Rannikon energiapuuhanke LOPPURAPORTTI

Document Sample
Rannikon energiapuuhanke LOPPURAPORTTI Powered By Docstoc
					Rannikon energiapuu




                      Rannikon energiapuuhanke

                        1.9.1998 - 30.11.2000

                        LOPPURAPORTTI
                        SISÄLLYS
                                                         Sivu
TIIVISTELMÄ                                              3
1. HANKKEEN TAUSTA                                       4
2. HANKKEEN ORGANISAATIO                                 5
3. HANKKEEN AIKATAULU                                    6
4. HANKKEEN TAVOITTEET                                   6
5. HANKKEEN TOIMENPITEET JA TULOKSET                     7
       5.1 Maatilat                                      7
       5.2 Lämpöyrittäminen ja selvitykset eri kohteista 8
             5.2.1 Hailuoto                              9
             5.2.2 Pyhäjoki                              10
             5.2.3 Liminka                               11
             5.2.4 Muhos                                 12
             5.2.5 Lumijoki                              13
             5.2.6 Vihanti                               13
             5.2.7 Ruukki                                14
6. TIEDOTUS                                              14
     6.1 Lehtijutut                                      15
     6.2 Tiedotus- ja koulutustapahtumat                 15
7. HANKEYHTEISTYÖ                                        17
8. YRITYSNEUVONTA                                        19
9. POLTTOPUU                                             19
10. SAAVUTETUT MÄÄRÄLLISET JA LAADULLISET TAVOITTEET 19
11. TALOUS                                               21
12. TOTEUTUKSEN ARVIOINTIA                               22
13. JATKOTOIMET JA EHDOTUKSET                            24
    LIITTEET
TIIVISTELMÄ
   Rannikon energiapuuhankkeen tarkoituksena oli edistää maatilojen ener-
   giapuun käyttöä ja hankintaa, sekä kehittää lämpöyrittämisen toimintaedel-
   lytyksiä kolmentoista kunnan alueella. Hankkeen hallinnoija oli Lakeuden
   seutukuntan kehittämiskeskus, mutta se toimi myös Raahen seutukunnan,
   Muhoksen ja Hailuodon kuntien alueella.

   Hankeorganisaatio koostui projektipäälliköstä, metsäkeskukselta ostetusta
   asiantuntijapalvelusta ja ohjausryhmästä. Hanke suunniteltiin kaksivuoti-
   seksi. Se käynnistyi 1.9.1998 ja päättyi 30.11.2000.

   Hankkeen tärkein toimintamuoto oli hakelämmityksen markkinointi
   maatiloille sekä toiminta-alueen kunnille. Hankkeessa tehtiin selvityksiä
   palvelemaan lämpöyrittäjyystoiminnan aloittamista usean kunnan alueella.
   Toiminnasta kiinnostuneille järjestettiin koulutusta ja mahdollisuus tutustua
   jo toiminnassa oleviin lämpöyrittäjyyskohteisiin eri puolilla Suomea.

   Hankkeen tavoitteita mitattiin koulutettujen määrällä, investointien määrällä
   ja syntyneillä työpaikoilla. TE-keskuksen kautta investointitukea hakenei-
   den määrä oli 64 yrittäjää, joista 34:lle TE-keskus myönsi tukea hankkeen
   aikana.

   Kokonaisinvestoinnit lämpökeskuksiin olivat yhteensä 4 841 670 mk. ja
   avustusta niihin myönnettiin yhteensä 1 451 000 mk. Keskimäärin inves-
   tointi yhdellä maatilalla oli n. 142 000 mk. ja siihen myönnettiin tukea noin
   30%. Kokonaisuudessaan haettujen investointien arvo on n. 9 Mmk.

   Varsinaisia uusia työpaikkoja ei hankkeen aikana syntynyt, mutta lämpö-
   yrittäjyystoiminnan käynnistyessä Pyhäjoella, Vihannissa ja Hailuodossa se
   tulee työllistämään ihmisiä osa-aikaisesti noin 4 henkilötyövuoden verran
   ja maatilojen investoinnit yhteensä noin 16 htv.

   Hankkeen aikana koulutettiin erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa yli
   300 henkeä.

   Hankkeen kustannusarvio oli 1 105 000 mk. Päärahoittajina olivat Pohjois-
   Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuosasto ja Euroopan maatalouden
   ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR).

   Tekijät haluavat kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita tahoja hyvästä
   yhteistyöstä.
                                       3
1. HANKKEEN TAUSTA


    Hanke oli tavoiteohjelma 5b:n toimintalinjan 2 toimenpidekokonaisuus 2.2:
    een kuuluva kehittämishanke. (Hankekoodi: 7816). Lämpöyrittämisen tai
    paikallisten lämpölaitosten raaka-ainehuollosta vastaamisen katsottiin olevan
    yksi varteenotettava lisäansiomahdollisuus maatiloille, joilla maa- ja
    metsätalouden rakennemuutoksen vaikutukset näkyivät jo hankkeen alkaessa.
    Pohjois-Pohjanmaan metsät ovat pääasiassa nuoria ja ensiharvennuksia
    tehdään liian vähän. Pieniläpimittaisen puun käyttö energiantuotantoon on
    hyvä metsien hyödyntämisvaihtoehto. Metsätalouden alueellisessa
    tavoiteohjelmassa vuosille 1998 - 2002 on tavoitteena energiapuun käytön
    lisääminen noin miljoonalla kuutiometrillä. Puuhun perustuvan
    energiantuotannon lisäämismahdollisuuksia ja sen esteitä on useita.
    Kehittämiskeinoja on kirjattu tavoiteohjelman lisäksi 1998 valmistuneeseen
    Pohjois-Pohjanmaan metsäenergian lisäämisohjelmaan. (Tuomo Mikkonen,
    1997)


                                                Energiapuun talteenotto nuorenmetsän-
                                                hoidon yhteydessä on järkevää ja oikeita
                                                työmenetelmiä käyttäen joutuisaa.
                                                Energiapuukertymät voivat olla Pohjois-
                                                Pohjanmaallakin jopa 30 m3 hehtaarilta
                                                nuorissa metsissä.
                                                Samalla maanomistaja voi hyödyntää
                                                energiapuun korjuu- ja kuljetustuen.




    Lakeuden- ja Raahen seutukuntien alueella nuorten metsien harvennusten
    rästiin jääminen on aiheuttamassa taloudellisia menetyksiä tulevaisuudessa.
    Alueen energiapuun korjuumahdollisuuksista on hyödynnetty vain n. 10%.
    Energiapuun korjuusta hyötyvät niin puuta jalostava teollisuus kuin metsän-
    omistajakin pitkällä tähtäyksellä, sillä hoidettujen metsien puunmyyntimah-
    dollisuudet paranevat oleellisesti tulevaisuudessa.



                                    4
Hakkeen käytön lisääntyminen vaatii alueella konkreettisia muutoksia lämpö-
laitosten polttoainevalinnoissa.
Paikallisista lämpölaitoksista hankkeen alkaessa käyttivät polttoöljyä: Hailuoto,
Liminka, Lumijoki, Temmes, Muhos, Pattijoki, Raahe, Pyhäjoki ja Vihanti. Hakkeen
käyttöön liittyvistä selvityksistä ja kotimaiseen polttoaineeseen siirtymisestä olivat
kiinnostuneita Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Raahe ja Vihanti. Haketta käytettiin jo
Rantsilassa, Ruukissa, Siikajoella ja Vihannissa.


