Jukola viestin tarina by C0SD5p

VIEWS: 307 PAGES: 179

									JUKOLAN VIESTIEN TARINA II
         Vuodet 1989-




                        Kaukametsäläiset ry
                                      2006
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                2
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                           3



ALKUSANAT
Vuonna 1989 ilmestyi 40:nnen Jukolan jälkeen Matti Salmenkylän toimittamana mainio
Jukolan viestien historiateos ’Jukolan viestin tarina 1949-1988’. Siinä kerrotaan mm. viestien
perustamisesta, alkuvaiheista, tärkeistä henkilöistä matkan varrella ja tietysti kustakin viestistä
parhaine tuloksineen, kuvineen ja karttoineen.
Nyt tehty ’jatko-osa’ kuvaa lähinnä kirjan jälkeisiä vuosia. Koska toivomuksia kirjankin
vuosien lisäkartoista ja kaikista tuloksista on tullut runsaasti, on tähän pyritty vastaamaan.
Aivan kaikkia tuloksia ei kuitenkaan alkuvuosilta ole löytynyt. Näiden lisäksi sivuilla esitellään
jälleen eräitä avainhenkilöitä sekä esitettyjen toiveiden mukaisesti myös eräitä tausta-asioita.
Viestien kuvauksissa kilpailujen selostusten osuus on kirjaa laajempi, koska 1 sivun
tilarajoitusta ei ole.
Jatko-osa ilmestyy kirjanomaisena netti-versiona. Siitä jokainen voi vapaasti tulostaa itse
ei-kaupallisiin tarkoituksiin joko kaikki tai vain haluamansa osat ja vaikka sidotuttaa ne kirjaksi.
Tähän on päädytty lähinnä taloudellisista syistä. Painettuna Tarina II:n kustannus olisi noussut
niin korkeaksi erittäinkin, kun kokemusten valossa sen painos olisi ollut pieni, että sellaisen
tekeminen ei ollut järkevää.
Projekti on kaikkiaan kestänyt kolmisen vuotta. Kun aiotut ammattikirjoittajat eivät lopulta
odottelujen jälkeenkään kiireiltään ehtineet kilpailukuvauksia kirjoittaa eikä vuoden odottelu
tuonut tekstiä yksittäisten viestien kuvauksia luvanneiltakaan, alle merkitty ryhtyi toimeen,
vaikkei kirjoittajan lahjaa ole annettukaan. Valmista tulee kuitenkin. Muistakin teksteistä
vastaa toimittaja.
Jouko Jylhä on tehnyt ison työn karttojen ja tekstien nettikuntoon saattamisessa, Juhani Enckell
tulosten digitoinnissa ja Jouni Aaltonen niiden saattamisessa nettiin. Tekstiä elävöittäviä
valokuvia on saatu usealta taholta. Niitä tullaan vielä lähiaikoina lisäämään.
Lausun kaikille edellä mainituille lämpimät kiitokset suomalaisen suunnistushistorian
merkittävän osuuden taltioimiseen osallistumisesta. Kiitän myös niitä seurojen edustajia, jotka
seurojensa arkistoja penkoen ovat pyrkineet löytämään vanhoja karttoja, tuloksia ja valokuvia
tai parantamaan tulosten laatua niitä uudelleen kirjoittaen. Aineistoa, korjauksia ja
kommentteja otetaan mielihyvin vastaan. Osoite on alla.
Kaikkien karttojen ja tulosten julkaisemiseen on Kaukametsäläiset saanut järjestäjiltä luvan.
Kiitämme.
Viihtyisiä ja muistorikkaita hetkiä.
Salo-Jukolan aattona 2006


Reimo Uljas
Kaukametsäläiset ry.
reimo.uljas@jukola.com
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                                                                    4




Sisällysluettelo
ALKUSANAT ........................................................................................................................................... 3
Sisällysluettelo ......................................................................................................................................... 4
Kaukametsäläiset 1989 - ......................................................................................................................... 7
   Jäsenistö ja toimielimet ........................................................................................................................ 7
      Jäsenet ............................................................................................................................................. 7
      Johtokunta ........................................................................................................................................ 9
      Kunniajäsenet ................................................................................................................................. 10
   Toiminta ............................................................................................................................................. 10
      Säännöt .......................................................................................................................................... 10
      Jukolan logot .................................................................................................................................. 11
      Viestisanoma .................................................................................................................................. 11
      Talous ............................................................................................................................................. 12
      Tunnustuksia .................................................................................................................................. 13
      Juhla-kokous .................................................................................................................................. 13
   Yrjö Teeriaho – Kaukametsäläisten ja johtoryhmän puheenjohtaja 1979-1994 ................................ 14
   Matti J. Koski – Jukolan valvoja 1983 – 1996 .................................................................................... 17
Kilpailujen järjestäminen ........................................................................................................................ 19
   Jukolan arvot ...................................................................................................................................... 19
   Jukolan viestin johtoryhmä................................................................................................................. 19
      Johtoryhmän eri osapuolten tehtäväjako: ...................................................................................... 20
   Jukolan järjestäjät .............................................................................................................................. 21
   Kilpailun johtajan näkökulma ............................................................................................................. 22
   Ratamestarina Jukolan viestissä ....................................................................................................... 24
   Päätoimihenkilöt 1989 –..................................................................................................................... 28
      Jukolan kilpailunjohtajat ja ratamestarit ......................................................................................... 28
      Valvojat ........................................................................................................................................... 29
      Suojelijat ......................................................................................................................................... 30
Lukujen kertomaa .................................................................................................................................. 31
   maratontilastot ................................................................................................................................... 31
      Jukolan Viestin maratontilasto 1949- ............................................................................................. 31
      Venlojen viestin maratontilasto 1978- ............................................................................................ 34
   Ratatilastot 1981- ............................................................................................................................... 36
      Jukola ............................................................................................................................................. 36
      Venlat ............................................................................................................................................. 37
   Osallistujamaat 1990 - ....................................................................................................................... 38
      Jukola ............................................................................................................................................. 38
      Venlojen viestin osanottajamaat 1990 - ......................................................................................... 39
Jukola - ympäristön uhkako? ................................................................................................................. 40
   Suunnistajat luonnossa ...................................................................................................................... 40
   Luontoselvitykset ............................................................................................................................... 40
Jukolan viesti ja luonto .......................................................................................................................... 40
   Luontoselvitykset ............................................................................................................................... 41
      Taustaa suunnistuskilpailujen luontoselvityksistä .......................................................................... 41
      Jukola 1995 - luontoselvitys ........................................................................................................... 41
      Metsätalous ja suunnistajat ............................................................................................................ 42
      Jukolalle viranomaisten myöntämä ympäristöpalkinto ................................................................... 43
Kaupallisuus Jukolassa ......................................................................................................................... 44
Tekniikka kasvun apuna ja takuuna ...................................................................................................... 46
   Tietotekniikka ..................................................................................................................................... 49
   Jukola radiossa ja televisiossa .......................................................................................................... 51
      Radio .............................................................................................................................................. 51
      Televisio ......................................................................................................................................... 53
Jukolan tulevaisuus ............................................................................................................................... 55
Jukolan kiertopalkinnot .......................................................................................................................... 59
   Säännöt .............................................................................................................................................. 59
   Kiertopalkintojen pistetaulukot ........................................................................................................... 60
      Venlan palmikko 1996 - 2002 ......................................................................................................... 60
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                                                                    5

     Hiiden hirvi 2000 – 2006 ................................................................................................................ 60
     Venlan kilpi 2003 - 2009 ................................................................................................................. 61
Jukolan ja Venlojen viestit tarinat 1989 – .............................................................................................. 63
Raja-Jukola 1989 ................................................................................................................................... 63
  Raja-Jukola 17.-18.6. 1989 Joutsenossa .......................................................................................... 63
     Venlojen viesti – HNMKY:n Ulla Mänttäri pinkoi muilta karkuun .................................................... 63
     Jukolan viesti – ankkurinahistelua .................................................................................................. 65
     Jukolan sanoma: ............................................................................................................................ 68
Juvan Jukola 1990 ................................................................................................................................. 68
     Venlojen viesti – parillinen vuosi, taasko Haldenin vuoro? ............................................................ 69
     Miehillä kova loppurutistus – Tveite jälleen vahvin ........................................................................ 70
     Jukolan sanoma: ............................................................................................................................ 73
Kraateri-Jukola 1991 ............................................................................................................................. 74
     Venlojen viesti – Södertäljen ja Rastikarhujen kisaa ..................................................................... 74
     Jukolan viesti – siinäkin kärjessä samat kuin Juvan Jukolassa ..................................................... 76
     Jukolan viestin sanoma: ................................................................................................................. 78
Vehka-Jukola 1992 ................................................................................................................................ 80
  Venlat ................................................................................................................................................. 80
     Jukolan viesti .................................................................................................................................. 81
     Jukolan viestin sanoma: ................................................................................................................. 84
Paimion Jukola 1993 ............................................................................................................................. 85
     Venlojen viesti – vihdoinkin Rastikarhut voittoon ........................................................................... 85
     Jukolan viesti .................................................................................................................................. 87
     Jukolan viestin sanoma kuului seuraavasti: ................................................................................... 91
Pyhä-Luoston Jukola 1994 .................................................................................................................... 92
     Venlojen viesti – täyttä laukkaa ...................................................................................................... 92
     Jukolan viesti – suomalaisjuhlaako huippuvauhdilla? .................................................................... 94
     Vuoden viestisanoma ..................................................................................................................... 96
Kerava-Sipoo Jukola 1995 .................................................................................................................... 97
     Luontoselvitys ................................................................................................................................. 97
     Venlojen viesti – jatkuuko suomalaisten voittosarja? ..................................................................... 98
     Jukolan viesti – eksyttääkö Sipoonkorpi tälläkin kertaa? ............................................................. 100
     Jukolan sanoma ........................................................................................................................... 103
Mehtä-Jukola 1996 .............................................................................................................................. 104
     Venlojen viesti .............................................................................................................................. 104
     Jukolan viesti ................................................................................................................................ 106
     Vuoden Jukolan viestin sanoma .................................................................................................. 108
Jyväs-Jukola 1997 ............................................................................................................................... 109
  Venlojen viesti .................................................................................................................................. 109
  Jukolan viesti ................................................................................................................................... 111
Juhla-Jukola 1998 ............................................................................................................................... 116
  21. Venlojen viesti – suomalaisten ja Angelniemen hallintaa .......................................................... 117
  50. Jukolan viesti – norjalaisten juhlaa ............................................................................................ 118
Hiisi-Jukola 1999 ................................................................................................................................. 122
  Venlojen viesti – jännitystä viime metreille ...................................................................................... 122
  Jukola – vähintään yhtä jännittävä loppu ......................................................................................... 124
Jukola 2000 ......................................................................................................................................... 129
  Venlojen juhlaviesti .......................................................................................................................... 130
  Jukolan viesti – Haldenko taas? ...................................................................................................... 132
Nikkari-Jukola 2001 ............................................................................................................................. 136
  24. Venlojen viesti – Liedolle uusintavoitto ...................................................................................... 137
  53. Jukola – "vierasvahvistusten" juhlaa .......................................................................................... 139
Asikkala-Jukola 2002 ........................................................................................................................... 143
  Venlojen viesti – hieno loppukiritaistelu ........................................................................................... 143
  Jukolan viesti – kaikkien aikojen loppuvaiheet ................................................................................ 145
Jukola 2003 Sulkava ........................................................................................................................... 150
  Venlojen viesti – suomalaisjuhlaako sekin?..................................................................................... 150
  Jukolan viesti ................................................................................................................................... 152
Jämi-Jukola 2004 ................................................................................................................................ 157
  Venlojen viesti – ennakkosuosikki vahvin ........................................................................................ 159
  Jukola – kovaa taistoa viimeiselle rastille saakka ............................................................................ 162
Sippu-Jukola 2005 ............................................................................................................................... 168
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                                                                6

  Venlojen viesti – vain yksi voittajasuosikki?..................................................................................... 168
  Jukolan viesti – kahden kauppa vai Vaajakoskiko? ......................................................................... 170
Yleistä tuloksista .................................................................................................................................. 175
  Venlojen juoksun voittajat 1951 - 1977 ............................................................................................ 175
  Venlojen viestin voittajat 1978- ........................................................................................................ 176
  Jukolan viestin voittajat 1949 - ......................................................................................................... 177
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                  7




Kaukametsäläiset 1989 -
Jäsenistö ja toimielimet

Jäsenet

Jäsenluettelo alempana taulukkona. Siitä ilmenee myös, milloin jäsenet on kutsuttu. Jäsenistön suuruus
on useimpina vuosina ollut ylärajana pidetty 77. Suunnistajat ovat varsin pitkäikäistä joukkoa ja keski-ikä
on siten korkea erityisesti, kun moni jo jäsenkannuksensa ansainnut on joutunut vuosiksi odotuslistalle.

1    Jaakko Kahila     Helsinki               1948 kuollut
2    Erkki Pekkanen    Turku (Helsinki)       1948
3    Viljo Huhta       Helsinki               1948 kuollut
4    Väinö Korjula     Helsinki               1948 kuollut
5    Olavi Mannonen Helsinki                  1948
6    Eetu Merus        Helsinki               1948 kuollut
7    Toivo Pulkkinen   Helsinki               1948 kuollut
8    Armas Aaltonen    Helsinki               1948 kuollut
9    Niilo Enne        Helsinki               1948 kuollut
10   August Helenius Helsinki                 1948 kuollut
11   Vilho Hiltunen    Helsinki               1948 kuollut
12   Leo Illman        Kouvola (Helsinki)     1948 kuollut
13   Kauko Karlsson    Helsinki               1948 kuollut
14   Uljas Koskinen    Helsinki               1948 kuollut
15   Hannu Koskivuori Hamina (Helsinki)       1948 kuollut
16   Eino Kunnas       Hyvinkää (Espoo)       1948 kuollut
17   Veini Laine       Helsinki               1948
18   K.A.Leppä         Helsinki               1948 kuollut
19   Birger Majuri     Helsinki               1948
20   Sulo Markkula     Helsinki               1948 kuollut
21   Heino Parkkari    Espoo                  1948 kuollut 2003
22   Kauko Ruutsalo    Helsinki               1948 kuollut
23   Esu Salimäki      Helsinki               1948 kuollut
24   Aarne Salminen    Helsinki               1948 kuollut
25   Erkki Saure       Lappeenranta           1948 kuollut
26   Väinö Seppä       Helsinki               1948 kuollut
27   Erkki Seväkivi    Espoo (Helsinki)       1948 kuollut
28   Erkki Sorakuru    Helsinki               1948 kuollut
29   Antti Tirkkonen   Helsinki               1948 kuollut
30   Heikki Wollsten   Vantaa (Helsinki)      1948 kuollut
31   Martti Väärä      Helsinki               1948 kuollut
32   Heikki Järvelä    Jyväskylä (Helsinki)   1949
33   Solmu Kantola     Lahti                  1949 kuollut
34   Allan Kari        Kerava                 1949
35   Veikko Koskinen Espoo                    1949
36   Väinö J. Nurmimaa Helsinki (Kerava)      1949 kuollut
37   Veikko Rimpilä    Jyväskylä              1949
38   Y.K. Salo         Vilppula               1949 kuollut
39   Lauri Antero      Nokia                  1950 kuollut
40   Toivo Görman      Tampere                1950 kuollut
41   Hugo Niemi                               1950 kuollut
42   Antti Palimo      Helsinki               1950 kuollut
43   Mauno Rutanen     Helsinki               1950 kuollut
44   Anton Salmenkylä Helsinki                1950 kuollut
45   Erkki Toimela     Anjalankoski           1950 kuollut
46   Viljo Nyfors      Vantaa                 1952
47   Toivo Oja         Lahti                  1952
48   Immo Teräs        Helsinki (Turku)       1952 kuollut
49   Erkki Aro         Helsinki               1952 kuollut
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                        8

50 Veikko Hurme       Helsinki                  1952 kuollut
51 Gunnar Lydman Helsinki                       1952 kuollut
52 Lauri Ormo         Helsinki                  1952 kuollut 2005
53 Veikko Jarpala     Vantaa                    1952 kuollut
54 Benjam Lehtonen Hämeenlinna (Tampere) 1952 kuollut
55 Olavi Eronen       Hamina (Hämeenlinna) 1952
56 Viktor Kari        Kerava                    1952 kuollut
57 Erkki Laurila                                1952 kuollut
58 Olli Veijola       Kerava                    1952 kuollut
59 Kauko Virtanen     Kerava                    1952 kuollut
60 Aimo Raassina      Helsinki                  1953 kuollut
61 Kaarlo Úrpelainen Helsinki                   1953 kuollut
62 Veijo Salonen      Vantaa (Helsinki)         1953 kuollut 2004
63 Risto Kemppi       Asikkala                  1955 kuollut
64 Urho Turtiainen    Tampere                   1955 kuollut
65 Martti Ikävalko    Lahti                     1955
66 Esko Seppälä       Somero                    1955 kuollut
67 Lauri Pihkala      Helsinki                  1955 kuollut
68 Osmo Niemelä       Espoo                     1968
69 Matti Salmenkylä Helsinki                    1968 kuollut 2006
70 Kalevi Kapanen     Riihimäki (Hki, Imatra)   1968
71 Kaino Rastas       Imatra                    1968
72 Keijo Loisa        Petäjävesi                1968 kuollut
73 Lasse Laiho        Halikko                   1968 kuollut
74 Leo Salonen        Mäntsälä                  1968 kuollut
75 Vilho Suomi        Helsinki                  1970 kuollut
76 Unto Kuuteri       Riihimäki                 1970 kuollut 2003
77 Vilho Leskinen     Hamina                    1971
78 Juhani Salmenkylä Helsinki                   1972
79 Yrjö Teeriaho      Kerava                    1972
80 Heino Avikainen Lahti                        1973
81 Veikko Hakulinen Valkeakoski                 1973 kuollut 2003
82 Veikko Kostiainen Tuusula                    1973
83 Kalevi Tarvainen Helsinki (Tre, Hlinna, Joe) 1973
84 Pentti Lehvonen Raisio (Tampere)             1974 kuollut 2005
85 Uuno Arvola        Turku                     1974 kuollut
86 Arvo Kaasalainen Riihimäki                   1974 kuollut 2004
87 Johan Koivisto     Helsinki                  1974
88 Matti Leikas       Espoo                     1975
89 Veikko Salovaara Helsinki                    1975
90 Lauri Vilkko       Tuusula                   1976
91 Rauno Tarkiainen Mikkeli                     1976
92 Tapani Luonteri    Kerava                    1977
93 Juhani Loukkalahti Kankaanpää                1978
94 Harri Tonder       Ruokolahti                1978
95 Heikki Nikander    Mänttä                    1978
96 Ensio Salomaa      Eura (Rovaniemi)          1979
97 Harri Rantala      Tampere                   1979
98 Mauri Rantala      Tampere                   1979
99 Antti Savela       Hyvinkää                  1981
100 Tuomo Peltola     Lieto                     1981
101 Jukka Kalliokoski Vihti                     1981 kuollut
102 Pentti Hassinen   Joensuu                   1982
103 Juhani Nuorala    Lahti                     1983
104 Risto Nuuros      Suomusjärvi               1983
105 Pekka Oksala      Helsinki                  1984
106 Olavi Svanberg    Tohmajärvi                1984 kuollut
107 Pauli Pesonen     Helsinki                  1984
108 Jorma Lemmetti Laitila                      1985
109 Jorma Kuula       Äetsä (Vantaa)            1986
110 Raimo Vehviläinen Tampere                   1986
111 Erkki Ripatti     Tampere                   1986
112 Reijo Kujansuu    Tampere                   1986
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                9

113 Veijo Tahvanainen    Joensuu (Asikkala)   1987
114 Alpo Nisula          Mänttä               1987
115 Pekka Lampela        Pudasjärvi           1988
116 Matti Haatainen      Haukipudas           1988
117 Seppo Bütt           Anjalankoski         1989
118 Seppo Siirilä        Helsinki             1990
119 Reimo Uljas          Helsinki             1991
120 Lasse Niemelä        Vihti (Espoo)        1992
121 Timo Peltola         Kauniainen (Lieto)   1992
122 Anssi Saarinen       Paimio               1993
123 Esa Turunen          Sodankylä            1994
124 Lasse Näsi           Sodankylä            1994
125 Arvo Kantola         Riihimäki            1995
126 Matti J. Koski       Sipoo                1996
127 Erkki Frick          Kangasala            1997
128 Antero Viherkenttä   Helsinki             1997
129 Kari Sallinen        Virkkala             1997
130 Ilkka Koota          Kiukainen            1999
131 Raimo Laitinen       Lohja                2000
132 Kari Melleri         Sipoo                2000
133 Esko Junttila        Muurame              2002
134 Anssi Juutilainen    Imatra               2002
135 Antero Vauhkonen     Lahti                2002
136 Pekka Pirilä         Espoo                2003
137 Martti Kemppi        Turku                2003
138 Juhani Sihvonen      Mikkeli              2004
139 Kalevi Uusivuori     Helsinki             2004
140 Jorma Ake            Parainen             2005
141 Heikki Kyyrönen      Anjalankoski         2005
142 Paavo Oksanen        Vantaa               2005
143 Mika Ruuhiala        Kiukainen            2005



Johtokunta

Sekä puheenjohtajan että muun johtokunnan (uusien sääntöjen mukaan hallituksen) jäsenyydet ovat
yleensä
olleet pitkäaikaisia. Puheenjohtajina ovat toimineet Erkki Pekkanen 1948 -1971, Kauko Ruutsalo 1972
-1978,
Yrjö Teeriaho 1979 -1994, joten nykyinen puheenjohtaja Reimo Uljas, joka aloitti v. 1995, on siis vasta
yhdistyksen neljäs puheenjohtaja.




                                                                                       £ Reimon kuva
                                                                                          tulossa




Erkki Pekkanen                   Kauko Ruutsalo        Yrjö Teeriaho                Reimo Uljas



Seuraavassa on luettelo johtokunnista puheenjohtaja mainittuna ensin, varapuheenjohtaja toisena,
sihteeri kolmantena ja taloudenhoitaja neljäntenä. Kun Kaukametsäläisten toimintakausi on 1.10. -30.9.,
seuraavassa luettelossa vuosiluku tarkoittaa seuraavana tammikuuna alkavaa vuotta. Kuten Jukolan
viestin tarinassa (s.12) kerrotaan, yhdistys ei pitänyt virallisia kokouksia vuosina 1956-65, vaan
käytännön asioita hoitivat lähinnä puheenjohtaja, sihteeri ja Jaakko Kahila. Tosin, kun kokouksia jälleen
alettiin pitää, entinen johtokunta valittiin vielä useaksi vuodeksi. Mitä sitä kerran keksittyä hyvää
vaihtamaan!
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                              10



Taulukko. Kaukametsäläisten johtokunnat 1949- . Jäsenen nimi kirjattu etunimellä, kun kysessä uusi
jäsen tai tehtävä.

             Puheen-                                                    Talouden
Vuosi        johtaja          Varap.johtaja            Sihteeri         - hoitaja     Jäsenet
1949         Erkki Pekkanen   Toivo Pulkkinen          Olavi            Viljo Huhta   Jaakko Kahila, Väinö Korjula,
                                                       Mannonen                       Eero Merus
1950         Pekkanen         Pulkkinen                Kauko            Huhta         Kahila, Korjula, Merus
                                                       Ruutsalo
1951-55      Pekkanen         Pulkkinen                Ruutsalo         Huhta         Kahila, Kauko Karlsson, Sulo
                                                                                      Markkula
1956-70      Pekkanen         Niilo Enne               Ruutsalo         Huhta         Kahila, Markkula, Kauko
                                                                                      Virtanen
1971-73      Kauko Ruutsalo   Enne                     Kahila           Huhta         Markkula, Virtanen, Unto Kuuteri
1974         Ruutsalo         Enne                     Matti            Huhta         Kuuteri, Markkula, Virtanen
                                                       Salmenkylä
1975         Ruutsalo         Yrjö Teeriaho            Salmenkylä       Huhta         Kuuteri, Markkula, Virtanen
1976-77      Ruutsalo         Teeriaho                 Salmenkylä       Kuuteri       Markkula, Virtanen, Veikko
                                                                                      Kostiainen
1978         Ruutsalo         Teeriaho                 Salmenkylä       Kuuteri       Virtanen, Kostiainen, Veini Laine
1979         Yrjö Teeriaho    Ruutsalo                 Salmenkylä       Kuuteri       Virtanen, Kostiainen, Laine
1980-83      Teeriaho         Tapani Luonteri          Salmenkylä       Kuuteri       Virtanen, Kostiainen, Laine
1984-85      Teeriaho         Luonteri (myös talous)   Salmenkylä                     Virtanen, Kostiainen, Laine,
                                                                                      Mauri Rantala
1986-91      Teeriaho         Luonteri (myös talous)   Salmenkylä                     Kostiainen, Laine, Rantala,
                                                                                      Johan Koivisto
1992-93      Teeriaho         Luonteri (myös talous)   Salmenkylä                     Kostiainen, Laine, Rantala,
                                                                                      Koivisto, Tuomo Peltola
1994         Teeriaho         Luonteri (myös talous)   Salmenkylä                     Kostiainen, Laine, Koivisto,
                                                                                      Peltola, Reimo Uljas
1995-96      Reimo Uljas      Luonteri (myös talous)   Salmenkylä                     Kostiainen, Laine, Koivisto,
                                                                                      Peltola, Uljas, Heino Avikainen
1997-        Uljas            Luonteri (myös talous)   Salmenkylä                     Kostiainen, Avikainen, Risto
2000                                                                                  Nuuros, Anssi Saarinen
2001         Uljas            Luonteri (myös talous)   Matti J. Koski                 Kostiainen, Avikainen, Nuuros,
                                                                                      Saarinen
2002-        Uljas            Avikainen                Koski (myös                    Kostiainen, Nuuros, Saarinen,
                                                       tallous)                       Ilkka Koota

Tehtävien jakosopimuksen mukaisesti puheenjohtaja toimii myös Jukolan johtoryhmän
puheenjohtajana. Vuonna 2001 perustettiin erillinen Nuorten Jukolan johtoryhmä huolehtimaan sen
viestin asioista. Siinä Kaukametsäläisiä on edustanut Anssi Saarinen.


Kunniajäsenet

Yrjö Teeriaho kutsuttiin v. 1995 yhdistyksen neljänneksi kunniajäseneksi, Taula-Matiksi. Saman
kunnian ja aseman merkkinä olevan ryhmysauvan sai v. 2001 yhdistyksen sihteerinä vv. 1974-2000
toiminut Matti Salmenkylä. Aiemmat Taula-Matit ovat Erkki Pekkanen v. 1974, Lauri ’Tahko’ Pihkala v.
1976 ja Kauko Ruutsalo v. 1980.




Toiminta

Säännöt

Yhdistyksen säännöt merkittiin yhdistysrekisteriin v. 1949. Ne olivat niin hyvät, että 1970-luvun puolessa
välissä tehdyn pikku täydennysten lisäksi muutoksiin ryhdyttiin vasta uudella vuosituhannella. Eikä
silloinkaan olisi ollut pakko. Sääntöjä kuitenkin hiukan nykyaikaistettiin, mutta niin paljon kuin
mahdollista jätettiin ennalleen perinnettä kunnioittaen. Sääntömuutos merkittiin rekisteriin v. 2003.
Merkittävin jäsenistöön päin näkyvä muutos on puheenjohtajuuden muuttuminen 2-vuotiseksi. Jäsenten
kausi on kuitenkin edelleen alkuperäinen 1 vuosi.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                       11

Tulkoon tässä kerrotuksi myös eräs nimeen liittyvä tapahtuma. Kun yhdistyksen päätoimihenkilöt ovat
olleet varsin pysyviä, ei yhdistysrekisterin kanssa asiointiin ole ollut usein tarvetta. Kun Matti J. Koski tuli
sihteeriksi, puheenjohtaja yritti tehdä sähköpostitse muutosilmoitusta. Eipä löytynyt koko yhdistystä.
Soitto Yhdistysrekisterin virkailijalle toi saman tuloksen. Hän epäili ensin yhdistyksen tulleen poistetuksi
kirjoista toimimattomana. Sitä kun oli hiljan paljon tehty. Mutta ei löytynyt poistetuistakaan. Virkailija
epäili sitten, ettei sellaista yhdistystä koskaan ole ollutkaan. ’Olette toimineet siinä luulossa, että
yhdistys on olemassa. Sellaista on paljon’, hän sanoi. Ensin kävi mielessä, että tästähän vasta
melkoinen rumba syntyy - perustamiskokoukset, uudet säännöt jne. Yhdistyksen oma arkisto oli
kuitenkin siltä osin kunnossa ja pj. muisti nähneensä alkuperäisen rekisteröinti-ilmoituksen. Muutaman
päivän päästä, samalla hetkellä kun tuo ilmoitus löytyi, rekisterin virkailija soitti ja sanoi löytäneensä
tiedot. Kun 1990-luvun loppupuolella rekisteri siirsi kortistojaan tietokoneelle, oli tapahtunut virhe. Oli
näppäilty Kaukometsäläiset. Ei taidettu enää tallentajan koulussa lukea Seitsemää veljestä! Helpotus oli
molemminpuolinen, kun asia selvisi ja rekisteri korjasi oma-aloitteisesti virheensä.



Jukolan logot

Jukolan viestin merkin, tuon kuusien välissä kirmaavan veljeksen, on suunnitellut taiteilija Totti
Noisniemi ja sitä on käytetty v. 1956 lähtien. Vaikka merkki oli vakiinnuttamalla saavuttanut
tavaramerkin luonteen, Kaukametsäläiset merkitytti sen v. 2003 tavaramerkkirekisteriin, koska eräät
viestien markkinoijat pitivät sitä merkityksellisenä. Tämä kuviomerkki, logo, sai siis viereensä
ympyröidyn R-kirjaimen .

1995 järjestäjät halusivat tapahtumalle oman logon, joka kuitenkin rakentui Jukolan perinteisen logon
ympärille. Aikaa myöten taiteilijat unohtivat järjestäjien omista kisalogoista Jukolan kuviomerkin
kokonaan tai se oli niin pieni, että suurennuslasi oli tarpeen. Niinpä johtoryhmä teki v. 2003
kurinpalautuksen ja päätti, että jälleen jatkossa järjestäjien mahdollinen oma logo tulee perustua
Jukolan merkkiin. Onhan se jo muotonsakin puolesta suunnistajapiireissä ympäri maailmaa tunnettu.

Nuorten Jukolalla on ollut alusta lähtien oma logonsa. Sen on suunnitellut Hannu Tiainen.
Venloillakin on oma logonsa. Sitä on kuitenkin käytetty vain käsiohjelman koristeena. Sietäisi käyttää
enemmänkin. Sen tekijä ei ole tiedossa.

                                      £ Ei saatu ennen tulostamista




Jukolan logo                          Venlojen logo                         Nuorten Jukolan logo




Viestisanoma

Kaukametsäläiset tervehtivät Jukolan viestin sanomalla jotakin ajankohtaista yhteisöä tai ryhmää tai
haluavat tuoda esiin tai kiinnitettävän huomiota johonkin tärkeäksi katsomaansa asiaan. Sanoman lukee
julki voittajajoukkueen ankkuri pian maaliin saapumisensa jälkeen.

Jukolan viestin sanoman laati vv. 1950-1960 Helsingin Sanomien urheilutoimituksen päällikkö Aaro
Laine, usein yhdessä Jaakko Kahilan kanssa, joka itse laati sanoman vv. 1961-62, sitten Matti
Salmenkylä vv. 1963-66, Kauko Ruutsalo vv. 1967-71 ja sen jälkeen jälleen Matti Salmenkylä. Vuoden
2005 viestistä lähtien sanoman laatii Antero Viherkenttä. Sanoman tekstasi v. 1968-2005 taiteilija Reino
Luoto.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                                      12

          Sanomaan liittyy pieni v. 2003 Sulkavalla sattunut kommellus.
          Sanomahan luovutetaan perinteen mukaisesti Jukolan iltajuhlassa edellisen vuoden
          voittajajoukkueen edustajalle kuvaannollisesti viestissä kuljetettavaksi. Hiukan ennen h-hetkeä
          puheenjohtaja totesi, että touhussa sanomakäärö olikin jäänyt autoon parkkipaikalle eikä sitä
          enää ehdi sieltä hakea. Lasten tarha-aikaiset askartelut olivat kuitenkin mielessä. Siis kiireesti
          ravintolaan, josta löytyikin jo tyhjentynyt talouspaperirullan sisus. Toimistosta löytyi
          ylimääräinen Jukolan juliste, josta tuli rullalle mainio kääre. Bäkkelagetin aloittaja uskoi
          saaneensa oikean sanoman, sillä aidolta kotelolta se kuulemma yleisöstäkin näytti. Aamuksi
          löytyi jo oikeakin sanoma, sillä ei Haldenin ankkuri suinkaan tyhjää talouspaperirullan sivua
          lukenut.

