Luonnos OHJELMA Leader by rF6621

VIEWS: 12 PAGES: 46

									                                                                                    1 (46)

Leader -lähestymistapa (toimintaryhmätyö)
ohjelmakaudella 2007-2013

Vuosien 2007-2013 maaseutuohjelmassa Leader -toimintatapaa voidaan toteuttaa kaikilla neljällä
toimintalinjalla. Myös elinkeinokalatalouden kehittämisohjelmasta on mahdollista rahoittaa
kalataloustoimintaryhmiä. Maaseudun kehittämisyhdistykset voivat hakea rahoitusta hankkeilleen
myös muista rahastoista ja ohjelmista. Ohjelmakaudella 2007-2013 toimintaryhmiä koskevia
tekstejä on siis hyvin monessa paikassa sekä maaseutuohjelmassa että muissa ohjelmissa.
Tähän asiakirjaan on koottu toimintaryhmiä koskevat asiat ohjelmakaudella 2007-2013, asiakirjassa
on siis tekstejä eri kohtaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa (kurssivilla on merkitty
ohjelmankohta). Asiakirjan tärkein tarkoitus on tuottaa tekstiä Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelmaan sekä pieniä osioita muihin ohjelmiin.
Toimintaryhmillä on mahdollisuus kommentoida tätä asiakirjaa 10-11.4. koulutuspäivillä tai
kirjallisesti 13.4. mennessä sähköpostiosoitteeseen lag@mmm.fi. Ohjelmaa ja strategiaa
valmistelevat työryhmät käsittelevät näitä asiakirjoja huhtikuun lopussa. Toukokuussa on tarkoitus
järjestää ohjelmaa koskeva lausuntokierros. Lisätietoja antavat maa- ja metsätalousministeriössä
Salla Rossi ja Sanna Sihvola.


SISÄLLYSLUETTELO
Leader -lähestymistapa (toimintaryhmätyö) ohjelmakaudella 2007-2013 ....................................... 1
1. Toimintaryhmätyön filosofia .......................................................................................................... 3
2. Suomalaisen toimintaryhmätyön taustaa ja tulevaisuuden haasteita ........................................... 3
      2.3.1 Maaseudun SWOT –analyysi: .......................................................................................................................... 5
      2.4.1. Tasa-arvo ......................................................................................................................................................... 5
      2.4.2. Nuoriso ............................................................................................................................................................ 5
      2.4.3. Innovatiivisuus ............................................................................................................................................... 5
      2.4.4. Kestävä kehitys ............................................................................................................................................... 5
      2.4.5. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus ......................................................................................................... 6
3. Leader- toimintatavan tavoitteet, filosofia, periaatteet .................................................................. 6
         3.1. Tavoitteet Leader -toimintatavalle ja -toiminnalle ........................................................................................ 6
      3.1.1. Strategian tavoitteet Leader- toimintatavalle ................................................................................................... 6
         2.2. Leader- toimintaryhmien ja paikallisten maaseudun kehittämisohjelmien arviointikriteerit ......................... 7
      2.2.1 Toimintaryhmän kriteerit ................................................................................................................................. 8
      2.2.2. Paikallisen maaseudun kehittämisohjelman kriteerit ...................................................................................... 8
      2.2.3.Hyvän paikallisen maaseudun kehittämisohjelman tunnusmerkkejä ............................................................... 9
         2.3. Aikataulu ja menettely Leader -toimintaryhmien ja paikallisten maaseudun kehittämisohjelmien arviointiin
         ............................................................................................................................................................................ 10
         2.4. Toimintatavan toteutumisen seuraaminen ................................................................................................... 10
      2.5.1. Strategia ja ohjelmatason indikaattorit .......................................................................................................... 11
      2.4.2.Toimintaryhmäperiaatteiden seuraaminen ..................................................................................................... 11
      2.4.3. Ajatuksia toimintaryhmäryhmien ja hankkeiden seurantajärjestelmä ........................................................... 11
4. Leader -toimintapa osana maaseutuohjelmaa ............................................................................. 13
        4.1. Toimintalinja 4 ............................................................................................................................................ 15
      Toimenpide 311: Maatilojen monialaistaminen (yritystoiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle) ........ 22
      Toimenpide 312: Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen............................................................................. 22
      Toimenpide 313: Matkailun kehittäminen .............................................................................................................. 23
      Toimenpide 321: Maaseudun palveluiden kehittäminen ......................................................................................... 23
      Toimenpide 322: Kylien kehittäminen .................................................................................................................... 24
      Toimenpide 323: Maaseutuperintö ja kulttuuri ....................................................................................................... 24
      Toimenpide 331: Koulutus ja osaamisen parantaminen .......................................................................................... 25
                                                                               2 (46)
      Toimenpide 341: Paikallisten toimien valmistelu ja taitojen hankkiminen ............................................................. 26
      4.3.1 Leader -toimintatapa linjan 2 toimenpiteissä.................................................................................................. 26
      4.3.2.Kuvaannollinen esimerkki miten Leader -toimintatapa voisi toimia linjalla 2 ............................................. 28
      Toimenpide 111: Maa-, metsä- ja elintarviketaloudentoimijoiden osaamisen parantaminen ................................. 30
      Toimenpide 123: Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen ........................................................................ 31
      Toimenpide 124: Maa- ja metsätalouden yhteistyö elintarviketeollisuuden kanssa uusien tuotteiden,
      tuotantomenetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi .............................................................................................. 31
         4.5. Tekninen apu ............................................................................................................................................... 32
         4.6. Maaseutuverkosto ........................................................................................................................................ 32
      4.6.1. Strategian tavoitteet maaseutuverkostolle ..................................................................................................... 32
5. Leader -hallintomalli, toimintatapa ja rahoitus........................................................................... 36
         5.1. Leader -hallintomalli ................................................................................................................................... 36
      5.1.1 Toimijoiden roolit .......................................................................................................................................... 36
      5.1.2 Tukimuodot ja hanketyypit ............................................................................................................................ 40
         5.2. Rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa ..................................................................... 40
      5.2.2.Leader -rahoitus eri toimintalinjoissa ............................................................................................................. 40
      5.2.2.Leader- toimintaryhmien indikatiiviset rahoituskehykset ja niiden tarkistukset ............................................ 41
6. Toimintaryhmätyö maaseudun kehittämisohjelman ulkopuolella ............................................. 42
         6.1. Kalatalousohjelma ....................................................................................................................................... 42
      Paikalliset toimintaryhmät....................................................................................................................................... 42
         6.2. Muut rahastot ja rahoituslähteet .................................................................................................................. 44
         6.3. Rajapinnat ja yhteensovitus muiden EU- ohjelmien, rahastojen ja kansallisten ohjelmien kanssa ............. 44
      1. Maaseutu- ja kalatalousohjelmien yhteensovittaminen ....................................................................................... 44
      Kalastusmatkailun rahoittaminen ............................................................................................................................ 44
         Kalastusmatkailuun liittyvän tiedon keräämistä ja raportointia on kehitettävä. ................ Error! Bookmark not
         defined.47
                                                 3 (46)



1. Toimintaryhmätyön filosofia
(Tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kohtaan, jossa käsitellään linjaa 4 ja
Leader -toimintapaa.)
Toimintaryhmätyö on osoittautunut Suomessa hyvin soveltuvaksi ennen kaikkea siksi, että se
perustuu sellaisiin yhteiskunnallisiin arvoihin ja yhteiskuntapoliittisiin periaatteisiin, jotka toimivat
Suomen kaltaisella maaseudulla, sen yhdyskuntarakenteessa, väen vähyydessä ja
kansalaistoiminnan historiassa ja nykypäivässä. Samat toimintatavan perustekijät mahdollistavat
toimintaryhmätyön vahvistamisen. Tehokasta ohjelmapolitiikan välinettä kannattaa hyödyntää.
Avoimuus ja siihen saumattomasti kytkeytyvä luottamus ovat keskeistä Leaderin
toimintafilosofiaa. Kummassakin on kysymys sekä pienen, esimerkiksi kylän, tai suuremman
yhteisön, esimerkiksi seutukunnan, toimijoiden ja päättäjien välisistä suhteista, mutta myös
toimintaryhmän ja sen hankkeiden suhteista ulkopuolisiin vaikuttajiin: viranomaisiin, kansallisiin
tai kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin ja asiantuntijoihin.
Leader -toimintatavan olennainen vaikutussuunta on alhaalta ylöspäin (bottom-up). Työtavan
lähtökohta on omassa alueessa ja sen tarpeissa. Leader on täsmäase kehittämistyössä, joka painottuu
paikallisiin, kuntakohtaisiin tai seudullisiin hankkeisiin. Olennaista on asukkaiden oma
aktiivisuus, mikä samalla vahvistaa yhteisöllisyyttä, kumppanuutta ja yhteisön sosiaalista
pääomaa. Toisaalta viimeksi mainitut tekijät ovat myös edellytyksiä tulokselliselle Leader -
toiminnalle.
Innovatiivisuus on yksi toimintaryhmätyön tärkeistä piirteistä. Leader -menettely antaa
mahdollisuuden lähteä pienistä aluista, jolloin toiminta ensimmäisessä vaiheessa on lähinnä
kokeilua. Tämä maaseutuolosuhteissa hyvin tavanomainen lähtötilanne koskee niin yritystoimintaa,
palveluiden järjestämistä kuin muutakin toimintaa.
Leader kokoaa voimavaroja. Useimmilla maaseutualueilla on vähän ihmisiä, vielä vähemmän
toimijoita, harvoja asiantuntijoita ja puutetta rahasta. Tähän tilanteeseen Leader -toimintatapa istuu
erinomaisesti, koska se kannustaa tarttumaan toimeen, rohkaisee yhteistyöhön ja edellyttää
monenlaista rahoitusta. Työtapa verkostoi ja rakentaa monialaista integraatiota. Yhä useammissa
asioissa kunnollisen tuloksen saaminen edellyttää monen toimijan välistä yhteistyötä ja työnjakoa.
Toimintaryhmätyön yksi painotus onkin alueiden välinen yhteistyö, esimerkiksi
naapuritoimintaryhmien yhteiset hankkeet ja lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö eli eri maista
lähtöisin olevien toimintaryhmien yhteishankkeet.
Hyvin tärkeäksi toimintaryhmätyön metodiin kuuluvaksi perusteeksi on osoittautunut julkisen ja
yksityisen välitön ja luottamuksellinen yhteistyö ja työnjako. Se on rakennettavissa
tasapuolisuutta korostavilla säännöillä, selkeillä vastuusuhteilla sekä välittömillä henkilökohtaisilla
kontakteilla ja tuntemuksella. Työtapa edellyttää uusia käytäntöjä, joista on jo myönteisiä
kokemuksia, viranomaisten ja toimijoiden välille. Sen sijaan se ei edellytä toimivallan siirtoa:
viranomainen on viranomainen ja toimintaryhmä on välittäjäorganisaatio. Molemmat tehtävät ja
vastuut voidaan nivellyttää toisiinsa sujuvalla tavalla.




2. Suomalaisen toimintaryhmätyön taustaa ja tulevaisuuden haasteita
2.1. Toimintaryhmätyö 1995-2005
 (Tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman lukuun, jossa käsitellään aiempien
ohjelmakauden kokemuksia ja analysoidaan niitä.)
                                              4 (46)
Toimintaryhmätyö jalkautui Suomeen EU- jäsenyyden myötä vuonna 1995, jolloin ensimmäiset
asiaa käsitelleet tilaisuudet järjestettiin. Samana vuonna toimintansa aloitti nykyinen
toimintaryhmätyöryhmän edeltäjä Leader -työryhmä.
Kun toimintaryhmätyön periaatteet alkoivat levitä kansalaisten tietoisuuteen, huomattiin, että ne
herättivät kiinnostusta. LEADER -yhteisöaloite innosti paikallisia ihmisiä eri tavoin kuin
esimerkiksi tavoiteohjelmat. Kaudelle 1995-1999 Suomessa oli 22 LEADER II -toimintaryhmää,
jotka valittiin keväällä 1997. Ne pystyivät aloittamaan käytännössä toimintansa täysipainoisesti
syksyllä 1997. LEADER II -ohjelmaa valmisteltaessa, ennen ryhmien valintaa käytiin lähes vuoden
mittainen taistelu Suomen toimintaryhmätyön periaatteista.
Keväällä 1997 maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä käsitteli toimintaryhmätyötä ja käynnistyi työ
kansallisen rahoituksen saamiseksi muille toimintaryhmille. LEADER II -ryhmien valinnasta
ulkopuolelle jääneille ryhmille syntyi uusi mahdollisuus kesän 1997 aikana, kun kansallinen
POMO- ohjelma käynnistyi (Paikallisen Omaehtoisuuden MaaseutuOhjelma). Valmisteluprosessi
pantiin liikkeelle nopeasti, sillä ohjelmakautta oli jäljellä enää runsaat kaksi vuotta.
Ohjelmakaudella 1995-1999 POMO -ryhmiä oli 26 ja ne samoin kuin LEADER II -ryhmät kattoivat
kumpikin kolmanneksen Suomen maaseudusta. LEADER II -ryhmillä oli käytössään 86 miljoonaa
euron kokonaisrahoitus (EU-varoja 28 miljoonaa euroa) ja POMO- ryhmillä vastaavasti 31
miljoonaa euroa kokonaisrahoitusta (valtion rahoitus 14 miljoonaa euroa). Siten loppuvuodesta
1997 Suomessa oli 48 toimintaryhmää, jotka kattoivat 2/3 osaa Suomen maaseudusta.
Tavoitteena ohjelmakautta 2000-2006 varten oli toimintaryhmätyön levittäminen koko Suomeen.
Ohjelmakausi 2000-2006 toi LEADER+ -ohjelmaan yhteisöaloitevaroista 20,5 %, kun se
edellisellä ohjelmakaudella oli ollut 18 %. Tiedettiin, että näillä varoilla pystytään LEADER-
toimintaan saamaan mukaan vain runsas kolmannes Suomen maaseudusta. Kuitenkin 57
toimintaryhmää hakivat LEADER+ -ryhmän asemaa. Melkein kaikkien ryhmien ohjelmat myös
täyttivät kriteerit. Siten koko maassa oli valmiutta aloittaa toimintaryhmätyö.
Aluehallinto ryhtyi, neuvottelujen jälkeen, rahoittamaan kaikkiaan 26 toimintaryhmää. 20
toimintaryhmää sain rahoituksen ALMA -ohjelmasta ja 6 toimintaryhmää Tavoite 1 -ohjelmasta.
Eduskunnan myötävaikutuksella saatiin käyttöön myös kansallisia POMO -varoja, tällä kertaa
seitsemälle ryhmälle. Ryhmien rahoitus tuli Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera). Näin
toimintaryhmiä ohjelmakaudella 2000-2006 on 58, ne kattavat koko Suomen, 419 kuntaa ja yli 2,4
miljoonaa asukasta. Enää kuusi maaseutukuntaa jäi toimintaryhmätyön ulkopuolelle.
Kehittämisyhdistyksissä työskentelee keskimäärin 1,8 henkilöä ja ne ovat vuoden 2005 loppuun
mennessä aikaansaaneet noin 6 200 hanketta. Toimintaryhmillä on kaudella 2000 - 2006 käytössään
220 miljoonaa euroa julkista rahaa ja yhteensä varoja 340 miljoonaa euroa.



2.2. Toimintaryhmätyön heikkoudet ja vahvuudet 2005
(Tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman lukuun, jossa käsitellään aiempien
ohjelmakauden kokemuksia ja analysoidaan niitä.)
Toimintaryhmätyön menetelmä on mobilisoinut maaseudulle paljon sellaista aktiviteettia, mitä
ilman sitä ei olisi saatu käyttöön. Yhdistysten ja yritysten yhteistyö on vahvistunut ja
verkostomainen työtapa monissa muodoissaan syventynyt. Toimintaryhmätyö vahvistaa kylien,
kuntien ja seutukuntien sosiaalista pääomaa, luo työpaikkoja ja myös yrityksiä. Ohjelmakauden
2000-2006 tavoitteet ylitetään, jopa yrityshankkeiden määrässä, mutta uusien työpaikkojen
tavoitteesta ollaan hieman jäljessä. Suomessa on toimintaryhmätyöstä saatu kokemuksia 10 vuotta
ja ne ovat erittäin myönteiset. Harvaan asutussa maassa joudutaan kokoamaan henkisiä ja fyysisiä
voimavaroja, työpanoksia ja rahaa useasta lähteestä ja siihen usean tahon yhteisvastuuta edellyttävä
                                               5 (46)
toimintaryhmätyötapa sopii. Siksi työtapaa kehitetään edelleen ohjelmakaudella 2007-2013 ja sen
asemaa maaseudun kehitystyössä vahvistetaan. Ohjelmakaudesta 2000-2006 tehtyjen tutkimusten
mukaisesti toimintaryhmätyö on osoittautunut täydentäväksi ja uusia toimijoita aktivoivaksi
maaseudun kehittämisvälineeksi ja yhtä tuloksekkaaksi toimintatavaksi kuin muut ohjelmapoliittiset
välineet.
Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmista ml. LEADER+ -ohjelmasta on tehty
lukuisia arviointeja, tutkimuksia ja selvityksiä. Näiden eri tutkimusten sekä eri toimijoilta saatujen
arjen kokemusten mukaisesti nykyisen toimintaryhmätyön hallintomallin ongelmia ovat seuraavat
asiat: nykyisen toiminnan suurimmiksi heikkouksiksi hakijoiden näkökulmasta koetaan sen
byrokraattisuus, erityisesti pienten hankkeiden ja toimijoiden osalta. TE- keskusten ja
toimintaryhmien näkökulmasta ongelmallista on henkilöstöresurssien riittävyys suhteessa
hankkeiden aiheuttamaan työmäärään. TE –keskuksen ja toimintaryhmien välinen työnjako ei ole
kaikilla alueilla onnistunut. TE- keskukset ja toimintaryhmät tekevät päällekkäistä työtä
hankehakemuksien ja maksatushakemuksien valmistelussa.
Olennaista on kehittää kehittämistoimintaa ohjaavia säädöksiä ja hallinnollisia ohjeita siihen
suuntaan, että mm. pienten hakijoiden raportointia kevennetään ja hallinnollisia menettelyjä
selkeytetään. Toimintaryhmätyön hallintomallia tulee kehittää selkeämmäksi TE- keskuksen
maaseutuosaston päätöksenteon, maksatusten sekä toimintaryhmän välillä.



2.3. Leaderin toimintaympäristö vuosina 2007-2013 - kuvaus ja analyysi
2.3.1 Maaseudun SWOT –analyysi:

Tämä luku käsitellään myöhemmin, parhaillaan                valmistellaan    koko    Manner-Suomen
maaseudunkehittämisohjelman SWOT- analyysiä.

2.4. Läpäisyperiaatteet ja tarkastelu näkökulmat
2.4.1. Tasa-arvo

Tämä luku käsitellään myöhemmin, parhaillaan valmistellaan                   koko   Manner-Suomen
maaseudunkehittämisohjelman nykytilan kuvausta ja sen analyysiä.