2. HANKEORGANISAATIO
Vastuuorganisaatio:         Lakeuden Seutukunnan Kehittämiskeskus
Vastuuhenkilöt:             Projektipäällikkö, Reine Piippo (31.7.2000 asti)
                            Kehitt. pääll., Aarne Kultalahti, (29.2.2000 asti),
                            1.3.2000 alkaen, Ari Tolonen (Kehitt.pääll.)
                            Asiantuntija, Timo Vanhala (1.8.2000 alkaen projektip.)
Ohjausryhmä:                Johanna Helkimo, TE-keskus
                            Timo Pietilä, Rannikon MHY
                            Tatu Suokas, Lakeuden Seutukunta
                            Reino Laitinen, Muhoksen kunta
                            Timo Hummastinniemi, yrittäjä, Siikajoki
                            Tarmo Pätsi, Rantsilan kunta
                            Pekka Heikkinen, Hailuodon kunta
                            Jorma Pirkola, Raahen Seutukunta
                            Eeva-Liisa Repo, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus
                            Timo Vanhala, Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus
                            Reine Piippo, Lakeuden kehittämiskeskus
Rahoittajat:                Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuosasto
                            Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR)
                            Lakeuden seutukunta
                            Raahen seutukunta
                            Muhoksen kunta
                            Hailuodon kunta
                            Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus
                            Osuuskunta Metsäliitto
                            Biowatti Oy
                            Alueen maatilayrittäjät




                                        5
Hanke toimi hyvin pienellä organisaatiolla. Käytännön toiminnasta vastasi
projektipäällikkö Reine Piippo ja metsäkeskuksen asiantuntija Timo Vanhala.
Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana yhdeksän kertaa.
Projektipäällikkö Piipon toimipaikka oli aluksi Tyrnävällä ja Limingassa ,
mutta toiminnan sujuvuuden vuoksi hanke vuokrasi toimitilaa Pohjois-
Pohjanmaan metsäkeskuksen Oulun konttorista.


3. HANKKEEN AIKATAULU
Hankkeen oli määrä päättyä alkuperäisen aikataulun mukaan 31.8.2000,
mutta hankkeella haettiin jatkoaikaa vuoden 2000 loppuun, sillä toimintaa ei
oltu pystytty vetämään aikataulullisesti tehokkaasti. Syynä oli investointien
viivästyminen ja neuvonnan ja koulutuksen painopisteen siirtyminen maati-
loille, jotka olivat kiinnostuneita puulämmityksestä, sekä lämpöyrittäjyys-
kohteiden eteenpäinviemisen auttaminen.


4. HANKKEEN TAVOITTEET
Hankkeen tavoitteena oli aikaansaada toimivia lämpö- tai hakeosuuskuntia
alueen kuntiin sekä lisätä metsuriyrittäjyyttä. Hankkeella pyrittiin vaikutta-
maan kuntiin ja alueen suurkiinteistöihin niin, että niissä siirryttäisiin käyt-
tämään puuenergiaa. Tärkeimpänä toimintamuotona olikin energiapuun
käyttökohteiden etsiminen ja lämpöyrittäjyystoiminnan käyntiin saattaminen,
sekä metsuri- ja haketusyrittäjyystoiminnan tukeminen.
Lisäksi hankkeella oli tavoitteena edistää maatilojen puuenergian käyttöä ja
antaa neuvontaa ja opastusta hakelämmityksen käyttöön, sekä nuorten
kasvatusmetsien hoitoon ja parantaa tällä tavalla maakunnan metsänhoidon
tasoa.
Koulutus ja tiedotus on puuenergian yksi tärkeimmistä neuvontamuodoista.
Tiedotuksilla ja koulutustilaisuuksilla pyrittiin jakamaan ajan tasalla olevaa
tietoa puuenergian käytöstä ja eri käyttömahdollisuuksista, sekä tutustuttaa
kuntapäättäjiä sekä alan toimijoita jo olemassa oleviin
lämpöyrittäjäkohteisiin.




                                     6
5. HANKKEEN TOIMENPITEET JA TULOKSET

Toimintoja raportoitiin koko ajan hankkeen ohjausryhmälle. Seuraavassa
toimenpiteitä jaoteltuna mm. kunnittain ja eri kiinteistö kokoluokittain.

5.1 Maatilat

Hankkeessa tehtiin kaikkiaan 82 tilakäyntiä tiloille, jotka suunnittelivat
hakelämmitystä. Tilakäynneistä poiki pääasiassa hakelämpökeskusten, sekä
muutamien yhteishakkureiden- ja hakkeenkuljetusperäkärryjen hankintoja.

TE-keskuksen asettamaan määräaikaan 1.9.1999 mennessä tiloista 46 ehti
toimittaa investointitukihakemuksensa viranomaiselle. Tiloista 26 sai
myönteisen tukipäätöksen jo vuoden 1999 aikana ja aloitti investoinnit
lämpökeskuksiin. Lämpöyrittäjäkohteita näistä oli 3 kpl. Niissä lämpöä myytiin
tilan ulkopuolelle esimerkiksi naapurikiinteistöön.

Vuoden 2000 aikana myönteisiä investointitukipäätöksiä tehtiin vielä 8 kpl.
Näiden investointien yhteenlasketut kustannusarviot olivat 4,84 Mmk ja
myönnetty tuki yhteensä 1,45 Mmk. Uuden ohjelmakauden rahoituksesta ei
hankkeen olemassaolon aikana ehditty myöntää investointitukija. (Liite 1.)

Voidaan kuitenkin olettaa, että loputkin investoinnit tullaan tekemään muutaman
vuoden sisällä, joten hankkeesta poikineiden investointien kustannusarviot ovat
olleet yhteensä 11,67 Mmk ja tukea niihin on myönnetty noin 3,5 Mmk.


5.2 Lämpöyrittäminen ja selvitykset eri kohteista

Hankkeessa tehtiin selvitykset kotimaiseen polttoaineeseen siirtymisestä 16
kohteessa. Selvityksiin lähdettiin, kun oli löydetty kiinteistön lämmittämisestä
lämpöyrittäjyyspohjalta kiinnostunut taho. Selvityksiä tehtiin myös alueen
metsänhoitoyhdistysten ja Oulun Seudun Lämpö Oy:n yhteistyöaikeita varten.




                                     7
Selvityskohteet:
1. Hailuodon kunnan teollisuuskiinteistöjen aluelämpöselvitys
2. Hailuodon kunnan aluelämpöselvitys terveyskeskuksen ja koulun osalta
3. Terminaalihaketusmenetelmän selvitys Rannikon metsänhoitoyhdistykselle
4. Pyhäjoen kunnan eteläkylän teollisuusalueen hakelämmitysjärjestelmän
   saneerausselvitys
5. Lumijoen kunnan koulukeskuksen aluelämpöselvityksen päivitys
6. Hakelämmityksen kannattavuusselvitys Limingan kotitalousoppilaitos,
   Lakeuden vanhainkoti ja Ala-Temmeksen kuntoutuskeskus
7. Toivola- ja Pohjolakodin kiinteistöjen hakelämmitysvaihtoehdon selvitys
8. Vihannin kunnan, Korvenkylän-, Lumimetsän- ja Alpuan koulujen, sekä
   Korvenraivaajien talon aluelämpöselvitykset
9. Selvitys Limingan kunnan keskustaajaman kaukolämpötoiminnan
   muuttamisesta kotimaiselle polttoaineelle
10.Suunnitelma Ruukissa kuuden maatilan yhteiselle hakelämpökeskukselle
Hanke käytti ulkopuolista asiantuntemusta selvitysten laadinnassa. Yhteis-
työtahoja olivat Protermo Oy, Planora Oy, sekä Bioenergiatoimisto Hannu
Gröhn.
Pohjaa lämpöyrittäjyystoiminnan käynnistämiselle haettiin tutustuttamalla
kuntien päättäjiä ja lämpöyrittäjyydestä kiinnostuneita jo toimiviin kohteisiin.
Bioenergian- ja lämpöyrittäjyyden koulutusprojektin kanssa järjestettiin
yhdessä lämpö- ja metsuriyrittäjyyskoulutusta ja opastusta siirtelykaadossa
nuorenmetsän hoitokohteissa.
Lämpöyrittäjyyskohteista Lumimetsän koululla, Hailuodon kuntakeskuksessa ja
Pyhäjoen teollisuusalueella päästiin parhaisiin tuloksiin.
Lumimetsän koululle yrittäjä investoi hakelämpökontin syksyn 2000 aikana.
Kahdessa muussa kohteessa ei konkreettisiin investointeihin hankkeen aikana
vielä ehditty. Hailuodossa syynä oli lähinnä kunnan eri investointipäätösten
kytkökset toisiinsa ja näin ollen aikataulun viivästyminen. Pyhäjoella isäntien
yhteistoiminta käynnistyi aluksi hitaasti ja vastuunkantajaa konkreettiseen
toimintaan oli vaikea löytää. Pyhäjoen investointihanke lähti etenemään jälleen
syksyllä- 2000, kun osakeyhtiö päätti tilata hakelämpökontin ja valmistelevat
rakennustyöt aloitettiin.



