152118 opiskelijahuollon ja erityisopetuksen suunnitelma 2008

Document Sample
152118 opiskelijahuollon ja erityisopetuksen suunnitelma 2008 Powered By Docstoc
					OPISKELIJAHUOLLON JA ERITYISOPETUKSEN
         SUUNNITELMA 2008–2009
1     JOHDANTO ......................................................................................................................................................... 5
     1.1 Mitä opiskelijahuolto on ............................................................................................................................. 5
     1.2 Opiskelijahuollon toimintaa ohjaa lainsäädäntö ..................................................................................... 6
     1.3 Opiskelijahuolto Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän yhtenä kehittämisalueena........................... 6
     1.4 Vuoden 2008 keskeiset kehittämistavoitteet ............................................................................................ 7
     1.5 Mittarit ja tavoitteet 2008 – 2009 .................................................................................................................... 8
     1.6 Oppilaitoksissa opiskelijahuoltoryhmä OHR .......................................................................................... 8

2   OPINTO- OHJAUSSUUNNITELMA ....................................................................................................................... 9
    2.1 Opinto-ohjausta koskevat periaatteet ....................................................................................................... 9
    2.2 Opinto-ohjauksen keskeiset tehtäväalueet ............................................................................................. 10
    2.3 Opinto-ohjauksen sijoittuminen oppijan polun eri vaiheissa .............................................................. 11
    2.4 Opinto-ohjauksen toimijat ........................................................................................................................ 13
    2.5 Opinto-ohjauksen yhteistyö ja verkostot ................................................................................................ 15
    2.6 Oppaat ja ohjeistukset ............................................................................................................................... 16
    2.7 Opinto-ohjaukseen liittyvä henkilöstökoulutus .................................................................................... 16
    2.8 Opinto-ohjauksen resursointi ................................................................................................................... 17
    2.9 Verkko-opintojen ohjaaminen .................................................................................................................. 17
    2.10 Opiskelijoiden osallisuuden lisääminen, oppilaskunnat ...................................................................... 17
    2.11 Opinto-ohjauksen toimivuuden seuranta ja arviointi ........................................................................... 17
    2.12 Opinto-ohjauksen laatukriteerit ............................................................................................................... 18

3   TERVEYDENHUOLTOPALVELUT ..................................................................................................................... 21
    3.1 Terveydenhoito .......................................................................................................................................... 21
    3.2 Ensiapu- ja sairaanhoito ............................................................................................................................ 21
    3.3 Kansainvälisen toiminnan edellyttämä terveydenhuolto .................................................................... 21
    3.4 Oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta ....................................................................................... 21
    3.5 Hammashuolto ........................................................................................................................................... 21
    3.6 Kouluterveydenhoidon laatukriteerit ..................................................................................................... 22

4   OPINTOSOSIAALISET PALVELUT .................................................................................................................... 23
    4.1 Opintotuki ................................................................................................................................................... 23
    4.2 Opintoraha .................................................................................................................................................. 23
    4.3 Asumislisä ................................................................................................................................................... 23
    4.4 Opintolaina ................................................................................................................................................. 23
    4.5 Kouluruokailu ............................................................................................................................................ 23
    4.6 Koulumatkatuki ......................................................................................................................................... 23
    4.7 Opintososiaalisten palveluiden laatukriteerit ........................................................................................ 23

5   ASUNTOLATOIMINTA JA VAPAA-AIKA ......................................................................................................... 24
    5.1 Kokkolan ammattiopisto ........................................................................................................................... 25
    5.2 Kokkolan kauppaopisto ............................................................................................................................ 25
    5.3 Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto ................................................................................................. 25
    5.4 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto ........................................................................................................ 26
        5.4.1 Maaseutuopisto, Kannuksen yksikkö .......................................................................................... 26
        5.4.2 Maaseutuopisto, Kaustisen yksikkö ............................................................................................. 26
        5.4.3 Perhon yksikkö ................................................................................................................................ 27
    5.5 Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto .......................................................................................................... 28
        5.5.1 Kälviän yksikkö............................................................................................................................... 28
    5.6 Asuntola- ja vapaa-aikatoiminnan laatukriteerit ................................................................................... 29

6   ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA OHJEISTUS .................................................................. 30
    6.1 Johdanto ja toimintaympäristö ................................................................................................................. 30
    6.2 Nivelvaiheyhteistyö ja alkukartoitukset ................................................................................................. 32
    6.3 Erityisopetuksen järjestämisen periaatteet ja prosessi .......................................................................... 33
    6.4 HOJKS-prosessikaavio .............................................................................................................................. 35
    6.5 Erityisopetuksen työtapoja ja menetelmiä .............................................................................................. 36
    6.6 Erityisopiskelijalle annettava tuki työssäoppimisen aikana ................................................................ 38
    6.7 Ohjaus ja tuki ammattiosaamisen näytöissä .......................................................................................... 43
    6.8 Arviointi erityisopetuksessa ..................................................................................................................... 47
    6.9 Erilaisten oppijoiden huomioimisen laatukriteerit................................................................................ 49
7    KOULUN SOSIAALITYÖ ...................................................................................................................................... 50
     7.1 Kuraattori .................................................................................................................................................... 50
     7.2 Opiskelijahuollon tukitoiminta ................................................................................................................ 50
         7.2.1 Opiskelijahuollon tukihenkilö....................................................................................................... 50
         7.2.2 Koulunkäyntiavustaja .................................................................................................................... 50
     7.3 Koulun sosiaalityön laatumittarit ............................................................................................................ 51

8    VERKOSTOYHTEISTYÖ ...................................................................................................................................... 52
     8.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö ........................................................................................................... 52
     8.2 Saattaen vaihto ........................................................................................................................................... 52
     8.3 Lastensuojelun tarve .................................................................................................................................. 53
     8.4 Mielenterveyspalvelut ............................................................................................................................... 54
     8.5 Päihdehuolto ............................................................................................................................................... 55
     8.6 Päihdestrategia ........................................................................................................................................... 58
     8.7 Työvoimatoimisto ...................................................................................................................................... 60
     8.8 Kokkotyösäätiö ........................................................................................................................................... 60

9    KRIISITILANTEIDEN HALLINTA ....................................................................................................................... 61
     9.1 Koulukiusaaminen, syrjintä ...................................................................................................................... 61
           9.1.1 Milloin on kyse kiusaamisesta? .................................................................................................... 61
           9.1.2 Milloin on kyseessä syrjintä? ......................................................................................................... 63
           9.1.3 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän toimintaohjeet kiusaamis- ja syrjintätilanteissa ...................... 64
                 9.1.3.1   Opiskelija kiusaa/syrjii toista opiskelijaa .......................................................................... 64
                 9.1.3.2   Opettaja tai koulun henkilökuntaan kuuluva loukkaa opiskelijaa ..................................... 64
                 9.1.3.3   Opiskelija loukkaa opettajaa tai muuta henkilökuntaa ...................................................... 64
                 9.1.3.4   Miten toimin kiusaamistilanteissa? ............................................................................. 65
                 9.1.3.5   Kirjallinen varoitus ........................................................................................................ 65
                 9.1.3.6   Määräajaksi erottaminen ............................................................................................... 65
                 9.1.3.7   Luokasta poistaminen ................................................................................................... 65
                 9.1.3.8   Opiskelijan kuuleminen ................................................................................................ 66
                 9.1.3.9   Häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen ..................... 66
     9.2 Kuoleman käsittely koulussa.................................................................................................................... 67
           9.2.1 Yleisiä periaatteita........................................................................................................................... 67
           9.2.2 Kuolemantapauksesta kertominen ............................................................................................... 67
           9.2.3 Muistaminen koulussa ................................................................................................................... 68
           9.2.4 Hautajaisiin osallistuminen ........................................................................................................... 68

10   OPISKELIJAHUOLTOA TUKEVAA PROJEKTI-TOIMINTAA ......................................................................... 69

11   OPISKELIJAHUOLTOON LIITTYVIÄ LINKKEJÄ .......................................................................................... 74

LIITTEET




                                                                                                                                                                         3
KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN OPISKELIJAHUOLTOHENKILÖSTÖN
YHTEYSTIEDOT
etunimi.sukunimi@kpedu.fi


Kokkolan ammattiopisto                                          Kokkolan kauppaopisto
Opot: Marjo Saarinen 044 72 50 183, Jouni Mantila044 72 50      Opinto-ohjaaja, Natascha Skog 044 72 50 479; Koulukuraattori: Rauno Perttula
175                                                             044 72 50 428; Terveydenhoitaja: Sari Kola 044 7307 636; HOJKS tuki Laura
Koulukuraattorit: Britt-Marie Karlsson 044 72 50 115, Päivi     Nikkanen 044 725 0415; Erityisopettaja Vuokko Kirsilä 044 72 50 090
Kaustinen 044 72 50 118; Terveydenhoitaja: Ulla Myllymäki
044 72 50 141
Asuntolavastaava: Hilkka Viitala 044 72 50 142; Tukihenkilö:
                                                                Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto
Jaakko Ojatalo 044 72 50 117; Maahanmuuttajakouluttaja
                                                                Opinto-ohjaaja: Terhi Seppälä 044 72 50 721
Marja-Liisa Nevanperä 06- 8252 170 Pienryhmäopetus
                                                                Asuntolaohjaaja: Lasse Kahelin 044 72 50 731
ammatinopettaja, erityisopettaja, restonomi (AMK) Leila
                                                                Koulukuraattori: Anne Eteläaho,044 72 50 106
Hakala 044 725 0460 ,Marjo Ylönen ammatinopettaja,
erityisopettaja 044 7250124, luokka-avustaja Maija-Liisa        Terveydenhoitaja: 06) 828 7720
Jutila 044 7250429; Ammatillinen startti Jouni Anttila 044 72   Erityisopettaja Vuokko Kirsilä 044 72 50 090
50 724; Erityisopettaja Leena Hietalahti 044 72 50 156; Atsa-
projekti: Projektityöntekijä Kristiina Salo 044 72 50 127;
Projektityöntekijä Päivi Hakola, 044 72 50 129;                 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Kannus
Projektityöntekijä Heikki Truelssen044 72 50 128                Kannus Opinto-ohjaajat: Pentti Roivas 044 72 038, Taisto Hakkarainen 044 72
                                                                50610; Asuntolanhoitaja Juha Ylikorpi 044 725 0660; Kaisu Salminen 044 72
Sosiaali- ja terveysalan opisto: Opinto-ohjaajat:               50 618; Terveydenhoitaja Elina Jaatinen puh.044 3745 528; Erityisopettaja
Pirjo Hirvi 044 7250 521                                        Pertti Hanni 044 7250 634; Erityisopettaja Vuokko Kirsilä 044 72 50 090
Katriina Sipilä 044 72 50 512                                   Opiskelijahuollon ohjaaja Marika Isoniemi 044 7250 686
Leena Sundell 044 7250 563
Tarja Ingman 06-8254243                                         Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Kaustinen
Koulukuraattori Rauno Perttula 044 72 50 428                    Terveydenhoitaja Lea Timonen 040 764 7564; Asuntolanhoitaja Hilkka
Terveydenhoitaja Carita Hilli 044 7307 951                      Heikkinen puh. 044 7250 609; Erityisopettaja Vuokko Kirsilä 044 72 50 090
Erityisopettaja Vuokko Kirsilä 044 72 50 090                    Opiskelijahuollon ohjaaja Marika Isoniemi 044 7250 686

Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Perho
Perho: Opinto-ohjaaja: Eevi Fiskaali 040 845 30 93;             Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Toholampi
Asuntolanhoitaja: Esa Korpi 0400 775 720; Terveydenhoitaja:     Opinto-ohjaajat Tuulikki Väänänen 06 881 7419Leila Keski-Korpi 06 881
Sari Vasalampi-Aho 8883 313; Erityisopetusvastaava Jorma        7431, Eija Mastosalo 044 725 06 75;Terveydenhoitaja Ulla-Mai Suominen 044
Koivuniemi 044 72 50 659                                        7885 302;Erityisopettaja Vuokko Kirsilä 044 72 50 090; Opiskelijahuollon
Opiskelijahuollon ohjaaja Marika Isoniemi 044 7250 686;         ohjaaja Marika Isoniemi 044 7250 686
Erityisopettaja Vuokko Kirsilä 044 72 50 090
                                                                Ky:n yhteiset Oma Polku työvoimaneuvoja Marika Ahola 044 72 50 157;
Keski-Pohjanmaan aikuisopisto                                   Opiskelijahuollon koordinaattori Anne Eteläaho 044 72 50 106
Erityisopettaja Annika Nygren 044 725 0819Kehitys- ja
kasvatusalan erikoispsykologi Merja Lehtomaa 044 725
0889Ohjaava opettaja Merja Forslund 044 725 0850;
Terveydenhoitaja Kirsi Leppäkari 044 730 7993; Ohjaava
opettaja: Anu Keisanen 050 590 8110; Maahanmuuttajaopetus
mm. Kirsi Mikkola 044 725 0878




                                                                                                                                               4
1     JOHDANTO
Tämä strategia on työstetty opiskelijahuoltotiimissä seuraavalla työryhmällä:
Katriina Sipilä, Sari Kola, Ulla Myllymäki, Terhi Seppälä, Jaana Lassila, Hilkka Viitala, Leena Hietalahti,
Rauno Perttula, Britt-Marie Karlsson, Taisto Hakkarainen, Juha Yli-Korpela, Jarkko Pihlajakangas, Tuija
Koukkari ja Anne Eteläaho.


1.1   Mitä opiskelijahuolto on
Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista.
Opiskelijahuollon avulla edistetään opiskelijoiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen
ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen
oppimisen mahdollisuus.

Opiskelijahuollon avulla ehkäistään ja tunnistetaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita
ongelmia riittävän ajoissa sekä puututaan niihin. Tavoitteena on luoda terve oppimis- ja työympäristö,
suojata mielenterveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. Opiskelijahuolto
kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa.
Opiskelijahuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa opiskelijahuoltoryhmässä.
(Opetushallitus, opetussuunnitelman perusteet, kokeiluversio).

Opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä
sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. (Laki
ammatillisesta koulutuksesta 37 a §/2003)

Opiskelijaterveydenhuollosta säädetään kansanterveyslaissa (66/1972) ja opiskelijoiden sosiaalisten ja
psyykkisten vaikeuksien poistamiseksi tarvittavista palveluista lastensuojelulaissa (683/1983).

Koulutuksen järjestäjä toimii yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan viranomaisten ja muiden tahojen kanssa
sekä antaa opiskelijoille tieto näistä eduista ja palveluista. Tarvittaessa opiskelija ohjataan hakemaan näitä
etuja ja palveluita.




                                                                                                            5
1.2   Opiskelijahuollon toimintaa ohjaa lainsäädäntö

Perusopetuslakia, lukiolakia ja ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia on täydennetty siten, että
aiempaa selkeämmin korostetaan lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäisemistä
ja varhaista puuttumista näihin vaikeuksiin. Edistetään hyvää oppimista sekä oppilaiden psyykkistä ja
fyysistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia.

Lakeja täydennettiin siten, että opetussuunnitelman perusteisiin lisättiin oppilas- opiskelijahuollon sekä
kodin ja koulun yhteistyön keskeiset periaatteet ja lakeihin oppilashuoltoa ja opiskelijahuoltoa koskevat
säännökset.

Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa säädettiin opiskelijan ohjaamisesta hakeutumaan hänen
käytettävissään oleviin terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluihin.

Lasten ja nuorten turvallista opiskeluympäristöä koskevia säännöksiä täydennettiin siten, että oppilaiden ja
opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan erillinen suunnitelma, sekä
säätämällä järjestyssäännöt pakollisiksi.

Rehtorin ja opettajan valtuuksia järjestyksenpitoon on täydennetty. Säädettiin eräissä tapauksissa
mahdollisuudesta erottamisrangaistuksen täytäntöönpanoon lainvoimaa vailla olevana. Kokeilua ja
muutoksenhakua koskevia säännöksiä on tarkistettu. Lait on hyväksytty eduskunnassa 17.2.2003 ja ne ovat
tulleet voimaan vahvistamisen jälkeen 1.8.2003. Opetushallitus, Muistio 21.5. 2003


1.3   Opiskelijahuolto Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän yhtenä kehittämisalueena

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä huolehditaan siitä, että oppilaitoksissa on riittävät
opiskelijahuoltopalvelut turvaamaan opiskelijoiden ohjaus, tilannearviointi sekä erityisopetus, mikäli
ilmenee vaikeuksia koulunkäynnin suorittamisessa. Opiskelijaa tuetaan henkilökohtaisten ongelmien
ratkaisemisessa ja erilaisissa elämäntilanteissa selviytymisessä sekä tehdään yhteistyötä kodin ja alueen
viranomaisten kanssa. Opiskelijoiden turvallisuudesta huolehditaan.

Opiskelijahuolto on yhteisvastuullista toimintaa koko koulun henkilöstön kesken. Siihen osallistuvat
rehtorit, opettajat, tukihenkilöstö ja tarvittaessa opiskelijan muu tukiverkosto.

Opiskelijahuollon tiimi
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijahuollon tiimin tavoitteena on kehittää ja koordinoida
opiskelijahuoltoon sisältyviä toimintoja ja luoda seuranta- ja laatujärjestelmä toiminnan kehittämisen tueksi.
Opiskelijahuollon tiimin yksi tärkeä työväline on HOJKS, joka on pohja opiskelijakohtaisten tukitoimien
suunnittelulle ja peruste tukitoimien edellyttämän rahoituksen saamiselle sekä tukitoimien järjestämiselle
sekä seurannalle.

Sen lisäksi painopisteitä ovat erityisopetuksen tehostaminen sekä yhteistyön ja tiedottamisen parantaminen.
Koulutusyhtymässä huolehditaan siitä, että oppilaitoksissa on riittävä opiskelijahuoltohenkilöstö
turvaamaan opiskelijoiden ohjaus, tilannearviointi sekä erityisopetus, mikäli ilmenee vaikeuksia
koulunkäynnin suorittamisessa. Opiskelijaa tuetaan henkilökohtaisten ongelmien ratkaisemisessa ja
erilaisissa elämäntilanteissa selviytymisessä sekä tehdään yhteistyötä kodin ja alueen viranomaisten kanssa.
Opiskelijoiden turvallisuudesta huolehditaan.

Tiimin jäsenet/oph-postituslistalla;
Jouni Anttila, , Eevi Fiskaali, Markku Forsell, Pertti Hanni, Leena Hietalahti, Carita Hilli, Essi Hukka,
sihteeri, Britt-Marie Karlsson, Jorma Koivuniemi, Sari Kola,, Merja Lehtomaa,, Jouni Mantila, Ulla
Myllymäki, Marja-Liisa Nevanperä, Rauno Perttula, Marjo Saarinen, Liisa Sadeharju, Terhi Seppälä, Katriina
Sipilä, Natascha Skog, Helena Sälli, Hilkka Viitala, Juha Yli-Korpela Eevi Fiskaali, Jaakko Ojatalo, Jari
Kohtala, Jouni Mantila, Marjo Saarinen,. Taisto Hakkarainen, Jukka Tegelberg, Laura Nikkanen, Leila
Hakala, Maija-Liisa Jutila, Marika Ahola, Marjo Ruokonen, Marjo Ylönen, Pekka Huuskonen, Pertti Hanni,
Marika Isoniemi, Kaisu Salminen, Vuokko Kirsilä, Päivi Kaustinen, Anne Eteläaho puheenjohtaja.



                                                                                                            6
1.4   Vuoden 2008 keskeiset kehittämistavoitteet

Tavoitteet ja toimenpiteet 2008

 Tavoite 2008                          Toimenpiteet 2008                       Tulos 2008
 Opiskelijoiden tasa-arvon ja          Määritellään ja kirjataan               Opiskelijanäkökulmaan laadittu tasa-
 yhdenvertaisuuden edistäminen.        koulutusyhtymän yhteiset                arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma.
                                       periaatteet ja toimintatavat
                                       opiskelijoiden yhdenvertaisuuden
                                       edistämiseksi.
 Opiskelijoiden osallisuuden      ja   Hyödynnetään opinto-ohjauksen ja        Koulutuspaketti-malli uusille
 vaikutusmahdollisuuksien              opiskelijahuollon       hanketta   ja   oppilaskunnan jäsenille, tutoreille ja
 edistäminen                           työryhmät        työstävät    yhdessä   asuntolan opiskelijoille,
                                       opiskelijoiden kanssa tuotteet          Tutortoiminnan toimintasuunnitelma
                                                                               Opiskelijakunnan toimintasuunnitelma.
 HOJKS-                 rahoituksen    Kehitetään      edelleen      HOJKS-    Toimiva HOJKS-rahoituksen suunnittelu
 vaikuttavuuden seuranta ja sen        rahoituksen      suunnittelua      ja   ja seurantajärjestelmä
 edelleen kehittäminen.                seurantajärjestelmää
 Opetuksen monimuotoistamisen          Haetaan rahoitusta työvaltaisten        Työvaltaisia        menetelmiä         ja
 kehittäminen                          menetelmien            kehittämiseen.   vaihtoehtoisia             yleisaineiden
                                       Haetaan rahoitusta yleisaineiden        suorittamistapoja    käytössä     entistä
                                       vaihtoehtoisiin suorittamistapoihin     enemmän.




                                                                                                                        7
1.5   Mittarit ja tavoitteet 2008 – 2009

 Opiskelijahuoltotiimi                      TP             TP      Tavoite 2007     Tavoite 2008     Tavoite
                                           2005           2006                                         2009
 Erityisopiskelijoiden määrä                199            268                305           320         330

 Hojks-rahoitus                         666 053        896 996        1 020 835        1 071 040    1 104 510
 Neg. keskeyttämisprosentti                 3,7            3,1              3,0              3,0          3,0
 Läpäisyprosentti HOJKS-                  57,14           58,7             59,0               60           60
 opiskelijoilla.
 Erityisopettaja koulutuksen                  5             10                 12            13           13
 saaneiden opettajien määrä
 Erityisopettajan tehtävissä
 toimivien                pätevien            1              2                 3
 erit. opet. määrä


 Kuraattorien määrä                         2,3            2,3                2,3             3            3
 Muun erityis- ja tukihenkilöstön            17             19                 20            21           21
 määrä
 Erityishenkilöstön kustannukset     387 599           745 000
 Syrjäytymisen ehkäisy- projektien      129 478        123 500      100 000              120 000      120 000
 kautta saatava rahoitus
 Ostetut tukipalvelut. Psykologin                                    6 000                 7.000        7000
 tutkimukset, pajajaksot




1.6   Oppilaitoksissa opiskelijahuoltoryhmä OHR

Opiskelijahuoltoryhmä toimii oppilaitoksissa. Kokoonpano vaihtelee yksiköittäin. Yleisintä on että siihen
kuuluu rehtori tai apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, kuraattori, terveydenhoitaja, opettajajäsen ja tarvittaessa
opiskelijajäsen. OHR kokoontuu säännöllisesti 1xkk tai tarpeen mukaan.

Opiskelijahuoltotyöryhmä koordinoi opiskelijahuollollista työtä näkökulminaan
- koko kouluyhteisö
- arjen huolenpito
- kohdennettu tuki, ohjaus ja hoito.




                                                                                                            8
2     OPINTO- OHJAUSSUUNNITELMA
2.1     Opinto-ohjausta koskevat periaatteet

Tämä opinto-ohjaussuunnitelma koskee perustutkinto-opiskelijoiden ohjausta. Tämän ohjaussuunnitelman
pohjalta tehdään opistokohtaiset ohjaussuunnitelmat. Aikuisten esim. ammattitutkinto-opiskelijoiden
ohjauksesta on opistokohtaiset opinto-ohjaussuunnitelmat.

Ammattikoulutuslain (L630/1998) mukaan opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista
opetusta ja opinto-ohjausta (§ 29). Ammattikouluasetuksen (A 811/19998) mukaan opetussuunnitelmiin
tulee sisältyä muiden opintojen ohella opinto-ohjausta. Opiskelijalle annettava opinto-ohjaus on
henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta (§2 ja 4).

Opinto-ohjauksen tavoitteet ja järjestäminen

      Opinto-ohjaus tulee toteuttaa siten, että opiskelija
       saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen sen aloitusta ja sen aikana
       osaa toimia oppilaitosyhteisössään ja suunnitella opintonsa ja sitoutua opiskeluun
       tietää tutkintoonsa sisältyvät opinnot ja valinnaisuudet
       saa tietoa ja kokemusta työelämästä, yrittäjyydestä ja ammateista
       tutustuu ja saa mahdollisuuden kansainvälisiin kontakteihin, opiskeluun ja työhön
       saa tukea opiskeluunsa ja elämäänsä mahdollisesti liittyvissä ongelmissa.

Opinto-ohjausta tulee sisältyä tutkintoon vähintään 1,5 opintoviikkoa.
Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta opintojensa
ohella riittävästi. Oppilaitoksen tulee huolehtia erityisesti niiden opiskelijoiden ohjauksesta, joilla on
opiskeluvaikeuksia, poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia.

Opiskelijalle on laadittava hänen valintojensa mukaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma HOPS.

Koko henkilöstön osallistuminen ohjaukseen edellyttää opinto-ohjauksen aseman määrittämistä
oppilaitoksen keskeisenä toimintaperiaatteena. Tällöin tarvitaan yhteistä näkemystä opinto-ohjauksen
toimintatavoista, työnjaosta, resursseista ja hallinnosta, jotka tarkemmin määritellään oppilaitoskohtaisessa
ohjaussuunnitelmassa.

Opinto-ohjauksen onnistumiseksi tulee tehdä oppilaitoksen sisäistä asiantuntijayhteistyötä, yhteistyötä
opiskelijoiden ja heidän kotiensa kanssa, eri oppilaitosten välillä sekä oppilaitosten ulkopuolisten
asiantuntijoiden kanssa.
Ammatillisten oppilaitosten tulee kehittää ura- ja rekrytointipalvelujaan yhteistyössä työvoimatoimistojen ja
elinkeinoelämän kanssa, edistää opiskelijoiden työllistymistä ja jatkokoulutukseen pääsemistä




                                                                                                            9
  2.2     Opinto-ohjauksen keskeiset tehtäväalueet

  Opinto-ohjauksen toiminnot voidaan jakaa tiedottamiseen, neuvontaan ja ohjaukseen.
  Ohjausmenetelminä voi käyttää suur- ja pienryhmäohjausta, henkilökohtaista                                    ohjausta       sekä
  itsepalveluperiaatteella toteutettavaa ohjausta.

  Opinto-ohjauksen keskeiset tehtävät ovat jaettu seuraavasti:

  Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjauksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan
  elämänhallintataitoja, itsetuntemusta ja itseluottamusta. Henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaus
  korostuu, koska opiskelijat ovat enimmäkseen nuoria ja opiskelu ajoittuu heidän elämässään vaiheeseen,
  jossa identiteettikehitys ja itsenäistyminen ovat ajankohtaisia. Lisäksi osa opiskelijoista tarvitsee erityistä
  psykososiaalista tukea elämässään ja opiskelussaan.

  Oppimisen ja opiskelun ohjauksen tavoitteena on perehdyttää opiskelija uuteen opiskeluympäristöön sekä
  avustaa häntä opiskelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Oppimisen ja opiskelun ohjaus on tiiviisti
  yhteydessä opetukseen ja oppimistavoitteisiin pääsemiseen. Opiskelija tarvitsee uudenlaisia opiskelutaitoja,
  koska ammattiin opiskelu on erilaista kuin opiskelu perusopetuksessa.

  Ammatillisen suuntautumisen ohjauksen tavoitteena on tukea yksilöllisiä koulutus- ja uravalintapolkuja ja
  sillä tavoin edistää opintojen jälkeistä työllistymistä tai jatko-opintoihin hakeutumista. Ammatillisen
  suuntautumisen ohjaus sisältää monenlaisia tehtäviä henkilökohtaisesta uraohjauksesta koulutuksen
  markkinointiin ja opiskelijavalintaan. Huolimatta tehtävien erilaisesta luonteesta niillä kuitenkin on
  yhteinen kokonaistavoite: tukea opiskelijaa ammatillisessa suuntautumisessa välittämällä tietoa
  päätöksenteon pohjaksi, ohjata koulutuksellisille poluille ja auttaa valintojen teossa.

  Muita opinto-ohjauksen tehtäväalueita ovat:
  Oppilaitoksen sisäisen ja ulkoisen verkostotyön kehittäminen, oppilaitoksen markkinointi, yhteyden pito
  koteihin, muihin oppilaitoksiin ja työelämään.


  Kuvio 1. Opinto-ohjauksen jäsennyksiä (Miten tuemme opiskelijaa oppilaitoksessamme? OPH 2005)

                    Kasvun ja kehityksen ohjaus ___________________________________

                    Oppimisen ja opiskelun ohjaus__________________________________

  Ammatillisen suuntautumisen ohjaus ________________________________________


1. ennen opintojen alkua   2. opintojen alkaessa   3. opiskelun aikana    4. opintojen päättövaiheessa   5.opintojen jälkeen


  tiedotus neuvonta                   tiedotus neuvonta                  tiedotus neuvonta                 tiedotus neuvonta

                    henkilökohtainen ohjaus          henkilökohtainen ohjaus             henkilökohtainen ohjaus
                    pienryhmäohjaus                  pienryhmäohjaus                     pienryhmäohjaus
                    luokkaohjaus                     luokkaohjaus                        luokkaohjaus




                                                                                                                                 10
2.3   Opinto-ohjauksen sijoittuminen oppijan polun eri vaiheissa

Ennen ammatillisten opintojen aloittamista

Hakijaa ohjataan jatko-opintoihin liittyvissä valinnoissa peruskoulussa. Opinto-ohjaajien tiivis yhteistyö
peruskoulun opinto-ohjaajien kanssa mahdollistaa asioiden kysymisen ja tarkistamisen nopeasti ja oikealta
taholta. Opinto-ohjaajat ovat valmiita käymään peruskouluissa kertomassa koulutuksesta ja siihen
hakemisesta. Kaikille 9-luokkalaisille järjestetään mahdollisuus vierailla ammatillisissa opistoissa mm.
avointen ovien päivänä, erikseen järjestettynä tutustumispäivänä tai TET-jaksolla. Myös 8-luokkalaisille
pyritään mahdollistamaan vierailuja oppilaitoksiin.       Koulutuksen esittelyyn ja markkinointiin voivat
osallistua myös kaikki opettajat ja muu henkilöstö sekä opiskelijatutorit.

Saattaen vaihto palavereissa ja opiskelun alussa saatavilla nivelvaiheen opiskelijatiedoilla on merkitystä sekä
henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjauksessa että oppimisen ja opiskelun ohjauksessa. Tieto
aiemmasta opiskelusta on pohjana suunniteltaessa yksilöllisiä tuen ja ohjauksen muotoja.

Opintojen aloitusvaihe

Opintojen aloitusvaiheessa keskeistä on opiskelutaitojen kehittäminen sekä myönteinen orientoituminen ja
sitoutuminen opiskeluun. Luokanvalvojan/ryhmänohjaajan rooli korostuu niin opiskeluun orientoimisessa,
ohjaustarpeen arvioimisessa kuin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman rakentamisessa (HOPS).
Luokanvalvoja/ ryhmänohjaaja osallistuu myös henkilökohtaisten opetuksen järjestämistä koskevien
suunnitelmien (HOJKS) laatimiseen työstä päävastuussa olevan opettajan (ERVA) kanssa. Opiskelijaa
ohjataan tekemään tietoisia ja suunnitelmallisia valintoja mm. vapaasti valittavissa opinnoissa ja ottamaan
huomioon valintojensa merkitys ja seuraukset ammatillisen suuntautumisen kannalta.

Opiskelun alkuvaiheessa jatkuu myös ohjaustarpeiden arviointi, jota tehdään mm. kirjallisten niveltietojen,
haastattelujen ja lähtötasoselvitysten avulla.

Opiskelijatutoreiden tuki opintojen alkuvaiheessa on tärkeä.

Opintojen alkuvaiheeseen opettajien tueksi suunniteltu Ammattia oppimaan-orientaatiokurssi löytyy
osoitteesta http://luotsiasema.kpedu.fi .

Opiskelun aikana

Opiskelupolun varrelle osuvien tilanteiden ja tapahtumien tulisi tukea opiskelijan itsetuntemuksen
lisääntymistä ja itseluottamuksensa kasvamista niin, että opiskelukokemukset vahvistavat myönteisen
ammatti-identiteetin rakentumista ja sitoutumista työkulttuuriin. Aikuisuuteen kasvamisen ja myönteisen
minäkuvan tukemisesta ovat vastuussa kaikki oppilaitosyhteisön jäsenet.
Opiskelija tarvitsee opiskelun kuluessa palautetta opintojensa etenemisestä. Arvioinnin tavoitteena on paitsi
antaa opiskelijalle tietoa opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta, myös lisätä
opiskelijaa itsearviointitaitoja. Keskeisellä sijalla on työssäoppimisen ohjaus.

Opintosuoritusten kirjaaminen ja tarvittaessa opintokortin muodossa näkyväksi tekeminen tukee
opiskeluprosessin hallintaa. Jokaisella opiskelijalla on tunnus Wilma-ohjelmaan, jonka avulla hän voi seurata
opintosuorituksiaan.

Opiskelijan taito suunnitella ja ohjata omaa opiskeluaan kasvaa opiskelupolun varrella. Henkilökohtaisen
ohjauksen     lisäksi  opiskelijalla   tulisi olla   mahdollisuus    itsenäiseen  tiedonhankintaan     ja
informaatiopalveluiden hyväksikäyttöön.

Ryhmänohjaaja/ luokanvalvoja käy säännöllisesti HOPS keskustelun opiskelijoidensa kanssa.

Osa opiskelijoista lopettaa opintonsa ennen tutkintotodistuksen saamista. Opiskelijalla tulee olla
mahdollisuus ohjaukseen jo siinä vaiheessa, kun hän vasta suunnittelee opintojensa lopettamista.
Opiskelijan kanssa pohditaan, onko tarkoituksenmukaista keskeyttää opinnot määräajaksi vai erota
oppilaitoksesta kokonaan. Tilanteesta riippuen ohjausvastuu on opinto-ohjaajalla, koulukuraattorilla tai
luokanvalvojalla. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa työvoimaviranomaisten, erityisesti Työvoiman

                                                                                                            11
palvelukeskuksen, muiden oppilaitosten ja opiskelijan huoltajien kanssa. Opiskelun lopettamisen syyt
selvitetään mahdollisimman hyvin ja niitä seurataan yhtenä itsearvioinnin kriteerinä.

Opintojen päättövaiheessa

Opiskelijaa tuetaan aktiiviseen tiedonhankintaan ja itsenäiseen päätöksentekoon oman tulevaisuutensa
suhteen. Opiskelijoille annetaan tietoa jatko-opintomahdollisuuksista mm. amk-opinnoista. Opiskelijoita
ohjataan myös hakemaan työtä ja käyttämään työvoimahallinnon palveluja. Yhteistyö työvoimatoimistojen
kanssa jatketaan siten, että kaikille valmistuville opiskelijoille järjestetään mahdollisuus tavata oman
toimialansa työvoimaneuvoja joko oppilaitoksessa tai työvoimatoimistossa. Opinto-ohjaaja vastaa tämän
yhteistyön toteuttamisesta. Erityistä tukea tarvitsevista pidetään työvoimahallinnon kanssa yhteinen
palaveri, jossa saattaen vaihdetaan opiskelija työvoimahallinnon piiriin.

Ohjaus opintojen jälkeen

Valmistuneisiin opiskelijoihin pidetään yhteyttä työelämäyhteistyön merkeissä. Tutkinnon suorittaneet
voivat käydä kertomassa työhön sijoittumisesta, työstään tai jatko-opinnoistaan. Valmistuneiden
sijoittumista työelämään seurataan kyselyjen avulla (esim. yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa).

Ohjaus työssäoppimisen aikana ja ammattiosaamisen näytöissä

Työssäoppiminen tulee järjestää siten, että opiskelijat ovat asianmukaisen ohjauksen ja opastuksen piirissä.
(ks. tarkemmin Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Työssäoppimisen suunnitelma. Saatavilla www-
muodossa http://www.top.kpedu.fi/top-doc/TOP_suunnitelma_2003.doc ).

Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että opiskelija saa riittävästi ohjausta ja tukea
ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen (M 32/011/2005 luku 4.3).