Alun perin sanoma oli vain suomen kielellä, joten norjalaisilla ja ruotsalaisilla oli sen lukemisessa
hilpeyttä herättäneitä vaikeuksia. 1990-luvun puolesta välistä lähtien teksti on ollut myös ruotsiksi ja
viime vuosina myös englanniksi. Tosin v. 2004 Jämillä sitä olisi tarvittu ranskaksi, joten sijaisjärjestelyt
olivat tarpeen.


Tervehdykset vuosilta 1950-1988 Jukolan viestin tarina-kirjassa sekä Jukolan viestin verkkosivuilla..
Sen jälkeen viesti on osoitettu alla olevan taulukon mukaisesti:

Vuosi Vastaanottaja                             Sanoma                                     Vastaanottaja
1989 Helsingin Sanomat                          Onnittelut 100-vuotiaalle                  vast. päätoimittaja Heikki Tikkanen
1990 Yleisradion urheilutoimitus                Tervehdys unohtumattomien Jukola-
                                                   tunnelmien välittäjälle                 toim. Voitto Raatikainen
1991 Suomen kirkko                              Tervehdys erit. mittavalle nuorisotyölle   Lapuan piispa Yrjö Sariola
1992 Eduskunta                                  Itsenäisyyttä 75 vuotta                    varapuhemies Mikko Pesälä
1993 Suomalaiset yrittäjät                      Huolestuneisuus työttömyydestä             varapj Raimo Nikkanen (SYKL)
                                                                                           johtok. jäsen Paavo Tuominen
(MTK)
1994 Lapin poromiehet                           Tervehdys poromiehille                     paliskuntien yhd. pj. Lasse Näsi
1995 Maailman luonnon säätiö (WWF) ja           Metsien moninaiskäytöstä                   pääsiht. Meri Saarnilahti (WWF)
      Suomen luonnonsuojeluliitto                                                          pj. Timo Helle (S. luonnons. liitto)
1996 Opetusministeriö                           Puun vuoden merkeissä                      opetusmin. O-P.Heinosen
                                                                                            edustajana tark. Paavo Hyvärinen
1997 Jyväskylän yo:n liikuntatiet. tiedekunta   Suunnistuksen opetuksesta kouluissa        dekaani Pauli Vuolle
1998 Jukolan viestien järjestäjät               Kiitos 50 vuodesta                         toimitsija kultakin
vuosikymmeneltä
1999 Suomen Maaseutukeskusten liitto
2000 Venlojen viestien naissuunnistajille       Jussit tervehtivät kilpasisariaan, jotka   paikalla olleet I Venlojen kilpailun
                                                ovat kisanneet heidän kanssaan             osanottajat (n. 30 naista)
                                                 Jukolassa 50 v.
2001 Puun käden taitajille ja heidän            Tervehdys nikkaripitäjässä Jurvassa        käsityömestari Oiva Kentta ja
      yrittäjilleen ja järjestöilleen                                                      toim. joht.
2002 Suomen Punainen Risti                      Onnittelut 125-vuotiaalle                  ??? Kanerva
2003 Saaristoasiain neuvottelukunta ja          Kehotus liikkua terveydeksi kunto-         siht. Jorma Leppänen
      Etelä-Savon kesäasukkaat                  rasteilla ympäri maata                     Sulkavan kesäasukas
2004 Vapaaehtoinen pelastuspalvelu              Onnittelut 40-vuotiaalle                   pj Kari Lehtola
2005 Kansainvälisille osanottajille             Tervehdys ja onnittelut 60 v. Tiomilalle    osanottajat Ekaterina Terekhova
ja
                                                                                            Yotaro Ogasawara sekä Henrik
                                                                                            Persson (Tiomila)




Talous

Kaukametsäläiset perii järjestäjiltä pienen osan osanottomaksuista royaltina. Sillä maksetaan mm.
yhdistyksen vähäisiä toimintakuluja sekä johtoryhmän edustajan ja asiantuntijaryhmän kulukorvaukset.
Loppu, valtaosa, käytetään suunnistuksen harrastamisedellytysten vaalimiseen, Jukolan kehittämiseen
ja menestyneiden suunnistajien valmennusapurahoihin. Niinpä tositteista löytyy mm. osuus
Kerava-Sipoon Jukolan luontotutkimuksesta (1995-98), maan ensimmäisen Regnlyn (nyk. Emit)
leimausjärjestelmän hankinnasta v. 1994, jota aluksi lainattiin halukkaille, jotta he saattoivat tutustua
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                               13

maailmalla jo joissakin kilpailuissa käytössä olleeseen menetelmään. Seuraavana vuonna laitteisto
lahjoitettiin Suunnistusliitolle koulutukseen. Edelleen rahaa on käytetty mm. Jukolan tietojärjestelmien
hankintaan ja kehittämiseen, kiertävien Jukola-tarvikkeiden hankintaan, Nuorten Jukolan
järjestelykuluihin ja kunniapalkintoihin, v. 1995 hankittiin Pekka Nikulaisen uunituore valmennuskirja
kaikille 90 liiton valmennusryhmäläiselle jne.
Suomalaiset maailman mestarit, niin juosten, suksilla kuin pyörälläkin, nuoret kuin aikuisetkin,
henkilökohtaiset kuin viestinviejätkin ovat saaneet valmennusapurahan. Parhaana vuonna apurahoina
jaettiin liki 6000 euroa.



Tunnustuksia

Jukolan viesti on saanut vuoden 1989 jälkeen useita tunnustuksia:

                  V. 1990 Suomen Latu palkitsi Jukolan viestin ’Vuoden liikuttajana’ ansioista
                          suomalaisen liikunnan edistäjänä.
                  V. 1995 Finnair palkitsi Juhla-Jukolan vuoden urheilutapahtumana.
                  V. 2004 Etelä-Savon Ympäristökeskus palkitsi Sulkava-Jukolan ympäristöarvojen
                          esimerkillisestä huomioon ottamisesta.




Juhla-kokous

Juhla-Jukolan lauantaina Kaukametsäläiset kokoontuivat 50-vuotisjuhlakokoukseensa Siuntion
kylpylässä. Läsnä oli lähes 70 jäsentä. Vain muutama oli terveydellisistä syistä estynyt. Alla on
yhteiskuva, jossa on suurin osa läsnä olleista.




£kuva
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                  14




Yrjö Teeriaho – Kaukametsäläisten ja johtoryhmän puheenjohtaja
1979-1994




                                                                      Yrjö Teeriaho oli
                                                                      Kaukametsäläisten ja Jukolan
                                                                      johtoryhmän puheenjohtajana
                                                                      viestin suurina kasvuvuosina eli
                                                                      1979 – 1994. Jukolan joukkueiden
                                                                      määrä kasvoi silloin 594:stä lähes
                                                                      kaksinkertaiseksi ja Venlojen
                                                                      225:stä yli tuplaksi.
                                                                      Kaukametsäläisten
                                                                      varapuheenjohtajana hän oli ollut
                                                                      jo v. 1976 alkaen.

Yrjö on syntyjään kolmannen polven helsinkiläinen, mutta asui pitkään Keravalla, josta v. 2003 muutti
äitinsä kotiseudulle Jyväskylän Palokkaan, kolme tuntia lähemmäs rakasta Saariselän Ykintupaansa,
missä Kiilopään lähellä tämäkin haastattelu on tehty kauniina Lapin alkukesän iltana v. 2004, jolloin
hyttysistäkään ei vielä ole kiusaa.

Miten jouduit suunnistuksen pariin ja sitten menestyksiin?
Se meni jotenkin itsestään. Ympäristö kiinnosti. Hankin karttoja, pitäjänkarttoja silloin, jo pikkupoikana
kesiä Palokassa viettäessäni. Muistan ensimmäisen suunnanottonikin Nuuksiossa kohti Orajärveä. Ja
löytyihän se. Retkeilykerho Metsänvaeltajissa alkoi varsinainen suunnistus, opettajana Helka
Satukangas. Ensimmäinen oikea kilpailu oli piirikunnallinen Herttoniemessä 1947. Sulo Markkula katseli
maalissa aikaani kilpailukortista ja sanoi ’Eipä ole sinullakaan kummoinen kävelyvauhti.’
Vähitellen rastit alkoivat löytyä erehdysten kautta. Opettelin näet ensin juoksemaan kovaa ja sitten vasta
suunnistamaan. Parhaimmillani olin Allan Karin tilastoissa (vastasivat nykyistä rankia – toim.) neljäntenä.
Vaikka ikämies- ja veteraanisarjoissa tuli useita mestaruuksia ja muita mitaleita niin kesällä kuin
talvellakin, henkilökohtaisissa ja viesteissä, yleisen sarjan 6. tila Kuopion SM:ssa nousee korkealle.

Milloin olit ensi kerran Jukolassa ja jatko? Entä osallistujana viimeisen kerran?
Ensimmäinen oli 1951 Hollolassa. Olin usein alkuosuuksilla näin varmistaen juoksemaan pääsyn, sillä
seurani Rasti-Veikot ei ollut vahva viestiseura. Jo seuraavana vuonna tuli menestystä, kun tulin
aloitusosuudelta vaihtoon toisena heti Utin Haukkojen Ville Sihvolan jälkeen. Muutama Jukola jäi
väliinkin, kun emme saaneet joukkuetta.
Maanmittarit perustivat XYZ:n v. 1957 ja siitä alkoi menestys. Peräkkäisinä vuosina tuli Jukolasta sijat 3,
1, 4, 3, 11 (ripoteltiin melkein tuhkaa päällemme, kun meni niin poskelleen), 7, 12 ja vielä 1964 12.
1970-luvulla jäi moni Jukola juoksematta, kun olin liiton ylivalvojana. Kolmesti olin vielä mukana 1978-80
ja tuon viimeksi mainitun kuusi kertaa Ounasvaaran poikki jäivät viimeisiksi, sillä johtoryhmässä sitä on
kovasti jäävi.
Meillä oli johtoryhmässä kuitenkin tapana, että suunnistavat jäsenet kiersivät ennen kisaa kukin ainakin
jonkun radan näkemyksen ja keskusteluvalmiuden saamiseksi. Tietämäni mukaan sama jatkuu
nykyisinkin.

Mikä Jukola on parhaiten jäänyt kilpailuna mieleesi?
Kyllä voitto aina on päällimmäisenä. Sitä ei unohda koskaan. Sehän oli v. 1958 Karkkilan takamailla. Itse
juoksin silloin toisen osuuden (kärkeen, osuuden toiseksi nopeimmalla ajalla – toim.) ja Niemelän Ossi
oli ankkurina.

Onko ikäviä Jukola-muistoja?
On, todellinen Waterloo vuonna 1966 Asikkalassa. Tulin toiselta osuudelta ensimmäisenä vaihtoon.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                         15

Saunapolulla päähäni pälkähti, yhdeksän rastia – minähän olin käynyt vain kahdeksalla. Silloin ei
rastiympyröitä yhdistetty viivoilla. Olin taittanut kartan niin, että yksi rasti oli näkymättömissä.
Hylkäyshän siitä tuli, mutta julkisuutta sain. Helsingin Sanomat otsikoi niin näyttävästi töpeksimiseni,
että eräs työkaverini valitti, että hänellä oli ollut vaikeuksia selvittää, kuka viestin voitti. Vanhat tätinikin,
joiden en luullut edes seuraavan suunnistusuraani, kommentoivat asiaa. Suunnistus kasvattaa
nöyräksi.

Se, miksi usein juoksit alkuosuuksia, erityisesti toista, selvisi osittain edellä, mutta olit usein myös
ankkurina.
Vielä toisesta; Jukolan yö vaatii malttia ja rauhallisuutta. Ankkurin jälkeen taas ei sijaa voi kukaan
parantaa, joten vastuunkantoa tarvitaan. Aloituksen ohella ne ovat hiukan epäkiitollisia, mutta haastavia
osuuksia.
Muuan seurakaverini sanoi kuitenkin kerran, ettei ankkuriosuus ole minulle sopiva, koska en ole
maaliviitoituksella tarpeeksi nopea. Totesin siihen, että tärkeintä on kuitenkin olla viitoituksella silloin,
kun sitä nopeutta koetellaan. Mäntsälään 1968 minut oli vielä valittu XYZ:n I:n ankkuriksi. Yön kuluessa
oli kuulemma kommentoitu, että kaikkia koukkupolvia ja sienestäjiä sitä ankkureiksi valitaan. Tiettävästi
kakkosjoukkueesta olisi löytynyt sellaisiakin, jotka pesisivät minut nappaskengissä ja berberi päällä.
Kieltämättä itsetuntoani pönkitti, kun helteisenä aamuna olin ankkurien kymmenes.

Mennäänpä järjestelyihin. Onko ollut kiperiä tai kiusallisia tilanteita?
Sellainen tapahtui jo ennen johtoryhmäaikaani v. 1973. Oli teknisten lakko ja Räyskälän kartta
painamatta.
Jukola siirrettiinkin Miemalaan vanhalle kartalle. Hämeen Sanomat kirjoittikin: ’On kummallinen juttu,
ettei karttaa saatu painetuksi, vaikka Suunnistusliiton puheenjohtaja Osmo Niemelä on karttapainon
johtaja ja kilpailutoiminnan ylivalvoja Yrjö Teeriaho on karttapainon tuotantopäällikkö.’ Kävin
lakkokenraali Jorma Reinin puheilla kysymässä, enkö voisi mennä töihin valvomaan
painatusta. ’Katsotaan lakko loppuun’, oli Reinin toteamus. Lakot ja seurapelit ovat erikseen.
Kiperä episodi oli myös Laitilassa v. 1985, kun Jukolan viestiä syytettiin järven veden pilaamisesta.
Syyte oli väärä, mutta aikansa meni asian selvittelyssä.

Mikä kilpailukeskus on parhaiten jäänyt muistiisi?
Nehän vaihtelevat paljon lentokentistä ja pelloista hiekkakuoppiin. Kaikissa on viesti toiminut. Ehkä se
on ollut Laitilan Tulejärvi, jossa oltiin komeassa männikössä luonnon helmassa, missä suvivirsi soi
kauniisti. Moni muistanee parhaiten Kytäjän Kura-Jukolan. Juhla-Jukolan rinteen komeat kuuset
aamuauringossa myös sykähdyttivät.

Mitkä ovat hyvän kilpailunjohtajan tärkeimmät ominaisuudet?
Rauhallisuus, asiantuntemus, delegointi- ja päätöksentekokyky. Siinä ovat varmasti oleellisimmat.

Mikä saa seuran järjestämään Jukolan viestin?
Se on kiehtova haaste. Ja toivottavasti järjestäjälle jää jotakin tilikirjan viimeisellekin riville.

Jukolan johtoryhmän puheenjohtajuus: onko se kunniavirka?
Ei todellakaan. Ryhmän puheenjohtajahan on myös Kaukametsäläisten puheenjohtaja. Ennen kaikkea
se on työtehtävä, jossa on käytettävissä 24 tuntia päivässä, 7 päivää viikossa, vaikkei siitä palkkaa
maksetakaan. Samaan aikaan on menossa 4 Jukolaa ja viidennen haku. Kaikkia pitää seurata ja ohjata,
käydä paikan päällä jne. Tosin siinä pääsee myös moneen muuten pääsemättömään paikkaan ja tapaa
mielenkiintoisia henkilöitä ja tärkeitä vaikuttajia.

Jukolan johtoryhmä valitsee järjestäjän ja sen jälkeen kehittää, ohjaa ja valvoo viestejä. Onko
johtoryhmällä liikaa valtaa?
Ryhmäänhän kuuluvat Kaukametsäläisten, liiton ja Helsingin Sanomien edustajat sekä Jukolan valvoja.
Hesarin Jorma Kuula, joka oli heidän edustajanaan koko aikani ja vielä pitkään sen jälkeenkin,
ansaitsee syvän kumarruksen ja hatun noston työstään. Työt hoituivat ja hauskaa oli. Hän toi terveen,
suunnistuksen ulkopuolisen näkemyksen sekä monien muiden lajien ja tapahtumien kokemuksia.
Mutta kysymykseen: ei missään tapauksessa. Ryhmä koostuu asiantuntijoista, joilla on monipuolinen ja
pitkä kokemus. He ovat perinteisesti puhaltaneet hyvin yhteiseen hiileen. Ryhmällä tulee olla valtaa, jota
se käyttää Jukolan viestien hyväksi. Taustayhteisöt määrittelevät rajat, vaikkei niitä taida paljon muita
olla kuin ’perinteitä noudattaen Jukola-tasoa’. Seurat ovat ottaneet Jukolan omakseen. Mutta kukin
seura järjestää vain omaansa. Johtoryhmä ohjaa ja valvoo kokonaisuutta ja jatkuvuutta. Ja eiköhän
Jukolan laatu ja arvostus parhaiten kerro, miten ryhmä on valtaansa käyttänyt.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                 16

Miltä näyttää Jukolan tulevaisuus kymmenen vuoden hiukan syrjemmällä olon jälkeen?
’Jukolaa ei jätetä’ totesimme Jukolan valvojan Matti J. Kosken kanssa lehtimiehille urakkojamme
lopettaessamme. Kalenterini muotoutuu Jukolan mukaan. Olen sanonut läheisilleni, että Jukolasta en
voi olla poissa. Luulevat vielä, että olen kuollut.
Jukola on hyvissä käsissä ja toimii. Kasvaviin osanottajamääriin on tullut tieto- ja muu tekniikka avuksi.
Kovin syvällistä kantaa Jukolan kehitykseen ei pidä näin etäältä ottaa. Toimiva johto on ajan hermolla ja
tietää tarpeet, paineet ja kehityssuunnat. Mukavaa on ollut todeta, että Jämillä tuli jälleen uudet
osanottoennätykset. Se kertoo paljon.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                     17




Matti J. Koski – Jukolan valvoja 1983 – 1996
                                         Matti J – J tarkoittaa muuten Johannes – oli Jukolan
                                         kilpailunvalvojana 13 viestin voimakkaan kasvun ja kehittymisen
                                         vuotta ja harjoitteli Frani Krogellin kanssa jo yhden vuoden sitä
                                         ennen. Ja vaikka mitään kovin vaikeita tai kiperiä tapahtumia ei
                                         noihin vuosiin mahtunutkaan, niin hän kuitenkin sanoo
                                         miellyttävän huippuhetken olleen, kun hän Jukola-kokouksessa
                                         syksyllä 1996 sai luovuttaa erinomaisessa kunnossa olevan
                                         viestin valvojan tehtävät seuraajalleen Pekka Nikulaiselle.

                                         Matti J – J tarkoittaa muuten Johannes – oli Jukolan
                                         kilpailunvalvojana 13 viestin voimakkaan kasvun ja kehittymisen
                                         vuotta ja harjoitteli Frani Krogellin kanssa jo yhden vuoden sitä
                                         ennen. Ja vaikka mitään kovin vaikeita tai kiperiä tapahtumia ei
                                         noihin vuosiin mahtunutkaan, niin hän kuitenkin sanoo
                                         miellyttävän huippuhetken olleen, kun hän Jukola-kokouksessa
                                         syksyllä 1996 sai luovuttaa erinomaisessa kunnossa olevan
                                         viestin valvojan tehtävät seuraajalleen Pekka Nikulaiselle.


Matti on syntyään Vaasan poikia, vuosikertaa 1942. Sieltä hän vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa
muutti v. 1974 alussa etelään ja asettui Sipooseen, jolloin seuraksi tuli luonnollisesti Sibbo-Vargarna.
Koko aikuisen työuransa Matti oli Telen (nyk. TeliaSonera) leivissä ja jäi eläkkeelle keväällä 2005.
Ensikosketus suunnistukseen tuli Vaasan Metsäveikkojen partiossa, mutta kipinä ei vielä syttynyt
roihuun, vaikka jäikin kytemään. Ne opit toivat armeijassa pataljoonan yömestaruuden ja niin Vaasan
Suunnistajien puheenjohtajan Olavi Kujanpään oli helppoa houkutella siviiliin päässyt nuori mies rastien
hakuun. Elettiin vuotta 1962. Alku oli kuitenkin rauhallista ja ensikosketus Jukolaankin oli v. 1963
Kiikalassa huoltajana, mutta sitten useana vuonna kilpailijanakin. Niin kovaksi etsimisen halu ei
kuitenkaan mennyt, että joka viikonvaihde olisi pitänyt reissata ympäri maata kisojen perässä,
kotinurkilla kumminkin. Sipoossa SV sai työmyyrän, joka silloin tällöin osallistui kilpailuihinkin.

Kura-Jukolan jälkeen 1981 Matti on ollut jokaisessa Jukolassa, tosin voinut suunnistaa vasta Mehtän
jälkeen, sillä kartat ja radat tuntevana sekä maastossa monesti käyneenä osallistuminen ei valvojalle
sopinut. Matti on Sipoon ikämiesjoukkueen vanhimpia, mutta kovakuntoisena ankkuriosuus on ollut
vakiohaasteena. Parhaiten on mennyt viime kesänä Sippolassa, jossa 15 km kesti vähän yli 2 tuntia,
mutta nopeinta vauhti on ollut – tietysti – Jämillä.

Näin alkuesittelyn jälkeen esitin Matille muutamia kysymyksiä, jotka vastauksineen ovat seuraavassa.

Miten jouduit Jukolan kilpailunvalvojaksi?
’En sanoisi, että jouduin, vaan pääsin. Tarkkaan en tiedä valintaperusteita, mutta olin lähes 10 vuoden
ajan toiminut liiton eri jaostoissa ja arvokilpailujen valvojana, ollut SM-kisoissa ja monissa kansallisissa
kilpailun johtajana, toiminut aktiivisesti Sibbo-Vargarnassa jne. Kai nimi ja osaaminen olivat tulleet
valitsijoille tutuiksi. Tehtävästä ja sen sisällöstä en ennen valintaani tiennyt kovinkaan paljon, joten uutta
oli melkoisesti. Yhteinen vuosi Franin kanssa olikin hyvin opettava’.

Miten Jukola kehittyi aikanasi?
’Kyllä Jukola olisi kehittynyt ilman minuakin. Tämän takaa se, että joka kerta ollaan uudella
paikkakunnalla, on uudet järjestäjät uusin ajatuksin ja ideoin. Monta kertaa koin itseni toppuuttelijana,
ettei lähdetty suin päin toteuttamaan uutta ja tuntematonta. Jukola ei kokeile eikä ota hallitsemattomia
riskejä. Mottoni olikin: ”Pienin askelin tulee hyvää ja pysyvää”. Kun uutta otetaan käyttöön, se on
tarkoitettu pysyväksi. Viestien suuri koko sulkee myös joitakin ratkaisuja pois.
Valvojan tehtävänä on varmistaa, että asiat menevät oikealla tavalla ja sovitun aikataulun mukaan.
Alussa kävin hyvinkin usein järjestäjien tilaisuuksissa, mutta kun raportointi ja johtomenetelmä kehittyi,
osan asioita pystyi valvomaan paikalla käymättäkin. Puhelinta käytettiin paljon. Eihän ollut vielä
sähköpostia. Tänään Jukolassa on hyvä johto- ja valvontamenetelmä, mikä on ollut esikuvana monelle
muullekin tapahtumalle. Se tai sen dokumentit eivät suoranaisesti näy kilpailijoille, mutta vaikutukset
hyvinkin.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                        18

Aikataulutuksen perustana on valvontasuunnitelma, jossa on noin 40 työvaihetta määräaikoineen.
Valvontatehtävää helpotti paljon, kun ennen Paimion Jukolaa (1993) pyysin Jorma Aken mukaan
kartoituksen tukihenkilöksi. Myöhemmin on tullut muitakin teknisiä asiantuntijoita, sillä ei valvoja voi olla
joka asian huippuhallitsija.
Suuri muutos on tapahtunut ratapainatuksessa. Alkuvuosina tarkastus kesti pari päivää, kun hajontoja ja
määritteitä vertaili valopöydällä. Nyt uuden tekniikan ansiosta tarkastus vie muutaman tunnin.
Osanottajamäärät tietysti lisääntyivät melkoisesti. Kun ensimmäisessä valvomassani Selänpään
Jukolassa 1983 oli yhteensä 6889 kilpailijaa, 10.000 raja rikottiin Juvalla 1990 ja parina seuraavana
vuonna oli vielä hiukan enemmän. Unohtaa ei sovi myöskään, että käyttöön otettiin Jukolan oma
tietojärjestelmä, jolloin puheet mahdollisista osanottorajoituksista voitiin siltä osin unohtaa’.

Yhteistyö johtoryhmän ja järjestäjien kesken?
’Yhteistyö johtoryhmän kesken sujui hyvässä hengessä. Olimme paljon yhdessä uusien järjestäjien ja
valittujen järjestäjien tarkastusmatkoilla ja teimme paljon asioita yhdessä.
Jos järjestäjien kanssa joskus oli pientä kädenvääntöä, ei niitä juurikaan enää muista. Aika kultaa
muistot. Minua onnisti, kun sain tehdä yhteisen päämäärän – hyvien Jukolan järjestelyjen – eteen työtä
asiallisten ja hienojen ihmisten kanssa. Kiitos heille kaikille – tuhansille’.

Mikä aiheutti eniten puuhaa/päänvaivaa?
Päänvaivaa tuli eräässä Jukolassa, kun kilpailunjohtaja ei pysynyt aikataulussa kehotuksista huolimatta.
Vihonviimeisen takarajan umpeuduttua oli etsittävä uusi johtaja. Ja hyvinhän lopuksi silloinkin kävi.
Päänvaivaa aiheuttivat myös toistuvat varaslähdöt. Tähän tuli piste Raja-Jukolan kaaosmaisten lähtöjen
jälkeen. Lähtöjä alettiin videokuvata, kuulutuksiin kiinnitettiin huomiota ja varastajille määriteltiin sanktiot.
Ne tehosivat’.

Kiperin tilanne?
Kenties kiperintä oli kerran, kun poikkeuksellisesti ratamestari oli myös kartantekijä. Tavan mukaan
johtoryhmän puheenjohtaja (Yrjö Teeriaho) kiersi kisa-aamuna erään Venlojen radan. Olin myös itse
maastossa. Lenkin jälkeen Yrjö tuli luokseni ja sanoi, että yksi notkorasti on väärässä paikassa. Kerroin
itsekin käyneeni sillä enkä ollut huomannut mitään vikaa. Yrjö kysyi, miten olin rastille tullut. Kerroin
menneeni karttaa lukien rinteen suuntaisesti. Yrjö oli tullut toisesta suunnasta varmasta pisteestä
kompassia käyttäen, mutta ei ollut löytänyt rastille. Hän oli toistanut lähestymisensä samoin tuloksin.
Niinpä lähdimme johtoryhmän porukalla tarkastamaan tilannetta. Ilmeni, että kartassa oli sijaintivirhe.
Kun ratamestari tunsi kartanteon ajalta paikan, hän ei ollut tullut sille kompassilla eikä virhe siten ollut
paljastunut. Lopputulos oli, että rastilippu siirrettiin notkossa ylemmäs ja korkeammalle hyvin näkyväksi
eikä kukaan kilpailijoista siitä protestoinut. Pieniä hiirosia tuli kuitenkin pöksyihin, kun ratavalvoja em.
kuultuaan sanoi, että jos ollaan noin tarkkoja, muualta löytyy paljon pahempia paikkoja. Onneksi kaikki
meni kuitenkin hyvin eikä niistä muistakaan purnauksia kuulunut. Opiksi otettiin: jatkossa ei
kartantekijä-ratamestariyhdistelmää enää hyväksytty.
Toisen kerran, kun olimme tarkastamassa maastoa kartan esipainoksen kanssa, ilmeni, että kompassi
näytti erään linjan ja ojia eri suuntaisina kuin, mitä ne olivat kartalta suunnan otettuina. Koordinaattiviivat
olivat väärin. Asia korjattiin lopulliseen painatukseen. Mikä tilanne olisi syntynytkään, jos virhettä ei olisi
huomattu. Silloin kun käytettiin suunnassa kulkua vielä paljon’.

Opettiko valvojakokemus jotakin?
’Paljonkin, mutta niitä on vaikea yksilöidä. Asioiden tarkasteluun on tullut laajuutta ja perspektiiviä. En
lähde arvostelemaan ainakaan Jukolan maastoja ja ratoja, sillä arvostelijoita riittää kyllä muutenkin. Ja
palaute muutenkin pitää pystyä antamaan myönteisessä hengessä, vaikkei selviltä mokilta saa
tietenkään silmiä ummistaa.
Ehkä myös neuvottelutaito on lisääntynyt. Ehkä osa siitä johtuu iästäkin. Valvojalla on tietty, suurikin,
valta, jota on osattava käyttää oikealla tavalla’.

Miten kotijoukot suhtautuivat valvojana oloosi? Sehän vie varsin runsaasti aikaa.
’Vaimo oli tottunut, että suunnistajat ovat asunnonsäästäjiä. Hänen isänsä näet oli lajin harrastajia ja
voitti useita mitaleita FSO:n mestaruuskisoissa. Ei ole sanomista tullut’.

Miten täytit valvojatyöstä jääneen ajan lopetettuasi?
’Olin päättänyt hyödyntää sillä seuraani. Olen toiminut SV:n suunnistusjaostossa, ollut useasti
kilpailujen johtajana ja hoitanut jaoston web-sivuja jne jne. Ja Närpiön mökillä on tullut olluksi entistä
enemmän’.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            19



Kilpailujen järjestäminen

Jukolan arvot
Jukolan viestin järjestelyt perustuvat Jukolan viestin arvoihin:
         Viesti järjestetäänvuosittain eri puolilla Suomea. Tapahtuma saa aina uuden
          paikallisen ilmeen. Niin järjestäjät kuin paikallise t päättäjätkin kokevat tapahtuman
          merkittäväksi näytön paikaksi. Tämä selittänee sen, että järjestelyihin osallistuu
          vuodesta toiseen n. 1200-1600 talkoolaista, joiden talkootuntien määrä kohoaa useisiin
          kymmeniintuhansiin.
         Järjestelyt tukeutuvat perinteisiin - Aleksis Kiven hengessä
         Motivoituneet ja asiansa osaavat järjestäjät
         Avoin tiedonsiirto tuleville järjestäjille. Tähän liittyy aineiston dokumentointi, joita
          ovat mm. toimintasuunnitelmat ja loppuraportit. Ne luovutetaan tuleville järjestäjille
          vuosittain loppusyksynä toistuvassa Jukola-kokouksessa. Ennen omaa
          järjestelyvuoroaan järjestäjät osallistuvat neljään Jukola-kokoukseen. Samoin tulevat
          järjestäjät tutustuvat edeltäviin tapahtumiin, joissa perehtyvät yksityiskohtaisesti
          kisakoneiston toimintaan eri vaiheissa.
         Jatkuvuuden taustalla on Jukolan viestin johtoryhmä ja kilpailunvalvoja



Jukolan viestin johtoryhmä

Jukolan järjestelyjen taustalla on johtoryhmä. Sen työ on lähes näkymätöntä, mutta ajan
saatossa sillä on ollut erittäin merkittävä osuus Jukolan nykyiseen asemaan. Johtoryhmä on
toiminut nykyisessä muodossaan vuodesta 1980 lähtien. Sen perustajayhteisöjä olivat
Kaukametsäläiset, Helsingin Sanomat ja Suomen Suunnistusliitto. Vuodesta 2004 alkaen
Helsingin Sanomien työtä on jatkanut Puolustusvoimat. Yhteisöt nimeävät henkilöedustajansa
johtoryhmään. Lisäksi johtoryhmän kokouksiin kutsutaan Suunnistusliiton viestiä varten
nimeämä kilpailunvalvoja, sekä johtoryhmän valitsema sihteeri.
Johtoryhmän, mukaan lukien kilpailunvalvojan, tärkein työ on turvata järjestelyiltään
huippuluokan suunnistustapahtuman toteutus ja jatkuvuus. Johtoryhmä opastaa ja valvoo, että
kulloinkin vuorossa oleva järjestäjä toteuttaa järjestelyt viestin hengen, perinteiden ja sääntöjen
mukaisesti, ja että kaikkien järjestelyistä vastaavien osapuolten edut ja velvollisuudet
toteutuvat.
Johtoryhmä julistaa kilpailun haettavaksi, tutkii järjestäjän edellytykset suoriutua
järjestelytehtävästä ja valitsee järjestäjän. Johtoryhmä päättää myös osanottomaksujen ja
muiden tarpeellisiksi havaittujen maksujen suuruuden.
Järjestäjät vaihtuvat, mutta taustaryhmä pysyy samana. Johtoryhmä kiidättää vuodesta toiseen
viestiä uusille järjestäjille, sekä järjestelyjen perinteistä että sääntöjen hengestä, joihin viestin
järjestelyt nojautuvat.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                20




Kuva. Helsingin Sanomien tunnus on
vuosikymmenien ajan nähty Jukolan
kilpailukeskuksissa ja kilpailunumeroissa.