2.4.2. Nuoriso
Tämä luku käsitellään myöhemmin, parhaillaan valmistellaan                   koko   Manner-Suomen
maaseudunkehittämisohjelman nykytilan kuvausta ja sen analyysiä.


2.4.3. Innovatiivisuus
Tämä luku käsitellään myöhemmin, parhaillaan valmistellaan                   koko   Manner-Suomen
maaseudunkehittämisohjelman nykytilan kuvausta ja sen analyysiä.

2.4.4. Kestävä kehitys

Tämä luku käsitellään myöhemmin, parhaillaan valmistellaan                   koko    Manner-Suomen
maaseudunkehittämisohjelman nykytilan kuvausta ja sen analyysiä.
                                               6 (46)
2.4.5. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus
Tämä luku käsitellään myöhemmin, parhaillaan valmistellaan                   koko    Manner-Suomen
maaseudunkehittämisohjelman nykytilan kuvausta ja sen analyysiä.


3. Leader- toimintatavan tavoitteet, filosofia, periaatteet
3.1. Tavoitteet Leader -toimintatavalle ja -toiminnalle

3.1.1. Strategian tavoitteet Leader- toimintatavalle
(Tämä luku ei tule Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan, vaan kansalliseen
maaseutustrategiaan.)
Koko maan Ahvenanmaata lukuun ottamatta ja puolet sen väestöstä kattavat paikalliset
toimintaryhmät toteuttavat jo nyt Suomessa Leader -toimintatapaa. Tavoitteena on, että uuden
ohjelmakauden alussa vuonna 2007 Leader -toimintatapaa toteutetaan koko maassa. Toimintatavan
ulkopuolelle jäävät vain suurimpien kaupunkien asemakaava-alueet.
Leader -toimintatavan tarkoituksena on, että maaseudun asukkaat itse vaikuttavat oman
elinympäristönsä kehittymiseen sekä ovat aktiivisesti mukana luomassa niitä toimintatapoja,
palveluita, yrityksiä, uusia työpaikkoja, virkistysmahdollisuuksia ja yhteistyöverkostoja, jotka he
katsovat tarpeellisiksi. Elinkeinotoiminnan edistäminen perustuu paikallisten raaka-aineiden ja
luonnontuotteiden jalostamiseen, markkinointiin ja toimialaverkostoihin kotimaassa ja ulkomailla.
Asukkaiden luomat ratkaisumallit, rohkeus yrittää ja kyky verkostoitua auttavat luomaan
työpaikkoja ja tukemaan monipuolista maaseutuyrittäjyyttä.
Leader -toimintatavalla edistetään maaseudun viihtyisyyttä asuinalueena, kunnostetaan
lähiympäristöä ja säilytetään paikalliskulttuuria. Ihmisten ja yhteisöjen inhimillisten voimavarojen
kehittäminen ja hyödyntäminen kasvattaa sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä. Yhteisöllinen
toiminta on asukkaiden yhteistä, omaehtoista ja paikallista toimintaa oman asuinalueensa
elinkelpoisuuden, viihtyisyyden ja identiteetin vahvistamiseksi.
Paikallisten kehittämisstrategioiden ja ohjelmien laatimisessa alueen ihmiset ja toimijat pääsevät
osallistumaan laajasti maaseutunsa kehittämiseen. Paikalliset kehittämisstrategiat ovat lähtöisin
paikallisista tarpeista ja niissä on otettu huomioon alueiden erityispiirteet ja luontaiset vahvuudet.
Toimintaryhmät laativat paikalliset kehittämisstrategiat, jotka toteuttavat edellä kuvattujen
toimintalinjojen ruohonjuuritasolta lähteviä hankkeita. Toimintaryhmien hallinnon tukeminen
mahdollistaa paikallislähtöisen päätöksenteon sekä alueen ihmisten aktivoinnin, koulutuksen ja
neuvonnan. Kansainvälinen Leader -toiminta avaa maaseudun asukkaille ikkunan Eurooppaan,
joka alueiden välisen yhteistyön ohella tuo maaseutualueille lisäarvoa mm. kokemusten, uusien
ideoiden ja innovaatioiden vaihdon kautta.
Leader -toimintatavan tavoitteena on kasvattaa maaseudun ihmisten sosiaalista pääomaa ja lisätä
yhteisöllisyyttä sekä edistää paikallista ja omaehtoista toimintaa ja sitä kautta lisätä maaseudun
ihmisten elämänlaatua.


Leader -toimintatavan tavoitteet ovat:
1. Toteuttaa alhaalta ylös -periaatteiden mukaisesti, paikallisista tarpeista lähtevää maaseudun
   strategista ja systemaattista kehittämistä, joka tuottaa kullekin maaseutualueelle täsmäratkaisuja
   työllisyys- ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi. Leader -toimintatapa on koko
   maassa käytössä.
                                              7 (46)
2. Koota ja aktivoida uusia ihmisiä ja toimijaryhmiä maaseudun kehittämistyöhön sekä tiedottaa
   kehittämismahdollisuuksista. Vahvistaa maaseudun paikallisyhteisöjä ja parantaa asukkaiden
   elinoloja ja elämänlaatua.
3. Kehittää kansalaisyhteiskunnan ja julkisen hallinnon yhteistyötä ja luoda uusia toimintatapoja.
   Parantaa maaseudun asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
4. Verkostoida ja luoda erilaisten toimijoiden välistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti ja
   kansainvälisesti. Verkostojen kautta leviää uusi innovatiivisia ratkaisuja ja osaamista, jotka
   kasvattavat maaseudun toimijoiden kilpailukykyä.



2.1.2. Ohjelman tavoitteet Leader -toimintatavalle
(Tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kohtaan, jossa käsitellään linjaa 4 ja
Leader- toimintatapaa.)

Leader -toiminnan tavoitteita
    vahvistetaan maaseudun asuttuna pysymistä ja hidastetaan maaltamuuttoa
    maaseudun ja kaupunkikeskuksien vuorovaikutus lisääntyy
    asukkaat ovat aktiivisesti mukana lisäämässä maaseudun viihtyvyyttä ja houkuttelevuutta
       asuinalueena ja yritysympäristönä
    paikalliskulttuuri ja rakennettu maaseutuympäristö säilyy
    yhteistyö eri toimijoiden ja eri alueiden (ml. kansainvälinen toiminta) lisääntyy
    paikallinen toiminta lisää yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa
    maaseudun nuoret ja naiset ovat aktiivisesti mukana maaseudun kehittämistyössä
    kansalliset ja kansainväliset kehittämis- ja yritysverkostot toimivat tuloksellisesti
    luonnonvaroja hyödynnetään taloudellisesti ja kestävän kehityksen periaatteella
    maaseudun palveluja tuotetaan uudella tavalla
    maaseudun monipalveluyrittäjyys lisääntyy
    maaseudun merkitys matkailun kehittämisessä lisääntyy
    maaseutuyrittäjien osaamistaso ja kilpailukyky nousee
    maaseudulla on etätyökeskittymiä
    maaseudun asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet oman alueensa
       kehittämiseen paranee
    maaseudun paikalliskulttuuri voimistuu


2.2. Leader- toimintaryhmien ja paikallisten maaseudun kehittämisohjelmien
arviointikriteerit
(Tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kohtaan, jossa käsitellään linjaa 4 ja
Leader- toimintatapaa. Ohjelmassa tulee kuvat toimintaryhmien kriteerit, valintamenettely sekä
valinnan aikataulut.)

Kunkin toimintaryhmän ja paikallisen maaseudun kehittämisohjelman tulee täyttää tiettyjä
kriteerejä saadakseen Leader -rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.
Arviointikriteerit on ryhmitelty kolmeen luokkaan. Toimintaryhmiä ja paikallisia maaseudun
kehittämisohjelmia koskevat arviointikriteerit on kaikki täytettävä saadakseen Leader -rahoitusta.
Näiden kriteerien lisäksi hallintoviranomainen käyttää arvioinnissa hyväkseen hyvän paikallisen
maaseudun kehittämisohjelman tunnusmerkkejä. Mikäli toimintaryhmän ohjelmassa on näitä
piirteitä, ne otetaan huomioon positiivisesti toimintaryhmän rahoituskehystä määriteltäessä.
                                               8 (46)



2.2.1 Toimintaryhmän kriteerit

   1. Toimintaryhmän toiminta-alue on määriteltävä selkeästi ja sitovasti hakemuksessa.
       Toimintaryhmän alueen ei tarvitse välttämättä noudattaa hallinnollisia rajoja, sen ei
       tarvitse olla lääni-, maakunta-, TE- keskus- tai kuntarajojen mukainen, mutta
       hakemuksessa pitää yksilöidä alue riittävän selvästi (tarvittaessa kartan avulla). Kukin alue
       voi kuulua vain yhteen toimintaryhmään. Mikäli jollain toimintaryhmillä on päällekkäisiä
       alueita muiden toimintaryhmien kanssa, tällaisten toimintaryhmien hakemuksen ei katsota
       täyttävän toimintaryhmäkriteereitä.
   2. Toimintaryhmän alueen määrittelystä tulee ilmetä alueen asukasmäärä ja perustelut sille,
       että alue on paikalliselle toiminnalle ja osallisuudelle sopiva sekä se, että alueella on
       riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit. Koska Leader -toimintatapa on maaseudun
       kehittämisen väline, kohdistuvat toimenpiteet maaseutualueille. Maaseuduksi katsotaan
       kaikki alle 20 000 asukkaan kunnat tai kaupungit kokonaisuudessaan. Yli 20 000 asukkaan
       kunnista tai kaupungeista rajataan pääsääntöisesti pois kaupunkimaiset keskusta-alueet.
   3. Toimintaryhmäperiaatteiden täyttyminen. Toimintaryhmän on oltava juridisesti
       järjestäytynyt toimija (esim. rekisteröity yhdistys). Uusilla toimijoilla riittää, että
       muutokset on ilmoitettu rekisteröintiin). Kaikilla alueen toimijoilla tulee olla mahdollisuus
       liittyä toimintaryhmän jäseneksi (säännöt eivät saa rajata toimijoita pois). Toimintaryhmän
       jäsenmäärän tulee olla riittävän suuri ja laajapohjainen. Jäsenistössä on julkisen hallinnon,
       yrittäjien, yhteisöjen ja paikallisten ihmisten edustajia.


   4. Toimintaryhmän hallituksen on noudatettava ns. "kolmikantaperiaatetta". Toimintaryhmän
       hallituksen tai päätöksiä tekevän elimen pitää koostua tasapuolisesti seuraavien tahojen
       edustajista:
       1. kunnat (paikallishallinnon)
       2. yhteisöt (järjestöt, yhdistykset ja suuret yritykset)
       3. paikalliset ihmisten (sitoutumattomat ihmiset ja pienyrittäjät)

        Periaatteet kolmikannasta ja hallituksen jäsenten säännöllisestä vaihtuvuudesta tulee näkyä
        säännöistä sekä käydä ilmi hakuajankohdan hallituksen kokoonpanosta.
   5. Toimintaryhmän hallinto-osaaminen. Neuvoston asetus (1698/2005) edellyttää, että
       toimintaryhmillä on riittävä taloudellinen osaaminen ja kyky hoitaa hallinnollisia tehtäviä.
       Toimintaryhmä hakemuksessaan osoittaa, miten se organisoi sisäisesti tai hankkii
       yhteistyön avulla riittävän taloudellisen ja hallinnollisen osaamisen.


2.2.2. Paikallisen maaseudun kehittämisohjelman kriteerit
   1. Paikallisen maaseudun kehittämisohjelma tulee valmistella avoimesti ja laajasti sekä
      noudattaa alhaalta- ylöspäin periaatteita. Ohjelmassa tai sen liitteissä kuvataan
      valmisteluprosessi sekä siihen osallistuneet tahot. Kuvauksen tulee sisältää tietoja siitä miten
      yhteistyö, avoimuus ja tiedottaminen sekä toimijoiden sitoutuminen ovat toteutuneet
      ohjelman valmistelussa. Ohjelman tavoitteiden ja rahoitettavien toimien tulee olla paikallisia
      tai paikallislähtöisiä.
   2. Ohjelmassa tai sen liitteissä täytyy olla selkeä kuvaus, siitä miten yhteistyö, yhteensopivuus
      ja täydentävyys on alueen muiden toimijoiden ja ohjelmien kanssa järjestetty. Ohjelmassa
                                                9 (46)
       tulee käydä ilmi yhteensovitus TE- keskuksen laatiman alueellisen maaseudun
       kehittämisohjelman kanssa sekä yhteistyö ja työnjako elinkeinohankkeita käsiteltäessä.
    3. Paikallisessa maaseudun kehittämisohjemassa on kuvattava alueen nykytila ja sen analyysi.
       Toimintaryhmän valitsemien painopisteiden tulisi nousta nykytilan analyysista. Ohjelmassa
       pitää olla strategia ja toimintaryhmän valitsemat selkeät kehittämisen painopisteet.
       Ohjelmassa suunnitellun toiminnan tulee olla laaja-alaista ja sisältää monen eri alan
       toimintaa.
    4. Ohjelmassa täytyy keskittyä pääsääntöisesti maaseudun kehittämiseen ja luoda edellytyksiä
       ja uusia malleja oman alueen kehittämiseen. Ohjelman tavoitteena on maaseudun elämän
       laadun parantaminen ja sosiaalisen pääoman lisääminen mm. yhteisöllisen kehittämisen
       kautta. Ohjelman tavoitteena on syytä olla myös uusien työ- ja ansiomahdollisuuksien
       luominen sekä alueen ihmisten elinolojen parantaminen.
    5. Ohjelmaan tulee sisältyä eritellyt tavoitteet naisten, miesten ja nuorten toimenpiteille sekä
       mahdollisesti eri väestöryhmille kohdennettuja toimia. Ohjelmien tavoitteiden ja
       toimenpiteiden tulee olla kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia.
    6. Rahoitussuunnitelma. Hakemuksessa tarvitaan arvio julkisen rahoituksen kokonaistarpeesta
       sekä arvio yksityisen rahoituksen määrästä. Rahoitusta haetaan vuosille 2007-2013.
       Paikallisessa maaseudun kehittämisohjelmassa tulee olla arvio rahoituksen jakautumisesta
       ryhmän valitsemien painopisteiden välillä. Ohjelmasta tai sen liitteistä tulisi käydä ilmi,
       mihin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteisiin rahoitusta haetaan
       maaseutuohjelmasta.
Alueen kuntien on sitouduttava rahoittamaan 20 % toimintaryhmän Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelmasta saamasta julkisesta rahoituksesta lukuun ottamatta toimintalinjan 2 rahoitusta,
jossa ei ole kuntarahoitusta. Kuntien pitää sitoutua rahoitukseen vuosittaisen
kertasuoritusperiaatteen mukaisesti ("könttäraha").


2.2.3.Hyvän paikallisen maaseudun kehittämisohjelman tunnusmerkkejä
        Ohjelmassa on selkeä ja looginen strategia, joka nousee nykytilan analyysistä. Myös
         toimintaryhmän edellisten ohjelmakauden kehittämisohjelman toteutuksesta saadut
         kokemukset on analysoitu ja niiden analyysien tulos on otettu huomioon ohjelman
         strategiaa ja painotuksia suunniteltaessa. Ohjelma on yhtenäinen ja siinä on "punainen
         lanka", joka hyödyntää alueen vahvuuksia ja löytää ratkaisuja alueen heikkouksiin.
        Ohjelmassa on kuvattu selkeästi yhteistyö eri tahojen kanssa (mm. TE-keskus,
         maakunnanliitto, alueen keskeiset järjestöt, kunnat ja seutukunnat). Toimintaryhmä on
         luonut yhteistyösuhteita moneen tahoon. Roolit muiden alueen toimijoiden kanssa ovat
         selkeät ja toimivat.
        Yritysrahoitukseen liittyvästä asiantuntemuksen vaihdosta ja työnjaosta on sovittu
         selkeästi seututasolla kuntien, seudullisen yrityspalvelupisteen tai elinkeinoyhtiön kanssa.
         Toimintaryhmän tulee liittää hakemukseen alueen muiden toimijoiden kanssa tehty
         sopimus tai selvitys käydyistä yhteistyökeskusteluista.
        Ohjelma on toteuttamiskelpoinen ja realistinen, ja sisältää selkeästi uusia ajattelutapoja tai
         uusia ratkaisuja alueen kehittämiseen. Ohjelmasta ilmenee miten uusia ratkaisuja, ideoita
         tai käytäntöjä välitetään maaseudun toimijoiden käyttöön.
        Mikäli ohjelmaan sisältyy kansainvälistymistä ja alueiden välistä yhteistyötä, tavoitteiden
         tulee olla selkeät ja perustellut.
        Toimintaryhmällä on selkeät mittarit tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi.
                                              10 (46)
        Toimintaryhmällä on suunnitelma ohjelman käytännön toteutuksesta ja toiminnan
         hallinnollisesta organisoimisesta.
        Ohjelma sisältää monipuolisesti eri Manner-Suomen maaseutuohjelmien toimintalinjojen
         toimintaa.
        Toimintaryhmä on neuvotellut ohjelman toteutukseen tai toimintaansa myös muuta
         rahoitusta kuin maaseudun kehittämisohjelman kautta tuleva rahoitus mm. muiden
         rakennerahastojen (EAKR, ESR) mukaista rahoitusta.


2.3. Aikataulu ja menettely Leader -toimintaryhmien ja paikallisten maaseudun
kehittämisohjelmien arviointiin

Leader -toimintaryhmien ja paikallisten maaseudun kehittämisohjelmien arviointimenettely:
1. Maa- ja metsätalousministeriö avasi 4.11.2005 avoimen haun Leader -toimintaryhmäksi
ohjelmakaudeksi 2007-2013 (lehti-ilmoitukset, ohjekirje ja internet- tiedotus).
1. Toimintaryhmien hakemukset ja paikalliset maaseudun kehittämisohjelmat toimitettiin
15.12.2005 maa- ja metsätalousministeriöön.
2. Maa- ja metsätalousministeriö pyytää ulkopuoliselta arvioijalta kustakin paikallisesta maaseudun
kehittämisohjelmasta arvion.
3. Toimintaryhmätyöryhmä käsittelee kaikki hakemukset ja niiden arvioinnit sekä antaa niistä
lausunnon.
4. Lausunnon pohjalta maa- ja metsätalousministeriö tekee kullekin hakijalle kirjallisen palautteen
hakemuksesta ja sen arvioinnista. Lyhyt kirjallinen palaute toimitetaan toimintaryhmille 15.5.2006
mennessä.
7. Hakijoilla on mahdollisuus saamansa palautteen mukaan täydentää ohjelmaansa. Toimintaryhmät
palauttavat täydennetyt ohjelmansa maa- ja metsätalousministeriöön 29.9.2006 mennessä.
8. Maa- ja metsätalousministeriö pyytää kustakin paikallisesta maaseudun kehittämisohjelmasta
arvion TE- keskukselta, jonka laatiman alueellisen maaseudun kehittämisohjelmaan
toimintaryhmän ohjelman pitää olla yhteen sovitettu. Lisäksi pyydetään lausunto toimintaryhmän
alueen maakuntaliitolta ja tarvittaessa muilta alueen toimijoilta
9. Toimintaryhmätyöryhmä käsittelee hakemukset, täydennykset ja lausunnot ja tekee Leader -
ryhmistä esityksen ministeriölle.
10. Maa- ja metsätalousministeriö tekee lopullisen päätöksen Leader -toimintaryhmistä
mahdollisimman pian sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelman ja tarvittavat yhteisötason sekä kansalliset säädökset ovat valmiina. Valinta
tapahtuu viimeistään 31.12.2007.
Hallintoviranomainen voi halutessaan järjestää useita hakukierroksia. Muissa hakukierroksissa
käytetään samoja (luvussa 3.3. esitettyjä) arviointikriteerejä ja yllä kuvattuja arviointimenetelmiä.
Seurantakomitea hyväksyy päätöksen haun käynnistämisestä. Mahdolliset muut haut tulee saada
päätökseen vuoden 2008 loppuun mennessä.