Opiskelija tarvitsee ohjausta ja tukea ennen ammattiosaamisen näyttöä, näytön alkaessa ja aikana sekä
näytön jälkeen. Ohjauksessa hyvänä apuna ovat koulutusyhtymän omat (esim. Näyttöportaali: Opas
työssäopppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä) ja/tai valtakunnalliset ammattiosaamisen näyttöihin
liittyvä lomakkeet ja ohjaus- ja tukimateriaalit, kuten esitteet, ”Ammattiosaamisen näytöt käyttöön” -opas
(saatavilla     www-muodossa         http://www.edu.fi/julkaisut/nayttoopas.pdf)       näyttösuunnitelman
laadintaohjeet ja lomakkeet sekä kansalliset ammattiosaamisen näyttöaineistot.

Opinto-ohjauksen opintojaksot

Oppilaitokset määrittelevät ohjaussuunnitelmissaan tai opetussuunnitelmissaan tarkemmin järjestämänsä
opinto-ohjauksen opintojaksot.

Opinto-ohjaus erityisopetuksessa

Oppilaitoksen tulee huolehtia erityisesti niiden opiskelijoiden ohjauksesta, joilla on opiskeluvaikeuksia,
poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Opiskelijahuollon suunnitelman
mukaisesti kaikissa yhtymän oppilaitoksissa on nimetty erityistuesta vastaava opettaja, joka on tukena
erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintoja suunniteltaessa. Opiskelunsa aloittaneille opiskelijoille
turvataan mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen ja tilannearviointiin.

Maahanmuuttajien opinto-ohjaus

Maahanmuuttajia varten nimetään opinto-ohjaaja, joka on vastuussa maahanmuuttajien ohjauksesta ja on
käytettävissä heidän arkielämän asioissaan sekä antaa virka-apua ja auttaa elämänhallintaan liittyvissä
ongelmissa. Maahanmuuttajaopiskelijoiden tueksi järjestetään myös tutoropiskelijatoimintaa. (ks.
tarkemmin OPS:n yhteinen osa).




                                                                                                           12
2.4   Opinto-ohjauksen toimijat

Opinto-ohjaaja:
    on päävastuussa opinto-ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta oppilaitoksessa
    markkinoinnin ja tiedottamisen vastuu yhdessä opintosihteerin kanssa
    henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen yhteistyössä opiskelijan ja ryhmänohjaajan
       kanssa
           o valinnaisuus, osaamisen tunnustaminen
           o yksilölliset opiskelujärjestelyt
           o opiskelijahuoltoryhmän toiminnan koordinointi
           o yhdistelmäopintoja suorittavien opiskelijoiden ohjaus
    opiskelijatutortoiminnan ohjaus ja kehittäminen
    koulutusohjelmavalintojen ohjaus
    työllistymiseen ja jatko-opintoihin siirtymisen tukeminen
    yhteistyö työvoimahallinnon kanssa
    yhteydenpito kotiin ja verkostoyhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa yhdessä ryhmänohjaajien
       kanssa
    peruskoulun TET-opiskelijoiden käyntien suunnittelu ja toteuttaminen
    koulutusesitteiden, ilmoitusten ja opinto-oppaiden suunnittelu yhdessä opintosihteerin kanssa

Erityisopetuksen vastuuhenkilö (ERVA)
     ohjaus opiskelu- ja oppimisvaikeuksissa
     HOJKS opiskelijoiden nimeäminen ja heidän tuki- sekä ohjauspalvelujen suunnittelu ja
        toteuttamisesta huolehtiminen

Kansainvälisyys-yhdyshenkilöt
    ulkomaille opiskelemaan aikovien vaihtojaksojen suunnittelu, opiskelijahaku ja –valinta
    muista maista oppilaitokseen saapuvien opiskelijoiden ohjaus

Ryhmänohjaajat/ luokanvalvojat
    oppimisen ja opiskelun ohjaaminen
    yksilöllisen opiskelutyylin, -strategian etsiminen ja kehittäminen
    lukivaikeuksien seulonta
    poissaolojen seuranta
    opintojen etenemisen seuranta
    opintosuoritusten yhteenvetojen kerääminen tiimien käsiteltäväksi
    itsearviointitaitojen kehittäminen
    uusien opiskelijoiden perehdyttämien ja ryhmäytymisen edistäminen
    henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaaminen
    yhteistoiminta kotien kanssa

Opettajat
    ammatillisen vastuun kasvamisen tukeminen
    opiskelutaitojen edistäminen
    itsearvioinnin vahvistaminen

Opiskelijahuoltoryhmä
    turvallisen, terveellisen ja viihtyisän opiskeluympäristön varmistaminen
    oppilaitoksen sisäisen ja ulkopuolisen asiantuntijayhteistyön hyödyntäminen ongelmatilanteissa

Opiskelijatutorit
    uusien opiskelijoiden perehdyttäminen opintojen alkuvaiheessa
    uusien opiskelijoiden rekrytointiin osallistuminen

Opintosihteerit
    opintososiaalisista eduista huolehtiminen ja tiedottaminen
    koulutusesitteiden, ilmoitusten ja opinto-oppaiden suunnittelu yhdessä opinto-ohjaajan kanssa
    opiskelijarekisterin ylläpito
    virallisten opintosuoritusotteiden ja tutkintotodistusten antaminen

                                                                                                      13
Terveydenhoitaja
    uusien opiskelijoiden perehdyttämiseen osallistuminen
    opiskelijahuoltoryhmän toimintaan osallistuminen
    opiskelijaterveydenhuollosta huolehtiminen

Kuraattori
    ohjaa opiskelijoita henkilökohtaisesti opiskeluun liittyvissä vaikeuksissa, kasvuun ja kehittymiseen
       liittyvissä sekä sosiaalisissa ongelmissa
    osallistuu opiskelijahuoltoryhmän työskentelyyn
    toimii yhteistyössä opiskelijoita lähettävien tahojen kanssa

Koko henkilöstö
    hyvissä käytöstavoissa kehittyminen
    vastuullisuus yhteisistä asioista
    tasapainoiseen aikuisuuteen kasvaminen

Rehtori
    vastaa ohjauksen resursoinnista




                                                                                                      14
2.5   Opinto-ohjauksen yhteistyö ja verkostot

Opistotasolla opinto-ohjaajat tekevät yhteistyötä opiskelijahuollon muiden toimijoiden ja ryhmänohjaajien
kanssa. Opistoissa kokoontuu säännöllisesti omat opiskelijahuoltoryhmät.

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän oppilaitosten opinto-ohjaajien yhteistyö tapahtuu keskitetysti
opiskelijahuollon tiimin kautta. Opiskelijahuollon tiimiin kuuluu opinto-ohjaajien lisäksi opettajia,
terveydenhoitajia, kuraattori ja asuntolan hoitajia jokaisesta oppilaitoksesta. Tiimi kokoontuu 6-8 kertaa
lukuvuodessa. Kokouksia järjestetään vuorotellen eri oppilaitoksissa, niin että jokainen yksikkö tulee kaikille
tutuiksi.

Koulutusyhtymä (kpedu) järjestää alueen nuorille yhteisiä koulutusmessuja ja vanhempainiltoja, jossa
opinto-ohjaajat esittelevät opistojensa koulutustarjontaa. Jos jonkun opiston opinto-ohjaaja ei pääse paikalle,
muut paikalla olevat opinto-ohjaajat ovat valmiita tekemään esittelyn poissaolevan opinto-ohjaajan puolesta.

Kpedussa tehdään koulutustarjonnasta yhteistä mainontamateriaalia esimerkiksi koulutusyhtymän yhteinen
esite nuorten ammatillisesta peruskoulutuksesta (v. 2005 ”Löydä ammattisi!”) sekä esittelykalvot opinto-
ohjaajien käyttöön. Kpedun yhteisiltä verkkosivuilta (www.kpedu.fi) on linkit jokaisen oppilaitoksen omiin
sivuihin.

Keski-Pohjanmaan peruskoulujen kanssa yhteistyötä tehdään tiiviisti ennen yhteisvalintaa. Opinto-ohjaajat
ja opettajat käyvät peruskouluissa opinto-ohjauksen tunneilla esittelemässä koulutustaan peruskoulujen
pyynnöstä. Peruskouluihin viedään tai lähetetään kpedun yhteistä esitettä sekä oppilaitosten omia esitteitä.
Peruskoulujen ryhmät vierailevat myös oppilaitoksissa; nämä vierailut sovitaan aina erikseen opinto-
ohjaajien kanssa.

Oppilaitosten avointen ovien päiviä järjestetään joka vuosi loka-marraskuussa. Kokkolan oppilaitokset
järjestävät avoimet ovet samana päivänä. Yhdeksäsluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen suunnattu
yhteinen tiedotustilaisuus pidetään tammikuussa ennen hakuaikaa.

Yhteistyö lukion kanssa on keskeistä. Koulutusyhtymässä toimii ns. ammattilukio, jossa on mukana 7
koulutusohjelmaa; muissa koulutusohjelmissa on myös mahdollista suorittaa yhdistelmätutkinto
yhteistyössä alueen lukioiden kanssa (esim. Kälviällä Lucina Hagmanin lukion, Vetelissä Vetelin lukion
kanssa ja Toholammilla Toholammin lukion kanssa ). Opinto-ohjauksen merkitys yhdistelmätutkintojen
suorittamisessa on tärkeä ja siihen tulee oppilaitoksissa resursoida riittävästi opinto-ohjausta.

Keski-Pohjanmaan virtuaalikoulu tarjoaa kaikille alueen opiskelijoille mahdollisuuksia opiskella verkko-
opintoja. Opinto-ohjaajat tiedottavat opiskelijoille näistä mahdollisuuksista, samoin kuin muista verkko-
opiskelumahdollisuuksista.

Työssäoppimisen ja projektityöskentelyn myötä yhteistyö työelämän kanssa on keskeistä. Opiskelijoiden
ohjaus heille sopiviin työpaikkoihin on tärkeää.

Työvoimahallinnon palvelut ovat keskeisiä yhteistyötaho ja koulutuksen loppuvaiheessa työelämään
siirryttäessä. Työvoiman palvelukeskus auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita heidän
keskeyttäessään opinnot. Erityistä tukea tarvitsevien tukemisessa hyödynnetään olemassa olevia projekteja
esim. Reimari-projektia 2004–2006.

Yhteistyötä kotien kanssa alaikäisten opiskelijoiden kohdalla pidetään yllä ryhmänohjaajien ja opinto-
ohjaajien toimesta.

Yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen ja poliisitoimen kanssa toimii pääsääntöisesti oppilaitoksen
terveydenhoitajan ja kuraattorin kautta.




                                                                                                            15
2.6   Oppaat ja ohjeistukset

Opiskelijoille jaettavat

Koulutusyhtymän ohjeet
Työssäoppimisen ohje opiskelijalle
Tutkintokohtainen opetussuunnitelma
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän yhteiset järjestyssäännöt
Oppilaitoksen omat ohjeet

Opettajien käyttöön

OPH:n ohjeet
Laki ammatillisesta koulutuksesta N:o 630/1998
Asetus ammatillisesta koulutuksesta N:o 811/1998
Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta N:o 479/2003
OPM:n muistio 16.10.2003, Dno 35/400/2003. Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa
Opetussuunnitelmien perusteet (tutkintokohtaiset)
Näyttöportaali-projekti: Opas työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä.
Ammattiosaamisen näytöt käyttöön (saatavilla www-muodossa www.edu.fi/julkaisut/nayttoopas.pdf)
Koulutusyhtymän ohjeet
Strategia 2010
Tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia
Opinto-ohjauksen järjestäminen Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä
Työssäoppimisen strategia ja suunnitelma
Opetussuunnitelman yhteinen osa
Opiskelijahuollon ja erityisopetuksen suunnitelma 2006–2007
Oppilaitoksen omat ohjeet

Yhteistyökumppaneille

Koulutusyhtymän ohjeet
Löydä ammattisi
Esittelykalvot
Työssäoppiminen
Tietoa työnantajalle / työpaikkaohjaajalle työssäoppimisesta
Oppilaitoksen omat ohjeet


2.7   Opinto-ohjaukseen liittyvä henkilöstökoulutus

Opinto-ohjauksen säädösten mukaan koko henkilöstö osallistuu opinto-ohjaukseen. Tehtävä saattaa olla
monelle opettajalle uutta ja siksi uudenlainen työjako vaati yhteistä suunnittelua ja koulutusta.
Koulutusyhtymässä järjestetään 2-4 kertaa vuodessa yhteisiä ajankohtaisia koulutuspäiviä, johon koko
henkilökunta on tervetullut. Koulutuspäivien aiheet liittyvät opiskelijoiden ohjaamiseen ja opettamiseen
esimerkiksi työssäoppimiseen, oppimisvaikeuksiin ja erityisopetukseen.

Kpedun opiskelijahuollon tiimillä on tärkeä osuus henkilöstökoulutuksessa; tiedot eri koulutuspäiviltä
laitetaan jakoon yhteisissä kokoontumisissa ja sieltä saa konsultointiapua vaikeissa tapauksissa muilta alan
ihmisiltä.

Opinto-ohjaajilla on mahdollisuus käydä myös valtakunnallisissa opinto-ohjauksen päivillä 1-2 kertaa
vuodessa. Pääsääntöisesti oppilaitokset ovat maksaneet ammatillisesta opinto-ohjaajakoulutuksesta
aiheutuneet kulut opinto-ohjaajille. Henkilöstön mahdollisuudet täydennyskoulutukseen määritellään
tarkemmin oppilaitoskohtaisesti.




                                                                                                         16
2.8   Opinto-ohjauksen resursointi

Säädösten mukaan opinto-ohjausta tulee sisältyä tutkintoon vähintään 1,5 ov, lisäksi jokaisella opiskelijalla
on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opintojen ohjausta opintojensa ohella riittävästi.
Opinto-ohjausta antaa koko henkilöstö, päävastuu on kuitenkin opinto-ohjaajalla, opettajilla ja erityisesti
ryhmänohjaajilla.

Jokaista 250 opiskelijaa kohden tulisi olla yksi opinto-ohjaaja tai pääasiallisesti opinto-ohjauksesta vastaava
opettaja (Sivistysvaliokunnan mietintö 6/2002 vp).
Resursointi määritellään tarkemmin oppilaitoskohtaisissa suunnitelmissa.


2.9   Verkko-opintojen ohjaaminen

Kpedun verkko-opisto tarjoaa verkko-opintoja kaikille koulutusyhtymän opiskelijoille. Opinto-ohjaajat
tiedottavat verkko-opintotarjonnasta opiskelijoille ja ohjaavat opiskelijoiden valintoja.
Koulutusyhtymässä on käytössä Moodle-oppimisalusta, jota kaikki opettajat voivat hyödyntää opetuksen
järjestämissä.

Keski-Pohjanmaan virtuaalikoulu on kehittänyt verkko-opiskelutarjoittimen, Nettiluotsi. Palvelussa on
verkko-opintotarjonnan lisäksi ohjausta verkko-opiskeluun. www.nettiluotsi.fi


2.10 Opiskelijoiden osallisuuden lisääminen, oppilaskunnat

Koulutusyhtymässä kehitetään opiskelijoiden osallisuutta esim. ottamalla opiskelijat mukaan
opetussuunnitelmien kehittämiseen. Opiskelijakuntatoiminta laajennetaan perustamalla koulutusyhtymään
yhteinen KPEDU- opiskelijakunta, joka suunnittelee ja järjestää yhteisiä tapahtumia. Asuntolatoimintaa
kehitetään opiskelijalähtöisesti ja siitä vastaavat asuntolaohjaajat. Tutoropiskelijatoiminta otetaan käyttöön
kaikissa opistoissa. Tutorkurssi 1 ov toteutetaan vuosittain. Opiskelijakunnan ja tutortoiminnan näkyvyyttä
lisätään www-sivuilla. Wilman palveluja kehitetään, niin että opiskelija saa sitä kautta enemmän tietoja
opintoihinsa liittyvistä asioista.


2.11 Opinto-ohjauksen toimivuuden seuranta ja arviointi

Opinto-ohjauksen toimivuuden seurannan pohjana on käytetty valtakunnallisen opinto-ohjauksen
laatukriteerejä (määrälliset ja laadulliset). Helena Kasurinen 2005

Kulttuuriopiston käytössä olevalla Webropol-kyselyllä kerätään palautetta opintojen aikana kaksi kertaa
lukuvuodessa. Kysely otetaan käyttöön kaikissa opistoissa. Kysely kattaa opiskelun kaikki osa-alueet.
(opetus, ohjaus, asuminen, toimistopalvelut, ruokailu …). Tämän lisäksi oppilaitokset järjestävät omia
kyselyitään tarpeen mukaan.

Koulutusyhtymässä on yhteinen sähköisesti toimiva opiskelijapalautejärjestelmä valmistuville opiskelijoille.
Kyselyssä on kysymyksiä myös opinto-ohjauksesta.

Tämä opinto-ohjaussuunnitelma tarkistetaan palautteen pohjalta vähintään joka kolmas vuosi ja
oppilaitoskohtaiset suunnitelmat lukuvuosittain.

Opinto-ohjausta tulee pystyä arvioimaan sekä määrällisesti että laadullisesta; laatukriteerit oheisessa
taulukossa




                                                                                                            17
2.12 Opinto-ohjauksen laatukriteerit

Yhtymän eri opinto-ohjaajien muodostama työryhmä on määritellyt opinto-ohjaukseen määrälliset ja
laadulliset laatukriteerit. Kriteerien avulla konkretisoidaan tavoitteita ja kriteerien toteutumisen seurannalla
tarkastellaan tavoitetilan saavuttamista.

 LAATUKRITEERIT - määrälliset           LAATUKRITEERIT - laadulliset
 Opinto-ohjauksen resurssit: aika,      Ohjaus oppilaitoksen tehtävänä:
 tilat, välineet, määrärahat, muut      Tutkintoon sisältyvän opinto-ohjauksen 1,5 ov opetussuunnitelma
                                        kirjattu opetussuunnitelmaan ja suunnitelman toteutuminen.
 Opinto-ohjauksen saatavuus:            Opiskelijoille on järjestetty mahdollisuus saada henkilökohtaista
 - opiskelijamäärä/opinto-ohjaaja:      ohjausta kohtuullisen odotusajan sisällä.
 ”Jokaista 250 opiskelijaa kohden       Erityistä tukea tarvitseville mahdollisuus antaa ohjausta heidän
 tulisi olla yksi opinto-ohjaaja tai    tarpeensa mukaisesti.
 pääasiallisesti opinto-ohjauksesta     Opiskelijoille jaetaan tietoa koulutuksista koulutuspaikan valinnan
 vastaava opettaja                      tueksi:
 (Sivistysvaliokunnan mietintö          - esitteet ajan tasalla, perusasteen opoille tiedotetaan muutoksista,
 6/2002 vp)”                            internet sivustoja päivitetään riittävästi, opinto-ohjaajien ja
 Tämän em. kriteerin puitteissa         opintosihteerien yhteystiedot helposti saatavilla, tiedot vapaista
 arvioidaan opinto-ohjaajan             opiskelupaikoista myös www-sivuilla
 palveluiden riittävyyttä               Koulutuksen alussa ja edetessä tiedotetaan opintojen etenemisestä,
 opistoissa.                            esim. työssäoppimisjaksojen sijoittumisesta ja opintojen
                                        muodostumisesta.
 - opinto-ohjausresurssi                Opiskelijoille tiedotetaan valinnan mahdollisuuksista muista
 Opinto-ohjaajalle,                     oppilaitoksista ja he saavat tukea valinnoissa
 ryhmänohjaajille ja muille             Työssäoppimispaikkojen valinnan ohjauksella varmistetaan laaja-
 toimijoille on määritelty selkeästi    alainen kokemus alan työelämästä, yrittäjyydestä ja ammateista. Ura-
 riittävä resurssi sekä henkilö- että   ja rekrytointipalveluja kehitetään yhteistyössä työvoimatoimistojen ja
 ryhmäkohtaiseen ohjaukseen.            elinkeinoelämän kanssa.
 Tämä resurssi määritellään             Jatko-opintomahdollisuuksista tiedotetaan kaikille opiskelijoille.
 opistokohtaisessa                      Mahdollisuuksista kansainvälisiin kontakteihin, opiskeluun ja
 ohjaussuunnitelmassa.                  työhön tiedotetaan kaikille.
                                        Jokaiselle opiskelijalle laaditaan hänen valintojensa mukaan
                                        henkilökohtainen opiskelusuunnitelma.
 KV- vaihtojen määrä ov:na.
                                        *Tehtävien vastuun- ja työnjako:
                                        Opinto-ohjaajat kantavat päävastuun opinto-ohjauksen
                                        suunnitelman laatimisesta. Suunnitelmassa tulee käydä ilmi työnjako
                                        siten että koko henkilöstö osallistuu opiskelijoiden ohjaukseen.
                                        Ohjaussuunnitelmaan kirjataan myös oppilaitoksen sisäinen
 Rauhallinen tila henkilökohtaista      asiantuntijayhteistyö, yhteistyö opiskelijoiden ja heidän kotiensa
 ohjausta varten.                       kanssa, eri oppilaitosten välillä sekä oppilaitosten ulkopuolisten
                                        asiantuntijoiden kanssa.
 Internet-yhteydet opinto-
 ohjaajalle.                            * Systemaattinen arviointi- ja palautejärjestelmä
                                        Koulutusyhtymän yhteisessä sähköisessä
 Opiskelijoilla internet-yhteydet       opiskelijapalautejärjestelmässä arvioidaan opinto-
 jatko-opintopaikkojen ja               ohjauksen toimivuutta. Palaute opintojen aikana:
 työnhakua varten.                      Kulttuuriopiston Webropol-kysely käytössä kaikissa opistossa
                                        Tämän lisäksi oppilaitokset
 Poissaolot, tutkinnon läpäisy-%,       järjestävät omia kyselyitään tarpeen mukaan.
 keskeyttämis-%, koulutuksen
 jälkeinen sijoittuminen                * Ohjaus nivelvaiheissa:
                                        (Käytössä toimintaa ohjaava alueellinen strategia opinto-ohjauksessa
                                        oppijan polun eri vaiheissa.)
19
Saattaen vaihto- kokousten määrä.       Perusasteelta toiselle asteelle opiskelijan saattaen vaihto, josta
                                        vastuussa moniammatillinen tiimi (terveydenhoito, kuraattori,
                                        opinto-ohjaaja).
                                        Nivelvaiheen ohjauksen järjestelyistä vastaa OH-tiimi.
                                        Opiskelijoiden saattaenvaihto toimii myös koulutusyhtymän
                                        sisällä.
INFO- tilaisuuksien määrä /             Jatko-opintomahdollisuuksista tiedotetaan kaikille ja ohjausta
lukuvuosi.                              tarjotaan sitä tarvitseville.
                                        Työelämään siirtymistä ohjataan Koulutuksesta työhön -
                                        kurssilla tai vastaavilla opinnoilla joissa käsitellään
                                        urasuunnittelua, työnhakua ja työvoimahallinnon palveluja.
                                        Työssäoppimisen paikkojen valinnassa ohjataan työelämään
                                        siirtymiseen.
                                        Erityistä tukea tarvitsevia ohjataan työvoiman
                                        palvelukeskukseen ja muiden tukitoimien piiriin. (Reimari)

Opiskelijahuoltoryhmän kokousten        * Moniammatillinen yhteistyö:
määrä opistoissa.                       Yhteistyön muodot on kuvattuna koulutusyhtymän opinto-
                                        ohjaussuunnitelmassa. Ky:n opiskelijahuollon tiimi kantaa
                                        päävastuun moniammatillisesta yhteistyön suunnittelusta.
                                        Oppilaitoksen sisäinen ja ulkoinen yhteistyö on kirjattuna
                                        opistokohtaiseen ohjaussuunnitelmaan ja nimetty
                                        vastuuhenkilöt.

Kotien kanssa järjestettävien           * Yhteistyö kotien kanssa:
tapahtumien määrä /lukuvuosi.           Oppilaitos on aloitteellinen säännöllisesti toimivassa
                                        tiedottamisessa opiskelijoiden kotiväelle.
                                        Tiedotetaan huoltajille mahdollisuudesta yhteistyöhön
                                        luokanvalvojan ja opiskelijahuollon toimijoiden kanssa.
                                        (yhteystiedot)
                                        Yhteistyön toimintamallit ja – tavat kirjattu opistokohtaiseen
                                        ohjaussuunnitelmaan.

Poissaoloista aiheutuneiden             * Varhainen puuttuminen:
varoitusten määrä.                      Opiston ohjaussuunnitelmassa on kuvattu varhaisen
                                        puuttumisen järjestelmä sekä opintojen etenemisen
                                        seurantajärjestelmä.
                                        Aukoton poissaolojen seuranta.
                                        Moniammatillisen yhteistyöverkoston hyödyntäminen
                                        ongelmien esiintyessä.
                                        Jokainen oppilaitoksessa työskentelevä tuntee vastuunsa
                                        asioiden eteenpäin viennissä.
                                        Nivelvaiheiden seurantajärjestelmä kuvattuna Ky:n
                                        ohjaussuunnitelmassa.

Taulukko 1 Ohjaus oppijan polun eri vaiheissa
Taulukko 2 Opinto-ohjauksen työnjako eri toimijoiden kesken




                                                                                                             20
3     TERVEYDENHUOLTOPALVELUT
Terveydenhuollon palvelujen tavoitteena on edistää ja tukea opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia
yhteistyössä kotien, koulun henkilöstön ja eri yhteistyötahojen kanssa. Terveydenhoitaja toimii
opiskelijahuoltoryhmän jäsenenä ja tarvittaessa osallistuu erilaisten yhteistyöverkostojen toimintaan.
(Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja perusturvan kanssa)

Kansanterveyslain mukaan kunnan tulee ylläpitää kunnan alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille
maksutonta opiskelijaterveydenhuoltoa kotipaikasta riippumatta.

Opiskelijaterveydenhuoltoon luetaan kuuluvaksi
    opiskelijan terveydenhoito, sairaanhoito ja hammashoito(perusterveydenhuolto on maksutonta
        kansanterveyslain mukaan alle 18 -vuotiaille)
    oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta

Koulutusyhtymällä on sopimukset siitä, kuinka opiskelijaterveydenhuolto järjestetään eri oppilaitoksissa.


3.1   Terveydenhoito
Terveydenhoitoon kuuluu terveysneuvonta, terveyskasvatus, terveystapaamiset, avovastaanotot, tarvittavat
seulontatutkimukset,      rokotukset,    perhesuunnittelu      ja   seksuaalikasvatukseen     liittyvät  asiat,
mielenterveysongelmien ehkäisy ja näiden ongelmien varhainen havaitseminen sekä tarvittavan
jatkoselvittelyn ja avun järjestäminen, kriisitilanteiden tunnistaminen ja käsitteleminen. Työssä huomioidaan
myös terveyskeskus kuntayhtymän vuosittaiset painopistealueet, esim. vuonna 2006 tyypin 2 diabeteksen
sairastumisriskin arviointi.


3.2   Ensiapu- ja sairaanhoito
Terveydenhoitajan tehtäviin kuuluu erinäisten sairaanhoidollisten toimenpiteiden lisäksi tapaturmien
ennaltaehkäisy- ja hoito, ensiapuvalmiuden ylläpitäminen, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten hyvinvoinnin
ja hoidon seuranta ja tarvittava yhteydenpito hoitaviin tahoihin.


3.3   Kansainvälisen toiminnan edellyttämä terveydenhuolto
Terveydenhoitaja suunnittelee ja toteuttaa kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevien ja ulkomaalaisten
opiskelijoiden rokotusohjelmat ja kartoittaa riskitekijät kulloisenkin tartuntatautitilanteen mukaan.

Opiskeluterveydenhuollossa tehdään myös tarvittavat kansainväliset rokotuskortit ja lääkärintodistukset.
Maahanmuuttajaopiskelijoiden terveystarkastuksissa käytetään tarvittaessa tulkkipalvelua.


3.4   Oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta
Kansanterveyslain mukaan kouluilla tehdään koulun terveydellisten olojen valvontakierros kolmen vuoden
välein. Terveydenhoitaja toimii kokoonkutsujana ja toimii yhteistyössä terveyslautakunnan valvontaosaston
kanssa.     Tarkastuksessa on aina mukana koulun edustajia (rehtori ja työsuojeluvaltuutettu),
terveystarkastaja, koululääkäri ja kouluterveydenhoitaja.
Tarkastuksissa selvitetään sekä fyysisiä että psykososiaalisia työolosuhteita.


3.5   Hammashuolto
Opiskelijoilla on kotikunnasta riippumatta oikeus käyttää terveyskeskuksen hammashuollon palveluita
tarvittaessa (äkillisissä hammassäryissä ja -tapaturmissa). Hammashuolto toimii ajanvarauksella.
Hammashuolto on alle 18-vuotiaille ilmaista, ja muut maksavat normaalit asiakasmaksut.
Linkkejä: www.terveyskeskus.kokkola.fi




                                                                                                             21
3.6   Kouluterveydenhoidon laatukriteerit

 Määrälliset kriteerit                         Laadulliset kriteerit
 - Terveydenhoitajan laskennallisen            -Yhteisöllinen työote:
 mitoituksen lähtökohtana on toisella          Yhteistyö ja yhteisöllinen työskentely opiskeluyhteisössä on
 asteella 600–800 ja korkea-asteella 800–      keskeinen opiskeluterveydenhuollon toimijoiden työmuoto
 1000 opiskelijaa /kokopäiväistä               johon on varattava riittävä osa työajasta (1/3)
 terveydenhoitajaa kohti, kun sijaista ei
 vuosiloman ajaksi ole.                        -Yksilöllinen terveyden edistäminen:
                                               terveystarkastukset, yksilöllinen terveysneuvonta ja
 - Lääkärin mitoituksen lähtökohtana on        ryhmätoiminta
 2500–3000 opiskelijaa/ kokopäiväinen
 lääkäri.                                      -Opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus:
                                               terveydellisten olojen tarkastuksia tulisi tehdä kolmen
 - Opiskeluterveydenhuollossa tulee olla       vuoden välein yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon,
 nimetty lääkäri, joka on myös                 työterveyshuollon, terveystarkastajan, opiskelijajärjestöjen
 terveydenhoitajan konsultoitavissa            edustajan ja tarvittaessa myös työsuojelupiirin tai muiden
 työpäivän aikana.                             viranomaistahojen yhteistyönä.

 - Opiskeluterveydenhuollon                    - Terveys- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen:
 toimipisteissä tulisi olla myös               opiskelijalle annettavat perusterveydenhuollon
 mahdollisuus vähintään konsultoida            sairaanhoitopalvelut sisältävät kaikki tarpeen mukaiset
 psykologia tarvittaessa.                      terveyskeskuksen puitteissa annetut palvelut ja ne on
                                               annettava tasavertaisesti muiden asukkaiden kanssa.
 - Opiskeluterveydenhuollon tilat tulee        - Mielenterveyspalvelut:
 olla sijoitettuna oppilaitokseen tai
 välittömään läheisyyteen. Tilojen tulee       mielenterveyspalvelut tulee taata opiskelijoille (myös yli
 olla asianmukaisesti varustetut ja sinne      18v.) ja sen lisäksi opiskeluterveydenhuollon toimijoille tulee
 tulee olla esteetön pääsy.                    antaa asiantuntija-apua ja tukea tarvittaessa.

 - Opiskeluterveydenhuollon                    - Suun terveydenhuolto:
 henkilökunnalla tulee olla yhteydet           suun terveydenhuollon palvelut tulee järjestää opiskelijoille
 tietoverkkoihin ja sähköisiin                 tarpeen mukaan kotikunnasta riippumatta.
 potilasjärjestelmiin, esim. potilastietojen
 tallentamista ja tarkastelua varten.          - Tilastointi: tilastointitiedon avulla tulee voida suoritteiden
                                               lisäksi seurata myös toiminnan sisältöä.

                                               - Koulutus: Opiskeluterveydenhuollon toimijat osallistuvat
                                               vuosittain täydennyskoulutukseen.




                                                                                                                  22
4     OPINTOSOSIAALISET PALVELUT
4.1   Opintotuki
Opintotuen tarkoituksena on turvata opiskeluaikaisen toimeentulon rahoitus siltä osin, kun rahoitusta ei
katsota vanhempien velvollisuudeksi tai toimeentuloa ei ole muulla tavoin turvattu. Opintotuki koostuu
opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. www.kela.fi


4.2   Opintoraha
Opintorahaa myönnettäessä otetaan huomioon hakijan vanhempien tulot, kun kyse on toisella asteella
opiskelevasta, perheettömästä alle 20-vuotiaasta. Näillä opiskelijoilla vanhempien tulot voivat alentaa
opintorahaa tai estää sen myöntämisen. Vanhempien tulot voivat myös korottaa opintorahaa. Alle 18-
vuotiaalle tai vanhempien luona asuvalle perheettömälle opiskelijalle opintoraha maksetaan korotettuna, jos
vanhempien yhteenlasketut tulot ovat enintään 26 100 euroa vuodessa. Opintoraha on veronalaista tuloa.


4.3   Asumislisä

Asumislisää maksetaan vain opiskelukuukausilta opiskeluasunnon asumismenoihin. Asumislisään on
oikeutettu opiskelija, joka asuu vuokra-, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa. Asumislisä myönnetään
opiskeluajan asuntoon. Samassa asunnossa asuvan puolison tulot otetaan huomioon. Asumislisän määrä
Suomessa opiskelevan asumislisä on 80 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista eli 26,90 - 171,55 euroa
kuukaudessa. Asumislisää ei myönnetä 214,44 euroa ylittävästä osasta eikä asumismenoista, jotka ovat alle
33,63 euroa kuukaudessa.


4.4   Opintolaina
Opintolaina on maksettava takaisin. Selvitä pankissa opintolainasi ehdot ja takaisinmaksuaikataulu.
Opintolainan valtiontakaus myönnetään hakemuksesta opintorahaa tai aikuiskoulutustukea saavalle (eräin
poikkeuksin, katso lisätietoja). Lainatakaus voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukauden alusta lukien.


4.5   Kouluruokailu

Oppilaitoksissa tarjotaan maksuton lounas, joissakin oppilaitoksissa on myös maksullinen iltaruoka sekä
aamupala.

4.6   Koulumatkatuki

Koulumatkatukena korvataan päivittäisten koulumatkojen kustannukset. Tuki on tarkoitettu lukio-opintoja
tai ammatillisia opintoja harjoittaville. Koulumatkakustannukset korvataan, kun matkan pituus ja
kustannukset ylittävät laissa säädetyt rajat. Yhdensuuntaisen koulumatkan on oltava opiskelijan asunnolta
oppilaitokseen vähintään 10 kilometriä. Koulumatkan kustannuksien on ylitettävä 50,45 euroa kuukaudessa.
Matkakustannuksia ei korvata 100 kilometrin ylittävän yhdensuuntaisen koulumatkan osalta.
Koulumatkatukeen ei vaikuta opiskelijan ikä tai taloudellinen asema. Tukea voi saada niin kauan kuin
opiskelija harjoittaa tuen piiriin kuuluvia opintoja edellyttäen, että hänellä on päivittäinen tukiehdot täyttävä
koulumatka vähintään yhtäjaksoisen 18 päivän ajan. Tukea voi kuitenkin saada enintään yhdeksältä
kuukaudelta lukuvuodessa. Koulutusyhtymä maksaa alle 25-vuotiaille ensimmäistä tutkintoa suorittaville
omavastuuosuuden.

4.7   Opintososiaalisten palveluiden laatukriteerit

Laadulliset kriteerit              Määrälliset kriteerit
Ohjaus         ja       opastus    Opintososiaalisista palveluista tiedottaminen. Tieto saatavilla:
opintososiaalisiin      etuihin    - koulutuksen järjestäjän www-sivuilla
vastuutettu                        - opistojen opiskelijan oppaissa ja www-sivuilla
                                   - esitteitä infopisteissä

                                                                                                               23
5   ASUNTOLATOIMINTA JA VAPAA-AIKA
Yleinen kuvaus

Asuntolatoiminta on osa opiskelijahuoltoa, sen tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen
opiskelu/asuinympäristö. Asuntola- ja vapaa-aikatoiminta edistävät opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja
kehitystä.

Asuntola- ja vapaa-ajantoiminnoissa painottuvat opiskelijan kasvatuksellinen ohjaus:
    Hyvät ja säännölliset elämäntavat
    Hyödyllinen vapaa-ajan käyttö
    Tarkoituksen mukainen ajan käyttö lepo/harrastukset.
    Henkilökohtaista ohjausta nuoren eri elämäntilanteissa, asumisessa, puhtaanapidossa ja
       viihtyvyydessä
    Ohjausta opiskelijaa vastuulliseen käyttäytymiseen asuntolassa ja sen ulkopuolella sekä tuntemaan
       vastuuta itsestä ja muista.
    Ohjata opiskelijaa tuntemaan oma vastuunsa asuntolayhteisön jäsenenä.