Johtoryhmän eri osapuolten tehtäväjako:




Kaukametsäläiset on Jukolan         Puolustusvoimat on                   Suomen Suunnistusliitto (SSL)
perustaja ja aatteen luoja, sekä    pitkäaikaiseen ja merkittävään       on Suomen
kilpailun perinteiden vaalija ja    taloudelliseen yhteistyöhön          suunnistustoiminnasta vastaava
kehittäjä. Heidän edustaja toimii   sitoutuneiden tukijoiden edustaja.   järjestö, jonka luvalla ja
johtoryhmän puheenjohtajana.        Vuosina 1980 -2004 Helsingin         valvonnassa toteutetaan kaikki
Yrjö Teeriaho hoiti tehtävää        Sanomat on oli johtoryhmän           kilpailutoiminta Suomessa. SSL:n
vuosina 1980-94 ja hänen            jäsen. Helsingin Sanomain            edustaja on 1995 lähtien ollut
jälkeensä on vuodesta 1995          edustajina olivat Jorma Kuula        Petteri Palmi. Reimo Uljas hoiti
tehtävää hoitanut Reimo Uljas.      (1973-2002) ja Sari Vapaavuori       tehtävää 1985-94.
                                    (2002-04). Vuodesta 2005 alkaen
                                    on johtoryhmässä
                                    Puolustusvoimia edustanut Vesa
                                    Tervo.



Kilpailunvalvojan tehtävänä on varmistaa kaiken kattavasti, että järjestelyt toteutetaan
kilpailusääntöjä noudattaen, niin että urheilullinen oikeudenmukaisuus toteutuu. Lisäksi on
varmistettava, että järjestelyissä huomioidaan Jukolan erityispiirteet. Näissä merkeissä hän
neuvoo ja ohjaa järjestäjiä.
Kilpailunvalvojan tehtävää on hoitanut 2001 lähtien Arvo Kantola. Hän toimii myös
johtoryhmän sihteerinä. Kantolan edeltäjänä Pekka Nikulainen hoiti valvojan tehtävää vv.
1997-2000. Pitkäaikaisimpia valvojia ovat olleet Erkki Pekkanen 1950-58, Frans Krogell
1970-83 ja Matti J. Koski 1984-96.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                              21




Kuva. Uuden tehtäväjakosopimuksen allekirjoitustilaisuus 6.11.1980. Allekirjoittajina
puheenjohtaja Yrjö Teeriaho Kaukametsäläiset ry, toimitusjohtaja Väinö J. Nurmimaa Sanoma
Oy ja puheenjohtaja Osmo Niemelä SSl. Kuva kirjasta Jukolan viestin tarina 1949-1988.




Jukolan järjestäjät
Järjestäjinä toimivat suunnistusseurat. Järjestäjäyhteisö (yleensä 1-3 seuraa) valitaan noin 4-5 vuotta
ennen tapahtumaa 2-6 hakijasta. 10-20 henkilön järjestelytoimikunta työskentelee koko ajan.
Kisapäivinä on toimitsijoita 1200-1500. Osan aikaa on palkattuina 1-3 henkilöä, kaikki muut ovat
talkoolaisia, järjestäjäseurojen jäseniä, muita kiinnostuneita jne. Talkoolaisten löytäminen on ollut
helppoa. Talkootyön määräksi on laskettu 12000-15000 henkilötyöpäivää. Monesti kilpailukeskukseen
joudutaan rakentamaan lähtö- ja maalirakenteiden lisäksi tarvittavat muut rakennelmat: ravintola,
toimisto-, pesu- ja saunatilat, kenttäsairaala, media- ja kutsuvierastilat jne sekä tarvittavat sähkö-,
viestintä-, vesi-, viemäri- ym. järjestelmät.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                     22




Kilpailun johtajan näkökulma

Vehka-Jukolan, 1992, kilpailun johtaja Markku Seppä kuvaa seuraavassa tunnelmiaan ennen kisaa, sen
aikana ja sen jälkeen.

’Seuramme täytti v. 1991 90 vuotta, mutta juhlatapahtumaksemme saimme Jukolan vasta seuraavana
vuonna. Se oli ehkä hyväkin, sillä olin vuoden ennen kisaa rauhanturvatehtävissä Golanilla, mutta
suunnittelua tehtiin Syyriassakin.
Talkooväki saatiin omasta seurasta ja yhteistyö kaikkien tahojen kanssa sujui hyvin, ilman kitkaa. Kaikki
hoitivat tehtävänsä ajoissa ja hyvin eikä missään vaiheessa ollut minkäänlaista paniikkia. Niinpä
esimerkiksi puhelimeeni ei kisan aikana tullut yhtään soittoa!

Kilpailukeskuksena oli puolustusvoimien Valkjärven harjoitusalue Virolahden kunnassa. Se tarjosi
erinomaisen keskuksen ja maaston. Arvioimme, että alueella oli parhaimmillaan lähes 30.000 ihmistä.
Sää suosi valmisteluja ja kilpailua. Maa pölysi kuitenkin keskuksessa niin, että sitä oli kasteltava ja kaikki
avotulen teko kiellettävä.
Kilpailun suojelijana oli kenraaliluutnantti Gustav Hägglund, myöhemmin puolustusvoimien komentaja.

Venlat

” ’Kauniiksi kutsuttiin neitoa. Hänen hiuksensa olivat ruosteenkarvaiset, katsanto viekas ja terävä, suu
myös sulava, ehkä melkein liian leveä. Varreltansa oli hän lyhyt, mutta harteva ja palleroinen, ja
vahvaksi sanottiin häntä myös’. Tämän kaltainen oli Jukolan veljesten lempilintu männistön suojassa.
Näin siis kuvaili Aleksis Kivi Seitsemässä veljeksessä naiskauneutta.
Kuvaus sopinee varmasti osittain Venlojen viestin osanottajiinkin, sillä kyllähän tällaisen
massatapahtuman osanottajissa oli iältään ja ruumiinrakenteeltaan sangen erilaisia venloja. Toisaalta
voidaan taas todeta, että venloissa oli paljon solakoita, notkeita, jänteviä, nopeasti liikkuvia ja taitavia
suunnistajia, joista osa olisi varmasti menestynyt myöskin missikisoissa.

Kova helle pani venlojen fyysisen kunnon kovalle koetukselle, juoma maittoi uupuneille naisille,
joutuivatpa jotkut lääkintäasemalle lepäilemään ja muutama saamaan jopa nestettä suoneen.
Männistön muorin Venlaa kuvattiin vahvaksi. Kilpailu-urakkansa suorittaneita naisia voidaan kuvata
sanalla, sitkeä.
Pesun jälkeen venlat suorittivat pakollisen jälkisuunnistuksen saamatta tekemistään pummeista yhtään
aikahyvitystä. Sitten vielä hieman ehostusta ja ruokailemaan sekä seuraamaan veljeksien lähtöä ja
kannustamaan omaa jussia. "

Jukola

” ’Mutta olipa tämä yö heille kamala ja hirmuinen. He juoksivat ankarasti, juoksivat vilkaisten ja
huohottaen, ja epäilys tuijotteli ulos heidän seiväskankeista katseistansa, jotka tuijottivat kohden entistä
Jukolan kotoa. Niin he sanaakaan lausumatta kirmasivat yhä eteenpäin, ja nopeasti pakeni heidän
altansa maa. Mutta viimein, ehdittyään Pohjanpellon töyrylle, näkivät he kalveassa kuutamossa, mäen
rinteellä Jukolan talon, ja melkein yht’aikaa kuului heidän suistansa: Jukola, Jukola!’
Näin kuvaa Aleksis Kivi Jukolan veljeksien pakoa jouluyönä Impivaaran palaneelta pirtiltä vanhaan
Jukolaan.

Tämä kuvaus, jos mikään, sopii parhaiten kuvaamaan Jukolan viestin lähtöä ja ainakin sen ensimmäisiä
osuuksia. Tanner tömisee ja ilman täyttää sankka pölypilvi, kun veljet ryntäävät maastoon. Huohotus on
valtava ja jonkun tönäistyn suusta kuuluu kirosanojakin. Meno on kuin Viertolan härkälaumalla.
Ulkopuolinen, joka ei tietäisi asiasta, ihmettelisi ja puistelisi päätään miettien ihmisten järkevyyttä!

Monelta on paukut vähissä jo K-pisteellä ja matkanteko jatkuukin sitten kävelyvauhtia. Kärki kirmaa jo
kaukana, kun jälkipää etsii vielä ensimmäisiä rasteja. Vaihdoissa on vilskettä, kun kilpailijoita tulee eri
osuuksilta. Jokaisella on varmasti huojentunut olo ja mahtava tunne, kun viimeinen rasti on takana ja
edessä aukeaa vaihto- tai maaliviitoitus.

Kolmannen osuuden jälkeen kilpailun kulku on paikoitellen verkkaistakin. Yleisöllä on aikaa käydä
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                  23

ruokailemassa ja ottaa pienet torkutkin. Yön hämäryyden vaihtuessa aamun hämäräksi ja lopulta
aurinkoiseksi aamuksi uneliaimmatkin heräävät ja alkaa loppuratkaisun odotus. Huimaa
loppukirikamppailua voitosta ei synny, mutta muista sijoista taistellaan sitäkin kiivaammin. Jokaisella on
omat tavoitteensa sijoituksesta. Tärkeintä ei ole voitto, vaan naapuriseuran voittaminen tai olla paras
kakkos-, kolmos- tai nelosjoukkueista. Kuka sitten mitenkin haluaa ja tuntee menestymisensä.
Palkinnot jaetaan jo aamuvarhaisella, mutta monella joukkueella on kisa vielä kesken. Tavoitteena on
kuitenkin saada viesti kunnialla maaliin ennen sen sulkeutumista iltapäivällä.”

Yhteenveto

”Kisa on päättynyt ja kilpailukeskuksessa alkaa kuhina ja hyörintä samalla tapaa kuin tulopäivänäkin.
Telttoja puretaan, autoja lastataan ja kisasta ja sen kulusta käydään keskustelua.
Iltapäivän lopulla kilpailukeskus hiljenee. Paikalla on vain järjestäjien joukko, jolla kisa jatkuu vielä
iltamyöhään ja seuraavan viikonkin ajan erilaisin purkutoimin.

Kisa ei ole järjestäjien osalta vielä tämän jälkeenkään ohitse. On pidettävä oma kritiikkipalaveri, tehtävä
loppuraportti, pidettävä talkooväelle karkelot ja onhan markatkin laskettava.
Runsaan neljän vuoden rutistus on ohitse. Olemme tehneet parhaamme ja seuraavana vuonna on
uuden järjestäjän vuoro.”
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                         24



Ratamestarina Jukolan viestissä

Hiisi-Jukolan v. 1999 ratamestari Mika Ruuhiala

                                                                          Saada laatia Jukolan viestin radat
                                                                          lienee kaikkien suunnistuksen
                                                                          ratamestareiden suurimpia unelmia
                                                                          - ja toisaalta pahimpia painajaisia.
                                                                          Kokeneellekin toimijalle työsarka on
                                                                          mittava ja aikaa vievä useiden
                                                                          vuosien urakka. Kaikkiin
                                                                          aikaisempiin kilpailujen
                                                                          järjestelykokemuksiin verrattuna
                                                                          kaikki on moninkertaisesti
                                                                          suurempaa ja omaleimaisempaa,
                                                                          jolloin omista aikaisemmista
                                                                          kokemuksista ei ole aina apua.



Hiisi-Jukola 1999. Ratamestari Mika Ruuhiala ja Esa Helin
(Venlat). Kuva: Hiisi-Jukolan nettiuutiset.

Esimerkiksi, kuinka paljon hajontaa tarvitsee Jukolan 1200 suunnistajan avausosuus tai kuinka vaikeat
radat voi laatia Venlojen ankkureille, kun samoilla rasteilla etenee huippuvauhtia hallitseva
maailmanmestari ja pari tuntia myöhemmin samoilee juuri suunnistajan uransa aloittanut kuntoileva
perheenäiti? Näitä vastaavia kysymyksiä riittää matkan varrella ratkottavaksi mittava määrä.

Jukolan järjestelyt tiimityötä

Jukolan järjestelyjen ympärille on kehitetty vuosien varrella mainio tukiverkko, jota johtaa varsinaisten
kisa-järjestelijöiden ulkopuolinen Jukolan johtoryhmä. Tärkeinä lenkkeinä ovat neljän muun Jukolan
järjestäjät, jotka vaihtavat järjestelyihin liittyvää tärkeää ja olennaista tietoa yhteisten kokousten ja
toimintasuunnitelmien sekä loppuraporttien avulla. Henkilösuhteista ja -kemioista riippuen aina löytyy
aikaisempien vuosien järjestäjistä joku, jonka kanssa voi vaihtaa enemmänkin ajatuksia ja jolta saa
arvokasta tietoa ja apua omaan työhön. Kaikki tämä ajatustenvaihto tapahtuu tietenkin
luottamuksellisesti ja vain ratamestareiden kesken!

Suunnistuskilpailut eri ympäristössä, maastoissa ja kilpailukeskuksissa ovat kuitenkin aina uniikkeja,
jolloin edellisistä kisoista saa valitettavasti vain viitteellisiä ratkaisumalleja. Paljon tärkeitä ratkaisuja jää
siis vielä oman harkinnan varaan, jolloin oman kilpailun osalta toimiva tiimi tai ainakin kokenut työpari on
elintärkeää onnistuneiden valintojen takaamiseksi! Tämä joukko ei voi olla liian iso työn toimivuuden
eikä rata- ja hajontatietojen luottamuksellisuuden kannalta.

Ratamestarin ajatusmaailma näkyy rataratkaisuissa

Jokaisella Jukolan ratamestarilla on oma suunnistusfilosofiansa, joka näkyy aikanaan kilpailun
rataratkaisuissa. Omana johtolankanani ratatyöskentelyssä oli, ehkä kilpasuunnistajan aikani peruna,
maksimoida suunnistajien oman työn osuus kilpailun kuluessa. Haaveena ja tavoitteena oli saada
aikaan ratkaisu, jossa ankkuriosuuden alkaessa olisi vielä muutamalla joukkueella mahdollisuus
voittoon, mutta voitto saisi ratketa jo matkan aikana ylivertaisen suunnistustaidon ja fyysisen
suorituskyvyn yhdistämänä. Toive ei lopulta toteutunut sellaisenaan ja kilpailu sai ratkaisun, jossa vielä
viimeisellä rastivälillä usealla joukkueella oli voiton avaimet käsissä. Yleisö piti kuitenkin
ymmärrettävästi kovasti tästä näytelmästä.

Ratahajonnoilla päästään haluttuun lopputulokseen

Myös omat aikaisemmat Jukola-kokemukset vaikuttavat luonnollisesti erityisesti hajonnan laatimiseen.
Jukolan voitosta taistellessa aikoinaan tuntui tylsältä ja yksinkertaiselta, että hajonnat varsinkin
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                      25

loppuosuuksilla olivat teoreettisesti hyvät, mutta käytännössä mallia Suomen armeija tai peruskoulun
liikunnantunnit, eli jako kahteen!
Itselle oli itsestään selvää jo alusta asti, että kun käytössä oli neitseellinen maasto, loppuosuuksilla on
neljän osuuden hajontapätkä. Kilpailijoilta, varsinkin taitavilta suunnistajilta, tuli varauksetonta kiitosta
tuosta ratkaisusta. Sen teho oli vain reilun kilometrin pituudesta huolimatta todella vahva, kun se sijoittui
maaston vaativimpaan osaan. Muunkinlaisia kommentteja toki kuului, mm. ettei ole tasapuolista, kun
valaistusolosuhteet vaihtelevat eri osuuksien välillä. Ehkä jossain maastossa näin voisi ollakin, muttei
ainakaan Eurajoen Lutan kylän kalliolla, eikä mielestäni niin kauan kuin Jukola järjestetään Suomen
suven valoisimpaan aikaan.

Hiisi-Jukolassa käytettiin erilaista hajontamenetelmää kuin aikaisemmin Jukolassa. Sillä saatiin viestin
hajontoihin ennen kokematonta tehoa. Pienempien viestien menetelmien tapaan rungoltaan molempien
viestien hajonnat olivat lähellä ns.”tupla-Vännestä”. Aikaisemmin Jukolassa käytettyyn ja kaikista
tehokkaimpana pidettyyn Farstaan verrattuna Vänneksestä saadaan irti paljon sellaista, jolla joukkueet
saadaan revityiksi irti toisistaan oman työn tekemiseen. Hajontapätkät olivat pääasiassa 1-3 km:n
mittaisia, jolloin jo yhdenkin hajontakohdan ero oli merkittävä juoksijoiden edetessä yhtä matkaa.
Toiseksi saatiin radan loppuosalla toistetuksi alussa ollutta hajontaa, jolloin samalla työllä syntyy lähes
yhtä tehokasta hajontaa kuin radan alussakin. Tätä suunnistajat ihmettelivätkin niin kisan aikana kuin
sen jälkeenkin: hajonnan jälkeen ei tullutkaan putkea, kuten oli totuttu vaan jälleen uusi hajontaviuhka!
Jukolan kahdella ensimmäisellä osuudella (13,2-13,4 km) oli kahdessa eri kohdassa putkea yhteensä
vain 770 metriä! Nämäkin olivat pakollisia siirtymävälin ja yhteisen lähestymisrastin johdosta.
Hajontakaavio on kilpailun visuimmin varjeltu salaisuus, jopa kilpailukarttaa ja rastejakin arempi
arvopaperi! Ennen kilpailua sen oli nähnyt vain 6 henkilöä, joiden tehtäviin se liittyi olennaisesti. Kilpailun
jälkeenkään sen näkeminen ei kerro kaikkia siihen kätkettyjä asioita, joilla ratamestari on tehnyt
kilpailusta mahdollisimman paljon yksilön omaa suoritusta vaativan tehtävän.

Hajonnan määrästä saa esimerkin kolmen ensimmäisen osuuden osalta, jossa vaaditaan eniten
hajontaa, kun kaikki 1200 joukkuetta ovat vielä melkoisessa ryppäässä. Kahdella ensimmäisellä
osuudella oli 54 erilaista rataa ja 3. osuudella 27 rataa. Jokainen joukkue suunnistaa kaikki
hajontakaaviossa näkyvät rastivälit tarkkaan ennalta määrätyssä järjestyksessä. Siten esim. kukin
joukkue kävi ensimmäisen hajontaryhmän ensimmäisillä rasteilla 35, 36, 43 kertaalleen jollakin
kolmesta ensimmäisestä osuudesta. Ensimmäiseltä yhteiseltä rastilta (114) jakautuivat äskeiset ryhmät
jälleen kolmeen uuteen porukkaan. Tällöin suunnistajan tulee tarkkaan tietää oma reittinsä, ellei hän
halua riskeerata joutumista väärälle rastille. Suunnistaja ei voi maastossa edetessään tietää, kuinka
monta hajontarastia edessä on ja mitä hajontametodia ratamestari on käyttänyt. Hän näkee kartassaan
vain omat rastinsa väliviivoineen ja sen tehtävän, mitä hän on saanut. Hiisi-Jukolassa oli niin paljon
hajontaa, että kolmen ensimmäisen osuuden jälkeen vain 2-3 joukkuetta 1200:sta oli kiertänyt rastivälit
samassa järjestyksessä. Kun otetaan tarkasteluun vielä loput osuudet, koko viestissä olisi saanut olla yli
3200 joukkuetta, että olisi löytynyt ensimmäinen joukkue, joka olisi suunnistanut koko viestin samoja
hajontoja pitkin!

Tähän systeemiin oli pakko mennä helppona ja avoimena pidetyn maaston vuoksi. Hajonnat todella
tehosivat haastatteluiden ja maastohavaintojen perusteella ja niiden mitoitus oli kutakuinkin oikea.
Palaute oli erittäin myönteistä, ehkä ennakkopelkojen vuoksi, kun odotettiin pelkkää letkajuoksua
kallio-kankaalla.

Jukolan viesti kehittyy innovatiivisesti vuosi vuodelta

Joka vuosi Jukolassa yritetään päästä järjestelyissä eteenpäin aina jollakin osa-alueella. Rata- ja
karttavaliokunnan työsarka lienee kilpailun työläämpiä ja kaikista vastuullisin. Jonot ravintoloissa tai
kylmä vesi pesulla unohtunee aikoinaan, mutta koodivirhe tai jokin muu ratkaiseva virhe ratapuolella
tuhoaisi koko kisan. Mikään ei pitäisi olla mahdollista, mutta silti kaikkea voi sattua.

Tietotekniikkaa on käytetty ratapuolella apuna jo 1990-luvun alusta alkaen. Silti työskentelyssä oli ja
lienee edelleen paljon työlästä ja riskialtista käsityötä, jota pyritään koko ajan vähentämään atk:n avulla.
Hiisi-Jukolassa harpattiin eteenpäin joukkuepussituksen työvaiheissa. Aikaisemmin usean ihmisen
yhteistyönä suoritettu karttojen seulonta hajonnoittain ja joukkuenumerointi karttojen taakse tussilla
kirjoittaen tehtiin nyt A3-kirjoittimella kartan taakse suoraan tiedostosta, joka oli muodostettu
aikaisemmin joukkueille laadituista hajontataulukoista. Samalla voitiin, tulostimen tahdilla,
silmämääräisesti tarkastaa karttojen ja rata-painatuksen kohdistus, värit ja muu ulkoasu. 12000 kartan
joukkoon tulee aina joku epäonnistunut yksilö, jopa blanco-kartta on mahdollinen!
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                   26

Tämä Jukolan ratamestarityön vaativin, riskialttein ja ehkä raskain työvaihe innovoitiin ensimmäistä
kertaa toden teolla nykyaikaista tietotekniikkaa hyödyntäväksi. Ilman tätä uutta konseptia ei olisi
uskallettu laatia niin paljon hajontaa kuin nyt tarjolla oli ja josta tämän Jukolan radat viime kädessä
muistetaan. Entisenkaltaiset virhealttiit ihmistyövaiheet hajontalistojen lukemisineen ja tarrojen
liimaamisineen saatiin eliminoiduiksi. Oma lukunsa oli erittäin huomattava, lähes viisinkertainen,
ajansäästö aikaisempaan verrattuna. Ihan riittävästi töitä oli vieläkin!

Radat ovat laaditut jo reilut kymmenen vuotta rataohjelmien avulla. Ratamestarin tulisi itse hallita näiden
ohjelmien käyttö, koska niiden avulla suunnittelutyö muuttuu työskentelyn kuluessa lopullisiksi radoiksi.
Lisäksi jos joku muu siirtää atk:lle ratamestarin suunnitelmia, on riski tulla väärin ymmärretyksi ja
seurauksena voi olla virheitä, jotka huomataan vasta kilpailussa. Hajontojen jakaminen eri joukkueille on
sitten jo toinen juttu. Ratamestarin ei tarvitse olla matemaatikko, riittää kun organisaatiosta löytyy joku
sellainen, joka toteuttaa suunnitelmien mukaisen hajonnan ja laatii sen tiedostoksi karttatulostusta
varten.

Ratojen laadinnan vaiheet

Ratamestarin tavoitteena on laatia kulloinkin käytettävissä olevaan maastoon maksimaalisen haastavat
radat. Radat voi laatia aika pitkälle huippujen ehdoilla, koska loppupää saa nauttia matkan varrella
aiempien menneiden jäljistä, jotka helpottavat oleellisesti heidän etenemistään sekä fyysisesti että
taidollisesti.

Jo hakuvaiheessa oli ympäristöviranomaisilta selvitetty suojelu- ja kulkurajoituksia vaativat kohteet sekä
hankittu luvat tärkeimmiltä maanomistajilta sekä metsästysseuroilta. Myöntämisen jälkeen maaston
tuntijoiden kanssa selvitettiin arvokkaat luontokohteet, kasvit ja eläimistö sekä riistaihmisten kanssa
hirvieläinten vasomis- ja oleskelualueet. Näiden perusteella määriteltiin kielto- sekä riistan suoja- ja
väistöalueet ja tehtiin ns. teemakartta – malli jäljempänä.

Työ alkoi neitseellisestä maastosta johtuen peruskartan avulla, joka saattaisi olla vallan mainio
alkusuunnittelun väline myös aikaisemmin kartoitettuihin maastoihin. Maastokäyntien jälkeen oli arviot
kilometrivauhdista miesten, naisten ja kuntoilijoiden osalta. Näitä ja teemakarttaa hyväksikäyttäen
laadittiin ”käytävät” kullekin osuudelle sopivan pituisina ja siten, että alueen maaston kuormitus olisi
tasaista. Jokaiselle osuudelle tuli kuitenkin löytyä myös niitä vaativimpia maastonosia. Herkän
kallioluonnon vuoksi ratatyöskentely oli diplomaattista taiteilua koko prosessin ajan. Tässä vaiheessa,
kun edes stereokarttaa ei ollut, ei rastipisteistä tarvinnut välittää.

Kun stereokartan sai pari vuotta ennen kisaa tiedostona koneelle, suunnittelutyö helpottui matkan
mittauksen siirtyessä tietokoneen harteille. Alkoi hajontojen sorvaaminen siten, että eri hajontojen
väliset matka- ja aikaerot supistettiin mahdollisimman pieniksi. Jossain kohdassa eroja saattoi olla
maaston ja rastipisteiden vuoksi melko paljonkin, mutta seuraavassa hajontakohdassa pyrittiin tilanne
kääntämään toisin päin. Pisimmilläkin osuuksilla koko matkalla ero oli vain 100–200 m, joka takaa
tasapuolisuuden ja sen ettei kenenkään pitäisi jäädä hitaampien taakse. Tämä on erittäin tärkeää
erittäinkin 3 ensimmäisellä osuudella, jolloin kunkin hajontaryhmänkin tulee olla muutaman sekunnin
tarkkuudella saman kestoisia.

Tässä vaiheessa suunniteltiin kaikki hajonnoissa käytetyt tehokeinot: hajontaviuhka levitettynä ja hyvin
suppeana, pitkittäisenä ja poikittaisena sekä siltä väliltä. Hajonnat menivät usein keskenään ristiin ja
yleensä vielä peitteisellä, pienipiirteisellä tai rinnealueilla. Jossain kohdassa rastit olivat kaukana
toisistaan ja jossain kumpareikkoisella, vähän näkyvyyttä sisältävässä maastonkohdassa hyvin lähellä
toisiaan.

Radat saivat lopullisen muotonsa, kun päästiin valitsemaan rastipisteitä kartan valmistumisen tahdissa.
Rastipisteiden varmistuessa kartantekijä Martti Kemppi kiersi vielä kaikki 123 rastipistettä läpi tarkistaen
niiden kohdalta kartoituksen.

Urakan loppuessa

Hiisi-Jukola sai kartasta, radoista ja hajonnoista erittäin myönteistä palautetta. Koska hienoja kilpailuja
upeissa maastoissa on nähty aikaisemminkin, sen voisi analysoida siten, että nyt lienee suurelta osin
ollut kyse ennakkoasenteiden reilusta ylittämisestä. Odotukset olivat ainakin huippusuunnistajilla, että
kilpailu käydään helpossa maastossa juoksukilpailuna pitkissä letkoissa ja loppusuoralle saapuu
kymmeniä joukkueita yhtä aikaa. Kun tilanne kääntyykin psykologisesti päälaelleen, se on järjestäjille
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                    27

herkullinen.

Ratahajonnoista voi tiivistää vielä sen, että se ei ole itsetarkoitus, vaan apuväline, jolla pakotetaan yhä
kovempitasoiset kilpailijat omiin suunnistussuorituksiinsa. Kun eri hajontojen väliset matka- ja aikaerot
supistettiin mahdollisimman pieniksi, yhtä taitavat ja samankuntoiset juoksijat saattoivat tulla
loppuviitoitukselle yhtäaikaisesti. Hiisi-Jukolassa tässä tehtävässä onnistuttiin molemmissa viesteissä
yli odotusten. Siitä parhaimpana osoituksena olivat ne lukemattomat kiitollisuutta huokuvat
kädenpuristukset tutuilta ja puolitutuilta kilpakavereilta. Niihin kaikkiin sisältyi suurta tunnetta
suunnistuselämyksestä, joka heille oli tarjottu, riippumatta siitä oliko langennut virheisiin vai ei! Yleensä
erinomaisesta kilpailusta kommenttina on vain ”ihan hyvä”, mutta nyt ennakko-odotukset eivät
luvanneet Jukolasta mitään erikoista ja kaikki yllättyivät kilpailun asettamasta vaativuudesta ja kaikkien
aikojen kovimmasta hajonnasta!

