Teuvalainen 2/2009

Teuvalainen 2 • 2009 SiSältö Tässä lehdessä PääkirjoiTus info Muuttuvaa MaiSeMaa. lue liSää Sivuilta 6-7 kunnanhalliTus ja lauTakunnaT Teuva kehiTTyy vauhdilla kirkko inTerneTissä Wilhelm ingmanin aikaan Teemu ry PerilliseT-yhTye midanra PelTonen Teuvan Pallo kouluverkko Teuva TuTuksi TaPahTumakalenTeri 3 4 5 6-7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 tutuStu teeMu rY:n toiMintaan Sivuilla 10 - 11 kouluverkkoratkaiSu Sivulla 14 teuvalainen 2/2009 JulkaiSiJa/kuStantaJa: PäätoiMittaJa: toiMituS /taitto: teuvan kunta MarkuS oJakoSki irMa SiPPola Paino: PainoS: YkköS-offSet,VaaSa 3000 kPl kanSikuvaSSa PihlaJa, Joka on teuvan niMikkoPuu teuvalainen@teuva.fi 2 PääkirJoituS Teuvan tulevaisuus? Jotkut pienet kunnat ovat varmasti taloudellisissa vaikeuksissa nim­ enomaan pienuutensa takia. Ilman muuta voi olla niin, että pienuus estää optimoimasta resursseja suh­ teessa palvelutuotannon tuotok­ siin, ainakin jos niitä tuotoksia mitataan siten, että kymmenen heikosti varusteltua pikkuautoa ja kymmenen nahkapenkein varus­ tettua isoa perheautoa ovat ikään kuin sama tuotos. Näinhän tuotta­ vuusmittauksissa usein ajatellaan. Menemättä sen pidemmälle tuossa asiassa, Teuva ei ole ollut suu­ rissa vaikeuksissa optimoidessaan esimerkiksi sosiaali­ ja terveys­ toimen palvelutuotantoa, kun esimerkiksi v. 2007 nettokustan­ nukset olivat 97 % valtakunnan keskiarvosta. Meillä ollaan myös oltu varovaisia investoinneissa jo erittäin pitkän aikaa. Monet pienet kunnat ovat vaikeuk­ sissa, koska ne ensin kasvattavat lapset peruskoulun ja ehkä toisen asteen läpi ja sitten nuoret muut­ tavat muualla maksamaan veron­ sa. Samalla monet pienet kunnat huolehtivat vanhusväestöstä muuta maata enemmän. Kun Suomessa keskimäärin on ensi vuonna 17,5 % yli 65-vuotiaita, niin Teuvalla samaa ikäryhmää olisi 25,6 %. Ih­ miset, jotka ovat tehneet yhteisen hyvän eteen töitä koko elämänsä, pitää hoitaa hyvin myös vanhana. Periaatteessa valtionosuusjärjes­ telmä verotulotasauksineen on tarkoitettu siihen, että muutto­ liikkeen vaikutuksia tasataan juuri siitä syystä, että monet pienet tai syrjäiset kunnat hoitavat asioita muidenkin edestä. Ainoa huoli tie­ tysti on jatkossa, miten hyvin tuo kompensaatio toteutetaan. Teuvan kunta on tehtävässään kuitenkin onnistunut tähän asti. Siihen voidaan kyetä tulevaisuu­ dessakin. Lähtökohdat ovat hy­ vät, sillä velkataakkaa ei juuri ole. Isoja investointeja on toki käsillä, kuten reilun 10 miljoo­ nan euron koulukeskusremontti ja ns. terveystalon rakentaminen. Edelliseen voidaan onneksi saada jopa 4 miljoonaa valtionosuutta, mutta joka tapauksessa vuotuinen investointitaso nousee niin, että velkataakka noussee muutamassa vuodessa 1 000 euroon asukasta kohti. Huomattavaa on, että vuo­ den 2008 tilinpäätöksissä kunnilla keskimäärin oli hieman reilu 1 600 euroa lainaa asukasta kohti. Tuore kouluverkkopäätös aut­ taa myös kunnan käyttötalouden pitämisessä tasapainossa. Arvioitu säästö tarkoittaa yhden veropro­ sentin kunnalle tuomaa summaa. Veroja voidaan hyvin joutua muu­ tenkin korottamaan ja kovin suu­ rilla korotuksilla on tietysti vaiku­ tusta kunnan houkuttelevuuteen, imagoon ja kuntalaisten käytet­ tävissä oleviin tuloihin. Toisaalta säästö voi mahdollistaa sen, että ei tarvitse leikata jostain muualta tai jollain muulla tavalla. Huolimatta tästä kouluverkon rakenteen muut­ tamista perusteltiin pitkälti myös sillä, että opetuksen ja esimerkiksi opetusvälineistön kannalta kovin pienet koulut ovat ongelmallisia. Kouluverkkokeskustelumme oso­ ittaa, että on tilanteita, joissa pie­ nuus johtaa epätaloudellisuuteen. Mutta kaiken kaikkiaan Teuva taitaa olla hyvä esimerkki siitä, että ainakin 6 000 asukkaan kunta ei ole liian pieni ollakseen taloudellinen. Väestöennusteen mukaan Teuval­ la on v. 2040 4 700 ihmistä, enkä usko sitäkään sinänsä liian pie­ neksi. Muualta muuttaneena olen vakaasti sitä mieltä, että palvelut eivät ole laadultaan huonompia kuin isoissa kaupungeissa. Täällä ajellaan perheautolla, mutta yllät­ tävän taloudellisesti. Markus Ojakoski hallintojohtaja 3 info Porvarintie 26, 64700 Teuva PL 25, 64701 Teuva Puh. 06-24134000 kunta@teuva.fi Teuvan kunta Porvarintie 26 D, PL 25, 64701 Teuva www.teuva.fi Tekninen toimi Rakennusvalvonta ♦ rakennusluvat, katselmuk­ Päivystävä talonmies Teuvan