                                    8
                                                 Lämpörittäjyysretkeilyillä oli yleensä runsas
                                                 osanotto ja asia kiinnostaa niin kuntapäättäjiä,
                                                 kuin yrittäjiäkin.
                                                 Kuva: Suomen ensimmäisiä
                                                 lämpöyrittäjyyskohteita; Perhon
                                                 lämpöosuuskunnan hakkeen vastaanottosiilo.




Siirtelykaatokoulutuksessa MHY:n
metsureita, sekä muutamia maanviljelijöitä
hankkeen alueelta.
Kuva: Siirtelykaatokoulutuksesta Siikajoella,
syksyllä 1999.




    5.2.1 Hailuoto
    Hailuodon kunnassa tehtiin lämmitysvaihtoehtoselvitys terveyskeskuksen ja
    koulun alueella sekä keittiökalustevalmistaja Ovin Oy:lle. Selvityksistä kävi
    ilmi, että puulla on mahdollista tuottaa energiaa kiinteistöjen tarpeisiin
    kilpailukykyisesti muihin vaihtoehtoihin nähden. Kohteet sopivat hyvin
    lämpöyrittäjyyskohteiksi. Koulukeskus yhdessä kirkon ja pappilan kanssa
    tarjoaisi työmahdollisuuden 2 - 3 lämpöyrittäjälle. Samoin terveyskeskuksen
    lämpökeskus ympäristöineen.
    Hanke on edennyt ja kunnassa ollaan käynnistämässä terveyskeskuksen ja
    vanhainkodin lämmitystä hakkeella paikallisen isäntärenkaan toimesta. Kunta
    tullenee investoimaan hakelämpökeskukseen vuoden 2001 aikana.
    Paikallisia, asiasta kiinnostuneita viljelijöitä on perehdytetty aiheeseen
    lämpöyrittäjyyskurssilla, jolla oli 15 osallistujaa.




                                             9
Hanke on avustanut lämmöntoimitussopimuksen valmistelussa ja toteuttanut
opintomatkoja kuntapäättäjille ja viljelijöille eri lämpöyrittäjyyskohteisiin mm.
Pohjanmaalla, Kyyjärvellä, Peräseinäjoellä ja Perhossa. viljelijöille tarjottiin
myös mahdollisuutta osallistua TE-keskuksen yritysosaston Pro-start ohjel-
maan. Ohjelma käytiin läpi kesäkuussa 2000.
Kunta pohti vielä laitoksen lopullista sijaintia ja investointiajankohtaa suh-
teessa kunnassa tapahtuviin muihin investointeihin. Kunta on hakenut
investointiavustusta KTM:stä.
Teollisuuskiinteistöjenkin lämmityksen muuttaminen hakkeelle olisi kannat-
tavaa. Laitoksessa voitaisiin hyödyntää Ovin Oy:llä syntyvä jätepuu, johon
kannattaisi sekoittaa metsähaketta. Lämpöyrittäjille tämä olisi hyvä lisäkohde.
Hailuodossa on runsaasti nuoria metsiä, eli raaka-aineen riittävyys olisi tur-
vattu. Lisäenergiaksi soveltuisi joltain osin myös rannoilta leikattava ruoko ja
paikallisen puunjalostuksen sivutuotteet.


5.2.2 Pyhäjoki
Kunnan päättäjille ja yrittäjille tarjottiin mahdollisuuksia tutustua mahdollisiin
lämpöyrittäjyyskohteisiin kunnassa. Kohteista tehtiin myös kannattavuusver-
tailut hakelämmitykseen siirtymisestä. Selvitetyt kohteet olivat: Kunnan kes-
kustaajaman aluelämpöverkko, Saaren alue, Parhalahden-, Yppärin- ja Pirtti-
kosken koulut, sekä Putaan Kartano ja Eteläkylän teollisuusalue.
Koulujen lämmittäminen hakkeella ei ollut kannattavaa silloisilla öljyn hin-
noilla (1,20 mk / l.) Eteläkylän teollisuusalue ja kunnan lämpökeskus osoit-
tautuivat laskelmissa edullisimmiksi kohteiksi hakelämmitystä ja lämpöyrit-
täjyyttä ajatellen.
Pyhäjoelle perustettiin syksyllä 1998 Bioenergiayhdistys. Yhdistykseen
kuuluvista isännistä muutamat suunnittelivat hankkeen ohjauksella yhtiön
perustamista lämmön tuottamiseen.
Lämmitystoiminta päätettiin aloittaa Eteläkylän teollisuusalueelta. Eteläkylän
teollisuusalueen kannattavuuslaskelma ja lämmöntoimitussopimusesitys
esiteltiin kunnanhallitukselle. Hallitus teki myönteisen periaatepäätöksen asian
eteenpäin viemiseksi ja valmistautui jatkossa lämpöyrittäjyystoiminnan
laajenemiseen myös kuntakeskukseen. Hanke auttoi viljelijöitä
tarjouspyyntöjen laadinnassa eri laitevalmistajille ja tarjousten vertailuissa.




                                     10
Isännille tehtiin selvitys hankkeen taloudellisista edellytyksistä (Pro- Start
ohjelman läpikäynti). Laitoksen pieni koko nostaa kiinteiden kustannusten
osuutta tuotettua MWh:a kohti, mutta hanke on kannattava, jos se pystytään
toteuttamaan oletetuilla hinnoilla.
Lämpöyrittäjyystoiminnan käyntiinlähtö oli alussa hidasta. Viljelijöistä ei
löytynyt aluksi todellista asiaan sitoutunutta johtohahmoa ja he olivat
epävarmoja päätöksenteossaan. Osakepääoma saatiin kuitenkin kerättyä ja
Kehittämiskolmio- hankkeen avustuksella perustettiin Pyhäjoen Lämpö Oy
toukokuussa 2000. Yhtiössä on mukana 17 yksityistä metsänomistajaa, kunta ja
seurakunta.
Hanke on pyrkinyt selkeyttämään viljelijöiden ajatuksia käytännön toiminnan
suhteen (rangan ostot, haketuksen järjestäminen, hakkeen varastointi ter-
minaaliin, laitoksen hoitovastuun järjestäminen yms). Haketuksesta ja laitoksen
hoidosta vastaavat tahot ovat selvinneet ja lämmitystoiminta käynnistyy talvella
2000 - 2001. Pyhäjoen Lämpö Oy on jättänyt investointitukihakemuksensa
hakelämpökontista TE-keskukseen elokuussa 2000 ja hakelämpökontti on
tilattu valmistajalta. Kohteen perustavat työt on tehty syksyllä 2000 ja lämpö-
kontin toimitus on joulukuussa 2000. Tällä investoinnilla pystytään korvaamaan
kevyen polttoöljyn käyttöä n. 85 000 litraa vuodessa.


