Get documents about "Koulutusj�rjestelm� ja koulutuspolitiikka Suomessa
Document Sample
Koulutuspolitiikka: reformista
reformiin
Marja Järvelä 4.2.10
Luento 6
Suomalainen yhteiskunta
Koulutus ja yhteiskunta
• Koulutuksen intressi ja utopiat
• Koulutus palkkatyön yhteiskunnassa
• Koulutuspolitiikan aikalaisanalyysia
Kuva: Helsingin yliopisto Arppeneum
Kuva: Wikipedia
Teoreettinen näkökulma
• Koulutuksen järjestelmäteoria (Pierre
Bourdieu)
• Palkkatyön työmarkkinateoriat ja
sosiaalinen liikkuvuus (John Golthorpe,
Michael Young)
• Sosiaalisaatioteoriat (Anthony Giddens,
Paul Willis)
Modernisoituminen ja
koulutusutopia
• Klassinen sivistyksen utopia: “valo tulee
ylhäältä”
• Sosiaalisen liikkuvuuden utopia: “yksilöt
ovat oman onnensa seppiä”
• Kansansivistyksen utopia: “sivistystä
kaikelle kansalle !”
Kuva: Takopaja
Koulutuspolitiikka ja
hyvinvointivaltio
Valtio
(Kunnat)
Koulutuspolitiikka
Intressiryhmät Utopia
Koulutuspolitiikan ideaalinen
dynamiikka
• Koulutuspolitiikka on intressiryhmien ja
valtion toimintaa, jolla pyritään
koulutusutopian suuntaan.
• Yhteiskuntautopioita virittivät “vapauden
valtakunnan” arvot tai “hyvä kulttuuritahto”
tai tasa-arvoisten mahdollisuuksien teoria.
Koulutusreformit palkkatyön
yhteiskunnassa
Koulutuspolitiikka
Reformit
Rakennemuutokset
Kirjallisuutta
• Järvelä, Marja, Palkkatyö ja koulutustarve,
Helsinki:Tutkijaliitto 1991.
• Kivinen, O., Rinne, R. & Ahola, S. Koulutuksen
rajat ja rakenteet. Helsinki: Hanki ja jää 1989.
• Silvennoinen, H., Kivinen, O. & Ahola, S. 2002.
"Tasa-arvon tavoittelusta markkinoiden
puristukseen. Nuorten koulutus ja
koulutuspolitiikka." Teoksessa H.
Silvennoinen (toim.): Nuorisopolitiikka
Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle. Helsinki:
Yliopistopaino. (s. 61-85)
Koulutusjärjestelmän historiaa
Järjestelmän kehitys:
- oppivelvollisuus 1921 (7-15 –vuotiaat
oppivelvollisiksi)
- oppikoulu 1872
koulujärjestysasetuksella, väistyi
peruskoulun toteutuessa 1970-luvulla
- rinnakkainen yleissivistävä koulu ja
ammattikoulu, sekä korkein opetus
- ammattikorkeakoulu 1990-luvun alussa
Koulutus palkkatyön
luokkayhteiskunnassa
Työväestö Keskiluokka Sivistyneistö
Tavoite Palkkatyön Ura ja Universaali
aseman sosiaalinen sivistys
turvaaminen liikkuvuus
Kykeneminen Palkkatyön Liikkumavara Tiede,taide,
peruskvalifikaa Kvalifikaatioita elämän-
-tioiden laaja- hallinnan
hankinta alaistamalla abstraktiot
Teko “Normaali” Suhteellinen Työn ja
peruskoulutus etu opiskelun
koulutuksen yhdistäminen
avulla
Tutkinnon suorittanut väestö 1), 2004
•
• Ikäluokka % ikäluokasta
• 15–19 13,2
• 20–24 80,6
• 25–29 86,2
• 30–34 84,2
• 35–39 84,2
• 40–44 84,2
• 45–49 78,7
• 50–54 71,3
• 55–59 61,5
• 60–64 53,0 1) Lukioissa, ammatillisissa
• 65– 30,4 oppilaitoksissa,
1 ammattikorkeakouluissa tai
• Yhteensä 62,7
yliopistoissa tutkinnon suorittaneet
• ikäryhmittäin.
•
Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittanut väestö
koulutusalan ja sukupuolen mukaan 2008
Lähde: Tilastokeskus
Ylioppilastutkinnot 1910-1996
STV 1997 Naisia %
1910 929 36,7
1930 2105
1950 4073 51,9
1970 18280 58,8
1980 28692 62,4
1996 34695 58,2
2007 34056 58,0
Koulutuksen inflaatio
• SOSIAALISEN LIIKKUVUUDEN UTOPIAN
YDINMUOTOINEN AJATUS
KOULUTUSPOLITIIKASSA PERUSTUI AIKANAAN
NAIIVIIN KOULUTUSOPTIMISMIIN, SO.