kunnan vaihde: set, mittaukset, rakennus­ Puh. 050-3864614 06-24134000 paikan merkitseminen Viikonloppuisin sekä Puh. 06-2413 4262, ma-pe kello 16.00 jälkeen Lääkäripäivystykset: 0500-286115 ♦ lupahakemukset ja muut Teuva puh. 06-24134500 Sivistystoimi ♦ Ma ja Ke klo 8.00 - 18.00 Filppulankuja 2, 64700 Teuva asiakirjat Puh. 06-2413 4263 ♦ Ti-To-Pe klo 8.00 - 16.00 Puh. 06-24134371 sivistystoimi@teuva.fi Kauhajoki puh. 06-24133300 Kaavoitus, tontin myynti/ vuokraus ♦ Ma ja Ke klo 18.00 - 22.00 Varhaiskasvatus Puh. 06-2413 4240, ♦ Ti-To-Pe klo 16.00 - 22.00 Porvarintie 21 A, 64700 Teuva 050-3864626 Puh. 050-3864650 ♦ La-Su klo 8.00 - 22.00 Ryhmikset ja Iltapäivätoiminta Vesi- ja viemärilaitos Seinäjoki puh. 06-4154555 ♦ verkoston ylläpito, liit­ 046-8555031 ♦ Yöpäivystykset klo 22.00- tymät puh. 0500-164404 Päiväkoti Sipilä ♦ laskutus p. 06-2413 4242 8.00 Säntinkatu 1, 64700 Teuva 046-8555007 Teuvan neuvola Kaukolämpölaitos ♦ verkoston hoito Koulut Porvarintie 21, 64700 Teuva puh. 0500-164404 Horo 046-8555023 Puh. 040-1840110 ♦ liittymissopimukset, Kauppila 046-8555027 laskutus p. 06-2413 4242 Komsi 06-2671206 Teuvan Nori 040-8304453 hammashoitola Tilahallinto Perälä 06-2669266 Porvarintie 32, 64700 Teuva ♦ asunnon vuokraus Riippi 06-2667249 Puh. 040- 8304460 puh. 06-2413 4263 Sepän Ahjo 040-8304456 ♦ kiinteistöjen ylläpito ♦ Rehtori 040-8304455 Teuvan kotihoito puh. 050-3864601 Syreeni 06-24134351 Porvarintie 21, 64700 Teuva ♦ laitoshuolto ♦ Rehtori 06-24134350 Puh. 050-3864645 puh. 050-3864604 Äystö 046-8555015 Yhteiskoulu 06-24134371 Keittiötoiminta Ambulanssi ja paloauto ♦ Rehtori 06-24134370 Puh. 050-3864719 Lukio 06-24134391 ♦ Rehtori 06-24134300 Suupohjan peruspalveluliikelaitos untayhtymä k Puh. 06-24132000 112 Kansalaisopisto Uimahalli Porvarintie 51 B, 64700 Teuva Rivakantie 8, 64700 Teuva puh. 050-3864605 tai 06-2671651 046-8507702 Aukioloajat: orrela@teuva.fi ♦ Ma-Pe klo 15.00 -20.00 ♦ La klo 13.00 - 16.00 Vapaa-aika ♦ Su suljettu Sipiläntie 3, 64700 Teuva Aamu-uinti Puh. 06-2413 4331 ♦ Ti ja Pe klo 7.00 -9.00 vapaa-aika@teuva.fi Eläkeläiset ♦ Nuorisotoimi ♦ Ke ja Pe klo 14.00 -15.00 ♦ Kulttuuritoimi ♦ Liikuntatoimi Porvarintie 39, 64700 Teuva Puh. 06-24134321 kirjasto@teuva.fi Aukioloajat: ♦ Ma-To klo 12.00 - 19.00 ♦ Pe klo 12.00 - 17.00 Aineiston haku, uusinnat ja kaukolainaus osoitteesta: http://www.teuva.fi/kunta/ kirjasto/ Kirjasto 4 www.teuva.fi KunnanhallituS Ja lautakunnat Kunnanhallitus 2009 - 2010 Hallituksen puheenjohtaja Teijo Toivonen 1. varapuheenjohtaja Esko Lehtimäki 2. varapuheenjohtaja Matti Mäntysaari Hannes Haavisto Harju Leila Harjula Irma Kaleva Paula Lehtimäki Esko Luhtala Anne Mäntysaari Matti Ollikkala Ari Toivonen Teijo Lautakunnat 2009 - 2012 Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Kentta Antti Korpela Reijo Sievi­Korte Tero Rintakomsi Matti Laitila Merja Snellman Helena Riippi Johanna Panttila Eliisa Laaksonen Hannele Hirviniemi­Soinila Susanna Simpura Kari Luopa Kalevi Kiviluoma Jarmo Aho Hannu Metsäranta Esa Saarela­Mäkynen Eija Ojala Susanna Luhtala Markku pj Hannele Laaksonen, varapj. Merja Laitila Rakennuslautakunta varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Latva­Välkkilä Mauri Rantala Jari Penttilä Pekka Muotio Antti Varamäki Anne­Marie Kiili Hilkka Snellman Helena Uusitalo Tarja Nevanperä Yrjö Murto­Koivisto Pekka Ranta Eija Tuovila Ulla Törmä Risto Hakamäki Seija Eteläpää Risto Kohtala Martti Üidik Heidi Koivisto Arja pj. Yrjö Nevanperä, varapj. Mauri Latva­Välkkilä Tulevaisuuslautakunta varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Koski Sauli Ollikkala Ari Sievi­Korte Tero Lehtola Kalevi Åkerblad Irma Sippola Eija Hietikko Annina Tuovinen Anu Luopa Kalevi Rintala Eija Pihlajaniemi Leena Saarikoski Jorma Aho Hannu Metsäranta Esa Luhtala Markku Mäntysaari Riikka Koivisto Arja Niemi Kristian pj. Irma Åkerblad, varapj. Markku Luhtala Tarkastuslautakunta varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Heinola Arto Nevala Aulis Muotio Paula Johanna Riippi Filppula Mauri Saarikoski Jorma Mäntylä Anu Vainioranta Päivi pj. Arto Heinola, varapj. Anu Mäntylä Tekninen lautakunta varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Järvi­Laturi Heikki Nevala Aulis Uusitalo Kari Penttilä Pekka Muotio Paula Yli­Mannila Terttu Ojanperä Marja­Leena