5.2.3 Liminka
Limingassa kannattavuuslaskelmat tehtiin kotitalousoppilaitokselle, Lakeuden
vanhainkodille ja Ala-Temmeksen kuntoutuskeskukselle. Silloisella kevyen
polttoöljyn hinnalla vanhainkoti ja kuntoutuskeskus eivät olleet kannattavia
investointikohteina. Niissä olevat nykyiset öljykattilat ovat käyttökelpoisia ja
hyväkuntoisia vielä pitkään. Sen sijaan kotitalousoppilaitoksen lämmittäminen
hakkeella olisi kannattavaa. Lämpöyrittämisestä kiinnostuneita tahoja ei
juurikaan löytynyt läheltä yhtä yrittäjää lukuunottamatta, joka myös lopulta
luopui ajatuksesta.
Oulun Seudun Lämpö Oy ja Rannikon metsänhoitoyhdistys neuvottelivat alus-
tavasti mahdollisuudesta perustaa yhdessä uusi yhtiö, joka investoisi Liminkaan
kiinteänpolttoaineen laitoksen nykyisen raskasta polttoöljyä käyttävän lämpö-
laitoksen sijaan. Planora Oy teki selvityksen Limingan aluelämpölaitoksen
muuttamisesta KPA-laitokseksi. Laitos osoittautui kannattamattomaksi
vaihtoehdoksi tässä kokoluokassa silloisilla öljynhinnoilla.
Paikallinen metsänhoitoyhdistys ja Oulun Seudun Lämpö Oy neuvottelivat
myös metsänhoitoyhdistyksen mahdollisuuksista ryhtyä vastaamaan
tulevaisuudessa Kempeleen, Limingan ja Tyrnävän lämpölaitosten
haketoimituksista. Ajatuksena oli ns. terminaalimenetelmä, jossa haketus,
kuivaus ja polttoaineiden sekoitus siirretään pieniltä maantienvarsivarastoilta
                                        11
yhteisvarastoon, jossa käsittelyt tehdään keskitetysti. Näin lämpölaitokset
saisivat laadukasta haketta tasaisesti.
Terminaalista tehtiin alustava kannattavuustarkastelu ja laskelmat esiteltiin
Oulun Seudun Lämmölle, paikalliselle Mhy:lle ja Limingan tuottajayhdis-
tyksille. Neuvottelut eivät kuitenkaan johtaneet tulokseen ja hankkeen aikana
asia ei edennyt. Oulun Seudun Lämpö Oy olisi nähnyt sopimukset Mhy:n
kanssa toimintaansa sopivana, jotta pääsisi varmuuteen laadukkaan hakkeen
tasaisesta- ja riittävästä saannista.


5.2.4 Muhos
Muhoslainen puualan yrittäjä oli hankkeen alkuvaiheessa kiinnostunut
toimimaan lämpöyrittäjänä Nuorten Ystäväin Yhdistyksen hallinnoimassa
Toivola- ja Pohjolakodeissa. Yrittäjällä on hirrenveistoyritys, jossa syntyy
sopivaa puujätettä esim. polttoon. Kiinteistöille ja kasvihuoneelle tehtiin
kannattavuusselvitykset hakelämmitykseen siirtymisestä.
Kiinteistöjen lämmittäminen kotimaisella polttoaineella osoittautui pidem-
mällä tähtäimellä kannattavaksi muiden, paitsi kasvihuoneen osalta, jossa oli
vielä suhteellisen uusi kattilakanta. Oikean investointiajankohdan määrittä-
minen on hankkeessa tärkeää. Toivola-kodissa investointiajankohta ei ollut
hankkeen kuluessa suotuisa, sillä siellä oli tehty vasta suurehkot investoinnit.
Pohjola- kodissa lämpöjärjestelmä olisi uusimisen tarpeessa viiden vuoden
sisällä.
Ajatus kotien yhteisestä hakelämpökeskuksesta kiinnostaa siksikin, että
kunnan aluelämpöverkko ei ulotu Oulujoen toiselle puolelle. Kodit olivat
kiinnostuneita mahdollisuudestaan jatkossa tarjota lämpökeskuksesta lämpöä
myös lähiasukkaille, jos kunta tulisi mukaan investoimaan uutta
lämpöverkkoa.
Lämpöyrittämisen kannalta kohde on suuri ja toimitettavat hakemäärät
suuria, joten hankkeen taakse olisi saatava useampia toimijoita. Osuuskunta
sopisi tässä kohteessa parhaiten lämpöyrittämisen toimintamalliksi. Toisaalta
paikallinen metsänhoitoyhdistys ei ollut kiinnostunut ainakaan tässä
vaiheessa tulemaan mukaan toimintaan.
Toinenkin Muhoslainen yrittäjä oli kiinnostunut muuttamaan erään rivitalon
lämmityksen hakelämmitykseksi, mutta kiinteistön nykyiset omistussuhteet
eivät olleet vielä selvät, joten kohde jäi hankkeen puitteissa vielä kesken.




                                     12
5.2.5 Lumijoki
Lumijoella tehtiin kunnan koulukeskukseen selvitys, jossa tarkasteltiin mah-
dollisuutta yhteistyöhön Oulun Seudun Lämmön kanssa siten, että yhtiö
olisi ostanut lämpöä uudesta hakelämpökeskuksesta myös omaan
verkkoonsa.
Tarkasteluajankohtana vuoden 1999 alussa kevyen polttoöljyn ollessa edul-
lista (n. 1,00 mk / litra +alv) kallis investointi yhdessä vähäisen vuosiener-
giankulutuksen kanssa ei olisi ollut kannattava. Kiinteistön lämmittäminen
kotimaisella polttoaineella on kuitenkin kannattavaa öljyn hinnan nykyisellä
tasolla ja edellyttäen, että vuosienergiankulutus kaksinkertaistetaan myy-
mällä lämpöä Oulun Seudun Lämpö Oy:n verkkoon.
Hanke etsi paikallisten viljelijöiden joukosta metsähoitoyhdistyksen
avustuksella lämpöyrittämisestä kiinnostuneita metsänomistajia, mutta
lopullista sitoutumista ja kiinnostusta asiaan ei palavereista huolimatta
löytynyt. Lämpö-osuuskunnan toimitettavaksi on laskettu noin 1600- 3000
hakekuutiota vuodessa, riippuen mikä vaihtoehto valittaisiin.
Kunnan viranomaiset eivät kannattaneet ajatusta etsiä yrittäjäehdokkaita
lehti-ilmoitusten perusteella. Kohdetta esiteltiin jo toiminnassa oleville
lämpöyrittäjille (Rankinen Vihannissa ja Junttila Rantsilassa).
Lumijokinen Mefor Oy oli myös kiinnostunut tulemaan mukaan
mahdolliseen lämpöyrittäjätoiminnan kehittämishankkeeseen, mutta
hankeidea kariutui, kun yrittäjä ei ollut EMOTR- rahoituskelpoinen.
5.2.6 Vihanti
Vihannin kunnassa on käytetty haketta lämmitykseen kahdessa kunnan
aluelämpölaitoksessa (Lampinsaari, KPA-teho 0,8 MW ja Kirkonkylä, KPA-
teho 2,0 MW). Kunnalla on lämmöntoimitussopimus Fortum Oy:n kanssa
vuoden 2006 loppuun ja Fortumilla on hankintasopimus hakkeesta ja
turpeesta Vapo Oy:n kanssa lämmityskauden 2000 / 2001 loppuun.
Kunnassa käytiin keskustelua kotimaisen energian käytön lisäämisestä ke-
väällä 2000, kun öljyn hinta alkoi nousemaan. Kunta on käynyt neuvotteluja
Fortumin kanssa kotimaisen energian käytön lisäämiseksi molemmissa läm-
pölaitoksissaan ja tavoitteena on, että suurin osa energiapuusta tulisi kunnan
omalta alueelta. Kunta on neuvotellut paikallisen metsänhoitoyhdistyksen
kanssa energiapuun hankinnan organisoimisesta.
Lämpöyrittäjyyspohjalta ajateltuna kunnassa olisi mahdollisuus tulevaisuu-
dessa harkita osuuskuntamuotoista lämpöyrittäjyyttä em. laitoksissa. Tämä
tarkoittaisi noin 8000 hakekuution vuotuista käyttöä, eli kahdeksaa välitöntä
henkilötyövuotta jo pelkästään hakkeen hankinnassa.