Aikaa arvioin tehtävään lähes 4 vuoden aikana kuluneen kaikkiaan lähes 1000 tuntia ja apulaisilta
rastien rakentamisiin ym. noin 500 tuntia lisää. Jos aikaa olisi, voisin ruveta tehtävään vaikka uudelleen.
Vaikka työtä on paljon, kokemus oli hyvin myönteinen, mutta mielellään tämän hienon kokemuksen suo
toisillekin.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                           28




Päätoimihenkilöt 1989 –

Jukolan kilpailunjohtajat ja ratamestarit

Vuosi Paikkakunta                 Järjestäjät             Kilpailujohtaja     Ratamestari
1989 Joutseno, Myllymäki          JoKu, LappRi            Hannu               Markku Pietikäinen, Ari Torniainen (V)
                                                          Mutikainen
1990 Juva, Koikkala               JuvU                    Heikki              Juhani Sihvonen
                                                          Laukkanen
1991 Vimpeli, Lakeaharju          AlajA, KauWi, LappVe,   Tapio Salo          Vesa Tammisto
                                  VimpHS
1992   Virolahti, Ravijoki        VeVe                    Markku Seppä        Jorma Sipilä, Ismo Nopanen (V)
1993   Paimio kk                  PR, SauvU               Juhani Harittu      Simo Mannervesi(V), Matti Sipponen(J)
1994   Pelkosenniemi, Pyhä-Luosto KemijU, LapVe           Matti Alajärvi      Esa Turunen
1995   Sipoo kk                   KeU, SV                 Veikko              Rainer Karlsson, Martti Karjanmaa (V)
                                                          Kostiainen
1996 Rautavaara, Harsukankaan     KuoSu, NilsNu, SiiRa    Matti HartikainenJorma Pöyhiä ja Vesa Tiihonen, Hannu
     lentok.                                                               Kankkunen (V)
1997 Jyväskylä, Killerjärvi       S-101                   Esko Junttila    Kari Häkkinen, Pasi Liuha
1998 Siuntio, Svartbäck           HiKi                    Matti Pekki      Jari Tepponen, Arvo Paulin
1999 Eurajoki, Rikantila          EKU, EuVe, KiukU        Ilkka Koota      Mika Ruuhiala, Esa Helin (V)
2000 Liperi, Pärnävaara           KR                      Pertti Ahtiainen Börje Vartiainen, Pentti Hassinen (V)
2001 Jurva, Tainuskylä            RaJu, SuJu              Keijo Jylhä      Erkki Tamminen, Reima Katajamäki (V)
2002 Asikkala, Vesivehmaan        AR, LS-37               Heino Avikainen Jouko Heinonen, Esko Jokinen (J), Pekka
     lentok.                                                               Nieminen (V)
2003 Sulkava keskusta             JuvU, ORa, SU-41        Mauri Ralli      Juhani Sihvonen (J), Vesa Hienonen (V)
2004 Jämin lentokenttä            IkNV, KanSu             Olavi Rajala     Pentti Hämäläinen (J)
                                                                           Jukka Pohjonen (V)
2005 Anjalankoski, Sippola        SipRa                   Vesa Vainio      Marko Uotinen (J)
                                                                           Jyrki Hyyrynen (V)
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                        29




Valvojat

Vuodesta 1989 –

VuosiPaikkakunta                 Kilpailuvalvoja         Ratavalvoja

1989 Joutseno, Myllymäki         Matti J. Koski          Teuvo Sinkkonen, SimpU

1990 Juva, Koikkala              Matti J. Koski          Taito Väisänen, AnttU

1991 Vimpeli, Lakeaharju         Matti J. Koski          Juhani Pikkarainen, RaJu

1992 Virolahti, Ravijoki         Matti J. Koski          Lauri Helminen, KyS

1993 Paimio kk                   Matti J. Koski          Juhani Jokinen, MaMa

1994 Pelkosenniemi, Pyhä-Luosto Matti J. Koski           Antero Karvinen, OHS

1995 Sipoo kk                    Matti J. Koski          Arvo Kantola, RR

1996 Rautavaara, Harsukangas     Matti J. Koski          Tapio Reijula, Mesik

1997 Jyväskylä, Killerjärvi      Pekka Nikulainen, TuS   Raimo Hernesmaa, RastiE4

1998 Siuntio, Svartbäck          Pekka Nikulainen        Risto Nuuros, SuSi

1999 Eurajoki, Rikantila         Pekka Nikulainen        Seppo Kuusisto, RaLu

2000 Liperi, Pärnävaara          Pekka Nikulainen        Jarmo Tonder, RuSu

2001 Jurva, Tainuskylä           Arvo Kantola, RR        Harri Laine, KauKa

2002 Asikkala, Vesivehmaa        Arvo Kantola            Reijo Pitkänen, RaRe

2003 Sulkava                     Arvo Kantola            Juha Kettunen, SaSu

2004 Jämijärvi,Jämi              Arvo Kantola            Markku Joensuu, LLL

2005 Anjalankoski, Sippola       Arvo Kantola            Seppo Kuikko, VeVe
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                          30



Suojelijat

Vuodesta 1989 –


VuosiPaikkakunta                Suojelija

1989 Joutseno, Myllymäki        Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraalimaj. Matti Autio

1990 Juva, Koikkala             Ulkoasiainneuvos Erkki Liikanen

1991 Vimpeli, Lakeaharju        Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola

1992 Virolahti, Ravijoki        Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutn. Gustav Hägglund

1993 Paimio kk                  Masa-Yards Oyn toimitusjohtaja Martin Saarikangas

1994 Pelkosenniemi, Pyhä-LuostoPuolustusministeri Elisabeth Rehn

1995 Sipoo kk                   EU-suurlähettiläs Antti Satuli

1996 Rautavaara, Harsukangas    Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Takala

1997 Jyväskylä, Killerjärvi     Opetusministeriön kansliapäällikkö Vilho Hirvi

1998 Siuntio, Svartbäck         UPM-Kymmene Oyjn toimitusjohtaja Juha Niemelä

1999 Eurajoki, Rikantila        UPM-Kymmenen hall. pj., vuorineuvos Tauno Matomäki

2000 Liperi, Pärnävaara         Europarlamentaarikko Ari Vatanen

2001 Jurva, Tainuskylä          Nokian pääjohtaja Jorma Ollila

2002 Asikkala, Vesivehmaa       Partekin konsernijohtaja Christoffer Taxell

2003 Sulkava                    Toimitusjohtaja Juha Niemelä, UPM-Kymmene Oyj

2004 Jämijärvi, Jämi            Kenraaliluutnantti Esa Tarvainen, Puolusvoimien henkilöstöpäällikkö

2005 Anjalankoski               Tasavallan presidentti Tarja Halonen
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                       31



Lukujen kertomaa
maratontilastot

Jukolan Viestin maratontilasto 1949-

Kiertopalkintosääntöjen mukaiset kokonaispisteet vuodesta 1949 sekä seuran saavuttamat voitot ja
sijoitukset sijaluvuille 1-5


                                           Sijoittunut
     Sija                   Seura             1-15       Voitot       Pisteet
1           Helsingin Suunnistajat                  26            8        378
2           Asikkalan Raikas                        22            4        286
3           Tampereen Pyrintö                       28            3        249
4           Angelniemen Ankkuri                     22            1        242
5           IK Örnen, Helsinki                      17            2        230
6           Halden SK, NOR                          15            5        223
7           Turun Suunnistajat                      16            3        221
8           Liedon Parma                            14            3        193
9           IFK Södertälje, SWE                     15            2        186
10          Kalevan Rasti, Joensuu                  15            2        174
11          Bäkkelagets SK, NOR                     12            3        158
12          NTHI, NOR                               10            3        157
13          IF Sibbo-Vargarna                       13            0        133
14          Ikaalisten Nouseva Voima                21            0        130
15          OK Ravinen, SWE                          9            2        128
16          KooVee, Tampere                         11            1        118
17          Järvenpään Palo                         10            1        108
18          Rajamäen Rykmentti                      10            0         98
19          Ockelbo OK, SWE                          7            0         96
20          XYZ, Helsinki                            9            1         95
21          Delta                                    8            0         93
22          IK Hakarpspojkarna, SWE                 11            1         86
23          Almby IK, SWE                            6            3         85
            Kouvolan Rasti -72                       9            0         85
            Lahden Suunnistajat -37                  9            0         85
26          Hämeenlinnan Tarmo                       9            0         83
27          Hämeenlinnan Suunnistajat                7            1         81
            IFK Göteborg, SWE                       10            0         81
29          Hyvinkään Tahko                         11            0         80
30          Keravan Urheilijat                      10            0         73
            IF Femman, Mustasaari                   10            0         73
32          IF Brahe, Pietarsaari                   10            0         68
33          Vehkalahden Veikot                       8            1         67
            Tampereen Poliisi-Urheilijat             6            1         67
35          Kangasalan Kisa                          8            0         66
            SK-Pohjantähti                           7            0         66
            Pargas IF                                8            0         63
38          Gamlakarleby IF, Kokkola                 6            0         63
39          Nydalens SK, NOR                         7            0         60
40          Helsingin NMKY                           9            0         59
            Turun Metsänkävijät                      7            0         59
42          Stora Tuna IK, SWE                       8            0         58
43          Iisu, Ii                                 7            0         58
44          IF Sturla, NOR                           6            0         58
45          Esbo IF                                  6            0         57
            Vaajakosken Terä                         5            0         57
            Alavuden Urheilijat                      4            1         56
48          Sundsvalls OK, SWE                       7            0         54
            Eräpirkat, Mänttä                        6            0         53
50          Kankaantaan Kisa, Nokia                  6            0         53
51          Tampereen Yritys                         5            1         52
52          Järfälla OK, SWE                         5            0         48
            Helsingin IFK                            6            0         45
54          Gustavsbergs IF, SWE                     3            1         44
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                              32

          Joutsenon Kullervo                 7   0   44
56        MalungsOK Skogsmårdarna, SWE       5   0   43
57        Helsingin Toverit                  4   0   43
58        IF Kraft, Närpiö                   3   0   41
          Tullinge SK, SWE                   5   0   39
60        Ludvika OK, SWE                    3   0   39
61        Lyn, NOR                           2   1   37
          Hiidenkiertäjät, Lohja             3   1   35
          IFK Lidingö SOK, SWE               6   0   35
          Kymin Suunnistajat                 5   0   35
          OK Tyr, SWE                        5   0   35
66        Helsingin Poliisi-Voimailijat      3   0   35
          Rastikarhut, Pori                  6   0   34
68        Akilles OK, Porvoo                 5   0   34
69        IFK Hedemora, SWE                  2   1   33
70        Kouvolan Urheilijat 5              5   0   32
          OK Orion, SWE                      5   0   32
          Hagaby GoIF, SWE                   4   0   32
          Espoon Suunta                      4   0   32
74        IF Goterna, SWE                    3   0   29
75        SoIK Hellas, SWE                   3   0   28
76        Paimion Rasti                      6   0   27
          Pihkaniskat, Vantaa                5   0   27
          Kangasniemen Urheilijat            3   0   27
79        OK Kolmården, SWE                  2   0   27
          Anttolan Urheilijat                4   0   26
          Oulun Tarmo                        3   0   26
          OK 77, Kauniainen                  3   0   26
83        Kristiansand OK, NOR               4   0   25
84        Södertälje Nykvarn Orienter, SWE   3   0   24
          Turebergs IF, SWE                  2   0   24
          Kankaanpään Urh./Suunn.            4   0   23
87        OK Järven, Tammisaari              4   0   23
88        Skogsluffarnas OK, SWE             3   0   23
          Leksands OK, SWE                   5   0   22
          Kangasniemen Kalske                4   0   21
          Suunta 101, Jyväskylä              3   0   21
          Farum-Tisvilde OK, DEN             3   0   21
          Rasti-Lukko, Rauma                 2   0   21
94        Rehns BK, SWE                      2   0   21
95        Ikaalisten Urheilijat              1   0   20
          Utin Haukat                        4   0   19
          Eräkärpät, Helsinki                3   0   19
          Suunta Sepot, Vammala              3   0   19
99        Saarijärven Pullistus              2   0   19
          Trollhättans SOK, SWE              3   0   17
          Imatran Suunnistajat               2   0   17
102       Sippolan Kunto                     2   0   17
          Tapanilan Erä, Helsinki            4   0   16
          Suomusjärven Sisu                  3   0   16
          IF Thor, SWE                       2   0   16
106       Puolustusvoimat                    2   0   16
          Lappeen Riento                     4   0   15
108       Maarian Mahti                      2   0   15
109       Majornas IK, SWE                   3   0   12
          Eskilstuna OK, SWE                 2   0   12
          Tampereen Suunnistajat             2   0   12
          Boxholma OK, SWE                   1   0   12
          Flaggtreff OL, NOR                 1   0   12
114       Mynämäen Suunnistajat              2   0   11
          Suomussalmen Rasti                 1   0   11
116       Ringsaker O-Lag, NOR               2   0   10
          OK Österåker, SWE                  2   0   10
          Grankulla IFK                      1   0   10
          OK Malmia, SWE                     1   0   10
          Fredrikstads SK, NOR               1   0   10
121       IFK Österåker, SWE                 1   0    9
          Kokkolan Suunnistajat              1   0    9
          Lappeenrannan Hiihtäjät            1   0    9
          Loten OL, NOR                      1   0    9
          Rasti-Kurikka                      1   0    9
          Stord-Norway, NOR                  1   0    9
          Viipurin Reipas, Lahti             1   0    9
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                         33

          Kangasala SK                   1   0   9
          Södertälje Orienteering, SWE   1   0   9
130       Kuopion Suunnistajat           3   0   8
          Jyväskylän Kenttäurheilijat    2   0   8
          IFK Mora, SWE                  1   0   8
          Jämsänkosken Retki-Veikot      1   0   8
          Kaustisen Pohjan-Veikot        1   0   8
          OK Fyrismalm, SWE              1   0   8
          Salon Viesti                   1   0   8
          OK Linne, SWE                  1   0   8
138       Gävle OK, SWE                  3   0   7
          Mesikämmenet, Helsinki         2   0   7
          Bottnaryds IF, SWE             2   0   7
          Lounais-Hämeen Rasti, Forssa   1   0   7
          Närpes OK                      1   0   7
          OK Kåre, SWE                   1   0   7
144       Vakka-Rasti, Uusikaupunki      2   0   6
          Kauhajoen Karhu                1   0   6
          Kovands IF, SWE                1   0   6
          Mikkelin Suunnistajat          1   0   6
          Rasti-Vihti                    1   0   6
          Riihimäen Suunnistajat         1   0   6
          Vaasan Suunnistajat            1   0   6
151       MS Parma                       2   0   5
          Ounasvaaran Hiihtoseura        1   0   5
          Ronneby OK, SWE                1   0   5
          Väsby OK, SWE                  1   0   5
155       Täby OK, SWE                   1   0   4
          Hirvet, Helsinki               1   0   4
          Karkkilan Pojat                1   0   4
          Kemin kunnan Urheilijat -52    1   0   4
          Lovisa Tor                     1   0   4
          OK Roslagen, SWE               1   0   4
          Piikkiön Kehitys               1   0   4
          Rotebro IS, SWE                1   0   4
163       Avesta OK, SWE                 1   0   3
          Lahden Hiihtoseura             1   0   3
          Linköpings OK, SWE             1   0   3
          Malmby IF, SWE                 1   0   3
          OK Hammaren, SWE               1   0   3
          OK Moss, NOR                   1   0   3
          Orimattilan Jymy               1   0   3
          Virolahden Sampo               1   0   3
171       Eiker OL, NOR                  1   0   2
          Ruokolahden Suunnistajat       1   0   2
          Södertälje IF, SWE             1   0   2
          Tuomarilan Urheilijat, Espoo   1   0   2
175       Hiisirasti, Satakunta          1   0   2
          Kuusankosken Urheiluseura      1   0   1
          Drumsö IK, Helsinki            1   0   1
          Enebybergs IF, SWE             1   0   1
          Enäjärven Urheilijat           1   0   1
          Hauhon Sisu                    1   0   1
          Helsingin Kisa-Toverit         1   0   1
          Nokian Urheilijat              1   0   1
          OK Hedströmmen, SWE            1   0   1
184       Olavin Rasti, Savonlinna       1   0   1
185       Pitäjänmäen Tarmo, Helsinki    1   0   1
          Göteborg Majorna OK, SWE       1   0   1
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                       34




Venlojen viestin maratontilasto 1978-

Kiertopalkintosääntöjen mukaiset kokonaispisteet vuodesta 1978 sekä seuran saavuttamat voitot ja
sijoitukset sijaluvuille 1-5


                                          Sijoittunut
Sija   Seura                              1-15           Voitot Pisteet
1      Bäkkelagets SK, NOR                              19     3    248
2      Liedon Parma                                     18     3    239
3      Halden Skiklubb, NOR                             18     3    231
4      Tampereen Pyrintö                                21     3    230
5      Stora Tuna IK, SWE                               13     3    174
6      Rastikarhut, Pori                                13     1    145
7      Kalevan Rasti, Joensuu                           13     2    140
8      IFK Södertälje, SWE                               9     2    131
9      OK Ravinen, SWE                                  12     0    115
10     OK Hedströmmen, SWE                               7     1     92
11     Angelniemen Ankkuri                               6     1     89
12     Tullinge SK, SWE                                 10     0     85
13     Sundsvalls OK, SWE                               13     0     84
14     Turun Suunnistajat                                6     0     82
15     Almby IK, SWE                                     7     1     81
16     Pargas IF                                        11     0     79
17     NTHI-NTNUI, NOR                                   6     0     76
18     Helsingin NMKY                                    5     1     75
19     Nydalens SK, NOR                                  8     0     74
20     Ulricehamns OK, SWE                               5     2     66
21     Helsingin Suunnistajat                           11     0     63
       Domnarvets GoIF, SWE                              6     0     63
23     Romerikslagets SK, NOR                            5     0     54
24     Vakka-Rasti, Uusikaupunki                         5     0     47
25     Ikaalisten Nouseva Voima                          6     0     46
26     Hiidenkiertäjät, Lohja                            3     1     43
27     OK 77, Kauniainen                                 6     0     42
28     Lahden Suunnistajat -37                           7     0     39
       Hämeenlinnan Suunnistajat                         6     0     39
       OK Orion, SWE                                     5     0     39
31     IK Hakarpspojkarna, SWE                           6     0     34
32     Sippurasti, Anjalankoski                          3     1     32
33     Västerås OK, SWE                                  2     0     31
34     Fredrikstad SK, SWE                               4     0     29
35     IFK Lidingö, SWE                                  5     0     26
36     Leksands IF, SWE                                  5     0     25
37     Hellas, SWE                                       2     0     22
38     Älvsdalens IF, SWE                                3     0     21
       Leppävaaran Sisu, Espoo                           2     0     21
40     Avesta OK, SWE                                    4     0     20
       Lynx, Kirkkonummi                                 4     0     20
       Kangasalan Kisa                                   2     0     20
       Lyn, NOR                                          1     0     20
44     Enebybergs IF, SWE                                3     0     19
       Säffle OK, SWE                                    2     0     19
46     IL Skrim, NOR                                     2     0     18
       Malmby IF, SWE                                    2     0     18
       Asikkalan Raikas                                  2     0     18
49     Järvenpään Palo                                   5     0     17
       Rajamäen Rykmentti                                4     0     17
       Södertälje Nykvarn Orienter, SWE                  3     0     17
52     Eidsvoll OL, NOR                                  2     0     16
       Pan Kristianstad, SWE                             2     0     16
54     Oulun Suunnistajat                                2     0     15
       FET Orienteringslag, NOR                          1     0     15
       Mesikämmenet, Helsinki                            1     0     15
       Växjö OK, SWE                                     1     0     15
58     OK Måsen, SWE                                     2     0     14
       Järfälla OK, SWE                                  2     0     14
60     OK Tyr, SWE                                       4     0     13
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                 35

      Ok Linne, SWE             4   0   13
      Pihkaniskat, Vantaa       2   0   13
63    Keravan Urheilijat        1   0   12
      Storviks IF, SWE          1   0   12
65    IF Thor, SWE              3   0   11
      IK Jarl, SWE              1   0   11
67    OL Trollelg, NOR          1   0   10
68    Ounasvaaran Hiihtoseura   1   0    9
69    NTNUI, NOR                2   0    8
      Gjerdum OL, NOR           1   0    8
      IF Sturla, NOR            1   0    8
      IL Heming, NOR            1   0    8
      Suonenjoen Vasama         1   0    8
      IL Tyrving, NOR           1   0    8
75    Linköpings OK, SWE        3   0    7
      Loviisan Tor              1   0    7
      OK Tisaren, SWE           1   0    7
78    Espoon Suunta             3   0    6
      Saarijärven Pullistus     1   0    6
      Viitasaaren Suunta        1   0    6
81    OK Kåre, SWE              2   0    5
      Alfta Ösa OK, SWE         1   0    5
      Heinolan Isku             1   0    5
83    OK Fryksdalen, SWE        1   0    4
      Ronneby OK, SWE           1   0    4
86    Imatran Suunnistajat      1   0    3
      Ludvika OK, SWE           1   0    3
      O -52, NOR                1   0    3
      OK Pan, SWE               1   0    3
      Suunta Sepot, Vammala     1   0    3
91    GoIF Tjälve, SWE          1   0    2
      Hagaby GoIF, SWE          1   0    2
      OK Hällen, SWE            1   0    2
      Suunta 101, Jyväskylä     1   0    2
95    IFK Mora, SWE             1   0    1
      Rasti-Lukko, Rauma        1   0    1
      Paimion Rasti             1   0    1
      Kankaantaan Kisa, Nokia   1        1
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                              36




Ratatilastot 1981-

Jukola
Vuosi Paikkakunta Ratapituus, Rasteja Nousua Osuus, Osuus, Voittoaika, Voittoaika min/km   Ero Joukkueet, Kilpailijoita
                          km              m pisin lyhin       arvioitu                            Jukola     yhteensä
                                                       km
      Hyvinkää,
1981                     74,6      95   2820   15,5    7,5   08:20:00 10:26:33 08:23 02:06:33         753        5 271
      Kytäjä
      Liperi,
1982                     78,5    117    2960   15,0    8,0   08:30:00 08:52:16 06:46 22:16            728        5 096
      Pärnävaara
      Valkeala,
1983                     80,6      99   2735   15,5    8,0   08:16:00 08:11:04 06:05 -04:56           807        5 649
      Selänpää
1984 Vierumäki           80,5      86   3180   14,2    8,2   08:44:00 09:10:40 06:50 26:40            920        6 440
      Laitila,
1985                     88,9    106    1680   17,1    8,5   08:37:00 08:41:37 05:52 04:37            937        6 559
      Tulejärvi
      Tampere,
1986                     78,9      99   4090   14,3    7,8   08:49:00 08:27:18 06:25 -21:42           991        6 937
      Kaanaa
      Hollolan
1987                     76,9    105    2495   14,9    7,1   08:47:00 07:57:28 06:12 -49:32         1 052        7 364
      lentokenttä
      Pudasjärvi,
1988                     82,0    112    3700   15,4    8,4   08:43:00 08:44:40 06:23 01:40            976        6 832
      Isosyöte
      Joutseno,
1989                     79,6    109    3369   16,0    7,9   08:15:00 08:59:38 06:46 44:38          1 067        7 469
      Myllymäki
1990 Juva, Koikkala      78,9      97   3870   14,7    7,2   08:30:00 08:38:27 06:34 08:27          1 109        7 763
      Vimpeli,
1991                     74,5    101    2200   14,6    7,6   07:10:00 07:17:52 05:52 07:52          1 144        8 008
      Lakeaharju
      Virolahti,
1992                     80,0    113    2000   14,5    8,3   07:58:00 08:04:21 06:03 06:21          1 131        7 917
      Ravijoki
1993 Paimio kk           81,4    120    2290   15,0    8,3   07:56:00 07:55:42 05:50 -00:18         1 051        7 357
1994 Pyhä-Luosto         82,1    120    2035   16,5    8,8   07:11:00 07:04:56 05:10 -06:04           982        6 874
1995 Sipoo kk            75,2    133    3310   14,1    8,0   08:35:00 08:56:54 07:08 21:54          1 107        7 749
1996 Rautavaara          83,4    120    2410   16,2    8,7   07:40:56 07:49:37 05:37 08:41          1 072        7 504
      Jyväskylä,
1997                     77,0    128    2030   14,7    6,4   07:44:00 08:04:46 06:17 20:46          1 194        8 358
      Killeri
      Siuntio,
1998                     70,6    133    2585   13,1    6,6   08:07:00 08:09:36 06:56 02:36          1 242        8 694
      Svartbäck
      Eurajoki,
1999                     85,0    144    1415   15,7    8,7   07:47:00 07:40:10 05:24 -06:50         1 222        8 554
      Rikantila
      Liperi,
2000                     85,2    157    3580   15,9    8,4   08:27:00 08:21:11 05:52 -05:49         1 163        8 141
      Pärnävaara
      Jurva,
2001                     76,7    108    1425   14,7    7,3   07:08:00 07:28:12 05:50 20:12          1 190        8 330
      Tainuskylä
      Asikkala,
2002                     71,5    155    2120   14,2    6,3   07:27:00 07:47:37 06:32 20:37          1 264        8 848
      Vesivehmaa
2003 Sulkava kk          74,6    149    2260   14,5    6,6   07:56:00 07:35:48 06:06 -20:12         1 227        8 589
      Jämijärvi,
2004                     86,7    176    1290   15,6    8,4   07:14:00 06:51:51 04:45 -22:09         1 310        9 170
      Jämi
      Anjalankoski,
2005                     78,8    154    2540   15,1    7,5   07:31:00 07:41:17 05:51 10:17          1 331        9 317
      Sippola
      Keskiarvo, 10
96-05                    79,0 142,4 2166,5     15,0    7,5   07:42:12 07:45:01       5:55 02:49      1222        8 551
      v.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                           37




Venlat

Vuosi      PaikkakuntaRatapituus,Rasteja NousuaOsuus, Osuus,Voittoaika,    Voitto-min/km EroJoukkueet, Kilpailijoita
                              km             m pisin Lyhin km arvioitu        aika              Venla     yhteensä
1981 Hyvinkää, Kytäjä        23,8     37    790   7,7      4,6 03:11:00   03:30:39 08:51 19:39    271         1 084
1982 Liperi, Pärnävaara      24,8     40   1100   7,2      5,2 03:10:00   03:10:37 07:41 00:37    237           948
1983 Valkeala, Selänpää      24,4     41    775   7,0      5,4 03:00:00   02:54:29 07:09 -05:31   310         1 240
1984 Vierumäki               27,6     34    680   7,6      6,1 03:06:00   03:21:48 07:18 15:48    371         1 484
1985 Laitila, Tulejärvi      26,6     35    500   6,8      5,7 02:49:00   02:46:19 06:15 -02:41   403         1 612
1986 Tampere, Kaanaa         26,8     37    535   8,0      5,1 03:17:00   03:17:49 07:22 00:49    441         1 764
      Hollolan
1987                         25,1     44    740   7,6      5,2 03:14:00   02:59:22   07:08 -14:38   476        1 904
      lentokenttä
      Pudasjärvi,
1988                         25,5     44   1300   8,1      5,4 03:26:00   03:26:55   08:06 00:55    423        1 692
      Isosyöte
      Joutseno,
1989                         26,9     47   1000   8,2      5,8 03:13:00   03:26:06   07:39 13:06    519        2 076
      Myllymäki
1990 Juva, Koikkala          25,7     42    970   7,8      5,4 03:13:00   03:15:17   07:35 02:17    573        2 292
      Vimpeli,
1991                         28,8     47    800   8,3      6,0 03:15:00   03:32:07   07:21 17:07    543        2 172
      Lakeaharju
1992 Virolahti, Ravijoki     27,7     46    720   8,6      5,6 03:15:00   03:12:05   06:56 -02:55   578        2 312
1993 Paimio kk               27,7     50    750   8,7      5,6 03:17:00   03:00:00   06:29 -17:00   545        2 180
1994 Pyhä-Luosto             29,0     52    580   8,6      5,7 02:57:00   02:56:32   06:05 -00:28   486        1 944
1995 Sipoo kk                26,8     63   1000   8,2      5,5 03:20:00   03:19:48   07:27 -00:12   597        2 388
1996 Rautavaara              31,1     58   1065   9,2      6,0 03:15:20   03:01:54   05:50 -13:26   557        2 228
1997 Jyväskylä, Killeri      23,8     60    650   7,4      4,7 02:56:00   02:47:32   07:02 -08:28   666        2 664
1998 Siuntio, Svartbäck      24,0     41    675   7,7      4,6 02:47:00   02:51:30   07:08 04:30    683        2 732
1999 Eurajoki, Rikantila     28,7     60    560   8,8      6.0 03:04:00   03:06:32   06:29 02:32    689        2 756
2000 Liperi, Pärnävaara      27,8     55   1100   7,7      6,4 03:17:00   03:08:20   06:46 -08:40   656        2 624
2001 Jurva Tainuskylä        28,3     46    515   8,2      6,1 02:55:00   03:08:27   06:39 13:27    709        2 836
      Asikkala,
2002                         25,2     60    700   8,0      5,4 03:03:00   03:00:50   07:10 -02:10   764        3 056
      Vesivehmaa
2003 Sulkava kk              21,7     59    725   6,6      4,9 02:40:00   02:33:16   07:03 -06:44   728        2 912
2004 Jämijärvi, Jämi         30,2     68    380   8,5      6,3 02:36:00   02:26:19   04:51 -09:41   810        3 240
      Anjalankoski,
2005                         24,3     58    670   7,8      5,1 02:41:00   02:37:36   06:29 -03:41   841        3 364
      Sippola
96-05 Keskiarvo, 10 v.       26,5 56,5 704,0      8,0      5,0 02:55:26   02:52:14 06:33-03:14      710        2 841
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                              38


Osallistujamaat 1990 -

Jukola
Osanottajamäärät käsiohjelman perusteella vuoteen 2002.
Kilpailu         Joukk. Maat FIN     SWE NOR AUS AUT BEL BRA BUL COL CRO CZE DEN EST FRA GBR GER HUN IRL ITA LAT LTU NED POL POR RUS SCO SLO ESP SUI TUR UKR USA
Vuosi            Jukola kpl
                             884     172     51
Juva 1990        1122 7                                                                 11                           2    1                1
                             78,8%   15,3%   4,5%
Kraateri                     933     180     37
                 1163 8                                                             1   7                            2    2                1
1991                         80,2%   15,5%   3,2%
Vehkalahti                   891     184     44
                 1146 9                                                         1   1   10                           6    4                5
1992                         77,7%   16,1%   3,8%
                             904     92      47
Paimio 1993      1059 10                                                            2   3        1                   4    4                1                1
                             85,4%   8,7%    4,4%
Pyhä-Luosto                  866     97      32
                 1004 8                                                             1   4        1                                              1           2
1994                         86,3%   9,7%    3,2%
Kerava                       881     184     42
                 1127 14                                  1                 1   1   2   7    1           1           1                     1        1       3
-Sipoo 1995                  78,2%   16,3%   3,7%
                             902     129     30
Mehtä 1996       1070 8                                                     1           4                            2                     1    1
                             84,3%   12,1%   2,8%
                             977     160     44
Jyväs 1997       1194 8                                                             2   6                                 1                3                        1
                             81,8%   13,4%   3,7%
                             990     188     40
Juhla 1998       1240 11                          1                             1   4   11           1                    1        1       2
                             79,8%   15,2%   3,2%
                             958     192     48
Hiisi 1999       1222 10                                                    1       4   12           1               2                     1                3
                             78,4%   15,7%   3,9%
                             955     147     31
Jukola 2000      1163 10                              1                             8   10           1                                     2    1           7
                             82,1%   12,6%   2,7%
                             956     158     45
Nikkari 2001     1190 13                          1       2                         5   10       2                        1                1    1           4       1
                             80,3%   13,3%   3,8%
Asikkala                     1023    175     41
                 1269 11                                  1                         5   16       2   1                    1                3                1
2002                         80,6%   13,8%   3,2%
Sulkava                      996     159     40
                 1229 11                                                            6   15       1                   2    1                6                1       2
2003                         81,0%   12,9%   3,3%
                             1044    176     59
Jämi 2004        1322 16                          1   1   1                     1   4   15       1   2               5    1                8                1       2
                             79,0%   13,3%   4,5%
                             1055    170     59
Sippu 2005       1356 25                              1   1   1   1   1*1   1       5   18   3   2   1       1   1   11   1    1       1   12           1   6   1   1
                             77,8%   12,5%   4,4%
*1
     Brasilian Military Team 2
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                   39



Venlojen viestin osanottajamaat 1990 -
Kilpailu        lkm.,      FIN     SWE NOR AUS AUT BEL BRA BUL COL CRO CZE DEN EST FRA GBR GER HUN IRL ITA LAT LTU NED POL POR RUS SCO SLO ESP SUI TUR UKR USA
                      Maat
[vuosi]         Venla
                           422     125     33
Juva 1990       588 6                                                           6                          1                   1
                           71,8%   21,3%   5,6%
                           421     110     23
Kraateri 1991   567 8                                                       1   6                          2   3               1
                           19,4%   4,1%    1,1%
Vehkalahti                 411     132     26
                592 8                                                       1   11                         4   3               4
1992                       69,4%   22,3%   4,4%
                           447     63      28
Paimio 1993     554 10                                                      3   3        1                 3   4               1               1
                           80,7%   11,4%   5,1%
Pyhä-Luosto                414     55      21
                496 8                                                       1   1        1                 2                        1
1994                       83,5%   11,1%   4,2%
Kerava-Sipoo               449     123     27
                612 11                                  1           1   1       4    1                     2                   1               2
1995                       73,4%   20,1%   4,4%
                           434     92      17
Mehtä 1996      550 6                                                           5                          1                   1
                           78,9%   16,7%   3,1%
                           516     113     30
Jyväs 1997      666 6                                                           4                              1               2
                           77,5%   17,0%   4,5%
                           526     119     26
Juhla 1998      683 9                           1                           2   7                          1           1       2
                           76,7%   17,4%   3,8%
                           516     131     28
Hiisi 1999      689 7                                                       3   8                          2           1
                           74,9%   19,0%   4,1%
                           519     106     17
Jukola 2000     656 7                                                       3   7                                      1       3
                           79,1%   16,2%   2,6%
                           556     114     24
Nikkari 2001    709 8                                                       3   6        2                                     3    1
                           78,4%   16,1%   3,4%
Asikkala                   583     120     23
                740 10                          1                           1   7        1   1                                 2               1
2002                       78,8%   16,2%   3,1%
                           586     107     22
Sulkava 2003    729 8                           1                           2   6                          1                   4
                           80,4%   14,7%   3,0%
                           645     115     35
Jämi 2004       814 9                               1                       1   4            1             6                   5
                           79,2%   14,1%   4,3%
                           655     130     38
Sippu 2005      861 15                                      1               1   9    1   1          1      7   2               10          1   3      1
                           76,1%   15,1%   4,4%
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                             40



Jukola - ympäristön uhkako?
Suunnistajat luonnossa
Suunnistuskilpailujen järjestäminen ei perustu jokamiehenoikeuteen vaan siihen tarvitaan
maanomistajan lupa. Suunnistajilla on pitkät perinteet hyvästä yhteistyöstä maanomistajien kanssa.
Suunnistuskilpailujen pitämiseen pyydetään kaikilta kilpailualueen maanomistajalta lupa ja
yhdessä maanomistajan kanssa sovitaan toimenpiteistä, joiden avulla maanomistajan omaisuus
(pellot, taimikot yms.) sekä maaston arat alueet voidaan suojella.
Metsästäjiltä kerätään tietoa maastossa sijaitsevista riistan vasomis- ja oleskelualuista, jotta ne
voidaan sijoittaa ratasuunnitelmien ulkopuolelle. Suurissa tapahtumissa, kuten Jukolan viestissä,
hirvet ja peurat ajetaan pois kilpailumaastosta yhdessä maanomistajien ja metsästysoikeuden
haltijoiden kanssa, mikäli nämä pitävät sitä sitä tarpeellisena.
Luontoharrastajien kanssa tehdään yhteistyötä, jotta mm. harvinaisten kasvien esiintymät,
linnunpesät ja muutoin arat luontokohteet saadaan suojatuiksi. Tarvittaessa alueet merkitään
kilpailukarttaan ja nauhoitetaan maastossa kielletyiksi alueiksi.
Jukolan viestin järjestäminen edellyttää myös paikallisten ympäristöviranomaisten hyväksyntää
järjestelyille. Maastonkäytön lisäksi selvitetään mm. saniteettipalveluiden ja jätehuollon
toimivuus.
Kilpailujärjestäjien perusohjeena on Suomen Suunnistusliiton julkaisema Suunnistuskilpailujen
ympäristöohje, joka on kaikkien saatavilla Suunnistusliiton verkkosivuilta: www.ssl.fi

Luontoselvitykset
Silloin tällöin on esitetty oletuksia ja väitteitä suunnistustapahtumien luontoon jättämistä jäljistä,
jopa vahingoista. Jukolan viestien järjestäjät ovat itse tehneet useasta viestistä selvityksiä
tapahtuman vaikutuksista ja luonnon toipumisesta. Suunnistuskilpailujen vaikutusta
kasvillisuuteen ja eläimiin on tutkittu paljon 1970-luvulta lähtien. Kotimainen merkittävä
ulkopuolinen tutkimus on tehty 3-vuotisena seurantana FIN5-rastiviikon osakilpailusta Vihdin
Salmissa 1988-90 (Jukka Pehkonen - Katariina Vainio-Mattila Suunnistuskilpailun vaikutus
kasvillisuuteen rastipisteiden lähiympäristössä, Loppuraportti 1990). Ruotsissa tehtyjä tutkimuksia
on esitetty mm. Kardell 'Vegetationsslitage i samband med orienteringstävlingar ', Cederlund ym.
'Orienteringtävlingarnas påverkan på älg och rådjur' sekä Sennstam 'Orienteringssportens påverkan
till djurlivet'.