Hopiavuori Eija Heikkilä Juhani Filppula Mauri Leppäniemi Jukka Tamsi Satu Hakamäki Seija Törmä Risto Nieminen Väinö Mäntysaari Riikka Rinta­Kurikka Sari Tapanainen Erkki pj. Juhani Heikkilä, varapj. Kari Uusitalo Vapaa-ajanlautakunta varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Nevala Pauli Nisula Hannu Harjunpää Markku Nisula Harri Tuovinen Anu Riippi Johanna Korkeamäki Jaana Kytölä Päivi Viljanmaa Veikko Hirviniemi­Soinila Susanna Halkola Jari Lilja Jukka Leppälä Sami Saarela­Mäkynen Eija Hakala Tiina Nieminen Väinö Mäntylä Anu Harju Jani pj. Pauli Nevala, varapj. Veikko Viljanmaa Suupohjan peruspalvelu iikelaitos untayhtymän johtokunl k nassa/lautakunnissa olevat teuvalaiset edustajat. Johtokunta (4 jäsentä) varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Lehtimäki Esko Kaleva Paula Hakala Tiina Mäntysaari Matti Nummela Veli Nevanperä Erkki Toivonen Teijo Luhtala Anne I­varapuheenjohtaja Esko Lehtimäki Perusturvalautakunta (3 jäsentä) varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Kiili Seppo Järvi­Laturi Heikki Muotio Paula Laitila Merja Wideroos Raija Syväluoma Ympäristölautakunta (3 jäsentä) varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Kaleva Paula Ojanperä Marja­Leena Lilja Jukka Kittilä Risto Tuomela Heikki Mäntylä Anu Yhteistoimintalautakunta (4 jäsentä) varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Ranta­Muotio Aulis Koski Sauli Harju Leila Laitila Merja Nevanperä Yrjö Leppäniemi Jukka Kiviluoma Jarmo Syväluoma Saija 5 tekninentoiMi Teuva kehittyy vauhdilla Maailma ympärillämme on voimakkaiden muutosten kohteena ja lähes päivittäin tiedotusvälineet uutisoivat erilaisista tuotannon muutoksista. Uutiset ovat pääasiassa negatiivisia ja positiivisia uutisia on valitettavan vähän. Muutosten keskellä Teuvalla on nostettu katse tulevaisuuteen positiivisessa hengessä. Kunta pyrkii olemaan ajassa mukana ja panostaa tällä hetkellä palvelujen ja palvelurakenteen kehittämiseen siten, että kuntalaisille olisi tarjolla entistä parempia ja laadukkaampia palveluja nyt ja tulevaisuudessa. Teknisellä toi­ mella on tällä hetkellä työn alla useita merkittäviä hankkeita, jotka valmistuttuaan parantavat kunnan palve­ luja ja palvelurakennetta sekä antavat hyvän pohjan positiivisen kehityksen jatkumiselle. Parranlammen yleissuunnitelman laatiminen Parran alueen toimintojen monipuolistamiseksi ja Par­ ran talviaktiviteettien vahvistamiseksi on kesän aikana käynnistetty Parran lammen yleissuunnitelman laatimi­ nen. Suunnitelman tavoitteena on uudistaa Parran alueen yleisilmettä, monipuolistaa alueen varustetasoa, kun­ nostaa olemassa olevia rakenteita sekä laajentaa alueen lumetukseen käytettävissä olevaa vesitilavuutta. Kesän aikana alueella on tehty maastokartoitus ja koekairauk­ sia, joiden pohjalta suunnitellaan mm. lisälammen ra­ kentamista nykyisen lammen läheisyyteen. Yleissuunnitelman pohjalta kehittämistoimet tullaan syksyn ja talven aikana priorisoimaan ja laatimaan pitkän aikavälin investointiohjelma alueen kehittämiseksi. Tavoitteena ensivaiheessa on käynnistää lammen laajentamisen mahdollistava kehittämishanke talven 2009 aikana, johon haetaan rahoitusta mm. EU:n eri rakennerahasto­ohjelmista. Teuvan Vanhustenkotiyhdistys ry:n omistamien Hopearinteen asuintalojen peruskorjaus Teuvan kunnan hallitus on kokouksessaan 15.4.2009 antanut tekniselle toimelle valtuudet toteuttaa Teuvan vanhustenkotiyhdistys ry:n omistamien Hopearinteen vanhustentalojen peruskorjauksen projektinjohto­ urakkana. Peruskorjauksen lähtökohtana on esteettömyys ja esteettömyyttä tukevat rakenteelliset ja toiminnal­ liset ratkaisut sekä rakennusten asumisviihtyisyyden parantaminen. Rakennukset remontoidaan talo kerrallaan seuraavan kahden vuoden aikana. Remontin yhteydessä vesikatot, sisäänkäynnit, kylpyhuone­ ja keittiötilat sekä kaikki pintarakenteet uusitaan. Lisäksi sisäänkäyntien yhteyteen rakennetaan myös uudet varastotilat. Rakennustyöt alkavat syksyn kuluessa ja asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin tiloihin vaiheittain. Lopulli­ sesti saneerausurakka valmistuu 31.12.2011 mennessä. Teuvan kunnan teknisen toimen toimesta toteutettavan projektinjohtourakan tavoitehinta on 2 281 010,31 €. 