                                    13
Kunnan kahdelle kyläkoululle on tehty kannattavuuslaskelmat hakelämmi-
tykseen siirtymisestä. Kunta kilpailutti paikallisia yrittäjiä kesällä -99.
Alpuan kyläkoulun lämmityksestä tullenee vastaamaan läheinen Verkasalon
Saha. Saha investoinee 750 kW:n laitoksen kuivaustoimintaa varten ja kunta
rakentaisi aluelämpöverkon koululle. Koululla olevat hakkeenpolttolaitteet
ovat jo uusimisen tarpeessa. Toistaiseksi koulun lämmityksestä vastaa nykyi-
nen lämpöyrittäjä Raimo Rankinen, jolla on oma lämpölaitos lähietäisyydellä
koulusta ja valvontatyö on siksi helppo hoitaa.
Lumimetsän kyläkoululle tehdyn kannattavuuslaskelman ja selvityksen mu-
kaan hakelämpökeskusinvestointi on siellä kannattava ja sinne onkin yrittäjä
investoimassa hakelämpökontin syksyn 2000 aikana. Juha Ikonen aloittaa
talvella 2000 / 2001 toiminnan lämpöyrittäjänä. Tällä investoinnilla korvataan
kevyen polttoöljyn käyttöä n. 26 000 litraa vuodessa.


5.2.7 Ruukki
Ruukkilainen Jukka Karhumaa aloittaa lämpöyrittäjyystoiminnan maatilallaan.
Lämmitysjärjestelmään liitetään naapurin omakotitalo ja MSJ-Wood Oy:n
tuotantotilat. Karhumaalla on yhteistyötä lämmitystoiminnan organisoimisessa
Luohualaisten Matti ja Ilkka Lehtomaan sekä vihantilaisten Ilkka ja Risto
Verkasalon kanssa.
Hanke teki lisäksi kuudelle ruukkilaiselle isännälle heidän toiveestaan
alustavat suunnitelmat kuuden talon yhteisestä hakelämpökeskuksesta
tehontarpeineen, kattilamitoituksineen ja kustannusarvioineen. Investointia ei
ole toistaiseksi tehty, sillä pitkä lämmönsiirtoverkko on kallis rakentaa. Osa
kiinteistöistä on suorassa sähkölämmityksessä ja muutos vesikiertoiseksi on
myös kallista.


6. TIEDOTUS
Tiedotus on tärkeä puuenergian käytön edistämiskeino. Hankkeesta tiedotettiin
useasti maakunnallisissa ja paikallisissa lehdissä, sekä erilaisissa tapahtumissa.
Aiheita annettiin toimittajille ja omaa tiedotusmateriaalia toimitettiin myös
lehdille. Muutkin julkaistut artikkelit olivat puuenergian käyttöön kannustavia
ja hankkeen kannalta myönteisiä. (Liite 2.)
Hanke piti myös yhteyttä lämpöyrittäjyyteen ja puuenergiaan liittyviin
kehittämis- hankkeisiin muualla Suomessa. Toiminta muualla Suomessa tuli
tutuksi projektipäällikön ja asiantuntijan osallistuessa valtakunnalliseen EPN-
koulutusohjelmaan (Energiapuuneuvoja- 10 opintoviikkoa.) hankkeen aikana.

                                    14
6.1 Lehtijutut


•Raahen Seutu:             28.1.1999 (Seutukuntanumero)
•Siikajokilaakso:          12.7.1999
•Pyhäjokilaakso:           11.8.1999
•Kaleva:                    6.1, 17.2. ja 10.3..1999 ja 10.9.2000
•Satakunnan Kansa:         24.8.1999
•Raahen Seutu:             26.10.1998, 28.1.1999 ja 18.4.2000
•Siikajokilaakso:          7.12.1998
•Pyhäjokiseutu:            9 /1999
•Tervareitti:              11 / 1998
•Metsäsanomat:             -99 ja 2000
•Maatiainen:               1999
•Maaseudun Tulevaisuus     12.9.2000


•6.1.1 Radiohaastattelu


Oulu Radio                 8.9.2000


6.2. Tiedotus- ja koulutustapahtumat


• Esitelmät Siikajokilaakson MHY:n syyskokoukselle, Limingan        elinkeino-
työryhmälle ja Lakeustoimikunnalle
•Rannikon Puuenergiapäivä, Rantsilassa (22 osallistujaa)
•Lämpöyrittäjien kartoitusilta, Limingassa 17.5.1999(2 osallistujaa)




                                     15
•Kuntapäättäjien ja maatilayrittäjien opintomatka Lestijärvelle ja Perä-
Seinäjoelle yhdessä Rinki 2000 -hankkeen kanssa lokakuussa 1998 ( 30
osallistujaa)
•Osallistuminen Ruukin Maaseutuseminaariin ja metsäkeskuksen järjestämille
metsäpäiville Vihannissa ja Revonlahdella keväällä1999.
•Vierailut alueen metsänhoitoyhdistyksissä
•Luento Muhoksen tuottajayhdistyksen vuosikokouksessa
•AMK:n luonnonvarayksikön bioenergian koulutusohjelmassa luennointi
17.2.1999
•Info-tilaisuus hakelämmityksestä Ruukissa 29.4.1999.
•Kuntapäättäjien ja maatilayrittäjien opintomatka Perhoon ja Kyyjärvelle
11.11.1999 (17 osallistujaa)
•Tutustuminen Vapon Havu-Hukkaan Yli-Iissä, hankevetäjien koulutuspäivät
Oulussa ja Rokualla kevättalvella 1999.
•Jyväskylän Puuenergiapäivillä syksyllä 1998: mukana Hailuodon, Ruukin ja
Lumijoen kuntapäättäjiä
•Bioenergiapäivillä Helsingissä 17 -18.11.1999. Kutsuttuina kunnan tekniset
vastaavat 2 h.löä./ kunta. Osallistujia Lakeudelta viisi henkilöä.
•Bioenergiaseminaari Helsingissä 6.5.1999, 2 kunnaninsinööriä mukana
•Infotilaisuus osuuskuntatoiminnasta 22.6.1999 Pyhäjoella (5 osallistujaa)
•Infotilaisuus lämpöosuuskuntatoiminnasta Lumijoella 28.4.1999 (5 osallistujaa)
•Laitevalmistajien käyttökoulutuspäivät:
      •Masa-Tuote Ky, Lumijoella 14.12.1999 (5 osall.)
      •Ala-Talkkari, Vihannissa 21.12.1999 (12 osall.)
      •Säätötuli Oy, Ala-Temmes 28.4.2000 (15 osall.)