Jukolan viesti ja luonto
Suunnistajilla on pitkät perinteet hyvästä yhteistyöstä maanomistajien, metsästäjien,
luontoharrastajien ja ympäristöviranomaisten kanssa. Suunnistuskilpailujen järjestäminen ei
perustu jokamiehenoikeuteen, vaan Jukolan viestin pitämiseen pyydetään kaikilta kilpailualueen
maanomistajalta lupa ja yhdessä maanomistajan kanssa järjestäjät sopivat toimenpiteistä, joiden
avulla maanomistajan omaisuus (pellot, taimikot yms.) sekä maaston arat alueet voidaan suojella.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                   41

Metsästäjien kanssa vaihdetaan tietoja maastossa sijaitsevista riistan vasomis- ja oleskelualuista,
jotta ne voidaan sijoittaa ratasuunnitelmien ulkopuolelle. Suurissa tapahtumissa, kuten Jukolan
viestissä, hirvet ja peurat ajetaan ennen kilpailua pois kilpailumaastosta yhdessä maanomistajien ja
metsästysoikeuden haltijoiden kanssa, mikäli sitä pidetään tarpeellisena.
Luontoharrastajien kanssa tehdään yhteistyötä kartoitettaessa harvinaisten kasvien esiintymät,
linnunpesät ja muutoin arat luontokohteet. Ratasuunnittelu ohjataan pois herkiltä alueilta ja
tarvittaessa luontokohteet merkitään maastossa ja kartalla kielletyiksi alueiksi. Havaitut lintujen
pesät sekä harvinaiset kasvit ja –esiintymät suojanauhoitetaan.
Jukolan viestin järjestäminen edellyttää myös paikallisten ympäristöviranomaisten hyväksyntää
järjestelyille. Saniteetti- ja ravintopalvelut sekä jätehuolto ovat aina viranomaisvalvonnan piirissä.
Mikäli kilpailualueella on merkittäviä luontokohteita, ollaan myös maastonkäytön osalta
ympäristöviranomaisten kanssa yhteistyössä.
Kilpailujärjestäjien perusohjeena ympäristöasioissa on Suomen Suunnistusliiton julkaisema
Suunnistuskilpailujen ympäristöohje, joka on kaikkien saatavilla liiton verkkosivuilta.
Jukolan viestin ympäristövaikutuksista on tehty useita luontoselvityksiä ja tunnuksena toiminnan
onnistumisen on Jukolan viesti palkittu ympäristöviranomaisten toimesta esimerkillisestä
ympäristön huomioonottamisesta massatapahtumassa.

Luontoselvitykset

Taustaa suunnistuskilpailujen luontoselvityksistä
Silloin tällöin on esitetty oletuksia ja väitteitä suunnistustapahtumien luontoon jättämistä jäljistä,
jopa vahingoista. Jukolan viestien järjestäjät ovat itse tehneet useasta viestistä selvityksiä
tapahtuman vaikutuksista ja luonnon toipumisesta. Suunnistuskilpailujen vaikutusta
kasvillisuuteen ja eläimiin on tutkittu paljon 1970-luvulta lähtien.
Kotimainen merkittävä ulkopuolinen tutkimus on tehty 3-vuotisena seurantana FIN5-rastiviikon
osakilpailusta Vihdin Salmissa 1988-90 (Jukka Pehkonen - Katariina Vainio-Mattila
Suunnistuskilpailun vaikutus kasvillisuuteen rastipisteiden lähiympäristössä, Loppuraportti 1990).
Ruotsissa tehtyjä tutkimuksia on esitetty mm. Kardell 'Vegetationsslitage i samband med
orienteringstävlingar ', Cederlund ym. 'Orienteringtävlingarnas påverkan på älg och rådjur' sekä
Sennstam 'Orienteringssportens påverkan till djurlivet'. Vuonna 2005 Hyytiälän metsäasemalla
tehtiin selvitys suunnistuksen vaikutuksesta taimikoihn.

Jukola 1995 - luontoselvitys
Vuonna 1995 pidetyn Jukolan viestin vaikutuksista tehtiin luontoselvitys. Aloitteen tekijöinä
tutkimuksen suorittamiselle olivat suunnistajat eli Jukolan viestin oikeuksien omistaja
Kaukametsäläiset sekä vuoden 1995 Jukolan viestin järjestäjäseurat Keravan Urheilijat ja Sibbo
Vargarna.
Tutkimuksen yhteenveto:
         kilpailu aiheutti voimakasta mutta suppea-alaista kasvillisuuden ja maaperän kulumista. Sitä näkyi
          välittömästi kilpailun jälkeen noin 0,5%:lla kilpailualueesta (8 km2)
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                      42

         syyskuussa 1995 määrä oli laskenut 0,3%:iin, kesäkuussa 1996 noin 0,15%:iin ja kesän 1996
          kasvukauden jälkeen runsaaseen 0,1%:iin

         alueen runsas (muu kuin suunnistuksen) jälkikäyttö häiritsee kasvillisuuden palautumista ja
          tutkimusta

         ratamestarien rata- ja suojelualuesuunnitelmissa oli onnistuneesti rajattu pois kielletyiksi alueiksi
          useita herkimpiä luontotyyppejä, esim. kosteikkoja, lehtoja, puronrantoja jne. sekä ohjattu eräissä
          kohdin kulku viitoitetuille reiteille ja purojen ylityksissä silloille

         karut metsätyypit jäkälineen ja sammalineen osoittautuivat herkimmin vaurioituviksi ja niiden
          palautuminen voi kestää vuosikymmeniä. Rehevät puolukka- ja mustikkatyypin metsät sietävät
          kulutusta huomattavasti paremmin ja niiden palautumiskykykin on parempi. Kosteikkotyyppiset
          alueet ovat sitä herkempiä kulutukselle, mitä kosteampia ne ovat

         jyrkät kalliot ja metsärinteet kärsivät paikoin voimakkaasti kulutuksesta ja palautuminen on todella
          hidasta. Sitä hidastaa vielä myöhempi veden valuma

         pääratamestarin asenteella ja ympäristön huomioon ottamisella on suuri merkitys siihen, kuinka
          voimakkaita ja pitkäaikaisia jälkiä kilpailualueelle jää. Tutkijat kiittivät v. 1995 viestin
          pääratamestarin luontoystävällisyyttä.

Yksittäisenä havaintona voidaan todeta yhdessä lintuharrastajien kanssa kilpailun jälkeen, että
pesintä oli onnistunut kaikissa alueen pesissä.
Tutkimuksen perusteella Jukolan viestin johtoryhmä päätti kieltää piikkareiden käytön kokonaan
Jukolan ja Venlojen viesteissä.

Metsätalous ja suunnistajat

Metsänomistajia, metsätuhotutkijoita ja suunnistajia on askarruttanut, voiko taimikon laatu
heikentyä, jos suunnistuskilpailun rata johdetaan taimikon halki. Suunnistuskilpailujen
osanottajamäärät vaihtelevat parista sadasta muutamaan tuhanteen. Osanottajamäärät kuulostavat
isoilta, minkä takia osa maanomistajista määrää taimikot kielletyiksi alueiksi
suunnistuskilpailussa.
Asian selvittämiseksi tehtiin Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla järjestettyjen
suunnistuskilpailujen yhteydessä taimien tallaantumisselvitys maatalous- ja metsätieteen tohtori
Antti Uotilan johdolla heinäkuussa 2005.
Metsäaseman läheisyydessä olleeseen aukkoon perustettiin suorakaiteenmuotoiset koealat, joihin
oli kuhunkin istutettu kuusentaimia 1800 kappaletta hehtaarille. Aukko oli hakattu joulukuussa
2004 ja taimet istutettu toukokuussa 2005.
Osalta koealoista kannot ja hakkuutähteet oli kerätty pois ennen maanmuokkausta. Aukko ei ollut
vielä heinittynyt, joten taimet olivat hyvin näkyvissä. Taimet olivat kooltaan 15-25 cm pitkiä,
hentoja taimia, eikä suunnistajan tarvinnut väistää niitä kompastumisen pelossa. Ratamestarin
kanssa oli sovittu, että osa kilpailijoista juoksutetaan taimien yli. Tätä varten aukon molemmin
puolin sijoitettiin rasteja siten, että optimireitti kulki aukon eri kohdista.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            43

Aukkoon sijoitettiin kaksi kirjuria, jotka merkitsivät ylös, minkä koealan kohdalta suunnistajat
ylittivät aukon. Yhteensä koealan ylityksiä kertyi 470. Nämä muunnettiin koealalla juostuksi
matkaksi ja laskettiin montako tainta juostua kilometriä kohti taittui.
Koealoilla tallatuksi tuli neljä tainta, joista yksi katkesi. Kolme tainta taipui. Nämä taimet olivat
nousseet pystyyn jo syyskuussa kaksi kuukautta kilpailun jälkeen ja jatkavat kasvuaan normaalisti
seuraavana keväänä.
Tulosten perusteella juoksutettaessa 100 suunnistajaa 100 metrin pituisen taimikon ylitaimikon yli
neljä tainta tallaantuu.
Vastaavasti Jukolan viestin kolme osuutta (4 000 suunnistajaa) tallaisi taimia 160 kappaletta.
Käytännössä Jukolan viestissä tuho jäisi pienemmäksi polkujen muodostuksen takia.
          Tutkimustulos tuki Asikkala-Jukolassa 2002 tehtyä havaintoa, jossa istutusaukossa olleella
          TV-rastilla kävi tuhansia suunnistajia ja vain muutama taimi tuhoutui.
Yhden taimen hinta istutuskustannuksineen on 30 senttiä (2005), joten vahinko ei ole suuri.
Taimikkoinventointien perusteella muut luontaiset tuhonaiheuttajat tappavat taimia selvästi nyt
todettua enemmän taimikon alkuvuosina.
Jos suunnistajat eivät juostessaan väistäisi taimia tai astuisi samoihin jälkiin, taimien
tallaantuminen voisi olla teoriassa noin viisinkertaista nyt saatuun kokeelliseen tulokseen
verrattuna. Tästä voi päätellä, että suunnistajat varovat juostessaan taimia joko vaistomaisesti tai
tietoisesti.
Tutkimuksen tekijä päätyi lopputulokseen, että maanomistaja voi aivan hyvin antaa luvan juosta
taimikossakin ilman riskiä, että taimikko siitä kärsii. Tuhot rajoittuvat muutamaan yksittäiseen
taimeen.

Jukolalle viranomaisten myöntämä ympäristöpalkinto
Etelä-Savon ympäristökeskus myönsi vuoden 2003 Jukolan viestille Etelä-Savon vuoden 2004
ympäristöpalkinnon. Palkitsemisperusteena oli ympäristövaikutusten poikkeuksellisen hyvä
huomioonottaminen massatapahtumissa.
          " Sulkavalla kesäkuussa 2003 juostu Jukolan viesti oli poikkeuksellisen hyvin järjestetty
          massatapahtuma – myös ympäristövaikutusten kannalta katsottuna. Kahden päivän aikana
          tapahtumaan osallistui lähes 30 000 ihmistä. Tällainen ihmismäärä jättää jälkeensä paljon
          jätettä, liikkuminen syö energiaa ja maasto pyrkii kulumaan. Kilpailualue pystyttiin
          pitämään koko ajan varsin siistinä. Käytettyjen materiaalien kierrätys ja uudelleen käyttö
          oli tarkkaan mietitty etukäteen. Myös maaston kulumisesta aiheutuvat haitat pystyttiin
          pitämään hallinnassa, koska mm. luontoarvot oli selvitetty etukäteen ja näin ollen ne
          voitiin ottaa järjestelyissä huomioon."
Palkitsemisen arvoisen tapahtuman järjestivät Sulkavan Urheilijat -41, Juvan Urheilijat ja Olavin
Rasti Savonlinnasta.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                           44



Kaupallisuus Jukolassa
Kaukametsäläiset linjasivat jo varhain, että pääasia Jukolassa on kilpailu, eivät oheistoiminnot tai markkinat.
Niinpä viestiä on tässä suhteessa "kehitetty" vain varovasti, pienin askelin. "Pahalle", jos asiaa niin kutsuu,
on kuitenkin jouduttu antamaan pikkusormi, mutta tarkoin on pyritty huolehtimaan, ettei se vie koko kättä.
Jotkut ovat haikailleet paluuta 1950- tai 1960-luvulle. Siinä olisi varmasti oma nostalginen hohtonsa, mutta
paljonkohan Jukolassa olisi osanottajia, jos kartat olisivat esim. ilman täydentäviä maastotöitä
mustavalkoisia peruskartan kopioita, joista voisi puuttua esim. uusi, hyvin oleellinen metsäautotie, jonka
jotkut vahingossa löytävät, jotkut ei, ravintolassa olisi vain kaurapuuroa, hernekeittoa ja kahvia,
väliaikarastilta kuuluttaja kertoisi 90 kilpailijan sen juuri ohittaneen, mutta vain kolmen numerot saatiin
talteen tai tulokset taulun jälkeen näkisi vasta Suunnistajan liitteestä joulukuussa tms.? Vanhoja aikoja on
kiva muistella, mutta niihin ei ole enää paluuta.

Kun kaikki em. ja monet muut asiat toteutetaan nykysuunnistajien vaatimusten mukaan, niille täytyy löytää
maksaja. Erityisesti uusi tekniikka on lisännyt kuluja runsaasti. Järjestäjä joutuu hakemaan maksajia
ulkopuolelta. Osanottomaksuja kun ei paljon voi nostaa, vaikka ne ovatkin varsin kohtuulliset esim. hölkkiin
ja moneen muuhun verrattuna. Suunnistajat ovat hyvin rahan päälle ymmärtäviä. Osanottomaksuilla
kilpailijamaksujen jälkeen katetaan nykyisellään vain noin 15 % kuluista. Ravintolasta ja pysäköinnistä
syntyy yhteensä saman verran. Loppu on järjestäjien kerättävä muualta ja yhteistyökumppanit ovat siten
erittäin tärkeitä.

Mainonta

Aiempina vuosikymmeninä taloudellinen yhteistyö liike-elämän kanssa tarkoitti lähinnä ilmoitusta
käsiohjelmassa tai aitamainoksena sekä eräiden tarvittavien materiaalien ja tarvikkeiden saamista
alennuksella tai joskus jopa lahjoituksina. Ne eivät enää riitä kattamaan kuluja.

Kaupallisuus pyritään kuitenkin pitämään mahdollisimman pienenä ja toteuttamaan niin, ettei se pahasti
ärsytä. Uusissa asioissa ollaan korvat tarkkoina. Mm. kuulutuksen varsinaista äänimainontaa ei ole ja
videotaulullakin se on rajoitettu osuustukijoiden muutamaan spottiin. On hyvä muistaa, että
hyväntekeväisyyttä ei yritysmaailmassa (ainakaan enää) ole. Tukijoiden on saatava vastikkeensa, edes
vähän, Jukolassakin.

Yksittäiselle Jukolan kävijälle kaupallisuus näkyy aitamainoksina ja ilmoituksina käsiohjelmassa ja
kisalehdessä sekä yrityskylänä/myynti- ja esittelypaikkoina. V. 1999 lähtien osuudet on nimetty tukijan
mukaan. Yleisörastit saatetaan ihan kuulutuksen helpottamiseksi ristiä myös ko. osuuden tukijan mukaan.
Osuustukijoiden ja alusta asti mukana olleen taustajärjestäjän Helsingin Sanomien sopimukset sisältävät
myös määrätyn, hyvin rajallisen näkyvyyden videotaululla. V. 2003 alkaen näissä tiedotteissa sallittiin myös
ääni säänneltynä.

Yrityskylään olisi tulossa monenlaista rihkaman myyjää pilvin pimein. Mukaan pääsevät kuitenkin vain
selvästi kilpailijoille ja kisayleisölle tarpeelliset palvelut sekä rajoitetusti kisapaikkakunnan muutkin yrittäjät.
Tivolia ei haluta eikä laajamittaisia herätyskokouksiakaan. Tanssikaan ei kisayleisöä innosta.

Olutteltta

Eräänä kaupallisuuden ja nykyajan ilmiönä voidaan pitää oluttelttaa, mallasrastiksikin kutsuttua. Se oli
ensimmäisen kerran Luostolla v. 1994. Sitä ovat jotkut voimakkaasti vastustaneet. Myönteisiäkin puolia
voidaan sen puolesta esittää. Vähäisin niistä ei ole järjestäjän saama tulo. Se on ollut 7- 75% koko
tapahtuman tuotosta. Ärsyttävyyttä pyritään pienentämään sijoittamalla teltta sivulle, pois silmistä, usein
pesupaikan luo. Sinne ei poiketa, sinne on mentävä.

Pysäköinti

Pysäköintimaksuja on joskus kritisoitu. Järjestäjä kuitenkin maksaa alueista vuokraa maanomistajille,
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                        45

rakentaa siltoja, rumpuja, liittymiä ja ajouria tai ainakin vahvistaa niitä, hankkii lupia ja liikennemerkkejä ja
ohjaus vie paljon työvoimaa (yl. yli 100 henkeä). Pysäköinti ei ole järjestäjille tuottoisa business. Ja onhan
pysäköintimaksu myös pääsymaksu, jota erillisenä ei ole yleisöllekään.

Kunnat

Järjestäjäseutujen kunnat ovat yleensä tukeneet eri tavoin tapahtuman järjestämistä, koska hyvin
hyödynnettynä Jukolasta saa paikkakunnalle melkoisen näkyvyyden ja syntyyhän tapahtumasta erilaista
liikevaihtoa seudun yrittäjille. Juvan kunnan johtaja Heikki Laukkanen lausuikin v. 1990 Juvan Jukolan
jälkeen: ’Kunta ei mistään saa Jukolaan satsaamillaan rahoilla vastaavaa näkyvyyttä ja hyötyä.’

Markkinointi

Johtoryhmän ja eri vuosien järjestäjien kesken perustettiin 1990-luvun lopulla markkinointiryhmä. Sen
puitteissa sovitaan pelisäännöt, esiinnytään yhteisesti, välitetään tietoja jne. Järjestäjien keskeinen
markkinointiyhteistyö toimii hyvin.

Jukolan järjestäminen on seuroille enemmän kunnia-asia (’Jos suunnistuksessa aikoo tehdä jotakin suurta,
se on järjestää Jukola’ perusteli eräs viestin hakija) kuin rahasampo. Kuitenkin, jotta Jukolalle löytyy
jatkossakin järjestäjiä, järjestäjien täytyy suuren haasteen toteutumisen ilon lisäksi saada jotakin
konkreettistakin, ts. tuottoa. Johtoryhmä pyrkii maksuja ja kaupallisuustekijöitä säätelemällä siihen, että
järjestäjä saisi edes 2 euron korvauksen talkootunnilta. Se ei ole paljon. Säällä ja sijaintipaikalla on varsin
suuri merkitys tulokseen. Viimeisten 20 vuoden aikana tapahtumaa ei ole kertaakaan järjestetty tappiolla,
vaan lopputulokset ovat osoittaneet tuoton olleen 0,15-2 euroa työtunnilta. Sitä ei kenenkään tarvitse
kadehtia.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                               46



Tekniikka kasvun apuna ja takuuna

Tietotekniikka

Taustayhteisöt ja johtoryhmä ovat linjanneet, että uusien tekniikoiden hyödyntämisessä Jukola ei
ole kokeilija vaan aikainen soveltaja. Jukolassa ei ole varaa kokeillen epäonnistua. Suuruudesta
taas seuraa, että jotkut ratkaisut ovat (taloudellisesti ja tai teknisesti) mahdollisia vain Jukolassa
ja/tai että siellä niistä on suurin hyöty. Tai toisin päin, suuruuden vuoksi niitä ei voida ottaa
käyttöön, vaikka haluttaisiinkin.


Tuloslaskenta ja –palvelu

Kuten Jukolan tarina-kirjassa kerrotaan, Kaukametsäläiset teetti Jukolan oman
pc-tietokonepohjaisen tuloslaskentajärjestelmän v. 1988 ja sitä käytettiin ensi kerran samana
vuonna Iso-Syötteellä. Järjestelmän teki Valtion Tietokonekeskus (VTKK) ja pääarkkitehtina oli
Jarmo Heikka (suunnistaja, Hiidenkiertäjät). Järjestelmä oli toimiva, mutta kun sitä haluttiin
edelleen kehittää, esteeksi muodostuivat suurfirman korkeat kustannukset. Niinpä
Kaukametsäläiset alkoi etsiä muita vaihtoehtoja. Noihin aikoihin monessa henkilökohtaisessa
kilpailussa ja pikkuviestissäkin käytettiin Pekka Pirilän kehittämää tuloslaskentaohjelmistoa.
Hänen kanssaan päästiin sopimukseen, että hän laajentaa ohjelmiston Jukolaan sopivaksi. Niin
tapahtui ja ensimmäisen kerran Pirilän ohjelmistoa käytettiin osittain vanhan rinnalla v. 1992
Virolahdella.

Sen merkittävimmät sen jälkeiset kehitysvaiheet ovat
- 1993         I version kehitys laajemmaksi
- 1996         teksti-tvn ajantasapalvelu (osatoteutus jo v. 1995), tulokset internetiin
- 1997         leimojen tarkastus osaksi tulospalvelujärjestelmää
- 1998         tulokset valotaululle
- 2000         emitit käyttöön, online-emitit rasteilla ja reaaliaikaiset väliajat sekä videotaulu
- 2001         väliaikapalveluissa tcp/ip-tekniikka ja 32-bittiset ohjelmat
- 2002         koko järjestelmä lähiverkkotiedonsiirtoon ja Windows-järjestelmäksi, emit-korttien
             luku vasta sisäänmenoportilla, uusi kuuluttajan apuohjelma, videotauluohjelmien
kehitys

Kehitystä, esim. online-ilmoittautumisten yhdistäminen järjestelmään, edellisen kilpailijan
etenemistiedustelu jms. on tehty em. jälkeenkin ja tehdään jatkuvasti. Tässä kehitystyö on
pääosin tehty Jouni Aaltosen toimesta.
Pirilän Jukola-ohjelmistoa käytetään myös Nuorten Jukolassa.


Elektroninen leimaus

Sähköisen leimauksen järjestelmä otettiin siis käyttöön Joensuussa v. 2000. Sitä edelsi kova kädenvääntö
kahden kilpailevan menetelmän kanssa. Kun Suunnistusliitto päätyi norjalaiseen Regnlyn (myöhemmin
nimeksi muutettu emit) järjestelmään, se oli päätös myös Jukolaan.

Elektronisessa leimauksessahan on kyseessä menetelmä, jossa kilpailija kuljettaa mukaan
lähdössä hänen nimelleen rekisteröidyn mikrosirulla varustetun ’kortin’ maaliin. Rastipisteessä
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                   47

kilpailija laittaa kortin rastipukkiin kiinnitetyn leimasimeen, jolloin korttiin rekisteröityy rastin tunnus
ja käyntiaika. Maalissa kortti laitetaan lukijaan ja korttiin rekisteröityneitä tietoja verrataan
tuloslaskentajärjestelmään tallennettuihin ratatietoihin ja todetaan, että kilpailija on käynyt oikeilla
rasteilla. Tiedoista saadaan myös väliajat rasteilla.
Muutamalta rastilta ja vaihdosta/maalista saatiin v. 2000 Joensuussa tieto leimauksesta
puhelinyhteyttä käyttäen suoraan kuuluttajien näyttöruuduille ja videotaululle (online-emit).
Sähköisen leimauksen käyttöönotto merkitsi vallankumousta väliajoissa ja leimojen
tarkastuksessa.

1990-luvun alkupuolelta lähtien käytettiin piikkileimasimilla kartan reunaan tehtyjen leimausten
silmin suoritetun tarkastuksen apuna tietokoneita. Työ oli rasittavaa ja siihen tarvittiin puolen
toistasataa tarkastajaa – olihan tarkastettavina enimmillään 150.000-200.000 leimaa.
Tietokoneeseen yhdistetyllä kortinlukijalla tarkastetaan nyt emit-leimat hetkessä. Manuaalisia
tarkastajia ei enää tarvita, mutta tulospalvelun henkilöiden kokonaismäärä on pudonnut vain
muutamalla kymmenellä ja suurimman osan on oltava nyt vaativiin tehtäviin hyvin perehdytettyjä.
Kaapeleitakin pitää vetää kilometrikaupalla.


Videotaulu

Jukolassa tulokset – niin väliajat, osuus- kuin lopputuloksetkin - on vuosikymmeniä esitetty
tulostauluilla; ensin käsin, sitten kirjoitus- ja tietokoneilla tulostettuina listoina. Suunnistajat ovat
olleet tyytyväisiä, kun sija ja erotus kärkeen on likimain näkynyt tulokarsinan yllä valotaululla ja
oma tulos on kirjoitettuna tulostaululla suihkusta saavuttua.
Kuulutuskin pystyi yleensä ainakin III osuudesta lähtien kertomaan väliaikarasteilla kärkipäässä
käyneet joukkueet.

Kun eräisiin muihin suuriin tapahtumiin 1990-luvun puolivälissä tulivat siirrettävät, sähköiset
kirjain- ja numerotietoa näyttävät taulut ja videotaulut muutamaa vuotta myöhemmin, oli myös
Jukolan siirtyminen niihin ’välttämätöntä’. Ohjattava 8-10 rivin numerotaulu oli I kerran
Juhla-Jukolassa Siuntiossa v. 1998 ja videotaulu v. 2000 Joensuussa. Videotaulun vuokra on
melkoinen ja suunnittelu, ohjaus, kuvaus jms. toiminnot vaativat runsaasti ammattihenkilöitä ja
maastokuvan saanti valokaapelointia, joten niistä syntyy suuri menoerä.

Kustannuksistaan huolimatta videotaulu on tullut jäädäkseen. Sen välittämät tiedotukset,
online-väliajat sekä kuvat kilpailukeskuksesta ja erityisesti maastosta ovat vertaansa vailla.
Keskuksessahan näkee kilpailusta vain lyhyen välähdyksen. Onpa – valitettavasti – käynyt jopa
niin, että yleisö on niin viehättynyt videotaulun näkymästä niin, että parikymmentä metriä heidän
selkänsä takana sama tapahtuma elävänä on jäänyt lähes kokonaan huomiotta ja menestyneet
aploodeitta.


Internet

 Jukolalla ja Kaukametsäläisillä on ollut kotisivut 1990-luvun puolivälistä lähtien. Ne tekivät Esa
Nuuros ja Harri Sinnelä. Niillä esiteltiin tapahtumaa, yhdistystä yms. ja niiltä oli linkki Matti J.
Kosken pitämille tilastosivuille. 2000-luvun alussa Jouko Jylhä laajensi sivuja huomattavasti ja ne
saivat ruotsin-, englannin-, saksan ja ranskankieliset versionsa. Sivustoon lisättiin myös
tulosarkisto, jonka lopullisena tavoitteena on sisältää kaikki Jukolan tulokset vuodesta 1948.

Seuraava iso muutos tapahtui 2006, jolloin Jukolan tarinan jatko-osa ilmestyi nettiversiona.
Jatko-osa käsittää selostukset v. 1988 jälkeisistä Jukolan ja Venlojen viesteistä, kuvaukset
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                              48

kaikista Nuorten Jukoloista, karttoja pidetyistä viesteistä ja kaikkien Jukoloiden tulokset sekä
joukon muita artikkeleita, mm. juuri tämän luettavana olevan. Jouko Jylhä ja Jouni Aaltonen ovat
olleet nettikirjan teknisinä toteuttajina.

Eri vuosien Jukoloilla on ollut 1990-luvun alkupuolelta lähtien omat kotisivunsa. Niillä kerrotaan
tapahtumasta yleensä, julkaistaan kutsu ja ohjeet, nykyisellään myös ilmoittautuneet joukkueet ja
niiden osanottajat sekä annetaan vielä viime hetken tiedotuksia ja tulokset kisan jälkeen. Yleinen
osoitemuoto on www.jukola200x.net, jossa x on ao. vuosi, esim. 2006.

Netin kautta on ilmoittauduttu v. 2000 lähtien ja nykyisellään lähes kaikki ilmoittautumiset tulee sitä
kautta. Joensuussa saattoi myös ilmoittaa juoksujärjestyksetkin nettiä käyttäen, mutta niiden
läpimurto oli Jurvassa v. 2001, jolloin jo 70 % ilmoituksista tuli netin kautta. Nyt lähes kaikki
juoksujärjestyksetkin tulevat netin kautta. Sekä joukkue- että juoksijatiedot menevät netistä napin
painalluksella liityntäohjelmia käyttäen tuloslaskentajärjestelmään ja toimistolle teltta-,
sisämajoitus- jne. tilauksiin.

Netin käyttö on vähentänyt huomattavasti toimiston käsityötä. Ilmoittautumis- ja toimisto-ohjelmat
liitäntöineen muihin järjestelmiin on pääosin tehnyt Jouni Aaltonen.
Jo Asikkala-Jukolan nettisivuilla kirjattiin v. 2002 yli 500.000 käyntiä ja määrä on kasvamaan päin.

Tulokset ovat siirtyneet 1996 Rautavaaran Jukolasta lähtien enimmillään muutaman sekunnin
viiveellä internetiin ja vuodesta 2003 on voinut tilata tekstiviestituloksia online-rasteilta Jukka
Inkerin kehittämän palvelun avulla.

Nuorten Jukolasta v. 2000 Tammelasta välitettiin ensi kerran tulosten lisäksi kuvaakin lähes online
netin välityksellä. Sulkavalta v. 2003 välitettiin videotaulun kuva myös nettiin, mikä mahdollisti
tapahtuman reaaliaikaisen seurannan ympäri maailmaa. Kiitosterveisiä onkin tullut mm.
Australiasta, Brasiliasta ja Pohjois-Amerikasta lähempänä olevista suunnistuksen ystävistä
puhumattakaan. Tilastojen mukaan nettilähetyksellä oli 6000-8000 katsojaa, mitä yleisesti
pidetään hyvin suurena määränä, koska lähetys on viikonvaihteessa ja Suomessa yöllä, ei arkisin
toimistoaikaan, jolloin työpaikoilla seuraajat nostavat määriä huomattavasti. Jo 1000 seuraajaa on
pidetty hyvänä lukuna. Suunnistajat ja suunnistuksesta kiinnostuneet ovat tunnetusti hanakoita
uuden tekniikan käyttäjiä!


Paikanseuranta

Kerava-Sipoon Jukolassa v. 1995 juoksi harrastajajoukkue, jolla oli selässään
GPS-paikannuslähetin. Sen signaalia ei kuitenkaan saatu kunnolla vastaanottimeen ja koe
onnistui siten vain osittain. Syykin selvisi pian, sillä sipoolainen radioharrastaja oli asiattomasti
tunkeutunut Liikenneministeriöltä GPS-kokeiluun varatulle taajuudelle ja aiheutti häiriöt.
GPS-seurantaa ei pitkään aikaan uusittu Jukolassa, koska oletettiin, että online-emitit ja
maastokuva olivat osittain syöneet sen merkitystä ja tuottavat yleisölle tarpeeksi tietoa kärjessä
etenevistä.

Vuoden 2004 Jukolassa oli eräällä joukkueella kokeiltavana uudenlaiseen tekniikkaan perustuva
paikanseurantalähetin. Se ei kuitenkaan johtanut laajempaan kokeiluun joskin kokeilun tuloksia
lienee hyödynnetty laitteiston kaupallisessa edelleenkehittämisessä.

Vuoden 2006 Jukolassa ennakkoon valitut huippujoukkueet käyttivät eräillä osuuksilla
tanskalaisen Chris Terkelsenin kehittämää TracTrac-järjestelmää. Sen käyttö oli täysosuma, kun
vielä yleisö sai seurata isolla screenillä muutamaa Jukolan viestin merkittävää ratkaisutilannetta.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                       49

Oltiin siirrytty tilanteeseen, että katsojat tietävät kilpailijaa paremmin, missä hän metsässä etene.

Teknisesen kehittämisen osalta tullee jatkossakin joka vuosi jotain uutta Jukolan viestiin.
Kehittämiselle on olennainen piirre, että työ tehdään usein talkooperiaatteella taikka kehitystyöstä
maksettava korvaus on nimellinen.