6 tekninentoiMi Uimahallin alueen asemakaavan laatiminen Uimahallin alueen asemakaavan laatiminen on edennyt keväällä laaditun suunnitelman mukaisesti. Kaava­ luonnos on asetettu nähtäville 3.9 – 2.10.2009 väliseksi ajaksi. Kaikilla kuntalaisilla on nähtävillä oloaikana mahdollisuus tutustua tulevaan kaavaan ja antaa lausuntoja suunnitelmasta. Tavoitteena on viedä asemakaava kunnanvaltuuston päätettäväksi loka­ marraskuun aikana. Uimahallin alueen kunnallisteknisten järjestelmien ja kaavateiden rakentamiseen pyritään varaamaan määrä­ rahat vuoden 2010 talousarvioon. Alustavan aikataulun mukaan kaavateiden rakentaminen ja tonttien myynti voidaan aloittaa kevään 2010 kuluessa. Alueelle on suunniteltu yhteensä 21 tonttia, joista 17 on 1524 – 3194 m2:n pientalotonttia ja neljä rivitalo­ tonttia kooltaan 2474 m2 – 3208 m2. Tonttien myynnin aloittamisesta ilmoitetaan paikallislehdissä ja kunnan internetsivuilla, kun asemakaava on tullut lainvoimaiseksi ja kunnanvaltuusto on päättänyt tonttien myynti­ hinnat. Alueesta kiinnostuneiden kannatta seurata kunnan päätöksentekoa ja ilmoittelua paikallislehdissä sekä internetsivuilla tulevan talven ja kevään aikana. Terveystalon suunnittelu Kunnanhallituksen nimeämän työryhmän johdolla on käynnistetty uuden terveystalon luonnossuunnittelu kevään 2009 kuluessa. Suunnitteluryhmä on tähän mennessä kokoontunut kolme kertaa pohtimaan eri ratkai­ suvaihtoehtoja ja niiden toiminnallisia yksityiskohtia. Nyt kesälomakauden loputtua suunnitteluryhmän toiminta tiivistyy ja tavoitteena on saada luonnossuunnitel­ mat valmiiksi syys ­ lokakuun aikana. Luonnossuunnittelun valmistumisen jälkeen päätetään varsinaisen rakentamiseen tähtäävän suunnittelun käynnistämisestä. Suunnittelussa on uuteen terveystaloon varattu toimitilat neuvolalle, koti­ ja päivähoidolle, avopalvelukeskuk­ selle, hammashoitolalle sekä yksityiselle palvelutarjonnan tarpeisiin mm. hammasteknikko ja puheterapeutti. 7 kirkko internetiSSä Ota kummilapsi ja mahdollista hänelle koulutus ja nuorten koulunkäyn­ Room.12: 2 Älkää mukautuko tämän tiä ja opiskelua. Ta­ maailman menoon, vaan loudellisen avun lisäksi muuttukaa, uudistukaa myös rukoustuki on mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä tärkeää. on Jumala tahto, mikä on mielensä Kummilapsen tuki koh­ hyvää, hänen täydelmukaista ja listä. distuu ensisijaisesti lapsen koulukustannuk­ siin. Kummien tuella kustannetaan lukukausimaksu­ jen lisäksi esimerkiksi lapsen koulupuku, ­tarvikkeet ja ­ruokailu. Joissakin tapauksissa kummituella ka­ tetaan myös lapsen terveydenhoito. Opiskelijoiden tuki kattaa usein myös asumiskus­ tannukset. Useissa maissa lasten koulukustannuksia ei kateta kokonaan kummituella, vaan lapsen per­ heellä on pieni omavastuuosuus. Se kannustaa yh­ teisöllisyyteen ja sitouttaa vanhempia lasten koulut­ tamiseen. Kummilasten ryhmälle osoitettu tuki kohdistuu koko ryhmän hyväksi. Apu saavuttaa kuitenkin ryhmään valitut kummilapset yksilöllisesti ja mahdollistaa lasten koulunkäynnin. Kummituki auttaa kokonais­ valtaisesti lasten yhteisöä, sillä voidaan tukea myös mm. opettajien täydennyskoulutusta ja koulun ope­ tusvälineiden hankintaa. Kummiksi voi liittyä osoitteessa: www.mission.fi Suomen Lähetysseuran kummina annat lapselle mahdollisuuden koulunkäyntiin ja parempaan elämään. Miljoonat lapset maailmassa eivät pääse kouluun, koska heidän on autettava perheensä elatuk­ sessa tai heidän vanhemmillaan ei ole mahdollisuutta koulukulujen maksamiseen. Köyhyys, aliravitsemus, sairaudet ja sota ovat yhä lasten todellisuutta monissa maissa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokai­ sella lapsella on oikeus koulunkäyntiin ja turvalliseen lapsuuteen. Meidän aikuisten tehtävänä on huolehtia lasten oikeuksien toteutumisesta. Suomen Lähetysseuran kummityö rakentaa lapselle siltaa tulevaisuuteen – mahdollisuuden koulunkäyn­ tiin ja parempaan elämään. Kummit tukevat varatto­ mien perheiden ja vanhempansa menettäneiden lasten LASTENKIRKKO.FI ON VIRTUAALINEN KIRKKO Siellä lapset voivat tutustua kirkon symboliikkaan, jänniin tiloihin, kokeilla erilaisia toimintoja, katsoa videoita, pelata pelejä, tavata ystäviä ja viettää aikaa. Jokaisella kävijällä on oma hahmo. Lastenkirkko.fi on interaktiivinen peli, mutta kaikkien hahmojen takana on oikea ihminen. Pienemmät lapset voivat seikkailla lastenkirkossa yhdessä vanhempien kanssa. Voitte yhdessä tutustua kirkon eri osiin