•Siirtelykaatokurssi kolmen MHY:n metsureille ja isännille Siikajoella, 13. -
15.10.1999 (3 pv, 12 osall.)
•Lämpöyrittäjyyskurssit yhdessä Bioenergia- ja lämpöyrittäjyyden
koulutushankkeen kanssa
      •Hailuoto ( 10 osall.)


                                  16
       •Liminka ( 8 osall.)
       •Pyhäjoki ( 8 osall.)


•Sekä metsuriyrittäjyyskurssit
       •Ruukki ( 7 osall.)
       •Liminka ( 5 osall.)


•Projektipäällikkö ja metsäkeskuksen asiantuntija osallistuivat puuenergia-
neuvoja- koulutusohjelmaan ( 10 ov.)
•Pohjois-Pohjanmaan metsäenergiahankeohjelman käynnistystilaisuus
27.1.2000 ( 56 osall.)
Puulämmön teemapäivä Oulussa 8.9.2000 ( 103 osall.) Järjestetty yhdessä
Oulun AMK:n, Oulun Luonnonvara-alan oppilaitoksen, Pohjois-Karjalan
AMK:n ja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen kanssa.


7. HANKEYHTEISTYÖ
Hanke teki yhteistyötä eri sidosryhmien ja muiden kehittämishankkeiden
kanssa. Yhteistyöhankkeita olivat mm. Pohjois-Karjalan Metka II- hanke,
Lakeuden Seutukunnan Bioenergia- ja lämpöyrittäjyyden koulutushanke,
joensuulainen MIILU- hanke, Ruukissa toimiva Kehittämiskolmio- hanke,
Lapin metsäkeskuksen Metsästä Megawateiksi- hanke, sekä Uusyrittäjyyttä
metsästä- hanke.
Yhteistyötä tehtiin myös toiminta-alueen metsänhoitoyhdistysten kanssa.
Yhdistykset olivat kuitenkin vielä hyvin varovaisia miettimään rooliaan
tulevaisuudessa energiapuun toimittajina tai toimintamallien muuttamista
enemmän lämpöyrittäjämäiseen suuntaan.
Yhteistyötä tehtiin myös Osuuskunta Metsäliiton ja Biowatin kanssa pilot-
kokeilussa, jossa lähestyttiin alueen kaupunkilaismetsänomistajia tilakäynnein
ja työnäytöspäivin ja kannustettiin heitä energiapuun korjuuseen ja kerrottiin eri
toimintavaihtoehdoista.
Pyhäjoen lämpöyrittäjyystoiminnan käyntiin saattamiseksi tehtiin yhteistyötä
myös Raahen seutukunnassa toimivan Kehittämiskolmio- hankkeen kanssa.




                                   17
Metsuriyrittäjäkoulutukseen saatiin ideoita Pudasjärven TOIMA- 2001
hankkeelta.
Hanke oli yhdessä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun lehtorin, Asko
Puhakan, Oulun Seudun ammattikorkeakoulun ja Oulun luonnonvara-alan
oppilaitoksen kanssa käynnistämässä koko Pohjois-Pohjanmaan kattavan
metsäenergian hankeohjelman valmistelua. Yhteistyötä asiassa tehtiin Utajärven
kunnassa suunnitellun Pohjois- Pohjanmaan energiatoimisto- hankkeen kanssa.
Hanke järjesti Lapin Metsäkeskuksen Uusyrittäjyyttä metsistä- ja Metsästä
Megawateiksi- hankkeille opintomatkat toiminta-alueellensa huhtikuussa -2000
ja elokuussa -2000.




                                                   Lapin metsäkeskuksen,
                                                   Uusyrittäjyyttä Metsistä-
                                                   hankkeen väkeä tutustumassa
                                                   lämpöyrittäkohteeseen
                                                   Vihannin Alpuassa
                                                   kevättalvella -2000. Hankkeen
                                                   toiminta- alueella toimivat
                                                   toistaiseksi Suomen
                                                   pohjoisimmat lämpö- yrittäjät.




                                                   Hankeyhteistyö ja
                                                   energiapuuneuvoja- verkosto
                                                   ympäri Suomen takasivat oivan
                                                   mahdollisuuden oppia ja
                                                   vaihtaa kokemuksia
                                                   puuenergian tilasta ja
                                                   kehitysnäkymistä hanketta
                                                   vetäville, sekä myös siirtää
                                                   oppimaansa hankkeen
                                                   toteutukseen.




                                 18
8. YRITYSNEUVONTA
Kaupunkilaismetsänomistajien neuvontakokeilussa yhdessä Osuuskunta
Metsäliiton ja Biowatin kanssa lähestyttiin 450 metsänomistajaa. Tilakäyntejä
tehtiin 72. Käynneillä kerrottiin tilan metsien energiapuun korjuumahdol-
lisuuksista ja eri toimintatavoista korjuussa.
Hakelämmitysvaihtoehdon puolesta puhuttiin 82 tilakäynnillä.
Hanke auttoi kesällä 2000 pudasjärvistä aloittelevaa lämpöyrittäjää Arto Tuo-
mista, joka oli suunnittelemassa kolmen kyläkoulun lämmittämistä lämpöyrit-
täjyysperiaatteella.
Elokuussa 2000 hanke auttoi Reisjärvellä toimivaa Reijo Kiljalaa investointi-
tuen hakemisessa. Hän oli laajentamassa toimintaansa kunnan tarjottua hänelle
lisää kiinteistöjä lämmitettäväksi.
Lokakuussa 2000 hanke antoi apua Haapavedellä toimintaansa aloittavalle
lämpöyrittäjälle, Kalle Råmanille, jolla oli suunnitelmia investoida
kuntataajamaan 1 MW:n kiinteän polttoaineen aluelämpölaitos.


9. POLTTOPUU
Polttopuun markkinointimahdollisuuksista Norjaan tehtiin laskelmia Raahe-
laisen Toivo Törmikosken ja projektipäällikkö Seppo Kaijalaisen (Technopark
2000) kanssa. Teimme pussitus- ja työmenekkikokeita ns. ”Elämysklapeille”,
joilla olisi tehtyjen markkinaselvitysten mukaan kysyntää etenkin Pohjois-
Norjassa.
Laadukkaan pussitetun koivuklapierän koemarkkinoinnista norjalaisen
välittäjän kanssa neuvoteltiin, mutta koe-erää ei saatu liikkeelle, sillä jatkossa
välittäjän vaatimat toimituserät olisivat olleet todella suuria. Asiaa kannattaa
organisoida, jotta pystyttäisiin suurempiinkin tasalaatuisiin toimituksiin ja
vienti tulisi kannattavaksi.
Tyrnäväläiselle Tommi Töllille suunnittelimme kehittämishanketta polttopuun
markkinointiin ja nykyisen polttopuutuotannon tuotekehitykseen.


10. SAAVUTETUT MÄÄRÄLLISET JA LAADULLISET TAVOITTEET
Hankkeen tavoitteet toteutuivat suurimmalta osaltaan ja ylittyivätkin osittain,
kuten maatilojen investointien ja annetun koulutuksen suhteen.
Lämpöyrittäjätoiminta on vielä alueella uutta ja toimintatavan tunnetuksi
tekemiseen tulee panostaa jatkossakin.


                                    19
Rannikon energiapuuhankkeen määrällisiä tavoitteita mitattiin syntyneillä uusilla
työpaikoilla, säilytetyillä työpaikoilla, koulutettavien määrällä ja syntyneiden
yhteistyörenkaiden määrällä.


