä sekä
vähentämään saasteita, energiankulutusta ja jätteiden määrää.
Ympäristöarvojen kunnioittamisesta tutkijat sanovat, että kaivosteollisuus on yksi viimeisimmistä
teollisuudenhaaroista, joka on suostunut ottamaan ympäristöseikat huomioon toiminnassaan. Viime
vuosina ympäristöohjelmia on suostuttu kehittämään oma-aloitteisestikin.
Yleisimpiä sairauksia kaivostyöläisten keskuudessa ovat malaria, erilaiset sukupuolitaudit, alaselän
kivut sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Lisäksi työntekijät altistuvat muun muassa kovalle melulle
ja kuumuudelle.
Hiv/aids-ongelma on otettu vakavasti Gold Fieldsin tuotantoyksiköissä taudin yleisyyden takia.
Sekä Ghanassa että Etelä-Afrikassa yhtiöllä on hiv/aids-koordinaattori, ja työntekijöille jaetaan
tietoa hiv/aidsin ennaltaehkäisystä ja hoidosta sekä annetaan tukea perheille, koska läheisen
sairastuminen koskettaa koko sukua. Etelä-Afrikassa yhtiö on parin vuoden ajan kustantanut
hiv/aids-tartunnan saaneille antiretroviraalilääkityksen.

___________________________________

Gold Fields Limited

Eteläafrikkalainen Johannesburgissa päämajaansa pitävä Gold Fields Limited on maailman
suurimpia jalometallin tuottajia. Yhtiön vuotuinen kullantuotanto on yli 120 000 kiloa.
Yritys syntyi vuonna 1998 Gold Fields of South African ja Gencor Limitedin fuusioituessa.
Gold Fields toimii Etelä-Afrikassa, Ghanassa ja Australiassa. Etelä-Afrikassa yhtiö omistaa
kokonaan Driefonteinin, Kloofin ja Beatrixin kaivoksen. Gold Fields Ghana Limitedin suurimpia
omistajia ovat emoyhtiö (71,1 %) sekä IAMgold (18,9 %). Ghanan hallituksen omistuksessa on 10
prosenttia yhtiöstä. Australiassa Gold Fields omistaa kaksi kultakaivosta. Yhtiön kerrotaan tehneen
valtaustunnusteluja myös Suomessa.

____________________________________________________

African Social Observatory

Kuudessa Afrikan maassa toimiva African Social Observatory on SASKin ja sen afrikkalaisten
yhteistyökumppanien vuonna 2002 aloittama yhteistyöohjelma, joka keskittyy seuraamaan
monikansallisten yhtiöiden toimintaa Afrikassa. Hanketta toteuttaa käytännössä
ammattiyhdistysliikettä lähellä olevien tutkimuslaitosten verkosto African Labour Research Network
ALRN, johon kuuluvat seuraavat tutkimusinstituutit:
     National Labour and Economic Development Institute NALEDI, Etelä-Afrikka
     Labour Research and Resource Institute LaRRI, Namibia
     Labour and Economic Development Research Institute LEDRIZ, Zimbabwe
     Zambia Congress of Trade Unions ZCTU, tutkimusosasto, Sambia
     Trades Union Congress TUC, tutkimusosasto, Ghana
     Trade Unions’ Congress of Tanzania TUCTA, tutkimusosasto, Tansania.
Lisäksi ALRN:n toimintaan osallistuu löyhemmin myös ay-liikettä edustavia tutkijoita Angolasta,
Beninistä, Keniasta, Malawista, Nigeriasta ja Ugandasta.

ALRN on aikaisemmin tutkinut mm. eteläafrikkalaisten kauppaketjujen sekä suomalaisen Metso
Mineralsin toimintaa Afrikassa. African Social Observatory –hanketta rahoittaa tällä hetkellä
suomalaisten lisäksi Hollannin keskusammattijärjestö FNV. SASKin hankeosuutta rahoittavat
ulkoministeriön kehityspoliittinen osasto, SAK, Metalliliitto ja Toimihenkilöunioni.

				
DOCUMENT INFO
Shared By:
Categories:
Tags:
Stats:
views:126
posted:9/18/2012
language:Unknown
pages:4