2.4. Toimintatavan toteutumisen seuraaminen
(Tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman lukuun, jossa seurantajärjestelmää.)
                                               11 (46)



Leader -toimenpiteiden seuraaminen on osa koko Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman
seuraamista. Leaderin kautta toteuttavien hankkeiden, jotka rahoitetaan toimintalinjojen 1, 2 ja 3
toimenpiteistä, seurantajärjestelmä on samanlainen kuin kyseisillä toimintalinjoilla. Linjan 4
toimenpiteissä on omat indikaattorinsa, jotka on kuvattu kunkin toimenpiteen kohdalla. Kaikki
hankekohtaiset indikaattoreita seurataan yhteisen tietojärjestelmän kautta (Hanke2000- järjestelmä).
Leader -toimintatavan erityispiirteet koko Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman
seurantajärjestelmässä ovat:
1. Järjestelmät vaativat koodinsa kullekin toimintaryhmälle, jotta toimintaryhmäkohtaisia tietoja
voidaan seurata ja arvioida.
2. Toimintaryhmät avustavat hankkeita indikaattoritietoja täyttämisessä, toimintaryhmät tuottavat
itse osan seurannassa tarvittavista asioista.
3. Erikseen seurataan n. toimintaryhmäperiaatteiden noudattamista. Toimintaryhmäperiaatteet on
määritelty neuvoston asetuksessa, mutta niitä on kansallisesti täsmennetty. Toimintaryhmä
periaatteet ovat kuvattu luvussa 2.2.1.). Seuraamista on kuvattu 2.4.2 luvussa.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa, myös Leader -toimintatavan osalta, seurataan
tavoitteiden toteutumista strategia-, ohjelma- ja toimenpidetasoisilla indikaattoreilla.

2.5.1. Strategia ja ohjelmatason indikaattorit
kts luku 4 toimenpidekohtaiset indikaattoritaulut.


2.4.2.Toimintaryhmäperiaatteiden seuraaminen
Toimintaryhmäperiaatteet, jotka on kuvattu luvuissa 2.2. ja 2.3.1. tulee hakuvaiheen lisäksi täyttyä
koko ohjelmakauden ajan. Niiden täyttäminen on edellytys vuotuiselle rahoitukselle.
Toimintaryhmäperiaatteiden täyttymistä seurataan toimintaryhmien vuosittaisten vuosiraporttien
avulla sekä toimintaryhmiin tehtävien tarkastusten avulla.

2.4.3. Ajatuksia toimintaryhmäryhmien ja hankkeiden seurantajärjestelmä
Toimintaryhmien ja hankkeiden seurantajärjestelmää tulee kehittää ohjelmakaudelta 2000-2006
saatujen kokemusten pohjalta.
Ohjelman ja strategian tavoitteiden toteutumista seurataan luvussa 2.5.1. kuvatuilla indikaattoreilla.
Lisäksi toimintalinjojen kullekin toimenpiteelle asetetaan muutamia määrällisesti seurattavia
indikaattoreita. Nämä pakolliset indikaattorit kerätään hankkeilta ja ne syötetään
seurantajärjestelmään. Pakollisten indikaattoreiden lisäksi toimintaryhmien käyttöön luodaan
indikaattoripatteristo, josta toimintaryhmät valitsevat hankkeille haluamansa indikaattorit. Nämä
valinnaiset indikaattorit kerätään hankkeilta lomakkeilla, haastattelemalla tai muilla toimintaryhmän
valitsemilla menetelmillä. Nämä vapaaehtoiset indikaattorit syötetään seurantajärjestelmään tai
raportoidaan toimintaryhmien vuosikertomuksissa.
Yrityshankkeet ilmoittavat hakkeen alussa tavoitetason ja hankkeen loppuraportin yhteydessä
täytetään toteuma indikaattorit. Yli 15 000 euroa tukea saaneille yrityksille lähetetään toteuma-
indikaattorilomake kaksi vuotta hankkeen päättymisestä.
Kehittämishankkeet määrittelevät hankkeille tavoitetason hankehaun yhteydessä. Pakollisten
indikaattoreiden lomake täytetään kerran vuodessa väliraportin yhteydessä. Väliraportti on kahden
A4 sivun tiivistelmä kehittämishankkeen sen hetkisestä tilanteesta. Kehittämishankkeiden
loppuraportin ohjeita täsmennetään ja kunkin hankkeen tulee laatia loppuraportista yhden sivun
                                            12 (46)
mittainen tiivistelmä,    joka    on   saatavissa     internetin   kautta   selattavissa   olevasta
seurantajärjestelmästä.
Hallintoraha hankkeen vuosittainen raportti yhdistetään toimintaryhmän vuosikertomukseen, jonka
liitteenä määrällisten indikaattoreiden lomake täytetään.
Koordinaatiohanke     kokoaa  alahankkeilta   tiedot.   Koordinaatiohankkeille    on     omat
indikaattorilomakkeensa sekä ohjeensa väli- ja loppuraporteilla. Pakollisista indikaattoreissa
kysytään alahankkeiden määrää, ja loppuraportissa tulee kuvata kunkin alahankkeen toiminta
lyhyesti.
Toimintaryhmien vuosiraportin sisällöllisiä ohjeita on kehitetty ohjelmakauden 2000-2006 aikana,
mutta kehittämistä tulee jatkaa, koska vuosiraportit toimivat monelle taholle tiedon lähteenä.
Vuosiraporteista ja sen tiivistelmästä kootaan tietoja koko ohjelmaa koskevaan vuosiraporttiin.
Jatkossakin komission ajatuksena on, että Leader -toiminnan arvioinnin tulee pohjautua
toimintaryhmien itsensä tekemiin itsearviointeihin. Ohjelmakaudella 2000-2006 arvioijat ovat
voineen hyödyntää vaihtelevasti ryhmien itsearviointeja, jatkossa tuleekin selkeästi määrittää
millaisia asioita itsearvioinnista tulee kertoa vuosiraportissa. Vuosiraportit toimivat
hallintohankkeen raporttina ja niissä kerrotaan toimintaryhmäperiaatteiden toteutumisesta.
Vuosiraportteja käytetään täten hyödyksi toimintaryhmien indikatiivisten rahoituskehyksien
tarkistuksia tehtäessä.
Hallintoviranomainen laatii koko ohjelmaa käsittävän vuosikertomuksen, jonka seurantakomitea
hyväksyy. Hallintoviranomainen huolehtii ohjelman tuloksista tiedottamisesta, tässä voidaan apuna
käyttää maaseutuverkostoa, jonka tehtävänä on mm. koota, analysoida ja levittää hyviä käytäntöjä.
                                                13 (46)


4. Leader -toimintapa osana maaseutuohjelmaa
(Tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman lukuun, jossa käsitellään kunkin
toimintalinjan toimenpiteitä.)
Leader -toimintatavan rahoitus jakautuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman linjoilla
1-4. Linjoilla 3 ja 4 Leader -ryhmät voivat rahoittaa kaikkien toimenpiteiden mukaisia toimia.
Linjoilla 1 ja 2 on puolestaan määritelty toimenpiteet, joiden mukaisia toimia toimintaryhmät voivat
rahoittaa. Seuraavissa kappaleissa on esitelty hyvin tiiviisti, mihin Leader -toiminta kussakin
toimenpiteessä keskittyy. Tämä luku täydentyy kun alueellisten ja paikallisten ohjelmien analysointi
on valmis. Kunkin Leader -rahoituksesta rahoitettavan hankkeen tulee täyttää kaikissa
toimintalinjoissa ja toimenpiteissä seuraavat kriteerit. Lisäksi kussakin toimintalinjassa ja
toimenpiteessä on omia valintakriteereitä.
paikallislähtöisyys ja alhaalta - ylöspäin periaatteen toteuttaminen
hanke toteuttaa ryhmän kehittämisohjelmaa
hankkeen pääasiallinen hyöty kohdistuu maaseutualueelle
tasa-arvon toteutuminen tai nuorisoa tukevat toimet
yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen
riittävä yksityinen rahoitusosuus ja hankkeen aikaisen rahoituksen riittävyys
positiivinen vaikutus työllisyyteen, elinkeinotoimintaan tai maaseudun asukkaiden elinoloihin
 alueen asukkaiden, yrittäjien, yhteisöjen ja järjestöjen osaamisen kasvaminen
kestävän kehityksen toteutuminen

                               Indikaattori                                Mittatapa
Tavoitteisiin       liittyvät
perusindikaattorit
pakollinen     strategiassa? LAGien kehittyminen                            %      väestöstä      toimintaryhmätyön
ollut ennen listoilla, mutta                                                 piirissä
nyt poistettu mutta tp-
listalla             edelleen
näin=>kansallinen tavoite,
kans. indi
KANSALLINEN                   LAGien maaseutualuepeitto                     % suomalaisista maaseutualueista
                                                                               toimintaryhmätyön piirissä
pakollinen strategiassa        talouden     kehittyminen    maatalouden     Bruttojalostusarvo (GVA) miljoonaa
                               ulkopuolella                                    euroa jaoteltuna:
                                                                            toisella sektorilla
                                                                            kolmannella sektorilla
pakollinen strategiassa                                                     1000 ihmistä työllistetty
                               Maatalouden ulkopuolisen työllisyyden
                                                                            naiset/miehet         sektoreittain (2./3.
                               kasvu, työllisyys toisella ja kolmannella
                                                                               sektori)
                               sektorilla
                                                                            ikäluokittain;
                                                                           - alle 40 v, josta
                                                                           o alle 15v
                                                                           o 15-25v
                                                                           o 25-40
                                                                            40 v tai yli
                                                                           sektoreittain (2./3. sektori)

OHJELMAAN                      Indikaattori                                Mittatapa
                                                      14 (46)

kukin panos-, tuotos- ja tulosindikaattori jaetaan tukityypeittäin
Panosindikaattorit                                                                   julkiset kustannukset yht., josta
                                   toteutuneet julkiset kustannukset
                                                                                     EAFRD; euroa
                                                                                     kuntarahoitus
                                                                                     muu julkinen rahoitus
                                                                                     euroa
KANSALLINEN                        toteutunut yksityisrahoitus
                                                                                   Hlöä/tuntia/laskennallinen         arvo
KANSALLINEN                        talkootyön määrä
                                                                                      euroa?
Tuotosindikaattorit                LAGien lkm                                      KPL
                                   LAG-alueen koko                                 km2, jaoteltuna
                                                                                   vanhat LAGt
                                                                                   uudet LAGt
                                   Leader-alueen kokonaisväestö                    hlömäärä, jaoteltuna
                                                                                   vanhat LAGt
                                                                                   uudet LAGt
                                   LAGien    kautta   rahoitetut       hankkeet    kpl jaoteltuna:
                                   (=summautuvat muista linjoista)                 38 toimenpidekategorian mukaiset
                                                                                      hankkeet??
                                                                                   muut
                                                                                   linjoittain
                                                                                   tukityypeittäin
Tulosindikaattorit                 uusien   työpaikkojen       kokonaismäärä       lkm jaoteltuna:
                                   (=summautuvat muista linjoista)                - maatilalla/maatilan        ulkopuolelle
                                                                                      jaoteltuna lisäksi
                                                                                   naiset/miehet
                                                                                   ikäluokittain
                                                                                  - alle 40 v, josta
                                                                                  o alle 15v
                                                                                  o 15-25v
                                                                                  o 25-40
                                                                                  - 40 v tai yli
                                                                                   työpaikan luonteen mukaan:
                                                                                  - kokoaikainen/osa-
                                                                                      aikainen/kausiluonteinen/vähäinen
                                                                                      lisäansio
                                                                                  henkilöiden lkm, josta:
                                   koulutuksen menestyksellisesti läpikäyneet
                                                                                   koulutus onnistuneesti suoritettu/ei
                                   (=summautuvat muista linjoista+hall.rahan
                                                                                      suoritettu, josta:
                                   tulokset)
                                                                                   naisia/miehiä
                                                                                   ikäluokittain
                                                                                  - alle 40 v, josta
                                                                                  o alle 15v
                                                                                  o 15-25v
                                                                                  o 25-40
                                                                                   40 v tai yli
Vaikutusindikaattorit              talouden kasvu;                                 euroa, josta
                                   -nettoarvonlisä (ilmoitettuna PPS:nä)           tyypin          mukaan      (maatalous/
                                                                                      /metsätalous/muu kuin alkutuotanto)
                                   Työpaikkojen luonti (FTE)                       kokoaikaisten työpaikkojen määrä
                                                                                      jaoteltuna:
                                                                                   sukupuolen ja ikäluokkien mukaan
                                             15 (46)
4.1. Toimintalinja 4
(Tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman lukuun, jossa käsitellään linjaa 4.)

Toimenpide 421: Alueiden välinen ja kansainvälinen kehittämistyö
Tavoite:
Toimenpiteen tavoitteena on yhteistyön lisääminen, konkreettisten yhteishankkeiden ja toimien
toteuttaminen, kansainvälisten ja alueidenvälisten yhteistyöverkkojen luominen sekä kansainvälisen
osaamisen lisääntyminen.


Painopisteet:
Tavoitteena on löytää uusia ideoita ja ratkaisuja ryhmän toiminta-alueen kehittämisessä esiin
tulleisiin ongelmiin sekä luoda uutta ja uudenlaista yhteistyötä eri maaseutualueiden välillä. Näin
luodaan edellytyksiä maaseudun elinkeino- ja työllisyysmahdollisuuksien lisäämiselle.


Rahoitettavien hankkeiden kautta tulisi maaseudun ihmisten ja yrittäjien kansainvälisiä taitoja ja
osaamista. Kansainvälisten hankkeiden tulee olla paikallisen toimintaryhmien strategioiden
mukaisia ja on erityisen tärkeää, että ne tuovat lisäarvoa mukana oleville alueille. Onnistuneiden
kansainvälisten suhteiden ja kokemusten vaihdon edellytyksenä on pitkäjänteinen työ, joka vaatii
varsinkin hankkeiden alkuvaiheessa tukea kansainvälistymiselle että kumppaneiden tapaamista.


Tästä toimenpiteestä rahoitettavien hankkeiden tavoitteena tulee olla yhteistyön lisäämisen lisäksi
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjojen tavoitteiden edistäminen.


Toteutus ja tukimuodot:


Jotta voidaan varmistaa että kyseessä on paikallinen toimintaryhmä tai vastaava. Lisäksi vaaditaan
kaikkien osapuolten sitoumus hankkeen rahoitukseen osallistumisesta, sekä vastuusuhteiden
määrittely.
Alueiden väliset hankkeet: Alueiden välisissä hankkeissa tulee olla vähintään yksi partneri oman
toimintaryhmän alueen ulkopuolelta. Alueiden välisissä hankkeissa tulee olla sopimus partnereiden
välillä. Alueiden välisistä hankkeista tehdään yksi hakemus, joka toimitetaan siihen
toimintaryhmään, jonka alueella päähakija on. Toimintaryhmä pyytää muiden alueiden
toimintaryhmiltä lausunnon hankkeesta, jossa he tekevät omalta osaltaan hankkeen
tarkoituksenmukaisuusharkinnan sekä rahoitusharkinnan. Jos muut toimintaryhmät antavat
myönteisen lausunnon, on se samalla päätös myöntää hankkeelle rahoitusta omasta
rahoituskehyksestä. Toimintaryhmä, jonka alueella päähakija on, tekee hankkeen
tarkoituksenmukaisuusharkinnan ja antaa lausunnon oman alueensa TE- keskukselle. Päähakijan
alueella oleva TE-keskus tekee laillisuusharkinnan hankkeelle ja yhden rahoituspäätöksen
hankkeelle. Muiden ryhmien rahoitus siirretään päätöksen yhteydessä hankkeelle Hanke2000 -
rekisterissä, josta kukin TE- keskus pystyy seuraamaan omaa kehystää ja siinä tapahtuneita
muutoksia. Hakija hakee maksua sekä toimittaa seurantaraportit päähakijan alueella olevasta
toimintaryhmästä ja TE-keskuksesta. Nämä toimittavat muille TE-keskuksille ja toimintaryhmille
raportit tiedoksi. Toimintaryhmän hallitus tarkistaa tarkoituksenmukaisuusharkinnan muiden
hakijoiden hankkeista ja TE-keskus tekee laillisuusharkinnan. Toimintaryhmien omissa alueiden
välisissä hankkeissa TE-keskus tekee sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusharkinnan.
Alahankkeiden juridinen rooli, rahoitusosuus, raportointi ja monet muut käytännön asiat vaativat
                                                16 (46)
vielä valmistelua. (Rahoitus linjasta 4, mutta hankkeiden tavoitteet voivat olla linjojen 1-4
mukaisia.)


Kansainväliset hankkeet: Kansainvälisessä hankkeessa tulee olla vähintään yksi partneri Suomen
ulkopuolelta. Kansainvälisessä hankkeessa tulee olla sopimus partnereiden välillä. Kansainvälistä
hanketta voidaan valmistella esiselvitys- ja koordinaatiohankkeiden avulla. Toimintaryhmän
hallitus tarkistaa tarkoituksenmukaisuusharkinnan muiden hakijoiden hankkeista ja TE-keskus tekee
laillisuusharkinnan. Toimintaryhmien omissa kansainvälisissä hankkeissa TE-keskus tekee sekä
tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusharkinnan. Kansainvälisestä hankkeesta tehdään hakemus
kussakin maassa. Mikäli Suomesta on hakijoita useamman toimintaryhmän alueelta, noudatetaan
Suomen osalta hakemuksessa alueiden välisten hankkeiden menettelyä. (Rahoitus linjasta 4, mutta
hankkeiden tavoitteet voivat olla linjojen 1-4 mukaisia.)
Kussakin hankkeessa tulee partnerin lisäksi olla yhteisiä kehittämistoimia (joint action), jotka tulee
hankehakemuksessa määritellä.
Eurooppaan luotaneen yksi yhteinen tietokanta tai rekisteri kansainvälisille hankkeille.
Toimintaryhmä vastaa tarvittavien tietojen toimittamisesta hallintoviranomaiselle.
Tuki myönnetään avustuksena. Tukimuodot ovat kehittämishanke, esiselvityshanke, yritystuki ja
koordinointihanke.