Tehtävien vastuun- ja työnjako

       Asuntolanhoitajan vastaa kokonaisvaltaisesti asuntolatoiminnasta.
       Asuntolanvalvojat vastaavat yleisen järjestyksen, turvallisuuden ja valvonnan ylläpidosta ja vapaa-
        ajan ohjauksesta.

Ohjaus nivelvaiheessa

       Asuntolanhoitaja on mukana saattaen vaihtaen palavereissa tarpeen mukaan. (kunnat joista
        useimmiten opiskelijat tulevat asuntolaan asumaan).

Moniammatillinen yhteistyö

Koulun sisäinen yhteistyö:
    Asuntolanhoitaja vastaa pääsääntöisesti yhteistyöstä koulukuraattorin, terveydenhoitajan, opettajien
      ja rehtorin kanssa
    Toimii opiskelijahuoltoryhmien jäsenenä
    Asuntolanvalvojat tekevät tilanteen ja tarpeen mukaan yhteistyötä perheiden ja eri viranomaisten
      kanssa.

Koulun ulkoinen yhteistyö
    Asuntolanhoitaja vastaa pääasiallisesti eri tahoihin tehdystä yhteistyöstä
    Yhteistyö kotien kanssa
    Asuntolahenkilöstö on yhteydessä opiskelijan huoltajaan tarvittaessa (asumisen ja opiskelun eri
      tilanteet)
    Luottamukselliset suhteet opiskeli joihin ja heidän vanhempiinsa on etenkin alaikäisten kannalta
      asuntola-asumisen onnistumisen edellytys

Varhainen puuttuminen

       Asuntolatoiminnassa painottuu opiskelijan kasvatuksellinen ohjaus
       Tilanteet joihin puututaan
            o vapaa-ajan käyttö
            o ravintotottumukset
            o poissaolot koulusta
            o häiriökäyttäytyminen
            o säännöllisyys opiskelussa
            o henkilökohtaista ohjausta nuorten eri elämäntilanteissa




                                                                                                         24
5.1       Kokkolan ammattiopisto

Kokkolan ammattiopiston ylläpitämät opiskelija-asuntolat ovat maksuttomia opiskelijoille. Asukkaaksi
tulevalta peritään 84.00€ suuruinen takuumaksu, joka palautetaan opiskelijalle kun opiskelu päättyy tai
muuttaa pois asuntolasta. Opiskelija-asuntoloissa on itsehallinto, asukkaat valitsevat keskuudestaan
asuntolaneuvoston     jäsenet,  jotka   toimivat      asukkaiden    edustajina   neuvoston     kokouksissa
Asuntolatoiminnasta vastaa asuntolanhoitaja ja järjestyksestä /valvonnasta huolehtii asuntolanvalvoja.

Opiskelija-asuntolat on jaettu aikuisasteen ja nuorisoasteen asuntolaan. Asuntola 1:n on 18 vuotta
täyttäneille ja sitä vanhemmille opiskelijoille. Asuntola 2:n on alaikäisille tarkoitettu asuntola.
Majoituspaikkoja on yhteensä 152. Asuntolassa on solutyyppinen asumismuoto. Solussa on 4 – 6 huonetta
jotka ovat joko yhden tai kahden hengen huoneita. Soluun kuuluu yhteinen oleskelutila, jossa on TV, omat
keittiöt, wc:t ja suihkutilat. Kaikki solut ja huoneet ovat kalustettuja. Pohjakerroksessa on sauna,
pyykinhuoltotilat ja pyörävarasto.


Vapaa-ajan toiminta

          Biljardi- ja bingispöytä kerhohuoneessa.
          Säkkinyrkkeilyn harrastustila alakerrassa
          Atk-kerho kerran viikossa
          Teemaillat esim. karaokeilta
          Erilaiset seurapelit, videot, ompelukoneen ja tennismailat on ”lainattavissa” asuntolasta.
          Ammattiopiston liikuntakerhot toimivat ma – to, joissa pelataan sählyä, lento-, kori- ja sulkapalloa.
          Kuntosali käytössä liikuntakerhon aikana
          Kirjaston palvelut
          Kerhohuone avoinna ma - to 16- 23
          2 kpl videot lainattavissa
          2 kpl ompelukone lainattavissa
          Useita erilaisia seurapelejä
          Asuntolakurssi (asuntola-asuminen)
          Ammattiopiston järjestämät erilaiset liikunta kerhot
          Sakun toiminta
          Oppilaskunnan järjestämä toiminta


5.2       Kokkolan kauppaopisto

Vapaa-ajan toiminta

Opiskelijat voivat luokittain vuokrata oppilaitoksen liikuntasalia mm. pallopelejä varten. Oppilaitoksessa
toimii oppilaskunta. Oppilaskunta järjestää mm. lasketteluretkiä, bileitä ja sählyturnauksia. Lisäksi
opiskelijat kustantavat itse tutustumismatkoja yrityksiin.


5.3       Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto

Vapaa-ajan toiminta

Opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää oppilaitoksen liikuntasalia kahtena iltana viikossa haluamilleen
liikuntamuodoille. Kuntosali on käytettävissä päivittäin. Oppilaskunta järjestää kerran kuukaudessa
elokuvailtoja (opiskelijoille ilmaisia) ja puolivuosittain bileitä. Kerran vuodessa pyritään tekemään retki,
mikäli opiskelijat haluavat osallistua. Lisäksi ryhmät järjestävät itseohjautuvasti omaa vapaa-ajantoimintaa.




                                                                                                                   25
5.4       Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto

5.4.1      Maaseutuopisto, Kannuksen yksikkö

Opiston alueella on seitsemän erillistä opiskelijoiden asumiseen tarkoitettua asuntolaa; Ollikkala, Peltola,
Iisakkila, Rantala, Pehtoorintalo, Sepäntalo ja Koivukartano. Lisäksi koulun alueen ulkopuolella kaupungilla
on 12 huoneistoa opiskelijoiden asumiskäytössä.
Asuntolat ovat pääsääntöisesti solutyyppisiä. Kolmessa asuntolassa huoneet ovat käytävän varressa.
Huoneet ovat sekä kahden että yhden hengen huoneita. Kennellinjan opiskelijat asuvat yhden hengen
huoneissa, koska heillä on koirat.

Huoneet ovat kalustettuja ja asuntoloissa on asumiseen liittyvä perusvarustus. Asuminen on maksutonta.

Opiskelijat saavat asuntolapaikan maksamalla 70€ vakuusrahan ja tekemällä asumissopimuksen, jossa
sitoudutaan asuntolan järjestyssääntöihin. Vakuusraha palautetaan oppilaalle takaisin opintojen päättyessä.
Asuntolan toiminnasta huolehtivat asuntolanhoitaja ja – valvoja.

Opisto järjestää opiskelijoille vapaa-aika ja harrastustoimintaa:

          Liikuntakerho 2-3 kertaa viikossa (sähly, lentopallo) vakiovuorona vapaa-aikakeskuksella.
          Vapaa-aikakeskuksen muut palvelut; uimahalli, kuntosali jne. myös käytössä pientä korvausta
           vastaan.
          Koululla mahdollisuus pelata pingistä ja biljardia.
          Oppilaskunta suunnittelee ja järjestää omaa toimintaa lukuvuoden aikana ja osallistuu koulun
           teemapäivien toteuttamiseen. Laskettelureissu ja liikuntapäivät ovat myös jokavuotista toimintaa.
          Atk-luokka auki iltaisin.
          Kitinkankaan vapaa-aikakeskuksen ulkoliikunta-alueet vapaasti kaikkien käytössä.
          Talvella kaukalovuorot jääkiekossa.
          Koulu tukee myös muuta harrastustoimintaa tarpeen mukaan järjestämällä mm. kuljetuksia eri
           harrastuspaikoille.
          Kunnan kirjastopalvelut ja kansalaisopiston ohjelma ovat myös opiskelijoille tarjolla.

Vapaa-ajantoiminnan suunnittelusta ja ohjauksesta huolehtivat pääsääntöisesti asuntolanhoitaja ja – valvoja.


5.4.2      Maaseutuopisto, Kaustisen yksikkö

Opiskelija-asuntoloita on kaksi Raviradantien rivitaloasunnot A-D. Asunnot ovat neljälle hengelle
kalustettuja soluasuntoja, joissa on kaksi makuuhuonetta, keittiö, ja suihkutilat. Opiskelijoille on yhteisissä
tiloissa sauna pyykinhuoltotilat ja TV-huone. Asuntolanvalvoja asuu samassa pihapiirissä ja tarkistaa
asuntojenkunnon ja siisteyden säännöllisesti.

Funkkis-talon asuntolassa on 20 asuntolapaikkaa, 1 – 3 hengen kalustetut huoneet, yhteisenä tilana keittiö,
sauna, pesutilat ja pyykkitupa.

Vapaa-ajan toiminta

Oppilaskunta järjestää ja ideoi erilaista toimintaa opiskelijoille.
    mm. yhteinen harrastustoiminta
    edistää opiskelijoiden fyysistä ja psyykkistä kuntoa
    ideoi ja järjestää erilaisia tapahtumia ja teemapäiviä




                                                                                                             26
5.4.3   Perhon yksikkö

Perhon maaseutuopistolla on kaksi opiskelija-asuntolaa, Kaunotar ja Kulkuri. Kaunottaressa on neljä solua
nimeltään Lystikäs, Vilkas, Unelias ja Viisas Kulkurissa on myös neljä solua, Aku, Tupu, Hupu ja Lupu.
Jokaisessa solussa on 4 kahden hengen huonetta, kaksi wc- ja suihkutilaa ja yhteinen tupakeittiö. Yhteensä
majoituspaikkoja 64. Asuminen asuntolassa on maksutonta. Asuntolan toiminnasta huolehtii
asuntolanhoitaja.

Vapaa-ajan toiminta

Opiston ja Oppilaskunnan järjestämä toiminta:

       Kahvio avoinna iltaisin jossa on biljardi- ja pingispöytä
       Perhon keskuskoulun liikuntasalissa oppilaskunnanvuoro kerran viikossa (välineitä sähly,
        lentopallo tai sulkapallo)
       Talvella jääkiekkovuoro kaukalossa
       Atk-luokka on avoinna 2 iltaa viikossa
       Ratsastustunteja 2 kertaa viikossa

Perhon kunnan tarjoamat harrastusmahdollisuudet

       kuntosali
       valaistu pururata/hiihtolatu
       kansalaisopiston kurssit
       vapaapalokuntatoiminta
       lennokkikerho
       ampumarata
       yleisurheilu, pesäpallo, suunnistus
       Ainutkertaiset ulkoilureitit Humalajoen ulkoilukeskuksella ja Salamajärven kansallispuistossa
        erämaamaisemissa.




                                                                                                        27
5.5       Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto

5.5.1     Kälviän yksikkö

Kulttuuriopistossa on opiskelija-asuntopaikkoja ammatillisten ja kansanopistonlinjojen opiskelijoille 58.
Huoneet ovat kahdenhengen huoneita. Osassa huoneista on oma wc ja suihkutila. Kaikkien huoneiden
yhteydessä on keittomahdollisuus. Opistossa toimii päätoiminen asuntola-/vapaa-aikaohjaaja. Opistossa
toimii myös Alavuuden eritysammattikoulun AVA-ryhmä (ammatilliseen perusopetukseen valmentava- ja
kuntouttava opetus ja ohjaus), jossa on ympärivuorokauden järjestetty valvonta. Asuntolapaikkoja tuossa
yksikössä on yhteensä 16 paikkaa.

Vapaa-ajan toiminta

Opiston liikuntasalissa on järjestetty viikoittain opiskelijoille erilaista toimintaa:

         Sählyilta 3 kertaa viikossa; liikuntasalin käyttö
         Ilmainen kuntosalivuorovaraus Kälviän vapaa-aikakeskuksesta tai oman kuntosalin käyttö
         Opiskelijoiden sportti-klubi järjestää 1 – 3 kertaa kuukaudessa matkan Kokkolan vapaa-
          aikakeskukseen.
         Opiston oppilaskunta järjestää 2 – 4 teematapahtumaa lukuvuoden aikana, jotka toteutetaan
          iltapäivän ja illan aikana.
         Kälviän kunnan ylläpitämät liikuntamahdollisuudet mm. vapaa-aikakeskus ja urheilukenttä sekä
          pyöräilyreitit ovat opiston vieressä.
   
Vapaa-aikanaankin opiskelijat voivat käyttää:

         Beachvolleykenttää
         bänditilaa
         pianoja
         atk-tiloja
         taidetiloja, valokuvauspimiötä




                                                                                                       28
5.6   Asuntola- ja vapaa-aikatoiminnan laatukriteerit

 Määrälliset kriteerit              Laadulliset kriteerit
 Asuntolapaikkoja on riittävästi    Asuntolatoiminnan tulee luoda opiskelijoille turvallinen, viihtyisä
 saatavilla                         ja terveellinen opiskelu- ja asuinympäristö.
 Asuntolapaikat/opisto
                                    Asuntolatoiminta vahvistaa elämänhallinnan taitoja(säännöllisyys
 Asuntolan ohjaushenkilökuntaa on   elämäntavoissa, asuinympäristön ja henkilökohtainen siisteys,
 riittävästi.                       sosiaaliset taidot)

 Asuntolahenkilöstön                Asuntolatoiminnalle on olemassa selkeät säännöt ja ne ovat
 henkilöstöresurssi.                opiskelijoiden tiedossa.

 Ohjatun toiminnan määrä h/viikko   Asuntolahenkilöstö on pätevää ja täydennyskoulutusta ja
                                    työnohjausta tarjotaan tarvittaessa.
 Erityyppisiä kerhoja/toimintoja/
 lukuvuosi                          Vapaa-aikatoimintaa tarjotaan säännöllisesti, se on vaihtelevaa ja
                                    monipuolista.

                                    Vapaa-aikatoiminnasta tiedotetaan tehokkaasti.




                                                                                                          29
6     ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA OHJEISTUS
6.1   Johdanto ja toimintaympäristö

Lainsäädäntö

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 §:ssä määritellään erityisopetus seuraavasti:
”Vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi
erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluja tarvitsevien opiskelijoiden opetus annetaan erityisopetuksena.
Opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.
Koulutuksen järjestäjän erityisenä koulutustehtävänä on huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä,
erityisopetuksen yhteydessä annettavasta valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta sekä
opetukseen liittyvistä kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä.”

Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen 8 § edellyttää, että erityisopetuksessa opetus on
järjestettävä siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin
muussa ammatillisessa koulutuksessa.

Koko ikäluokka on koulutettava

Toisen asteen koulutuksen yleinen haaste on koko ikäluokan kouluttaminen. Opiskelupaikka ammatillisessa
koulutuksessa tai lukiossa on jokaisen nuoren oikeus huolimatta hänen mahdollisista oppimiseen liittyvistä
vaikeuksistaan. Tämä merkitsee sitä, että oppilaitokset joutuvat uudistamaan toimintatapojaan turvatakseen
tämän oikeuden kaikille nuorille. Nuoren kanssa yhdessä tulee miettiä yksilöllisiä ratkaisuja opintojen
läpiviemiseksi.

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena yksittäisen opiskelijan kannalta on alan ammatillisten perustaitojen
saavuttaminen ja niiden avulla työllistyminen, jatko-opintokelpoisuuden takaaminen ja hyvän elämän
edellytysten luominen. Tavoitteiden saavuttamiseksi osa opiskelijoista tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea,
jota kutsutaan erityisopetukseksi.
Erityisopetuksen avulla pyritään saavuttamaan ammatillisen koulutuksen tavoitteet niin pitkälti kuin se
opiskelijan omat edellytykset huomioon ottaen on mahdollista. Erityisopetus on suunnitelmallista ja
pitkäkestoista tukea opiskelijalle opintojen aikana.

Koulutuksen järjestäjän tehtävät ja vastuu

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tehtävänä on määritellä erityisopetuksen suunnitelma, järjestää
puitteet erityisopetuksen järjestämiselle ja myöntää puitteiden mukaiset resurssit erityisopetuksen ja –
järjestelyiden toteuttamiseen. Koulutusyhtymän johtoryhmä hyväksyy vuosittain päivitettävän
Opiskelijahuollon ja erityisopetuksen suunnitelman. Liitteenä K-P Koulutusyhtymän lukuvuoden 2006–2007
HOJKS-budjetti sekä toiminnan suunnittelu- ja seurantalomakkeet.

Opiskelijahuollon tiimi
Koulutusyhtymän yhteinen opiskelijahuoltotiimin tehtävänä on myös erityistä tukea tarvitseville
opiskelijoille tarjottavien uusien toimintamallien kehittäminen ja levittäminen koulutusyhtymän
oppilaitoksiin.

Opiskelijahuoltoryhmä
Opiskelijahuoltoryhmän tehtävänä on koordinoida erityisopetusta ja erityistukea oppilaitostasolla.
Opiskelijahuoltoryhmästä voidaan olla yhteydessä peruskoulujen oppilashuoltoryhmiin. Ennakkotietojen,
testien ja haastattelujen perusteella tehdään opiskelijahuoltoryhmässä ennakkokartoitus mahdollisista
erityisopiskelijoista. Opiskelijahuoltoryhmään tuodaan tiedoksi HOJKS-suunnitelmat.
Ks. 1.6.

Konsultoiva erityisopettaja
Konsultoiva erityisopettaja toimii erityiskasvatuksen asiantuntijana. Hän koordinoi ja konsultoi tarvittaessa
opiskelijoiden erityisen tuen arviointia ja määrittelyä, opiskelijan henkilökohtaisten tuki- ja ohjaustoimien
suunnittelua yhdessä opettajien ja tukihenkilöstön kanssa. Konsultoivat erityisopettajat ovat mukana
kehittämässä erityispedagogista koulutusta Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän henkilöstölle sekä


                                                                                                            30
osallistuvat lukitestien koordinointiin ja tulosten tulkintaan ja tarvittaessa tukitoimien suunnitteluun ja
opettajien konsultoitiin.

Luokanvalvojat / erityisopetuksesta vastaava opettaja ( ERVA)
Kokkolan ammattiopistolla erityisen tuen suunnittelu ja toteutus kuuluu luokanvalvojien tehtäviin. Muissa
yksiköissä on määritelty erityisopetuksesta vastaava opettaja, joka tehtäviin erityisopetuksen koordinointi
kuuluu.

Tulohaastattelut, lukivaikeusseulat, saattaen vaihdon viestit ja opettajien huolen ilmaisut ovat erityistuen
tarpeen määrittelyn apuna. Luokanvalvojat/ erityisopetuksesta vastaava opettaja myös viime kädessä
valvovat erityisen tuen toteuttamista ja päivittävät HOJKS:in säännöllisesti. Ensiarvoisen tärkeä tehtävä on
tiedottaminen opiskelijan huoltajille erityisopetuksen ja koulunkäymisen tavoitteiden toteuttamisesta. On
kuitenkin muistettava, että yli 18-vuotiaan opiskelijan opintomenestyksestä ei voi huoltajille tiedottaa,
mikäli opiskelija ei ole siihen antanut kirjallista lupaa. HOJKS – lomakkeessa on kyseistä suostumusta varten
oma tila.

Luokanvalvojat/ erityisopetuksesta vastaava opettaja arkistoivat henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä
koskevat suunnitelmat ja niihin liittyvät asiapaperit huolellisesti ja vastaavat siitä, ettei niihin liittyvä
informaatio joudu vääriin käsiin. Opintojen päätyttyä kyseiset asiapaperit toimitetaan arkistoitavaksi.

Tukihenkilöt
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukena voivat olla myös esimerkiksi koulunkäyntiavustaja,
apuopettaja, rinnakkaisopettaja ja vapaa-ajan tukihenkilö.

Terveydenhoitohenkilöstö
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa työskentelee tiiviisti myös terveydenhuoltohenkilöstö. Ks.
3. Terveydenhuoltopalvelut.




                                                                                                           31
6.2   Nivelvaiheyhteistyö ja alkukartoitukset

Saattaen vaihto

Tiedon kulun varmistamiseksi keväällä on pidetty ns. saattaen vaihto-palavereita, jolloin toisen asteen
opiskelijahuoltohenkilöstö on vieraillut peruskoulujen oppilashuoltoryhmissä kartoittamassa uusien
opiskelijoiden erityistarpeita. Saattaen vaihto- palavereilla on suuri merkitys HOJKS-opiskelijoiden
löytämisen ja tarkoituksenmukaisten tukipalvelujen järjestämisen kannalta. Tuen tarpeessa oleville
opiskelijoille pyritään turvaamaan saattaen vaihto myös työssäoppimisen, oppilaitoksesta toiseen
siirtymisen, työvoimatoimistoon ja työelämään siirtymisen yhteydessä.

Peruskoulusta toiselle asteelle siirtyvät opiskelijat täyttävät tiedonsiirtolomakkeen.
Tutkinnon suorittaneet erityistä tukea tarvinneet opiskelijat on voitu ohjata Reimari-projektiin.
www.reimari.kpedu.fi

Lisätietoja työssoppimisen tukemisesta ja tuetusta työllistymisestä www.kuntoutussaatio.fi
www.kuntoutussaatio.fi/terttu ja www.vates.fi

Alkukartoitukset

Alkuhaastattelulomakkeen voi lähettää jo kutsukirjeen mukana ja pyytää palauttamaan opiskelupaikan
vastauksen mukana tai tuomaan mukanaan ensimmäisenä koulupäivänä. Sen voi myös täyttää opintojen
alkuvaiheessa ammattiaineiden tai vaikka äidinkielen tunneilla.

Minä-kertomus
Opiskelijoita voi pyytää kirjoittamaan vapaamuotoisen kirjoitelman itsestään, perheestään, harrastuksistaan,
opiskelu- ja oppimiskokemuksista. Niistä voi tehdä huomioita myös kirjoittamisen vaikeudesta.

Oppimistyylitesti
Yksilölliseen oppimistyyliin voidaan perehtyä opinto-ohjauksen tunneilla tai muilla tunneilla. Jokainen
opiskelija voi itse etsiä itselleen sopivinta oppimistyyliä vaikka seuraavien Internetissä julkaistujen testien
avulla. Tuloksia voi pohtia yhdessä luokassa ja se tuottaa myös arvokasta tietoa erityistä tukea tarvitsevien
oppijoiden auttamiseksi.

Oppimistyyliä voi testata itse esimerkiksi seuraavissa osoitteissa:
www.uta.fi/tyt/verkkotutor/oppkeh.htm#taitotesti
www.dlc.fi/~tenviesti/oppimistyylit.htm
www.dlc.fi/~tenviesti/miellejarjestelmat.htm


Lukitestit ja matematiikan testi

Koulutusyhtymällä on käytössää Niilo Mäki-Instituutin julkaisema Lukivaikeuksien seulontamenetelmä
nuorille ja aikuisille.
Testi koostuu:
                1 Lukemisen ja kirjoittamisen itsearvioinnista
                2 Luetun ymmärtämisestä
                3 Kirjoitusvirheiden etsimisestä
                4 Sanojen erottamisesta toisistaan
                5 Sanelukirjoituksesta

Oppimisvaikeusseulan itsearviointiosuus antaa arvokasta tietoa mahdollisista oppimisvaikeuksista.
Suosituksena on että koulutusyhtymän jokaiselle aloittaneelle opiskelijalle tehdään ainakin luetun
ymmärtämisen ja sanan erottelu tehtävät. Lukivaikeustestien toteuttamisesta vastaa luokanopettaja/
erityisestä tuesta vastaava opettaja.
Matematiikan testejä tehdään matematiikan opettajien toimesta alakohtaisesti.

Konsultoiva erityisopettaja tekee tarvittaessa yksilöllisiä lukitestejä.


                                                                                                             32
6.3   Erityisopetuksen järjestämisen periaatteet ja prosessi

Erityisopetuksen peruste tilastokeskuksen tiedonkeruuta varten

Syy, joka edellyttää erityisopetusta:
01 = hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet
opiskelijat, joilla on diagnosoituja hahmottamisen, tarkkaavaisuuteen ja keskittymiseen liittyviä vaikeuksia
kuten AD/HD tai ADD
02 = kielelliset vaikeudet
opiskelijat, joilla on vaikeita lukemiseen, kirjoittamiseen ja puhumiseen liittyviä vaikeuksia kuten vaikea
lukiongelma, dysfasia tai dysleksia
03= vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt
opiskelijat, joilla on käyttäytymiseen liittyviä ongelmia, kuten sosiaalista sopeutumattomuutta
04= lievä kehityksen viivästyminen
opiskelijat, jolla on laajoja oppimisvaikeuksia, mutta ei kuitenkaan kohdan 5 mukaista vaikeaa kehityksen
viivästymää
05= vaikea kehityksen viivästyminen (keskivaikea tai vaikea kehitysvamma)
opiskelijat, jotka ovat saaneet peruskoulussa opetusta toiminta-alueittain ja jotka yleensä tarvitsevat
runsaasti henkilökohtaista avustusta päivittäisissä toiminnoissa
06= psyykkiset pitkäaikaissairaudet
                 mielenterveyden ongelmat, päihdekuntoutujat
07= fyysiset pitkäaikaissairaudet
                 kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä
08= autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet
09= liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus
                 tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus
10= kuulovamma
11= näkövamma
12= muu syy, joka edellyttää erityisopetusta

Luokittelun perustana käytetään ensisijaista erityisopetuksen tarpeeseen eniten vaikuttavaa vaikeutta tai
vammaa. Lievät vammat eivät ole erityisopetuksen peruste, ne kuuluvat normaalin tukiopetuksen piiriin.

HOJKS
Ammatillisessa koulutuksessa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)
laaditaan niille opiskelijoille, joiden opetus toteutetaan erityisopetuksena tai erillisinä opetusjärjestelyinä.
HOJKS on yksilöllinen kuvaus, joka kertoo opiskelijalle ja muille toimijoille miten opinnot toteutuvat
tuettuna. Se on myös moniammatillinen työkalu, joka jakaa tehtävät, vastuut ja roolit henkilöstölle
opiskelijan tukemisessa. HOJKS:ssa kuvataan esimerkiksi
1) erilaiset ennakkotiedot ja perustiedot opiskelijasta
2) suoritettavan tutkinnon, opetuksessa noudatettavat opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet ja
tutkinnon laajuus sekä opiskelijalle laadittu HOPS
3) peruste, jonka mukaan opiskelijan opetus annetaan erityisopetuksena
4) opetuksen ja kuntoutuksen tavoitteet
5) se, millaisia opiskelun edellyttämiä erityisiä opetus- ja opiskelijahuoltopalveluja opetuksessa annetaan
6) opiskelijan saamat henkilökohtaiset palvelut ja tukitoimet, joita opiskelija saa (esimerkiksi mielenter-
veystoimiston palvelut)
7) ohjaus, seuranta ja arviointi
8) suunnitelma työssäoppimisesta ja työllistymisestä (TOPS ja siirtymäsuunnitelma)

HOJKS sisältää henkilökohtaisen opetussuunnitelman (HOPS) ja se voi sisältää myös työssäoppimisen
suunnitelman (TOPS). Näiden laatimisesta on olemassa omat ohjeistuksensa, joihin tehdään yksilölliset
tarkennukset. HOJKS voi myös sisältää ammattiosaamisen näyttöä koskevan suunnitelman ja transitio- eli
siirtymäsuunnitelman. Opetuksen ja ohjauksen tavoitteiden lisäksi HOJKS voi siis sisältää myös muuta
kuntoutusta koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä.




                                                                                                              33
HOPS on puolestaan opiskelijan kehittymissuunnitelma, jossa on kuvailtu opiskelijan opintopolku. Sen
tehtävänä on tukea opiskelijan itsearviointia ja urasuunnittelua. HOPS:ssa tulee olla tutkinnon tavoitteet,
ajoitus, opintojen suorittaminen sekä suoritustavat ja arviointi.




                                                                                                         34
HOPS ja HOJKS laaditaan sähköisesti Primuksessa. Liitteenä ohjeet.

HOJKS 1- lomake on erityisesti virallisen suunnitelman tekoa varten. Siinä olevat kentät on täytettävä ja
siihen otetaan allekirjoitukset opiskelijalta ja huoltajilta. Se on päivitettävä 20.9. ja 20.1.
HOJKS 2- lomakkeeseen kootaan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) kuuluvia asioita.

HOJKSin, HOPSin ja ammattiosaamisen näyttösuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan
säännöllisesti. Ne muuttuvat koko ajan joustavasti opintojen edetessä ja rakentuvat eräänlaiseksi
portfolioksi, jonka avulla opiskelijan kehittymistä ja kasvua on mahdollista seurata.


6.4   HOJKS-prosessikaavio

 TIEDON KERUU                         VALMISTELU/VASTUU                            AIKATAULU
 Saattaen siirto tiedot               OHT-tiimi                                    huhtikuu/elokuu
       tiedonsiirto      palaverit
         peruskouluissa laadittu
         HOJKS siirtyy 2.asteelle
 Yhteishaun tiedot                    erityisopettaja, opinto-ohjaajat             kesä-elokuu
 tieto mukautuksesta
 Taustatiedot opiskelijalta           terveydenhoitaja                             kesä-elokuu
       siirtotietolomake
       nuorison terveystodistus
 Alkuhaastattelu                      ryhmänohjaaja/luokanvalvoja                  1.-3. opiskelupäivä
       lomake                                                                     vko 33–35
       henkilökohtainen
         keskustelu
 Alkukartoitukset                     opettajat                                    vko 33–36
       ammatillinen osaaminen
       matematiikka
       lukiseulat

 NIMEÄMINEN
 Nimeäminen osastoilla                luokanvalvojat/opettajat                     vko 36–37
                                      erityisopetuksesta vastaava
                                      erityisopettaja, opinto-ohjaaja,
                                      kuraattori, terveydenhoitaja
 Yhteydenotot huoltajaan              luokanopettaja/erityisopetuksesta vastaava
 Esitys HOJKS-opiskelijoista          OHR                                          vko 37
      opiskelijan allekirjoitus
      huoltajan allekirjoitus
 Päätös HOJKS-opiskelijoista          rehtori                                      20.9.
 TUEN ANTO, SEURANTA JA ARVIOINTI
 Tuen anto osastoilla             opettajat, erityisopetuksesta vastaava
 dokumentointi                    tukea antavat opettajat
 Arvio tukitoimien riittävyydestä opettajat/erityisopetuksesta vastaava
 ja opiskelijan suoriutumisesta   osaston kokoukset
 Tietojen              kerääminen opettajat, OHR, tiedoksi OHT
 mahdollisista uusista HOJKS-
 opiskelijoista




                                                                                                         35
6.5   Erityisopetuksen työtapoja ja menetelmiä

Erityisopiskelijan opetusryhmä:
1 Muiden opiskelijoiden kanssa samassa ryhmässä (integroitu)
2 Osin muiden opiskelijoiden kanssa, osin pienryhmässä
3 Erityisopetusryhmässä

Opetus- ja ohjausmenetelmät
Luokanvalvojan/ ryhmänohjaajan tehtävänä on seurata opiskelijoiden opintomenestystä. Suorittamattomat
kurssit ja runsaat poissaolot ovat merkkejä, joihin kannattaa puuttua mahdollisimman varhain.

Erityisopetus on opiskelijan oppimisen tukemista siten, että hän saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon
tavoitteet oppimisvaikeuksistaan ja/tai vammastaan huolimatta.
Erityisopetus on aina yksilöllistä opiskelijan vahvuuksiin ja tarpeisiin perustuvaa opetusta. Erityistä tukea
tarvitsevan opiskelijan opetus- ja ohjausmenetelmät valitaan yksilöllisesti ottaen huomioon opiskelijan tapa
oppia.
Tukiopetus ei ole erityisopetusta.
Monipuolinen opetus luo mahdollisuuksia oppimiselle; erityisopetus ei synny yksittäisistä menetelmällisistä
tempuista vaan opettajan ja opiskelijan/opiskelijaryhmän yhdessä rakentamasta oppimisprosessista.
Menetelmiä on toki paljon, ja niitä voi myös luoda lisää.

Erityisopetuksessa käytettäviä opetusmenetelmällisiä, pedagogisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi
seuraavat
1) ryhmätilanteisiin liittyvät menetelmät mm.
      yhteistoiminnallinen opiskelu
      projektiopiskelu
      samanaikaisopetus
      ongelmaperustainen opiskelu
      opiskelu pienryhmässä
      joustava ryhmäjaottelu
2) henkilökohtaiseen ohjaukseen liittyvät menetelmät mm.
      käytäntöpainotteinen, työvaltainen opiskelu
      tietokoneavusteinen opiskelu
      strukturoitu oppiminen
      yksilöllinen opiskelun ohjaaminen
      ohjaajan/koulunkäyntiavustajan ohjaus ja/tai tuki
      opiskelutehtävien tavoitteiden mukauttaminen
      tehostettu opinto-ohjaus
      opiskelutehtäviin käytettävän ajan joustavuus
3) työssäoppimiseen liittyvät menetelmät mm.
      yksilöllinen työssäoppimisen ohjaus ja järjestelyt
      opettajan tuki työssäoppimisessa
      lisätty työssäoppiminen

Rästipajat
Jokaisessa oppilaitoksessa on tarkoituksenmukaista järjestää rästipajatoimintaa. Rästipajan työntekijä ohjaa
opiskelijaa suorittamaan puuttuvia kurssisuorituksia.

Lisäopetus/ tukiopetus
Lisäopetusta voidaan antaa pitempiaikaisina jaksoina, jopa koko opiskeluajan jatkuvana.
Lisäopetusta voidaan antaa opetuksettomina aikoina ja / tai siirtämällä valinnaiskurssien suorittaminen
tuonnemmaksi. Lisäopetuksen tulee olla tiivistä, pitkäjännitteistä, tavoitteellista ja säännöllistä, joten siihen
tulee sekä opiskelijan että opettajan sitoutua. Lisäopetuksella saavutettuja tuloksia tulee arvioida HOJKSiin
kirjattujen tavoitteiden pohjalta.

Lisäksi tarvitaan tukiopetusta niille, jotka ovat tilapäisesti syystä tai toisesta jääneet opetuksesta jälkeen
kuten esim. pitkän sairasloman vuoksi. Motivaatiohäiriöisiä tämä tukimuoto ei kuitenkaan koske ellei
motivaatio-ongelma johdu nimenomaan edellä mainitusta syystä. Tukiopetusta voidaan antaa myös
hylättyjen kurssien uusintaan valmentavana opetuksena.
                                                                                                               36
Opiskelijalle voidaan antaa myös lukiopetusta.

Tukikurssit
Tukikursseja kehitetään niille, joilla ei aiemmissa opinnoissa ole ollut esim. ruotsia tai ovat varsinaisen
kurssin aikana saaneet hylätyn arvosanan. Kurssi voidaan suorittaa valinnaiskurssina.

Työpainotteiset opiskelutavat / Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa
Erityisopiskelijan työssäoppiminen suoritetaan pääsääntöisesti oppilaitoksen ulkopuolisella työpaikalla.
Työssäoppiminen voidaan suorittaa omassa oppilaitoksessa. Työssäoppimispaikkaa valittaessa on otettava
huomioon jokaisen opiskelijan omat lähtökohdat ja oppimisvalmiudet sekä sosiaaliset taidot.
Erityisopiskelijan työssäoppimispaikan henkilökunta valmennetaan ja informoidaan hyvin ennen
työssäoppimisjakson alkua. Yli 18-vuotiaan opiskelijan kanssa on keskusteltava siitä, mitä työpaikalle saa
opiskelijasta kertoa. Alle 18-vuotiaan opiskelijan kohdalla on keskusteltava asiasta opiskelijan lisäksi myös
huoltajien kanssa.

Koulunkäyntiavustaja/apuopettaja
Koulunkäyntiavustajaa/ apuopettajaa voidaan hyödyntää työsaleissa ja teoriatunneilla opettajan tukena
antamaan yksilöllistä ohjausta.
Koulunkäyntiavustajan/apuopettajan tehtävänä on opiskelijan kasvun tukeminen, avustaminen ja
oppimistilanteissa ohjaaminen. Hän auttaa opiskelijaa niissä toiminnoissa, joissa tämä ei kehitysvaiheensa,
vammansa tai sosiaalisen tilanteensa vuoksi selviydy itse.

Rinnakkaisopettaja
Samaa ryhmää voi opettaa kaksi opettajaa. Näin mahdollistetaan opetusryhmän opiskelijoiden eriyttäminen
ja yksilöllinen ohjaus.
Opettajat voivat olla samanaikaisesti työsalissa tai teoriatunnilla koko ryhmän kanssa. Toinen vaihtoehto on,
että ryhmän erityisopiskelijat muodostavat pienryhmän. Pienryhmää voi opettaa joko luokan oma opettaja
tai rinnakkaisopettaja. Opettajat voivat myös vaihdella tehtäviään muun luokan ja pienryhmän opetuksen
välillä.