ja katsoa, mitä kaikkea jännää kirkon tiloista löytyy. Suosittelemme, että käytte yhdessä lapsen kanssa pelin säännöt ja turvallisuus­ ohjeet läpi, ja seuraatte aktiivisesti lapsenne pelaa­ mista ja Inter­ netin käyttöä yleensäkin. Lastenkirkko.fi on ev.lut. seurakuntien toimintaa. Lastenkirkossa toimivat aikuiset ovat koulutettuja seurakuntien lapsi­ ja nuori­ sotyöntekijöitä. Teuvan seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta www.teuvanseurakunta.fi. Sivulta löytyy mm. linkki, jonka kautta voi suorana lähetyksenä seurata Jumalanpalvelusta klo 10.00 sunnuntaisin. Suomen kirkon sivut löytyvät osoitteesta www.evl.fi. Mielenkiintoisia uutuuksia ovat www.Lastenkirkko.fi ja www.fleim.fi 8 www.teuvanseurakunta.fi Wilhelm Ingman – vaikeiden aikojen kirkkoherra ussa vuonna 1868 Teuva sai uuden kirkkoherran, Wilhelm Ingmanin, jonka mukana seurasi monilapsi­ nen perhe. Ingman oli ollut pappi­ na mm. Kauhavalla, Temmeksessä, Piippolassa, Lapualla, Kourtaneel­ la, Karvialla ja Purmossa. Viimek­ si mainitussa paikassa nälkävuodet olivat harvinaisen ankarat. Muutto Teuvalle oli monessakin suhteessa mitä tervetullein. Se merkitsi per­ heen taloudellisen aseman tuntu­ vaa nousua. Palkkaetuihin kirk­ koherra Ingman oli tyytyväinen, vaikka joutui ”vääntämään kättä” seurakunnan luottamusmiesten kanssa. Ingman arvioi tulonsa 5500 markaksi, veroviranomaiset 7500 markaksi. Tuntuvana lisänä tuloissa oli sekin, että Teuvalla ruumiinsiunauksesta maksettiin 4,5 markkaa, kun Purmossa maksu oli ollut vain yhden markan. Puo­ let kuolleista oli kuitenkin köyhiä, jotka luonnollisesti haudattiin il­ maiseksi. Pappilan navetassa oli 19 lypsävää lehmää ja tallissa viisi hevosta. Kesäkuulla perheeseen syntyi poika, joka sain kasteessa nimen Lars, mutta Lauriksihan poikaa sitten kuitenkin kutsuttiin. Tuleva pääministeri ja arkkipiispa. Teuvallakin oli sentään pantava suu säkkiä myöten. Pappilan ta­ louteen kuului 25 henkeä ja menot olivat melkoiset. Ongelmia tuotti laiska ruoalle perso työväki. Ing­ man kirjoitti langolleen: ” Nämä teuvalaiset ovat mitä surkeimpia työntekijöitä niityllä, ja rengiksi sain oikean laiskimuksen työssä ja suden ruokapöydässä seudun ainoan heränneen miehen suos­ tumuksesta. Hän nimittäin hankki minulle nääntyneen lankonsa, joka kuntaMMe hiStoriaa Wilhelm Ingmanin viimeinen leposija Teuvan vanhalla hautausmaalla. 1860-luvulla Suomea koetteli ns. nälkävuodet, ja tietysti tilanne oli erittäin vaikea myös Suupohjassa. Vuonna 1866 sääolot olivat oikut­ televia ja rukiista tuli melkein täyskato. Vuoden 1867 tammikuu oli harvinaisen kylmä ja helmikuu tavattoman leuto. Maaliskuussa alkanut uusi ja ankara pakkasjak­ so kesti toukokuulle saakka. Meri vapautui vasta kesäkuussa jäästä ja sää oli jatkossakin perin kolea ja sateinen. Toukotöitä aloiteltiin paikoitellen vasta juhannuksen jäl­ keen. Heinäkuun jälkipuolen hallat veivät perunanvarret ja vahingoit­ tivat viljaa. Elokuussa oli useita pakkasöitä, ja syyskuun alussa ne veivät lopun sadosta. Teuvalaiset joutuivat turvautu­ maan pettuleipään. Teuvalaisten pettuleipäohjeita saatiin lukea myös Helsingin sanomalehdistä. Myös jäkälästä leivottu leipä oli yleistä. Leipäjuuri tehtiin ruis­ jauhoista, ja jäkäläseos lisättiin siihen vasta seuraavana päivänä. Ruista oli oltava ainakin neljännes taikinasta. Näinä vaikeina aikoina toukoku­ muuten olisi ollut hänen rasittee­ naan. Voit ymmärtää siitä kuinka paljon luottamusta tunnen hänen parannukseensa... Eivät tosin kaik­ ki ole yhtä kieroja, mutta meidän renkimme ja torpparimme ovat pahimpia, viimeksi mainitulla on tapana panna voita silakallekin sen lisäksi mitä hän on levittänyt leivälle.” Kovaa tekstiä ja lisää seuraa. ”Me olemme täällä varkai­ den ympäröimänä, jotka jatkuvasti vierailevat, tulevat ikkunoiden läpi, murtavat ovia, mutta he eivät ole onnistuneet tekemään kovin suurta vahinkoa, paitsi ne, jotka ot­ tivat kaksi tynnyrillistä kellarista. Saimme kiinni kaksi poikaa, joita rankaisimme selkäsaunalla pässin­ päisestä teosta.” Alkuvuodet Ingman työskenteli ilman apulaista, joten työtaakka oli todella suuri. Ingman sairasteli koko 1870-luvun alkupuolen. Wil­ helm Ingman kuoli 23.5.1875 jät­ täen jälkeensä lesken ja 11 lasta, joista nuorin oli kaksi ja puolivuo­ tias. Lähteet: Kirkkohistoria seuran vuosikirja 1953 - 1954 Teuvan