Esimerkkejä tuettavista toimista:
Esimerkkejä hankkeista:
 kansainvälinen hanke, jossa vaihdetaan tietoa maaseudun kehittämisestä esimerkiksi
  ympäristönhoidosta tai nuoriin liittyvistä asioista
 kahden eri Leader -alueen yrittäjät vaihtavat tietoa ja osaamista
 kahden eri Leader -alueen yrittäjät suunnittelevat yhteismarkkinointia
 esiselvityshanke, jolla etsitään kansainvälisiä kumppaneita
 maaseudun kansainvälisten asiamiehien ja koordinaattorien hanke

Esimerkkejä hyväksyttävistä kuluista:
   -   hankkeiden työntekijöiden palkkaus- ja sivukulut
   -   hankkeiden työntekijöiden, toimintaryhmän ja ohjausryhmän matkakulut
   -   hankkeen tapaamisten järjestelykulut
   -   paikallisten tuotteiden tai palvelujen yhteinen kehittäminen, tietotaidon vaihto tai
       markkinointi
   -   tietotaidon ja innovaatioiden välittäminen, levittäminen ja hyödyntäminen
   -   yhteisiin tapahtumiin osallistuminen ja järjestäminen mm. messut, seminaarit jne.


Esimerkkejä tukitoimien ulkopuolelle jäävistä toimista:
Hyödynsaaja:
Leader -toimintaryhmät, yhdistykset, yritykset, järjestöt, säätiöt, luonnolliset henkilöt
                                                  17 (46)
Tuensaaja:
Leader -toimintaryhmät, yhdistykset, yritykset, järjestöt, säätiöt, luonnolliset henkilöt


Leader -toimintatapa:
Toteutetaan kokonaan Leader -toimintaryhmien kautta.


Tukiehdot:
Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005/2005 artiklan 63 -65 kohtien mukaan on mahdollista
rahoittaa
alueiden välisiä ja valtioiden välistä yhteistyötä edistäviä hankkeita. ”Alueiden välinen yhteistyö”
tarkoittaa jäsenvaltion sisäistä yhteistyötä. ”Valtioiden välinen yhteistyö” tarkoittaa useiden
jäsenvaltioiden alueiden välistä ja yhteisön ulkopuolisten maiden alueiden kanssa tehtävää
yhteistyötä. Tukea voidaan myöntää ainoastaan menoihin, jotka liittyvät Euroopan yhteisön
alueisiin. Jos paikalliseen strategiaan kuuluvat toimet asetuksen muiden toimintalinjojen osalta
määriteltyjä toimenpiteitä, niitä koskevia vaatimuksia on sovellettava 1, 2 ja 3 jakson mukaisesti.

Toteutusalue:
Manner-Suomessa Leader -toimintaryhmiksi valittujen ryhmien toiminta-alueet sekä EU:n alueella
Leader -toimintaryhmiksi (sis. kansallisesti rahoitetut toimintaryhmät esim. Proder ja POMO)
valittujen ryhmien toiminta-alueet. EU:n ulkopuolella alueet, jotka liittyvät Euroopan yhteisön
työhön (tulkinta vielä epäselvä mm. Norja, Venäjä, Islanti jne.) ja, joissa on Leader -toimintaa
vastaaviksi paikalliseksi toimijoiksi rinnastettavat toimijat.


Rahoitus:
Julkinen tuki 0-100%, josta EU 55%, valtio 25% ja kuntaraha 20%


Seurantaindikaattorit:

                                   Indikaattori                              Mittatapa
Tavoitteisiin           liittyvät
perusindikaattorit
pakollinen strategiassa? ollut LAGien kehittyminen                   % väestöstä toimintaryhmätyössä
ennen listoilla, mutta nyt
poistettu    mutta    tp-listalla
edelleen     näin=>kansallinen
tavoite, kans. indi
pakollinen strategiassa           talouden kehittyminen maatalouden  Bruttojalostusarvo        (GVA)
                                   ulkopuolella                                miljoonaa euroa jaoteltuna:
                                                                              toisella sektorilla
                                                                              kolmannella sektorilla
pakollinen strategiassa                                                       1000 ihmistä työllistetty
                                   Maatalouden               ulkopuolisen
                                                                              naiset/miehet sektoreittain (2./3.
                                   työllisyyden kasvu, työllisyys toisella
                                                                               sektori)
                                   ja kolmannella sektorilla
                                                                              ikäluokittain;
                                                                             - alle 40 v, josta
                                                                             o alle 15v
                                                                             o 15-25v
                                              18 (46)
                                                                         o   25-40
                                                                            40 v tai yli sektoreittain (2./3.
                                                                             sektori)

OHJELMAAN                      Indikaattori                              Mittatapa
kukin linjan tukityypeittäin
Panosindikaattorit                                                          julkiset kustannukset yht., josta
                               toteutuneet julkiset kustannukset
                                                                            EAFRD; euroa
                                                                            kuntarahaa
                                                                            muuta julkista rahaa
                                                                            euroa
KANSALLINEN                    toteutunut yksityisrahoitus
                                                                         Hlöä/tuntia/laskennallinen arvo euroa?
KANSALLINEN                    talkootyön määrä

Tuotosindikaattorit    toteutetut hankkeet                                lkm, josta
MYÖS       KANSALLINEN                                                    alueiden väliset
                                                                          kansainväliset
LISÄYS
                                                                          SISÄLLÖN MUKAAN:
                                                                         - liiketoimintaosaaminen
                                                                           (johtaminen,               kirjanpito,
                                                                           markkinointi)
                                                                         - atk-koulutus
                                                                         - uusien standardien saavuttaminen
                                                                         - maiseman hoito ja säilytys,
                                                                           ympäristön suojelu
                                                                         - käsityö, paikalliset tuotteet
                                                                         - matkailu
                                                                         - kulttuuri
                                                                         - muut
                               yhteistyössä olevat LAGt                   lkm, josta
                                                                          Suomesta
                                                                          EU:sta
                                                                          kolmansista maista
KANSALLINEN                    tuettuihin             toimenpiteisiin     hankkeeseen              osallistuneet
                               osallistuvien            taloudellisten     jaoteltuna
                               toimijoiden määrä                          osallistujien taustatahon mukaan:
                                                                         - mikroyritykset
                                                                         - yksittäiset viljelijät
                                                                         - muut yksityisyrittäjät
                                                                         - voittoa           tavoittelemattomat
                                                                           organisaatiot
                                                                         - julkiset organisaatiot
                                                                          sukupuolen mukaan
                                                                         - naiset/miehet
                                                                          ikäluokittain
                                                                         - alle 40 v, josta
                                                                         o alle 15v
                                                                         o 15-25v
                                                                         o 25-40
                                                                         - 40 v tai yli
                                                                          hankkeen        sisällön      mukaan
                                                                           jaoteltuna
                                                                         - liiketoimintaosaaminen
                                                                           (johtaminen,               kirjanpito,
                                                                           markkinointi)
                                                                         - atk-koulutus
                                                                         - uusien standardien saavuttaminen
                                                                         - maiseman hoito ja säilytys,
                                                                           ympäristön suojelu
                                                                         - käsityö, paikalliset tuotteet
                                              19 (46)
                                                                     -   matkailu
                                                                     -   kulttuuri
                                                                     -   muut
Tulosindikaattorit               -                                   -
KANSALLINEN                      uusien työpaikkojen kokonaismäärä       lkm jaoteltuna:
                                                                     -    maatilalla/maatilan ulkopuolelle
                                                                          jaoteltuna lisäksi
                                                                      naiset/miehet
                                                                      ikäluokittain
                                                                     o alle 40 v
                                                                     o 40 v tai yli
                                                                      työpaikan luonteen mukaan:
                                                                     - kokoaikainen/osa-
                                                                          aikainen/kausiluonteinen/vähäinen
                                                                          lisäansio
Vaikutusindikaattorit            Työpaikkojen luonti (FTE)            kokoaikaisten työpaikkojen määrä
                                                                          jaoteltuna:
                                                                      sukupuolen          ja   ikäluokkien
                                                                          mukaan
KANSALLINEN                      sosiaalisen pääoman kasvu           luottamuksen ym. määrä
KANSALLINEN                      ohjelma-          ja         muun   kehittämistoiminnan kohteena oleva
                                 kehittämistyövalmiuksien määrä      väestö




Toimenpide 431: Hallintoraha
Tavoite:
Mahdollistaa Leader- ryhmän käytännön toiminta ja paikallisten hankkeiden aktivointi ja
avustamistyö. Leader- toimintaryhmän hallinnon järjestäminen mm. vähintään kahden henkilön
palkkaus, vuokrat, tiedottamis-, matka- ja –kokouskulut.


Painopisteet:
Toimintaryhmän toiminnan järjestäminen, jotta alueen ihmisten aktivointi mahdollistuu.


Toteutus ja tukimuodot:
Hallintorahasta rahoitetaan paikallisen toimintaryhmän kehittämissuunnitelman toteuttamiseen
liittyviä ja sitä edistäviä tehtäviä. Tähän kuuluvat mm. toimihenkilöiden palkkaus ja matkat,
toimistokulut sekä LEADER+ -ohjelmasta ja ryhmän kehittämissuunnitelmasta tiedottaminen
toiminta-alueella. Paikallisen toimintaryhmän on kuitenkin pidettävä hallintokulunsa kohtuullisina.
Pääsääntönä on, että ryhmän toiminta-alueen kunnat rahoittavat vähintään 20 prosenttia
hallintokustannuksista. Hallinto voidaan rahoittaa kokonaan julkisista varoista toimintaryhmän
autonomian sekä avoimen ja tasapuolisen toiminnan varmistamiseksi.
Komission toimeenpanoasetus määrittelee hallintorahan enimmäismääräksi 15- prosenttia Leader-
toimintatavan julkisesta rahoituksesta. Hallintohankkeella voidaan kuitenkin tukea kaikkien linjojen
ja toimenpiteiden toimintaa. Hallintohankkeen riittävyyteen vaikuttavat maksimiprosentin lisäksi
toimintaryhmän rahoituskehys, hallinnon ja tehtävien työllistävyys ja laajuus sekä mitkä asiat
määritellään kuuluvan hallintohankkeen hyväksyttäviksi kustannuksiksi.
                                                20 (46)
Tukimuotona on hallintoraha-hanke.
Hallintohankkeista tulisi luoda oma hanketyyppinsä. Vuonna 2007 hallintohankkeen voisia hakea 5
vuodeksi. Vuoden 2013 hallintohankkeet voisivat olla kestoltaan yhdestä kolmeen vuoteen. Oman
hanketyypin määrittelyllä voitaisiin eriyttää hallintoon liittyvä raportointi (nykyisin noudattaa
kaikkien hankkeiden raportointi) ja mahdollisesti helpottaa jaksotettavien kulujen käsittelyä.


Esimerkkejä tuettavista toimista:

Esimerkkejä hyväksyttävistä kuluista:
   -   toimintaryhmän palveluksessa olevien henkilöiden palkka- ja sivukulut sekä lakisääteiseen
       työterveydenhuoltoon liittyvät kulut
   -   toimintaryhmän työntekijöiden ja hallitusten jäsenten matkakulut
   -   toimistokulut mm. kopiointikulut, puhelinkulut
   -   toiminnan kannalta välttämättömien laitteiden osto tai vuokrauskulut mm. puhelimet,
       tietokoneet, kopiokone.
   -   toimiston tai toimistojen vuokra- ja siivouskulut
   -   tiedottamiskulut kuten lehti-ilmoitukset ja julkaisut
   -   osallistuminen kansallisen ja Euroopan maaseutuverkostojen toimintaan ja koulutuksiin
   -   kansainvälisten ja koordinointihankkeiden valmistelu
   -   ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö mm. kirjanpito, arviointi jne.
   -   aktivointi, tiedotus ja koulutustoimet
   -   useamman toimintaryhmän yhteisen työntekijän palkkaus ja sivukulut mm. ostopalvelun
       kautta


Esimerkkejä tukitoimien ulkopuolelle jäävistä toimista:
   -   suuret investoinnit


Hyödynsaaja:
Alueen asukkaat


Tuensaaja:
Leader -toimintaryhmät


Leader -toimintatapa:
Toteutetaan kokonaan Leader -toimintaryhmien kautta.


Tukiehdot:
Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005/2005 artiklan 63 a ja c kohdan mukaan on mahdollista
rahoittaa. paikallisten kehittämisstrategioiden täytäntöönpano, jotta saavutettaisiin tavoitteet
                                                 21 (46)
yhdessä tai useammassa jaksossa määritellyistä kolmesta muusta toimintalinjasta sekä paikallisen
toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen alueella.
Tässä kuvatut koulutustoimenpiteet tulee yhteen sovittaa toimintalinjan 3 toimenpiteen 324 toimien
kanssa. Koska hallintorahan riittävyys tulee olemaan ongelmallinen, jo ohjelman
suunnitteluvaiheessa tulisi pohtia miten riittävät henkilöstöresurssit toimintaryhmille varmistetaan.
Kullakin toimintaryhmällä tulisi olla mahdollisuus palkata vähintään kaksi ihmistä hallinnon
hoitamiseen. Keinoja hallintorahan riittävyyden turvaamiseksi on tämän toimenpiteen lisäksi
toimintalinjan 3 toimenpide 324 sekä tekninen tuki.


Toteutusalue:
Manner-Suomessa Leader -toimintaryhmiksi valittujen toimijoiden alueet


Rahoitus:
Julkinen tuki 100%, josta EU 55%, valtio 25% ja kuntaraha 20%
Seurantaindikaattorit:

                                  Indikaattori                      Mittatapa
Tavoitteisiin           liittyvät
perusindikaattorit
pakollinen strategiassa? ollut LAGien kehittyminen                   % väestöstä toimintaryhmätyössä
ennen listoilla, mutta nyt
poistettu   mutta     tp-listalla
edelleen näin
pakollinen strategiassa           talouden kehittyminen maatalouden  Bruttojalostusarvo        (GVA)
                                  ulkopuolella                            miljoonaa euroa jaoteltuna:
                                                                         toisella sektorilla
                                                                         kolmannella sektorilla

OHJELMAAN                         Indikaattori                        Mittatapa
Panosindikaattorit                                                       julkiset kustannukset yht., josta
                                  toteutuneet julkiset kustannukset
                                                                         EAFRD; euroa
                                                                         KUNTARAHOITUS
                                                                         muu julkinen rahoitus
                                                                         euroa
KANSALLINEN                       toteutunut yksityisrahoitus

Tuotosindikaattorit               rahoitetut toimenpiteet             kpl, jaoteltuna toimenpiteiden sisällön
                                                                      mukaan
                                                                      - aluetta koskevat tutkimukset ja
                                                                           selvitykset
                                                                      - tiedonvälitys omasta alueesta ja
                                                                           sen keh.strategiasta
                                                                      - paikallisen        kehittämisstrategian
                                                                           valmisteluun ja toimeenpanoon
                                                                           liittyvä henkilöstön koulutus
                                                                      - tiedotustilaisuudet
                                                                      - muu koulutus
                                                                      - muut
KANSALLINEN                                                            kpl, josta
                                  LAGin käsittelemät hakemukset
                                                                       maaseutuohjelmarahoitukseen
                                                                           hyväksytty
                                                                       ei hyväksytty
                                                                       ohjattu muualle
                                                                       peruutettu ym.
                                              22 (46)
KANSALLINEN                                                              hlöä, jaoteltuna
                                LAGin jäsenmäärä
                                                                         naiset/miehet
                                                                         ikäluokittain
                                                                        o alle 40 v
                                                                        o 40 v tai yli
Tulosindikaattorit                                                      henkilöiden lkm, josta:
                                koulutuksen        menestyksellisesti
                                                                         koulutus                  onnistuneesti
                                läpikäyneet
                                                                            suoritettu/ei suoritettu, josta:
                                                                         naisia/miehiä
                                                                         ikäluokittain
                                                                        - alle 40 v, josta
                                                                        o alle 15v
                                                                        o 15-25v
                                                                        o 25-40
                                                                        - 40 v tai yli
Vaikutusindikaattorit
KANSALLINEN                     sosiaalisen pääoman kasvu               luottamuksen ym. määrä
KANSALLINEN                     ohjelma-          ja         muun       kehittämistoiminnan kohteena oleva
                                kehittämistyövalmiuksien määrä          väestö




4.2. Toimintalinja 3
(Tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kohtaan, jossa käsitellään linjaa 3.)

Linjan 3 toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet on kuvattu toisessa asiakirjassa, tässä
asiakirjassa käsitellään vain Leader -toimintatavan osuutta näissä toimenpiteissä.

Toimenpide 311: Maatilojen            monialaistaminen            (yritystoiminnan           laajentaminen
maatalouden ulkopuolelle)
Tavoite:
Tavoitteena on tukea viljelijäperheitä harjoittamaan maatilatalouden lisäksi myös muuta
yritystoimintaa ja siten parantamaan toimeentuloaan ja lisäämään maaseudun työpaikkoja.
Painopisteet:
Tuettavat toimialat ovat samoja kuin koko toimenpidekokonaisuudessa. Maatilalla harjoitettavaksi
soveltuu erityisen hyvin sellainen yritystoiminta, jonka harjoittamisessa voidaan käyttää hyväksi
tilalla jo valmiina olevia, usein vajaa-käytössä olevia resursseja, esimerkiksi rakennuksia ja
maatalouskoneita tai lähellä tuotettuja raaka-aineita. Esimerkkejä tällaisista toimialoista ovat
hevostalous, elintarvikkeiden valmistus, monenlainen ali- ja osahankinta sekä matkailu- ja
hoivapalveluiden tuottaminen.
Leader- toimintatapa:
Leader -toimintatapaa sovelletaan tässä toimenpiteessä, Leader -toiminnan kautta arvioidaan
toteutettavan X % tästä toimenpiteestä. Paikalliset ohjelmat ja maaseudun paikalliset
toimintaryhmät (Leader) keskittyvät tukemaan ja aktivoimaan pieniä ja alkavia yrityksiä omalla
toiminta-alueellaan.



Toimenpide 312: Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen
                                              23 (46)
Tavoite:
Tavoitteena on lisätä maaseudun toimeentulomahdollisuuksia ja työpaikkoja kannustamalla ja
rohkaisemalla maaseutualueilla sijaitsevien, muiden kuin maatilojen yhteydessä toimivien
mikroyritysten perustamista ja laajentamista sekä tukemalla yritysten menestymistä markkinoilla ja
kehittämällä maaseudun mikroyritysten toimintaympäristöä.
Painopisteet:
Keskeisiä toimialoja ovat matkailupalveluiden tuottaminen, muiden palveluiden tuottaminen (liike-
elämän palvelut, hoivapalvelut) sekä valmistava yritystoiminta (elintarvikkeiden valmistus, metalli,
elektroniikka ja muovialan valmistava yritystoiminta sekä ali- ja osahankinta).
Leader -toimintatapa:
Leader -toimintatapaa sovelletaan tässä toimenpiteessä, Leader -toiminnan kautta arvioidaan
toteutettavan X % tästä toimenpiteestä. Paikalliset ohjelmat ja maaseudun paikalliset
toimintaryhmät (Leader) keskittyvät tukemaan ja aktivoimaan pieniä ja alkavia yrityksiä omalla
toiminta-alueellaan.