Erityisryhmät
Koulutusyhtymän eräänä tehtävänä on tarjota vaihtoehtoisia reittejä ja toimintatapoja erityistä tukea
tarvitseville opiskelijoille.

 Koulutusyhtymässä toimivat pienryhmät
 Valmentava koulutus                                   Tutkintoon johtava koulutus
 Ammatilliseen peruskoulutukseen       ohjaava ja      Pienryhmät
 valmistava koulutus 20-40 ov ”ammattikymppi           Puhdistuspalveluala
                                                       Metalliala
 Maahanmuuttajien                  ammatilliseen       Integroitu opetus
 peruskoulutukseen valmistava koulutus 40 ov           Työpainotteinen opetus
                                                       - kaikki alat
 Valmentava ja kuntouttava
 opetus ja ohjaus 40 ov
 Ammatillinen startti




                                                                                                           37
6.6   Erityisopiskelijalle annettava tuki työssäoppimisen aikana

Ennen työssäoppimisjakson alkua opettaja käy opiskelijan kanssa tutustumassa työssäoppimispaikkaan.
Samalla tehdään opiskelijan ja työpaikan välinen sopimus. Työssäoppimisjakson alkaessa opettaja voi olla
opiskelijan tukena työssäoppimispaikassa 1-3 työpäivää opiskelijan tasosta ja sosiaalisuudesta riippuen.
Työssäoppimisjaksolle laaditaan opiskelijan tasosta riippuen joko normaalit tai mukautetut tavoitteet.
Tavoitteita voidaan jakson aikana tarvittaessa muuttaa. Työssäoppimisjakson työpäivien pituutta voidaan
erityisopiskelijan kohdalla tarvittaessa lyhentää. Erityisopiskelijan työssäoppimisen opintopolku
ammatillisessa peruskoulutuksessa.

                                    ENNEN                                TYÖSSÄOPPIMISJAKSON
 OPINTOJEN ALUSSA
                                    TYÖSSÄOPPIMISJAKSOA                  ALUSSA
 OPS                                Yhteistyö opiskelijahuolto-          Alkupalaveri ja tiedon siirto
 Erityisopetuksen ja opinto-        ryhmän kanssa ja muut                Perehdyttäminen, motivointi ja
 ohjauksen suunnitelma              tukipalvelut                         sitouttaminen
 Siirtymävaiheen yhteistyö (pk)     HOPSin ja HOJKSin päivitys           Yksilölliset ja sopivat tehtävät –
 Oppimisvalmiuksien kartoitus       Riittävä suunnittelu ja valmistelu   tavoitteiden varmistaminen
 Motivointi ja sitouttaminen        Opiskelijan motivointi               Ongelmakohtien ennakointi
 opintoihin                         Yhteistyö kodin kanssa               Tuen riittävyyden arviointi
 Yhteistyö kodin kanssa             Työssäoppimisen suunnitelma;         Vahvuuksien esiin tuominen
 HOPS, HOJKS                        sopiva ajankohta, työpaikka ja       Kolmikanta-yhteistyö
 Työssäoppimisen suunnitelma        tehtävät
 Työllistymisvalmiuksien            Tuen suunnittelu, saattaen vaihto
 kartoitus                          - työpaikkaohjaajan
 yhteistyö työelämän kanssa         valmentaminen
                                    Henkilökunnan valmentaminen

 TYÖSSÄOPPIMIS-            TOP-JAKSON                 TYÖSSÄOPPIMISJAK            OPINTOJEN
 JAKSON AIKANA             PÄÄTTÖVAIHEESSA            SON JÄLKEEN                 PÄÄTTÖVAIHEESSA
 Riittävästi ohjausta ja   Riittävästi ohjausta ja    Osaamisen seuranta ja       Realistinen ja
 tukea                     tukea palautetilanteessa   kehittämisalueiden          kannustava palaute
 Riittävästi aikaa         Palaute                    vahvistaminen               osaamisesta – jokainen
 Riittävän pilkotut        kolmikantaperiaatteella    HOPSin ja HOJKSin           osaa jotakin
 tehtävänannot             Opiskelijan itsetuntoa     päivittäminen               Moniammatillinen
 Säännöllinen seuranta     tukevaa konkreettista      Jatkosuunnitelmien          verkostoyhteistyö
 Riittävä tuki myös        palautetta sekä            vahvistaminen; tukea        Siirtymäsuunnitelma
 työpaikalle               osaamisessa että           konkreettisesti uusiin      Palaute oppilaitokselle
 Yksilölliset ja sopivat   kehittämis-alueilla        tavoitteisiin suunnaten     HOJKS-prosessin
 tehtävät                  Osaamisen                  Palaute työpaikalle,        onnistumisesta
 Ongelmakohtien            vahvistaminen              kodille, opettajalle,       Saattaen vaihto
 ennakointi                Jatkosuunnitelmien         opiskelijahuolto-           työelämääntai jatko-
 Vahvuuksien               tekeminen; työllisty-      ryhmälle ja muille          opintoihin
 esiintuominen             mismahdollisuuksien        tukitahoille                Onnistunut top-jakso on
 Väliarviointi             arviointi                  Työllistymisvalmiuk-        silta työelämään ja
                           Palaute myös kotiin        sien kehittäminen.          helpottaa siirtymistä
                                                      Sitouttaminen               Hyvä elämä
                                                      opintoihin, uusiin
                                                      jaksoihin ja
                                                      työllistymiseen ja/tai
                                                      jatko-opintoihin




                                                                                                              38
Ohjaus ja tuki ammattiosaamisen näytöissä

Ammattiosaamisen näytöt ovat keskeinen osa opiskelijan arviointia. Kaikilla opiskelijoilla toisen asteen
ammatillisessa koulutuksessa tulee olla mahdollisuus näyttää osaamisensa. Työelämän edellyttämää
osaamista mittaava ammattiosaamisen näyttö arvioidaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.
Opiskelijan oppimista tuetaan ohjaavalla arvioinnilla. Oppimisprosessin etenemisen jatkuvalla seurannalla
pyritään löytämään opiskelijan ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisen mahdollisuudet. Opiskelijalla
tulee olla mahdollisuus hankkia valmius näyttöön ennen näyttöä toteutetulla lähiopetuksella ja
mahdollisella työssäoppimisella. Näytön sisältö voi tarkentua työssäoppimisen aikana, kun opiskelijan
osaaminen varmistuu.

Ammattiosaamisen näyttö

Ammattiosaamisen näytöt annetaan kaikista ammatillisista opintokokonaisuuksista. Ne ajoittuvat koko
koulutuksen ajalle ja ovat keskeinen osa opiskelija-arviointia. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija
osoittaa tekemällä käytännön työtehtäviä, miten hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden
mukaisen työelämän edellyttämän ammattitaidon.

Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän kanssa. Näytöt järjestetään
mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Ammattiosaamisen näyttöjä voidaan toteuttaa
myös muissa työpaikoissa tai oppilaitosten työtiloissa.

Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan eri osapuolten yhteistyönä.

Opettaja:
    vastaa ammattiosaamisen näyttöjen käytännön suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä työelämän
       edustajan ja opiskelijan kanssa
    tiedottaa ja perehdyttää ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskelijoille ja
       työelämän edustajille
    havainnoi opiskelijan työskentelyä, kannustaa ja antaa tarvittaessa ohjausta
    osallistuu arviointikeskusteluun
    päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista (toimielin).

Opiskelija:
    perehtyy ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin
    suunnittele ja sopii yhdessä opettajan ja työelämän edustajan kanssa ammattiosaamisen näytön ja
       sen ajankohdan
    arvioi omaa osaamistaan.

Työelämän edustaja:
    perehtyy ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin
    osallistuu ammattiosaamisen näyttöjen suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa
    huolehtii siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaantua näytössä
       vaadittavaan osaamiseen
    perehdyttää opiskelijan ammattiosaamisen näyttöjen osalta toimipaikan toimintatapoihin,
       työtiloihin, koneisiin ja laitteisiin sekä toimipaikan työsuojelu- ja työturvallisuusohjeisiin
    havainnoi opiskelijan työskentelyä, kannustaa ja antaa tarvittaessa ohjausta
    informoi näytöistä muita työyhteisön jäseniä
    osallistuu arviointikeskusteluun
    päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista (toimielin).

Huoltaja:
    hyväksyy opiskelijan HOJKS:an allekirjoituksellaan.




                                                                                                        39
Ammattiosaamisen näytön toteutus

Tavoitteena

       opiskelija kokee onnistuneensa näytöissä
       opiskelija kokee saavuttaneensa tavoitteensa
       opiskelija tiedostaa omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan
       opiskelija kokee saaneensa riittävästi ohjausta ja tukea
       saadaan todellinen näyttö opiskelijan osaamisesta

Keskeistä näyttöjen onnistumisessa

       opiskelija kohdataan yksilönä
       opiskelijan vahvuuksia korostetaan
       asennoituminen erilaisiin oppijoihin on positiivista
       sekä oppilaitoksissa että työpaikoilla on riittävästi resursseja opiskelijan ohjaamiseen
       käytetään monipuolisia ohjauksen menetelmiä
       arviointi on avointa
       suunnitteluun ja ohjaamiseen varataan aikaa, poppakonsteja ei tarvita.

Ennen näyttöä

Ennen näyttöä selvitetään, onko opiskelijalla oppimisvaikeuksia. Ne ovat aina yksilöllisiä ja ilmenevät
opiskelijoilla eri tavoin. Opiskelijalle pitää järjestää riittävästi tukitoimia ja ohjaamista näyttöprosessin
aikana. Opiskelijalla, työpaikkaohjaajalla ja opettajalla tulee olla yhtäläinen ja selkeä näkemys
ammattiosaamisen näytön tavoitteista.

Miten opiskelija valmistetaan näyttöön?

Ammattiosaamisen näyttö ei saa olla opinnoissa etenemisen este. Siksi on tärkeä madaltaa osaamisen
näyttämisen kynnystä tiedottamalla ja keskustelemalla asiasta riittävästi.

       Opintojen alusta lähtien tiedotetaan opiskelijalle opintojen sisällöstä ja tulevista ammattiosaamisen
        näytöistä.
       Oppilaan osaaminen kartoitetaan ja sovitaan annetavasta lisätuesta, jos siihen ilmenee tarvetta.
       Opintojen alussa tehdään opiskelijan henkilökohtainen näyttöjen toteuttamissuunnitelma, joka
        sisältää aikataulun. Osaaminen hankitaan ja varmistetaan ennen näyttöä. Aikataulusta voi
        tarvittaessa poiketa. Jos kirjallinen tuottaminen on hankalaa, opiskelija voi kertoa suunnitelman
        suullisesti.
       Ohjattaessa opiskelijan oppimista löydetään yhdessä hänen kanssaan vahvuudet ja
        kehittämistarpeet. Näin hänelle löydetään sopiva näyttöpaikka, jossa opiskelijan vahvuudet tulevat
        esiin.
       Ammattiosaamisen näytössä opiskelija pitää saada keskittymään siihen mitä hän osaa, sillä
        onnistuminen omien vahvuuksien kautta kannustaa oppimaan lisää.
       Tunnistetaan myös kehitettävät asiat.
       Ennen näytön antamista opiskelijan olisi hyvä tehdä itsearviointi, jotta jälkeenpäin voidaan
        tarkistaa, miten tavoitteeseen on päästy. Ohjaavalla opettajalla tulee olla aikaa käydä arviointi läpi
        yhdessä opiskelijan kanssa.
       Opintojen edetessä opiskelija opetetaan eri toimintojen kautta arvioimaan itseään ja osaamistaan.
       Ennakkoon opiskelija voisi tehdä myös ns. harjoitusarvioinnin, jotta hän tietää mihin tulee panostaa
        näytön aikana.
       Näyttöpaikan tulee olla tuttu. Tarvittaessa opiskelijan on saatava harjoitella ja opiskella näyttöä
        koulussa tai työpaikalla!
       Opiskelijalla kerrotaan, että hänen ei tarvitse osata kaikkea tässä vaiheessa, vaan näyttö on paitsi
        arviointi- myös oppimistilanne vrt. oppitunnit.
       Opiskelijan kanssa käydään näyttö läpi: tehtävät, työympäristö ja muut näyttöön liittyvät käytännön
        asiat, vähentäen samalla ylimääräistä jännitystä.
       Opiskelijalle annetaan tukihenkilön tiedot, jotta hänen ei tarvitse jäädä yksin kysymysten kanssa.
       Ohjeistus tehdään selkeästi sekä kirjallisesti että suullisesti.
       Opiskelijaa tuetaan kannustamalla. Sillä vahvistetaan hänen itsetuntoa ja vähennetään jännitystä.
        Pienikin lause, kuten sinä pystyt siihen, voi olla ratkaiseva.
                                                                                                            40
Miten huoltaja valmistetaan näyttöön?

        Vanhemmille tiedotetaan erityisopiskelijan opinnoista, näytöstä ja kehityksestä opintojen alusta
         lähtien. Tällä tavoin heidät pyritään sitouttamaan opiskelijan tukemiseen ja kannustamiseen.
        Päivittyvä HOPS on hyvä tiedottamisen väline. HOPSiin tutustumalla huoltajat voivat seurata
         nuoren opintopolkua.
        Sitouttamalla huoltajat tukiverkosto laajenee, ja valvovan opettajan taakka huolehtia kaikesta
         kevenee.

Miten työelämän edustaja valmistetaan näyttöön?

        Informoidaan ammattiosaamisen näytöistä mahdollisimman paljon ja perehdytetään
         arviointitehtävään hyvin.
        Koulutetaan ammattiosaamisen näyttöjen ohjaamiseen.
        Mitä näyttö sisältää, miten se tapahtuu käytännössä ja mikä on työpaikan vastuu?
        Selvennetään ammattiosaamisen näytön ja näyttötutkintonäytön erot.
        Näytön antajana on nuori, joka on vasta- alkaja työelämässä ja ammatillisessa kehityksessään.
         Tilannetta ei voi verrata aikuisen näyttöön!
        Sitoutetaan työpaikka yhteistyöhön ja palautteeseen.

Miten ohjaava opettaja valmistautuu näyttöön?

        Tiedotetaan kaikille osapuolille riittävästi. Opettajalle itsestään selvältä tuntuva asia voi olla
         arvokasta tietoa esimerkiksi työpaikkaohjaajalle.
        Selvitetään opiskelijalle
        suullisesti, kirjallisesti ja selvästi, mitä opintokokonaisuuksia näyttö sisältää ja mitä kaikkea siihen
         liittyy.
        kuinka paljon näytön ohjaajalle voi kertoa oppimisvaikeuksista ja miten se huomioidaan näytössä.
        Selvitetään opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle
        kuinka paljon näytön aikana voi kysellä, ja miten se vaikuttaa arviointiin.
        mitä näyttö sisältää, ajankohta ja miten se toteutetaan.
        onko opiskelijalla oppimisvaikeuksia.
        Kannustetaan, tuetaan ja ohjataan realistisesti.

Näytön aikana

Alussa
        Perehdyttäminen, motivointi, sitoutuminen ja sitouttaminen
        Näytön toteuttamissuunnitelman kertaus
        näytön kuvaus
        tavoitteet
        Pelisäännöt
        Opettajan, työpaikkaohjaajan ja opiskelijan roolit
        Ohjeiden ja tehtävien kertaaminen
        Tarkentakaa, ketkä ovat läsnä näyttötilanteessa, sillä opiskelija jännitys
        Lisäohjaus ja harjoittelu tarvittaessa: opiskelijaa ei saa ohjata näyttöön, mikäli hänellä ei ole
         mahdollisuutta suoriutua siitä
        Fyysisten ja psyykkisten rajoitusten huomioiminen
        Vahvuuksien korostaminen
        Sopikaa tarvittaessa mahdollisesta työn vaatimasta lisäajan käytöstä
        Kestäessä
        Keskustelu ja varmennus tehtävän tekemiseen
        Tukea esimerkiksi kirjallisten ohjeiden tulkitsemisessa




                                                                                                               41
Ohjaus
      ohjeiden täsmentäminen, tavoitteiden ja tehtävien selventäminen
      vaikean vaiheen yli ohjaaminen esimerkiksi kysymyksillä
      Kannustaminen ja rohkaisu
      Osaamisen seuranta ja havainnointi / Seurataan ja havainnoidaan näytön edistymistä, jotta voidaan
       ajoissa puuttua esim. työturvallisuutta vaarantaviin tilanteisiin.
Lopussa
    Keskustelu arviointikohtien ja kriteerien toteutumisesta, ohjaus ja tukeminen
    Osaamisen vahvistaminen
    Ohjaus näytön päättämiseen
    Korostetaan, että oppiminen kehittyy koko ajan ja opiskelija on oppimassa; hänen ei tarvitse olla
       täydellinen ja valmis ammatti-ihminen

Näytön jälkeen

        Annetaan palaute ja käydään kehittämiskeskustelu:
        Opiskelija, työssäoppimisen ohjaaja ja opettaja osallistuvat
        Opiskelija esittää oman itsearviointinsa, jota opettaja voi tarkentaa lisäkysymyksillä
        Näyttökokemukset käsitellään selkeäksi ja kerratusti. Käydään läpi näytössä menestyminen ja
         esiintyneet ongelmakohdat
        Opiskelijan kehittämiskohdat konkretisoidaan
        Tarkennetaan henkilökohtaista opetussuunnitelmaa seuraavaa näyttöä ja tarvittavaa tukea ja
         ohjausta varten
        Kirjallisia tehtäviä voidaan täydentää suullisesti ja toiminnallisesti.

Mikäli osaaminen ei ole riittävää:

        Suunnitellaan uusintanäyttö, joka voidaan tehdä osanäyttöinä
        Tehdään tukisuunnitelma
        Käytetään mukautettuja tavoitteita
        Päivitetään HOPS / HOJKS, joihin sisältyy näyttöjen toteuttamissuunnitelma.

Kun näyttö hyväksytään:

        Päivitetään HOPS, johon sisältyy opiskelijan näyttöjen toteuttamissuunnitelma
        Valmistaudutaan seuraavaan näyttöön
        Tarkennetaan opiskelijan osaamisen vahvuudet ja kehittämiskohteet.




                                                                                                      42
6.7   Ohjaus ja tuki ammattiosaamisen näytöissä

 ENNEN NÄYTTÖÄ                  NÄYTÖN AIKANA                         NÄYTÖN JÄLKEEN

 Selvitetään oppimis-           Alussa                                Pidetään arviointi-keskustelu ja
 vaikeudet ja muut              Perehdytetään, motivoidaan ja         kootaan sovitusti palaute.
 näyttöihin vaikuttavat         sitoutetaan.
 seikat (HOJKS).                Kerrataan ammattiosaamisen näytön     Arviointikeskustelussa ovat
 Suunnitellaan                  toteuttamissuunnitelma:               mukana opiskelija, opettaja ja
 näyttöprosessiin riittävät     Pelisäännöt                           työpaikkaohjaaja.
 tukitoimet ja ohjaus.          Tehtävät
                                Näyttöön osallistuvat henkilöt        Opiskelija esittää oman
 Varmistetaan, että             Lisäohjaus ja harjoittelu             itsearviointinsa, jota opettaja
 tavoitteet ovat selvillä eri   Opiskelijan fyysiset ja psyykkiset    tukee lisäkysymyksillä.
 osapuolille.                   Opiskelijan vahvuudet
                                Mahdollinen lisäaika.                 Näyttökokemus puretaan.
 Varmennetaan opiskelijan                                             Käsitellään menestyminen ja
 osaamista.                     Kestäessä                             ongelmat.
                                Keskustelu ja varmennus tehtävän      Opiskelijan osaamisen
                                tekemiseen                            kehittämisalueet konkretisoidaan.
                                Tuki kirjallisten ohjeiden            Korostetaan opiskelijan
                                tulkitsemiseen                        kehittymistä jatkuvana
                                Ohjaus                                prosessina.
                                Ohjeiden täsmennys, tavoitteiden ja   Tarkennetaan HOPS / HOJKS
                                tehtävien selvennys                   seuraavaa näyttöä, tarvittavaa
                                Vaikean vaiheen yli ohjaus            tukea ja ohjausta varten.
                                Kannustus ja rohkaisu
                                Osaamisen seuranta ja havainnointi.   Mikäli tavoitteita ei saavutettu:

                                Lopussa                               Suunnitellaan uusintanäyttö
                                Keskustelu, ohjaus ja tuki            mahdollisena osanäyttönä
                                Arviointikeskustelusta sopiminen.     Tehdään tukisuunnitelma
                                                                      Käytetään tarvittaessa
                                                                      mukautettuja tavoitteita
                                                                      Päivitetään HOPS / HOJKS.




                                                                                                          43
Opettajan muistilista:

 Tehtävät                                                          pvm   pvm / huom.

 Valmistelu
 Suunnittele näyttöjen aikataulutus ja toteutus
 Kerro ja selvitä opiskelijoille, mitä näytöillä tarkoitetaan
 Järjestä tarvittaessa harjoitusnäyttö
 Käy opiskelijan kanssa tavoitekeskustelut ja selvitä tuen määrä
 ja laatu
 Varmista työssäoppimispaikat
 Kokoa opiskelija- ja työpaikkakohtaiset näyttöaineistot
 Päivitä HOPS ja HOJKS

 Toteutus
 Varmista     näyttöön      liittyvät  asiat     opiskelijan ja
 työpaikkaohjaajan kanssa ennen näyttöpäivää
 Anna näyttömateriaali hyvissä ajoin opiskelijalle
 Anna näyttömateriaali hyvissä ajoin työpaikkaohjaajalle
 Tarkenna näytön osapuolten roolit
 Varmista ohjauksen määrä ja tehtävän laajuus suhteessa
 tavoitetasoon eri osapuolille

 Dokumentointi
 Arviointikeskustelun pöytäkirja ja liitelomakkeet
 Priimukseen kirjaaminen
 Tavoitekeskustelu opiskelijan kanssa:
 HOPS/HOJKS –päivitys
 Kokoa opiskelijapalaute / työpaikkaohjaajapalaute




                                                                                       44
Ammattiosaamisen näytön arviointi

Opiskelijan arviointi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä

Tutkintokohtaisessa opetussuunnitelmassa on kuvattuna opiskelija-arviointi koulutusyhtymän yhteisen
opetussuunnitelman mukaisesti.

Arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelijaa omien tavoitteiden saavuttamiseen sekä tuetaan
opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä ja kasvua ammatti-ihmisenä. Arvioinnin lähtökohtana ovat
opetussuunnitelmien perusteissa kuvatut opintokokonaisuudet ja osaamisen tavoitteet. Opiskelijan
itsearviointi tukee oppimisprosessia. Arviointi ja siihen sisältyvä arvosanojen antaminen tuottavat tietoa
opiskelijan osaamisesta opettajille ja työnantajille. Opiskelija saa jatko-opintokelpoisuuden, mikäli arviointia
ei ole mukautettu.

Opintojen alussa arvioidaan opiskelijan lähtötaso: mitä hän jo osaa ja mitä hänen tulee opiskella
tutkintokohtaisen opetussuunnitelman tavoitteet saavuttaakseen. Aiemmin hankittu osaaminen
tunnustetaan sovitusti osaksi tutkintoa. Nämä kirjataan HOPS:aan. Arviointikeskusteluissa seurataan ja
ohjataan oppimista ja samalla päivitetään opiskelijan HOPS / HOJKS.

Opiskelijalle kerrotaan opintokokonaisuuksittain todistuksiin tulevien arvosanojen muodostuminen ja
käytettävät arviointimenetelmät. Oppimisen ja arvioinnin edellytyksenä on, että opiskelija osallistuu hänelle
tarjottuun opetukseen HOPS:n mukaisesti. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa määritellään, mikäli
tietyt opinnot ovat edellytyksenä seuraavien opintojen suorittamiselle.

Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän toimielimen
määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen ammattiosaamisen näytön jälkeen
käytävässä arviointikeskustelussa. Näyttötodistukseen tulee opintokokonaisuudesta vain yksi arvosana. Jos
opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen on näytetty useassa näyttötilanteessa osanäyttöinä, jokaisen
osanäytön arviointi vaikuttaa arvosanaan. Arvosanaa ei kuitenkaan saa antaa laskemalla keskiarvoja
osanäyttöjen arviointituloksista. Opettaja kokoaa näyttötodistukseen annettavaa arvosanaa varten
tarvittavan tiedon näyttöjen dokumentoidusta aineistosta ja tarvittaessa arvioijia haastattelemalla. Päätös
arvosanasta tehdään opintokokonaisuuden viimeisen osanäytön arvioinnin yhteydessä. Näin opiskelijalle
annetaan mahdollisuus oppia ja kehittyä. Arviointi painottuu opintojen päättövaiheeseen, ja siinä mitataan
aina opiskelijan sen hetkistä osaamista.

Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut hyväksytysti tutkintoon kuuluvia opintoja, tulee järjestää mahdollisuus
uusintaan tai arvosanan korottamiseen. Koulutusyksikkö voi määritellä uusimiskertojen ja korotusten
lukumäärän ja ajankohdan. Opiskelijalle tulee järjestää tarvittavia ohjaus- ja tukitoimia.

Arvioinnin perusteena oleva aineisto tai riittävä dokumentaatio aineistosta säilytetään vähintään 12kk sen
jälkeen, kun opiskelija on saanut tiedon saamastaan opintokokonaisuuden arvosanasta.

Ammattiosaamisen näytön arviointi

Arvioinnin kohteet ja kriteerit

Arvioinnin kohteet ammattiosaamisen näytöissä ovat :

       työprosessin hallinta
       työtehtävän hallinta
       työturvallisuuden hallinta
       työn perustana olevan tiedon hallinta
       kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen
       yhteiset painotukset

Työn perustana olevan tietopohjan hallinnasta tehdään havaintoja työsuorituksen aikana. Mikäli tietopohja
ei tule työskentelystä selkeästi esille, se selvitetään tarkentavilla kysymyksillä joko joustavasti työn aikana
tai arviointikeskustelussa.




                                                                                                              45
Arviointikriteerit on määritelty valmiiksi kansallisissa näyttöaineistoissa arvioinnin kohteittain tasoille T1,
H3 ja K5. Arviointiasteikko ammattiosaamisen näytöissä on sama kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa.
T1 – taso toteutuu usein ohjattuna. Mikäli opiskelijan osaaminen ei yllä T1 – tasolle, häntä arvioidaan
mukautettujen kriteerien mukaisesti. Arviointi voidaan antaa sanallisena erityisopetuksessa.

Arvioinnin toteutus

Opettaja toimii opetussuunnitelman arviointikriteerien tulkkina.

Arviointia helpottaa selkeä arviointilomake.
Periaatteet
     arvioinnin keskeisenä tarkoituksena on tukea näytön suorittajaa
     arvioinnin periaatteet ja kriteerit kirjataan selkeästi ja käydään yhdessä läpi jo ennen näyttöä
        (henkilökohtainen       näytön     toteuttamissuunnitelma),    opiskelijan    osaamista     verrataan
        opintokokonaisuuksien tavoitteisiin ja niiden pohjalta laadittuihin arvioinnin kriteereihin
     arviointilomake laaditaan mahdollisimman selkeäksi ja helppokäyttöiseksi
     näytön arvioinnin kohteet ja kriteerit tulee olla samoja, vaikka toteutusta on yksilöllistetty ja
        työpaikan edellytykset ja toiminta on otettu huomioon
     tuen ja ohjauksen määrä voi vaikuttaa arviointiin (arviointikriteereissä määritellään miten)
     arvioidaan toimintaa (ei henkilöä), keskitytään siihen miten työ tehdään
     tarkastellaan näytön suoritusta, tavoitteita ja tuloksia
     opiskelijaa tuetaan itsearvioinnista, palautekeskustelun tulee olla avointa ja kannustavaa
     arviointitietoa kerätään havainnoinnin lisäksi kysymällä suorittajalta tarkennuksia ja perusteluja
        näytön kestäessä
     lukivaikeus ei saa vaikuttaa arvosanaan
     arviointitapojen valinnalla varmistetaan, että kaikki opiskelijat voivat osoittaa osaamisensa; kullekin
        opiskelijalle valitaan hänelle parhaiten soveltuva arviointimenetelmä
     ammattitaitovaatimuksista ei tingitä oppimisvaikeuksien vuoksi, työn laatu määräytyy yrityksen
        laatuperusteiden mukaan

Näyttötodistus

Opiskelijan tutkintotodistus on kaksiosainen. Se sisältää sekä todistuksen suoritetuista opinnoista,
päättötodistuksen, että näyttötodistuksen. Näyttötodistuksesta käy ilmi opiskelijan näytöin osoittama
ammattitaito, ja se perustuu joko sanalliseen arviointiin tai numeroarviointiin. Tutkintotodistuksen
saaminen edellyttää, että kaikki näytöt on suoritettu hyväksyttävästi.

Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opettaja, työelämän edustaja
ja opiskelija. Arviointikeskustelussa jokainen arvioitsija tuo esille arviointinsa perusteluineen. Opiskelijan
itsearviointi on olennainen osa näyttöjen arviointia. Opiskelijaa ohjataan koko opiskelun ajan arvioimaan
omaa osaamistaan suhteessa hänen omiin tavoitteisiinsa.

Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta
muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Opiskelijaa arvioidaan suhteessa ennalta
asetettuihin tavoitteisiin ja hänen osaamistaan verrataan ennalta määriteltyihin arviointikohteisiin ja
kriteereihin.




                                                                                                             46
6.8   Arviointi erityisopetuksessa


Erityisopiskelijan arvioinnissa noudatetaan pääsääntöisesti samoja periaatteita kuin vastaavassa muussa
ammatillisessa koulutuksessa. Silloin kun opetussuunnitelman tavoitteita on mukautettu, tehdään tästä
merkintä todistukseen. Tällöin HOJKS:iin liitetään myös mukautetut arviointikriteerit. Erityisopiskelija voi
saada tutkintotodistuksen, vaikka tutkinnon tavoitteita olisikin mukautettu. Mikäli tutkinnon tavoitteet
jäävät olennaisilta osin puutteelliseksi, annetaan todistus opintoihin osallistumisesta. Todistusta voi
täydentää kuvaamalla sanallisesti sitä, mitä opiskelija parhaiten osaa.

Prosessin seuraamisen ohella arviointimenetelmiä voivat olla mm.
     Haastattelu, valokuva-kertomus, video, esitelmä, toimintakuvaus, demonstraatio, portfolio, työkan-
        sio
     Kotitentit, pari- tai ryhmä-tentit
     Koekysymysten antaminen ennakkoon
     Kokeet, joissa materiaali saa olla esillä
     Suulliset kokeet

Erityisopetuksessa ammattiosaamisen näytöt voidaan arvioida myös sanallisesti. Päättötodistukseen kaikille
opintokokonaisuuksille on annettava arvosana. Erityisopiskelija saa tutkintotodistuksen, vaikka tavoitteita
on mukautettu. Tavoitteet ja arviointi mukautetaan, mikäli opiskelija ei saavuta T1:n tavoitteita tukitoimista
huolimatta. Mukautukset kirjataan tarkasti suhteessa opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteiden T1:n
tavoitteisiin. Sanallisessa arvioinnissa täsmennetään, mitkä tavoitteista on saavutettu ja mitkä mukautetaan.

Osaamista seurataan koko opiskelun ajan, ja opiskelijalla on vielä mahdollisuus antaa uusi näyttö
osaamisestaan normaalein tavoittein.

Maahanmuuttajaopiskelijan arviointi

Ammatilliset tavoitteet ovat samat kuin muidenkin opiskelijoiden. Opiskelija arvioidaan samojen
arviointikriteerien mukaan kuin muut opiskelijat painottaen käytännön työn hallintaa sekä erilaisia
monipuolisia suullisia arviointimenetelmiä. Kielitaidon puutteellisuus ei saa vaikuttaa heikentävästi
arvosanaan. Jos opiskelija ei täysin hallitse opetuskieltä, opiskelun alkuvaiheessa voidaan olla antamatta
arvosanaa kirjallista hallintaa vaativissa opinnoissa.

Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen esteet. Ne
otetaan huomioon näytön suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdollista näyttää todellinen
osaamisensa. arviointikriteerit on näyttöaineistossa ilmaistu selkeästi työhön liittyvänä toimintana ja
tekemisenä, joten ne soveltuvat hyvin myös erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin
pohjaksi.

Erityisopetuksessa voidaan joskus tarpeen niin vaatiessa käyttää yksilöllisiä arvioinnin kriteereitä, jotka
määritellään yleisen opetussuunnitelman T1 tason tavoitteiden alle.

Jos opintokokonaisuus suoritetaan yksilöllistetyin tavoittein, opiskelijalla on oikeus suorittaa myös näyttö
niiden mukaan. Tällöin erityisopettaja tai erityisopetuksen vastaava on mukana näytön suunnittelussa ja
todistuksessa on maininta, että tavoitteet ovat mukautettuja.

Mukautettu opetus

Mukauttamisen tulee olla perusteltua, se ei saa olla itsetarkoitus. Pääsääntöisesti pyritään saavuttamaan
normaalitavoitteet vähintään T 1-taso riittävillä tukitoimilla.
Mukauttaminen voi merkitä
    • suppeampia tavoitteita, yksilöllistämistä
    • tavoitteiden pilkkomista osatavoitteiksi,
    • vähemmän opiskeltavia asioita,
    • enemmän ohjausta ja tukea,
    • erilaisia oppimateriaaleja (materiaaleja voidaan esimerkiksi muokata yksilöllisemmäksi, tekstejä
       muuttaa selkokielelle ja käyttää kuvia oppimisen apuna),

                                                                                                            47
       • erityisiä opetusmenetelmiä ja
       • tuttuja oppimisympäristöjä.

Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus on suunniteltava siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa
määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteita voidaan
mukauttaa opiskelijan edellytyksen mukaan joko niin, että kaiken opetuksen tavoitteet on mukautettu, tai
vain yhden tai useamman opintokokonaisuuden tavoitteet mukauttaen. Opetuksessa tulee tukea opiskelijan
vahvoja osaamisalueita, jotta tämä sijoittuisi paremmin työhön. Opiskelijan edistymistä tulee seurata
koulutuksen aikana, ja henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia on muutettava tarpeen mukaan.
(Opetussuunnitelman perusteet).

Mukauttamisen perusteita voivat olla esim.:
   aiempi mukautus perusopintoihin tai erittäin heikko todistus peruskoulusta
   heikko opintomenestys yhdessä tai useammassa aineessa
   huomattavia puutteita asioiden ymmärtämisessä
   lähtötason mittausten heikot tulokset
   tunnollisuudessa ja yritteliäisyydestä huolimatta opinnot eivät etene
   lukivaikeuden vaikutus
   hahmotushäiriön vaikuttaminen haittaavasti opintoihin
   kehityksen viivästymä (diagnosoitu)
   motoriikkavaikeudet

Mukautuksen prosessi
Jokaisella opettajalla, joka huomaa puutteita opiskelijan opintomenestyksessä, on velvollisuus ottaa
luokanvalvojaan yhteyttä. Luokanvalvoja selvittää yhdessä ko. opettajan kanssa:
     voidaanko tukitoimilla vaikuttaa opintomenestykseen
     onko opiskelijalla muissa opintoaineissa ilmennyt vaikeuksia
     onko opiskelija aiemmin todettu erityisopiskelijaksi
     onko opiskelija perusopinnoissa ollut mukautettu

Selvityksen jälkeen luokanvalvoja keskustelee tilanteesta opiskelijan kanssa, tilanteessa voi olla myös
aineenopettaja mukana. Sen jälkeen asia viedään opiskelijahuoltoryhmään, jossa mietitään kuka ja miten
vanhempiin otetaan yhteyttä. Huomioitavaa on, että huoltajalta on saatava lupa mukautukseen. Mukautus
tulee perustella siten, että huoltaja ja opiskelija saavat siitä positiivisen ja opiskelijalle edullisenkuvan. Täysi-
ikäisen opiskelijan kohdalla päätöksen tekee opiskelija itse.
Mukautuksesta laaditaan aina kirjallinen sopimus, jonka allekirjoittavat opiskelija, huoltaja ja luokanvalvoja.
Asiakirjasta otetaan opiskelijahuoltoryhmälle              kopio. Jokaiselle mukautetulle opintojaksolle/
opintokokonaisuudelle laaditaan mukautetut tavoitteet ja niiden pohjalta arviointikriteerit.