historia II Veijo Vares: Vanhasuomalainen Lauri Ingman ja hänen poliittinen toimintansa Lehtori Jussi­Pekka Kangas 9 teeMu rY Teemu ry toimii ponnahduslautana aloitteleville bändeille Teuvan elävän musiikin yhdistys Teemu ry on vuonna 1992 pe­ rustettu teuvalaisten muusikoiden ja musiikin ystävien ylläpitämä yhdistys. Teemu ry:n toimintaa on pyritty pitämään monipuolise­ na. Viime vuosina yhdistyksen toiminnan tärkeimpiä muotoja ovat olleet harjoitustilan tarjoa­ minen teuvalaisille yhtyeille edul­ lisella vuokralla, erilaisten bän­ ditapahtumien järjestäminen, ja alkuvuonna 2009 musiikalin esit­ täminen teuvalla pääosin teuvalai­ sin voimin. Teemu ry pyrkii toiminnallaan in­ nostamaan nuoria musiikin saralle, ja siksi esiintymismahdollisuuk­ sien järjestäminen paikallisille bändeille on tärkeässä asemassa. Myös stipendien jakamisella sekä yhteiskoulun että lukion päättäjäi­ sissä innostetaan nuoria muusikon alkuja pitämään hyvästä harrastuk­ sesta kiinni. Yhdistyksen riveistä on ponnista­ nut nimekkäitä yhtyeitä: tällä het­ kellä suuren huomion kohteena olevat Lauri Tähkä & Elonkerjuu ja Sara ovat osallistuneet aikoi­ naan yhdistyksen toimintaan. Sara esiintyi vuonna 1999 ilmestyneellä Teemu ry:n Rautasamettia­levyllä. Levyllä soitti myös kokoonpano­ ja, joissa oli mukana Lauri Tähkä & Elonkerjuun jäseniä. Myös joillakin nykyisillä yhdistyksen toiminnassa mukana olevilla bän­ deillä on kysyntää muuallakin kuin lähiseudulla. Yhdistyksessä toimiminen ei edel­ lytä musiikkiharrastusta. ­Teemu ry:n hommissa voi olla mu­ kana vaikka ei osaisikaan laulaa tai soittaa mitään. Suuri osa tehtävistä on sellaisia joissa musiikillista lah­ jakkuutta ei tarvita. Riittää kun on intoa ja kiinnostuneisuutta, kertoo Sanna Säntti Teemu ry:stä. Toimintaan pääsee helposti mu­ kaan ottamalla yhteyttä Teemu ry:n johtokuntaan tai saapumalla yhdistyksen kevät­ ja syyskokouk­ siin. Myös esiintymismahdolli­ suuksia etsivät bändit voivat ottaa yhteyttä samoin keinoin. ­Teemu ry:n työ elävän musiikin hyväksi on mainio ponnahduslauta aloitteleville musiikkiharrastajille, koska harrastajien ei välttämättä tarvitse itse huolehtia musiikkita­ pahtumien rahoituksesta, luvista ja muusta organisoinnista. Näin ollen varsinaisen elementin ­ musiikin ­ esittäminen tehdään harrastajille helpommaksi, pohtii sessiomuu­ sikko Lauri Koljonen. Timo Leikas Yhteystiedot: Puheenjohtaja Sami Leppälä 0503232121 Sihteeri Timo Leikas 0504044633 Muista kevät- ja syyskokoukset! 10 teemury@gmail.com PERILLISET Rosoista tarinankerrontaa ja Teuva-westerniä Tänä vuonna alkun­ sa saanut teuvalainen Perilliset­yhtye ottaa parhaillaan ensimmäisiä askeleitaan kuin vasta­ syntynyt sonnivasikka. Hieman horjahdellen se tunnustelee tannerta, kuitenkin tietoisena sii­ tä, että jonain päivänä se saattaa olla satoja kiloja painava navetan kuningas. Perilliset yhtye näki päivänva­ lon kevät-talvella 2009, kun osa Kuudes Kuu – bändin miehistöä kokoontui muistelemaan menneitä ja miettimään tulevaa vanhan ys­ tävänsä, äänittäjä­tuottaja Jussi Järviniemen kanssa. Kuusenklapien rätistessä saunan­ pesässä, kokoontumispaikkana toimivan saunakamarin täytti jaf­ fa­pullojen sihahtelu ja hyväksyvät örähdykset, kun jokainen vuorol­ laan kertoi toiveistaan ja ideoistaan musiikintekoon liittyen. Ankaran löylynheiton ja perinteisen lihak­ sienvertailun jälkeen yhteenvetona todettiin, että jokaisen paikallaoli­ jan rintaa lämmittivät rehellisyys, suomalainen maanläheisyys, mus­ ta huumori, kotiseutu, kaiho ja sau­ najuomat. Näillä eväillä synnytettiin Peril­ liset. Yhtye, jollainen suomesta vielä puuttui. Viikkojen vaihtues­ sa kuukausiksi alkoi biisimäärä kasvaa ja kappaleet muokkautui­ vat Perillisten näköisiksi, sisältäen teuvalaista konstailemattomuutta, ja melankolista tarinankerrontaa western­maustein. Kappaleiden nimistäkin on aistittavissa oma­ leimainen ja kiinnostusta herät­ tävä tyyli, vai mitä mieltä olet sellaisista laulun otsikoista, kuin Tippavaaran Isäntä, Perintö, Yö Helvetinjärvellä ja Talo ja minä? Kokoonpano vakiintui pienen pohdinnan jälkeen: Leppälän Sami otti isällisellä otteella lau­ lupuolen haltuunsa ja Länsimäen Juha­Matti hakeutui bassonvar­ teen kuin itsestään, Rintarunsalan Juhon ottaessa vastuun lyömäsoit­ timista ja sanoitusten kirjoittami­ sesta. Hetkellisen etsinnän jälkeen