Toimenpide 313: Matkailun kehittäminen
Tavoite:
Toimenpiteen tavoitteena on lisätä maaseudun yritystoimintaa ja työpaikkoja parantamalla
maaseutumaisten alueiden vahvuuksia hyödyntävien, matkailuyritystoimintaa harjoittavien
mikroyritysten kasvu- ja toimintaedellytyksiä
Painopisteet:
Toimenpiteen painopistealueina ovat kansainvälisille markkinoille suunnattujen matkailutuotteiden
tuotekehitys, myynti ja markkinointi, luonnossa liikkumiseen perustuvien aktiviteettituotteiden
(pyöräily, vaellus, hevosvaellus, melonta, soutu, potkukelkkailu, lumikenkäily jne.) kehittäminen,
myynti- ja markkinointi sekä kylämatkailun kehittäminen kansainvälisille markkinoille.
Leader -toimintatapa:
Leader -toimintatapaa sovelletaan tässä toimenpiteessä, Leader -toiminnan kautta arvioidaan
toteutettavan X % tästä toimenpiteestä. Paikalliset ohjelmat ja maaseudun paikalliset
toimintaryhmät (Leader) keskittyvät tukemaan ja aktivoimaan pieniä ja alkavia yrityksiä omalla
toiminta-alueellaan.

Toimenpide 321: Maaseudun palveluiden kehittäminen
Tavoite:
Maaseudun ja kylien elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden kannalta on tärkeää, että kylien ja
alueiden palvelutoiminta on riittävää. Toimenpiteellä ei korvata kunnan tai valtion toimialaan
liittyvien tehtävien rahoitusta, vaan kehitetään maaseudun palvelutarjontaa ja palveluelinkeinoa.
Palvelujen tarjonnan turvaamisen ohella toimenpiteen tavoitteena on ensisijaisesti sellaisten
toimien/hankkeiden tukeminen, jotka täydentävät eri väestö- ja ikäryhmien käyttämiä
peruspalveluja.     Esimerkiksi     jo   olemassa     olevien    tietoyhteiskuntapalveluiden   ja
tietoliikenneverkkojen hyödyntäminen antaa lukuisia mahdollisuuksia maaseudun elinkeinojen
kehittämisen lisäksi myös väestön peruspalveluiden parantamiselle.

Tavoitteena on myös parantaa palvelutarjontaa siltä osin kuin on kyseessä kylän tai kyläryhmän
pieninfrastruktuurin rakentuminen. Toimintalinjalla 3 tuetaan rakenteita, jotka liittyvät maaseudun
palvelujen ja elinkeinojen kehittämiseen sekä mm. asukkaiden kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintojen
kehittämiseen.
                                             24 (46)
Tavoitteena on toteuttaa hankkeita, joilla kehitetään uusia toimintamalleja asukkaiden ja yritysten
palveluiden turvaamiseksi ja täydentämiseksi. Kehitetään edelleen kyliin perustettujen
palvelupisteiden tai kylätalojen toimintaa mm. palvelupisteissä järjestettävällä koulutuksella,
tietotupapalvelujen kehittämisellä sekä vapaa-ajan, hoiva- ja liikkumispalveluita kehittämällä.
Painopisteet:
Tuki koskee sellaisten hankkeiden toteuttamista, jotka kehittävät maaseudun palvelutarjontaa
huomioiden eri toimija- (yritykset, järjestöt, kylät, asukkaat) ja ikäryhmät.
Leader- toimintatapa:
Leader -toimintatapaa sovelletaan tässä toimenpiteessä, Leader -toiminnan kautta arvioidaan
toteutettavan X % tästä toimenpiteestä. Paikalliset ohjelmat ja maaseudun paikalliset
toimintaryhmät (Leader) keskittyvät tukemaan ja aktivoimaan pieniä ja alkavia yrityksiä omalla
toiminta-alueellaan. Paikallisen hanketyön tavoitteena on jo olemassa olevien kehittymiskykyisten
yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja tukeminen. Keskeisiä tässä ovat yritystason
toimenpiteet, joiden keskeisin työtapa on paikallisverkostojen (2-5 yritystä) valmentaminen ja
yrityskohtainen konsultointi.

Toimenpide 322: Kylien kehittäminen
Tavoite:
Kylä elinympäristönä ja yhteisönä on tärkeä asukkaiden viihtymiselle ja uusien asukkaiden
saamiselle. Maaseudun asukkaita kannustetaan ja aktivoidaan oman elinympäristönsä
kehittämiseen, jolloin myös uusien asukkaiden kynnys muuttaa alueelle asumaan tai loma-
asukkaaksi alenee. Kehittämistoiminnassa otetaan huomioon eri väestö- ja ikäryhmät.

Kyläympäristön viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden lisäämisen ohella toimenpiteellä luodaan
yritysmyönteistä ilmapiiriä ja siten luodaan pohjaa kylien toimeentulopohjan laajentamiselle ja
taloudellisen yhteistyön lisäämiselle. Tähän voidaan pyrkiä mm. parantamalla etätyön edellytyksiä.

Toimenpiteet kytkeytyvät usein vahvasti kunkin seudun tai alueen elinoloihin ja luovat niille
lisäarvoa. Kyseinen toimenpide tukee ympäristön kestävää käyttöä sekä sosiaalisesti ja myös
taloudellisesti kestävää kehitystä.
Painopisteet:
Olemassa olevan toimintaympäristön (mm. kylätalot) ja mahdollisuuksien hyödyntäminen.
Painotetaan toimia, jotka tähtäävät maaseutukulttuurin kehittämiseen, kylien saavutettavuuteen ja
verkostojen luomiseen sekä kylätalouden ja kylällä olevien työpaikkojen syntymiseen.
Leader -toimintatapa:
Leader -toimintatapaa sovelletaan tässä toimenpiteessä, Leader -toiminnan kautta arvioidaan
toteutettavan suurin osa tästä toimenpiteestä. Paikalliset ohjelmat ja maaseudun paikalliset
toimintaryhmät (Leader) keskittyvät paikallisiin toimenpiteisiin.


Toimenpide 323: Maaseutuperintö ja kulttuuri
Tavoite:
Maaseudun luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen on tärkeää maaseutualueen
identiteetille ja sitä kautta viihtyvyydelle. Luonto- ja kulttuuriperintöä voidaan hyödyntää myös
elinkeinotoiminnassa ja näin luoda uusia työtilaisuuksia alueelle.
Toimenpiteet kytkeytyvät usein vahvasti kunkin alueen identiteettiin ja luovat sille lisäarvoa.
Kyseiset toimenpiteet tukevat ympäristön kestävää käyttöä ja sosiaalisesti kestävää kehitystä.
                                              25 (46)
Painopisteet:
Tuetaan rakennusten kunnostamista ja rakennetun ympäristön hoitoa ja parantamista, suojelu- ja
hoitosuunnitelmien laatimista (Natura 2000) muita luonnonarvoltaan merkittäviä alueita varten sekä
ympäristötietoisuutta ja paikalliskulttuuria lisääviä toimia. Natura 2000 -hoitosuunnitelmien
tukeminen edellyttää lisäksi, että kyseinen hanke tukee aluetta esimerkiksi parantamalla
elinkeinotoiminnan puitteita. Tuetaan luonnonperinnön säilyttämiseen, kunnostamiseen ja
parantamiseen sekä luonnonarvoltaan merkittävien paikkojen kehittämiseen liittyviä pienimuotoisia
investointeja. Tukea voi saada myös hankkeisiin, jotka liittyvät kulttuuriperinnön säilyttämiseen,
kunnostamiseen ja parantamiseen, kuten kylien ja maaseutumaiseman kulttuuriperintöön.
Leader -toimintatapa:
Leader -toimintatapaa sovelletaan tässä toimenpiteessä, Leader -toiminnan kautta arvioidaan
toteutettavan suurin osa tästä toimenpiteestä. Paikalliset ohjelmat ja maaseudun paikalliset
toimintaryhmät (Leader) keskittyvät paikallisiin toimenpiteisiin.


Toimenpide 331: Koulutus ja osaamisen parantaminen
Tavoite:
Koulutuksella pyritään lisäämään maaseudun taloudellisten toimijoiden, yritysten ja asukkaiden
sellaista osaamista, jolla vaikutetaan suoraan tai välillisesti elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen
ja uusien yritysten tai työpaikkojen syntymiseen Samalla parannetaan alueen inhimillisten
voimavarojen hyväksikäyttöä. Lisäksi aktivoidaan välillisesti myös maaseudun asukkaita
omaehtoiseen ja jatkuvaan itsensä kehittämiseen sekä ammattiosaamisen ajan tasalla pitämiseen.
Tavoitteena on uuden tieteellisen tiedon ja innovaatioiden tehokas käyttöön otto maaseudun
yhteisöissä kuten mikroyrityksissä.
Toimenpiteellä tuetaan lisäkoulutusta, jolla kehitetään maaseutuyrittämiseen ja niiden
uudistamiseen osallistuvien henkilöiden ammattitaitoa, osaamista ja pätevyyttä. Ammatillista jatko-
ja täydennyskoulutusta ei tueta tällä toimenpiteellä. Koulutustoimenpiteiden erityisenä tavoitteena
on tasa-arvon edistäminen ja nuorten kannustaminen osaamistasonsa nostoon.
Painopisteet:
Koulutus on erityisesti lisäkoulusta, joka liittyy maaseudun yritysten tuotannon, tuotteiden laadun,
osaamisen, tehokkuuden tai toiminnan laadun parantamiseen eli yrittäjyysvalmiuksia lisäävää tai
yritystoiminnan verkottumiseen liittyvää. Toinen painopiste ovat naisille ja nuorille suunnatut
koulutukset. Koulutus voi koskea myös talouden, toiminnan ja yleensä elämän hallintamenetelmien
parantamista kuten tietotekniikkaa, markkinointia, ympäristönhoidon edistämistä, tuotteiden
jatkojalostusta, tuotannon kehittämistä, perinteisten kädentaitojen edistämistä ja pienyritysten
verkostoitumista.
Koulutuksella voidaan lisätä myös alueen asukkaiden valmiutta erilaisiin kehittämistoimenpiteisiin
sekä vahvistaa yhteistyötä. Tukea voidaan osoittaa alueellisiin selvityksiin ja tiedon kokoamiseen,
kehittämistyöhön osallistuvien koulutukseen, projektityön koulutukseen, tilaisuuksien
järjestämiseen ja johtajien koulutukseen sekä paikallisen toimintaryhmän jäsenten ja
toimihenkilöiden koulutukseen.
Toimenpiteeseen liittyviä hankkeita voivat toteuttaa ammatillista koulutustoimintaa järjestävät
asiantuntijaorganisaatiot, neuvontajärjestöt ja muut organisaatiot, joilla on riittävät
ammattitaidolliset ja taloudelliset edellytykset toteuttaa kehittämishankkeita. Koulutus on
lyhytkestoista ja se voidaan toteuttaa useammassa eri jaksossa. Toimenpiteellä voidaan tukea myös
tietoverkon kautta tapahtuvaa tiedon siirtoa
Leader -toimintatapa:
                                             26 (46)
Leader -toimintatapaa sovelletaan tässä toimenpiteessä, Leader -toiminnan kautta arvioidaan
toteutettavan puolet tästä toimenpiteestä. Paikalliset ohjelmat ja maaseudun paikalliset
toimintaryhmät (Leader) keskittyvät paikallisiin toimenpiteisiin.

Toimenpide 341: Paikallisten toimien valmistelu ja taitojen hankkiminen
Taustaa:
Toimenpide on suunnattu sellaisille toimintaryhmille tai paikallisille toimijaryhmille, jota eivät
vielä täyty Neuvoston asetuksen kriteerejä Leader -toimintatavasta. Suomessa on jo käynnistetty
paikallisten toimintaryhmien valintaprosessi, tavoitteena on, että Suomessa Leader -toimintaryhmät
valitaan heti ohjelmakauden alussa.
Ohjelmakaudella 2000-2006 on ollut LEADER+ -ohjelmassa käytössä taitojen hankkimisen-
toimenpidekokonaisuus. Suomessa tätä toimenpidekokonaisuutta käytettiin aivan ohjelmakauden
alussa rahoittamalla siitä uusien toimintaryhmien käynnistymistä. Ohjelmakauden aikana on
ilmennyt, että eräät jäsenmaat käyttävät tätä toimenpidettä kaikkien toimintaryhmien informointi ja
koulutustoimiin.
Toimeenpanoasetus tulee kertomaan tarkemmin ohjelman toimenpiteistä sekä siitä, että mitä toimia
niissä on mahdollista rahoittaa. Toimeenpanoasetuksen linjausten jälkeen arvioidaan onko
Suomessa ollenkaan tarpeen ottaa tätä toimenpidettä käyttöön.
Tavoite:
Paikallisen toiminnan ja Leader -toimintatavan laaja-alainen hyödyntäminen maaseutualueilla.
Painopisteet:
Uusien toimintaryhmien tai alueen valmistautumien Leader -ryhmäksi. Mahdollisesti valituilla
Leader -ryhmillä mahdollisesti uusien toimien, asiakasryhmien tai tietojen hankkimisesta aiheutuvat
kulut.
Leader -toimintatapa:
Tämä toimenpide toteutetaan kokonaan toimintaryhmien kautta.



4.3. Toimintalinja 2
(Tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kohtaan, jossa käsitellään linjaa 2.)

4.3.1 Leader -toimintatapa linjan 2 toimenpiteissä

Toimenpiteet
Leader -toimintatavalla voitaisiin toteuttaa muun muassa yhteishankkeita, esim. kosteikkojen
perustaminen, perinnebiotooppien hoitoa ja mahdollisesti maiseman hoitoon liittyviä tukia..
Ei-tuotannollisten investointien tukeminen Leader -toimintatapaa hyväksi käyttämällä olisi hyvin
soveltuva menettelytapa esimerkiksi kosteikkojen perustamisessa. Myös perinnebiotooppien
alkuraivauksen yhteydessä Leader -toimintatapa voisi tuoda mahdollisuuden toimenpiteen
toteuttamisessa ei-tuotannollisena investointina. Kummassakin esimerkissä toimenpiteistä
aiheutuvat kustannukset nousevat niin korkeiksi, että maatalouden ympäristötuen mukaiset tukikatot
tulevat helposti vastaan, mutta ei-tuotannollisena investointina ne voitaisiin kuitenkin rahoittaa.
Maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuksista perinnebiotooppien hoito voisi olla
sopimusmuoto, jossa Leader -toimintatapa voisi olla toimiva toteutustapa. Erityistukisopimuksen
                                               27 (46)
toisena sopimusosapuolena tulisi Leader -toimintatavassa olemaan toimintaryhmän puoltama
hakija.
Hakijana voisi toimia mikä seuraavat oikeustoimikelpoiset tahot: yhdistys (mm. kyläyhdistys,
metsästysyhdistys tai 4H), järjestö, yritys tai maatila. Hakija ei voi toimia rekisteröimätön yhdistys,
kunta tai valtion virasto. Hakijalla voi olla hoitosopimuksen kohteena joko omia maita tai muilta
vuokrattuja maita.
Maanomistaja puolestaan voi olla kuka tahansa maanomistaja, jonka alueella esimerkiksi
perinnebiotooppi tai kosteikko sijaitsee ja joka voisi vuokrata maansa hakijana toimivalle taholle.
Maanomistaja voivat olla mm. viljelijä, muut yrittäjä, yksityishenkilö tai kunta.
Toimintaryhmät aktivoivat oman alueensa toimijoita ja tiedottavat ympäristötukimahdollisuuksista.
Toimintaryhmät voivat tehdä alueellaan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa aktivointi ja
tiedotustyössä. TE-keskus tekee erityistukisopimuksen muutoin normaalisti, mutta yksittäisen
viljelijän tilalla sopimusosapuolena olisi ko. hakija. Muut sopimuksen teon edellytykset olisi
täytettävä lukuun ottamatta mahdollista nykyisenkaltaista perustoimenpiteisiin sitoutumista.
Hakijan tulisi esittää vähintään sopimuskauden kattava sopimusalueen hallintasopimus.
Vaihtoehtoisesti hakija voisi esittää sopimuksen kohteena olevaa aluetta koskevan
hoitosopimuksen.
Esimerkiksi viljelijä, joka vuokraisi omistamansa perinnebiotoopin 4H- yhdistykselle
hoitotoimenpiteitä varten, ei joutuisi minkäänlaiseen sopimukselliseen vastuuseen
erityistukisopimuksen kannalta vaan ainoastaan hakijana toimiva toimintaryhmä. Jos erityistuen
osalta tulisi ongelmia esimerkiksi valvonnassa, hakija on se taho, jolta aiheettomasti maksetut tuet
perittäisiin, ei alueen vuokrannut viljelijä. Leader -toimintatapa voisi olla mahdollisuus esimerkiksi
silloin, kun maanomistaja on muu kuin viljelijä tai silloin kun viljelijän oma aika ja resurssit eivät
riitä hänen omistamiensa perinnebiotooppien hoitoon.


Rajaukset
Leader -toimintatavan käyttäminen tulisi pitää tarkoin rajatuissa asiakokonaisuuksissa. Esimerkiksi
kosteikon perustaminen tulisi rajata siten, että kosteikko- ja valuma-alueiden tulisi täyttää tietyt
selkeät vaatimukset, jotta niistä on todellista hyötyä ja myös perustamistapa tulisi olla
mahdollisimman tehokas ja soveliain ko. paikkaan.
Maatalouden ympäristötuessa toimenpiteiden on jatkossa ylitettävä täydentävien ehtojen
vaatimukset ja ne vaativat tietyn minimikeston, vähintään 5 vuotta. Tuensaajat voidaan silloin kun
se on tarkoituksenmukaista, valita tarjouskilpailun perusteella.


Kustannukset, tulonmenetykset ja tukitaso
Neuvoston asetusluonnoksessa ei ole ei-tuotannollisten investointien osalta esitetty tukikattoa.
Kustannuslaskelmat tulevat olemaan se elementti, jonka perusteella maksettavan tuen määrä
arvioidaan. Kustannusten hyväksymisessä tulisi kuitenkin käyttää samoja periaatteita koko maassa,
jotta tukitasot pysyvät kohtuullisella tasolla.
Erityistukisopimusten tukitasojen osalta noudatetaan neuvoston asetusehdotuksen mukaisesti
kaikkia samoja säännöksiä kuin yleisesti erityistukisopimustenkin osalta. Tukitasot voivat täten
muodostua vastaavanlaisiksi kuin yleensäkin erityistukisopimuksissa (450/600/900 €/ha).
Hyväksyttävät kustannukset ja tulonmenetykset ovat vastaavia kuin erityistukisopimuksissa
muutoinkin.


Mahdolliset ongelmat
                                               28 (46)
Ympäristötuen toimenpiteistä erityistukisopimukset on se alue, jolla Leader -toimintatapaa
voitaisiin käyttää olemassa olevassa tukijärjestelmässä. Ympäristötuen erityistuen toimenpiteiden
toteuttamisessa Leader- toimintatavalla voi kuitenkin muodostua ongelmia kahden erilaisen
toimintatavan yhdistämisessä. Ympäristötuen erityistuen sopimusmenettely voi tuntua
vaikeammalta nykyiseen Leader- menettelyyn verrattuna tai päinvastoin.