£poistuva alla

Tietotekniikka
Jukolan viestin suuri osanottajamäärä on haaste järjestäjille. Metsään mahtuu suunnistajia kerralla tuhat
määrin, mutta kuinka organisoida ilmoittautuminen, tuloslaskenta ja muut tukipalvelut? Tietotekniikan avulla
on voitu Jukola-järjestäjien työtaakkaa pienentää merkittävästi; tai ainakin vähentää inhimillisten virheiden
mahdollisuutta. Kahdeksankymmenluvun loppupuolella olivat tietokoneet jo jossain määrin käytössä, mutta
vakiintuneet käytännöt puuttuvat monilta osin.

Tilanne muuttui vuonna 1992, kun Pekka Pirilän kehittämä tuloslaskentajärjestelmä otettiin Jukolassa
käyttöön.
Tuloslaskennan ohjelmisto käyttöjärjestelmänä oli DOS ja tiedonsiirto tapahtui sarjaporttien kautta. Näin
toimittiin keskeisin osin vuoteen 1999.

Vähittäistä kehitystä luonnollisesti tapahtui vuosittain. Esimerkiksi reaaliaikainen teksti-tv-seuranta tuli
käyttöön Mehtä-Jukolassa 1996 ja tietokoneavusteinen leimantarkastus Jyväskylässä 1997.

Tulosten internet-palvelujen tarjonta alkoi Mehtä-Jukolassa. Ensin automatisoimattomana ja Jyväskylässä
oli jo käytössä automatisoitu viritelmä eräiden välivaiheiden kautta ja 1998 Siuntiossa taas kehittyneempi ja
ohjelmiin paremmin integroitu menettely.

Vuonna 2000 Pärnävaaralla siirryttiin sähköiseen leimausjärjestelmään; Emit-järjestelmään. Se mahdollisti
mm. reaaliaikaiset online-väliaikarastit ja tulosseurannan.

Vuonna 2002 otettiin käyttöön Windows-pohjaiset ohjelmat ja vaihdettiin tiedonsiirto sarjaportteja
käyttävästä ratkaisusta normaaliin lähiverkkoon.

Vuosina 2002-2003 saivat kuuluttajat asteittain käyttöönsä graafiseen käyttöliittymään perustuvan
Windows-sovelluksen. Vuonna 2003 oli uutuutena Jukka Inkerin kehittämä tekstiviestipalvelu on-line
rasteilta katsojien kännykkään.

Jouni Aaltonen on viimevuosina aktiivisimmin edelleen kehittänyt ja luonut uusia palveluja tuloslaskennan
ympärille. Ulospäin näkyvinä muutoksina ovat olleet varsinaisen tuloslaskennan oheen toteutetut
tukipalvelut kuten ilmoittautumisten nettivastaanotto, videotaulun käyttö, tulosten nettipalvelujen
kehittäminen ja vuonna 2005 ensi kertaa kilpailijoille lähtöalueella tarjottu kilpailutilanteen infopalvelu.

Kehitys on kulkenut kirjeitse lähetyistä ilmoittautumisista ja pahvisista tulostaululipuista tietojärjestelmiin,
jossa osanottajajoukkueet kirjaavat itse joukkueensa suoraan ilmoittautumis- ja tuloslaskentajärjestelmään
ja kilpailun aikana voi Jukolan tuloksia seurata reaaliaikaisesti vaikka maapallon toisella puolelta.

£poistuva yllä
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                         50




Kuva Jukolan tietotekniikasta Sippu-Jukolassa 2005
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                          51




Jukola radiossa ja televisiossa

Juttu perustuu historia-asioissa osittain Pekka Oksalan aineistoon. Mielipiteet ja arviot radio- ja
tv-lähetysten lähimenneisyydestä, nykytilasta tai tulevaisuudesta eivät kuitenkaan ole hänen
esittämiään.
Jukolan Viesti vakiinnutti paikkansa Ylen radio- ja tv-ohjelmissa – tosin muotoaan etsien – jo
1960-luvulla.

Radio

Jukolan viesti on nimenomaan radionomainen tapahtuma, parhaimmillaan läpi yön kestävässä
muodossaan. Tätä mieltä ovat edelleen kymmenettuhannet radion kuuntelijat (joista pääosa ei itse
ole suunnistajia tai heidän läheisiään), jotka mökeillään ja kotonaan seurasivat kevätkesän suurta
seikkailua – ja haluaisivat tehdä sen edelleen. On sääli, että koskaan ei tehty kuulijatutkimuksia,
joten kuulijoiden (ilmeisesti varsin huomattava) määrä ei ole tiedossa. Seuraajien muistissa ovat
vielä selostajien kuiskaavat äänet rasteilta ja johtavan joukkueen tuloa edeltävä kihelmöivä
jännitys, erityisesti valokeilojen näkymistä odotellessa. Monet muistavat myös, kun suunnistajat
rastin ohi juostuaan lähestyivät sitä "väärästä" suunnasta ja juoksivat pimeässä naisselostajan
kumoon.
1960-luvulla lähetykset olivat pääasiassa välähdyksiä lähdöistä, vaihdoista ja maalista. Paimiossa
v. 1972 Jukolan radiolähetys kesti kuitenkin pari tuntia yli puolen yön. Pekka Oksalan kollegana
oli legendaarinen jääkiekkoääni Aulis Virtanen Turusta ja avustajana hääri tuleva Kansainvälisen
Jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja Kalervo Kummola.
Seuraavana vuonna eli 1973 Hämeenlinnassa myös Ylen väki joutui kovalle koetukselle, kun
kisapaikka muuttui muutamassa päivässä Lopen Räyskälästä kaupungin reunalle Miemalaan.
Syynähän oli karttateknisten lakko. Ennakkokäynnit jäivät vähiin eikä pieniltä kommelluksilta
vältytty. Ruotsinkielisen radion selostajavirtuoosi P.H.Nymanilla – sittemmin Porvoon
kaupunginjohtaja ja kansanedustaja – oli vaikeuksia löytää sysimustassa yössä I-osuuden
radiorastia. Lähetys siirtyi ajallaan metsään, mutta P.H. ei suinkaan jäänyt sanattomaksi, vaikka
rastista ei ollut tietoakaan. Nyman kuvaili kadehdittavalla sanankäytöllään pimeää yötä ja
otsalamppujen kiiltomatoidylliä, loppuhuipennuksena rastivalojen kimallus. Ne tosin
osoittautuivat aamun valjettua ja lähempää katsottuina Miemalan Esson mainosvaloiksi!


Tammisaaressa 1976 radio teki lopullisen läpimurtonsa kesäkuuntelijoiden sydämiin; Ruotsin
Tiomilan mukaisesti lähetys jatkui läpi yön. Tällaiseen lähetysvirtaanhan Suomessa oli silloin
totuttu vain juhannusöisin. Kerrotaan, että itse Ylen pääjohtaja Erkki Raatikainen oli tuonut ilmi,
vaikka silloinkin rahat olivat tiukalla, että Jukolan kaltaisen ruumiinkulttuurin vuoksi kanavat
kannattaa pitää auki läpi yön. Yle-historiaa tehtiin 1977 Ruokolahdellakin. Eri kanavilla radio- ja
tv-lähetyksiä tuli Jukolasta yhteensä 25 tuntia.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                           52

Radion suomenkielisen selostajajoukon ytimen muodostivat Voitto Raatikainen, Antero
Viherkenttä ja Pekka Oksala. Mukana olivat useina vuosina myös suolahtelainen Erkki Kumpunen
ja rovaniemeläinen Esko Kähkönen, kumpikin kokeneita radioääniä ja raudanlujia mäkihypyn
asiantuntijoita kv. mäkituomareina. Helsingin päässä Jukola-öitä valvoivat musiikin kera yleensä
Raimo Häyrinen ja Juhani Sipilä, radiolegendoja hekin.
Jatkossa Jukola-selostajien joukkoon liittyi nuorempaa polvea, kuten Jarmo Lehtinen, Hilla
Blomberg ja Pertti Tapola. Muutamana viime vuonna olemme kuulleet myös Nina Vanhatalon
ääntä.
Ruotsinkielisen radion värikkään ja sanavalmiin selostajajoukon ytimen muodostivat vuosikaudet
Christer Bonn, Caj Stålström, Björn Federley ja Bror-Erik Wallenius. Viime vuosina äänessä ovat
olleet mm. Jörgen Nyman, Johan Portin ja Leif Lampenius. Ruotsinkieliset lähetykset ovat viime
vuosina olleet suomenkielisiä laajemmat!
Jukolan yön radiointia pidettiin jo perinteenä, kun tilanne uuden vuosituhannen alussa yht’äkkiä
muuttui. Keväällä 2000 Yle ilmoitti, että Joensuun Jukolasta tulee lähetyksiä vain 5 minuuttia
kerran tunnissa sekä välähdykset muun ohjelman seassa lähdöstä, vaihdoista ja maaliin tulosta.
Suomalaiskuljettajien menestys F1:ssä ja ralleissa sai Ylen panostamaan niihin eikä kiristynyt
talous sallinut enää kaikkea. Asiaa on yritetty muuttaa, tuloksetta. Osasyy Jukola-lähetysten
kalleuteen oli se, että tekniikan parantuessa vuosi vuodelta pyrittiin yhä kattavampaan tapahtuman
seurantaan, mikä aiheutti lisäkuluja.
Tilanne oli muuttunut muutamassa vuodessa, sillä Vehka-Jukolan edellä Voitto Raatikainen kutsui
Jukolan yötä ’Radio Suomen lippulaivaksi’ (Urheilulehti 5.1992), joka on erityisen rakas radion
väelle monestakin syystä. Hän kutsui myös Jukolan yötä radion erikoisherkuksi, jonka kanssa
samaan makuelämykseen ei ruudussa ylletä. ’On oltu järjestäjien kanssa kehittämässä
yhteistuotetta ja siinä on onnistuttu.’
Kun nyt molemmankieliset lähetykset hoitaa n. 6 henkilöä, koko yön lähetys kenties
hiukan ’riisuttuna’ maastoselostuksineen nykytekniikalla vaatisi ihmisiä saman verran lisää, muttei
kalliita lähetysautoja tms. Kysymys ei siten ole kovin suuresta summasta, vaikka yö- ja
sunnuntaityöstä onkin kyse. Ja järjestäjät ovat valmiit antamaan kaiken sen avun, minkä Yle
sopimustensa sallimana voi ottaa vastaan.
Paikallisradioilla on jo kauan ollut suuri merkitys kisaa edeltävien tapahtumien ja tunnelmien
välittäjänä kisaseudulla sekä erityisesti tuloliikenteen seuraajana ja mahdollisista
poikkeustilanteista tiedottajana.
Kaupalliset radiot eivät ole ainakaan toistaiseksi nähneet Jukolan yötä tarpeeksi puoleensavetävänä,
että olisivat halunneet tulla mukaan koko yön kestävään tapahtumaan.
Internet-aikakaudella ovat nettipalvelut osaltaan alkaneet korvaamaan perinteistä radiotoimintaa.
Nykytekniikka mahdollistaa kilpailuselostuksen jakamisen tietoverkon avulla kaikkialle
maailmassa. Vuodesta 2004 alkaen on kilpailun kuulutus on ollut kuultavissa netissä.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                           53




                            Kuva. Ohjelmatarjonta Pähä-Luosto Jukolassa 1994.

Televisio

Yle-tv:n puolella ensimmäiset, mustavalkoiset jälkilähetykset (10-15 minuuttia) Jukolasta nähtiin
1960-luvun puolessa välissä. Tekijöinä olivat Juha Jokinen ja Seppo Kannas. Juha Jokinen oli
mukana moneen kertaan vielä seuraavillakin vuosikymmenillä ja hänen mainiota, kuiskaavaa
Jukola-raportointiaan rasteilta matkittiin mm. tv:n hupiohjelmissa.
Televisio oli myös mukana Tammisaaren yössä 1976 ja Yle teki tunnin pituisen koosteen.
1980-luvun alkupuoli oli tv-Jukolankin kulta-aikaa. Noin tunnin otsikkolähetykset saatiin mm.
1982 kuraisesta Kytäjän korvesta, 1984 Vierumäeltä, 1985 Laitilasta jne. Tahti jatkui samana
seuraavallakin vuosikymmenellä, tosin yhä enemmän kevyemmällä kalustolla tehtyinä 30-50
minuutin jälkikoosteina Jukolasta sunnuntai-iltana ja pidennettynä välähdyksenä venloista
lauantain urheiluruudussa.
Vuonna 1995 Sipoon osin suorat lähetykset raskaalla kalustolla sitoivat useita kymmeniä teknisen
puolen henkilöitä ja ulkolähetysauton useaksi päiväksi pois muusta ohjelmatoiminnasta.
Tiukentuneessa taloustilanteessa satsaus lienee herättänyt yhtiössä jälkikeskusteluja varsinkin, kun
eräät muut kesätapahtumat tunsivat itsensä sijaiskärsijöiksi.
Siuntion Juhla-Jukola 1998 oli kuitenkin Ylen tv-urheilun ohjelmallisesti kunnianhimoisin ja
katsojapalautteenkin mukaan onnistunein Jukola-tuotanto. Sunnuntai-illan tunnin pituista, osin
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            54

historiaakin kuvaavaa Pekka Oksalan tekemää koostetta seurasi lähes 800.000 suomalaista;
katsojaluku, jota vain harvat ohjelmat tätä nykyä saavuttavat.
Siirryttyään radiosta televisioon, Antero Viherkenttä teki useana vuonna 1990-luvulla
Jukola-lähetykset. Nyt "Vipu" on eläkkeellä, mutta häntä on kuultu viime vuosina
kenttäkuulutuksessa ja videotaulun selostuksissa maastorasteilta.
Ruotsinkielinen urheilukanava FST on erityisesti kunnostautunut muutamaan kertaan Nuorten
Jukolan tunnelmien välittäjänä. Yle teki myös erinomaisen koosteen v. 2003 Nuorten Jukolasta,
jonka se saattoi kuvata melkein omalta Helsingin Pasilan pihaltaan.
Ylen toimintakäytäntöön on kuulunut tehdä lähetyssopimus vasta aivan tapahtuman edellä.
Järjestäjät eivät siten ole voineet markkinoinnissaan juurikaan hyödyntää mahdollista
tv-näkyvyyttä. Osin tästä syystä, mutta pääasiassa siksi, että videotaululle on joka tapauksessa
tuotettava asiantuntijavoimin kuvaa, jota Yle ei tuota, Joensuun Jukolan järjestäjät tekivät talvella
2000 Tv-nelosen kanssa sopimuksen televisioinnista ja videokuvan tuottamisesta. Vuonna 2001 ei
koko yön televisiointia ollut.
Vuosina 2002-2005 yhteistyökumppanina kummankin kuvan tuotossa on ollut Urheilukanava. Se
näkyy kuitenkin vain digi- ja kaapeliverkoissa. Kanavan mukaan katsojia on kuitenkin ollut hyvin.
Katsojien määrä on tietysti kasvanut ja kasvaa digi-vastaanottimien lisääntyessä. Vuonna 2003 oli
TV-lähetys nähtävillä myös netissä.
Kuvan tuottaminen ja lähetys maksavat järjestäjille melkoisen määrän euroja, sillä suunnistus ei
ole laji, josta kanavat kilpailevat ja maksavat korvauksia. Yle on viime vuosina lähettänyt 30-50
minuutin koosteen seuraavana viikonvaihteena ja sekä se että MTV3 ovat lähettäneet lisäksi
uutisvälähdykset.
Ylen Teksti-tv on parikymmentä vuotta pitänyt sen seuraajat varsin hyvin tapahtumien ja tilanteen
tasalla. Tehtävästä vastasi pitkään Juha Alanen, nyt jo eläköitynyt entinen juniorisuunnistaja.
Jukolan tietojärjestelmästä on suora liitäntä teksti-tv:lle. Suorat tv- ja internet-lähetykset ovat
hiukan syöneet teksti-tv:n kakkua, mutta toisaalta radion vähentyneet lähetykset ovat lisänneet sen
merkitystä erityisesti siellä, missä Urheilukanava ei ole näkynyt tai internet ollut saatavilla.
Jukolan media-ääneksi on henkilöitynyt Pekka Oksala, suunnistuksen Suomen mestari sarjassa
H18 mallia 1960. Hänen seuransa oli ensin Joutsenon Kullervo ja sitten S-57 Lappeenrannasta.
Hän on ollut Jukolassa mukana v. 1958 lähtien, ensin kilpailijana, sitten myös lehtitoimittajana,
radion (25 kertaa) ja tv:n (9 kertaa) selostajana, yhden kerran kisakuuluttajanakin (1971). Pekka jäi
keväällä 2004 Ylestä eläkkeelle.
Suunnistuskokemusta on myös monien muistamalla Hilla Blombergilla, joka on osallistunut sekä
Venlojen juoksuun että -viestiin Kankaanpään Suunnistajien väreissä. V. 2004 Jukolassa Hillaa
kuultiin pitkästä aikaa, seremonioiden juontajana.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                             55



Jukolan tulevaisuus

Jukolan perustaja- ja omistajayhteisö, Kaukametsäläiset, on useassa yhteydessä pohtinut Jukolan
tulevaisuutta. Vielä 60-vuotispäiviään lähestyessään Jukola on kuitenkin virkeä, elinvoimainen,
hyväkuntoinen, suosittu ja arvostettu. Siksipä mitään radikaalia ei ole ollut tarpeen tehdä. Tilanteen
säilyttäminen vaatii kuitenkin jatkuvia toimia ja valppautta. Selvityksissä on tullut ilmi eräitä
uhkakuviakin, joiden torjumiseksi on tehty ja tehdään toimenpiteitä.

Löytyykö järjestäjiä?
1990-luvun puolenvälin tienoilla uhkakuvaksi muodostui yht’äkkiä järjestäjäksi haluavien vähyys.
Kun Juhla-Jukolaan oli kahdeksan, pariin, kolmeen seuraavaan oli vain yksi hakija. Syiksi
paljastuivat:
-         pelättiin, pystyykö saavuttamaan Jukolan järjestelyjen korkean tason
-         pelättiin järjestelyjen uusien, teknisten ratkaisujen vaativuutta
-      yritykset suhtautuivat nihkeästi siihen, että heidän työntekijöitään olisi tullut Jukolan
vaativimpiin tehtäviin, erityisesti kilpailun johtajaksi.
Ongelma on ainakin toistaiseksi poistunut, sillä v. 2005-2012 kisoihin on ollut 3-5 hyvää hakijaa
kuhunkin. Asiaa ovat auttaneet teknisten ratkaisujen käytöstä saadut myönteiset kokemukset,
järjestäjiä auttavan tukiryhmän perustaminen ja muu johtojärjestelmän kehittäminen sekä virkeät,
varhain eläkkeelle jääneet, jotka ovat valmiita ottamaan haasteita.
Johtoryhmän tehtävänä on myös huolehtia, että järjestäjä saa edes pienen tuoton työstään, muuten
halukkaat loppuvat pian (kts. myös artikkelia Kaupallisuus Jukolassa). (linkki)

Perinteet
Jukolan vahvat perinteet tulevat säilymään. Jotkut niistä saattavat joustaa aikojen kuluessa, mutta
juuriaan Jukola ei unohda. Perinteet ovat Jukolan vahvuus. Kokemuksia on suunnistusviesteistäkin,
miten käy, kun hyvää perusajatusta aletaan peukaloida.

Ympäristörajoitukset
Ajalle on ominaista ympäristöasioiden korostaminen. Suurimpana suunnistustapahtumana Jukola
helpoiten joutuu tulilinjalle ja toisaalta sen on oltava esimerkkinä muille suunnistuskilpailuille.
Jopa Jukolan vastaisia kirjoituksia näkyy silloin tällöin. Ne perustuvat kuitenkin yleensä asioiden
jopa lähes täydelliseen tuntemattomuuteen.
Luonnon ystävinä suunnistajat ovat aina kunnioittaneet suojelurajoituksia, ensimmäisenä
lajiliittona tehneet ympäristöohjelman, jota korostetaan koulutuksessa ja jonka ohjeita noudatetaan
jne. Radat tehdään ottaen huomioon maaston erityispiirteet, arkoja ja arvokkaita luontokohteita
sekä eläimistöä suojellen yhteistyössä luontotuntijoiden, ympäristöviranomaisten, maanomistajien
ja metsästäjien kanssa. Ratamestarit ovatkin poikkeuksetta saaneet kiitosta ympäristöasioiden
huomioon ottamisesta.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                               56

Yhteydet maaomistajiin, viranomaisiin ja muihin yhteistyötahoihin ovat olleet hyvät eikä
erimielisyyksiä ole.
Kaukametsäläiset on toiminut aktiivisesti toisaalta järjestäjien suuntaan ja korostanut
ympäristöasioiden huomioon ottamisen tärkeyttä, toisaalta huolehtinut lajin harrastamisen
jatkumisesta tutkimuksin ja aloittein sekä yhteydenotoin viranomaisiin ja päättäjiin. Asioista on
tutkittua tietoa ja argumentointi ja päätökset voidaan perustaa niihin.
Ainakaan tällä hetkellä ei ympäristöasioita nähdä Jukolan uhkana.
Lähemmin asiasta on artikkelissa Jukola – ympäristön uhkako?

Uusi tekniikka
Uudella tekniikalla ymmärretään tässä mm. tietokoneiden käyttöä toimisto- ja tulospalvelussa,
elektronista leimausta sekä videotaulun käyttöä. Niistä kerrotaan lähemmin omassa
artikkelissaan ’Uusi tekniikka kasvun apuna ja tukena’. Teknisten ratkaisujen ensimmäisiksi
Jukola-käyttäjiksi on löytynyt ammattitaitoisia, innokkaita henkilöitä. Uusia ratkaisuja ei koeta
möröiksi.
Aivan uusia, tarpeellisia, merkittäviä, Jukolassa kokeilemattomia tekniikoita ei tällä hetkellä ole
näköpiirissä. Osanottajien suuri määrä sulkee pois eräitä kaikkia koskevia tämän hetken
ratkaisujen mukaisia tekniikoita, esim. laajamittaisen paikanseurannan ja automaattisen ajanoton
nilkkaremmit. Salo-Jukolassa kuitenkin käytetään muutamalla osuudella kärkijoukkueiden
GPS-pohjaista etenemisseurantaa. Sellaista kokeiltiin jo v. 1995 Jukolassa. Onko mikrosiru
kilpailunumerossa seuraava?
Niinpä lähiaikojen merkittävin toiminta keskittyykin nykytekniikoiden entistä laajempaan ja
helppokäyttöisempään toteuttamiseen. Pääosa siitä on järjestäjien sisäistä toimintaa eikä juuri näy
kilpailijoille tai yleisölle. Kehitystä tapahtuu kuitenkin koko ajan monella alueella ilman sen
suurempaa mediakohua.
Tulevat järjestäjät ja johtoryhmä seuraavat aktiivisesti soveltuvan tekniikan kehitystä. Uudet
menetelmät otetaan käyttöön, kun ne ovat valmiita. Jukola ei kokeile, se on varhainen soveltaja.
Riittääkö osanottajia?
Seurojen ulkopuolisten ns. harrastajajoukkueiden (ei-seurajoukkueet) osanoton salliminen v. 1995
pienen kädenväännön jälkeen on ollut onnistunut päätös ja Jukolan kasvun selitys. Näiden
salliminen merkitsi samalla, että osanottajilta ei vaadita lisenssiä. Tämä vaati liitolta pienen
tuumaustuokion. Näitä joukkueita on Jukolan viestissä nyt n. 250 eli lähes 20 % ja Venloissa n. 100
eli n. 12 %. Hyvien aktiivisuunnistajien osallistumista näihin joukkueisiin on hiukan lievennetty,
mutta edelleenkään ei jollakin firmalla ole mahdollista koota nimissään huippujoukkuetta
Jukolaan.
On esitetty oman sarjan ja kilpailun perustamista harrastajajoukkueille. Sellaista ei tule. Suola on
se, että harrastajat ja huiput ovat samassa kilpailussa. Jukolassa on edelleen vain 2 viestiä, Jukola ja
Venlat. Ei tule ikämiesviestiäkään ja nuorilla on oma kilpailunsa elokuussa.
Osanottajamäärien kasvatus ei ole pääasia, mutta sitä ei vastustetakaan. Todennäköistä kuitenkin
on, että osanottoennätykset on tehty. Jatkossa Jukolat rakennettaneen luokkaa 10.000 osanottajalle.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            57

Miesten viestissä yli 1000 joukkuetta on tavoite, mutta ei ole itsestään selvyys, että niin tulee
olemaan. Jatkuvasti kaikin puolin erinomaiset järjestelyt mielenkiintoisissa maastoissa auttavat
näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
Ennustajan osa ei tunnetusti ole häävi. Edellä oleva kappale kirjoitettiin pari kuukautta ennen
Jämin Jukolan v. 2004 ilmoittautumisajan päättymistä. Lopputulos oli uudet, selvät
osanottoennätykset kummassakin viestissä. (Uudet, kovat ennätykset v. 2005:kin ja Salo-Jukola
pani v. 2006 vielä hiukan paremmaksi). Kun vielä kaikki seuraavat 6 Jukolaa sijaitsevat ainakin
lähes ruuhka-Suomessa, ainakin voimakkaan supistumisen vuodet taitavat sittenkin olla kaukana
edessä päin. Mahdollisen vähenemisen suurin syy on harrastajien ikääntyminen. Suunnistajien
suurimmat vuosiluokat ovat 60:n ikävuoden tienoilla eikä uusia nuoria tule poistuman vertaa.
Suurin huolen aihe onkin kotimaisten kilpailuihin osallistuvien nuorten suunnistajien määrän
jatkuva supistuminen, heidän tasonsa sekä menestyneiden idolien puute ja lajin medioissa
näkymisen vähyys, jotka ruokkivat supistumista.
V. 2006 ulkomaisia joukkueita oli ehkä sijainnista johtuen hiukan viime vuosia enemmän eli
23,5 %. Venloissa kasvua oli esim. v. 2002 Asikkalaan verrattuna kaikissa 3 ryhmässä eli
kotimaisissa seura- ja harrastaja- sekä ulkomaisissa joukkueissa, mutta edelliseen vuoteen verraten
vain harrastajajoukkueissa. Jukolan viestissä viime vuosina kotimaiset seurajoukkueet ovat
vähentyneet saman verran kuin harrastajajoukkueet ovat lisääntyneet, joten kasvu on tullut
ulkomaisista joukkueista. V. 2006 niiden kasvu tuli sikäli yllättävästi Ruotsista, että sielläkin
harrastajamäärät ovat olleet laskussa, mutta Salon oiva sijainti selittänee lisäyksen.

Osuuspituudet
Jukolan viestien osuuspituuksissa on jonkin verran otettu huomioon osanottajien ikääntyminen,
nuorten mukaan saanti sekä harrastajat. Kilpailujen kesto on keskimäärin vähän lyhentynyt 20
vuoden takaisesta, mutta matkat vaihtelevat maastojen mukaan.
Muussa suunnistustoiminnassa muotivillitykseksi ovat tulleet pika- ja sprinttimatkat. Ne eivät istu
Jukolan konseptiin. Mitä mieltä olisi kirmata 10-15 minuuttia jonossa ruokalan ympäri ja telttojen
seassa? Jos 10 vuoden kuluttua sprinttisukupolvi ei enää jaksa tunnin lenkkejä, kun sellaisia ei enää
muissa kilpailuissa ole, Jukolakin voi olla muutoksen edessä. Mutta onko se silloin enää Jukola?

Markkinahumuksiko?
Katso erillistä artikkelia ’Kaupallisuus Jukolassa’.

Laatu
Jukola on tunnettu järjestelyjen korkeasta laadusta. Kymmenkunta vuotta sitten ruotsalaisten (!)
omien kilpailujen arvostelussa paras taso oli nimeltään Jukola-klass! Kun australialaiset muutama
vuosi sitten osallistuivat Jukolaan ensi kerran, he otsikoivat lehdessään matkakertomuksen ’Jukola
– suunnistuksen timantti’. Kun Jukolassa kuitenkin on tuhansia asioita, jokaisessa niissä ei voi
sataprosenttisesti onnistua - eikä esimerkiksi säälle voi mitään, vaikka sillä ulkoilmatapahtumassa
on iso rooli. Aina jää seuraaville parannettavaa – ja kompastuminen toisessa kohtaa. Tärkeintä on
kuitenkin, että kaikki itse kilpailuun liittyvä on hyvin kunnossa.
Kun viestillä on useita ottajia, johtoryhmällä on mahdollisuus valita järjestäjäksi se, jolla
arvioidaan olevan parhaat mahdollisuudet Jukola-laatuisen tapahtuman järjestämiseen.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            58

Johtojärjestelmää ja valintaprosessia kehitetään edelleen. Viesti tulee edelleen kiertämään maata,
jos hyviä hakijoita eri puolilta löytyy. Uskomus on, että tarvittavat runsaat 1000 talkoolaista
jatkossakin saadaan helposti. Hyvien teknisten osaajien painoarvo kuitenkin kasvaa edelleen.
Taustayhteisöjen tavoitteena on, että Jukola jatkossakin pitää kaikilla osa-alueilla erinomaisen
laatutasonsa.