kitarasankarin viitan kantaja löy­ PerilliSet tyi Tervajoelta, kun myös ripako­ pallisen soittohistoriaa omaava Jani Linna liittyi Perillisiin. Myös Järviniemelle lankesi tärkeä rooli bändin säveltäjänä ja soittovahvis­ tuksena. Perilliset pysyttelee vielä hetken varjoissa ja keskittyy treenaami­ seen, biisientekoon ja promocd:n valmisteluun, jonka julkaisun myötä se astuu päivänvaloon lop­ puvuodesta. Vuoden vaihteen jäl­ keen Perillisten vahvat persoonat rynnistävät keikoille herättämään mielipiteitä esiintymisellään ja tuoden värikkäitä tarinoitaan kuu­ lijoiden tunnusteltavaksi. Juho Rintarunsala 11 Miranda Tähtäimessä maajoukkue Suomen naisten jalkapallomaa­ joukkueen menestys arvokisoissa on nostanut tyttöjalkapallon suo­ siota. Maajoukkue on myös teu­ valaisen Miranda Peltosen mie­ lessä. Ei tosin lähitulevaisuudessa, mutta jonain päivänä. ­ Kohti tätä suurta unelmaa lähde­ tään yrittämään. Tavoitteena on en­ sin piirijoukkueeseen ja sen jälkeen aluejoukkueeseen. Ja sitä kautta sitten nuorten maajoukkueeseen, hän toivoo. Miranda aloitti jalkapallon pe­ laamisen 6-vuotiaana saatu­ aan inspiraation isosiskoltaan Mirellalta, joka pelasi silloin Teuvan Pallon 10-vuotiaiden tyttöjen joukkueessa. Mirandan ikäisille ei sil­ loin kuitenkaan ollut tyt­ töjoukkuetta, joten hän aloitti pelaamisen poika­ joukkueessa. Joukkueen valmentajana toimi Jarke Rinteelä. Samanaikaisesti Miranda kuitenkin har­ joitteli myös vanhempien tyttöjen kanssa, koska into pelata oli kova. Kolme vuotta sitten Mi­ randan ikäluokalle saa­ tiin kasattua yhteinen tyttöjoukkue, jossa hän pelaa edelleen. Lisäk­ si hän käy harjoit­ telemassa 11­vuotiaiden poikien kanssa. Myös joukkueharjoitusten ulkopuolella jalkapallo kulkee mu­ kana. Toisinaan Miranda pelailee omalla ajallaan kavereiden kanssa, mutta usein aika kuluu yksikseen tekniikkaa harjoitellen. Yksi osa harjoituksista on keskit­ tynyt juuri pallonkäsittelyyn, kos­ ka menestys tekniikkakilpailuis­ sa auttaa menestymiseen lajissa. Kahtena edellisenä vuonna Miran­ da on saanut tekniikkakilpailuissa hopeisen ja pronssisen taitomerkin. Kuluneen kesän kohokohta oli maajoukkuepelaaja Sami Hyypiän nimikkoleiri. Hyy­ piä oli 140 leiriläisen seurana koko nelipäiväisen leirin ajan. Mirandan mukaan Hyypiän huomio keskit­ tyi leirillä erityisesti kymmenen tyttöpelaajan ryhmään, johon Mi­ randakin kuului. Leirin kruunasi palkintojenjako, jossa Miranda palkittiin lahjakkaana ja teknisen tyttöfutaajana. Mirandan jalkapallokausi ei pääty kesän loppumiseen. Edessä on vielä ainakin tekniikkakilpailu sekä naisten maajoukkuepe­ laajien, Jes­ sica Julinin ja Anne Mäkisen nimikkoleirit. Julinin leiri pi­ detään marrasku­ ussa Seinäjoella ja Mäkisen jouluku­ ussa Eerikkilän ur­ heiluopistolla. ­ Jos edes jompaan kumpaan pääsisin, Miranda toivoo. Leireillä hän saisi taas muutaman päivän tehdä sitä, mitä eniten haluaa: pelata futista! Miranda ja Sami Hyy piä 12 teuvan Pallo Johtokunnan jäsenet 2009 Riitta­Liisa Metsäranta, pj. Pekka Kupari, varapj Teija Haikonen, sihteeri Kaisu Mattinen, rahastonhoitaja Merja Kiviluoma Minna Luoma Esa Lehto Marjut Martola Matti Metsäranta Marjo Peltonen Maarit Tammisto Timo Viitanen Teuvan Pallon joukkueet:  P9 ja P11, valmentaja Ville Haikonen  P13, valmentaja Hannu Aho  T13, valmentaja Aulis Törmä Tänä vuonna aloittaneet yhteistyöjoukkueet  P17 Kraft/TePa, valmentaja Matti Metsäranta  Miesten nelosessa pelaava KaIK/TePa, valmentajat Reino Hietanen TePa:sta ja Janne Sundberg KasköIK:sta TEUVAN PALLO riitta-liiSa MetSäranta, PJ Puh. 040-7298740 urheiluSeura on PeruStettu 1978 liSenSSiPelaaJia n. 100 PelaaJaa 13 kouluverkko Kouluverkkoratkaisu Teuvan kunnanvaltuusto teki 31.8. ratkaisun kouluverkon tulevaisuu­ desta. Koulukeskuksen perusparannuk­ sen ja saneerauksen valmistuttua viimeistään vuonna 2015 Teuvan keskusta­alueen koulut (Kaup­ pila, Komsi, Riippi, Sepän Ahjo ja Syreeni) sekä niiden esioppilaat siirtyvät korjattuihin Yhteiskou­ lun tiloihin. Horon ja Norin koulut jatkavat kunnes oppilasmäärä alit­ taa 16 oppilasta. Vuodesta 2015 alkaen on voimassa, että Äystön ja Perälän koulut jatkavat kolmi­ opettajaisina kunnes oppilasmäärä alittaa 36 oppilasta, jonka jälkeen koulu lakkautetaan. Yhteiskoulun sekä lukion oppilaat siirtyvät sa­ neerattuihin lukiorakennuksen ti­ loihin. Ratkaisu vaikuttaa