Taulukko 1. Hankkeelle asetettujen märällisten tavoitteiden toteutuminen.
                                          TAVOITE        TOTEUMA
uudet yritykset                           5              2
uudet työpaikat                           5              -
säilytetyt työpaikat                      10             20
koulutettujen määrä                       50             304
yhteistyörenkaat                          5              8

Hankkeen aikataulun vuoksi jäi keskeneräisiä maatilakokoluokan hankelämpökes-
kusinvestointeja 48 kpl. Hailuodon ja Pyhäjoen lämpöyrittäjien toiminta ei ehtinyt
käynnistyä hankkeen kestoaikana, mutta maatiloja, jotka myyvät lämpöä myös tilan
ulkopuolelle syntyi kuitenkin 4 kpl. Vihantilaisen lämpöyrittäjä Juha Ikosen toiminta
käynnistyi hankkeen loppuvaiheessa.

Maatiloilla käynnistettyjen puuenergiaan liittyvien investointien yhteenlaskettu kustan-
nusarvio tulee olemaan noin 11,7 Mmk, jos kaikki 82:lla tilalla suunnitellut hankkeet
toteutuvat. Investoinnit mahdollistavat noin 4900 k-m3:n energiapuun käytön vuodessa,
joka vastaisi yhden n. 3 MW:n laitoksen rakentamista alueelle. Investoinneista uutta
kapasiteettia puun eduksi lienee n. 30 - 40 %, koska maatiloilla on ja perinteisesti totuttu
polttamaan puuta lähinnä klapin muodossa.

Hankkeen laadullisissa tavoitteissa mainittiin fossiilisten polttoaineiden käytön
vähentäminen. Fossiiliset polttoaineet lisäävät haitallisia kasvihuonekaasuja, etenkin
hiilidioksidia. Hankkeesta poikineiden hakelämpökeskuksien jatkossa käyttämä
puupolttoaine vastaa noin 670 tonnin kevyen polttoöljyn kulutusta vuodessa.

Edellä mainitun noin 5000 energiapuukuution hankinta vastaa n. kymmentä välitöntä
henkilötyövuotta pelkästään hakkeen hankinnassa.




                                             20
Eräs laadullinen tavoite oli myös yhteistyön edistäminen alueella. Yhteistyö-
renkaita syntyi niin haketuksen, kuin lämpöyrittäjyystoiminnankin puitteissa.
Sosiaaliset kontaktit eri toimijoiden kesken ovat lisääntyneet myös koulutus-
tilaisuuksissa, joihin on osallistuttu kiitettävästi. Osallistujat ovat aiheesta johtuen
olleet pääasiassa miehiä.
Puuenergian käyttö on perinteisesti paikallista toimintaa, sillä energiapuun
kuljetuskustannukset eivät saa nousta korkeiksi. Energiapuun korjuu tuo jatkossa
alueelle työmahdollisuuksia ja parantaa myös seutukuntien maisemaa ja metsien
hoidon tasoa.


11. TALOUS
Rannikon energiapuuhankkeen päärahoittajat olivat Pohjois-Pohjanmaan TE-
keskuksen maaseutuosasto ja Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto
(EMOTR). Muita rahoittajia olivat Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus, Biowatti Oy,
Osuuskunta Metsäliitto, Lakeuden- ja Raahen seutukunnat, Muhoksen kunta,
Hailuodon kunta ja hankkeen palveluja käyttäneet maatilat.
Hankkeen budjetiksi suunniteltiin toiselle vuodelle 711 000 mk, mutta TE-keskus
myönsi rahoituksen 500 000 markkaan saakka kehittämisrahojen vähyydestä
johtuen.
Budjetissa pysyttiin, mutta menokohdat eivät toteutuneet aivan ennakoiduissa
suhteissa. Palkkakuluissa säästettiin mm. siksi, että projektipäällikkö lopetti
tehtävässään jo 30.7.2000 muutettuaan Tampereelle ja hanke vedettiin loppuun
ostopalveluna Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen asiantuntija Timo Vanhalan
johdolla. Näin budjettisuunnitelman ostopalvelut ylittyivät. Samoin kävi
matkakustannusten osalta, joita ei pystytty tarkalleen arvioimaan. Toisaalta
palkkakuluissa säästyi. (Liite 3.)


Taulukko 2. Hankkeen kustannusarvio ja sen toteutuminen
              HANKKEEN KUSTANNUSARVIO                              TOTEUTUMA
1. Päätös     605 000                       1998                          146 584
2. Päätös     500 000                       1999                          625 702
                                            2000                          362 916
_______________________________________________________________
Yhteensä:     1 105 000 mk                                              1 135 202 mk


                                      21
Taulukko 3. Hankkeen rahoitussuunnitelman toteutuminen vuosittain.


HANKKEEN HYVÄKSYTTY                         RAHOITUSSUUNNITELMAN
RAHOITUSSUUNNITELMA                         TOTEUTUMINEN
                             VUODET:        1998          1999           2000      YHT:
TE-keskus ja EU              884 000       144 184        500 830       238 986 884 000
Seutukunnat                  95 000        0              63 000        32 000    95 000
Yksityinen                   126 000       2 400          61872         91 930   156 202
__________________________________________________________________________________________
Yhteensä:                    1 105 000 mk   146 584       625 702        362 916   1 135 202 mk.




    Yksityisen rahoituksen kertyminen hankkeeseen osallistuvien maatilojen osalta oli
    vahvasti sidoksissa TE- keskuksen myöntämiin investointiavustuksiin
    hakelämpökeskuksille. Yksityinen rahoitusosuus toteutui, osaltaan metsäkeskuksen,
    Osuuskunta Metsäliiton ja Biowatti Oy:n suunniteltua suuremmalla panostuksella.


    12. TOTEUTUKSEN ARVIOINTIA
    Tavoitteet oli asetettu korkealle, ajatellen hankkeen toteuttamisaikaa eli kahta vuot-
    ta. Lämpöyrittäjyyskohteiden käynnistyminen vaatii yleensä monenlaiset kuntatason
    poliittiset päätökset, eikä sopivaa lämpöyrittäjääkään ole kohteelle aina helppo löy-
    tää. Siksi osa hankkeen tavoitteista toteutunee vasta hankkeen päätyttyä, kuten
    suuremmat investointihankkeet Hailuodossa ja Pyhäjoella, sekä myöhemmin
    muissakin kohteissa, mikäli kevyen polttoöljyn hintataso pysyy korkealla.
    Kasvattamalla energiapuun käyttöä maatiloilla luodaan pohjaa paikalliselle lämpö-
    yrittäjyydelle. Tilat voivat ryhtyä hankkimaan energiapuuta myös esim. kunnan
    kiinteistöihin suuremmassa mittakaavassa. Maatiloilla on keskimäärin kyse noin 100
    hakekuution käytöstä vuodessa, kun taas lämpöyrittäjäkohteilla puhutaan jo useista
    tuhansistakin hakekuutiosta vuodessa.
    Kiinnostus puuenergiaa kohtaan heijastuu selvästi polttoöljyn hinnanmuutosten
    mukaan. Hankkeen alkuvaiheesta lähtien on esim. maatilojen kiinnostus hakeläm-
    mitystä kohtaan noussut koko ajan, samoin kuin polttoöljyn hinta on noin kolmin-
    kertaistunut. Yleinen kiinnostus puuenergiaa kohtaan on kylläkin ollut hyvää koko
    hankkeen ajan, mikä näkyy esim. koulutuksiin osallistuneiden lukumäärissä.
    Maatilakäyntejä tehtiinkin yli 80 ja suurin osa näistä tiloista aikoi investoida ja
    hakea investointitukea TE- keskuksen maaseutuosaston kautta.