Mukautetun opiskelijan arviointi
Opiskelijan arvioinnissa tulee noudattaa samoja periaatteita kuin muutoinkin. Kun opetussuunnitelman
tavoitteita on muutettu lain 630/98, 20 §:n 2 ja 3 mom:in perusteella, siitä on tehtävä merkintä todistukseen.
Opiskelijan tulee saada tutkintotodistus, vaikka tutkinnon tavoitteita olisi mukautettu.
Sosiaali- ja terveysalalla tutkintotodistusta ei voi antaa, jos tavoitteita on mukautettu keskeisiltä osilta.
Lääkelaskuja ei voi mukauttaa.

Mukautetuista tavoitteista on tehtävä alaviitemerkinnät tutkintotodistukseen. Arviointi on suoritettava
mukautettuihin tavoitteisiin suhteutettuna, jolloin tavoitteille on laadittava arviointikriteerit. Arvosana-
asteikon on oltava sama kuin yleensä käytössä oleva. Kiitettävä K5*, hyvä H4*- H3*, tyydyttävä T2*-T1*.
Opetushallituksen ohjeet mukautettujen arviointikriteerien laadinnasta. Opiskelijan on tiedettävä, että
mukautettujen tavoitteiden mukaan suoritettu koulutus saattaa vaikuttaa jatko-opintoihin pääsyyn ja niissä
menestymiseen. Jos opinnot jäävät olennaisilta osin puutteelliseksi, on tutkintotodistuksen sijasta annettava
todistus suoritetuista opinnoista. Sen liitteenä tulee antaa selvitys siitä, mitä opiskelija parhaiten osaa.
Mukautetuissa opintokokonaisuuksissa noudatetaan ainekohtaista mukautettua arviointiasteikkoa.




                                                                                                                   48
6.9   Erilaisten oppijoiden huomioimisen laatukriteerit

 Määrälliset kriteerit                      Laadulliset kriteerit
  Opettajina toimivien erityisopettajien    Erityisen tuen tarpeessa olevien opiskelijoiden
   määrä                                       tunnistaminen ja HOJKS:n laatiminen opintojen
  Erityisopettajakoulutuksen saaneiden        alkuvaiheessa.
   määrä                                     Kaikki erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat saavat
  HOJKS-määrä                                 tarpeenmukaiset ohjaus- ja tukitoimet
  HOJKS-keskeyttäneiden määrä               Tukitoimet kirjataan, niiden toteutumista sekä
  Tutkinnon läpäisy %                         opiskelijoiden opintojen etenemistä seurataan.
  Koulutuksen jälkeinen työllistyminen      Tarkoituksenmukainen verkostoyhteistyö
  Tarjottujen tukitoimien määrä             Erilaisten oppijoiden tukemisen yleisperiaatteet ja
  Eo poissaolojen ja hylättyjen kurssien      suunnitelmat on kuvattu ja ne ovat opiskelijoiden ja
   määrä                                       opettajien tiedossa.
                                             Toiminta on suunnitelmallista ja vastaa asiakasryhmien
                                               tarpeisiin.
                                             Erityisryhmien tarjonnasta tiedotetaan riittävän ajoissa.
                                             Toiminta on budjetoitua ja sen toteutumista seurataan.




                                                                                                          49
7       KOULUN SOSIAALITYÖ
7.1     Kuraattori

Koulun sosiaalityö toimii kiinteänä osana opiskelijahuollon prosessia, varhainen puuttuminen ja ongelmien
ennaltaehkäisy ovat avainasemassa.

Kuraattori on oppilaitoksen sosiaalityöntekijä, jonka tehtävänä on auttaa yksilö- ja yhteisötason ongelmien
selvittelyä yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Kuraattorin työskentely on enimmäkseen yksilökohtaista
asiakastyötä, jonka avulla tuetaan opiskelijan vahvuuksia ja edesautetaan opintojen loppuunsaattamista.
Oppilaitosten sosiaalityölle ja sen edelleen kehittämiselle on suuri tarve, koska nuoret tarvitsevat
aikaisempaa enemmän tukea, ohjausta ja neuvontaa.

Oppilaitosten sosiaalityön tehtävänä on puuttua tilanteeseen, kun opiskelijan todetaan laiminlyövän
opintojaan tai olevan muuten vaarassa keskeyttää opintonsa. Tällöin on tärkeää selvittää tilanne ja löytää
tarkoituksenmukainen ratkaisu eteenpäin pääsemiseksi. Verkostotyö on erittäin tärkeä ja olennainen osa
oppilaitoksen sosiaalityötä, koska nuorisopsykiatrian ja päihdehuollon asiantuntemus ja tukipalvelut ovat
usein välttämättömiä jotta tilanteessa päästäisiin eteenpäin.

Yhteistyö vanhempien ja lähiverkoston kanssa on myös tärkeää. Koulukuraattorin työssä on myös tärkeää
ennalta ehkäisevä rakenteisiin vaikuttava työ esim. vaikuttamalla opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita
huomioon ottavien opiskelujärjestelyjen lisäämiseen.


7.2     Opiskelijahuollon tukitoiminta

7.2.1    Opiskelijahuollon tukihenkilö

Tukihenkilön tehtävät ovat verkosto – ja yhteistyötä eri opetustyötä ja sitä tukevien toimijoiden kesken.
Myös toiminta yhdyshenkilönä erilaisten tukitoimien toteuttamisessa, opiskelijoiden, kodin, opettajien ja eri
moniammatillisten toimijoiden välissä.
Akuutissa ongelmatilanteessa tukihenkilö toimii sekä opettajien että asuntolan valvojien tukena.

Tehtävinä ovat mm. oppilaiden motivaation ylläpitäminen, aktivointi koulunkäyntiin ja mahdollisten
epäselvyyksien ja väärinkäsityksen selvittäminen, päihdeongelmiin puuttuminen ja tukena oleminen
mahdollisessa hoitoon ohjauksessa ja hoidon aikana.

Tukihenkilö voi toimia tarvittaessa myös apuopettajana ja kerhonvetäjänä sekä työssäoppimisen ohjaajana.
Oppilaiden vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien järjestelyssä voidaan käyttää myös tukihenkilöä.(Jaakko
Ojatalo)

7.2.2    Koulunkäyntiavustaja

Koulunkäyntiavustaja toimii pienryhmän avustajana, hän on aikuinen, joka kuuntelee ja välittää nuoresta.
Hän konsultoi tarpeen mukaan nuoren asioissa mm. nuorisopoliklinikkaa ym. tukiverkostoja. Avustaja on
tarpeen mukaan tukena ensitapaamisella ja verkostopalavereissa. Hän opastaa nuoria mm. hygienia asioissa,
tarvittaessa jopa ohjaa opiskelijan suihkuun koulun tiloissa ja opiskelija vaatteetkin saatetaan pestä koululla.
Aamuisin koulunkäyntiavustaja saattaa joutua herättämään opiskelijan. Koulunkäyntiavustaja joutuu
olemaan työssään kaikki aistit avoinna, jotta pystyisi aistimaan ilmapiirin ja tarvittaessa näkemään
opiskelijan hädän. Tämä vie työstä suurimman osan aikaa.

Opiskelijoilla on oppimisvaikeuksia, sosiaalisia, päihde- ja mielenterveysongelmia, osalta
puuttuu aikuisen tuki ja malli vanhemmuudesta. Koulunkäyntiavustaja on myös mukana oppitunneilla ja
auttaa tehtävien tekemisessä tai istuu vain vierellä, että opiskelija tuntee olonsa turvalliseksi. Käytännön
tehtävissä hän ohjaa ja opastaa. Opiskelijat lähestyvät koulunkäyntiavustajaa tekstiviestein ja kirjeitse,
tarvittaessa asioista keskustellaan opiskelijan kanssa välittömästi.

Koulunkäyntiavustajan työ on aikuisena olemista: luottamista ja luottamisen arvoisena olemista,
kuuntelemista, kannustamista ja itsetunnon kohottamista, yhteistyötä, ehkäisyasioita, lääkityksestä

                                                                                                              50
muistuttamista, yksilöllisiä suunnitelmia, yhteistyö vanhempien kanssa, oppituntien pitämistä,
opiskelijoiden asioiden hoitamista, paljon pieniä ja suuria asioita päivittäin ja viikoittain, jotka tulevat ja
menevät. (Maija Jutila)

7.3   Koulun sosiaalityön laatumittarit

 Määrälliset kriteerit                         Laadulliset kriteerit
 Koulun sosiaalityön resurssit; aika, tilat.   Tuen tarpeessa olevan opiskelijan tunnistaminen varhaisessa
                                               vaiheessa.
 Koulun sosiaalityön saatavuus:
 opiskelijamäärä/kuraattori                    Opiskelijoilla ja henkilökunnalla on tiedossa koulun
 (suos. 500 opisk./kuraattori)                 sosiaalityön palvelut oppilaitoksessa. Taloudellisen tuen
                                               mahdollisuuksista tiedotetaan ja opastetaan tarvittavia.
 Poissaolot,
 tutkinnon läpäisy- %, keskeyttämis- %,        Opiskelija pääsee tilannearviointiin ja tarkoituksenmukaisiin
                                               jatkotoimenpiteisiin tarvitessaan.

 Opiskelijakontaktit                           Yksilökohtaisen asiakastyöprosessin toteutuminen asiakkaita
                                               hyödyttävällä tavalla.
 Jatkotoimenpiteisiin ohjatut opiskelijat      Hyvinvointikysely.
 psykiatriset palvelut
 päihdepalvelut                                Tarkoituksenmukaiset jatkosuunnitelmat seurantoineen
 lastensuojelu                                 toimivat. Opiskelijan tarpeen mukainen verkostoyhteistyö.
 kuntoutustutkimukset
                                               Opiskelijahuollon tukihenkilöt päteviä.
 Koulutuksen jälkeen sijoittuminen
                                               Kuraattorityön kautta esiin tulleita epäkohtia
 Koulunkäyntiavustajien määrä                  käytetään hyödyksi ennaltaehkäisevässä ja rakenteisiin
 Tukihenkilöiden määrä                         vaikuttavassa työssä.

                                               Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehditaan.
                                               Täydennyskoulutusta ja työnohjausta tarvittaessa.




                                                                                                               51
8     VERKOSTOYHTEISTYÖ

8.1   Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Huoltajille on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa opiskelijan kasvatuksesta ja
oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on tuettava käytettävissä olevin keinoin huoltajia niin, että he
voivat osaltaan vastata lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta ja oppimisesta myös koulutyössä. Yhteinen
kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää nuorten oppimisen
edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee järjestää siten,
että moniammatillinen yhteistyöverkosto auttaa tarvittaessa perheitä opiskelijoiden koulunkäyntiä ja
hyvinvointia koskevissa kysymyksissä. Huoltajalle tulee luoda mahdollisuus osallistua toiminnan
suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja opiskelijan kanssa. Kodin ja koulun yhteistyössä
korostuu eri osapuolten tasa-arvoisuus. (Opetushallitus, kokeiluversio ops-perusteet)

Kodin ja koulun yhteistyö korostuu mm. kotiväen tai vanhempien illoissa, opiskelijoiden tukipalavereissa
kun kysymyksessä on Hojksin tekeminen, aiheettomat poissaolot, määräaikainen erottaminen koulusta tai
opiskelua haittaava seikka, johon pyritään yhdessä etsimään ratkaisua.


8.2   Saattaen vaihto

Tiedon kulun varmistamiseksi on pidetty ns. saattaen vaihtaen palavereita, joiden tiimoilta toisen asteen
opiskelijahuoltohenkilöstö on kiertänyt peruskoulujen oppilashuoltoryhmissä kartoittamassa mahdollisten
tulevien uusien opiskelijoiden erityistarpeita. Saattaen vaihto- palavereilla on suuri merkitys moneltakin
kannalta; ne palvelevat suunnittelua siinä mielessä, että on mahdollista hahmottaa minkälaisia erityislinjoja
alueelle pitäisi perustaa, jotta vaikeimmistakin lähtökohdista tuleva nuori voitaisiin ottaa mukaan
ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi HOJKS-opiskelijoiden löytäminen ja tarkoituksenmukaisten
tukipalvelujen järjestäminen tehostuvat riittävän tiedonkulun myötä. Saattaen vaihtaen palaverit on pidetty

keväällä hyvissä ajoin ennen koulujen päättymistä. Tai siinä vaiheessa kun opiskelijoiden valintatoiveet ovat
selvillä. Saattaen vaihtaen palavereita on toteutettu ammattioppilaitoksella jo vuodesta 1996. Viime aikoina
on käyty 15:ssä peruskoulun oppilashuoltoryhmässä ja opiskelijoita on saattaen vaihdettu neljään toisen
asteen oppilaitokseen.
Tuen tarpeessa oleville opiskelijoille pyritään turvaamaan saattaen vaihto myös työssäoppimiseen,
työvoimatoimistoon tai työelämään.




                                                                                                             52
8.3   Lastensuojelun tarve

Osalla nuorista ilmenee ongelmia itsensä tai perheensä kanssa. Lastensuojelulaki (1983/683) velvoittaa
olemaan yhteydessä lastensuojelutyöntekijään. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena
alle 21-vuotiasta henkilöä.

8 luku § 40 Ilmoitusvelvollisuus
”Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka
luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja
yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä
sosiaalilautakunnalle. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen.”

5 luku § 16 Huostaanotto
"Sosiaalilautakunnan on otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto jos puutteet lapsen
huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen kasvua tai kehitystä taikka
jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin
vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla nuhin rinnastettavalla käyttäytymisellään, tai jos avohuollon
toimet eivät ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia taikka ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi, ja jos
sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista"

5 luku § 16 Kiireellinen huostaanotto
"jos lapsi on § 16 mainituista syistä välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen huostaanoton tai
sijaishuollon tarpeessa, voidaan hänet ottaa sosiaalilautakunnan huostaan alistamatta päätöstä
lääninoikeuden vahvistettavaksi. Kiireellinen huostaanotto lakkaa viimeistään 1¢ päivässä päätöksen
tekemisestä, jollei sitä sanottuna aikana oteta 17 § tarkoitettuna huostaanottoasiana käsiteltäväksi.
Huostaanotto on tällöin käsiteltävä viivytyksettä':

5 luku § 29 Laitoshuolto
"Lastensuojelulaitoksia, joissa voidaan järjestää lapsen sijaishuoltoa ja laitoshuoltoa tukitoimena, ovat
lastenkodit, nuorisokodit ja koulukodit sekä muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset':




                                                                                                           53
8.4       Mielenterveyspalvelut

Masentuneen opiskelijan tuntomerkit:

          Opiskelija on jatkuvasti väsynyt. Hänellä on univaikeuksia, hän ei nuku tarpeeksi tai ei tunnu
           saavan pitkästäkään unesta riittävästi voimia seuraavan päivän työhön.
          Opiskelija on voimaton. Hän ei tunnu jaksavan oikein mitään.
          Opiskelija on apaattinen ja vetäytyy ystävien parista ja harrastuksista.
          Opiskelijalla on syömisvaikeuksia. Hän syö liikaa tai liian vähän.
          Opiskelija on vihamielinen, kiukuttelee ja ärsyyntyy syyttä suotta.
          Opiskelijalla on keskittymisvaikeuksia.
          Opiskelija on ylivilkas. Hän touhuaa siellä ja täällä sekä heittelee huomautuksia, jotka häiritsevät
           muun luokan työskentelyä.
          Opiskelija ilmaisee inhoavansa itseään. Hän pitää itseään rumana ja on varma, ettei kukaan pidä
           hänestä.
          Opiskelija on itkuinen. Vanhemmat opiskelijat yleensä kätkevät itkunsa, mutta surullisuus näkyy
           hallitsevana olotilana. Elämänilo puuttuu.
          Opiskelija kokee tulevaisuuden synkkänä. Kuoleman pohdiskelua esiintyy puheissa ja kirjoituksissa.

Oireita, jotka saattavat viitata mielenterveydelliseen häiriöön

          Opiskelija vetäytyy yksinäisyyteen.
          Hän on sekava, hänen puheensa ovat epärealistisia.
          Hänellä esiintyy pakkotoimintoja. Hän toistaa rituaalinomaisesti joitain liikkeitä. Hän toimii
           lapsellisesti tai tavalla, joka on poikkeava ja jota hän ei itse osaa tai halua selittää.
          Koulutyön suorittaminen vääristyy joko voimiin ja kykyihin nähden liialliseksi yrittämiseksi tai
           suhtautuminen muuttuu välinpitämättömäksi.
          Opiskelija antaa suullisia, kirjallisia tai kuvallisia vihjeitä avuntarpeestaan.
          Ulkoinen olemus muuttuu äkkiä: opiskelija on hoitamaton tai äärimmäisen tarkka ulkonäöstään.
          Hänellä esiintyy äkillisiä selittämättömiä naurun- tai itkunpuuskia.
          Myös harhoja ja harhaluuloja voi esiintyä.

Itsemurhan riski on olemassa, kun

          oppilaalla on takana aiempi itsemurhayritys,
          hän on puhunut itsemurhasta tai uhannut sillä,
          hänellä on suunnitelma itsemurhan varalle: hän esimerkiksi alkaa lahjoitella tavaroitaan,
          kuolema esiintyy hänen puheissaan, kirjoituksissaan ja piirroksissaan,
          hän tuntee jonkun, joka on tehnyt itsemurhan, tai häneltä on äskettäin kuollut väkivaltaisesti joku
           sukulainen,
          hän on kokenut suuren menetyksen, läheisen kuoleman, eron, epäonnistumisen,
          hän samaistuu johonkuhun itsemurhan tehneeseen henkilöön,
          hän on impulsiivinen ja/tai väkivaltainen,
          hän käyttää päihteitä
          hän ei näe ulospääsyä ongelmistaan ja torjuu ongelmanratkaisutilaisuudet
          hän vaatii itseltään liikaa, on liian kriittinen itseään kohtaan. (Leinonen, P., 1996)

Tärkeää olisi, että tällainen opiskelija ohjattaisiin kouluterveydenhoitajan tai kuraattorin luokse
keskustelemaan ja he mahdollisesti ohjaisivat opiskelijat erityisyksiköiden asiakkaaksi.

Paikalliset mielenterveyspalveluita tarjoavat yksiköt ovat:

Keski-Pohjanmaan keskussairaala www.kpshp.fi
Aikuispsykiatria p. 82 64 111
Nuorisopsykiatria p. 826 3052




                                                                                                             54
8.5       Päihdehuolto
Päihteiden käyttöön on parempi puuttua liian aikaisin, kuin liian myöhään. Mikäli epäilee päihteiden
käyttöä, kannattaa asia ottaa reilusti ja suoraan puheeksi asianomaisen kanssa. Jo asiasta keskustelu on
merkki nuorelle, että tilannetta seurataan ja asiaan puututaan. Hänestä välitetään. Ja mikäli kysymyksessä ei
ole päihteidenkäyttö, niin keskustelu nuoren elämänmuutoksista ei ole koskaan pahaksi.

Päihteisiin liittyvät tilanteet hoidetaan ensisijaisesti koulussa ja opiskelijahuoltohenkilöstö ottaa yhteyttä
viranomaisiin tarvittaessa.

A-klinikka
Torikatu 31 A
p. 8287490

Nuotta
Rantakatu 15 B
67100 Kokkola
p. 82 87 494

Opiskelijan kotikunnan sosiaalitoimi.

Runsaisiin poissaoloihin reagointi/ syytä epäillä päihteitä

       Opiskelijan aiheettomiin, runsaisiin poissaoloihin voi liittyä päihteiden käyttöä.
       Vanhempien kanssa keskusteltaessa voidaan kiinnittää huomioita myös seuraaviin päihteiden
        käyttöön viittaaviin piirteisiin;
     Koulumenestys heikkenee nopeasti.
     Poissaolot lisääntyvät ja ne keskittyvät aamuihin ja viikonloppuihin, ennen kaikkea
        maanantaipäiviin.
     Rahantarve kasvaa.
     Ystävät vaihtuvat.
     Puheenaiheet vaihtuvat. Alkoholi- tai huumeslangi tulee puheisiin.
     Puheet muuttuvat epärealistisiksi. Esiintyy valehtelua ja tarinoiden sepittelyä.
     Luonne muuttuu. Oppilaalla esiintyy ahdistuneisuutta ja levottomuutta. Katse harhailee, olemus
        muuttuu pälyileväksi.
     Ulkonäkö muuttuu. Pukeutumisella ei näytä olevan merkitystä tai sitten vaatetustyyli ylikorostuu.
     Jotkin merkit liittyvät käytettävään päihteeseen. Huomiota kannattaa kiinnittää laajentuneisiin
        silmäteriin, verestäviin silmänvalkuaisiin, vapinaan ja hikoiluun, tokkuraisuuteen sekä laihtumiseen
        tai lihomiseen, jos niille ei näytä löytyvän muuta selittävää tekijää. Joillekin aineille on ominaista
        tietty tuoksu: on tinnerin kitkerä, bensan pistävä, kannabiksen imelä tuoksu jne.
     Oppilaan hallusta löytyy käyttöön viittaavia esineitä: piippu, sätkäkone, aineenpalaset, erilaiset
        veitset yms.
Mitä useampiin kysymyksiin huoltaja vastaa myönteisesti, sitä suurempaa syytä on epäillä päihteiden
käyttöä, yksittäiset asiat eivät kuitenkaan välttämättä merkitse huumeiden käyttöä, mikäli on syytä epäillä
huumeiden käyttöä, yhteys kuraattoriin tai terveydenhoitajaan.




                                                                                                            55
Päihdeongelman kohtaamisen ohjeisto

Oletko huolissasi opiskelijasta, voiko kyseessä olla päihteiden väärinkäyttö?
Valmista tunnistamiskaavaa ei ole, vaan kokonaiskuva on luotava useista tekijöistä. Huumeoireilu koostuu
erilaisista fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista osasista. Jos nuoren mahdollinen huumeiden käyttö on
satunnaista, kokeiluluontoista käyttöä, voi hyvin olla, että sitä ei pysty mitenkään huomaamaan. Etenkin jos
hän tekee sen niin, että sitä varsinaista käyttötilannetta ei näe tai häntä ei näe sekavassa tilassa.

Jos löydät nuoren hallusta lääkkeitä, joita hänellä ei pitäisi olla, piipun/sätkäpaperia vaikka hän ei tupakoi,
outoa ainetta, injektioruiskun/neulan. Tai jos näet nuoren sekavassa tilassa tai humalaisen oloisena, puhe
sammaltaen tai täysin "seisahtaneena" tai äärimmäisen ylivilkkaan hermostuneena - tai muuten vain niin
oudon oloisena - eikä alkoholi haise, niin tiedät, että hän saattaa olla huumeiden tai huumaavien
lääkeaineiden vaikutuksen alainen.
Mitkään yllämainituista merkeistä eivät vielä osoita, että nuorella olisi varsinainen huumeongelma, eli että
hän olisi huumeriippuvainen. Nuorten kokeiluluonteinen huumeiden käyttö ei automaattisesti johda
riippuvuuteen, vaikka se riski onkin ja siihen pitää nuoren lähellä elävien puuttua. Jos nuori alkaa olla
säännöllisesti ja usein sekavassa tilassa tai hän on pitkiä aikoja luvatta pois koulusta tai hänellä näyttää
olevan usein suuria summia rahoja käytössään, on tilanne jo vakavampi. Mutta ei koskaan toivoton. Käänny
aina asiantuntijan puoleen, jos et tiedä mitä tehdä tai ajatella.

YLEISIÄ OIREITA:

       Poikkeuksellinen, pitkään jatkuva väsymys ja uupumus.
       Selkeä muutos käyttäytymisessä:
          o Pukeutumisen muuttuminen, harrastuksien muuttuminen, tapojen muuttuminen viestittävät
             muutoksesta. Jos muutokset vievät nuorta asosiaaliseen suuntaan, on kehitystä seurattava ja
             tarvittaessa oikaistava.
       Epäsosiaalinen käytös: aiemmin seurallinen nuori alkaa vältellä tuttuja ihmisiä ja vetäytyy omiin
        oloihinsa ja kaveriporukoihin, joita vanhemmat eivät tunne.
          o Vanhojen hyvien ystävien muuttuminen epämääräisiin kavereihin pitäisi soittaa hälytyskelloja.
             Pinnaus koulusta
          o Tehtävien ja velvollisuuksien laiminlyöminen on aina merkki ongelmista nuoren elämässä.
       Rötöstely: koulusta tai poliisista otetaan yhteyttä, kun aiemmin rehellinen nuori jää kiinni
        näpistyksestä tai varkaudesta.
       Tokkuraisuus, verestävät silmänvalkuaiset ja hajamielisyys
          o Unen tarpeesta johtuva tokkuraisuus voi olla merkki alkavasta päihdeongelmasta.
          o Pupillien koon huomattava muuttuminen, amfetamiini suurentaa, heroiini pienentää silmäteriä.
       Poikkeava vaatetus. (Esimerkiksi pitkähihaisilla vaatteilla peittää suonensisäisten huumeiden
        käytön jättämiä pistosjälkiä, kannabis-kasvin lehden kuva.)
       Ylienergisyys, unettomuus, levoton uni; toisaalta vaikeus herätä
       Ruokahaluttomuus, merkittävä painonlasku, poikkeava hikoilu, makean himo.
       Humalaa muistuttava tila ilman alkoholin tuoksua
       Nenäverenvuodot, haavaumat suussa ja nenässä (viittaavat imppaamiseen)
        Sekavuus, kankea puhe, epävarmat liikkeet (viittaavat lääkkeiden väärinkäyttöön)
       Uusi ajattelutapa ja uusia ihanteita.
       Luoksepääsemättömyys ja sisäänpäin kääntyminen. Selittämättömät, järjestelmälliset ja negatiiviset
        muutokset pysyvissä luonteenpiirteissä: rauhallinen muuttuu äkkipikaiseksi, energinen veltoksi,
        tarkka hajamieliseksi; pitkään jatkuva riidanhaluisuus, vastuuntunnottomuus. Rajut mielialan
        muutokset, masentuneisuus, sitoutumattomuus aikatauluihin.
       Murrosikään kuuluu mielialojen vaihdokset varsin nopeasti. Päihteiden vaikutus myös vahvistaa
        näitä heilahduksia.
       Näiden havaintojen kohdalla on kuitenkin oltava varovainen, koska tavalliseen murrosikään kuuluu
        usein voimakkaitakin, yllättäviä, silti ohimeneviä mielialamuutoksia!

Erityisesti hasiksen aiheuttamia oireita:
     Silmien punoitus, jatkuva nenän niistäminen ja yskiminen limakalvoärsytyksen
     Kova makeanhimo (verensokeriarvojen laskemisen vuoksi)
     Kova jano (suun kuivumisen vuoksi) ja krooninen yskä
     Makeahko kannabiksen haju vaatteissa, hiuksissa ja hengityksessä
     Hamppuköyttä hehkuttamalla saa aikaan samankaltaisen tuoksun.

                                                                                                             56
   Suitsukkeiden ja muiden hajusteiden äkillinen ja liioiteltu käyttö, kannabiksen, alkoholin tai muiden
    liuottimien hajun kätkemiseksi




                                                                                                       57
8.6    Päihdestrategia

            PÄIHDESTRATEGIA
            Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä
            Alle 18-vuotiaat
            Yli 18-vuotiaat
            Perustietojen antaminen
TAVOITTEET:
Lähtökohta: SUOMEN LAKI (Huumeiden käyttö, myynti tai hallussapito lainvastaista. Ehkäistä
päihteiden väärinkäyttöä, tuetaan päihteetöntä elämää mahdollisimman varhainen puuttuminen
opiskelijoiden elämänhallinnan takaamiseksi, yhteistyö).

PERIAATTEET:
 Opiskelijat velvoitetaan noudattamaan oppilaitoksen järjestyssääntöjä. (Päihtyneenä esiintyminen,
päihteiden käyttö oppilaitoksessa, työssäoppimispaikoissa ja asuntoloissa on kielletty.)




1.    Oletko huolissasi opiskelijastasi, kaveristasi tai omasta päihteiden käytöstäsi?
      Voisiko taustalla olla päihteiden väärinkäyttöä?

2.    Kenen kanssa voisit jakaa huolesi?
      Asiaa ei kannata jäädä yksin miettimään! Keskustele asiasta terveydenhoitajan, kuraattorin tai opon
      kanssa.
3.    Ketkä ottavat asian esille nuoren kanssa?
      Asianosaiset keskustelevat asiasta opiskelijan kanssa.
4.    4a) Jos opiskelija myöntää päihteiden väärinkäytön:
      Kartoitetaan opiskelijan elämäntilanne keskustelemalla hänen kanssaan päihteiden käytöstä,
      opiskelusta ym.
      4b) Jos opiskelija kieltää päihteiden väärinkäytön:
      - Keskustelu opiskelijan kanssa
      - Velvoitetaan huumeseulaan
      - Säännölliset tapaamiset ja keskustelut opiskelijan elämäntilanteesta
      - Mahdollinen motivointi hoitoon
      - Seuranta ja tuki
      - Mikäli opiskelija ei suostu seulaan, hoitoon tai käyttää edelleen aineita otetaan opistojen
      järjestyssäännöt käyttöön:
      - Opistojen järjestyssäännöt: Päihtyneenä koulussa esiintyminen kielletty.
      1. Varoitus, 2 Varoitus, määräaikainen erottaminen.

5.                           Miten opiskelijaa autetaan ja tuetaan?
                             - Terveys- tai sosiaalialan asiantuntijat kartoittavat hoidon tarpeen
                             - Katkaisuhoidon ja päihdekuntoutuksen tarpeen arviointi
                             - Seuranta ja tuki

Lisätietoja Kokkolan päihdehuollon palveluopas http://perusturva.kokkola.fi/paihdehuollonpalveluketjut
PÄIHDEHUOLTO
Perusturvakeskus                  828 9434
A-KLINIKKA                        828 7490
Katkaisuhoito                     828 7350
NUOTTA                            828 7494
Ventuskartano ry -laitoskuntoutus 824 3650

Havaitaan huumeiden välitystä
Todennäköisimmät huumeiden välityspaikat voisivat olla opiskelijoiden sosiaalitilat, vessat ja muut syrjäiset
paikat. Niissä poikkeamiseen ja tilojen tarkastamiseen on syytä kiinnittää huomioita, mikäli on syytä epäillä


                                                                                                            58
tällaista kaksi henkilöä mielellään tarkastamaan yhdessä. Mikäli myyntiä havaitaan, mukana olevien nimet
tai tuntomerkit otetaan ylös ja ilmoitetaan poliisille, rehtorin informointi, varoitus-käytänteet.




                                                                                                      59
8.7     Työvoimatoimisto

Kokkolan työvoimatoimisto
Aukioloajat
Työnhakijapalvelu klo 9.00 – 15.45
Lounastauko klo 12.00-13.00
Puhelinpalvelu klo 9.00 – 15.45
puh. 010 19 4588
   010 60 46401
sähköpostiasiointi
Käyntiosoite: Rantakatu 3
Postiosoite: 67100 Kokkola
Vaihde: 010 19 4069 (klo 8.00-16.15)
Faksi: 010 60 46406


Työnhakukeskus


maanantai - perjantai
klo 9.00 - 15.45. Kauppakeskus Chydenia
1. kerros
Rantakatu 3


Työvoiman palvelukeskus


Torikatu 50
67100 Kokkola


Työhallinto
puh. 010 60 46437
- asiakaspalvelu

Kokkolan kaupunki
puh. (06) 8289 805
- asiakaspalvelu




8.8     Kokkotyösäätiö

Kokkotyö-säätiö on 1.11.2002 rekisteröity työvalmennussäätiö. Omistajia ovat Kokkolan Kaupunki, Keski-
Pohjanmaan koulutusyhtymä, Ventuskartano ry, Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry,
Kokkolan 4H-yhdistys ry ja Nuorisokeskus Villa Elba Oy.

Kokkotyö-säätiö on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tehtävänä on aktivoida ja auttaa kokkolalaisia
vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä löytämään työ-, opiskelupaikan tai muun elämänhallintaa
tukevan ratkaisun.

Kokkotyösäätiö tukee ja valmentaa ammatillisesti ja elämänhallinnallisesti sekä tarjoaa monialaisia ja
mielekkäitä, oikeita töitä. Toimivat yhteistyössä viranomaisverkostoiden, yritysten sekä muiden
sidosryhmien kanssa. Yhteistyöllä varmistuu, että asiakkaat saavat käyttöönsä parasta mahdollista
osaamista ja ammattitaitoa.
www.kokkotyo.fi

Verkostoyhteistyön                     Auttajaverkostoyhteistyö ja sen tavoitteet on kuvattu ja sen toteutumista
laatukriteerit                         seurataan. Yhteistyömuodot kotien ja oppilaitosten välillä kuvattu ja niiden
                                       toteutumista seurataan.




                                                                                                                  60
9       KRIISITILANTEIDEN HALLINTA
9.1     Koulukiusaaminen, syrjintä

28 § Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön

Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden
suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen
noudattamista ja toteutumista.

9.1.1    Milloin on kyse kiusaamisesta?
Koulukiusaamiseen liittyy seuraavia piirteitä
    kiusaaminen on fyysistä, psyykkistä, verbaalista ja sosiaalista
    kiusaaminen on suoraa tai epäsuoraa
    se tapahtuu toistuvasti
    kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsee epätasapaino
    se on tahallista ja tietoista
    sillä alistetaan ja loukataan toista
    siihen liittyy ryhmän vahvistava ja hyväksyvä käyttäytyminen

Kiusaajalle on tyypillistä oman edun tavoitteleminen aiheuttaessaan ahdistusta ja epätoivoa kiusatulle.
Koulun arkipäivään kuuluu toisten oppilaiden kokeilu sanoilla ja teoilla. Jos opiskelija ei kykene
puolustautumaan eikä opettaja puutu asiaan, testaamista saatetaan jatkaa, kunnes se muuttuu
kiusaamiseksi.

Kiusaamiseen johtavia tekijöitä
    kiusaaja haluaa tuottaa itselleen mielihyvää
    itseluottamuksen puute, sekä kiusaajalla että kiusatulla
    TV-ohjelmien antama aggressiivinen toimintamalli
    ympäristön aiheuttama turhautuminen
    kateus hyvin menestyviä oppilaita kohtaan

Kiusaamistilanteessa esiintyviä rooleja

1) Kiusaaja
     kokee itsensä dominoivaksi ja uskoo että, häneltä odotetaan tiettyä käytöstä
     koulutulokset keskinkertaisia tai hiukan heikompia
     ärsyyntyy helposti
     positiivinen suhtautuminen väkivaltaan
     useammin poika kuin tyttö
     valitsee usein seurakseen itseään nuorempia lapsia
     usein vanhempiin etäinen suhde

2) Kiusattu
     passiiviset kiusatut yleensä herkkiä, vetäytyviä, pelokkaita ja hiljaisia
     provokatiiviset kiusatut ärsyyntyvät helposti ja vastaavat kiusaukseen hyökkäyksellä
     usein heiveröisiä ja vähemmän urheilullisia
     usein läheinen suhde äitiin
     vähemmän ystäviä kuin muilla
     useammin poika kuin tyttö
     koulutulokset keskinkertaisia tai hiukan heikompia
     kiusatuksi joutumiseen ei tarvita mitään syytä

3) Apuri
     ei aloita kiusaamista
     pelkää joutuvansa itse kiusatuksi
     ahdistuu, koska toimii arvomaailmaansa vastaan

4) Vahvistaja

                                                                                                     61
       on läsnä vaikka ei itse kiusaisi
       palkitsee kiusaajaa esim. naurulla
       levittää huhuja kiusatun edustamasta uhkasta

5) Puolustaja
     asettuu kiusatun rinnalle
     kertoo kiusaamisesta aikuiselle
     yleensä kiusatun ystävä ja lohduttaja

6) Ulkopuolinen
     hakeutuu pois kiusaamistilanteesta
     ei asetu kenenkään puolelle


Kiusaamista voidaan yrittää vähentää mm. seuraavilla toimenpiteillä
    hankitaan ja välitetään tietoa ja valistusta kiusaamisesta
    kehitellään koulun ilmapiiriä suvaitsevaiseksi ja toista kunnioittavaksi
    luodaan hyvät ja luottamukselliset suhteet koulun ja oppilaiden vanhempien välille
    luodaan oppilaiden vanhempien välille yhteistä myönteistä toimintaa ja pyritään edistämään
       toisiinsa tutustumista
    pidetään yllä sosiaalista verkostoa, esim. tukioppilastoimintaa
    otetaan sosiaaliset suhteet huomioon opetusryhmien suunnittelussa ja muodostamisessa
    luodaan koululle yhteiset säännöt ja sitoudutaan niihin
    jokaisella oppilaalla tulisi olla kouluyhteisössä joku aikuinen, johon hän kokee luottavansa ja jolle
       voi kertoa myös kiusaamisesta

Kiusaamiseen voi puuttua jo alkuvaiheessa
    jakamalla tietoa itse prosessista
    välittämällä menetelmällistä tietoa, kuinka kiusaamistilanteeseen voidaan ja tulee puuttua
    tekemällä kartoitus kiusaamisen ilmenemisestä
    parantamalla kiusatun valmiuksia kohdata kiusaaja(t) välittämällä tietoa ja vahvistamalla kiusatun
       itsetuntoa
    keskustelemalla kiusaamisesta luokissa, opettajainkokouksissa, vanhempainilloissa, kahden kesken
       ja ryhmissä
    käyttämällä oppilaita apuna esim. välitunneilla kiusaamisen havainnoimisessa
    käyttämällä kiusaamistapausten käsittelyyn luotuja toimintamalleja

Kiusaajaan voi vaikuttaa ilmoittamalla hänelle vaihe vaiheelta, että
    kiusaamisesta on tultava loppu
    kaikille hänen nykyisille ja tuleville opettajille kerrotaan asiasta ja että he pitävät häntä silmällä
    ongelmasta keskustellaan hänen vanhempiensa ja kiusatun vanhempien kanssa
    molempien vanhemmat kutsutaan kouluaikana keskustelemaan hänen kanssaan
    puhutaan hänen ystäviensä kanssa
    joka kerta kun kiusaamista esiintyy, hänet siirretään pariksi tunniksi alemman luokka-asteen
        tunnille
    hänet pannaan istumaan välitunneiksi opettajainhuoneeseen
    asia otetaan esiin esim. luokanvalvojantunnilla luokkatovereiden kanssa




                                                                                                         62
9.1.2     Milloin on kyseessä syrjintä?