Lähivuodet?
Yhteenvetona voi vain todeta, että viimeinenkin tällä hetkellä myönnetty Jukola (Hyvinkää v.
2010) tulee olemaan hyvin saman oloinen kuin viimeisin Anjalankoskella v. 2005 järjestetty.
Jukolaa kehitetään jatkuvasti, pitkäjänteisesti ja tempoilematta. Tehtävien muutosten tulee olla niin
harkittuja, että ne ovat pysyviä. Tarkoin sormi ajan hermolla seurataan niin tekniikan kehittymistä
ja sen hyödyntämistä, lajin muuttumista kuin yhteiskunnankin muutoksia. Niistä osa voi aiheuttaa
muutoksia pian, osa viiveellä, useimmat eivät kenties vaikuta Jukolaan mitenkään.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                59


Jukolan kiertopalkinnot

Säännöt

Jukolan viestin "Hiiden hirvi" –kiertopalkinnosta kilpaillaan seitsemän kilpailun ajan v.2000
alkaen ja Venlojen viestin "Venlan kilpi" –kiertopalkinnosta kilpaillaan seitsemän kilpailun ajan
v.2003 alkaen. Kummatkin palkinnot on lahjoittanut Helsingin Sanomat.
Pisteitä jaetaan 15 parhaalle joukkueelle niin, että voittaja saa 25 pistettä ja seuraavat järjestyksessä
20,15,12,11,10,9,8,7,6,5,4,3,2 ja 1. Jos 15 parhaan joukossa on useita saman seuran joukkueita,
vain paras joukkue saa pisteitä. Saman seuran muiden joukkueiden pisteet jäävät jakamatta.
Kiertopalkinnon saa vuodeksi haltuunsa se seura, joka voittaa lopputuloksiltaan hyväksytyn
kilpailun. Seura vastaa asianmukaisista kaiverruksista ja palkinnon toimittamisesta seuraavaan
kilpailuun. Kunkin vuoden voittajaseura saa omakseen kiertopalkinnon pienoismallin.
Kiertopalkinnon saa omakseen seitsemän kilpailun jälkeen se seura, jonka viiden korkeimman
pistemäärän summa on suurin. Mikäli kaksi tai useampi seura saavuttaa saman pistemäärän,
voittaja on se, jolla keskinäisessä vertailussa on paras eroava sijoitus (eniten voittoja, kakkossijoja,
kolmossijoja jne).
Taulukko. Jukolan viestin ja Venlojen viestin kiertopalkinnot

Vuosi               Kiertopalkinto                 Kiertopalkinto Voittaja
Jukola
1949 - 1953         Lehti-poika                    Helsingin Suunnistajat
1954 - 1960         Viestipoika                    Helsingin Suunnistajat
1961 - 1965         Tukkipoika                     Tampereen Pyrintö
1966 - 1971         Metsonpojat                    Asikkalan Raikas
1972 - 1978         Hopeakilpi                     Liedon Parma
1979 - 1985         Lehtipoika II                  OK Ravinen SWE
1986 - 1992         Hiidenkivi                     IFK Södertälje SWE
1993 - 1999         Metsäkukko                     Turun Suunnistajat
2000 - 2006         Hiiden hirvi

Venla
1978 - 1981         -           -
1982 - 1988         Viestitytöt                    Stora Tuna SWE
1989 - 1995         Venlan kivi                    IFK Södertälje SWE
1996 - 2002         Venlan palmikko                Bäkkelagets SK NOR
2003 - 2009         Venlan kilpi




Venlan kivi                                        Venlan palmikko           Metsäkukko
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                  60


Kiertopalkintojen pistetaulukot
Viimeisten vuosien kiertopalkintojen pistetaulukot


Venlan palmikko 1996 - 2002

Sija Seura                       Yht   96   97   98   99   00   01   02
1 Bäggelagets SK, Norja          105   25   25   15   11   20   4    20
2 Liedon Parma                   92    15   10   12   15   25   25   7

3    Tampereen Pyrintö           72    11   6    9    25   5    15   12

4  Kalevan Rasti                  54        5         20        20   9
5  Halden Skiklubb, Norja         54   20             9         10   15
6  Turun Suunnistajat             51                       15   11   25
7  Angelniemen Ankkuri            44   7    12   25
8  Sundsvalls OK, Ruotsi          43   10   15        2    10   1    6
9  Domnarvets GoIF, Ruotsi        40        11   10   10   9
10 OK Orion, Ruotsi               39        8    6    5    12        8
11 Pargas IF                      38   1         20   12        5
12 Nydalens SK, Norja             28        9    8         11
13 OK 77                          25                  7    8    9    1
14 IFK Södertälje, Ruotsi         24        20   4
15 Rastikarhut, Pori              21   9         1         1         10
16 IFK Lidingö, Ruotsi            19   6                   7    6
17 Stora Tuna IK, Ruotsi          17             3    3    6         5
18 Södertälje Orientering, Ruotsi 14                  6         8
19 IK Hakarpspojkarna, Ruotsi 13                      1         12
20 Fredrikstad Skiklubb, Norja 13                11                  2
21 OK Ravinen, Ruotsi             13   3    2         8
22 Pan Kristianstad, Ruotsi       12   12
23 Lynx, Kirkkonummi              12   5         7
24 Tullinge SK, Ruotsi            11   4    7
25 Ulricehamns OK, Ruotsi         10                            7    3
26 Hämeenlinnan Suunnistajat 9         8    1
27 IF Thor, Ruotsi                7              5              2
28 OK Tyr, Ruotsi                 4         4
   NTNUI, Norja                   4                   4
   Rajamäen Rykmentti             4                        4
   OK Linne, Ruotsi               4                                  4
32 Leksands IF, Ruotsi            4    2         2
33 Linköpings OK, Ruotsi          3         3
   Helsingin Suunnistajat         3                        3
35 Suunta 101                     2                        2




Hiiden hirvi 2000 – 2006

Sija Seura                      Yhteensä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
1 Halden Skiklubb,NOR           105      25 15 (10) 25 20 20
2 Kalevan Rasti, Joensuu        97            12 20 15 25 25
3 Bäkkelagets SK, NOR           63       15 8      25 11 4
4 Delta, Länsi-Uusimaa          63       12 (3) 12 20 15 4
5 Turun Metsänkävijät           51       5    20 (1) 10 6         10
6 Malungs OK Skogsmårdarna, SWE 43            5    11 6      10 11
7 Turun Suunnistajat            40            25 15
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                      61

8      SK-Pohjantähti, Oulu               33   11   10   9          3
9      Tampereen Pyrintö                  32        6    7   12     7
10     Vehkalahden Veikot                 27                 1      11   15
11     Nydalens SK, NOR                   25   20        5
       Paimion Rasti                      25        7    3   3      5    7
13     Södertälje Nykvarn Orienter, SWE   24             8   7      9
14     Kristiansand OK, NOR               20                 5      12   3
15     OK Orion, SWE                      15        1    6          8
       Farum Tisvilde OK, DEN             15   7                         8
17     IFK Lidingö SOK, SWE               14   10   4
18     Leksands OK, SWE                   13   6    2    4               1
19     Vaajakosken Terä                   12                             12
       IFK Göteborg, SWE                  12   3             9
21     IF Femman, Mustasaari              11        11
22     Pargas IF                          9         9
       OK Ravinen, SWE                    9                              9
       Södertälje Orienteering, SWE       9    9
25     OK Linne, SWE                      8                  8
       IFK Hedemora, SWE                  8    8
27     Angelniemen Ankkuri                6                              6
       Rajamäen Rykmentti                 6                  4      2
29     Stora Tuna, NOR                    5                              5
30     Hämeenlinna Suunnistajat           4    4
31     Ikaalisten Nouseva Voima           3    1             2
32     MS Parma, Mynämäki-Lieto           2    2
       IK Hakarpspojkarna, SWE            2              2
       Hiisirasti, Satakunta              2                              2
35     Göteborg Majorna OK, SWE           1                         1




Venlan kilpi 2003 - 2009

Sija      Seura                                Yhteensä           2003        2004   2005   2006 2007 2008 2009
1         Ulricehamns OK, SWE                        56              6          25     25
2         Tampereen Pyrintö                          42             25           9      8
3         Turun Suunnistajat                         31             20           5      6
4         Rastikarhut, Pori                          30             10                 20
5         Halden Skiklubb, NOR                       27             12         15
6         Bäkkelagets SK, NOR                        25              7          6     12
7         Domnarvets GoIF, SWE                       23                        12     11
8         Hellas, SWE                                22                        20      2
9         Nydalens SK, NOR                           20                        10     10
10        IK Hakarpspojkarna, SWE                    19             5           7      7
11        Asikkalan Raikas                           18             9                  9
12        Fredrikstad Skiklubb, NOR                  16             8           8
13        Stora Tuna IK, SWE                         15                               15
          OK 77, Kauniainen                          15            15
          Leksands IF, SWE                           15             4          11
16        Liedon Parma                               11            11
17        OK Linne, SWE                               9             2           2      5
18        Södertälje Nykvarn Orienter, SWE            4                         4
          NTNUI, NOR                                  4                                4
20        Pargas IF                                   3                                3
          IFK Lidingö, SWE                            3                         3
          IF Thor, SWE                                3             3
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                62

23     Rajamäen Rykmentti   1   1
       Paimion Rasti        1           1
       OK Ravinen, SWE      1       1
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                             63




Jukolan ja Venlojen viestit tarinat 1989 –

Raja-Jukola 1989
Raja-Jukola 17.-18.6. 1989 Joutsenossa
Järjestäjät olivat nimenneet 41. Jukolan ja 12. Venlojen viestin Raja-Jukolaksi, sillä kartan
kaakkoiskulmasta oli valtakunnan rajalle vain kymmenkunta kilometriä. Rajavartiolaitoskin täytti
tuona vuonna 70 vuotta ja kilpailun suojelijana toimi ko. laitoksen päällikkö, kenraalimajuri Matti
Autio. Nimi oli siis hyvin perusteltu.
Maasto oli osittain sama kuin v. 1964 Jukolassa. Olipa yksi sama rastipistekin. Kilpailukeskus
tosin oli toinen. Nyt oltiin Myllymäen laskettelukeskuksessa. Järjestäjinä olivat Joutsenon
Kullervo ja Lappeen Riento, joille Jukola oli samalla juhlatapahtuma. Kullervolla toimintaa oli
ollut 75, Riennolla 70 vuotta.
Jukolan viestin sanoma osoitettiin Helsingin Sanomille, joka Päivälehtenä perustettiin 100 vuotta
sitten. Helsingin Sanomat on ollut Jukolan viestin päätukijana viestin alusta alkaen. Hyvin monella
Raja-Jukolaan liittyvällä yhteisöllä oli siten juhlavuotensa.
Jukolan viestiin osallistui 1067 ja Venlojen viestiin 519 joukkuetta. Komeita ennätyksiä kumpikin.
Yhteensä osanottajia oli yli 9500. Kummassakin viestissä tapahtui varaslähtö. Venloissa se ei juuri
aiheuttanut ongelmia. Jukolassa miehet ryntäsivät liikkeelle heti kuulutuksen ’karttoihin saa
tarttua’ jälkeen. Kun karkulaiset nykäisivät alaspäin kartat irti, vaijerit kimposivat ylös ja
lähtemättömien, ylimääräiset ja niiden, joilla ei vielä ollut otetta, kartat lensivät kaaressa sikin
sokin ympäri lähtöaluetta. Kun pääjoukko oli mennyt, muutama kymmenen miestä etsi maasta
joukkueensa karttaa. Mm. HS-kakkosen Matti Lehtonen etsi omaansa vielä useita minuutteja
karkulaisten lähdön jälkeen. Jatkossa asiaan on kiinnitetty huomiota eikä varaslähtöjä ole enää
tapahtunut.
Muuten järjestelyt onnistuivat hyvin. Tulosluetteloiden tulo kuitenkin vähän takkuili. Ongelmana
oli se, että järjestäjät suunnittelivat käyttää tulospalvelun sisäänluvussa viivakoodeja. Menettely ja
sen yhteensopivuus Jukolan uuden tietojärjestelmän kanssa oli testattu moneen kertaan ja todettu
toimivaksi. Kisan aikana se ei kuitenkaan toiminut. Koodinlukijan ja tietokoneen välinen kaapeli ei
kestänyt Yleisradion lähettimen voimakasta sähköistä kenttää. Tällaista tilannetta ei osattu testata
ennalta. Erittäinkään, kun asiantuntijat olivat vakuuttaneet, ettei ongelmia pitäisi tulla. Uusi
tekniikka on yllätyksiä täynnä. Ennen kuin varajärjestelmä toimi, moni ehti kaivata vaihtoaikaansa.
2000-luvulla viivakoodit palasivat Jukolaan. Tekniikka oli kehittynyt eikä vastaavia ongelmia enää
ole ollut.


Venlojen viesti – HNMKY:n Ulla Mänttäri pinkoi muilta karkuun
Suomalaisjoukkue oli voittanut viimeksi Venlojen viestin v. 1980, jolloin Hiidenkiertäjät oli
nopein Rovaniemellä. Norjalaiset olivat olleet sen jälkeen nopeimpia 3 ja ruotsalaiset 5 kertaa ja
heistä IK Stora Tuna yksin kolme kertaa. Olisi siis jo suomalaisjoukkueen vuoro. Kevään
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            64

Tiomilassa olivat kuitenkin IFK Södertälje ylivoimaisesti ja Halden SK olleet maalissa ennen
Tampereen Pyrintöä.
Päivä oli varsin lämmin. Siksiköhän Venlat kävivät niin kuumina, että ottivat selvän varaslähdön?
Suomalaismenetystä ennakoi ensimmäinen 6,6 km:n osuus. Kärjessä saapui Rastikarhujen
20-vuotias Mari Aarikka. Kuusitoista sekuntia hänen jälkeensä vaihtoi Länsi-Uudenmaan
Suunnistajien virolainen Marje Idavain ja kuusi sekuntia hänestä Rastihaukkojen
maajoukkuesuunnistaja Marja-Liisa Portin. Neljäntenä vaihtoi vielä Kangasalan Kisa. Sitten tuli jo
ruotsalainen Tullinge SK, mutta sen jälkeen taas suomalaisia, Lammin Säkia ja Kalevan Rasti.
Kärki oli aika hyvin hajalla, sillä neljässä minuutissa vaihtoi vain 24 joukkuetta. Sadas joukkue oli
9.36 perässä johtavaa.
Moni suosikki menetti ilmeisesti mahdollisuutensa ainakin voittoon jo ensimmäisellä osuudella,
sillä esim. edellisvuoden voittaja Halden SK oli 75. yhdeksän minuuttia kärjestä ja Tampereen
Pyrinnön ero kärkeen oli 10.18, edellisvuoden kolmosen NTHI:n 10.38 sekä kahden vuoden
takaisen Venla-voittajan ja edellisvuoden kakkosen OK Hedströmmen peräti 14.02. Hellekö
virheetkin aiheutti, sillä maastossa tai rasteissa ei ollut mitään merkillistä? Syy taisi pikemminkin
olla yhteispummaus toisia huippujoukkueita silmällä pidettäessä? Myöhemmin kärkipäähän
sijoittuvista joukkueista Helsingin NMKY (Annamari Vierikko, myöh. Heikkinen) oli 3.38
johtavaa jäljessä 19:ntenä.
Toisella 5,8 km:n osuudella kärki pummasi ja vaihtui. Maastossa eteni kaksi uutta kärkiryhmää.
Niistä ensin vaihtaneeseen kuuluivat kevään Tiomilan voittaja IFK Södertälje, jota 9 sekuntia
myöhemmin tuli Stora Tuna, askeleen perässä Kalevan Rasti, pari askelta siitä Rastikarhut
(’lapsellinen virhe’ Marja Pyymäki sanoi harhailustaan ja johdon menestyksestä) ja Tullinge SK.
Toisen ryhmän keulilla nelisenkymmentä sekuntia edellisistä vaihtoivat HNMKY (Marita
Kymäläinen), Sundsvalls OK, Vakka-Rasti ja Tullinge SK. Vakka-Rastin entinen
maajoukkuesuunnistaja Hanna Helin-Luotonen oli osuuden nopein. Toiseksi nopein puoli
minuuttia hitaampana oli Haldenin Trine Antonsen, joka nosti joukkuettaan 61 sijaa 14:nneksi.
Kolmannella 8,2 km:n osuudella HNMKY:n Ulla Mänttäri teki todellisen nappijuoksun, melkein
lentäen. Hänen aikansa oli 58.06 eikä kukaan muu päässyt alle tunnin ja kaikki muut
kärkijoukkueet viipyivät yli 1.05. Niinpä hän lähetti joukkueensa ankkurin Kirsi Tiiran (myöh.
Boström) viimeiselle osuudelle yli 6 min. ennen Sundsvallia, jota 20 sekunnin sisällä seurasivat
Tullinge, Rastikarhut, Kalevan Rasti ja Stora Tuna. Alussa takellellut Halden lähestyi edelleen
kärkeä kovaa vauhtia, sillä jo kaksi kertaa Venlat voittanut (vv. 1986 ja 1988) Ragnhild Bente
Andersen nosti joukkueensa jo seitsemänneksi 6.56 kärjestä häviten kuitenkin osuusajassa
Mänttärille yli kolme minuuttia. Södertälje, Sundsvall ja Pyrintö lähettivät seuraavina ankkurinsa
matkaan yrittämään joukkueensa pitämistä kymmenen joukossa.
Kirsi Tiira, josta 10 vuotta myöhemmin tuli maailman mestari, oli siis edennyt jo kilometrin verran
osuuden 6,4 km:stä, kun toiset vasta lähtivät hänen peräänsä. Niinpä harva epäili, etteikö hän myös
tulisi maaliin ensimmäisenä. Mutta tiukalle veti. Heti ykkösellä hänelle sattui melkoinen, neljän
minuutin pummi. Haldenin Venlat myös 2 kertaa voittanut Anne Line Nydal ajoi vimmatusti takaa,
mutta matka loppui Kikan onneksi kesken ja etumatka riitti. Eroa oli maalissa vain 11 sekuntia.
Tullingen Barbro Lönnkvist hävisi loppukiritaiston Nydalille 4 sekunnilla ja tuli kolmanneksi. Eija
Koskivaara nosti Vakka-Rastin neljänneksi ankkuriosuuden kolmanneksi nopeimmalla ajalla. Yli
neljäkymmentä sekuntia hänen jälkeensä tuli maaliin pääjoukon kirikisan voittanut Rastikarhujen
Pirjo Mattila, jonka selkään puuskuttivat Stora Tuna, Slovan Praha (käytännössä Tsekkoslovakian
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                65

maajoukkue), Södertälje, Sundsvalls OK ja Tampereen Pyrintö, jonka ero kärkeen oli 6.49.
Osuuden nopein oli OK Hedströmmenin Kerstin Haglund.
Ulkomaisten joukkueiden voittoputki siis katkesi, mutta läheltä piti. Kymmenen joukossa oli neljä
suomalaisjoukkuetta ja sijoilla 11-20 vielä seitsemän lisää – enemmän kuin edeltävinä vuosina oli
totuttu.
Raja-Jukolassa alkoi 7-vuotisen kiertonsa Venlojen uusi kiertopalkinto, kisakeskuksesta
parinkymmenen kilometrin päästä, Ylämaalta, kotoisin olevasta spektroliitista tehty Helsingin
Sanomien lahjoittama Venlan kivi.




Voittajajoukkueen, HNMKY jäsenet Maritta Kymäläinen (vas.), Kirsi Tiira ja Ulla Mänttäri (kuvasta puuttuu
      Annamari Vierikko.). Onnittelemassa Halden SK:n ankkuri Anne-Line Nydal. Kuva Seppo Bütt.
Lopputulokset:
     1. Helsingin NMKY 3.26.06 (Annamari Vierikko 19-55.25, Maritta Kymäläinen 6-1.39.57, Ulla Mänttäri
        1-2.37.03, Kirsi Tiira)

     2. Halden SK 1 NOR 3.26.17 (Lene Puch 75-57.49, Trine Antonsen 14-1.40.50, Ragnhild Bente
        Andersen 7-2.41.59, Anne-Line Nydal)

     3. Tullinge SK 1 SWE 3.26.21 (Ingrid Svensson 5-50.27, Karin Wollbrand 5-1.36.17, Maria Jonsson
        3-2.41.28, Barbro Lönnkvist)

     4. Vakka-Rasti 1 3.31.04 (Riina Kolkkala, Hanna Helin-Luotonen, Reeta Kolkkala, Eija Koskivaara)

     5. Rastikarhut 1 3.31.47 (Mari Aarikka, Marja Pyymäki, Riikka Ankelo, Pirjo Mattila)
6. Stora Tuna IK 1 SWE 3.31.50 7. Slovan Praha TCH 3.31.55, 8. IFK Södertälje 1 SWE 3.32.03, 9.
Sundsvalls OK 1 SWE 3.32.16, 10. Tampereen Pyrintö 1 3.32.55, 11. Malmby Strängnäs 1 SWE 3.33.14,
12. Kangasalan Kisa 1 3.33.41, 13. Järvenpään Palo 1 3.34.41, 14. Oulun Suunnistajat 1 3.35.39, 15.
Liedon Parma 1 3.38.19.

Jukolan viesti – ankkurinahistelua
OK Tyr, Linköpings OK ja Tullinge SK olivat hiukan yllättäen parhaat kevään Tiomilassa.
Kotimaisissa viesteissä parhaat olivat vaihdelleet kovasti. Selvää ennakkosuosikkia ei siten
oikeastaan ollut.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            66

Miehet siis ottivat mallia naisista ja lähtivät matkaan ennen aikojaan runsaan 10 km:n osuudelleen.
Aloitusosuudella yleensä huippujoukkueiden suunnistajat toisiaan syrjäsilmällä vartioiden
pyrkivät välttämään virheitä ja tulemaan vaihtoon kärkijoukoissa, ei välttämättä ihan kärjessä.
Niinpä usein ensimmäisinä tulee vaihtoon suunnistajia pienistä ja tuntemattomista seuroista, jotka
panevat parhaansa aloittamaan. Joutsenossa tästä oli poikkeus, sillä kärjessä tuli erään
voittajasuosikin NTHI:n Bo Engdahl, joka vielä oli minuutin karkumatkalla seuraaviin, jotka sitten
olivatkin Ruokolahden Suunnistajien kakkosjoukkue, Uuraisten Urheilijat ja Kouvolan Rastin
kakkonen. Suosikeista Halden SK on 17., IFK Södertälje 25., Bäkkelaget 40. ja Angelniemen
Ankkuri 42. 4.04 NTHI:sta jääneenä.
Toisella osuudella oli pituutta 12,5 km. Puolen yön hämärässä pummailtiin runsaasti ja
ensimmäinen joukkue tuli vaihtoon vasta varttitunnin ratamestarin arviota myöhemmin. Se oli
NTHI, mutta ei suinkaan I-joukkue, vaan Svein Erik Löken kakkosesta, joka oli ensimmäisessä
vaihdossa ollut kuudes. Toinen norjalainen Nydalens SK vaihtoi toisena yhdeksän sekuntia
myöhemmin. Kuusi sekuntia siitä jäi Espoon Suunta ja muutaman askelmitan lisää jäljessä tulivat
Tampereen Pyrintö sekä Tullinge SK. NTHI:n ykkönen vaihtoi seitsemäntenä (+1.26),
Angelniemen sijoitus oli 20. ja Bäkkelagetin 32. (+8.25). Reippaasti putosivat Halden, 45.
(+10.35) ja Södertälje, joka oli 64. (+12.20).
Espoon Suunta oli perustettu edellistalvena Reima-34 (alun perin Kruunuhaan Reima) ja Espoon
Rastin fuusiona.
Kolmannella, pimeimmällä osuudella oli mittaa runsaat 13 km. Siltä tuli ensimmäisenä Tullingen
yöspesialisti John Fredlund. NTHI:n kakkonen oli edelleen tiukasti kisassa mukana ja vaihtoi 12
sekuntia Tullingen jälkeen, sekunnin ennen Nydalenia. Pyrintö oli neljäntenä runsas puoli
minuuttia ja NTHI:n ykkönen viidentenä 2.19 kärjestä. Sitten seurasivat Angelniemi, HNMKY ja
kärkeen palannut Halden. Bäkkelaget oli 31. ja Södertälje 34. lähes 12 minuuttia Tullingesta.
Neljäs osuus oli kisan pisin, 16 km, nousua optimireitillä oli yhteensä ennätykselliset 735 metriä ja
vaativuutta muutenkin yllin kyllin. Kärkijoukkueet vielä taivalsivat osan reitistä kesäyön
hämärässä. Ensimmäisenä vaihtosuoraa viiletti Angelniemen Markku Kaartinen kannoillaan
Haldenin Petter Thoresen. NTHI:n ykkönen oli kolmantena 9 sekuntia Kaartisesta. Neljäntenä
vaihtoi tasan minuutin Angelniemelle jääneenä Nydalen ja heti sen perään Bäkkelaget. Kun näihin
vielä lisätään pikku hiljaa kymmenen joukkoon hivuttautuneet seuraavien sijojen HNMKY,
Ockelbo, IFK Göteborg ja Majornas IK, tutut nimet olivat koossa. Kovaa vauhtia kärkisijoja
lähestyivät Ikaalisten Nouseva Voima (20.) ja IFK Södertälje (27. +4.59), jolla erityisesti oli vahva
kolmikko jäljellä olevilla osuuksilla. Kärki siis tiivistyi merkittävästi. Tullingen ja Pyrinnön
viestittäjille sattui huono päivä ja heidän joukkueensa putosivat kauas.
NTHI:n Björn Haavengen tuli ensimmäisenä viidenneltä 11,5 km:n osuudelta ja toisena 29
sekuntia myöhemmin kovan nousun tehnyt, Iso-Syötteen aloitusosuuden nopein Ikaalisten Kari
Paavola. Angelniemen viestinviejälle oli sattunut pikkupummeja ja hän vaihtoi kolmantena
puolisentoista minuuttia NTHI:stä. Neljäntenä tuli toisesta osuudesta lähtien kovaa nousua tehnyt
Gävle OK ja pian sen jälkeen jyväskyläläinen Suunta -941 sekä Majorna. Siitä alkoikin kovien
ulkomaalaisjoukkueiden jono; Nydalen, Södertälje, Bäkkelaget, OK Hedströmmen, Halden,
Göteborg, IK Stora Tuna jne. Oli siinä kolme suomalaisjoukkuetta todella kovassa puristuksessa.
HNMKY ja Ockelbo viipyivät lähes 10 min. parhaita enemmän ja putosivat.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                          67

Suunta-941 oli keskisuomalainen yhteishanke nostaa maakunnan suunnistus takaisin valtakunnan
huipulle Vaajakosken Terän ja KENSUn suunnistajien sekä Jyväskylän Kisa-Tovereiden (liittymän
perusseura) hdistymisellä. Lisäksi seuraan tuli mukaan useita muiden seurojen suunnistajia mm.
Jämsän Retki-Veikoista ja Itä-Päijänteen Rastista. Seura vaihtoi myöhemmin nimensä 1992
Suunta 101:ksi ja vuonna 2004 Suunta-Jyväskyläksi.
Ratamestari oli suunnitellut kaksi viimeistä osuutta lyhyiksi noin 8 km:n hajontapariksi.
Kuudennelta osuudelta rynnisti kärjessä 7 sekunnin välein suomalaispari Angelniemen Petri
Laaksonen - Ikaalisten nuori Severi Eerola, jotka olivat edenneet maastossa vuorovedolla, kun
heille oli osunut täysin sama hajonta. Kaksi ja puoli minuuttia heidän jälkeensä saapuivat
peräkkäin NTHI:n ykkös- ja kakkosjoukkueet, joilla kuitenkaan ei ollut ollut sama hajonta. Heitä
seurasivat Södertälje (+2.50), Bäkkelaget (+3.32), S-941 (+3.48), Majorna (+4.57), Stora Tuna
(+5.39) ja kymmenentenä Halden 7,5 minuuttia Angelniemestä.
Ankkuriosuuden lyhyydestä johtuen saattoi uumoilla, että kisa ratkaistaan edellisen vaihdon neljän,
viiden ensimmäisen kesken, sillä tuskin ne kaikki pummaavat yli 3 minuuttia. Väliaikatiedot
kertoivat, että Angelniemen Jarmo Reiman eteni kärjessä, joskin NTHI-ykkösen Håvard Tveite oli
saavuttanut häntä vähän. Reiman pummasi kuitenkin helpon tuntuista toiseksi viimeistä rastia ja
Tveite tuli rastipukille leimaamaan aivan yhtä aikaa. Vaikka leimasimia oli useita, syntyi pieni
tönäisymaaottelu. Kun viimeinen rasti ei tuottanut kummallekaan vaikeuksia, NTHI:n Tveite rynni
voittajana maaliin, kuusi sekuntia perässään pettynyt Reiman huultaan pidellen. Södertäljen
Michael Wehlin saavutti kärkiparia vähän ja eroa oli maalissa Tveiteen 13 sekuntia. Stora Tuna
nousi neljänneksi, Bäkkelaget oli viides, Ikaalinen taipui kuudenneksi puolitoista minuuttia
voittajasta ja siitä oli yli kolme minuuttia Suunta -941:een, jota parinkymmenen sekunnin päässä
seurasivat Halden, Majorna sekä Göteborg, joka jäi voittajasta 5.10. Edellisen vaihdon kolmonen,
NTHI:n kakkonen, putosi 19:nneksi, mutta muuten muutokset olivat pieniä. Norjalaisvalta jatkui
siis Jukolassa, vaikka seura vaihtuikin.
Tiomilan parhaille ei onni hymyillyt Jukolassa. Tyr oli 43., Linköping 21. ja Tullinge 20.
Vaikka kärkijoukkueille tulikin pummeja, mutta kun sää oli koko ajan kaunis eikä kilpailijoiden
vauhtia hidastanut, ratamestarin aika-arvio oli hiukan optimistinen, sillä voittaja käytti 44
minuuttia arvioitua enemmän. Aika-arviot perustuvat yleensä järjestävän seuran koejuoksijoiden
tuloksiin. Niitä sitten korjataan verraten heidän puhdasta vauhtiaan huippujen vauhtiin muissa
kilpailuissa. Jos kärjessä pummataan runsaasti ja kärki vaihtuu koko ajan, lopputulosta on vaikea
ennakoida. Usein joukkueet viipyvät arviota kauemmin, mutta onpa toisinkin päin ollut jopa yli 20
minuutin eroja.


Håvard Tveite, NTHI. Voittajajoukkueen ankkuri. Kuva Seppo Bütt.
Lopputulokset:
     1. NTHI 1 NOR 8.59.38 (Bo Engdahl 1-1.04.35, Måns Davidson 7-2.37.10, Atle Dengerud 5-4.09.31,
        Jo Wiklund 3-6.00.11, Björn Haavengen 1-7.18.17, Kjetil Björlo 3-8.09.28, Håvard Tveite)

     2. Angelniemen Ankkuri 1 8.59.44 (Juha Koskela 42-1.08.39, Hannu Kurppa 20-2.43.47, Pekka
        Nikulainen 6-4.12.05, Hannu Kaartinen 1-6.00.02, Timo Alapiha 3-7.18.05, Petri Laaksonen
        8.06.57, Jarmo Reiman),
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                              68

     3. IFK Södertälje 1 SWE 8.59.51 (Björn Stenberg 24-1.07.09, Thomas Andersson 64-2.48.04, Kjell
        Nilsson 34-4.18.57, Lennart Olsson 27-6.05.01, Allan Mogensen 8-7.21.31, Atle Hansen 5-8.09.47,
        Michael Wehlin),

     4. Stora Tuna IK 1 SWE 9.00.37 (Johan Lang. Erik Svensson, Christer Nilsson, Ulf Eriksson, Martin
        Johansson, Lars Eriksson, Niklas Löwegren)

     5. Bäkkelagets SK 1 NOR 9.00.43 (Rasmus Ödum, Egil Johansen, Jan Sverre Edström, Yngvar
        Cristiansen, Lars Drake, Tore Sagvolden, Öivin Thon),

     6. Ikaalisten Nouseva Voima 1 9.01.04,
7. Suunta –941 1 9.04.08, 8. Halden SK 1 NOR 9.04.27, 9. Majornas IK SWE 9.04.35, 10. IFK Göteborg
SWE 9.04.48, 11. Trollhättans SOK 1 SWE 9.07.45, 12. Kangasalan Kisa 1 9.07.49, 13. Gävle OK 1 SWE
9.07.57, 14. Nydalens SK 1 NOR 9.10.32, 15. Helsingin NMKY I 9.10.35,

Jukolan sanoma:
Satavuotias on tarina Päivälehden taistelusta suomalaisen sananvapauden puolesta, satakunta
vuotta on Helsingin Sanomat kasvattanut Suomen suurimmaksi sanomalehdeksi.
Neljäkymmentä vuotta on jatkunut väkevä yhteistyömme. Siitä kiittääkseen ja menestystä
toivottaakseen ovat tuhannet ja taas tuhannet suomalaisen urheilujuhlan Jukolan suunnistajat
kuljettaneet tätä tervehdystä läpi kesäisten Karjalan metsien sanoaksemme Aleksis Kiven
Seitsemän veljeksen sanoin:
’Hyvinhän sinä kaikki olet tehnyt, monta kallista neuvoa meillen antanut. Totisesti oletpa oikein
isällisellä mielellä ja kielellä meitä johdatellut täällä salojen yössä’.
Joutsenossa 18. päivänä kesäkuuta 1989
Jukolan viestin suunnistajat


Juvan Jukola 1990
42. Jukolan viesti ja 13. Venlojen viesti käytiin Juvan kunnan Koikkalan kylässä Juvan
Urheilijoiden ollessa järjestelyvastuussa. Kapalomäen maastoa luonnehdittiin savolaisen
umpikieroksi, mutta suurimmalle osalle kilpailijoita ei kuitenkaan selvinnyt, mitä sillä oikeastaan
tarkoitettiin. Termi jäi kuitenkin elämään.
Kummassakin viestissä saavutettiin uudet osanottoennätykset (Venlat 573, Jukola 1109
joukkuetta) ja kilpailijoiden luku ylitti ensi kerran 10.000. Sade häiritsi hiukan miesten viestiä,
mutta suurta ongelmaa se ei muodostanut. Edellisvuoden varaslähtöjen opetuksena molemmat
lähdöt videoitiin ja "varastajat" uhattiin hylätä. Lisäksi lähtöä edeltävään kuulutukseen kiinnitettiin
huomiota. Kaikki sujuikin hyvässä järjestyksessä.
Pääratamestarina toimi Juhani Sihvonen, joka oli Jukolan viestien historian nuorin (25 v.) ko.
tehtävässä. Kilpailun jälkeen eräät nostivat keskustelun miesten viestin ratojen vaikeuttamisesta,
jotta "vapaamatkustajia" (osan väitettiin vain juoksevan suunnistamatta) ei olisi väitetyn paljon.
Koska kuitenkin harrastajatasoisten joukkueiden määrä oli voimakkaasti kasvamassa, ratoja ei
juurikaan olisi varaa (eikä tarvetta) vaikeuttaa. Sillä ei näitä osaamattomia ainakaan kärjessä
näkynyt, koska palkinnoille päässeet seurat olivat samoja kuin aiempina ja tulevinakin vuosina ja
muissakin viesteissä kärjessä esiintyneitä. Ehkä hajontoja lisäämällä ja parantamalla esitetty
ongelma vähenisi, lopulta pääteltiin.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            69

Kilpailun johtajana junaili Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen. Niinpä kisalla tehtiin
tunnetuksi myös kunnan lanseeramaa slogania "Joutuin Juvalle". Hyvin järjestetty kilpailu toikin
järjestelyissä tiiviisti mukana olleelle kunnalle kosolti mainetta ja tunnettuutta.
Kisan suojelijana oli Mikkeli-lähtöinen ulkoasiainneuvos Erkki Liikanen, joka myöhemmin siirtyi
EU-komissaariksi ja sitten Suomen Pankin pääjohtajaksi. Viestin sanoma osoitettiin Yleisradion
urheilutoimitukselle, joka v. 1976 lähtien oli seurannut sinnikkäästi ja asiantuntemuksella läpi yön
Jukolaa. Haastattelussa toimituksen päällikkö Voitto Raatikainen sanoikin Jukolan yön olevan
juuri radiolle sopiva tapahtuma ja heidän lippulaivansa. Ajat muuttuvat - katso tarinaa vuodelta
2000.