4.3.2.Kuvaannollinen esimerkki miten Leader -toimintatapa voisi toimia linjalla 2
(Tämä osio ei tule olleenkaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman, mutta on tässä
vaiheessa tässä asiakirjassa selventämässä asiaa.)

Alla kuvattu esimerkki on ympäristötuen erityistukiasia yhden erityistukisopimuksen
(perinnebiotoopit) kautta. Esitetty esimerkki ja muut mahdolliset menettelytavat edellyttävät
tietenkin uutta säädöstystä.

Tällä hetkellä hankkeiden osalta TE-keskukselle kuuluu laillisuusharkinta ja hankerahoituspäätösten
tekeminen. Ennen TE-keskuksen päätöstä toimintaryhmä antaa asiassa lausunnon eli tekee
tarkoituksenmukaisuus-harkinnan asiassa. Toimintaryhmä auttaa avustuksen hakijoita ja
hankkeiden toteuttajia hankkeiden valmistelussa, toteuttamisessa ja asioinnissa viranomaisten
kanssa.
Esimerkki:     perinnebiotooppien  hoitoa     koskevan    maatalouden        ympäristötuen
erityistukisopimuksen hakeminen Leader -toimintatavan kautta toteutettavaksi


Toimintaryhmän kehittämisohjelma
Toimintaryhmä on tehnyt kehittämisohjelman vuosille 2007-2013, jossa eräänä osa-alueena on
maatalouden perinnebiotooppien kunnostaminen/tms.


Informointi
Toimintaryhmä on tiedottanut ja kouluttanut alueensa toimijoita kuten esimerkiksi kyläyhdistyksiä
ja asukkaita - eräänä ryhmänä ovat viljelijät - oman kehittämisohjelmansa sisällöstä. Informoinnissa
ja koulutuksessa on tuotu esiin mahdollisuus hakea Leader -toimintatavan kautta toteutettavaa
erityistukisopimusta perinnebiotooppien hoidosta.


Kyläyhdistys
Kylän rekisteröity kyläyhdistys on ollut jo vuosikaudet aktiivinen ja tehnyt monia asioita kylän
kehittämiseksi. Erilaisia toimia on toteutettu toimintaryhmätyön kautta Leader -hankkeilla.
Kyläyhdistys on aktiivisesti kertonut mahdollisuuksista käyttää kyläyhdistystä erilaisissa tilanteissa.


Viljelijä
Viljelijällä on tilansa alueella hoitamaton, vesakoitunut niittyalue, jonka hän haluaisi palauttaa
alkuperäiseen olotilaansa. Hänellä ei ole kuitenkaan aikaa erityistukisopimusruljanssin
läpikäymiseen eikä alueen hoitoon, mutta hän on kiinnostunut alueen kunnostamisesta. Hän ottaa
yhteyttä oman kylänsä kyläyhdistyksen puheenjohtajaan asiaan liittyen.


Niittyalueen hoidon toteuttaminen
                                             29 (46)
Viljelijä ja kyläyhdistyksen puheenjohtaja keskustelevat niittyalueen hoidon järjestämisestä.
Kyläyhdistyksen puheenjohtaja järjestää kokouksen yhdistyksen hallituksen kanssa. Asia hoidetaan
siten, että viljelijä vuokraa kyseisen 2 hehtaarin niittyalueen kyläyhdistykselle viideksi vuodeksi
hoitotoimenpiteitä varten esimerkiksi 10 euron vuosivuokraa vastaan.
Toimintaryhmä on tiedottaessaan oman kehittämisohjelmansa sisällöstä toimittanut kirjallisia
vuokrasopimuspohjia erilaisiin tilanteisiin ja tätä sopimusmallia käytetään viljelijän ja
kyläyhdistyksen välisessä sopimuksessa. Vuokrasopimuksen tekemisessä otetaan yhteyttä
toimintaryhmän henkilöstöön.


Toimintaryhmän puoltava lausunto
Kyläyhdistys laatii ympäristötuen erityistukisopimushakemuksen toimintaryhmän henkilöstön
avustuksella. Ennen erityistukisopimuksen hakemuksen jättämistä TE-keskukselle kyläyhdistys
toimittaa erityistukihakemuksen lausunnon antamista varten toimintaryhmän käsittelyyn.
Toimintaryhmän hallitus tekee päätöksen erityistukiasiassa tehtävästä lausunnosta ja antaa
puoltavan lausunnon TE-keskukselle erityistukisopimuksen tekemisestä. Kyseessä ei ole
viranomaisen tekemä valituskelpoinen ratkaisu, koska toimintaryhmä ei ole viranomainen.
Jos kyläyhdistyksen toimintaryhmälle jättämä erityistukiasia ei ole toimintaryhmän paikallisen
kehittämisohjelman mukainen, lausunnossa ei puolleta erityistukisopimuksen tekemistä. Sopimusta
tehdessään TE-keskus voi poiketa toimintaryhmän lausunnosta vain erittäin perustellusta syystä.
Kyläyhdistyksen puheenjohtajan allekirjoittama erityistukihakemus niiden liitteiden kera, joita
edellytetään erityistukisopimuksen tekemiseksi, toimitetaan erityistukisopimusten hakuaikana TE-
keskukselle. Samassa yhteydessä jätetään myös toimintaryhmän antama lausunto. Kyläyhdistyksen
on tullut huolehtia siitä, että toimintaryhmä ehtii antaa lausunnon ennen erityistukihakemuksen
jättämistä. Lausunto on hankittava ennen hakemuksen jättämistä. Kyläyhdistys huolehtii siis itse
toimintaryhmän lausunnon hankkimisesta. Alueellisen ympäristökeskuksen lausunnon hankkii TE-
keskus.
TE-keskus toimittaa erityistukisopimushakemuksen lausunnolle alueelliseen ympäristökeskukseen
ennen ratkaisun tekoa. TE-keskus ratkaisee erityistukihakemuksen normaalin menettelyn mukaan.
Hyväksyvä päätös erityistukisopimuksen tekemisestä voidaan tehdä vain silloin, kun alueen
toimintaryhmä on antanut puoltavan lausunnon asiasta ja jäljempänä mainitut seikat on otettu
huomioon.


Huomioitavia seikkoja
 erityistukisopimuksen tekijänä voi olla Leader -toimintavan kautta toimittaessa vain rekisteröity
  paikallisesti toimiva yhdistys.
 luonnollinen henkilö ei voi olla sopimusosapuolena Leaderin yhteisöllisyysvaatimuksen vuoksi.
 yhdistyksen kanssa voidaan tehdä erityistukisopimus, vaikka yhdistyksellä ei ole hallinnassaan 3
  hehtaaria tukikelpoista peltoa.
 yhdistyksen ei tule sitoutua nykyisiä perus- ja lisätoimenpiteitä vastaavien vaatimusten
  noudattamiseen; yhdistyksen on kuitenkin noudatettava sopimusalueella täydentäviä ehtoja.
 erityistukisopimus voidaan tehdä vain perinnebiotoopin hoitoa koskevasta sopimuksesta.
 erityistukisopimuksen tekeminen edellyttää aina toimintaryhmän antamaa puoltavaa lausuntoa.
 erityistukisopimuksen rahoittaminen hoidetaan ympäristötuen normaalia rahoitusreittiä, TE-
  keskuksessa/tietojärjestelmiin on muodostettu uusi koodi, joilla Leader -toimintatavan kautta
  toteutettavat    erityistukisopimukset    saadaan     yksilöityä.    Esimerkiksi     kyseiset
                                                  30 (46)
   erityistukisopimukset  tallennetaan    tietojärjestelmiin   koodilla   2023+,   kun     muut
   perinnebiotooppisopimukset tallennetaan tällä hetkellä koodilla 2023. Muutoin menettelyt ovat
   nykyisenkaltaiset.
 yhdistyksen osalta ei edellytetä ikävaatimuksen täyttämistä.
 erityistukisopimuksen valvontamenettelyt ja valvonnasta aiheutuvat seuraamukset ovat samat
  kaikissa erityistukisopimuksissa myös tässä esitetyssä.


Hankkeen toteuttaminen
Edellä eräänä vaihtoehtona selvitetyn erityistukisopimusten käytännön toteutuksen tukena voisi olla
toteutusvaihtoehtona esimerkiksi rinnalle perustettava hanke, jonka puitteissa toimintaryhmässä
henkilö
 kouluttautuisi erityistukisopimusten hakumenettelyyn
 perehtyisi      suunnitelmien        laatimisproblematiikkaan         suunnitelmiin      perustuvissa
  erityistukisopimuksissa, esim. perinnebiotooppisopimukset ovat suunnitelmaa vaativia
  erityistukisopimuksia; selvittäisi esimerkiksi niitä tahoja, jotka tekevät ko. suunnitelmia
 tekisi kartoitusta alueen niistä viljelijöistä, joilla olisi edellä kuvattu tilanne (alue ja tahto löytyy,
  mutta ei resursseja)
 selvittäisi mahdollisia laiduneläinten "vuokraajia" ja toimisi välittäjänä laiduneläinten
  hankkimisessa
 perehtyisi vuokrausasioihin ja loisi mallipohjia esimerkiksi hoito/vuokrasopimuksista
 kouluttaisi ja tiedottaisi toimintaryhmän alueella edellä selvitetystä uudesta mahdollisuudesta
  alueiden hoitamiseksi


4.4. Toimintalinja 1
(Tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kohtaan, jossa käsitellään linjaa 1.)

Linjan 3 toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet on kuvattu toisessa asiakirjassa, tässä
asiakirjassa käsitellään vain Leader - toimintatavan osuutta näissä toimenpiteissä.

Linjalla 1 Leader -toimintatapaa ei voida käyttää toimenpiteissä: 112, 113, 114, 115, 122, 126, 131,
132 eikä 133.


Toimenpide 111: Maa-, metsä- ja elintarviketaloudentoimijoiden osaamisen parantaminen
Tavoite:
Toimenpiteellä pyritään aktivoimaan maa-, metsä- ja elintarvikealan toimijoita omaehtoiseen,
jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja ammattiosaamisensa ajan tasalla pitämiseen sekä helpottaa
tieteellisen tiedon, innovaatioiden ja muun osaamisen saattamista em. toimijoiden käyttöön.
Toimenpide toteutetaan tukemalla tavoitteellista ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta sekä
valistustyötä, jolla kehitetään joko hyödynsaajien tai heidän valmentajiensa ammattitaitoa,
osaamista ja pätevyyttä.
Painopisteet:
Koulutus ja muut osaamisen parantamiseen tähtäävät toimenpiteet lisäävät hyödynsaajien talouden
ja tuotannon hallinnan, tietotekniikan sekä metsänhoidon ja -käytön toimintatapojen osaamista sekä
                                               31 (46)
ympäristöä säästävien toimintamallien omaksumista tuotannon laadun parantamiseen,
liikkeenjohtoon ja markkinointiin, maa- ja metsätalouden ympäristötoimenpiteiden sekä eläinten
hyvinvointitoimenpiteiden toteuttamiseen, tuotannon uudelleensuuntaamiseen esimerkiksi
luomutuotantoon tai uusiutuvan energian tuottamiseen, työsuojelun vaatimusten huomioon
ottamiseen tuotantomenetelmissä sekä hygienia- ja eläinsuojelullisten vaatimusten huomioon
ottamiseen. Toimenpide voi sisältää myös maa- ja metsätaloustuotannon monipuolistamisen,
yritystoiminnan kasvun ja tehokkuuden sekä taloudellisesti kilpailukykyisen tilanhoidon
edellyttämien taitojen hankkimiseen liittyvää koulutusta ja valistusta.
Leader- toimintatapa:
Leader -toimintatapaa sovelletaan tässä toimenpiteessä, Leader -toiminnan kautta arvioidaan
toteutettavan X % tästä toimenpiteestä. Paikalliset ohjelmat ja maaseudun paikalliset
toimintaryhmät (Leader) keskittyvät rahoittamaan koulutushankkeita, joista hyöty jää paikallisille
viljelijöille ja metsäomistajille. Paikallista osaamista ja yhteistyötä kehittävät hankkeet esimerkiksi
paikallisten yhdistyksien sosiaalista pääoma ja kylätaloutta kehittävät hankkeet.

Toimenpide 123: Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen
Tavoite:
Toimenpiteen tavoitteena on parantaa koko elintarvikeketjun toiminnan laatua ja kilpailukykyä sekä
säilyttää ja luoda uusia työmahdollisuuksia maaseudulle lisäämällä maa- ja metsätaloustuotteiden
jalostusarvoa. Maatilojen ja maaseudun elinvoimaisuuden kannalta myös metsätalouden ja
puuntuotannon kehittäminen paikallistasolla on tärkeää.
Painopisteet:
Toimenpiteellä pyritään lisäämään maataloustuotteiden tuotannon kannattavuutta nostamalla
tuotteiden jalostusarvoa ja tehostamalla pienten ja keskisuurten jalostusyritysten kilpailukykyä.
Elintarviketalouden positiivisten ympäristövaikutusten lisäämiseksi toimenpiteeseen sisältyy non-
food maataloustuotteiden paikallinen jalostus esimerkiksi biopolttoaineiksi sekä peltoenergian
käyttöön perustuvan lämpöyrittäjyyden edistäminen.
Metsätalouden osalta toimenpiteessä tuetaan puutuotteita valmistavien, puusta lämpöä tuottavien
sekä puuta energiakäyttöön jalostavien mikroyritysten perustamisen ja laajentamisen vaatimia
investointi- ja kehittämistoimenpiteitä. (Metsäpalveluyritykset kuuluvat linjan 3 toimenpiteiden
311, 312 ja 331 piiriin.)
Leader -toimintatapa:
Leader -toimintatapaa sovelletaan tässä toimenpiteessä, Leader -toiminnan kautta arvioidaan
toteutettavan X % tästä toimenpiteestä. Paikalliset ohjelmat ja maaseudun paikalliset
toimintaryhmät (Leader) keskittyvät tukemaan ja aktivoimaan pieniä ja alkavia yrityksiä omalla
toiminta-alueellaan.


Toimenpide 124: Maa- ja metsätalouden yhteistyö elintarviketeollisuuden kanssa uusien
tuotteiden, tuotantomenetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi

Tavoite:
Toimenpiteen tavoitteena on parantaa alkutuotteista saatavaa hintaa teollisuuden kanssa
yhteistyössä tai jalostusketjuissa toteutettavien kehittämistoimien avulla.
Painopisteet:
Painopisteenä on alueellisten ja yhtä aluetta laajempien innovaatiojärjestelmien vahvistaminen
klusteriyhteistyöllä. Painopistealat määritellään alueittain tai alueiden välisellä yhteistyöllä.
                                              32 (46)
Tärkeimmät kehittämisen painopistealat ovat elintarvikkeista maito- ja liha-ala ja muista aloista
puu- ja bioenergia. Lisäksi tavoitteena on kehittää vahvoja klustereita nykyisten jalostusketjujen
ulkopuolelle jäävillä uusille tuotannonaloille.

Maataloudessa uusia tuotannonaloja voisivat olla esimerkiksi terveysvaikutteiset elintarvikkeet tai
ruoka-aineallergioista kärsiville suunnatut tuotteet, metsätaloudessa erilaisten sivutuotteiden
jalostus, puutuotteiden tuotannossa erikoispuuta käyttävät jalostusketjut sekä puuenergiaan liittyvä
teknologia ja logistiikka.
Leader -toimintatapa:
Leader -toimintatapaa sovelletaan tässä toimenpiteessä, Leader -toiminnan kautta arvioidaan
toteutettavan X % tästä toimenpiteestä. Paikalliset ohjelmat ja maaseudun paikalliset
toimintaryhmät (Leader) keskittyvät tukemaan ja aktivoimaan pieniä ja alkavia yrityksiä omalla
toiminta-alueellaan.

4.5. Tekninen apu
(Tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kohtaan, jossa käsitellään teknistä tukea.)
Tavoite:
Edesauttaa, nopeuttaa ja tehostaa ohjelman toimeenpanoa.
Painopisteet:
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman arvioinnin, seurannan ja tiedotuksen
järjestäminen. Maaseutuverkoston toiminnan rahoittaminen. TE- keskusten ohjelman edistämis-
työn mahdollistaminen.
Leader- toimintatapa:
Leader -toimintavan soveltamista ja TE- keskusten ja toimintaryhmien tarpeita tältä osin pohditaan
parhaillaan.



4.6. Maaseutuverkosto
(Tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kohtaan, jossa maaseutuverkostoa.)


4.6.1. Strategian tavoitteet maaseutuverkostolle
Kansallinen maaseutuverkosto ja sen voimavarat
Suomeen       perustetaan    valtakunnallinen     maaseutuverkosto.     Ahvenanmaa    päättää
maaseutuverkostosta myöhemmin. Lähtökohtana on, että verkosto palvelee koko toiminta-aluetta,
maaseudun kehittämisohjelman keskeisiä toimijoita ja heidän sidosryhmiään. Verkostoitumisen
tavoitteena on kerätä yhteen maaseudun kehittämisessä toimivat tahot sekä viranomaiset että
järjestöt. Maaseutuverkoston toimenpiteet ja niiden laajuus määritellään tarkemmin maaseudun
kehittämisohjelmassa toimintalinjoittain. Tavoitteena on, että maaseutuverkosto toimii koko
ohjelmakauden, ohjelmakauden alusta alkaen.


   Maaseutuverkoston keskeiset tavoitteet:
   1. Tieto maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista lisääntyy ohjelman
      toimijoiden, potentiaalisten tuensaajien ja suuren yleisön keskuudessa.
   2. Ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välinen tiedonkulku paranee.
                                                 33 (46)
     3. Osaaminen lisääntyy kokemusten vaihdon kautta.