 Välittömällä syrjinnällä tarkoitetaan laissa naisten ja miesten asettamista eri asemaan sukupuolen perusteella tai eri
asemaan asettamista raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä. 11 Välillisellä syrjinnällä tarkoitetaan eri asemaan
asettamista sukupuoleen nähden neutraalilta vaikuttavan säännöksen, perusteen tai käytännön nojalla, jos menettelyn
vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella. Välillisellä
syrjinnällä tarkoitetaan myös eri asemaan asettamista vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden perusteella.

Tasa-arvolaissa syrjinnäksi määritellään myös seksuaalinen häirintä ja häirintä sukupuolen perusteella, samoin kuin
käsky tai ohje harjoittaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Tasa-arvolaissa (8b §) kielletään syrjintä oppilaitoksissa.
Menettelyä on pidettävä kiellettynä syrjintänä, jos henkilö asetetaan opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä,
opintosuoritusten arvioinnissa tai oppilaitoksen tai yhteisön muussa varsinaisessa toiminnassa sukupuolen perusteella
muita epäedullisempaan asemaan taikka muutoin kohdellaan syrjivästi.

Oppilaitoksen sekä muun koulutusta ja opetusta järjestävän yhteisön on pyynnöstä viivytyksettä annettava kirjallinen
selvitys menettelystään opiskelijalle, joka katsoo joutuneensa syrjityksi. Selvitykseen ei saa merkitä tietoa kenenkään
terveydentilasta tai muista henkilökohtaisista oloista ilman tämän suostumusta. Syrjinnän kiellon rikkomisesta voi
seurata velvollisuus maksaa hyvitystä syrjitylle.


Ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen,
terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Sukupuoleen perustuvasta syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa
(609/1986).

Syrjinnällä tarkoitetaan:

1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin
vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä);

2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin
vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja
tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä);

3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että
luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä);

4) ohjetta tai käskyä syrjiä.




                                                                                                                       63
9.1.3     Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän toimintaohjeet kiusaamis- ja syrjintätilanteissa

9.1.3.1    Opiskelija kiusaa/syrjii toista opiskelijaa

           1. Jokainen henkilökuntaan kuuluva on velvollinen puuttumaan kiusaamis- ja syrjintätilantee-
           seen.
           2. Myös opiskelijat ovat velvollisia ilmoittamaan havaitsemastaan kiusaamisesta tai syrjinnästä.
           3. Tilanteen havainnut henkilö selvittää asian mahdollisuuksien mukaan ja kirjaa mahdollisemman tarkasti
           tapahtumien kulun ylös sekä ottaa yhteyttä ryhmänohjaajaan, osastonjohtajaan tai /ja
           opiskelijahuoltohenkilöstöön.
           4. Tarvittaessa käydään useampia keskusteluja
           5. Luokanvaloja kirjaa 1. varoituksen kiusaajalle/syrjintään syyllistyneelle. Tieto kuraattoril-
            le/opiskelijahuollolle tästä.
           6. Riippuen tilanteen vakavuudesta ja toistuvuudesta opiskelijahuollon henkilö/kuraattori ottaa yhteyttä
           kotiin.
           7. Kiusatun/syrjityn kanssa käydään seurantakeskustelu. Tarvittaessa kiusattu/syrjitty tai kiusaaja/syrjijä
           voidaan ohjata erityispalveluiden piiriin.
           8. Mikäli tilanne jatkuu (kirjataan tapahtumien kulku ylös) Luokanvalvoja antaa kiusaajalle/syrjijälle toisen
           varoituksen. Asia saatetaan opiskelijahuoltoryhmälle tiedoksi ja käsiteltäväksi. Opiskelija ja mikäli hän on
           alaikäinen, kutsutaan vanhemmat tilanteen selvittämistä ja kuulemista varten paikalle.
           9. Mikäli tilanne jatkuu kiusaaja/syrjijä voidaan erottaa koulusta määräaikaiseksi. Laki ammatillisesta
           koulutuksesta 2003.
           10. Prosessin kulku ja toimenpiteet dokumentoidaan,
           11. Mahdollinen rikosilmoitus.


9.1.3.2    Opettaja tai koulun henkilökuntaan kuuluva loukkaa opiskelijaa

Opettaja tai koulun muuhun henkilökuntaan kuuluva voi myös omalla toiminnallaan loukata opiskelijaa toistuvilla
ivailuilla, sukupuoleen perustuvalla epätasa-arvoisella käyttäytymisellä tai muulla opiskelijaa loukkaavalla tavalla. Asia
viedään rehtorille, joka selvittää asiaa eteenpäin.


9.1.3.3    Opiskelija loukkaa opettajaa tai muuta henkilökuntaa

Opiskelija loukkaa opettajaa tai muuta henkilökuntaan kuuluvaa. Opiskelija saattaa käyttäytyä ylimielisesti.
halveksivasti, uhkailevasti. Tilanne käydään läpi, tarkoituksena on sopia kiusaamisen/syrjinnän lopettamisesta. Tarpeen
mukaan kiusatulla/syrjityllä on mahdollisuus hakea
apua työterveyshuollosta. Joskus voi käydä niin, että opiskelija käyttäytyy aggressiivisesti opettajaa tai koulun muuta
henkilökuntaa kohtaan. Yleensä auttaa jos toimii rauhallisesti. Pyri toimimaan niin, ettet ole uhkana opiskelijalle, jos
mahdollista pyydä opiskelijaa istumaan. Oman olemuksen olisi oltava neutraali ja varma. Pahin virhe on hermostua itse.
Älä nujerra opiskelijaa vaan anna hänelle kunniakas perääntymismahdollisuus.

Sovelletaan soveltuvin osin samaa toimintaohjetta kuin opiskelijoiden välisessä kiusaamisessa.




                                                                                                                        64
9.1.3.4   Miten toimin kiusaamistilanteissa?

Opiskelija
    Kerro, kun havaitset kiusaamista.
    Tue kiusattua olemalla ystävä hänelle.
    Älä hyväksy kiusaajaa vapaa-aikana joukkoon.
    Käytä huumoria viedäksesi pohjan pois kiusaamiselta.
    Sano päättäväisesti ”Jättäkää minut rauhaan” ja lähde pois.

Huoltaja
    Ole aidosti kiinnostunut lapsestasi.
    Pyri luomaan kotiin turvallinen ilmapiiri, jotta lapsesi voi avoimesti keskustella kiusaamiseen
        liittyvistä asioista kotona.
    Rohkaise lastasi löytämään ystäviä.
    Rajoita väkivaltaisten ohjelmien katsomista.
    Opeta lapsellesi nokkelia tapoja sanoa vastaan kiusaamistilanteissa.
    Opeta lapsesi olemaan itsevarma, seisomaan suorassa, ottamaan katsekontakti jne.
    Ole mukana koulun kiusaamista vastaan järjestettävissä toimenpiteissä.
    Ota kiusaamistapauksissa välittömästi yhteyttä kouluun.

Opettaja
    Seuraa oppilaita ja ole kiinnostunut heidän asioistaan.
    Tarkista, että valvonta toimii sovitulla tavalla.
    Kanavoi negatiivinen käyttäytyminen tuottavaksi käytökseksi.
    Integroi opetukseen kiusaamista käsittelevää aineistoa.
    Luo oppilaille kiusaamista vastustava asenne.
    Sopikaa selvät pelisäännöt kiusaamisen seuraamuksista ja noudattakaa niitä.
    Kiusaamistapaukset tulee aina kirjata, jotta oppilaat huomaavat, että kiusaamistapaukset otetaan
        vakavasti (ks. liite 2).

Rehtori
    Huolehdi, että kiusaamisen vastainen toimintamalli on osa koulun järjestyssääntöä.
    Varmista, että toimintamallista on keskusteltu yhdessä oppilaiden, heidän vanhempiensa ja koulun
        henkilökunnan kanssa.
    Varmista, että kaikki koulussa työskentelevät ovat tietoisia siitä, että kiusaamista ei hyväksytä ja että
        kiusaamisongelman poistamiseksi annetaan apua.
    Varmista, että kiusaamistapaukset kirjataan, ne käsitellään, uhreja tuetaan ja kiusaajat lopettavat
        kiusaamisen.
    Pidä huoli, että opetussuunnitelmasta tulee kiusaamista vastustava väline.

9.1.3.5   Kirjallinen varoitus
Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä, taikka menettelee vilpillisesti, voidaan
antaa kirjallinen varoitus.

9.1.3.6   Määräajaksi erottaminen
Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen
varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi sekä
erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Edellä mainitut toimenpiteet ovat
kurinpitorangaistuksia.

9.1.3.7   Luokasta poistaminen
Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi
luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta.

Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on
olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön
turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen
liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

                                                                                                            65
Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, häneltä voidaan tutkimuksen ajaksi pidättää oikeus
opiskeluun, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on
perusteltua. 35 a §

9.1.3.8   Opiskelijan kuuleminen
Menettely     kurinpitoasiassa     ja    opiskeluoikeuden    menettämistä     koskevassa     asiassa      sekä
kurinpitorangaistuksen täytäntöönpano:
Ennen opiskelijan määräaikaista erottamista oppilaitoksesta, opiskelijan asuntolasta erottamista ja kirjallisen
varoituksen antamista opiskelijalle on kurinpitorangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä,
kuultava opiskelijaa sekä hankittava tarpeellinen selvitys. Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta tai
opiskelija-asuntolasta on kuultava myös opiskelijan huoltajaa. Muista 35 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä
on ilmoitettava opiskelijan huoltajalle.

Ennen 32 §:ssä tarkoitetun opiskeluoikeuden menettämistä koskevan päätöksen tekemistä on kuultava
opiskelijaa ja hänen huoltajaansa sekä hankittava tarpeellinen selvitys.
Kurinpitorangaistuksista ja opiskeluoikeuden menettämisestä tulee antaa kirjallinen päätös ja 35 §:n 2 ja 3
momentissa tarkoitetut toimenpiteet tulee kirjata.

Opiskelijan määräaikaista erottamista tai opiskelija-asuntolasta erottamista koskeva päätös voidaan panna
täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei koulutuksen järjestäjä tai hallinto-oikeus toisin päätä.

Päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on
päätettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta tai asuntolasta erottamisesta päätetään. Menettelystä
tässä pykälässä tarkoitetuissa asioissa on lisäksi voimassa, mitä hallintomenettelylaissa
(598/1982) säädetään.35 b §

9.1.3.9   Häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen

Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka oppilaitoksen
tilaisuudesta opiskelija, joka ei noudata 35 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja
opettajalla on myös oikeus poistaa oppilaitoksen alueelta opiskelija, joka ei poistu saatuaan tiedon 35 §:n 3
momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä.

Jos poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus
käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina
opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon
ottaen. Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin
erikseen.

Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen
opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle. Voimakeinojen
käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä 35 c §

Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta
syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.
Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta
syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jota ei ole katsottava rikokseksi mutta josta voidaan
rangaista kurinpidollisesti. Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta
syystä määrätä kurinpitorangaistusta.
Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi tai erottaa opiskelija-asuntolasta määräajaksi tai jäljellä
olevien opintojen ajaksi, jos se opiskelijan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on
perusteltua. Laki ammatillisesta koulutuksesta 2003

                    Määrälliset kriteerit        Laadulliset kriteerit
 Turvallisuuden     Kurinpitotoimenpiteiden      Järjestyssäännöt laadittu, hyväksytty, tiedotettu ja
 ylläpitäminen,     määrä ja syyt/lukuvuosi       saatavilla.
 järjestyssäännöt                                Toimintaohjeet kiusaamisen, häirinnän ja päihteiden
                                                 väärinkäytön osalta on laadittu ja tiedotettu, ja niiden
                                                 toteutumista seurataan.


                                                                                                                66
9.2       Kuoleman käsittely koulussa

Se, miten koulussa käsitellään kuolemaan liittyvää tilannetta, riippuu paljon siitä, kuka on kuollut ja miten
hän kuoli. Eräät tapaukset - esim. opettajan tai oppilaan kuolema vaikuttavat suoraan koko kouluun, kun
taas toiset - esimerkiksi vanhemman kuolema - koskettavat yksittäistä opiskelijaa tai luokkaa. Koulumatkalla
tapahtunut onnettomuus tai oppilaan itsemurha ovat aivan toisenlaisia asioita kuin kuolema pitkän
sairauden jälkeen. Arkipäivän koulutyössä ilmenevät seuraukset ovat suuria, jos kuolema koskettaa
samanaikaisesti useampia oppilaita. Koulun täytyy tuntea ja tietää myös ne jälkivaikutukset, joita esiintyy
dramaattisen onnettomuuden todistajiksi joutuneilla lapsilla, vaikka he eivät olisikaan suoranaisesti
osallisia.

9.2.1      Yleisiä periaatteita

Vältä väärinkäsityksiä ja muita mielikuvia
      korjaa väärät huhut
      kerro kerrottavat asiat täydellisinä
Salli nuoren jakaa tunne-elämyksensä

Anna nuoren konkretisoida surunsa ja kaipuunsa

Suosi rituaaleja koulussa
    muistohetken järjestäminen koulussa, luokka mukaan hautajaisiin, tehdään sellaista, jolla on
         symbolista merkitystä, merkkipäivien huomioiminen jne.
    pulpetin jättäminen joksikin aikaa paikalleen, kynttilä pulpetilla

Salli nuorten käsitellä suruaan eri tavoin
      ainekirjoitus, kirjeet, runot, draamaleikki, liikunta, kertomukset, piirrokset, maalaukset jne.

Järjestä aikaa keskustelulle ja puhumiselle
      debriefing, jälkipuinti luokkahuoneessa (ks. esimerkki)


9.2.2      Kuolemantapauksesta kertominen
          poliisin tehtävänä on ilmoittaa onnettomuudesta omaisille (tehtävän voi hoitaa myös joku muu,
           esim. seurakunnan pappi)
          jos oppilaan perheenjäsenen (vanhempi, sisar) kuolemantapaus on tapahtunut koulupäivän aikana,
           on opettajan kerrottava asiasta oppilaalle (tärkeää valita oikea aika ja paikka sekä varata aikaa asian
           jälkikäsittelylle)
          jos kyseessä on suuri onnettomuus, katastrofi, joka koskettaa monia oppilaita, on rehtorin
           tiedotettava asiasta koko koululle
          opiskelija ja opettaja voivat yhdessä sopia ja suunnitella, mitä ja miten perheenjäsenen kuolemasta
           kerrotaan luokkatovereille. Jotkut oppilaat haluavat itse kertoa tapahtuneesta, mutta useimmat
           toivovat opettajan huolehtivan kertomisesta, ennen kuin palaavat takaisin kouluun tai kun he itse
           ovat paikalla
          vanhemmille voi oppilaiden mukana lähettää kotiin kirjeen tapahtuneesta




                                                                                                                67
9.2.3   Muistaminen koulussa

Oppilaan tai opettajan kuolema tulee huomioida koulussa jollakin tavalla - tapoja on monia. Eräs tapa on
muistotilaisuuden järjestäminen.
Muistohetkeen voisi sisältyä esimerkiksi:
    rehtorin muistosanat
    luokanvalvojan puhe
    sopiva runo
    papin puhe
    laulu ja musiikkiesitys, on hyvä olla mahdolliset ideat esillä
    kokoontuminen koulupihalle lipun ympärille

Kuolemantapaus voidaan huomioida luokassa myös monella tavalla ja muistoa voidaan kunnioittaa erilaisin
symbolein. Oppilaat voivat koristella kuolleen luokkatoverinsa istumapaikan piirroksilla, maalauksilla tai
hänen muistoksi voidaan sytyttää kynttilä. Symboliset eleet auttavat oppilaita jäsentämään kaoottisia
ajatuksiaan ja tunteitaan. Kun nuoret saavat muuttaa ajatuksensa ja tunteensa toiminnaksi,
käsittämättömästä tulee konkreettista. Aikuisen tavoin lapset tuntevat itsensä helpottuneiksi symbolisten
eleiden jälkeen, vaikka niiden vaikutus jääkin selittämättömäksi.


9.2.4   Hautajaisiin osallistuminen

Koulun tai niiden luokkien, joita tapaus koskee, tulee tapauksesta riippuen ja omaisten niin halutessa saada
osallistua hautajaisiin. Niissä oppilaat voivat esittää symbolisesti surunilmauksensa asettamalla arkulle
kukan tai piirroksen, luokan edustaja voi pitää lyhyen puheen tai laskea luokan puolesta seppeleen. Mikäli
kyseessä on tiedotusvälineitä kiinnostavat hautajaiset, tulee aikuisten pyrkiä suojelemaan nuoria lehdistöltä.

                               Laadulliset kriteerit
Kriisitilanteissa toimiminen   Kriisisuunnitelmat laadittu: yhteinen ja talokohtaisia. Toiminnasta on
                               tiedotettu




                                                                                                            68
10 OPISKELIJAHUOLTOA TUKEVAA PROJEKTI-TOIMINTAA


10.1.Erityisopetuksen palvelu- ja kehittämistoiminnan avustus. Merikoski hallinnoi alkoi syyskuussa 2007.
Koulutusta ja työnohjausta. Projektivastaava Merikoskella.

10.2. My WAY-Leonardo liikkuuvuushanke 2007. Päättyi 30.12.2007 (7 000).
MyWay-hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat olleet opiskelijahuollon tukihenkilöt, opinto-ohjaajat ja
kuraattorit sekä opettajat ja opintojen suunnittelusta vastaavat rehtorit ja apulaisrehtorit. Projektin välillisenä
kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat, kouluallergiset opiskelijat sekä muut opiskelijat,
jotka opiskelunsa aikana kohtaavat erilaisia vaikeuksia, ja joilla siksi on tarve suorittaa opintonsa tai osa
niistä vaihtoehtoisella tavalla. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös opiskelijat, jotka ovat vaarassa
keskeyttää opintonsa, käyvät koulua epäsäännöllisesti ja joilla on vaikeuksia kotona. Välillisenä edunsaajana
ovat myös opiskelijoiden työssäoppimispaikkojen työpaikkaohjaajat.


MyWay -projektin tavoitteena oli verrata benchmarkingin avulla partnerioppilaitosten
- produktiivisen oppimisen ja työvaltaisen opetuksen menetelmiä
- epävirallisen ja arkioppimisen tunnustusmenetelmiä
- vaihtoehtoisia opintojen suoritustapoja
- yhteistyömenetelmiä opiskelijoiden kotien kanssa sekä opiskelijoiden harraste- ja vapaa-ajan toimia.
Syrjäytymisvaarassa olevien ja erityistä tukea tarvitsevien sekä kouluallergisten opiskelijoiden määrä
lisääntyy jatkuvasti. Projektin ansiosta opinto-ohjaajat, kuraattorit ja opettajat saavat tietoa ja vaihtavat
kokemuksia eurooppalaisista käytänteistä kohderyhmän erityistarpeiden huomioimiseksi
opetusjärjestelyissä.

Vertailemalla produktiivisen oppimisen ja työvaltaisen opetuksen menetelmiä, epävirallisen ja
arkioppimisen tunnustamistapoja sekä kouluviihtyvyyteen vaikuttavia eurooppalaisia hyviä käytäntöjä,
opiskelun tukihenkilöstö ja opettajat voivat kehittää omaa osaamistaan. Myös hyväksilukea epävirallisena
ja/tai arkioppimisena suorittamansa opinnot.

Erityistä tukea tarvitsevien ja kouluallergisten opiskelijoiden kouluviihtyvyyteen ja siten ammattiin
valmistumiseen voidaan vaikuttaa myös aktiivisella yhteistyöllä opiskelijoiden kotien kanssa sekä tukemalla
opiskelijoiden harraste- ja vapaa-ajan toimia.

Projektin vastaanottavat partnerit on valittu Euroopanlaajuisesti siten, että bencmarkingin tuloksena
saadaan monipuolista tietoa ja hyviä käytänteitä erilaisista järjestelmistä ja kulttuureista. Projektin partnerit
tunnetaan aktiivisina opetuksen ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukimuotojen kehittäjänä.
Partnerit ovat osallistuneet kansainvälisen produktiivisen oppimisen kehittämisentoimintaan (INEPS-
verkosto, INTERNATIONAL NETWORK OF PRODUCTIVE SCHOOLS). Projektivastaava AE
My way liikkuvuushanke rahoitus myös vuodelle 2009-2010

10.3. Reimari-projekti

Reimari-projekti päättyi 31.10.2007. (180 000). Tavoiteena oli:
              1) kehittää ja luoda eri toimijoiden kanssa moniammatillisia toimintamalleja
              2) luoda joustavia ohjausjärjestelmiä, jotta ammatillisesta koulutuksesta
                   työelämään siirtyminen helpottuu ja nopeutuu.

Pysyväksi käytännöksi:
 1. Työvoimatoimen infotilaisuus valmistuville opiskelijoille
Ajallinen resurssi noin 32 h
Kokkolan työmarkkina-alueen toisen asteen opistoille
Tietoa työvoimatoimiston palveluista

                                                                                                                 69
Työnhaku- ja työttömyysturvainfo
Työvoimatoimen alakohtainen ja alueellinen työmarkkinainfo
    2. Tehostettu ohjauspalvelu
                * Hankkeen helmi *
Erityistä tukea tarvitseville nuorille siirty-mävaiheessa koulutuksesta työelämään
Pitkäkestoinen palvelu
Työllistymisen kannalta oleellinen tieto siirtyy työvoimatoimeen.
Palveluiden räätälöinti ilman viiveitä.
Työvoimatoimen yhteistyö opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa.
Moniammatillinen verkostoyhteistyö
Yksilökohtainen neuvonta ja ohjaus
Ajallinen resurssi noin 3

 3. Työllisyystilannekartoitus
Ostopalveluna työvoimatoimistolta
Koulutusyhtymän opistoista keväisin valmistuvista toisen asteen opiskelijoista tehdään
työllisyystilannekartoitus 30.9. täsmäpäivän mukaan.
Kustannukset noin 1.300 €
Ehdotetaan koulutusyhtymän ostamaksi pysyväksi käytännöksi.

   4. Yhteispalaverit työvoimatoimen ja koulutusyhtymän johdon ja toimijoiden kesken
Vuosittain työllisyystilannekartoitus valmistumisen jälkeen. Työllisyystilanne-kartoituksen
analysointi tuoreeltaan.
Täsmätietoa alakohtaisista työllistymisistä
Koulutussuunnittelun ja opinto-ohjauksen apuvälineeksi.



 6. Ohjauksen yhteistyönsuunnitelma
 Keski-Pohjanmaalla alueellinen ohjaus-
 suunnitelma

Toteuttajana alueellinen Oppilaan- ja opinto-ohjauksen hanke yhdessä Keski-Pohjanmaan
alueen ohjaustoimijoiden kanssa (http://luotsiasema.kpedu.fi)
Oppijan polun kaikissa vaiheissa varhaiskasvatuksesta elinikäiseen oppimiseen Suunnitelmassa
on mietitty siirtymävaiheita eri toimijoiden välillä. Marika Ahola ja Anne Eteläaho


10.4. Työvalta-projekti päättyi 31.12.2007 (43 000). Projektin kestoaika: 12.9.2006- 31.12.2007

Turun ammatti- instituutin hallinnoiman projektin tavoitteena oli kehittää ja kokeilla uusia työssäoppimisen
käytäntöjä työvaltaisessa koulutuksessa. Tavoitteena oli kehittää työvaltaisia malleja tukemaan opiskelijoita,
joille perustutkinnon suorittaminen perinteisessä ammatillisessa koulutuksessa on liian haastavaa. Turun
ammatti-instituutin lisäksi projektin toteuttamiseen osallistuvat Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus,
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Tuusulanjärven ammattiopisto ja Vaasan ammattiopisto. Projekti on
osittain Euroopan sosiaalirahaston rahoittama

Kohderyhmä

Projektin kohderyhmänä ovat hankkeen toteuttajaorganisaatioiden pilotointialoilla toimivien yritysten ja
julkisen sektorin työntekijät sekä näiden alojen opettajat ja muu henkilökunta projektin
toteuttajaorganisaatioissa. Projektissa syntyvien uusien mallien ja käytäntöjen sekä niiden levittämisen ja
käyttöönoton myötä hankkeen välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös syrjäytymisvaarassa olevat nuoret
sekä heidän kanssaan toimivat eri tahot.

Hankkeen toteutus

                                                                                                            70
Projektin toteuttajaorganisaatioissa työvaltaisiin koulutuksiin liittyviä työssäoppimisen käytäntöjä kokeiltiin
eri koulutusaloilla. Hankkeessa kehitettiin työvaltaisen koulutuksen malleja, joissa keskeistä on joustavuus:
tutkinnon tavoitteisiin voidaan pyrkiä monin eri tavoin. Lisäksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
kartoitetaan työvaltaisen koulutuksen toteutusmuotoja ja selvitetään millaista tukea työelämän toimijat
tarvitsevat ja millaisille opiskelijoille työvaltainen opiskelu sopii. Projektin toimenpiteisiin otetaan mukaan
toteuttajaorganisaatioiden      vanhojen       yhteistyöyritysten    lisäksi    uusia   yrityksiä     ja  muita
yhteistyötahoja.www.tyovalta.fi Koko hankkeen yhteishenkilö, Jari Kalliokoski, Turun ammatti-instituutti.
Kokkolan hankkeen yhteyshenkilö, Anne Eteläaho; Rakennusosasto Jukka Tegelberg, Metalliosasto; Åke
Englund, Stefan Rönnqvist, Pasi Skantsi Elintarvikeosasto; Jari Kohtala




    10. 5. Opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon kehittämishanke. Alkoi syksy 2007 päättyy 31.12.2008
(10 000). OPH myöntänyt 10 000 E opiskelijahuollon               kehittämiseen. Tavoitteena on: Opinto-
ohjauksen alueellinen yhteistyö,     opiskelijoiden osallisuuden ja osallistamisen lisääminen, asuntola-
asumisenkurssi ja tutortoiminnan, opiskelijakuntatoiminnan ja asuntolatoiminnan aktivoiminen Keski-
Pohjanmaan koulutusyhtymän opistoissa. Projektivastaava AE.




10.6.   Onnistuvat opit-projekti aloitti 2.1.2007.Onnistuvat opit Projekti on Kokkotyösäätiön hallinnoima,
        mutta liittyy läheisesti toisen asteen koulutukseen. www.onnistuvatopit.fi. Hanke liittyi läheisesti
        seutukunnalliseen psykososiaaliseen resurssikeskukseen, siihen on saatu rahoitusta 100 000 euroa.
        Hankkeeseen on resurssoitu erityisopettaja (8kk), yksilövalmentaja (6kk), kuraattori (25 pvä),
        psykologi (2kk) ja opinto-ohjaajaresurssia (100h) sekä varataan oma resurssi erityispalveluiden
        tuottamista varten. Hankkeen ohjausryhmänä toimiii Koulutoimen psykososiaaliset palvelut -
        työryhmä, joka aktiivisesti seuraa ja arvioi hankkeen edistymistä. Onnistuva Opit päättyi 31.12.2007
        Kokkotyösäätiö hallinnoi (100 000.) Projektivastaava AE.



10.7. Atsa-projekti. Asuntolatoiminnan kehittäminen 150 300 OPH. Päätös syksy 2007. Alkoi 2.1.2008.
Avustusta haettiin toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuoren tuettuun asumiseen.
Tukiasuminen on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville nuorille, jotka eivät ole lastensuojelun,
mielenterveys- tai päihdekuntoutuksen tukiasumisen kohteena. Atsa-tuetun asumisen avulla on tavoitteena
antaa opiskelijalle sellaisia valmiuksia, että hän kykenee osallistumaan edellytystensä mukaiseen
ammatilliseen peruskoulutukseen, opiskelija osaa luottaa omiin kykyihinsä, selviytyy päivittäisistä
elämäntilanteista ja pystyy kehittämään elämänhallinnan taitojaan. Projektivastaava AE, toimijoina Päivi
Hakola, Kristiina Salo ja Heikki Truelsen.


10.8.Oma polku


TAVOITE
Projektin tavoitteena on ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen, nuorten osallisuuden
edistäminen ja aktivointi ammatilliseen koulutukseen. Pyrkimyksenä on levittää Työammatti-ja Työvalta-
hankkeissa saatuja hyviä käytäntöjä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän kaikkien opistojen käyttöön.
Hankkeen aikana selvitetään myös mallin toimivuutta maahanmuuttajanuorten koulutukseen.
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä:

Yleisaineiden vaihtoehtoinen malli. 20 pakollisen yleisaineen opettajille varataan 1 ov/yleisaine
vaihtoehtoisen mallin luomiseen, tämä osio tehdään yhteistyössä Turun ammatti-instituutin opettajien
kanssa. Tuotteet sijoitetaan www. tyovalta.fi sivustoille. Neljään opistoon varataan opettajaresurssia
opiskelijoiden ohjaamiseen.
Projektissa resurssoidaan ammatilliselle erityisopettajalle konsul-tointiresurssia. Eri alojen opettajille
resurssoidaan1 ov/tutkintoala. Opettajat purkavat opetussuunnitelmaa työvaltaista koulutusta ajatellen. Eri

                                                                                                             71
alojen opettajat tekevät yhteistyötä työssäoppimispaikkojen kanssa kartoittaakseen eri aloilta sopivia
työssäoppimispaikkoja, jotta tutkinnon tavoitteet voidaan saavuttaa pääsääntöisesti työpainotteisesti.

Koutsi: Työvoimatoimiston työntekijä koutsi toimii opettajan tukena työssäoppimispaikkojen etsimisessä ja
yhteydenpidossa. Työvoimanpalvelukeskuksen, työvoimatoimiston ja Kokkotyösäätiön asiakkaissa on
nuoria, joilta puuttuu tutkinto, n. 20 nuorta, jotka voivat suorittaa tutkinnon poluttamalla. Työvoimaneu-
voja/koutsi voi saattaen siirtää nuoren luvalla tiedot työvoimahallinnon ja Kokkotyösäätiön tiedoista erityis-
opettajan tietoon, näin viiveetön ja oikea-aikainen tuki voidaan kohdistaa erityistä tukea tarvitseville nuo-
rille.
Turun ammatti-instituutti:
Aiemmin työvaltaista koulutusta toteuttaneet opettajat konsultoivat kahden uuden alan opettajia työval-
taisen koulutuksen menetelmistä. Kahden alan opettajalle varataan 1 ov/ala työvaltaisen koulutuksen
kehittämiseen. Yleisaineopettajillevarataan resurssia yleisaineiden vaihtoehtoisten mallin luomiseen yhdessä
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opettajien kanssa.

YHTEYSHENKILÖT
Projektivastaava Anne Eteläaho anne.etelaaho@kpedu.fi044 725 0106
Työvoimaneuvoja, koutsi Marika Ahola marika.ahola@kpedu.fi044 725 0157

10.9. Leononardo Mobility Cimo



MyWay-hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat opettajat, joiden opetusryhmissä on erityistä tukea
tarvitsevia opiskelijoita. Projektin välillisenä kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat,
kouluallergiset opiskelijat sekä muut opiskelijat, jotka opiskelunsa aikana kohtaavat erilaisia vaikeuksia, ja
joilla siksi on tarve suorittaa opintonsa tai osa niistä vaihtoehtoisella tavalla. Välillisenä kohderyhmänä ovat
myös opiskelijat, jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa, käyvät koulua epäsäännöllisesti ja joilla on
vaikeuksia kotona.

Välillisenä edunsaajana ovat myös opiskelijoiden työssäoppimispaikkojen työpaikkaohjaajat.

MyWay -projektin tavoitteena on verrata benchmarkingin avulla partnerioppilaitosten
- produktiivisen oppimisen, työvaltaisen opetuksen menetelmiä ja laajennettua työssäoppimista
- epävirallisen ja arkioppimisen tunnustusmenetelmiä
- vaihtoehtoisia opintojen suoritustapoja
- yhteistyömenetelmiä opiskelijoiden kotien kanssa sekä opiskelijoiden harraste- ja vapaa-ajan toimia.

Syrjäytymisvaarassa olevien ja erityistä tukea tarvitsevien sekä kouluallergisten opiskelijoiden määrä
lisääntyy jatkuvasti. Projektin ansiosta opettajat saavat tietoa ja voivat vaihtaa kokemuksia eurooppalaisista
käytänteistä kohderyhmän erityistarpeiden huomioimiseksi opetusjärjestelyissä.

Vertailemalla produktiivisen oppimisen ja työvaltaisen opetuksen menetelmiä, epävirallisen ja
arkioppimisen tunnustamistapoja sekä kouluviihtyvyyteen vaikuttavia eurooppalaisia hyviä käytäntöjä,
opettajat voivat kehittää omaa osaamistaan.

Erityistä tukea tarvitsevat ja kouluallergiset opiskelijat tarvitsevat teoriaopintojen sijaan käytännön
työskentelyä – ja aiempien opintojen joustavaa hyväksilukua sekä epävirallisen ja arkioppimisen
tunnustamista. Opetus-/opiskelujärjestelyillä, jossa tutkintotavoitteet saavutetaan vaihtoehtoisia
opiskelumenetelmiä käyttäen, opiskelija voi suorittaa ammattiopinnot (tai osan niistä) laajennettuna
työssäoppimisena ja suorittaa yhteiset opinnot työssäoppimiseen integroituna ja/tai etäopiskeluna. Opiskelija
voi myös hyväksilukea epävirallisena ja/tai arkioppimisena suorittamansa opinnot.

Erityistä tukea tarvitsevien ja kouluallergisten opiskelijoiden kouluviihtyvyyteen ja siten ammattiin
valmistumiseen voidaan vaikuttaa myös aktiivisella yhteistyöllä opiskelijoiden kotien kanssa sekä tukemalla
opiskelijoiden harraste- ja vapaa-ajan toimia.

                                                                                                               72
Projektin vastaanottavat partnerit on valittu Euroopanlaajuisesti siten, että bencmarkingin tuloksena
saadaan monipuolista tietoa ja hyviä käytänteitä erilaisista opetusjärjestelyistä. Projektin partnerit tunnetaan
aktiivisina opetuksen ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukimuotojen kehittäjänä.

Kunkin vaihtoerän kesto on yksi viikko. Vaihdot toteutetaan lukuvuosien 2008-2009 ja 2009-2010 aikana.



10.10 Drop out-projekti
Tanskan koordinoima hanke, jossa kumppaneita Suomesta, Liettuasta, Latviasta, Ruotsista ja
Portugalista. Tavoitteena on jakaa hyviä opintojen keskeyttämisiä ehkäiseviä käytäntöjä




 Opiskelijahuollon ja
 erityisopetuksen
                                Määrälliset kriteerit                              Laadulliset kriteerit
 projektitoiminnan
 laatukriteerit
 Projektien ja koulutusten      Käynnissä olevien projektien määrä ja niiden       Uusien toimintatapojen
 hyödyntäminen opiskelijan      budjetit.                                          käyttöönotto projektien ja
 opiskelijahuollollisten                                                           koulutusten seurauksena.
 palvelujen turvaamiseksi       Projekteille asetettujen tavoitteiden              Uudet toimintatavat
                                toteutuminen: tulokset/pysyvät käytänteet.         näkyvät opiskelijahuollon
                                                                                   suunnitelmassa ja
                                Järjestetyt koulutustilaisuudet: pv/vuosi          arkikäytännöissä.