AJATUKSEEN, JONKA MUKAAN KOULUTUS TULEE
AINA REILUSTI PALKITUKSI.
• TUTKINTOJEN MÄÄRIEN LISÄÄNNYTTYÄ
RUNSAASTI PAINAA TUTKINTOJEN MARKKINA-
ARVOJA NYT TIETTY INFLAATIO. TÄMÄN
INFLAATION VOIMAKKUUS RIIPPUU MUUN
MUASSA SIITÄ, KUINKA VAHVASTI PALKKATYÖN
MARKKINAT KASVAVAT TAI SUPISTUVAT.
Tutkinnon suorittaneiden työllisyys
koulutusasteen mukaan vuoden kuluttua
valmistumisesta 2002 ja 2003, %
16
Työttömyysaste koulutusasteen mukaan 1990–2008
(vuoden 2007 työttömien lukumäärät suluissa)
%
22 22
21 21
20 20
19 19
18 18
17 17
16 16
15 Perusaste 15
14 14
13 13
12 12
(63 000)
11 11
Keskiaste
10 10
9 9
8 (85 000) 8
7 Alin korkea- & alempi 7
6 korkeakouluaste 183 300) Kaikki 6
5 (26 200) 5
4 4
3 3
(9 200)
2 2
Ylempi korkeakouluaste &
1 tutkijakoulutusaste 1
0 0
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Lähde:Akava/Tilastokeskus; työvoimatilastot; Vuoden 2008 työttömyysasteet koulutuksen mukaan Akavan oma arvio
12.2.2009
Koulutuksen alueellinen eriytyminen
Peruskoulutuksen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus
työvoimassa lääneittäin vuonna 1985, %
Lapin lääni 60,3
Oulun lääni 59,7
Kuopion lääni 59,3
Uudenmaan lääni 58,9
Pohjois-Karjalan lääni 58,9
Hämeen lääni 57,6
Keski-Suomen lääni 57,6
Kymen lääni 57,2
Turun ja Porin lääni 55,7
Mikkelin lääni 55,5
Vaasan lääni 53,9
Ahvenanmaan lääni 52,9
Kaikki 57,7
Koulutuspääoman kasautuminen
Koulutustason alueellisen
eriytymisen trendi
• Aikavälillä 1980-2006 ero tutkinnon
suorittaneiden osuudessa Helsingin ja
koko maan välillä on kaventunut kahdella
prosenttiyksiköllä. Toisaalta
koulutustasomittaimen mukaan Helsingin
koulutustaso oli jo vuonna 1998 korkeampi
kuin koko maan koulutustaso vuonna
2006.
tietolähde: Helsingin kaupunki
Yritysten kustantamaan koulutukseen osallistuneiden osuus
kaikista työntekijöistä ja koulutusta järjestäneiden yritysten
työntekijöistä,vuonna 1999
Palkkatyön yhteiskunnan
mureneminen
• Työn epätasainen jakautuminen
• Työuran ja koulutusuran
yhteensovittaminen
• Työn projektiluontoisuus
• Koulutus ja muut elämänprojektit
• Palkkatyön kansainväliset markkinat
• Koulutuksen kansainvälistyminen
• Koulutuksen markkinoistuminen
Julkinen koulutusjärjestelmä
Suomessa
Järjestelmä perustuu (historialliset perustelut
kerroksittain):
- Kilpailukyvyn ja innovaatiopotentiaalin ylläpitoon
- Opetukseen sosiaalisena palveluna ja oikeutena
- Sivistyksellisen tasa-arvon periaatteeseen
- Työvoiman uusintamiseen, palkkatyöhön ja
yrittäjyyteen
- Kansallisvaltion muodostamiseen
Tulevaisuuden vaihtoehtoisia
skenaarioita
1.Koulutuspolitiikka alkaa sulautua osaksi
eurooppalaista rakennepolitiikkaa, jolloin
koulutuksen sektoriautonomia vähenee.
2. Koulutuspolitiikka noudattelee entistä enemmän
asiakaskysyntää ja markkinoilla muotoutuvia
trendejä.
3. Koulutuspolitiikka pyrkii yhdistämään paikallisia
sivistysperinteitä ja innovaatiopotentiaaleja
työvoiman tarpeen, ekspertiisin ja koulutuksen
kansainvälistymiseen.