Maaseutuverkosto välittää tietoa ohjelmaa toteuttavien tahojen, tuensaajien ja sidosryhmien välillä
sekä suurelle yleisölle. Verkosto tiedottaa ohjelman toimenpiteistä, niiden hyvistä käytännöistä sekä
saavutetuista tuloksista. Se järjestää koulutuksia ja tapahtumia maaseudun kehittämisen
ajankohtaisista teemoista. Maaseutuverkosto kokoaa maaseudun kehittämiseen liittyviä hyviä
käytäntöjä, analysoi niitä sekä välittää niitä toimijoille ja verkoston jäsenille. Ohjelman toteuttajat
kootaan verkostoksi, jolle järjestetään tapaamisia ja kohdennettua tiedotusta. Lisäksi verkosto pitää
yhteyttä EU:n maaseutuverkostoon ja muiden EU:n jäsenmaiden maaseutuverkostoihin ja näin lisää
tiedonvälitystä Suomen ja Euroopan maaseudun kehittäjien välillä.
Maaseutuverkoston tehtävät ovat:
1.    tiedottaa ohjelman toimenpiteistä, tukijärjestelmistä ja niihin liittyvistä ajankohtaisista asioista
      esimerkiksi internetin ja julkaisujen avulla.
2.    järjestää tapaamisia ja koulutuksia maaseudun kehittämiseen liittyvistä teemoista esimerkiksi
      valtakunnalliset seminaarit.
3.    kokoaa ja välittää maaseudun kehittämiseen ja ohjelman toteuttamiseen liittyvistä
      koulutuksista ja tapahtumista tietoa esimerkiksi ylläpitämällä internet- sivuilla yhteistä
      tapahtumakalenteria.
4.    laatii yhteistyössä hallintoviranomaisen kanssa koulutussuunnitelman toimintaryhmille ja
      niiden sidosryhmille.
5.    avustaa tarvittaessa viranomaisia koulutusten, seminaarien ja tapahtumien suunnittelussa,
      järjestelyissä ja koulutusaineiston tuottamisessa.
6.    kerää, analysoi ja levittää tietoa maaseudun kehittämiseen ja siihen liittyvien tukijärjestelmien
      hyvistä käytännöistä.
7.    edistää maaseudun toimijoiden verkostoitumista ja verkostojen ylläpitoa esimerkiksi
      kohderyhmittäin tai toimialoittain.
8.    edistää kansainvälisten ja aluerajat ylittävien hankkeiden yhteistyötä ja tiedon välitystä.
9.    pitää yhteyttä ja välittää tietoa EU:n maaseutuverkostoon sekä muihin EU:n jäsenmaiden
      maaseutuverkostoihin.


Verkostoyksikkö toimii hallintoviranomaisen läheisessä yhteydessä ja ohjauksessa.
Hallintoviranomainen huolehtii viranomaistiedotuksesta ja vastaa tukijärjestelmien toimeenpanoon
liittyvistä koulutuksista.
Verkostoyksikkö on toimijataho, joka hyödyntää toiminnassaan jo olemassa olevia verkostoja ja
toimijoita. Verkostoyksikkö toteuttaa sille asetetut tehtävät toteuttamalla ne itse, yhteistyössä
muiden toimijoiden kanssa tai ostamalla ne ulkopuolelta. Maaseutuverkoston toimintaan osoitetaan
määräraha. Verkostoyksikkö laatii toimintasuunnitelman koko ohjelmakaudelle. Verkoston
rakentaminen ja toiminta rahoitetaan maaseudun kehittämisohjelmien teknisestä avusta, josta
maaseutuverkoston käyttöön varataan X prosenttia. Maaseutuverkoston tuottamat palvelut ovat
lähtökohtaisesti maaseudun kehittämisohjelman toimijoille maksuttomia.
                                                34 (46)




4.6.2. Maaseutuverkoston tavoitteet ja palvelut Leader -toimintatavalle

Toimintaryhmien osalta verkostoyksikköön tarvitaan vähintään nykyiset resurssit. Tulisi olla yksi
henkilö, joka toimii toimintaryhmille yhdyshenkilönä.. Lisäksi hyvien käytäntöjen kerääminen,
tietoja kerääminen ja analysointi sekä verkostoinnin edistäminen vaatii omat resurssinsa.
Toimintaryhmillä tulee olla oma yhteyshenkilö maaseutuverkostossa.
Toimintaryhmille ja niiden sidosryhmille tarjoamia palveluita ohjaa maaseutuverkoston
ohjasryhmän alainen "alaohjausryhmä", jossa toimintaryhmillä on vahva edustus. Maaseutuverkosto
kuulee toimintaryhmien tarpeita mm. koulutuksiin tai tiedotustoimiin säännöllisesti mm. kyselyjen
avulla.
Maaseutuverkostolla tulisi olla alueellisia toimia ja toimipisteitä.


Maaseutuverkoston toimintaryhmille ja Leader -toiminnan sidosryhmille tuottamia palveluita:
Tähän mennessä koottu toimintaryhmien ja hallintoviranomaisen tarpeita, jatkossa täytyy pohtia
hakijoiden ja sidosryhmien tarpeita.
1. Koulutuspalvelut
 •   laatii toimintaryhmien vuotuiset koulutussuunnitelmat ja huolehtii koulutusten
     käytännönjärjestäminen. Sisällöntuottaminen tapahtuu yhteistyössä hallintoviranomaisen
     kanssa. (Nykyinen verkostoyksikkö nostanut koulutuspakettien järjestämisen esille, nämä
     sisältäisivät ruuat, majoitukset yms.)
 •   omaa kohdennettua koulutusta toimintaryhmien henkilökunnalle ja TE- keskusten
     toimintaryhmäyhteyshenkilöille sekä hallitusten jäsenille. Kansainvälisten asioiden koulutus
     toimijoille mietitään erikseen ja säännöllisiä tapaamisia toimintaryhmien kansainvälisten
     asioiden koordinaattoreille ja yhteyshenkilöille.
                                               35 (46)
 •   järjestää yhden valtakunnallinen koulutus vuodessa ja 1-3 teemakohtaista koulusta
     alueellisesti järjestettynä.
 •   maaseutuverkosto kokoaa Internettiin kaikki TE- keskuksille järjestettävät koulutukset, yhteen
     koulutuskalenteriin
 •   ohjelmakaudella 2000-2007 ryhmien käytössä olevaa juristi apua on toivottu


2. Tiedotustoiminta
 •   luodaan internet- sivuille omat alasivunsa toimintaryhmiä varten. Sinne tietopankki, johon on
     koottu toimintaryhmiin liittyviä asiakirjoja ja julkaisuja. Internet- sivuilla ylläpidetään tietoa
     toimintaryhmistä ja heidän yhteystiedoistaan.
 •   toimintaryhmien ja TE-keskuksen toimintaryhmäyhteyshenkilöiden sähköpostilista ja
     molemmille omat keskustelupalstat.
 •   sähköisessä julkaisussa ja lehdessä Leader -toiminnasta artikkeleita.


3. Hyvien käytäntöjen kerääminen, analysointi ja välittäminen
 •   tarjoaa oma palvelukokonaisuutta (yksi henkilö) alueiden välisille, kansainvälisille ja
     mahdollisesti valtakunnallisille hankkeille. Palveluun kuuluu tiedotusta, koulutusta ja
     tapaamisia, verkostointia ja hyvien käytäntöjen välittämistä.
 •   systemaattinen suunnitelma miten hyviä käytäntöjä kerätään ja miten niiden käytännön
     leviämistä edistetään.


4. Verkostoiminen, verkoston kokoaminen ja ylläpito mm. tapaamisten muodossa
 •   avustaa toimintaryhmien yhteiskokousten järjestämisessä


4A. Tärkeimmät yhteistyökumppanit, jotka ovat verkoston ydintoimijoita ja yhteistyökumppaneita
             •    TE-keskuksen maaseutuosasto
             •    kunnat
             •    maa- ja metsätalousministeriö ja maaseutuvirasto
4B. Muut verkostoon kuuluvat tahot. Laajempi verkosto, joka on lähinnä tiedotus- ja
koulutustoimenpiteiden kohteena
             • viranomaiset: TE- keskuksen työvoima- ja yritysosastot, maakunnan liitot,
             ympäristökeskukset, metsäkeskukset ja muut rakennerahasto        ministeriöt,
             lääninhallitukset, seutukunnat ja koulutusorganisaatiot.
             • kolmas sektori: Pro Agria, metsäkeskukset, MTK, Suomen kylätoimintayhdistys
             SYTY ja Suomen Yrittäjät jäsenjärjestöineen, tutkimuslaitokset (mm. Makes, MTT ja
             Pellervo), 4H- liitto, muut neuvontaorganisaatiot ja Suomen Kuntaliitto.
             • lisäksi verkostoon kuuluvat muut kaikki potentiaaliset hakijat kuten yritykset,
             maanviljelijät, yhdistykset, järjestöt sekä yksittäiset ihmiset.


Lisäksi maaseutuverkoston tulisi hoitaa seuraavia asioita:
                                               36 (46)
 Järjestää 1-3 kertaa vuodessa TE-keskuksen toimintaryhmäyhteyshenkilöiden tapaamiset, joihin
  sisältö suunnitellaan yhteistyössä TE- keskusten ja hallintoviranomaisen kanssa.
 Järjestää 1-2 kertaa vuodessa toimintaryhmien hallitusten jäsenen tapaamisia ja koulutuksia,
  joihin sisältö suunnitellaan yhteistyössä hallitusten jäsenten ja hallintoviranomaisen kanssa.
 Järjestää 1-2 kertaa vuodessa toimintaryhmien kansainvälisten asioiden yhteyshenkilöiden
  (kukin toimintaryhmä nimeää yhteyshenkilön) ja kansainvälisten hankkeiden toteuttajien
  tapaamisia ja koulutuksia, joihin sisältö suunnitellaan yhteistyössä toimintaryhmien ja
  hallintoviranomaisen kanssa.



Palveluiden sisältö mietitään sekä toimintaryhmien henkilökunnan, hallitusten jäsenten, TE-
keskuksen toimintaryhmäyhteyshenkilöiden ja kansainvälisten asioiden näkökulmasta.

5. Leader -hallintomalli, toimintatapa ja rahoitus

5.1. Leader -hallintomalli
(Tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kohtaan, jossa käsitellään hallintomallia ja
ohjelman hallinnointia.)


Leader -hallintomalli noudattaa pääsääntöisesti samaa hallintomallia ohjelmakaudella 2007-2013
kuin LEADER+- ohjelmassa on noudatettu ohjelmakaudella 2000-2006 (myös POMO+, ALMA ja
tavoite 1 -ohjelmien toimintaryhmät noudattaneet pitkälti samaa hallintomallia). Toimintaryhmillä
on edelleenkin vastuu ohjelmaan toteuttamiseen myönnettyjen julkisten varojen seurannasta ja
hallinnoinnista, tiedotuksesta, aktivoinnista, hankkeiden koulutuksesta sekä hankkeiden ohjauksesta
ja koulutuksesta. Toimintaryhmä tekee rahoitettaville hankkeille tarkoituksenmukaisuusharkinnan.
TE- keskus vastaa, kuten nykyisinkin, hankkeiden laillisuustarkistuksista (sis. kilpailutilanteen
arvioinnin) sekä lopullisesta päätöksenteosta. Yrityshankkeet arvioidaan TE-keskuksen yhteisessä
arviointiryhmässä. Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee, kuten nykyisinkin (LEADER+- ja
POMO+ -ohjelmissa), toimintaryhmien rahoituskehykset ja ohjaavat toimintaa lainsäädännön,
ohjeistuksen ja koulutuksen avulla.

5.1.1 Toimijoiden roolit


Keskushallinto
Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee kullekin paikalliselle toimintaryhmälle indikatiiviset
rahoituskehykset, johon sisältyy myös ryhmän hallintoraha. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa
toimintaryhmätyötä lainsäädännöllä, ohjeilla ja koulutuksella. Maa- ja metsätalousministeriö
määrittää ja arvioi Leader -rahoitusta saavat toimintaryhmät luvuissa 2.3. ja 2.4. esitetyllä tavalla.
Hallintoviranomainen valmistelee seurantakomitean kokoukset sekä vastaa vuosi- ja muiden
raporttien kokoamisesta ja toimittamisesta komissioon.
Perustettavan maaseutuviraston tehtäviä ei ole vielä määritelty, jäljempänä asiakirjassa puhutaan
vain maa- ja metsätalousministeriöstä vaikka osa tehtävistä siirtyneekin maaseutuvirastoon. Asiaa
täsmennetään virastovalmistelun edetessä.


TE- keskukset
                                               37 (46)
Hankkeiden rahoitus- ja maksatuspäätökset tehdään työvoima- ja elinkeinokeskuksen
maaseutuosastolla. Myönteinen rahoituspäätös voidaan tehdä vain, jos toimintaryhmä esittää
hanketta rahoitettavaksi. Kielteinen päätös tehdään, mikäli toimintaryhmä esittää sitä tai hanke on
ohjelman tai säädösten vastainen. TE- keskus ja maa- ja metsätalousministeriö suorittavat
hankkeiden hallinnolliset tarkastukset, valvonnat sekä toimintaryhmien hallinnon- ja toiminnan
tarkastukset.
TE- keskukset antavat kustakin toimintaryhmästä ohjelmakauden alussa lausunnon. TE- keskus
arvioi kunkin alueellaan olevan toimintaryhmän toimintaa ja rahoitustarpeita kolme kertaa
ohjelmakauden aikana (indikatiivisten rahoituskehysten tarkistusten yhteydessä). TE- keskuksella
on siis laillisuusharkinta kaikkien hankkeiden osalta. Lisäksi TE- keskus tarkistaa hakijan tiedot,
liiketaloudellisen kannattavuuden sekä arvioi alueen markkina- ja kilpailutilanteen. Yrityshankkeet
arvioidaan       TE-keskuksen       yhteisessä    arviointiryhmässä.     TE-       keskus     tekee
tarkoituksenmukaisuusharkinnan hankkeille, joissa hakijana on toimintaryhmä.
TE- keskukset yhteen sovittavat ennen tukipäätöstä rahoitettavaksi rahoitettaviksi esitetyt hankkeet
sekä alueellisen maaseudun kehittämisohjelman että alueella toteutettavien muiden ohjelmien
kanssa. Mikäli toiminta on päällekkäistä, TE- keskus selvittää kummasta rahoituslähteestä hanke
tulisi rahoittaa.


Toimintaryhmä
Leader -toimintatavassa toimintaryhmä on keskeinen toimija. Ryhmä tiedottaa avoimesti oman
kehittämisohjelmansa     mahdollisuuksista      ja aktivoi   alueensa   asukkaita   mukaan
kehittämistoimintaan. Ryhmä hakee ohjelmaansa toteuttavia hankkeita ja opastaa rahoituksen
hakemisessa ja ohjaa hakijan tarvittaessa muulle rahoittajalle Sekä neuvoo, ohjaa ja seuraa
rahoittamiansa hankkeita koko toteutuksen ajan.
Toimintaryhmät järjestäytyvät yksityisoikeudellisiksi organisaatioiksi. Ryhmä palkkaa tarvittavan
henkilöstön. Toimintaryhmien on erityisesti kiinnitettävä huomiota kykyyn hallinnoida julkisia
varoja. Toimintaryhmällä on vastuu seurata rahoituksen toteutumista ja raportoida ohjelmansa
toteuttamisesta ja rahankäytöstä säännöllisesti alueensa kunnille, TE- keskukselle sekä maa- ja
metsätalousministeriölle. Päätöksentekovaltaa toimintaryhmässä käyttää toimintaryhmän hallitus,
jonka tulee koostua tasapuolisesti paikallisista asukkaista, yhteisöistä ja julkisen hallinnon
edustajista. Tällä ns. kolmikantaperiaatteella varmistetaan tasapuolisuus päätöksenteossa.
Päätöksenteossaan hallitus noudattaa hallintomenettelyn esteellisyysmääräyksiä.
Tukia voi hakea ympäri vuoden, mutta paikallisella toimintaryhmällä on oikeus halutessaan
kilpailuttaa hankkeita jaksottamalla hakemusten vastaanottoa vähintään neljään jaksoon vuodessa.
Rahoitushakemus toimitetaan siihen paikalliseen toimintaryhmään, jonka alueella kehittämishanke
tullaan toteuttamaan tai jonka alueella yritys sijaitsee. Toimintaryhmän henkilöstö ja mahdolliset
toimintaryhmän työryhmät valmistelevat hakemuksen toimintaryhmän hallitukselle, joka tekee TE-
keskukselle esityksen hankkeen rahoittamisesta tai hylkäämisestä. TE- keskus vastaa
yhteensovituksesta muiden rahoitusvälineiden kanssa. Toimintaryhmä toimittaa hakemuksen sekä
sitä koskevan lausuntonsa alueensa työvoima- ja elinkeinokeskukselle.
Rahoitettujen hankkeiden maksatushakemukset toimitetaan myös toimintaryhmään, joka avustaa
hakijaa maksatushakemuksen laatimisessa, vastaanottaa hakemuksen ja toimittaa sen lausunnon
kanssa TE-keskukseen. Toimintaryhmä avustaa maksatushakemusten valmistelussa tarkistamalla,
että maksatushakemus sisältää kaikki tarvittavat tiedot ja liitteet. Toimintaryhmä pyytää tarvittaessa
hakijaa täydentämään hakemusta.
Toimintaryhmällä on yksinoikeus esittää hankkeita rahoitettavaksi sille osoitetusta kehyksestä.
Tämä tarkoittaa, että toimintaryhmän tehdessä hankkeelle kielteisen lausunnon ei TE-keskus voi
tehdä hankkeelle myönteistä päätöstä. Toimintaryhmän puoltaessa hanketta, voi TE-keskus tehdä
                                               38 (46)
kielteisen päätöksen vain, jos hanke on lainsäädännön (EU/EY ja kansallinen) tai ohjelman
vastainen. Yritystukien kohdalla TE- keskus tarkastaa myös alueen kilpailutilanteen sekä hakijan
tiedot viranomaisrekistereistä. Mikäli näiden tietojen perusteella syntyy laillinen este rahoitukselle,
TE- keskus voi yritystukien osalta tehdä kielteisen päätöksen.
Toimintaryhmä tiedottaa aktiivisesti työstään, rahoitusmahdollisuuksista sekä saavutetuista
tuloksista.
            39 (46)




Toiminta-
ryhmä-
työryhmä
                                              40 (46)
5.1.2 Tukimuodot ja hanketyypit
(Tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kohtaan, jossa käsitellään tukimuotoja.)
Täydennetään myöhemmin



5.2. Rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

(Tulee Manner-Suomen          maaseudun     kehittämisohjelman     kohtaan,     jossa      käsitellään
rahoitustaulukkoa.)

5.2.2.Leader -rahoitus eri toimintalinjoissa
Leader -toimintatavan osalta EU:n rahoitusosuus voi maksimissaan olla 55 %. Linjalla 1 ja 3 EU:n
rahoitusosuuden maksimi on 50 %. Kun näiden linjojen mukaista rahoitusta rahoitetaan Leader-
toimintaryhmien kautta käytettäneen EU:n maksimiosuutena 50 %. Leader -toimintaryhmien
julkisesta rahoituksesta tulee 20 % kertyä kuntarahoituksesta. Kuntien tulee maksaa vuosittaiset
osuutensa ns. "könttäraha" -periaatteen mukaisesti. Kunnat maksavat vuosittaisen osuutensa
yhdessä tai useammassa osassa toimintaryhmän tilille (ei kuitenkaan hankkeittain). Toimintalinjan 2
mukaisiin tukiin ja suorien yritystukien rahoitukseen ei käytetä kuntarahaa. Kuntarahan tulee
kuitenkin olla toimintaryhmän ohjelmakauden aikana Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelmasta saamastaan julkisesta rahoituksesta 20 %.