                                Muu kouluttautuminen: koulutuspäivien
                                määrä, opintopisteet, tutkinnot…




                                                                                                              73
11 OPISKELIJAHUOLTOON LIITTYVIÄ LINKKEJÄ

Keski-Pohjanmaan nuorten tieto- ja neuvontaportaali www.kenuti.fi

AMMATINVALINTA
http://luotsiasema.kpedu.fi.
Työhallinnon palvelut
AVO –ammatinvalinnan ohjelma
Koulutus- ja ammattitietopalvelu
Nuoriso-ohjelmat kansainväliseen harjoitteluun
Oponet
www.abo.fi/vocweb (amm. koulutus pohjoismaissa + muuta koulutustietoa)
db.opti.edu.fi (koulutusnetti)
www.oph.fi/koulutusoppaat
www.opintoluotsi.minedu.fi

KIRJASTOT
www.kirjastot.fi

OPINTOTUKI JA SOSIAALIPALVELUT
www.kela.fi

OPPIMISVAIKEUDET
Erityisopetus.fi
Ammatilliset oppilaitokset - Erityisopetus
http://www.vep-palvelu.fi/
kansainvälisyysverkostoVirtuaalinen Erilaisen oppijan Palvelu – VEP
Palvelut/Linkit
EakNet---Linkit
JY Täydennyskoulutuskeskus - Erityisopetuksen tiimi
Suomen erityiskasvatuksen liitto ry
European Agency for Development in Special Needs Education
http://nmi.jyu.fi/ Niilo Mäki Instituutti
OVK - Oppimisvaikeuskeskus
Oppimistutkimuskeskus
Erityisopetuksen teemaverkko
www.kaapeli.fi/dysfasia
Hero - erilaiset oppijat
www.chadd.org/faq.htm
www.papunet.net
www.datero.fi
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/neure/

TERVEYS
www.terkkari.net
Tietoa
Tietoa, keskustelumahdollisuus

OPISKELUTAIDOT
www.opintoluotsi.fi/page/10a9bea1-372a-40ce-9882-647313d9fe3c.aspx
www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/Opetuki/tehopenaali/tyokalut.htm
www.peda.net/veraja/lavia/ullamari/opiskelutaidot
www.how-to-study.com
www.mathpower.com/reduce.htm
www.richland.cc.il.us/staff/sblahnik/studyskills.html
YLEISTÄ
www.helppimesta.fi
www.yle.fi/free
www.nicehouse.fi

KOULUKIUSAAMINEN
http://www.helppimesta.fi/phpbb/viewtopic.php?p=10656&
www.srk-opisto.fi/upi/tarinat/kolme/nuoret.html

MIELENTERVEYS
www.nuortennetti.fi
http://apua.info
http://tukiasema.net
http://mll.fi
www.apua.info/mielenterveys.html
www.nyyti.fi
www.secure-tukinet.net/index.tmpl?kohde=login

PÄIHDELINKIT
A-klinikkasäätiön kotisivut
Tietoa, keskustelumahdollisuus, testejä, mistä apua?
Tietoa, mistä apua?
Tupakkaverkko, tietoa tupakasta, miten voit lopettaa?
www.irtihuumeista.fi
www.antidrugnet.org
www.huuko.fi

www.stakes.fi/neuvoa-antavat/laitjalinjat/main.htm
www.uta.fi/hyper/projektit/paataitse

AHDISTUS
www.sdc.uwo.ca/learning/mcanx.html

OPETTAJILLE JA TYÖPAIKKAOHJAAJILLE
www.kuntoutussaatio.fi/terttu

LÄHTEET:

Hero 1998, www.hero.fi

Joutsan yläasteen kriisisuunnitelma

Kansanterveyslaki (66/1972)

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Ops/yhteinen osa

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä: Erityisopetuksen järjestämistä koskeva toimintaohje 2002.

Laki ammatillisesta koulutuksesta 37 a §/2003

Lastensuojelulaki (683/1983).

Leinonen, P., 1996. Eläköön nuori. Kuinka koulu kasvattaa selviytymään elämästä.Cosmoprint oy.

Opetushallitus, opetussuunnitelman perusteet, kokeiluversio 2003

Opetushallitus, Muistio 21.5. 2003




                                                                                                 75
Liite 1




SIIRTYMÄTIEDOT PERUSOPETUKSESTA TOISELLE ASTEELLE

Tämä lomake tukee opintojesi sujuvaa alkamista ja auttaa opintojesi suunnittelussa. Nämä siirtymätiedot
ovat luottamuksellisia ja niitä käytetään opintojesi suunnitteluun tarkoituksenmukaisella tavalla. Lähetä
lomake siihen oppilaitokseen johon olet tullut valituksi samalla kun vahvistat opiskelupaikan
vastaanottamisen. Tiedot eivät vaikuta arviointiin.

OPISKELIJAN TIEDOT
Nimi

Osoite

Syntymäaika

Huoltaja


TIETOJA PERUSKOULUSTA
Koulun nimi ja kunta

Perusopetuksen päättötodistus v.

Mitkä oppiaineet olivat sinusta mielenkiintoisia?


Vahvuutesi, mielenkiinnon kohteesi, erikoislahjakkuutesi?


Mitkä oppiaineet olivat vaikeita?




Onko sinulla ollut vaikeuksia
lukemisessa                kirjoittamisessa           matematiikassa           vieraissa kielissä
 kyllä                     kyllä                     kyllä                   kyllä
 ei                        ei                        ei                      ei
luokka____________         luokka____________         luokka____________       luokka____________
                                                                               jos on, niin missä?
                                                                               ___________________

Oletko saanut erityisopetusta
osa-aikaista (klinikka)                               pienryhmäopetusta/erityisluokkaopetusta
 kyllä                                                kyllä
 ei                                                   ei
luokka____________                                    luokka____________


Oletko saanut vapautuksen jostakin aineesta
 kyllä
 ei
luokka____________


                                                                                                       76
Onko sinulla ollut HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma?)
 kyllä
 ei
luokka____________

Oletko käynyt 10.luokan tai ollut valmentavassa koulutuksessa?
 kyllä
 ei

Poissaolojen tuntimäärä 9.luokalla_______ h, josta sairauspoissaoloja ________ h

Opiskelija tarvitsee tukea seuraavissa alueissa
 opiskelumotivaatiossa
 sosiaalisissa taidoissa
 lukemisen ja kirjoittamisen taidoissa
 keskittymiskyvyssä

Lisäksi haluan (/huoltajani haluaa) otettavan huomioon seuraavia opiskeluuni mahdollisesti vaikuttavia
asioita
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________________________




Tiedonsiirtolupa

Tässä lomakkeessa luovuttamiani tietoja voidaan käyttää opintojeni järjestämiseen.

Paikka ja aika

______________________________ _____._____.20___

________________________________________________
Opiskelijan allekirjoitus

___________________________________________
Huoltajan allekirjoitus




Kiitos!




                                                                                                    77
Liite 2




HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA , osa I

ALKUHAASTATTELU
Tämä lomake tukee opintojesi sujuvaa alkamista ja auttaa opintojesi suunnittelussa.
Varaa riittävästi aikaa vastaamiseen ja lue lomakkeen kysymykset huolellisesti ja mieti,
mitä ne tarkoittavat omalla kohdallasi.. Voit jatkaa paperin toiselle puolelle, jos vastaustila
ei riitä.

1. OPISKELIJAN HENKILÖTIEDOT

Nimeni:                                               Syntymäaikani:


Kotiosoitteeni:
Katuosoite                                            postinumero ja -paikka


Osoitteeni opiskelupaikkakunnalla:

Katuosoite                                            postinumero ja -paikka
Puhelinnumeroni:



Alaikäisen kohdalla
Huoltajani:
Nimi:                                                 Puhelin:

Osoite:

Katuosoite                                            postinumero ja -paikka


2. OPISKELUTIEDOT            ( voidaan täyttää koulutuksen alettua)
Suoritettava tutkinto / ov
Koulutusala / opetussuunnitelma
Luokka / ryhmä
Opinnot aloitettu
Arv. päättymispäivä
Luokanvalvoja / ryhmävastaava
Peruskoulun nimi / suoritusvuosi
Lukion nimi / suoritusvuosi
Peruskoulun/ Lukion
kaikkien aineiden keskiarvo:
lukuaineiden keskiarvo:
Mahdolliset muut opinnot:
Aikaisempi ammatillinen koulutukseni
Oppilaitoksen nimi                 Linjan/Opintosuunnan nimi                   Alkoi   Kesto




                                                                                               78
Muu koulutus (Kurssit, työnantajan järjestämä koulutus, yms.)
Koulutuksen nimi                 Aihe                                             Kesto




Työkokemus (minimi 1 ov)




3. KOULUTUKSENI
a) Arvioi koulumenestystäsi


b) Missä aineissa menestyit parhaiten?


c) Mitkä oppiaineet olivat mielestäsi vaikeita?



d) Onko sinulla ollut seuraavia vaikeuksia?
Lukemisen ja/tai kirjoittamisen (luki-) vaikeutta                           kyllä         ei
Matematiikan oppimisen vaikeutta                                            kyllä         ei
Keskittymisen vaikeutta                                                     kyllä         ei
Vaikeutta muistaa asioita                                    kyllä         ei

e) Millaista tukea olet saanut aikaisemmissa opinnoissasi?
Olen ollut tukiopetuksessa
 en
 kyllä, missä aineissa ja milloin?
Olen saanut lukiopetusta tai muuta erityisopetusta
 en
 kyllä (aine ja ajankohta)
Olen saanut vapautuksen jostakin aineesta
 en
 kyllä (aine ja ajankohta)
Olen ollut pienryhmässä, erityisluokalla, yksityisopetuksessa, pajakoulussa tai opiskellut muuten
henkilökohtaisen opinto-ohjelman mukaan
 en
 kyllä, millaisessa ryhmässä ja milloin?

f) Oletko joutunut keskeyttämään jonkin koulutuksen?
Miksi?


4. MAHDOLLISET OPISKELUNI ESTEET
Mitä mahdollisia opiskeluasi vaikeuttavia tekijöitä sinulla on? (terveys, taloudellinen tilanne, perhetilanne
jne.)




                                                                                                                79
5. PERHESUHTEENI

Kotonani asuu lisäkseni:




6. AJANKOHTAISIA ASIOITA
a) Mitä toivot koulutukselta? (jotta opiskelusi olisi mielenkiintoista ja jotta pystyisit parhaiten oppimaan
tulevassa ammatissa tarvittavia tietoja ja taitoja)




b) Mistä muista asioista haluaisit keskustella ja kenen kanssa?




Allekirjoitus

______________________________               ____/ ____ 200__
paikka                                       päiväys

_______________________________________________
opiskelijan allekirjoitus




Tiedonsiirtolupa

Opiskeluani tukevia tietoja saa siirtää koulutuksenjärjestäjän käyttöön.


Suostun/ suostumme tiedonsiirtoon

___________________________________         ______________________________________
opiskelija                                                alle 18-vuotiaan huoltaja



Kiitos vastauksestasi ja tervetuloa opiskelemaan!




                                                                                                               80
Liite 3




HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA , osa II
OPINTOSUUNNITELMA OPISKELUAJALLE

Perustutkinnon opetussuunnitelman pohjalta opiskelija laatii itselleen opintosuunnitelman yhdessä
ryhmänohjaajan ja/tai opinto-ohjaajan kanssa. Suunnitelma laaditaan opintojen alkuvaiheessa ja sitä
tarkistetaan ohjauskeskusteluissa säännöllisesti läpi opiskeluajan mielellään aina jaksojen vaihtuessa tai
vähintään kerran lukukaudessa. Suunnitelman laatimisen yhteydessä ryhmänohjaaja/opinto-ohjaaja esittelee
myös opiskelijan valittavissa olevia muiden oppilaitosten tarjoamia opintoja ja toimintatapoja niiden
valitsemiseksi osaksi tutkintoa.

Opintosuunnitelman laatimisen pohjana käytetään tutkinnon perusteita ja Primukseen kirjattua
opetussuunnitelmarunkoa. Myös tämä yhdessä ryhmänohjaajan/opinto-ohjaajan kanssa laadittava
opintosuunnitelma kirjataan opiskelijahallintajärjestelmään.


Opintosuunnitelma sisältää mm. seuraavat asiat:

           o   Tavoiteltavan perustutkinnon ja koulutusohjelman nimi

           o   Osaamisen tunnustaminen aiemmin hankitun osaamisen perusteella

           o   Suoritettavat opinnot:
                   ammatilliset tutkinnon osat:
                            pakolliset ja valinnaiset
                            ammattipätevyyttä yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat
                   ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat:
                            pakolliset ja valinnaiset
                   vapaasti valittavat tutkinnon osat

           o   Opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat tukitoimet tai poikkeavat järjestelyt opintojen
               suorittamisessa

           o   Alustava suunnitelma työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä




                                                                                                        81
LIITE 4




HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA, osa III

OPINTOJEN ETENEMISEN SEURANTA, OPINTOSUUNNITELMAN PÄIVITYS

Opintosuunnitelman ja opintojen edistymisen seuranta tehdään mieluiten aina jakson vaihtuessa, mutta
vähintään kerran lukukaudessa. Opiskelija käy yhdessä ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan kanssa läpi
opintojensa toteutumisen ja opintosuoritusten kertymisen ja arvioi niitä suhteessa opintosuunnitelmaansa
asettamiinsa tavoitteisiin.
Keskustelun pohjaksi opiskelija tekee alla olevat asiat ennen ohjauskeskustelua.

Tulosta Wilmasta opintorekisteriotteesi, josta näet mitä olet suorittanut ja mitä on vielä suorittamatta.

Kuinka monta opintoviikkoa suoritit kuluneella jaksolla? ________ov

Oletko tyytyväinen saavuttamaasi? ________________________________

Kuinka monta opintoviikkoa tavoitteestasi sinulla jäi suorittamatta (rästit)?_______ ov

Tee seuraavaan taulukkoon lista opinnoista, joista sinulla on hylättyjä tai puuttuvia suorituksia. Merkitse
1. sarakkeeseen tutkinnon osat ja opintojaksot, joissa sinulla on rästejä,
2. sarakkeeseen puuttuvien suoritusten laatu sekä laajuus opintoviikkoina
3. sarakkeeseen rästien suorittamissuunnitelma

Käy vielä haastattelussa huolella läpi ryhmänohjaan kanssa rästit ja niiden suorittamissuunnitelma.


Tutkinnon osa ja      PUUTTUVAT                         RÄSTIEN SUORITTAMISSUUNNITELMA
opintojakso,          SUORITUKSET: tehtävän
josta puuttuu         laatu,
suorituksia           laajuus opintoviikkoina




Korvattavien poissaolojen määrä kuluneella jaksolla? _________ h

Poissaolojen
korvaussuunnitelma:____________________________________________________________________
_________________________________________________________




Mihin haluat tukea, jotta opintosi sujuisivat parhaalla mahdollisella tavalla?

                                                                                                              82
Elämäntilanne ja terveydentila
Mitä asioita on hyvä huomioida opintojesi järjestelyissä?



Mitä tavoitteita sinulla on koko lukuvuodelle?



Mitä tavoitteita asetat itsellesi seuraavalle opintojaksolle? Mainitse 1–3 asiaa.




Muita ajankohtaisia asioita?




Paikka ja aika

Ryhmänohjaajan allekirjoitus

Paikka ja aika

Opiskelijan allekirjoitus


Kiitos vastaamisesta! Allekirjoita lomake vielä ennen sen palauttamista.
Vakuutan pitäväni tähän lomakkeeseen kirjoitetut ja keskustelussamme esiin tulleet tiedot luottamuksellisina,
enkä luovuta niitä ulkopuolisille ilman asianomaisen opiskelijan lupaa.



(mukaillen RO-OPE (2007) ESR, Cooper)




                                                                                                           83
LIITE 5




OPISKELIJAN OMAILMOITUS SAIRAUSPOISSAOLOISTA

Sairauspoissaolosta on aina ilmoitettava sairastumispäivän aamuna ryhmänohjaajalle ja kyseisen päivän
opetuksesta vastaavalle opettajalle tai työpaikkaohjaajalle. Ryhmänohjaaja/työpaikkaohjaaja hyväksyy
opiskelijan poissaoloilmoituksen tai tarvittaessa pyytää opiskelijaa käymään lähimmän terveydenhoitajan tai
lääkärin vastaanotolla. Suullisen ilmoituksen lisäksi ryhmänohjaajalle tulee toimittaa terveydenhoitajan tai
lääkärin antama todistus mahdollisimman pian. Jos terveydenhoitajalle tai lääkärille ei ole mahdollista
päästä, lyhyistä (1 -3 päivää) sairauspoissaoloista hyväksytään myös tällä lomakeella tehty oma ilmoitus.

Jos opiskelijalle kertyy lyhyen ajan sisällä yli kolme omailmoitusta sairauspoissaoloista, ryhmänohjaaja ohjaa
hänet     tarvittaessa     opiskelijaterveydenhuollon    puoleen     asian    /   sairauden     selvittämiseksi.
Omailmoituskaavaketta ei voi käyttää terveydenhoitajan / lääkärin määräämän sairausloman jatkamiseen
eikä sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseen.



Nimi ja luokka ____________________________________________________


Ryhmänohjaaja/                ____________________________________________________
työpaikkaohjaaja

Sairaus / oireet              ____________________________________________________


Poissaoloaika ____________________________________________________


Opiskelijan allekirjoitus                                   _________________________________


Huoltajan allekirjoitus (alle 18 v. opiskelija) _________________________________

OMAILMOITUS OTETTU VASTAAN                   ______ / ______/ ______


Ryhmänohjaajan/ työpaikkaohjaajan allekirjoitus             ________________________________




                                                                                                              84
LIITE 6




POISSAOLOLUPAHAKEMUS

Hakijan nimi    ____________________________________________________________

Luokka/Ryhmä_____________________ Poissaoloaika: _________________________

Poissaolon syy _____________________________________________________________
                _______________________________________________________________
                _______________________________________________________________
                _______________________________________________________________
Poissaolon aikana tapahtuva teoriaopiskelu (opintojaksot/tuntimäärät) tai työssäoppiminen:
                ____________________________________________________________________
                _____________________________________________________________________
                _____________________________________________________________________
                _____________________________________________________________________
Aikaisemmat poissaolot lukuvuoden aikana: ______ h

Korvausmenettely (kirjoita, mitä olet sopinut asioista opettajien kanssa; ryhmänohjaaja tai rehtori eivät käsittele
hakemuksia, joista nämä tiedot puuttuvat):
               _____________________________________________________________________
                ___________________________________________________________________________________
                ___________________________________________________________________________________
                ___________________________________________________________________________________
                ___________________________ ____/____ 200____
                                 ____________________________________
                                                                   Opiskelijan allekirjoitus


Oppilaitos täyttää

PÄÄTÖS          ________ poissaololupa myönnetään                  ________ poissaololupaa ei myönnetä

____/____ 200____                                 _____________________________
                                                  Opettajan allekirjoitus (yksittäisten tuntien poissaolot)
____/____ 200____                                 _____________________________
                                                  Ryhmävastaavan allekirjoitus (1 -3 päivän poissaolot)
____/____ 200____                                 _____________________________
                                                  Rehtorin/koulutuspäällikön allekirjoitus (yli 3 päivän
poissaolot)




                                                                                                                      85
Liite 7 Kurinpitoon liittyvät kaavakkeet




1. Kirjallinen varoitus

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain N:o 630/1998 ja asetuksen N:o 811/1998 mukaisesti opiskelijan
tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava
tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Opiskelijaa, joka rikkoo järjestystä, harjoittaa opinnoissaan vilppiä ja käyttäytyy muuten epäasiallisesti,
voidaan kurinpidollisesti rangaista. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja opiskelijan erottaminen
oppilaitoksesta enintään yhden vuoden ajaksi.

HUOMIO!
Huoltajalla ja opiskelijalla on mahdollisuus antaa vastine asiaan, joko suullisesti tai kirjallisesti kahden viikon
aikana viimeisen varoituksen saannin jälkeen. Vastine tulee osoittaa oppilaitoksen rehtorille.

Opiskelija:_______________________________________________________________

Luokka/Ryhmä: ___________________________________________________________

Syy:             ______________________________________________________________


Paikka ja aika

_________________ ___ . ___ 200_


________________________________________
Rehtori


Olen vastaanottanut varoituksen

_____________________________________
Opiskelija

Olen nähnyt varoituksen

______________________________________
Opiskelijan huoltaja




VALITUSOSOITUS                          Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelle osoitetulla
valituskirjelmällä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (osoite: Vaasan hallinto-oikeus, PL 204, 65101 Vaasa).
Valituskirjelmästä on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja tarpeellisine liitteineen (Hallintolainkäyttölaki 586/1996 § 23-25).
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.




                                                                                                                               86
2. Kirjallinen varoitus / viimeinen varoitus ennen määräaikaista erottamista

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain N:o 630/1998 ja asetuksen N:o 811/1998 mukaisesti opiskelijan
tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava
tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

Opiskelijaa, joka rikkoo järjestystä, harjoittaa opinnoissaan vilppiä ja käyttäytyy muuten epäasiallisesti,
voidaan kurinpidollisesti rangaista. Kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja opiskelijan erottaminen
oppilaitoksesta enintään yhden vuoden ajaksi.

Ennen opiskelijan määräaikaista erottamista oppilaitoksesta ja kirjallisen varoituksen antamista opiskelijalle
on rangaistukseen syynä oleva teko tai laiminlyönti yksilöitävä, kuultava opiskelijaa sekä hankittava
tarpeellinen selvitys. Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta on kuultava myös opiskelijan huoltajaa.
Rangaistuksesta ja opiskelu-oikeuden menettämisestä tulee antaa kirjallinen päätös.

Tähän toiseen kirjalliseen varoitukseen liittyy kutsu kuulemiseen. Kuulemisen tavoitteena on löytää yhteinen
ratkaisu ja tehdä sopimus opintojen vastuullisesta jatkamisesta.


Opiskelija:            __________________________________________________________
Luokka:                __________________________________________________________
Syy:                   __________________________________________________________
________________________________________________________________________________

Paikka ja aika                     _______________________ ____ . ____ 200__

____________________________________
Rehtori


Olen vastaanottanut varoituksen

_____________________________________
Opiskelija

Olen nähnyt varoituksen

_____________________________________
Opiskelijan huoltaja




VALITUSOSOITUS                          Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelle osoitetulla
valituskirjelmällä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (osoite: Vaasan hallinto-oikeus, PL 204, 65101 Vaasa).
Valituskirjelmästä on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja tarpeellisine liitteineen (Hallintolainkäyttölaki 586/1996 § 23-25).
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.




                                                                                                                               87
                                                            Liite 2. kirjalliseen varoitukseen


KUTSU KUULEMISEEN

Olet saanut kaksi varoitusta järjestyssääntöjen rikkomisen vuoksi esim. aiheettomien poissaolojen vuoksi.

Laki ammatillisesta koulutuksesta § 34 mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole
myönnetty siitä vapautusta.

Opiskelijaa tulee kuulla ja koulun tulee tiedottaa mahdollisista seuraamuksista.

Toisen kirjallisen varoituksen jälkeen opiskelija voidaan erottaa koulusta määräajaksi, mikäli
järjestyssääntörikkomukset esim. poissaolot jatkuvat. Yleensä poissaoloista seuraa myös hylättyjä kursseja
ja opintotuen menetys ja joskus valmistuminen saattaa viivästyä. Poissaoloihin voi olla erilaisia syitä, joita
olisi myös hyvä selvittää.

Sinulle/teille on varattu aika kuulemista varten

______.______.20___

Paikka_________________________________________.


Läsnä ovat opiskelijan ja hänen vanhempiensa lisäksi, rehtori, luokanvalvoja
ja mahdollisesti koulukuraattori tai terveydenhoitaja.



Allekirjoitukset




_____________________                     ___________________________
Rehtori                                         Ryhmänohjaaja




                                                                                                                 88
OPISKELIJAN KUULEMINEN
Laki ammatillisesta koulutuksesta (n:o 630/1998) § 34:n mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen,
jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta.

 __________________________________ on _____._____200___ kuultu järjestys-sääntörikkomuksen
takia. Hänellä on ____.____.________ ja ____.____.______ välisenä aikana ______ aiheetonta
poissaolotuntia (koko opiskeluaikana n. ______ poissaolotuntia). Hänelle on annettu kaksi kirjallista
varoitusta _____._____.20___ ja _____._____.20___. Lisäksi hänellä on ______ hylättyä kurssia.

Opetuksellisista ja opiskelijahuollollisista tukitoimenpiteistä huolimatta (esim. terapeuttisia tukikäyntejä,
koulukuraattorin ja terveydenhoitajan keskustelut,             yhteistyö   huoltajien   ja kotipaikkakunnan
sosiaaliviranomaisten kanssa, oppilashuollon tukihenkilön palvelut sekä opettajien tuki opinnoissa ja
hylättyjen kurssien suorittamisessa, räätälöityjä opiskelujärjestelyjä, työvaltainen opiskelu) poissaolot ovat
jatkuneet ja opinnot eivät ole edenneet toivotulla tavalla.

Kuulemisessa       _____._____.20___    ovat       läsnä:       opiskelija     ____________________,
huoltaja(t)___________________________________,         rehtori/      apulaisrehtori/    luokanvalvoja
___________________________, sekä koulukuraattori.

Kuulemisessa sovittiin seuraavaa:

Opiskelija ____________________________ jatkaa opintojaan ja sitoutuu koulunkäyntiin sekä noudattaa
koulun lukujärjestystä ja sääntöjä
suorittaa hylättyjä kursseja _________________________________
sopii opettajan kanssa etukäteen mahdollisista poissaoloista
tilanne tarkistetaan ________ viikon kuluttua
mikäli opiskelija _____________________ ei sitoudu edellä sovittuihin asioihin seuraa Lain ammatillisesta
koulutuksesta mukaisia kurinpitokeinoja eli määräaikainen erottaminen (Laki ammatillisesta koulutuksesta §
31).

Olen _____._____.20___ ollut kuultavana ja olen sopinut opiskelustani edellä mainitulla tavalla.

_____________________________________________________________________
Opiskelija

Olemme _____._____.20____olleet alaikäisen lapsemme __________________ koulunkäyntiasioissa
kuultavana ja olemme sopineet nuoremme opiskelusta edellä mainitulla tavalla.

_____________________________________________________________________
Huoltaja/huoltajat

_____________________________________________________________________
Rehtori                     Ryhmänohjaaja                Koulukuraattori




                                                                                                            89
OPISKELIJAN MÄÄRÄAIKAINEN EROTTAMINEN OPPILAITOKSESTA


Opiskelijan nimi                   _______________________________________________
Luokka                             _______________________________________________
1. varoitus annettu                _______________________________________________
2. varoitus annettu                _______________________________________________
Rangaistava teko                   _______________________________________________



Opiskelijaa on kuultu ja hankittu tarpeellinen selvitys ______.______.20____

Vanhempia on kuultu alaikäisen kohdalla ______.______.20___

Määräaikaisen erottamisen ajankohta _____._____.20___ - _____._____.20___



                 Paikka ja aika

________________________                            _____._____.20____


_____________________________________________________________________
Rehtorin allekirjoitus




VALITUSOSOITUS                          Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelle osoitetulla
valituskirjelmällä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (osoite: Vaasan hallinto-oikeus, PL 204, 65101 Vaasa).
Valituskirjelmästä on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja tarpeellisine liitteineen (Hallintolainkäyttölaki 586/1996 § 23-25).
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.




Liite 8

                                                                                                                               90
                                 SAVUTON JA PÄIHTEETÖN KOULU

                Tupakanpoltto ei kuulu kouluun
                Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opistoissa noudatetaan tupakkalakia 693/1976.
                Lakiin on tullut muutoksia tiukempaan suuntaan. Viimeisin muutos tuli voimaan
                21.7.2006. Opiskelijoita kannustetaan ja tuetaan tupakoinnin lopettamisessa.

                Tupakkalain mukaan kaikki koulut ja oppilaitokset, joissa on alle 18
                vuotiaita opiskelijoita määrätään savuttomiksi samoin opiskelijoille
                tarkoitetut opistojen ulkoilualueet.

                Suomen laissa huumeiden käyttö, hallussapito ja välittäminen on rikos. Koulumme
                järjestyssäännöissä päihteiden ja huumeiden hallussapito, käyttäminen ja niiden
                vaikutuksen alaisena esiintyminen on kielletty. Huumeettoman koulun
                toteuttaminen edellyttää sekä opiskelijoiden että koko henkilökunnan sitoutumista
                asiaan. Tämän vuoksi pyydämme sinua ystävällisesti vastaamaan seuraaviin
                kysymyksiin ja palauttamaan kaavake allekirjoitettuna terveystodistuksen kanssa
                samassa kuoressa oppilaitoksemme terveydenhoitajalle.

            1. Sitoudun oppilaitoksen huumeiden vastaisiin sääntöihin:

                Kyllä    En  Perustele, miksi et sitoudu:

            2. Suostun tarvittaessa huumetesteihin:

                Kyllä    En  Perustele, miksi et suostu:


                Päiväys ___ / ___ 2008

                _________________________________
                Allekirjoitus


                _________________________________
                Nimi tekstaten

                Alle 18-vuotiaalta huoltajan allekirjoitus


                Huoltajan allekirjoitus



Huoltajan nimen selvennys         Liite9
                                                                                                91
KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN
HOITOONOHJAUSSOPIMUS



Sitoudun käymään ilmeisen päihdeongelmani vuoksi hoidossa seuraavasti:

Aika                     __________________________________________________________

Hoitopaikka
           __________________________________________________________


Sitoudun noudattamaan hoitopaikan antamia ohjeita ja ilmoittamaan terveyden-hoitajalle
mikäli keskeytän hoidon.

Terveydenhoitajaan tai kuraattoriin voidaan olla tarvittaessa yhteydessä hoidossa käynnin
toteutumista koskevassa asiassa.

Vain luvallani opettaja saa tietää hoitoonohjauksesta.

 Haluan, että opettaja tietää asiasta.
 En halua

Lisätietoja
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________




Paikka ja aika

_______________________________           ______/_____ 200___


_______________________________
Opiskelijan allekirjoitus




Liite 10
                                                                                       92
Erityisopetus Primuksessa

Erityisopetusta koskevat kentät ovat Primuksen Opiskelijarekisterissä. Välilehdellä ”HOJKS lomake” on
erityisesti virallisen suunnitelman tekoa varten kenttiä, välilehdellä HOJKS toteuma on kentät, jotka tulee
täyttää kun merkitään miten hojks-asiat ovat toteutuneet ja välilehdellä ”HOJKS 2” on muita kenttiä
erityisopetusta varten. Opinto-ohjaukselle on oma välilehtensä, tätä sivua voi käyttää myös muilla kuin
HOJKS-opiskelijoilla.

1. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelman (HOJKS) laatiminen

Haetaan rekisteristä opiskelija, jolle HOJKS laaditaan ja aloitetaan täyttäminen HOJKS lomake -välilehdeltä
(kuva). JOS OPISKELIJALLA ON AIEMMIN TEHTY HOJKS, TULEE ENSIN TARKISTAA, ETTÄ
NYKYISET TIEDOT ON TALLENNETTU OPISKELIJAN TULOSTEARKISTOON! Tämä tapahtuu
komennolla Toiminnot -> Tulostus -> Tulostearkisto. Täältä aukeaa listaus kaikista opiskelijalle
tallennetuista tulosteista. Jos käy ilmi, ettei vanhoja HOJKS -tietoja vielä ole sinne siirretty, tallennetaan
vanhat tiedot ensin ennen HOJKS:n päivittämistä. Tämä tapahtuu komennolla Toiminnot> Tulostus->
Tulosta. Valitaan tulosteeksi YHT: hojks1 ja valitaan Esikatselu. Esikatselutilassa on kohta Tallenna
tulostearkistoon. Esikatselutilasta voidaan HOJKS tulostaa myös paperille normaalisti. Tulostearkistoon
tulostettava asiakirja kannattaa nimetä siten, että otsikossa näkyy päivämäärä, esimerkiksi sama kuin
kenttään Erityisopetuksen seurantapäivät on viimeksi laitettu. Näin saadaan nopeasti selville, milloin tehtyjä
hojkseja opiskelijalla on. Tulostearkiston tehtävänä on tukea paperiarkistoa, mutta se ei sitä kuitenkaan voi
kokonaan korvata (allekirjoitukset). Tulostearkistosta saat lisätietoja esim. oman opistosi opintosihteeriltä.

Jos kyseessä on uusi HOJKS, rastikenttä sekä HOJKS hyväksymispäivä-kentän täyttävät opintotoimistot (tai
mahd. opinto-ohjaaja). Tämä on ainoana hakutekijänä OPH:n 20. päivän erityisopiskelijamääriä laskettaessa.
TÄRKEÄ!

Seuraavaksi syötetään tiedot erityisopiskelijan opetusryhmästä, Primus antaa vaihtoehdot integroitu tai
erityisopetusryhmässä. Sitten määritellään kenttään Erityisopetuksen peruste (amk/ammatillinen) se
peruste, jonka takia opiskelijalle HOJKS laaditaan, Primuksessa valmiina olevat vaihtoehdot ovat
Tilastokeskuksen luokituksen mukaisia. Opiskelijalle voidaan valita vain yksi peruste, joskus niitä saattaisi
olla useampiakin mutta vain yksi syötetään, tarvittaessa perusteesta voi kirjoittaa vieressä olevaan kenttään
lisätietoja. Sekin tulostuu viralliseen HOJKSiin.

Erityisopetuksen vastuuhenkilön nimi syötetään seuraavaksi. Jos kyseessä ei ole kokonaan uusi HOJKS vaan
vanhan päivitys, kirjoitetaan vastuuhenkilö-kentän viereen päivämäärä, jolloin HOJKS on jostain osasta
päivitetty. Tämä tulisi tehdä aina, kun HOJKSiin tulee muutoksia.

Erityisopiskelijat tulee myös laittaa sopivaan ryhmään erityistuen tarpeen mukaisesti. Jaottelu on OPH:n
määrittelemä:

1 Vaikeimmin vammaiset opiskelijat
2 Enemmän erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluja saavat opiskelijat
3 Erityisopetusta saavat opiskelijat

Tämän jälkeen Primuksen HOJKS-ikkunalle on laitettu kenttiä opiskelumenetelmien sekä palvelu- ja
tukitoimien suunnittelua ja seurantaa varten. Osin nämä tulostuvat HOJKS-lomakepohjaan. Suunnitelluissa
ja toteutuneissa opiskelumenetelmissä on valittavana useita vaihtoehtoja, jotka löydät alasvetovalikosta.

Näistä valitaan HOJKS:n laatimisvaiheessa opiskelijalle soveliaat suunnitellut opiskelumenetelmät ja ainakin
HOJKS:n päivityksen yhteydessä tulisi rekisteriin lisätä toteutuneet opiskelumenetelmät.




                                                                                                            93
Suunniteltuja ja toteutuneita opiskelun palvelu- ja tukitoimia varten on myös valmis valikko.

Suunnitelluista ja toteutuneista opiskelun palvelu- ja tukitoimista on mahdollista vielä kirjata Primukseen
vapaamuotoisesti lisätietoja, mikäli tämä katsotaan tarpeelliseksi.

Tarkempaa seurantaa varten tulee HOJKS -opiskelijoille kirjata kenttään Palvelu- ja tukitoiminen
toteutuminen tieto siitä, mitkä tukitoimet ovat suunnitteilla ja millaisella tuntimäärällä. Samalla laitetaan
vieressä olevaan kenttään seurantapäivä. Eritysopetuksen toteuma tunteina tulostuu HOJKSiin.

HOJKS tavoitteet kenttään kiteytyy se seikka, mitä HOJKSilla pyritään saavuttamaan. Tämä tulee näkyviin
tulosteessa. Kenttään on laitettu ennakoivaa tekstiä ajattelun avuksi, joka saadaan esiin klikkaamalla kenttää
kerran.

Muita HOJKSiin tulostuvia tietoja kirjataan vielä kenttiin Yksilöllistetyt aineet ja Muut henkilökohtaiset
tukitoimet. Näihin on lisätty ennakoivaa tekstiä ajattelun tueksi, jotka saadaan ensimmäisellä kerralla esiin
näpäyttämällä kyseisen kentän aktiiviseksi. Yksilöllistetyt aineet -kenttään ilmestyy aktivoitaessa teksti
”Mukautettu arviointi seuraavissa oppiaineissa:”. Tämän lauseen voi joko täydentää tai poistaa
tarpeettomana.