                                              22
Toisaalta koko toiminta-alueen kattava kohderyhmiä palveleva toiminta ei ehkä
toteutunut parhaalla mahdollisella tavalla, koska hankkeen hakijana oli yksi
toiminta-alueen seutukunta, eikä esimerkiksi maakunnallinen metsäkeskus, jolle
tämänkaltainen toiminta paremmin soveltuisi. Uskon, että yhteistyö eri sidos-
ryhmien ja hankkeiden kesken olisi voinut olla tuloksellisempaa, jos hakijataho
olisi ollut ”metsällisempi”. Hankkeen aikana energianeuvontaa ei täten
varsinaisesti vakiinnutettu missään organisaatiossa.
Kyseinen organisaatio mahdollisti joustavan toiminnan, mutta toisaalta aiheeseen
sitoutuneita sidosryhmiä, kuten metsänhoitoyhdistyksiä olisi kai-vattu enemmän
toimijoiden tueksi. Ohjausryhmään olisi ollut syytä saada mukaan enemmän jo
toimivia paikallisia hake- tai lämpöyrittäjiä.
Seutukunta hakijana tarjosi kuitenkin helpon tavan toteuttaa hanketta kassa-
rahoituksen puolesta.
Hankkeen päämäärät olivat hakuvaiheessa aika yleispiirteiset ja ne tarkentuivat
hankkeen käynnistyttyä koskemaan erityisesti lämpöyrittäjyyden käynnistämistä.
Varsinaiseen energiapuun korjuun joustavuuden parantamiseen eri toimintaket-
juja kehittämällä ei hankkeessa ryhdytty, mutta tätä ajatellen käynnisteltiin koko
maakuntaa kattavaa hankekokonaisuutta.
Eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen jäi myös suunniteltua vähäisem-
mäksi toimijoiden alkuvaiheen ”muutosvastarinnasta” johtuen.
Yleiseen tiedottamiseen puuenergiaan liittyen olisi hankkeessa ollut enemmänkin
tarvetta mm. kuntatasolla. Tämä jäi kuitenkin niin ajan, kuin rahankin puutteessa
tarvetta vähäisemmäksi. Myös tiedottamiskeinoihin kannattaa panostaa seuraa-
vissa hankkeissa. Päättäjien herättely aiempien vuosikymmenten, ehkäpä huo-
nojenkin hakelämmityskokeilujen jälkeen on työlästä. Asenteiden muuttaminen
vaatii runsaasti työtä.



                                     Nykyaikaiset hakelämpökeskukset ovat pitkälle
                                     automatisoituja ja laitoksen käyttökin on
                                     mahdollista saada etävalvontaan. Kattilalaitosten
                                     käyttö- ja huoltotyöt ovat menossa koko ajan
                                     lähemmäksi öljykäyttöisiä laitoksia, mikäli
                                     energiapuun hankinnassa ja koko ketjussa kannolta
                                     kattilaan pidetään huolta, että toiminta on hyvin
                                     organisoitua.
                                     Kuva. Saarijärven, Kolkanlahden vanhainkodin
                                     hakelämmitysjärjestelmän ohjauskeskus.



                                    23
13. JATKOTOIMET JA EHDOTUKSET
Hankkeen aikana alueen maatilat kiinnostuivat hakelämmityksestä. Lämpökeskus-
investointeja tehtiin paljon, mutta saneeraustarpeessa olevia lämmitysjärjestelmiä
on maakunnassa vielä paljon. Vanhojen lämmitysjärjestelmien turvallisuus on yksi
tekijä, johon pitäisi kiinnittää huomiota. Nykyaikaisten hakelämmitysjärjestelmien
turvallisuus on hyvä ja sen eteen laitteistovalmistajat tekevät koko ajan
kehitystyötä.
Lämpöyrittäjyystoiminta on alueella uutta ja sen käynnistyminen uusissa kohteissa
vie aikaa ja kehittämishankkeille on tilausta jatkossakin.
Syntyneiden yritysten ja yhteistyörenkaiden pysyvän toiminnan jatkuminen on
jäsenten aktiivisuuden varassa. Tätä tukemaan tarvitaan maakunnassa jatkuvaa
kehittämistoimintaa ja tukemista, jotta vastaavaa toimintaa syntyisi muuallakin ja
yritykset voisivat jatkossa kenties verkostoitua ja laajentaa toimintaansa.
Tulevaisuudessa hanketoiminta kannattaa suunnata jo tehtyjen selvitysten
viemiseen käytännön toiminnan tasolle. Jokaisen hakelämpölaitoksen rakentaminen
on oma prosessinsa, eikä yhtä sapluunaa asioiden eteenpäin viemiseksi ole.
Maakunnalliset hankkeet, joilla mahdollistetaan lämpöyrittäjien, koneyrittäjien,
metsänomistajien, metsäkeskuksen ja metsänhoitoyhdistysten, sekä puuenergiaa
hankkivien suuryritysten yhteistyö maakunnassa puuenergiaan liittyen on
välttämätöntä, jotta energiapuuta saadaan suuressa mittakaavassa käyttöön.
Metsäkeskuksen rooli neuvontatyössä ja metsätalouteen perustuvien elinkeinojen
kehittämisessä, myös puuenergiaan liittyen saisi olla maakunnassa näkyvämpää.
Näin puuenergiahankkeisiin suunnatut varat saataisiin resursoitua parhaiten, sillä
metsäkeskuksella on maakunnanlaajuinen kenttäorganisaatio neuvontatyössä ja
yhteistyösuhteet metsänomistajiin ja muihin asiaan liittyviin tahoihin jo olemassa.
Yleisestä edistämistyöstä voitaisiin puuenergian osalta siirtyä toimintaan, jolla
herätellään ja aikaan saadaan uusia käyttökohteita puuenergialle niin pienissä, kuin
hieman suuremmissakin kokoluokissa. Hanke on osoittanut, että kysyntää
puuenergianeuvojan palvelulle on paljon.
Tästä lähtökohdasta metsäkeskuksessa on suunniteltu yksityismetsätalouden
metsäammattilaisten puuenergiatietojen ajantasaistamista koulutuksella ja
lisäämällä neuvontapainotteisella hanketoiminnalla alan tietämystä maakunnassa.
Hankkeen toiminnan loppupuolella kevyen polttoöljyn raju hinnanmuutos ylöspäin,
sai myös tavalliset omakotitaloasukkaat ja uudisrakentajat kyselemään eri
lämmitysvaihtoehtojen perään ja vertaamaan puulämmön hintaa muihin
lämmitysmuotoihin nähden



                                    24
Myöskään heitä ei saisi unohtaa neuvonnan ja koulutuksen piiristä
tulevaisuudessa.
Taajamien omakoti- ja rivitaloasukkailla ei ole tähän saakka ollut tarjolla yhtä
helpolta tuntuvaa kotimaisiin energioihin perustuvaa lämmitysratkaisuja kuin
öljy- tai sähkölämmitys. Nyt on, sillä edullinen ja helppokäyttöinen puupelletti
tulee jatkossa korvaamaan osan taajamien pientalojen öljyn ja sähkön
kulutuksesta. Ruotsissa pellettilämmittäjiä on jo useita tuhansia.
Suomessa on tällä hetkellä viisi pellettitehdasta. Tuotanto menee pääosin
vientiin, joten kotimaisia käyttökohteita kaivataan kipeästi lisää.
Pelletin polton teknologia on nykyaikaista ja polttolaitteita on saatavissa niin
omakotitaloihin, kuin suurempiinkin käyttökohteisiin.




Marraskuussa 2000


Reine Piippo                Timo Vanhala




                                     25

				
DOCUMENT INFO
Shared By:
Categories:
Tags:
Stats:
views:10
posted:6/6/2012
language:Finnish
pages:25