Yksityistä rahaa Leader -toimintaa arvioidaan kertyvän 30%.
Alustava ajatus Leader -toimintatavan rahoituksen jakautumisesta toimintalinjoittain
Toimintalinja                                     prosenttia    koko     Leader        -toimintatavan
                                                  rahoituksesta
Toimintalinja 1 (411)                             5%
Toimintalinja 2 (412)                             5%
Toimintalinja 3 (413)                             65 %
Toimintalinja 4                                   25 %
- josta hallintoraha (431)                        15 %
- josta alueiden välinen ja kansainväliset 10 %
hankkeet (421)
Leader- toiminta yhteensä                         100 %
Alustava ajatus Leader- toimintatavan rahoituksen jakautumisesta vuosittain
Vuosi                                             prosenttia    koko     Leader        -toimintatavan
                                                  rahoituksesta
2007                                              13 %
2008                                              14 %
2009                                              15 %
2010                                              16 %
2011                                              15 %
                                              41 (46)

2012                                              14 %
2013                                              13 %
Leader -toiminta yhteensä                         100 %


Edelliseen taulukkoon sisältyy seuraava hallintorahan jako
Vuosi                                             prosenttia    koko    Leader     -toimintatavan
                                                  rahoituksesta
2007                                              90 %
2008                                              0%
2009                                              0%
2010                                              0%
2011                                              0%
2012                                              0%
2013                                              10 %
Leader -toiminta yhteensä                         100 %



5.2.2.Leader- toimintaryhmien indikatiiviset rahoituskehykset ja niiden tarkistukset

Maa- ja metsätalousministeriö määrittää toimintaryhmien indikatiiviset rahoituskehykset sekä
niiden tarkistukset, se pyytää toimintaryhmätyöryhmältä lausunnon.
Indikatiivinen rahoituskehys on alustava kehys koko ohjelmakaudeksi. Toimintaryhmäkohtaisia
indikatiivisia kehyksiä määriteltäessä painotetaan seuraavia asioita:
        Suuntaa antava kehys määritellään koko ohjelmakaudeksi.
         toimintaryhmän ohjelman laatu ja kokonaisuus
         ydin ja harvaan asutun maaseudun asukasmäärä
         ohjelmakauden 2000-2006 kokemukset
         TE-keskusten ja alueiden lausunnot
         toimintaryhmän oma arvio rahoituksesta (sen suuruus ja realistisuus)

        Suuntaa antavia koko kautta koskevia kehyksiä tarkastellaan kolmesti ohjelmakauden aikana
        vuosien 2009, 2011 ja 2013 rahoitusta jaettaessa. Tarkistuksia tehtäessä kiinnitetään
        huomiota ryhmien sidonta- ja maksatustilanteeseen, arviointeihin ja raportteihin,
        valvontahavaintoihin, ryhmien kykyyn hallinnoida julkisia varoja, toimintaryhmien
        esityksiin sekä TE- keskusten näkemyksiin. Vuosittaiset toimintaryhmien rahoituskehykset
        ja myöntövaltuudet jaetaan suuntaa antavien kehysten sekä niiden tarkistusten mukaisesti.
Toimintaryhmän tulee kerätä kuntarahaa ns. könttäraha periaatteen mukaisesti 20% julkisesta
rahoituksesta, jotka tulevat Manner-Suomen maaseutuohjelman linjoilta 1,3 ja 4.
Toimintalinjan 2 mukaisille tuille ei jaeta indikatiivisia kehyksiä eikä                vuosittaisia
myöntövaltuuksia. Kuntarahoitusta ei kerätä osaksi kansallista rahoitusta linjassa 2.
                                              42 (46)



6. Toimintaryhmätyö maaseudun kehittämisohjelman ulkopuolella
6.1. Kalatalousohjelma
(Tämä osio ei tule olleenkaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman, mutta on tässä
vaiheessa tässä asiakirjassa selventämässä asiaa.)
LÄHDE: keskustelu elinkeinokalataloutta valmistelevien kala- ja riistaosaston kanssa
2. ELINKEINOKALATALOUSOHJELMAN TOIMINTARYHMÄT

Paikalliset toimintaryhmät

Kalatalousohjelmien toteuttamisessa ei ole käytetty aikaisemmin paikallisia toimintaryhmiä.
Tulevan ohjelmakauden neuvoston asetusehdotuksen mukaan ohjelman toimintalinja 4,
kalatalousalueiden kestävän kehityksen, toimet tulee rahoittaa paikallisten toimintaryhmien
kautta. Asetusehdotuksen mukaan jäsenmaan tulee määritellä toimelle tukikelpoiset
kalatalousalueet. Alueiden kriteereiksi on asetettu, että niiden tulisi pääsääntöisesti olla
maakuntatasoa pienempiä ja, että niiden kalataloudella olisi merkitystä alueen talouteen.
Euroopan komission mukaan koko maata ei voida määritellä tukikelpoiseksi.

Ohjelman muiden toimintalinjojen mukaiset hankkeet toteutetaan TE-keskusten
kalatalousyksiköiden kautta, kuten nykyiselläkin ohjelmakaudella. Toimintaryhmät
rahoittaisivat alueellisia kehittämishankkeita sekä yritysinvestointeja (mm. kalastusmatkailu),
joita ei voida rahoittaa muista toimintalinjoista.

Kalatalousalueiden valinta
Suomessa kaikilla alueilla on elinkeinokalatalouden kannalta merkittäviä vesialueita (meren
rannikkoa tai sisävesiä) ja kalastus tapahtuu pääasiassa Suomen omilla aluevesillä. Myös
kalanjalostusta ja vesiviljelyä harjoitetaan kaikkialla Suomessa. Tästä johtuen
elinkeinokalatalous on jakautunut tasaisesti koko maan alueelle, ja yksinomaan tai edes
pääasiassa kalastuksesta riippuvaisia alueita ei käytännössä ole. Alkutuotannon paikallinen
merkitys on suurin harvaanasutuilla alueilla, kun taas koko elinkeinokalatalouden tuotannon ja
jalostuksen tärkeimmät sijaintialueet ovat usein muutenkin vireissä taajamissa.1 Liitteessä on
esitetty kartta, joka havainnollistaa elinkeinokalatalouden maantieteellistä jakautumista
Suomessa.

Tämän vuoksi muodostettaville kalatalousalueille ei etukäteen aseteta alueellisia tai muita
rajoitteita. Jotta kalatalousalueet ja niiden toimenpiteistä vastaavat kalatalouden
toimintaryhmät perustuisivat mahdollisimman pitkälle alueiden ja ruohonjuuritason
toimijoiden yhteistyölle, ne valitaan erillisen hakumenettelyn perusteella. Hakumenettelyssä
valitaan toimintaryhmiksi ne hakijat, jotka ovat esittäneet parhaat suunnitelmat
toimintaryhmien strategioiksi alueiden elinkeinokalatalouden kehittämiseksi.

Paikallisten toimintaryhmien valinta
                                               43 (46)
Toimintaryhmien valinta tehdään avoimen haun perusteella koko Suomessa (pois lukien
Ahvenanmaa). Haku voidaan avata heti, kun asetus kalatalousrahastosta on hyväksytty neuvostossa,
mutta voi olla perusteltua käynnistää haku esim. vuoden 2007 alussa.

Haku toteutetaan kaksivaiheisena: 1) alkukarsinta (hakuaika n. 2-3 kk), jonka pohjalta valitaan
hakemukset, joita lähdetään kehittämään ja 2) hakemusten jalostaminen toimintaryhmäasiantuntijan
avustuksella. Toimintaryhmät hyväksytään maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä sitä mukaa,
kun ne ovat ”kypsiä”, kuitenkin viimeistään esim. vuoden 2008 loppuun mennessä.

Kalatalouden toimintaryhmiksi valitaan hakemusten perusteella ryhmät, joilla on kalataloutta
parhaiten edistävä strategia / ohjelma / suunnitelma. Hakuun voivat osallistua yhdistykset tms.
toimijat, joissa on julkisen sektorin ja kansalaistoimijoiden tasapuolinen edustus tai maaseudun
kehittämisessä toimiva Leader -toimintaryhmä tai useampi yhdessä.

Hakua varten tulisi määritellä, minkälainen alue katsotaan riittävän suureksi alueeksi, jotta se
sisältäisi riittävän potentiaalin kalatalouden toiminnan kehittämiseen. Kriteereinä voisivat olla esim.
alueella toimivien elinkeinokalatalouden harjoittajien lukumäärä ja vesialueiden pinta-ala.

Alkukarsinnassa jatkoon valittujen hankkeiden jalostamisen yhteydessä täydennetään tarvittaessa
hakemuksessa esitettyä aluetta ja poistetaan mahdolliset päällekkäisyydet.

Tavoitteena on muodostaa alueen kalatalouden kehittämiseen suuntautuneet ryhmät, jossa olisivat
edustettuina tasapuolisesti alan toimijat, alueelliset viranomaiset ja riippumattomat alueen edustajat
(kolmikantamalli). TE-keskuksen edustajat toimisivat ryhmässä asiantuntijoina.

Hallinnolliset kulut toimintaryhmillä / hakijavaihtoehdoittain
1) Toimintaryhmänä yhdistys tms. uusi toimija, niin kaikista hallinnollisista kuluista vastaa toimija.

On mietittävä ja ohjeistettava, mitkä ovat hyväksyttäviä hallinnollisia kustannuksia ja mikä on
kulujen maksimitaso.

2) Maaseudun kehittämisessä toimiva Leader -toimintaryhmä perustaa nykyisen hallituksen
yhteyteen kalataloustyöryhmän tai useampi Leader -toimintaryhmä perustavat yhteisen
kalataloustoimintaryhmän.

Leader -organisaatioon perustuvassa toimintaryhmässä osa hallinnollisista kustannuksista
(toimitilojen vuokrat, toimintaryhmän vetäjän palkat, yhteiskoulutukset ja tiedotteet kuten lehdet)
voidaan kattaa maatalouspuolen rahoituksella. Kalatalousrahasto vastaisi kalataloushankkeiden
esittelijän palkkakustannuksista ja kalataloustyöryhmien kokouskuluista sekä vain kalatalousasioita
koskevista julkaisuista ja koulutuksista.

Päätöksenteko kalatalouden toimintaryhmissä
Toimintaryhmän esittelijä käsittelee hakemukset ja esittelee ne toimintaryhmän päättävälle elimelle
esimerkiksi yhdistyksessä hallitukselle, joka tekee päätösesityksen TE-keskukselle.

Toimintaryhmien käsittelemien hakemusten varsinainen tukipäätös tehdään alueen TE-keskuksen
kalatalousyksikössä. TE-keskus varmistaa hankkeen tukikelpoisuuden ja voi poiketa
toimintaryhmän tekemästä ratkaisusta vain erityisin perustein (mm. säädökset ja määrärahat). Jos
TE-keskus poikkeaa toimintaryhmän tekemästä ratkaisusta tarkoituksenmukaisuusperusteella, niin
tällöin ratkaisu tulee hyväksyttää etukäteen maa- ja metsätalousministeriössä. Tulee ohjeistaa /
                                               44 (46)
pohtia, mikä TE- keskus käsittelee ja päättää hankkeista, joissa hakijan alue ulottuu useamman TE-
keskuksen alueella.



6.2. Muut rahastot ja rahoituslähteet
(Tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kohtaan, jossa käsitellään yhteensovitusta
muiden ohjelmien kanssa.)
Täydennetään myöhemmin



6.3. Rajapinnat ja yhteensovitus muiden EU- ohjelmien, rahastojen ja kansallisten
ohjelmien kanssa
(Tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kohtaan, jossa käsitellään yhteensovitusta
muiden ohjelmien kanssa.)
Täydennetään myöhemmin
Kohtaa täydennetään valmistelun edetessä mm. seuraavilla asioilla: koheesio, ESR, EAKR,
Neuvonta, Aluekeskusverkosto ja osaamiskeskusohjelma yms.



Maaseutu- ja kalatalousohjelmatyön yhteensovittaminen ohjelmakaudella
2007-2013 (Kala- ja riistaosasto, Timo Halonen, Risto Lampinen ja Salla Rossi)

1. Maaseutu- ja kalatalousohjelmien yhteensovittaminen

Kalatalousohjelman tavoitteena on kannattava ja tehokkaasti toimiva elinkeino, joka kehittyy
alueellisesti tasapainoisesti. Koska elinkeinokalatalouden toiminnoista merkittävä osa perustuu
kotimaiseen raaka-aineeseen ja kalavaroja on koko Suomen alueella, toiminnan aktivoimisella
vaikutetaan myönteisesti elinkeinotoiminnan monipuolistumiseen sekä työpaikkojen
syntymiseen ja säilymiseen koko maassa. Seuraavalla ohjelmakaudella kalataloutta kehitetään
yhden, koko maan kattavan ohjelman puitteissa.

Ohjelmakaudella 2007–2013 on Suomessa yksi kansallinen maaseutustrategia ja kaksi
maaseudun kehittämisohjelmaa, toinen Manner-Suomessa ja toinen Ahvenanmaalla. Niiden
tavoitteena on, että koko Suomessa harjoitetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti ja
eettisesti kestävää maataloutta, maaseudun elinkeinot monipuolistavat ja tarjoavat uutta
toimeentuloa ja työtä, elämänlaatu maaseudulla paranee ja maaseutu on vetovoimainen.
Ohjelmat pitävät sisällään suuren kirjon toimenpiteitä aina maatalouden rakennetuista,
maatalouden luonnonhaitta- ja erityisympäristötukiin sekä hanke- ja yritysrahoitukseen.

Ohjelmien toteuttamista säätelevien neuvoston asetusten mukaan on varmistuttava, että
rahastojen varat täydentävät toisiaan ja että päällekkäisyyksiä ei pääse syntymään. Yhteistyötä
ohjelmien välillä voidaan tehdä kalastusmatkailutoiminnan rahoittamisessa sekä paikallisten
toimintaryhmien työn organisoinnissa ja toteutuksessa.

Kalastusmatkailun rahoittaminen
                                              45 (46)
Kalastusmatkailun nykytila, kehittämishaasteet ja hanketoiminta selvityksen mukaan Suomessa
arvioidaan olevan 1 200 – 1 400 sellaista maaseutumatkailuyritystä, jotka saavat säännöllistä tuloa
kalastusmatkailusta. Yli puolet liikevaihdostaan kalastusmatkailusta saavien yritysten lukumäärä on
noin 120 kappaletta.

Nykyisellä ohjelmakaudella kalataloushallinto on rahoittanut hyvin niukasti kalastusmatkailuun
liittyviä investointihankkeita. EU-tukien avulla on ollut mahdollista rahoittaa ainoastaan
ammattikalastajien yritystoiminnan monipuolistamishankkeita mm. kalastusmatkailuun. Tiukat EU-
säädökset ovat rajoittaneet kuitenkin tuen käyttöä. Maaseudun kehittämisohjelmien kautta
(EMOTR- O ja EMOTR- T) on rahoitettu joillakin alueilla runsaasti kalastusmatkailuun liittyviä
hankkeita. Yhteensä kehittämis- ja yritystukia, jotka liittyvät kalastusmatkailuun, on myönnetty
vuosina 2000-2004 noin 2,5 miljoonaa euroa (MMM:n julkaisusarja 3/2005).

Tulevalla ohjelmakaudella asetus kalatalousrahastosta näyttää mahdollistavan kalastusmatkailun
monipuolisen rahoittamisen kalatalousrahaston varoilla.

Kalataloushallinnolla on hyvä asiantuntemus sekä vapaa-ajan että elinkeinokalatalouden tilasta ja
toiminnasta. Maataloushallinnolla on laaja kokemus maatalouselinkeinon monipuolistamisen
rahoittamisesta, ml. kalastusmatkailuun liittyvien hankkeiden rahoittamisesta. Kauppa- ja
teollisuusministeriö vastaa matkailutoimialan kehittämisestä. Kalastusmatkailun investointi- ja
kehittämishankkeiden rahoittamisessa tulee tehdä selvät vastuujaot eri rahastojen ja rahoittajien
(MMM/MAO, MMM/KRO ja KTM) toiminta-alueista sekä sopia yhteistyöstä alue- ja
keskushallintotasolla.

EKTR-varat
Kalastusmatkailuun liittyvät investointihankkeet sekä pienet alueelliset kehittämishankkeet
käsitellään kalatalouden toimintaryhmissä. Valtakunnalliset kalastusmatkailun kehittämishankkeet
valitaan kerran vuodessa tapahtuvan hakumenettelyn perusteella, kuten muutkin
elinkeinokalatalouden kehittämishankkeet.

Suomen kalatalousohjelman rahoituskehyksistä vuosille 2007-2013 ei ole vielä tietoa.
Todennäköisesti rahoituksen taso tulee laskemaan noin 20-30 % nykyisen ohjelmakauden tasosta.
Koska kalataloushallinnon käytettävissä olevat varat ovat ja tulevat olemaan niukat, on
tarkoituksenmukaista, että kalataloushallinto rahoittaa toimintaryhmien kautta erityisesti
kalatalousyritysten monipuolistamishankkeita sekä rajoitetusti muiden rahoittajien tuen
ulkopuolelle jäävien kalastusmatkailuyritysten väline- ja laiteinvestointeja. Kalataloushallinto voi
rahoittaa kehittämisvaroilla myös kalastusmatkailuun liittyviä kehittämishankkeita, kuten
tuotteistamiseen ja yhteistyöhön liittyviä hankkeita.

Asetusehdotuksen mukaan kalastusmatkailun investointitukitaso voisi olla korkeintaan 40 %.
Kehittämishankkeita voidaan rahoittaa jopa kokonaan julkisin varoin.

On     mietittävä,  yhdenmukaistetaanko  tukiprosentti muiden    rahoittajien   kanssa.
Tarkoituksenmukaista on soveltaa samaa tukitasoa EKTR-varoilla rahoitetuissa hankkeissa
valtakunnallisesti.


Maatalous- ja maaseutuvarat
Kalatalousmatkailuun liittyvät hankkeen rahoitetaan osana maaseutumatkailun toimenpiteitä.
Maaseudun kehittämisen näkökulmasta kalastusmatkailu on yksi osa alue maaseutumatkailun
kehittämisessä, joka on puolestaan yksi osa-alue matkailun toimialalla.
                                              46 (46)

Tulevassa maaseudun kehittämisohjelmassa voidaan rahoittaa maaseutumatkailuun liittyviä
kehittämishankkeita ja yritystukia. Kalastusmatkailun rahoittaminen on osana maaseutumatkailua
mahdollista myös ohjelmakaudella 2007-2013. Hankepäätökset tulisi valmistella TE- keskuksissa
maaseutuosaston yksiköiden yhteistyönä. Tulevalla ohjelmakaudella maaseuturahastossa voisi
periaatteena olla, että hanke rahoitetaan siitä toimenpiteestä, jonka tavoitteiden mukainen hankkeen
pääasiallinen sisältö on. Tosin rajanveto on käytännössä usein vaikeaa.

Ohjelmakaudella 2000-2006 rahoitusta ovat saaneet maaseutupuolella vain maaseutuelinkeinoon
kytkentäiset kalastusmatkailuyrittäjät (sekä ketju yrityksissä mukana olevat yrittäjät).
Ohjelmakaudella 2007-2013 voitaneen rahoittaa kaikkia maaseudun pienyrittäjiä ilman
maatalouskytkentää. Investointihankkeissa tukiprosentti voi olla 30 % ja kehittämishankkeissa 100
% (?).

Maaseutuohjelmien       rahoituksen      ulkopuolelle     jäävät     kaupunkialueella      toimivat
kalastusmatkailuyritykset.

								
To top