Muut henkilökohtaiset tukitoimet – kentästä ennakoiva teksti on ”sosiaalitoimi, psykiatrinen tuki,
päihdehuolto, muu”. Tämä teksti tulee näkyviin näpäyttämällä kentän aktiiviseksi ensimmäisellä kerralla.
Näistä vaihtoehdoista voidaan tarpeellinen jättää pyyhkimättä pois. Myös aivan omaa sisältöä voi kenttään
vapaasti tuottaa, jolleivät annetut vaihtoehdot ole sopivia.

HOJKSiin tulostuvat myös Primuksen HOJKS -sivun kentät HOJKS -kokousten osallistujat, HOJKS -
kokousten päivämäärät ja HOJKS -kokousten sovitut asiat.
Viimeinen HOJKS:iin tulostuva kenttä on HOJKS:in liitteet, joissa on tällä hetkellä vaihtoehtoina Mukautettu
opetussuunnitelma, HOPS, HENSU, TOPS ja Lääkärintodistus.

HOJKS-välilehdellä on vielä kenttiä, jotka eivät tällä hetkellä tulostu varsinaiseen HOJKSiin mutta joita
voidaan mielellään tarvittaessa käyttää. Tällaisesta kentästä esimerkkinä mainittakoon erityisesti
Opintososiaaliset etuudet kenttä.

2. Muut erityisopiskelijoita ja opiskelijahuoltoa koskevat kohdat Primuksessa

Opiskelijarekisterin HOJKS toteuma- ja HOJKS2 -välilehdillä on muita erityisopetuksen seurantaan ja
opiskelijahuoltoon liittyviä kenttiä. Tänne on hyvä kirjata muita erityisopetukseen liittyviä asioita, ainakin
mm. luki- ja tulotesteihin liittyviä asioita. Tällä välilehdellä Primuksessa on jo valmiina kentät suunnitelmille
ja toteutuneille tukitoimille HOJKS-opiskelijan työssäoppimisesta. Vaihtoehtoja tähän ei vielä ole viety
Primukseen. HOJKS2-sivulle saa lisäksi mm. henkilökohtaisen avustajan yhteystiedot.

Toteuma-välilehdelle tallennetut tiedot voidaan tulostaa paperille mahdollista seurantaa varten. Tuloste
löytyy nimellä: YHT: HOJKS toteuma. Tämä ei ole kuitenkaan mikään ”virallinen” paperi.

3. Opinto-ohjaus Primuksessa

Primuksen opiskelijarekisterin viimeinen välilehti on opinto-ohjauksen välilehti, jonka tarkoituksena on
palvella opinto-ohjaajien, luokanvalvojien ja muiden opiskelijahuoltoväen sivuna. Tänne sivulle kirjataan
asiaa mm. hyväksiluvuista, vapautuksista ja vapautusten perusteista. Lisäksi on laitettu suuri kenttä opon
vapaamuotoisia merkintöjä varten. Opinto-ohjaus-välilehti on tarkoitettu toki muillekin kuin HOJKS-
opiskelijoille.

Lopuksi malli siitä, miten kentät esim. tulisi täyttää ja millaisen HOJKS-lomakkeen silloin saa tulostettua.




                                                                                                               94
95
Liite 11




           96
Opiskelijahuoltoryhmä


OPISTOKOHTAINEN SUUNNITELMA HOJKS-RAHOITUKSEN KÄYTÖSTÄ
lukuvuosi 2008–2009

Tämä suunnitelma laaditaan opiston opiskelijahuoltoryhmässä lukuvuoden alussa.
Suunnitelma toimitetaan tiedoksi opiskelijahuoltotiimille lokakuun loppuun mennessä ja
edellisen lukuvuoden suunnitelman toteutuminen raportoidaan tiimille alkavan
lukuvuoden alussa. Tiimi käsittelee vanhan toteutuman ja uuden suunnitelman samassa
kokouksessa. Tätä samaa lomaketta voi tarvittaessa käyttää osastokohtaisen
suunnitelman laatimiseen

Lähtökohdat:
HOJKS-opiskelijoiden määrä opistossa _____________________________________________

Tukirahoituksen kokonaismäärä opistossa __________________________________________

Vähennetään koulutusyhtymän ja opistojen erityisopetuksen yhteiset kulut _____________

HOJKS-opiskelijoiden tukiresurssit opistotasolla/osastotasolla_________________________

HENKILÖ          TEHTÄVÄ                    KULUT /KK




Materiaalit______________________________________________________________________
Koulutus________________________________________________________________________
Muut kulut______________________________________________________________________
ARVIO KULUISTA YHTEENSÄ___________________________________________________
KULUJEN TOTEUTUMA_________________________________________________________
TIEDOKSI OPISKELIJAHUOLTOTIIMILLE _____/______ 200__ Liite 12




                                                                                         97
LISÄOPETUSANOMUS ERITYISOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEKSI

Tämä lomake toimitetaan rehtorille hyväksyttäväksi 30.9 mennessä.
Rehtori toimittaa lomakkeen opiskelijahuoltoryhmälle opistokohtaisen HOJKS-
rahoitussuunnitelman laatimista varten.



Oppilaitos                __________________________________________________________
Opettaja                  __________________________________________________________
Opiskelijan nimi          __________________________________________________________
Anottava lisäopetus       _________________________________________________________h
Toteutustapa              __________________________________________________________
Kurssin nimi/aihe/peruste:_______________________________________________________
________________________________________________________________________________
________________________________________________________________________________


Päiväys ______/______ 2007


Opettajan allekirjoitus

_______________________________________________


Päiväys ______/______ 2007


Rehtorin hyväksyntä ja allekirjoitus

_______________________________________________

Tiedoksi opiskelijahuoltoryhmälle_________________

Liite 13




                                                                                   98
                                   Rehtori/opiskelijahuoltoryhmä


OPISTOKOHTAINEN TOTEUMA HOJKS-RAHOITUKSEN KÄYTÖSTÄ
lukuvuosi 2008 -2009

Tämä toteuma selvitetään opistoittain lukukauden lopussa. Suunnitelma toimitetaan tiedoksi
johtoryhmälle ja opiskelijahuoltotiimille elokuun loppuun mennessä. Tiimi käsittelee vanhan
toteutuman ja uuden suunnitelman samassa kokouksessa.

Lähtökohdat:
HOJKS-opiskelijoiden määrä opistossa _____________________________________________

Tukirahoituksen kokonaismäärä opistossa __________________________________________

Vähennetään koulutusyhtymän ja opistojen erityisopetuksen yhteiset kulut _____________

HOJKS-opiskelijoiden tukiresurssit opistotasolla/osastotasolla_________________________
Kirjataan ne henkilöt, jotka tekevät Hojks-työtä (kuraattori, tukihenkilöt, avustajat, apuopettajat,
erityisopettajat sekä lisäopetuksen tuntimäärä ja kulut Hojks-opiskelijoille. (Ei tukiopetusta
”tavallisille opiskelijoille”)
HENKILÖ             TEHTÄVÄ                    KULUT /KK




Materiaalit______________________________________________________________________
Koulutus________________________________________________________________________
Muut kulut______________________________________________________________________


KULUJEN TOTEUTUMA_________________________________________________________
TIEDOKSI JOHTORYHMÄLLE _________/_________200
TIEDOKSI OPISKELIJAHUOLTOTIIMILLE _____/______ 200___
Liite 14. Ohjaus oppijan polun eri vaiheissa
 14.1 Ennen opintoja ” Haluan lähihoitajaksi, sähkömieheksi, hevosten hoitajaksi…”
Ohjauksen tavoite ja
                            Toiminnot ja toteuttamismuodot                    Toimijat            Ohjauksessa käytettävä materiaali      Yhteistyöverkosto
sisältö
Ammatillisen                Koulutuksista tiedottaminen perusasteen 8 ja 9 Opinto-ohjaajat        Esitteet:                              Maakunnan
suuntautumisen ohjaus       luokkalaisille, tiedottaminen muille hakijoille                       Kokkolan ammattiopisto                 oppilaitokset /
                            Opiskelija-rekrytointi                            Opiskelijatutorit   Kokkolan sosiaali- ja terveysalan      opinto-ohjaajat = K-
Ammatillisen                Opiskelijavalintaan osallistuminen                                    opisto                                 P:n opot
suuntautumisen löytäminen Vierailut alueen peruskouluilla/luokilla            Opettajat           Kokkolan kauppaopisto
ja vahvistaminen            Ajankohtaisinfo-päivä alueen opinto-ohjaajille                        Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto        Kpedu opot
                            Avoimet ovet (kaupunkiopistot sama päivä)                             Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto
                            Alueen toisen asteen koulutusinfo                                     Perustutkinnot
                            Pienryhmävierailujen järjestäminen                                    Muu materiaali
                            Vierailut vanhempain-illoissa                                         Ky:n yhteiset esittelykalvot yms.
                            Messut tms. tapahtumat                                                Oheismateriaali
                            Opintoneuvonta                                                        Kotisivut
                            Tutustumisjaksot, TET-jaksot                                          www.kpedu.fi                           L-S lh yhteishaku
                            Joustava valinta                                                                                             Maakunnan opinto-
                            Soveltuvuus-/ pääsykokeet                         Opinto-ohjaajat     Lh:n yhteishakumateriaali              ohjaajat
                            Opiskelijavalinnasta tiedottaminen                Koulukuraattori
                            Opiskeluun liittyvien asioiden neuvonta ja        Opintosihteeri      Valintakokeisiin liittyvä ohjeistus
                            ohjaus                                                                ( KSTO, KKO, KPKO, MSO)                Soveltuvuusarvioinni
                            Opiskelupaikan vastaanottaminen, aloittamatta Opintosihteeri          Valintakirje ohjeistuksineen           n järjestäjä
                            jättäneiden opiskelijoiden tavoittelu             Ryhmänohjaaja
Oppimisen ja opiskelun Aiempiin opintoihin liittyvien tietojen                Opinto-ohjaajat     Haku- ja valintaprosessin aikana       Lähettävät
ohjaus:                     hankkiminen ja siirtäminen (Tietosiirtolomake) Koulukuraattori        saatu opiskelijatieto, joustava        oppilaitokset
                            Nivelvaiheen tapaamiset ennen opintoja ja         Terveydenhoitaja    valinta, hakemus,
Ohjaustarpeen arviointi     opintojen alkuvaiheessa = Saattaen vaihto                             henkilötietolomake                     Alueen opinto-
                            palaverit                                         Anne Eteläaho       opiskelu- ja työtodistukset            ohjaajat
                                                                                                  soveltuvuusarvioinnit
                                                                                                  terveyskysely ja lääkärintodistukset   Soveltuvuuskokeen
                                                                                                  Opiskelutietojen siirtolomake          järjestäjä

Oppimisen ja opiskelun      Ryhmänohjaajien ja luokanvalvojien               Opinto-ohjaajat      Opettajan opas
ohjaus:                     kouluttaminen ja perehdyttäminen                                      ryhmänohjaajien materiaali
                            Opiskelijatuutorkoulutus                                              Aihe-projektin materiaali
Oppilaitoksen               Kokkolan kaupungin yhteinen koulutus                                  Opiskelijan opas
ohjausvalmiuden             Oppilaitoksen oma koulutus/ohjaus                Opinto-ohjaajat      Tuutoropas                             Opiskelijayhdistys
parantaminen                Vanhempien tuutoreiden ohjaus                                         Opiskelijatuutorkoulutuksen            Opiskelijajärjestöt
                             aloittaville tutoreille.                                               materiaali                         Lukioiden tuutorit
 13.2 Opintojen aloitusvaihe ”Olen tehdyt hyvän koulutusvalinnan ja haluan oppia ammattiin”
Ohjauksen
                                                                                                           Ohjauksessa käytettävä          Yhteistyö-
tavoitealue ja         Toiminnot ja toteuttamismuodot                             Toimijat
                                                                                                           materiaali                      verkosto
sisältö
Oppimisen ja           Orientoivat opinnot osana opetussuunnitelmaa               Ryhmänohjaajat           Opetussuunnitelmat              Opiskelijoiden
opiskelun ohjaus                                                                  Opettajat                Vuosityösuunnitelmat            kotiväki
                       Henkilötietolomakkeet                                      Opinto-ohjaajat
                       Opinto-ohjauksen ryhmätunnit                               Opiskelijatutorit        http://luotsiasema.kpedu.fi     KELA
Opintojen sujuva       Luokanvalvojan tunnit                                      Muut ohjauspalvelut                                      Tankkari
käynnistyminen         Opiskelijatutortoiminta                                    Opintosihteeri                                           Muut opiskelijaa
                                                                                                                                           koskevat
                       Opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa perehdyttäminen                               Opiskelijan opas /              palvelut
                       oppilaitokseen, opintoihin ja ohjaus- palveluihin                                   Opinto-opas
                       Kotiväen illat

                     Opiskelija-tuntemuksen hankkiminen
                     Ohjaustarpeiden arviointi                                                                                             KY:n ja opistojen
                                                                               Ryhmänohjaajat            Tulohaastattelulomake             erityisopetus ja
Ohjauspalveluiden
                       Henkilökohtainen tulohaastattelu                                                  Nivelvaihetieto opiskelijasta     projektit
suunnitelmallinen
                                                                               Opinto-ohjaajat
toteuttaminen ja oikea
                       Taustatietojen kerääminen                               Koulukuraattori
kohdentaminen
                       Ohjauskeskustelut                                                                 Lähtötasomittausten tulokset
                                                                               HOJKS-vastaava
                     Opiskeluvalmiuksien arviointi (lähtötasotestit            Matematiikan ja
                     peruskoulupohjaisilla opiskelijoilla)                     äidinkielen opettajat




                                                                                                                                                               101
Ammatillisen        HOPS:n laadinta                                              Ryhmänohjaajat      Opetussuunnitelma
                     erilaiset opiskelu-vaihtoehdot                             Opinto-ohjaajat     Hops-lomake / opintokortti
                     hyväksiluettavat opinnot                                   Osastonjohtajat
suuntautumisen                                                                   Opiskelijatutorit   Hyväksilukupäätökset
                     valinnaiset opinnot
                    opiskeluaika
ohjaus              Opetussuunnitelmaan perehtyminen                                                 Valinnaisten opintojen tarjonta
                    Hops-keskustelut                                                                  valinnaiset yhteiset opinnot
                    Hyväksiluvut                                                                      vapaasti valittavat opinnot
Yksilöllisten       Erilaisten valintojen tekeminen                                                      (yhteistoiminta-aika,
                                                                                                         NettiLuotsi)
opintopolkujen      Erityisen tuen ja ohjauksen tarpeeseen vastaaminen           HOJKS-vastaava/     Kansainvälisen toiminnan           Opiskelijan
                    (HOJKS:in laadinta)                                          Ryhmänohjaaja       suunnitelma                        huoltajat
                                                                                 Opettajat
rakentaminen                                                                     Opinto-ohjaaja
                    Opiskelijatiedon kokoaminen                                                      HOJKS-ohjeisto                     Opiskelijan
                    HOJKS-keskustelut                                            Koulukuraattori     HOJKS-lomake                       käyttämät hoito-
                                                                                                                                        ym. palvelut/
                    Tuen tarpeesta ja tukitoimista tiedottaminen opettajille                                                            yhteistyötahot
Henkilökohtaisen    Orientoivat opinnot (yhteisöllisyyden tukeminen)             Ryhmänohjaaja       Opiskelijavalintavaiheessa
kasvun ja           Opintososiaalisista eduista ja opiskelijahuoltopalveluista                       jaettava materiaali
kehityksen ohjaus   tiedottaminen ja niihin liittyvä neuvonta ja ohjaus          Opintosihteeri      Opiskelijan opas
                                                                                                     Asuntolan säännöt                  Sosiaali- ja
Elämänhallinnan     Arjesta selviytymisen tukeminen                              Koulukuraattori                                        terveydenhuollo
taitojen            Vastuullinen suhtautumisen vakiinnuttaminen työhön ja        Asuntolanhoitaja    KY:n päihdestrategia,              n palvelut
vahvistaminen       opiskeluun                                                   Terveydenhoitaja    toimintaohjeet kriisitilanteissa
                                                                                 SRK:n edustajat
(jatkuu koko        Ohjaaminen vapaa-ajan mielekkääseen viettämiseen
opiskelupolun ajan) Tiedottaminen Keski-Pohjanmaan harrastus- ja vapaa-ajan                                                          Kokkolan srk
                    viettomahdollisuuksista                                      Asuntolanhoitaja    Poissaolojen seurantamenetelmät Maakuntien srk:t
                                                                                 Koulukuraattori     Päiväkirja
                    Asuntolassa ohjattua toimintaa ja mahdollisuuksia                                                                Kirjastot
                    omatoimiseen harrastamiseen
                                                                                 Nuorisotyöntekijä                                      Opiskelijayhdisty
                    Tukeminen itsenäisessä asumisessa ja asioista                Koulukuraattori     Tiedotteet                         s
                    huolehtimisessa (raha-asiat)                                 Opiskelijatutorit   Esitteet
                                                                                                     Lehdet                             KY:n projektit
                    Poissaolojen seuranta                                        Asuntolanhoitaja                                       Rysä
                    Tarvittaessa yhteydet koteihin ja /tai muuhun                                                                       Oppi
                    tukiverkostoon                                               Ryhmänohjaaja/                                         Latu
                    Oppilaitoksen sisäinen yhteistyö                             Luokanvalvoja
                    Oppilaskuntatyö                                              Koulukuraattori


                                                                                                                                                            102
14.3 Opintojen kuluessa: ”Ammatillista kasvua ja ammatti-identiteetin vahvistumista”
 Ohjauksen tavoite             Toiminnot ja toteuttamismuodot               Toimijat          Ohjauksessa käytettävä materiaali          Yhteistyöverkosto
 Oppimisen ja opiskelun        Opetussuunnitelman seuraaminen               Ryhmänohjaajat    Opetussuunnitelma                          Työssäoppimi-
 ohjaus                        Hopsin päivittäminen ja uusien valintojen                                                                 sen ohjaajat
                               tekeminen (valinnaiset opinnot,              Opinto-ohjaaja    Opintokortti / Wilma
 Opintojen sujuminen opiskelu- työssäoppiminen, projektit,                                    Hops                                       Kirjastot
 suunnitelmien mukaisesti      koulutusohjelman valinta, kansainväliset     Opettajat
                               jaksot)                                                                                               Työvoima-
                               Opiskeluun sisältyvään valinnaisuuteen       Opintosihteeri    Valinnaisten opintojen tarjonta        viranomaiset
                               (koulutus-ohjelmat, jatko-opinnot) liittyvä                    (oppilaitoksen oma tarjonta,
 ”Opiskelu-                    tiedottaminen ja ohjaus                                        yhteistoiminta-aika, vapaaehtoistyö ja Alan järjestöt
                               Opo-luokkatunnit                                               muut toimintamahdollisuudet)
                               Pienryhmäohjaus                                                                                       Jatko-opiskelupaikat
 arjen” sujuminen              Henkilökohtainen ohjaus
                                                                            Opintosihteeri
                               Opintorekisterin ylläpito ja
                               opintosuoristusten tallentaminen
                                                                            Opinto-ohjaaja    Anomus/päätös opiskelupaikan
                               Tuki ja ohjaaminen opintojen keskeytyessä    Koulukuraattori   säilymisestä (määräaikainen                projektit
                               määräaikainen keskeyttäminen                 Rehtorit          keskeytys)
                               oppilaitoksesta eroaminen                    Opintosihteeri    Eroamisilmoitus                            Muut oppilaitokset
                               Keskeytysten ja eroamisen seuranta                                                                        Työvoimatoimisto
                               (tilastointi, opiskelijakohtainen seuranta)                                                               Sosiaali- ja
                                                                            Opettajat                                                    terveystoimi
                               Erityisen tuen ja ohjauksen järjestäminen    HOJKS-vastaava    HOJKS-ohjeisto
                               HOJKS keskustelut opiskelun kuluessa         Ryhmänohjaajat    HOJKS-lomake
                               Tukiopetus, lisäopetus                       Opinto-ohjaaja    Opintosuoritukset
                               Samanaikaisopetus                            Koulukuraattori
                               Opinpajat tms.
                               Henkilökohtainen ohjaus
                               HOPS/HOJKS – tarkistus, laadinta
 Oppimisen ja opiskelun Opiskelijan asemaan ja oppilaitoksen                Rehtori           Opiskelijan henkilötiedot tms.             Oppilaitokset
                               toimintaan liittyvä tiedotus ja              Tukipalvelut      Opiskelua koskevat todistukset             KELA
                               toimintakäytänteet                                             (opiskelutodistus, opintokortti, ero- ja   Työvoimatoimisto
ohjaus:                                                                                       tutkintotodistukset jne.)                  LH
                              Opiskelijaa koskevien ja/tai opiskelijan      Opintosihteeri
                              tarvitsemien tietojen asianmukainen                             Opiskelijoiden tarvitsemat ohjeet ja
                              tallentaminen, säilyttäminen ja välittäminen.                   lomakkeet

Henkilökohtaisen kasvun       Itsetuntemuksen ja itseluottamuksen          Ryhmänohjaajat     Opetussuunnitelma                          Opiskelijoiden
ja kehityksen ohjaus          vahvistaminen:                               Opettajat          Opinto-opas                                kotiväki

                                                                                                                                                              103
                           ”Oman paikan löytämisessä tukeminen”                         Muu ohjeisto
Ammatti-identiteetin       Opetuksessa ja ohjauksessa kiinnitetään    Kukin oman        Ammattikirjallisuus                    Työelämän edustajat,
vahvistaminen              huomiota: vuorovaikutuksen laatu,          tehtäväkuvansa                                           yritykset
                           työkulttuuri (käytöstavat, kieli,          mukaisesti
                           pukeutuminen, työajat)                                                                              Ammattijärjestöt
                           ammatillinen käyttäytyminen, työyhteisössä
                           toimiminen,

                           Oppilaitoksen edustustehtävät
                           Projekteissa toimiminen


Ammatillisen               Koulutusohjelmista ja                       Opettajat        Opetussuunnitelmat
suuntautumisen ohjaus      suuntautumisvaihtoehdoista tiedottaminen    Opinto-ohjaaja   Koulutusohjelma-esitteet

Koulutusohjelman valinta   Ammatillista suuntautumista vahvistavat                      Media, Internet (oppilaitosten
Suuntautumisvaihtoehdon    tapahtumat ja tilaisuudet osana opiskelua                    kotisivut, työvoimatoimiston
valinta                                                                                 ammatti- ja tietopalvelun materiaali
                                                                                        …)




                                                                                                                                                      104
14.4 Opintojen päättövaihe: ”Työhön tai jatko-opintoihin!”
 Ohjauksen
                    Toiminnot ja toteuttamismuodot                           Toimijat            Ohjauksessa käytettävä materiaali       Yhteistyöverkosto
 tavoite ja sisältö
 Ammatillisen       Ohjaaminen työelämävalmiuksien hankkimisessa             Ryhmänohjaajat      Ammattilehdet
 suuntautumisen Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet                       Opettajat           Sanomalehdet                            Työnantajat,
 ohjaus             Työelämätietous ja työllistyminen aiheina opetuksessa                        Työvoimatoimiston tiedostot             yritykset
 Ammattiin          ja opinto-ohjauksen tunneilla                            Opinto-ohjaaja      ja muu materiaali
 valmistuminen      Työvoimahallinnon palveluinfo kaikille valmistuville                         Muut informaatiopalvelut
                    Työnhaku, työnhakijaksi ilmoittautuminen                 Työvoimahallinnon
                    Ohjaaminen  Reimari, TYP kokkolalaisille                edustaja            Aikaisemmat työllistymistiedot
                                                                             Luokanvalvoja/                                              Työvoima-
Työllistymisen      Koulutuksesta työhön- koulutus                           ryhmänohjaaja                                               viranomaiset
tukeminen           Ura- ja rekrytointipäivä tms. tapahtumat ja messut       Opinto-ohjaaja

                    Jatko-opinnoista tiedottaminen, hakemisesta
                    tiedottaminen, neuvonta ja ohjaus
                    Esitteiden ja muun materiaalin hankinta opiskelijoiden                       Oppilaitosten / korkeakoulujen          Ammattikorkeakoulu
                    käyttöön                                                 Opettajat           esitteet                                t ja
                                                                             Opinto-ohjaaja      Internet (oppilaitosten kotisivut,      yliopistot
                    Opinto-ohjauksen tunnit                                                      työvoimatoimiston ammatti- ja
 Jatko-opintoihin
                    Henkilökohtainen ohjaus                                                      tietopalvelun materiaali …)             Alan ammatilliset
sijoittumisen
                                                                                                 www.amkhaku.fi                          tapahtumat
tukeminen
                    Ohjaus opiskelijan omaan tiedonhankintaan
                                                                                                 Haku- ja valintatilastot jatko-         Eri yksiköitten
                                                                                                 opinnoista                              tapahtumat ja
                                                                                                                                         projektit
                                                                                                 Opiskelijapalaute opiskelusta,          (Tarvelähtöiset ura- ja
                                                                                                 ohjauksesta, työllistymisestä, jatko-   rekrytointipalvelut)
                                                                                                 opinnoista                              Ura-haukka
Oppimisen ja        Opintosuoritusten tarkistaminen ja tarvittaessa          Opettaja            Opintosuoritusrekisteri
opiskelun           tehostettu ohjaus (esim. opinnäytetyön ohjaus, kesken    Ryhmänohjaaja/ lv   Priimus                                 Eri yksiköitten
ohjaus              olevat opinnot yms.)                                     Opinto-ohjaaja                                              yhteiset käytänteet ja
                                                                                                                                         lomakkeistot
Opintojen loppuun Opiskeluajan jatkaminen                                    Rehtori             HOPS                                    OPH:n ohjeet
saattaminen
                  Tutkinto- ja muiden opintotodistuksen kirjoittaminen       Opintosihteeri
                  Valmistujaisjuhlien järjestäminen                                                                                      Opiskelijoiden
                  Muut valmistumiseen liittyvät tapahtumat, tilaisuudet      Oppilaitosyhteisö                                           kotiväki
Valmistuminen     ja huomionosoitukset (stipendit)                                                                                       Työelämän
                                                                             Opintosihteeri/     Lehti-ilmoitus ammattiin                yhteistyökumppanit
                    Tiedottaminen ammattiin valmistuvista                    toimistosihteeri    valmistuneista opiskelijoista           Ammattijärjestöt

                                                                                                                                                                   105
14.5 Opintojen jälkeen ” Myönteiset opiskelukokemukset kannustavat elämänikäiseen oppimiseen ja työelämän kehittämiseen!”
 Ohjauksen tavoite ja sisältö   Toiminnot ja toteuttamismuodot           Toimijat              Ohjauksessa käytettävä materiaali      Yhteistyöverkosto
 Ammatillisen                   Työllistymisen ja jatko-opintoihin       Rehtorit              Oppilaitoksesta valmistuvien /         Työvoimatoimisto
                                sijoittumisen seuranta                   Kehittämispäällikkö aiemmin valmistuneiden sijoittumis-
                                Koulutustarjonnan määrällinen ja                               kyselyt
 suuntautumisen ohjaus laadullinen suunnittelu                                                 Reimari-projektin tilastot

                                 Opetuksen kehittäminen yhteistyössä          Rehtori
                                 työelämän edustajien kanssa                  Osastonjohtajat
                                                                              Opinto-ohjaajat
Ammatillisen koulutuksen                                                      Opettajat
kehittäminen saadun palautteen
pohjalta                         Ohjauspalveluiden kehittäminen palaute-      Opinto-ohjaajat
                                 ja seurantatiedon avulla

                                 Projektitoiminnan kehittäminen ja muu        Projektipäälliköt   Projektimateriaali (suunnitelmat,
                                 monipuolinen oppilaitos- ja                  Opettajat           raportit, tutkimukset yms.)
                                 työelämäyhteistyö                                                                                    Oppilaitoksesta
                                                                              Opinto-ohjaajat     Rekisteri valmistuneista            valmistuneet alan
                                 Valmistuneiden hyödyntäminen                                                                         ammattilaiset ja
                                 ohjauksessa (ura- ja rekrytointipäivät,                                                              heidän työnantajansa
                                 avoimet ovet, messut, koulutusohjelma-
                                 infot)                                       Rehtori/opettajat

                                 Koulutuksellinen yhteistyö oppilaitoksesta
                                 valmistuneiden kanssa myöhemmin




                                                                                                                                                             106
14.5. Opinto-ohjauksen työnjako eri toimijoiden kesken                  Merkitse 1 ensisijaisen toteuttajan kohdalle ja 2 toissijaisen kohdalle jne.

OPINTO-OHJAUKSEN                     Ryhmän-ohjaaja/   Opinto-   Opettaja     Osaston      Rehtori/       Työssä        Opiske-             Toimisto   Kuraat-   ”Tekee
                                     Luokan-           ohjaaja                johtaja/     apulais-       oppimisen     lijahuolto-ryhmä    Opinto-    tori      ken
TYÖNJAKO JA                          valvoja                                  osaston      rehtori        ohjaaja                           sihteeri             ehtii”
VASTUUT                                                                       opo
Koulutuksista tiedottaminen,
verkostoyhteistyö
Opiskelijavalinta ja
vastaanottaminen
Ryhmään perehdyttäminen

Opintososiaalisten tukien
hakeminen
OPS:n perehdyttäminen

HOPS laadinta
 ja seuranta
Valinnaisuuden tiedottaminen,
kirjaaminen
Osaamisen tunnustamisesta
tiedottaminen, kirjaaminen
Ammatillisen suuntautumisen ja
kasvun ohjaus opintojen aikana
Työssäoppimisen ohjaus

Ammattiosaamisen näyttöjen
ohjaus
Henk.koht. kasvun ja kehityksen
ohjaus, läheisverkostotyö
Psykososiaalinen tuki,
viranomaisverkostotyö
Oppimisen taitojen
ohjaus
Kansainvälisistä mahdollisuuksista
tiedottaminen
Työelämään ja jatko-opintoihin
ohjaus
HOJKS laadinta ja seuranta




                                                                                                                                                                    107
Liite 15


ERITYISOPISKELIJOIDEN HOJKS-RESURSSI KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄSSÄ 2007-
2008,

ERITYISOPISKELIJOIDEN HOJKS-RESURSSI KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄSSÄ 2008-
2009


OPISTO/        ERITYI-     HOKS-                     HOJKS-RAHOITUK-SELLA               HENKILÖSTÖ-       HENK.
OSASTO         OPISKE-     OPISKELI-                 PALKATTU kiinteä                   KULUT             KULUT
               LIJOIDEN    JOIDEN                    HENKILÖSTÖ                         (kaikkine         TOTEU-
               MÄÄRÄ       TUOMA                                                        työnantaja-       TUMA
               20.9.2006   LISÄMÄÄRÄRAHA                                                kuluineen ja      2007
               Lukukausi   Normaalin                                                    loma-rahoineen)   2008
               2007-2008   yksikköhinnan lisäksi €
               laskennan                                                                ARVIO
               peruste                                                                  2008
               30.9.2007
               laskennan
               peruste
               2008-2008

Ky 2007-2008   317         1 061 124
   2008-2009   321         1 444 379                 - Yhteistä koulutusta
                                                     - Materiaalia
                                                     - Koordinointi-osuus 20-40 h/kk
                                                     plus
                                                     tiimikokoukset, saattaen vaihto,
                                                     hakemukset)


                                                                                                                   108
KOKKO-               202 (2007-2008)    676 803
LAN AMMAT-           193 (2008-2009)    844 009                                  Esim
TIOPISTO                                                                         Kuraattorit                46 320
                                                                                                            46 320

                                                                                 Opisk.huoltotukihenkilöt   40 320

                                        Miinus yhteiset
                                                                                 Erityisopettaja            46 320
                                        190 840
                                                                                 Koordinointi               11 560

                                        jää 653 169                                                         190 840




Auto ja              .                  98952
kuljetus-tekniik.    28 (2007-2008)     yhteiset vähennetään
                                        jää
                     22 (2008-2009)     96 910                    11 %
                                                                  37 224 E

Elintarvike-        19 (2007-2008)     76 146
tekniikka                              yhteiset vähennetään
                                       jää
                    19 (2008-2009)
                                       83 695                  9,9 %

                                                               33 501 E

Matkailu- ja        26 (2007-2008)
ravitsemusala                          79 557
                                       yhteiset vähenne-tään

                                       jää
                                                                             Erityisopettaja
                                       161 234                 19,6 %        Koulunkäyntiavust.
                    38 (2008-2009)
                                                               66 326 E



                                                                                                                      109
Kone- ja    37 (2007-2008)   130 758
metalli-                     yhteiset vähenne-tään
tekniikka                    jää
            34 (2008-2009)
                             149 770                 17,6
                                                     115 056 E




                                                                 110
Talo-           7 (2007-2008)
tekniikka                        24 738
Lvi                              yhteiset vähennetään
                6 (2008-2009)
                                 26 430                 3,1 %
                                                        10 490 E
Kemian-         8 (2007-2008)    28 272
tekniikka                        yhteiset vähennetään
                10 (2008-2009)
                                 44 050                 5,1%
                                                        17 258 E
Puutekniikka    22 (2007-2008)   77 748
                                 yhteiset vähennetään

                19 (2008-2009)   83 695                 9,8
                                                        33 163 E
Pintakäsit-     14 (2007-2008)   49 476
telytekniikka                    yhteiset vähennetään
                17 (2008-2009)
                                 74 885                 8,8
                                                        29 779 E
Rakennus-       26 (2007-2008)   91 884
tekniikka                        yhteiset vähennetään
                9 (2008-2009)                           4,7%
                                 39 645                 15 904 E
Sähkö-          - (2007-2008)    -
tekniikka       8 (2008-2009)    35 240
                                                        4,1
                                                        13 874 E
Puku            7 (2007-2008)    24 738
                                 yhteiset vähennetään
                7 (2007-2008)                           3,6
                                 30 835                 12 182 E
Ammatillinen    8 (2007-2008)    28 272                            Erityis-opettaja ja
startti                          yhteiset vähennetään              avustaja
                4 (2008-2008)
                                 17 620                 2,0%
                                                        6768E




                                                                                         111
KAUPPA-       41 (2007-2008)   104 145                Kuraattori 3 pv/vk               27 792
OPISTO                                                Erityisop. 1 pv/vk               9264
              45 (2008-2009)   134 552                Ky Opisk. Huollon koordinointi    2700
                               vähennetään yhteiset   HOJKS tukihenkilö                35 000
                               jää 59 796 E                                            yht.74 756




SOSIAALI-     17 (2007-2008)      53 550              Kuraattori 2 pv/vk               18 528
JA TERVEYS-   17 (2008-2009)   62 526                 Erityisop. 1 pv/vk
ALAN                           jää 33 674 E           Ky opiskelijah.                  9264
OPISTO                                                Koordin.                         1060yht. 28 852
K-P           12 (2007-2008)   50 790                 Kuraattori puoli pv/vk           4632
KULTTUURI-                                            Erityisop. 1 pv/2 vk             4632
OPISTO        9 (2008-2009)    38 549                 Ky opisk. h.
KÄLVIÄ JA                      jää 28 715 E           Koordin.                         570
VETELI                                                                                 yht.9834
K-P           23 (2007-2008)   105 087                Erityisop. 1 pv/kk               2316
MAASEUTU-                                             Erityiso. 4 t/vk
OPISTO        28 (2008-2009)   179 172                Ky opisk.h koordin               2200
KANNUKSEN                                             Opiskelijahuollon ohjaaja
YKSIKKÖ

K-P           5 (2007-2008)    18 276                 Ky opis.h. koord.                500
MAASEUTU-                                             Opiskelijahuollon ohjaaja
OPISTO        8 (2008-2009)    51 192
TOHOLAMMI
N YKSIKKÖ
K-P           4 (2007-2008)    18 276                 Ky opish.h. ky                   400
MAASEUTU-     7 (2007-2008)    44 793                 Opiskelijahuollon ohjaaja
OPISTO
KAUSTISEN
YKSIKKÖ
K-P           11 (2007-2008)   50 259                 Ky opish. koord.                 1100
MAASEUTU                                              Opiskelijahuollon ohjaaja
OPISTO        14 (2008-2009)   89 586
PERHON
YKSIKKÖ


                                                                                                         112

				
DOCUMENT INFO
Shared By:
Categories:
Tags:
Stats:
views:70
posted:3/31/2012
language:Estonian
pages:112