pitkälle, sillä koulukeskuksen arveltiin alun perin valmistuvan syksyksi 2015. Koulukeskuksen rakentamisen kii­ rehtimisen puolesta on kuitenkin käytetty puheenvuoroja. Tällöin rakentamiskustannukset eivät eh­ tine nousta huippuunsa. Toisek­ seen, tällöin säästöjä (säästöt kunnan käyttömenoissa olisivat vuositasolla yli 600 000 euroa) syntyisi jo aiemmin kuin vuonna 2015. Kolmanneksi, Perälää ja Äystöä lukuun ottamatta koulut haiskasvatuksen tilatarpeet sekä yhteistyö esioppilaiden ja 1­2 luokkien oppilaiden hoidon ja kuljetusten järjestämisessä. Valtuusto teki päätökset yksimieli­ sesti, vaikka mielipide­erojakin oli esimerkiksi siitä, miten hyvin tai huonosti kaksiopettajaiset koulut toimivat oppilaan tai opetuksen kannalta. Päätöksen positiivisena taloudellisena vaikutuksena on myös se, että valtionosuus kou­ alittaisivat kolmiopettajaisen kou­ lukeskuksen rakentamiseen muo­ lun rajan jo 2011 alkavana luku­ dostunee sen seurauksena kohtuul­ vuonna nykyisten oppilasmääräen­ lisen korkeaksi. nusteiden mukaan. Teoriassa remontti voisi aikaistua jopa kah­ Markus Ojakoski della vuodella. hallintojohtaja Kouluverkkopäätöksen yhteydessä valtuustossa myös toivomusponsi: Toiminnallinen suunnittelu teh­ dään ottaen huomioon koko var­ 14 teuva tutukSi Tunnetko kotikuntasi? 1. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Teuvalle a) 1570 - luvulla, b) 1610 - luvulla, c) 1710 - luvulla 2. Teuvalta muutti Amerikkaan vuosina 1872 - 1913 siirtolaisiksi a) 330 henkeä, b) 610 henkeä, c) 1920 henkeä 3. Teuvan kunnan vaakunassa on symbolina varstat. Niitä voidaan kutsua myös; a) plöröiksi, b) kluvuiksi, c) nihdeiksi 4. Vuonna 1913 Teuvan ensimmäiseksi kunnanlääkäriksi valittiin Severi Savonen. Hän taisteli Teuvalla ansiokkaasti a) tuberkuloosia, b) mielisairautta, c) riisitautia vastaan 5. Teuvan Yhteiskoulussa on oppilaita lukuvuonna 2009 - 2010 a) 183, b) 250, c) 300 6. Kuka oli Elsi Borg? 7. Mistä teuvalaiset hakivat alkoholijuomansa kieltolain päättyessä vuonna 1932? 8. Kuka maalasi vuonna 2009 kunnanjohtaja Markku Lindbergin muotokuvan? 9. Vuonna 2009 on Teuvan lukion juhlavuosi. Miksi? 10. Kuka on Markus Ojakoski? 9. Lukio täyttää 50 vuotta. 10. Teuvan nykyinen hallintojohtaja 1. a, 2. c, 3. b, 4. a, 5 a, 6. Arkkitehti Borg suunniteli Teuvan kirkon ja säästöpankin (purettu), 7. Kristiinankaupungista tai Kaskisista, koska Alkoja sai olla vain kaupungeissa. 8. Panu Hemminki, “M u S a a” P o r i S S a i n u v a PeräläSSä horoSSa Teuvan keskustaajama viime vuosituhannelta. haitata rekee, äSSät, YnYvä rääSY, käSSY, eStää kerro Mitä haluaiSit teuvalaiSeSta lukea ota YhteYttä: irMa SiPPola Puh. 06-24134302 tai 050-3864617 teuvalainen@teuva.fi 15 Syksyn 2009 tapahtumia 01.10. Lauri Tähkä & Elonkerjuu aloittaa keikkakiertueensa esiintymällä kotikonnuillaan Teuvan Nuorisoseuralla 24.10. Kumppanuusyhteistyö ja aktiivisen Suupohjan visio -teesiseminaari Teakissa kello 12 alkaen. Luennoitsijoina tutkijoita, yrittäjiä ja työvoimahallinnon edustajia. Järj. Parra­Akatemia ja Teuvan Sparraajien johtoryhmä. 24.10 Koko perheen kirppis Teuvan Yhteiskoululla kello 11.00 - 14.00. Järj. MLL 21.11. Teuvan lukion 50-vuotisjuhla 21.11. Teuvan talvimarkkinat Teuvan Nuorisoseura ry 22.11. Suuret joulumyyjäiset ja Koko perheen kirppis Teuvan Yhteiskoululla kello 11.00 - 14.00. Järj. MLL www.teuva.fi Teuvan seurakunnan varhaisnuorisotyö, syksy 2009 Kerhot alakouluikäisille (luokat 1-6) alkavat viikolla 37 ja ovat parittomina viikkoina.  Tiistaisin Horon koululla klo 15.00 - 16.00 ja Srk:n nuorisotalolla 16.30 - 17.30  Keskiviikkoisin Äystön koululla klo 14.00 - 15.00  Torstaisin Norin koululla klo 14.00 - 15.00, Kauppilan koululla klo 15.30 - 16.30 ja Perälän koululla klo 17.00 - 18.00  Uutena Kristillisen tanssin kerho 11 - 13 –vuotiaille tytöille keskiviikkoisin Srk:n Nuorisotalolla klo 16.30 - 18.00. Tapahtumia 25.10. Suuri rovastikunnallinen varkkaripäivä Teuvalla, jolloin yhteen kokoontuu ala­ kouluikäisiä Kristiinasta, Kaskisista, Kauhajoelta, Isojoelta, Karijoelta sekä Teuvalta Ohjelmassa monenlaista tekemistä mm. raamattuvisa, sählyturnaus ja puuhapajoja ym­ päri Teuvaa. 18.12. Alakouluikäisten joulubuurojuhla Nuorisotalolla klo 16.00 alkaen. Tarkemmat tiedustelut ja ilmoittautumiset nuorisotyönohjaaja Jussi Kuivamäki 040-8273625 www.teuvanseurakunta.fi