Venlojen viesti – parillinen vuosi, taasko Haldenin vuoro?
Venlojen viestissä Norjan Halden SK oli voittanut 1986 ja 1988. Olisiko aikasarjan mukaan taas
heidän vuoronsa? Joka tapauksessa heidän maajoukkuenaisista koottu kvartettinsa oli vahva
ennakkosuosikki. Tampereen Pyrintö oli voittanut keväällä ensimäisenä suomalaisjoukkueena
kautta aikojen Tiomilan naisten viestin, Tvåmilan ja oli ehkä kuitenkin suosikki no. 1.
Edellisvuoden voittaja, Helsingin NMKY, oli myös henkilömuutoksineen vahva.
Hyvin Haldenin viesti alkoikin, sillä joukkueen juniori Berit Sofie Grydeland tuli ensimmäiseen
vaihtoon kolmantena HNMKY:n uuden, myös juniori-ikäisen vahvistuksen ja aloittajan Johanna
Tiiran (myöh. Asklöf) ja Paimion Eija Sipposen jälkeen vain 4 sekuntia Johannaa myöhemmin.
Lynx, IK Stora Tuna, Järvenpään Palo ja IFK Södertälje vaihtoivat seuraavina. Yhdeksäntoista
joukkuetta vaihtoi vähän yli minuutin sisällä. Pyrintö oli 22. 3 min. kärkeä jäljessä.
’Kristika’ johti toisessakin vaihdossa, sillä myös edellisenä vuonna toisen osuuden juossut Maritta
Kymäläinen oli osuuden nopeimpia. Toisena, vaihdossa vain 8 sekuntia jäljessä oli osuuden nopein
Norjan IF Sturlan Anne-Lene Bakken. Haldenin viestiä vei toisella osuudella Trine Antonsen ja
hän tuli neljäntenä 1.21 Kristikaa myöhemmin. Kolmantena oli IFK Södertäljen kakkonen. Halden,
Domnarvets GoIF, Södertälje, Lynx ja Pihkaniskat (+3.36) vaihtoivat seuraavina. Pyrintö nousi
vähän sijoissa, tippui ajassa.
Haldenilla oli kolmannella, pisimmällä, 7,8 km:n osuudella, Anne Line Nydal. Hän oli ollut
mukana Haldenin edellisilläkin voittokerroilla. Hänellä oli hyvä kesä takanaan, vaikka Tiomilassa
olikin tullut pummi ja Pyrintö ehätti ohi voittoon. Nyt hänellä kulki jälleen hyvin, pikkupummista
huolimatta yksi osuuden nopeimpia aikoja. Kun muut kärkijoukkueet viipyivät 3-5 minuuttia häntä
kauemmin, oli ero vaihdossa toisena edelleen etenevään Sturlaan yli kolme minuuttia. Södertälje I
oli noussut Arja Hannuksen ansiosta kolmanneksi ohi takkuillen edenneen HNMKY:n Ulla
Mänttärin. Kolme viimeksi mainittua olivat 14 sekunnin sisällä. Viidentenä vaihtoi norjalainen
O-52 ja samassa ryhmässä Domnarvet, Rastikarhut, NTHI ja Pyrintö (kärkeen +4.16, mutta toiseen
vain +1.10). Osuuden nopein oli pientä norjalais-seuraa OK Selbua edustanut Gro Sanstad.
6 km:n ankkuriosuudella Haldenin Ragnhild Bente Andersen ei antanut johtopaineiden vaikuttaa,
vaan hän teki osuuden toiseksi nopeimman ajan. Hän oli useita minuutteja pahimpia kilpasisariaan
nopeampi ja niinpä maalissa ero toiseksi tulleeseen, Södertäljen Katarina Borgiin oli 5.22
minuuttia. Kolmanneksi nousi HNMKY Kirsi Tiiran (myöh. Boström) ankkuroimana vajaa 2
minuuttia Södertäljestä ja sitten seurasivat minuutin jäljessä Rastikarhut ja Pihkaniskat sekä sitten
taas minuutin päässä Tampereen Pyrintö ja NTHI. Sturla taipui kahdeksanneksi yli 10 minuuttia
voittajasta. Ruotsalaiset OK Tisaren ja Sundsvall OK mahtuivat vielä kymmenen joukkoon.
Haldenin aikasarja sai siis jatkoa. Nopeimman ajan teki Pan-Kristianstadin Anette Nilsson.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                 70

Vaikka 2 kärkisijaa menikin vieraille, savolaismetsät sopivat hyvin suomalaisjoukkueille, sillä 7:n
parhaan joukossa oli 5 ja 15:n parhaan joukossa 8 kotimaista naiskvartettia.




Venlojen viesti. Halden SK voittaa Venlojen viestin joukkueella Berit Sofie Grydeland, rine Antonsen, Anne
                          Line Nydal ja Ranghild B Andersen. Kuva Seppo Bütt.
Parhaat tulokset:
     1. Halden SK NOR 3.15.17 ( Berit Sofie Grydeland 3-49.07, Trine Antonsen 4- 1.32.35, Anne Line
        Nydal 1-2.31.45, Ragnhild Bente Andersen),

     2. IFK Södertälje 1 SWE 3.20.39 ( Lotten Nilsson 7-49.17, Anita Seger 6-1.32.44, Arja Hannus
        3-2.35.05, Katarina Borg),

     3. Helsingin NMKY 1 3.22.19 (Johanna Tiira 1-49.03, Maritta Kymäläinen 1-1.31.14, Ulla Mänttäri
        4-2.35.05, Kirsi Tiira),

     4. Rastikarhut 1 3.23.25 ( Anne Nurmi 54-53.19, Riikka Ankelo 22-1.37.19, Pirjo Mattila 7-2.35.59,
        Marja Pyymäki),

     5. Pihkaniskat 1 3.23.36 ( Annamari Vierikko 14-49.34, Mervi Pellinen 8-1.34.50 , Teresa
        Mäki-Kamppi 11-2.36.42, Sirpa Lusa)
6. Tampereen Pyrintö 1 3.24.35, 7. NTHI 1 NOR 3.24.58, 8. IF Sturla 1 NOR 3.25.21, 9. OK Tisaren 1 SWE
3.26.12, 10. Sundsvalls OK 1 SWE 3.28.12, 11. Lahden Suunnistajat –37 1 3.28.43, 12. Lynx 1 3.29.07, 13.
O-52 NOR 3.29.30, 14. Helsingin Suunnistajat 1 3.29.33, 15. Pargas IF 1 3.29.58.



Miehillä kova loppurutistus – Tveite jälleen vahvin
Edellisen Jukolan voittaja, Norjan Trondheimin Teknillisen korkeakoulun suunnistajien joukkue
NTHI, oli jälleen mukana vahvalla veljessarjalla, jossa tosin edellisestä vuodesta kolme miestä oli
vaihtunut, mutta omien maittensa maaottelumiehiä vilisi myös monen muun seuran nimilistoilla.
Tiomilan voittanut OK Tyr oli tietysti suosikki, mutta Tiomilan mukaan arvioiden suomalaisilla ei
pitäisi olla paljon mahdollisuuksia, sillä olihan paras eli Ikaalisten Nouseva Voima ollut siellä
vasta 10. IFK Göteborgia, IFK Södertäljeä ja Ockelbo OK:a pidettiin myös ehdokkaina
sijoittumaan terävimpään kärkeen.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            71

Ensimmäiseltä runsaan 12 km:n osuudelta tuli yksin 3 minuutin erolla seuraaviin maaottelumies,
Lahden TH:n Timo Karppinen. Vaikka hän lähti takarivistä numerolla 1004 ja rikkoi ennen
ykköstä kompassinsa, jota kertomansa mukaan olisi tihkuisessa maastossa kovasti tarvinnut, jo
paljon ennen reitin puoltaväliä hän sai taivaltaa kärjessä yksin. Toisena tuli vaihtoon silloin vielä
vähän tunnettu, mutta myöhemmin hyvin tutuksi tullut pienen Stjördals-Blinkin Björnar Valstad ja
hänen vanavedessään Espoon Suunnan Juha Miettinen. Suosikeista NTHI oli 43. reilut 6 min.
jäljessä ja Angelniemen Ankkuri 88. (ero 6.59). Göteborg menetti paljon jo tässä vaiheessa
(+11.18), mutta Södertäljellä, Tyrillä ja Ockelbolla oli vielä mahdollisuuksia – eroa kärkeen oli 6-8
min. Paimion Jukolan v. 1972 aloitusosuuden voittaja Juha Mieto oli ikämiesjäähdyttelijänä 454.
17 min. kärjelle jääneenä.
Kuten tavallista, toisen lähes 12 km:n osuuden pimeydessä kärki vaihtui kovasti. Ensimmäisenä
tuli hyvin noussut, huippuajan tehnyt Kalevan Rastin Mika Elomäki ja pian hänen jäljessään
norjalainen Nydalens SK sekä myös hyvin noussut NTHI:n Öystein Holo ja samassa letkassa vielä
kymmenkunta muuta mm. OK Hedströmmen, Tampereen Pyrintö ja Södertälje, jonka Kari Enckell
teki yhden kärkipään komeimmista nousuista 105-->10. Angelniemen Ankkuri oli sijalla 37 reilut
5 minuuttia kärjestä.
Kärki vaihtui jälleen kolmannella yli 13 km:n osuudella, sillä nyt vaihtoon viiletti ensimmäisenä
edellisen vaihdon sijalta 4 noussut Hedströmmen/Jan Olm. Toisena oli hyvin juossut Lynxin
Mikael Boström 2 min. jääneenä ja hänestä runsaan minuutin päässä tuli 27 miehen letka, jonka
kärjessä kulkivat Södertälje, KR, Pargas IF, Nydalen ja NTHI. Angelniemi oli 19. noustuaan siis
parikymmentä sijaa.
Neljäs, pisin, liki 15 km:n osuus vaihtoi jälleen, mutta myös tiivisti kärjen. Ensimmäisenä tuli
ruotsalaisen Täby SOK:n Per Sjökvist vanavedessään Hedströmmen, Malmby IF, Bäkkelagets SK,
Nyköpings OK ja sitten parhaana suomalaisena HNMKY:n Harri Koski. Pekka Nikulainen nosti
Angelniemeä toistakymmentä sijaa seuraavaksi eli seitsemänneksi. NTHI ja AngA vaihtoivat
paikkoja, sillä norjalaiset olivat nyt 19. lähes 2 min. kärjestä. Södertälje putosi vielä pari sijaa
kauemmas. 11 ensimmäistä joukkuetta vaihtoi 39 sek. sisällä. Osuuden raketti oli OK Triangelin
eestiläinen Leho Haldna, joka (todella) oli 6 min. nopeampi kuin kukaan muu. Sitä ei selitä täysin
edes yöosuuden suunnistus päivällä, sillä IV osuudella oli jo kärjelläkin melko valoisaa.
Viidenneltä, lähes 11 km:n osuudelta tuli kärjessä vauhdikkaasti edennyt parivaljakko AngA:n
Markku Kaartinen ja HNMKY:n Ari Kattainen , jotka vuorotellen johtaen karkasivat muilta ja
saivat yli kahden minuutin kaulan parikymmentä sijaa nostaneeseen, mutta kuitenkin ajassa
hävinneeseen Södertäljen tanskalaiseen Allan Mogenseniin ja tämän kanssa yhtä aikaa tulleeseen
Malmbyhyn. Sitten seurasivat viidentenä Nyköpings OK, KR, Ikaalinen ja IF Femman. NTHI oli
jälleen hivuttautumassa kärkeä kohti ja oli kymmenes 5 min. johtavasta.
Kuudes osuus oli vain vähän yli 7 km. Ensimmäisenä vaihtoon kiirehti HNMKY:n Juha Tilli
minuutin ennen Södertäljeä, josta oli puolisen minuuttia Angelniemeen. Sitten oli lähes 4 minuutin
rako nousua jatkavaan NTHI:iin, josta puolen minuutin päässä pienin välein tulivat viidentenä Tyr,
hyvän nousun huippuajalla tehnyt tehnyt Helsingin Suunnistajien Veli-Matti Salmenkylä, Ockelbo,
TP ja KR.
Ankkuriosuus oli tälläkin kertaa lyhyehkö (8,5 km) ja siinä oli lopussa pitkä putkiosuus. Kun
Angelniemen Jarmo "Cassu" Reimanin alkutaival ei sujunut puhtaasti, ensin Tyrin Håkan Eriksson
ja sitten NTHI:n edellisvuoden sankari Håvard Tveite, HS:n Pekka Pallaspuro sekä Ockelbon
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                             72

Joakim Ingelsson saivat Reimanin kiinni. Myöhemmin joukkoon liittyivät vielä Södertäljen
Melker Karlsson ja alun kärjessä yksin edennyt HNMKY:n Jari Kymäläinen. Loppukiritaistelu oli
kova, mutta siinä ei ollut edellisvuoden dramatiikkaa, vaan sijat jaettiin "sovussa". Nopein oli
jälleen NTHI ja Tveite, josta hyvän nousun tehnyt Ingelsson jäi 3, Reiman seitsemän, Pallaspuro
yhdeksän ja viimeiseltä rastilta ensimmäisenä lähtenyt Karlsson 13 sekuntia. Kymäläinen taipui
näille puoli minuuttia ollen maalissa kuudes ja kahden edellisen Tiomilan ankkuriosuuden sankari,
mutta jo ennen loppuvaiheita jäänyt Eriksson minuutin lisää. Lähes 4 minuuttia voittajan jälkeen
tuli kahdeksantena Halden, jonka Petter Thoresen oli osuuden nopein ja sitten saapuivat maaliin
Femman ja Pyrintö. NTHI johti koko viestiä siis vain 200 metriä, mutta juuri ne tärkeimmät
viimeiset metrit. Ockelbo nousi vaisuhkon alun jälkeen suoraviivaisesti hopealle sijasarjalla
145-41-33-27-17-7-2. Yllättäjä HS:nkin sarja oli nousujohteinen, 98-67-53-42-21-6-4.
Jukolan ankkuriosuudet olivat perinteen mukaisesti olleet viestin pisimmät (14-15 km). Koska oli
ollut kotimaisten huippuseurojen kommentteja, että ankkuriosuudet ovat siksi liian ratkaisevia ja
vain MM-tason suunnistajia omaavilla joukkueilla on mahdollisuuksia voittoon, edellisvuonna
Joutsenossa ja nyt Juvalla kokeiltiin lyhyehköjä ankkuriosuuksia. (Tosin samat miehet olivat
ankkureina nyt lyhyillä kuin aiemmin pitkilläkin osuuksilla!) Tuloksena oli samojen tahojen samat
kommentit, jolloin leikkisästi pohdittiin, pitäisikö ankkuriosuus jättää kokonaan pois, että siihen
oltaisiin tyytyväisiä. Mutta miten sitä 7-osuuksisessa viestissä poiskaan? Niinpä jatkossa palattiin
perinteeseen, että viimeinen osuus on pitkä ja lyhyet ovat väliosuuksilla, vaikka kaikilla
kotimaisilla joukkueilla ei olisikaan asettaa ankkuriksi maailmanluokan tähteä.
Eikä sitä perinnettä hevin muuteta.

Lopputulokset:
     1. NTHI1 NOR 8.38.27 (Björn Tore Krogh 43-1.22.00, Öystein Holo 3-2.36.21, Atle Dengerud
        7-4.08.27, Jo Wicklund 20-5.49.06, Carl Henrik Björseth 10-6.59.46, Björn Haavengen 4-7.46.15,
        Håvard Tveite),

     2. 2. Ockelbo OK 1 SWE 8.38.30 (Torbjörn Pettersson 145-1.24.20, Lars Lindgren 41-2.41.35, Tomas
        Persson 33-4.10.56, Mikael Ingelsson 27-5.50.55, Ola Johansson 17-7.02.24, Lars Nordgren
        7-7.47.05, Joakim Ingelsson),

     3. Angelniemen Ankkuri 1 8.38.34 (Petteri Kähäri 88-1.22.46, Hannu Kurppa 37-2.41.26, Juha
        Koskela 19-4.08.42, Pekka Nikulainen 7-5.47.50, Markku Kaartinen 1-6.54.43, Janne Lehto
        3-7.42.30, Jarmo Reiman),

     4. Helsingin Suunnistajat 1 8.38.36 (Mika Rantala 98-1.22.03, Kari Bäckström 67-2.43.09, Tero
        Kekäläinen 53-4.12.36, Matti Karvonen 42-5.53.49, Jyrki Ahvonen 21-7.02.46, Veli Matti
        Salmenkylä 6-7.47.01, Pekka Pallaspuro),

     5. IFK Södertälje 1 SWE 8.38.40 (Gunnar Eriksson 105-1.23.12, Kari Enckell 10-2.37.23, Tomas
        Andersson 3-4.08.16, Pontus Jansson 22-5.49.29, Allan Mogensen 3-6.57.00, Michael Wehlin
        2-7.42.03, Melker Karlsson),
6. Helsingin NMKY 1 8.39.07, 7. OK Tyr 1 SWE 8.39.59, 8. Halden SK 1 NOR 8.42.22, 9. IF Femman 1
8.43.11, 10. Tampereen Pyrintö 1 8.43.31, 11. Ikaalisten Nouseva Voima 1 8.43.39, 12. Sundsvalls OK 1
SWE 8.43.45, 13. Majornas IK 1 SWE 8.46.40, 14. IK Hakarspojkarna 1 SWE 8.46.53 , 15. Stora Tuna IK 1
SWE 8.46.56.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                           73

Jukolan sanoma:
Kesäyön kuulaassa kirkkaudessa juostu viestimme on tunnelmansa jännittävyydestä maankuulu ja
siinä mukanaoleville ainainen elämys.
Moniaiden vuosien ajan on radion urheilutoimitus elänyt kanssamme läpi pitkän yön sähköistäen
kiireisen, onnellisen kilpailumme hetket koko maahan. Tuhannet Jukolan suunnistajat haluavat
kiittää tuhansista radiominuuteista Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen sanoin:
’Sano kielin, puhu mielin, luihkaise riemu rinnastasi ulos! Vuoret raikaa, metsä kaikaa ja taivaassa
ollaan äänettä hetki aikaa, hetki pyhä ja lyhykäinen. Siinä on värssy. Jukolan Jussin sepittämä
riemuissansa.’
Radion urheilutoimitusta Jukolassa 17. kesäkuuta 1990 Juvalla tervehtien
Jukolan viestin suunnistajat
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            74




Kraateri-Jukola 1991
Vimpelin Lakeaharjun laskettelukeskuksen lähimaastot olivat näyttämönä, kun 43. Jukolan ja 14.
Venlojen viestin ankarat mittelöt käytiin. Keskus oli harjun päällä, mistä oli mahtavat näköalat
meteoriitin muovaamalle Lappajärvelle. Niinpä kisan nimi olikin Kraateri-Jukola.
Järjestäjänä oli rypäs lähialueen seuroja: Alajärven Ankkurit, Kauhavan Wisa, Lappajärven Veikot
ja Vimpelin Hiihtoseura. Vaikka sananlasku sanoo ’Mitä useampi kokki, sen huonompi soppa’, se
ei tällä kertaa pitänyt paikkaansa. Yhteistyö seurojen kesken sujui hyvin ja lopputulos oli
Jukola-tasoa, siis erinomainen.
Kilpailun suojelijana oli Lapuan piispa Yrjö Sariola. Viestisanoma osoitettiin Suomen kirkolle.
Miesten viestissä ylitettiin edellisvuoden ennätys 35 joukkueella eli lähdössä niitä oli 1144, mutta
Venloja oli 30 edelliskertaa vähemmän eli 543.

Venlojen viesti – Södertäljen ja Rastikarhujen kisaa
Tampereen Pyrintö oli ennakkosuosikki numero yksi voitettuaan jo toisena keväänä peräkkäin
Tiomilan naisten viestin. Edellisvuoden Venla-voittaja Halden, joka oli Tiomilassa neljäs sekä
Rastikarhut Porista, Tiomilan kolmas ja Juvan neljäs olivat myös vahvasti esillä, kun voittajaa
arvailtiin. Edellisvuoden kakkosella, tosin Tiomilassa epäonnistuneella IFK Södertäljelläkin
uumoiltiin olevan mahdollisuuksia Venlojen loppusuoran voittajatuuletukseen.
Venloissa herätti melkoista purinaa paikalla ja myöhemminkin, kun selvisi, että he joutuvat
lähtiessä aluksi nousemaan osan lasketturinnettä, sitten juoksemaan lähes kilometrin harjun päällä
yleisön reunustamaa kujaa ennen maastoon pääsyä ja sitten taas lopuksi sama osaksi uudelleen.
Jopa simputukseksi sitä jotkut kutsuivat. Muita osuuksia ratamestari sentään armahti, että heillä oli
tuo vain kerran, lopuksi.
Lähtöletka venyi pitkäksi ennen kuin kaikki pääsivät metsän siimekseen. Aloitusosuus oli
viitoituksineen yli 8 km. Ensimmäisenä siltä tuli, kuten vuotta aiemminkin, HNMKY:n vielä
juniori Johanna Tiira (myöh. Asklöf). Aivan lähituntumassa tulivat helsinkiläinen Rastihaukat
(Marja-Liisa Portin), Ylikiimingin Nuijamiehet, Linköpings OK, Tullinge SK ja Hankasalmen
Hanka 16 sekuntia "Kristikaa" jäljessä. Jono oli jatkuva ja ero sadanteen oli 8,5 minuuttia.
Suosikeista aloitti parhaiten Rastikarhut (9., +0.35), sillä Södertälje oli 64., TP 94. (+8.26) ja
Halden vasta 168. (+10.59).
Toinen osuus oli n. 6,3 km. Jo sen alussa siirtyi kärkeen Rastikarhujen Riikka Ankelo. Hänen
johtonsa oli suurimmillaan pari minuuttia. Vaikka Riikka otti itsestään kaiken irti (aika 48.26),
häntä lähestyi kaiken aikaa osuuden nopein (41.49) ja siis sijalta 64 lähtenyt Södertäljen Elisabeth
Drotz, joka supisti eron 22 sekuntiin. Toistakymmentä sekuntia hänestä oli vaihdossa OK
Hedströmmeniin ja saman verran lisää Bäkkelagets SK:iin. Vajaa minuutti edellisestä vaihtoon tuli
viidentenä Stora Tuna IK ja pian myös Domnarvets GoIF. Seuraavaa saatiinkin odotella pitkään,
sillä yli 4 minuutin kuluttua, 6.09 Ankelosta vaihtoi seitsemäntenä vahvasti noussut TP ja heti
perään osuuden toiseksi nopeimman ajan (42.24) juossut, vasta 16-vuotias Hämeenlinnan
Suunnistajien Liisa Anttila, joka nosti joukkuettaan yli 200 sijaa. Myös Halden teki kovan nousun
kymmenenneksi. HNMKY joutui antamaan periksi ja oli vaihdossa 34.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                               75

Samanpituisella kolmannella osuudella sekä hiihto- että kesäsuunnistuksessa
maailmanmestaruuksia voittanut Södertäljen suomalaistaustainen Arja Hannus otti Rastikarhujen
Anne Nurmen kiinni jo ensimmäisellä rastilla ja puolessa välissä hän lähti omille teilleen juosten
osuuden nopeimman ajan (41.31). Nurmi sinnitteli kuitenkin osuuden neljänneksi parhaan ajan
(43.35) ja piti selvästi muut takanaan, vaikka jäikin vaihdossa Hannukselle 1.42. Nurmesta oli yli 6
minuuttia kolmanteen eli Stora Tunaan, josta taas oli parisen minuuttia Hedströmmeniin ja saman
verran lisää TP:öön, josta oli 7 sekuntia kuudenteen Malmby IF:ään ja vähän enemmän lisää
osuuden toiseksi parhaan ajan (42.58) tehneeseen HNMKY:n Kirsi Tiiraan (myöh. Boström).
Vaikka osuus oli lyhyehkö, joukkueet hajaantuivat yksin kulkeviksi. Halden putosi 11:nneksi.
Neljäs osuus oli runsaat 8 km. Södertäljen ankkuri Katarina Borg haparoi alussa ja niin
Rastikarhujen Marja Pyymäki tavoitti hänet. Yhdessä he kulkivat seuraavat rastivälit, mutta kun
Pyymäki joutui hakemaan toiseksi viimeistä rastia, Borg ehti maaliin puolisentoista minuuttia
edellä. Haldenin luottoankkuri Ragnhild Bente Andersen oli osuuden nopein, 58.44 – 2.30 Borgia
ja 2.19 Pyymäkeä nopeampi – ja tuli kolmantena. Eroa voittajaan oli lähes kymmenen minuuttia.
Ulla Mänttäri ankkuroi HNMKY:n neljänneksi. Neljä ensimmäistä olivat siten täysin samat kuin
vuosi sitten. Järjestys vain vaihtui.
HNMKYn menestyskausi päättyi vuoden 1991 Venloihin naisryhmän hajotessa seuraavana talvena
eri seuroihin.
Tasaisen nousujohteisesti edennyt NTHI oli viides 13 sek. Kristikan jälkeen ja TP oli seuraavana vajaan
puolen minuutin päässä. Seitsemäs oli Hedströmmen lähes 14 min. voittajasta. Siitä puolentoista minuutin
päästä alkoi jatkuva, harvahko jono, jota johtivat Sundsvall, OK Tyr ja kymmenentenä Bäkkelaget ennen
Hämeenlinnan Suunnistajia, Pargas IF:iä ja Lahden Suunnistajia. Osuuden toiseksi nopein oli Oulun
Suunnistajien Mari Lukkarinen, 59.56


FK Södertälje voittaa Venlojen viestin joukkueella Anita Seger, Elisabeth Drotz, Arja Hannus ja Katarina
Borg. Kuva Seppo Hakuli.
Parhaat tulokset:
     1. IFK Södertälje 1SWE 3.32.07 (Anita Seger 87-1.07.33, Elisabeth Drotz 2-1.49.22, Arja Hannus
        1-2.30.53, Katarina Borg),

     2. Rastikarhut 1 3.33.38 ( Mari Aarikka 9-1.00.38, Riikka Ankelo 1-1.49.04, Anne Nurmi 2-2.32.39,
        Marja Pyymäki),

     3. Halden SK NOR 3.41.52 (Irene Felde 168-1.10.58, Berit Sofie Grydeland 10-1.55.47, Trine
        Antonsen 11-2.43.08, Ragnhild Bente Andersen),

     4. Helsingin NMNKY 3.42.07 (Johanna Tiira 1-59.59, Maritta Kymäläinen 34-1.57.51, Kirsi Tiira
        4-2.40.49, Ulla Mänttäri),

     5. NTHI 1 NOR 3.42.20 (Ann Kristin Högsrod 17-1.03.04, Gro Sanstad 9-1.55.17, Heidi Arnesen
        8-2.41.01, Torunn Fossli),
6. Tampereen Pyrintö 1 3.42.46, 7. OK Hedströmmen 1 SWE 3.45.56, 8. Sundsvalls OK 1 SWE 3.47.27, 9.
OK Tyr 1 SWE 3.47.34, 10. Bäkkelagets SK 1 NOR 3.47.42, 11. Hämeenlinnan Suunnistajat 1 3.47.55, 12.
Pargas IF 1 3.48.06, 13. Lahden Suunnistajat -37 1 3.48.23, 14. OK Kåre 1 SWE 3.48.33, 15. Espoon
Suunta 1 3.48.41.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            76

Jukolan viesti – siinäkin kärjessä samat kuin Juvan Jukolassa
Näky yli Lappajärven oli upea, kun veljekset kokoontuivat kartoille laskettelurinteen puoliväliin,
hekin. Ilta-aurinko loi järven takaa mahtavan taustan näytelmälle. Koska lähtö oli jo klo 22.30, kun
ilma oli kirkas ja oltiin jo keskisessä Suomessa, aloittajat lähtivät ilman otsalamppuja.
Angelniemen Ankkuri oli voittanut Tiomilan Ånhammarissa, joten se oli eittämätön
ennakkosuosikki. Muita kotimaisia suosikkeja olivat Tampereen Pyrintö ja IF Femman Vaasan
seudulta. Ulkomaisista parhaiksi arveltiin kestosuosikkeja ja Tiomilassakin hyvin sijoittuneita
ruotsalaisia IFK Södertälje ja OK Tyr sekä norjalaisia Trondheimin NTHI:a, Bäkkelagets SK
Oslosta ja Norjan kaakkoisnurkasta Halden SK.
Ensimmäinen osuus oli 12 km ja kyllä Lakeaharjun laki tömisi, kun veljeslauma ryntäsi yli
kahdenkymmenen tuhannen katsojan reunustaessa lähtökujaa. Kisassa oli dramatiikkaa heti alusta
lähtien. HS I:n Mika Rantala pudotti lähtörytäkässä karttansa. Pysähtyessään ja kumartuessaan sitä
ottamaan, hän joutui toisten tallomaksi. Hän jäi porukasta ja fyysisiä ja psyykkisiä kolhuja tuli sen
verran, että hän tuli vaihtoon vasta sijalla 680. Pahemmin kävi Lynxin Timo Äijälälle. Heti
lakiaukealta metsään päästyään hän kaatui ja terävä kanto lävisti hänen reitensä. Onneksi apu oli
lähellä ja hän pääsi nopeasti hoitoon. Tästä saatiin tuleville järjestäjille opetus: vesakkoa ei saa
raivata vesurilla terävään kantoon ja risusavotta on tehtävä viimeistään kolmisen vuotta ennen
kisaa, jotta kannot ehtivät pehmetä.
Tiedot väliaikarasteilta kertoivat, että joukko oli hajonnut melko hyvin. Vaihtoon rynni
ensimmäisenä sama mies kuin keväällä Tiomilassa, norjalaisen Ringsaker OL:n Jon-Anders
Bordal. 12 sek. myöhemmin vaihtoi myös norjalaisen O-52:n Fredrik Bakken. Kolmantena saapui
vajaan minuutin kärjestä alussa johtanut Mikkelin Suunnistajien Teijo Laasanen ja pian hänen
jälkeensä ruotsalainen OK Triangel sekä Bäkkelaget ja Malmby IF noin minuutin johtavasta.
Seuraavina tulivat Savitaipaleen Urheilijat ja Turun Metsänkävijät II. Edellisvuoden aloituksen
voittaja Timo Karppinen oli nyt 23. Suosikit aloittivat vaisusti mutta melko tasaisesti: TP 33.
(+3.01), NTHI 39. (+3.17), Femman 42. (+3.30), AngA 47. (+3.33), Tyr 112. (+5.04), Södertälje
132. (+5.40) ja Halden 177. (+7.42).
Toisella runsaan 11 km:n osuudella tarvittiin jo lamppujakin. Kangasalan Kisan Ari Kuokkanen,
joka lähti sijalta 22 pari minuuttia johtavasta, kiiruhti kärkeen jo alkumatkasta. Muiden missatessa
hänen johtonsa oli parhaimmillaan yli kolme minuuttia, mutta sitten lopussa tuli hänenkin
vuoronsa erehtyä ja hän vaihtoi sijalla 23 vajaa minuutti kärjestä. Ensimmäisenä kiiruhti vaihtoon
Femmanin II-joukkueen Anders Hjerpe ja neljä sekuntia hänestä saman seuran I-joukkueen Tomas
Wikblom. Hänestä oli 10 sek. ruotsalaiseen FK Friskusiin, jota lyhyin välein seurasivat Linköpings
OK, Bäkkelagetin II-joukkue, Sundsvalls OK, Ockelbo OK, Suunta-941 Jyväskylästä ja
Kauniaisten OK77, jonka Mika Mannervesi juoksi osuuden toiseksi parhaan ajan. Joukko
kasaantui osuuden erittäin vaativalla loppuosuudella ja 2 minuutin sisällä vaihtoi 40 joukkuetta.
Suosikitkin lähenivät kärkeä, sillä Södertälje oli nyt 17., Angelniemi 28., NTHI 30. ja Pyrintö 37.
Osuuden nopein oli Rasti-Kurikan Timo Nurmela.
Tällä kertaa pimein oli runsaan 11 km:n kolmas osuus. Kärkipäässä tapahtui isoja muutoksia
Lakeaharjun syherikkörinteillä. Ensimmäisenä tuli vaihtoon IK Hakarpspojkarnan Johan Ivarsson
osuuden kolmanneksi nopeimmalla ajalla. Yhdeksän sekuntia myöhemmin vaihtoi Kangasalan
Kisan Pekka Mäki, joka hävisi osuusajassa kolme sekuntia. Sitten tulivat tiiviissä jonossa Turun
Metsänkävijät I, Kouvolan Rasti, Angelniemen Ankkuri II (Raimo Kauppila osuuden toiseksi
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                             77

nopein), Bäkkelaget I, Ikaalisten Nouseva Voima, NTHI, IK Stora Tuna, Rastikarhut, joka oli
kärjestä 1.47. Angelniemen ykkönen oli 12., Södertälje 15. (+1.56), mutta TP putosi edelleen (59.,
+7.21). Reitin kiersi nopeimmin puolisen tuntia kärjen jälkeen liikkunut Ruokolahden
Suunnistajien Jarmo Tonder.
Seurasi kaksi lyhyttä, 7,6-7,8 km, osuutta. Neljännellä kärkeen nousi NTHI, jonka Öystein Holo oli
osuuden nopein (43.39). Södertälje nousi toiseksi 1.13 perässä, kun Allan Mogensen oli osuuden
toiseksi nopein (44.24). Heti hänen peräänsä vaihtoi Angelniemen ykkösen Timo Alapiha, joka oli
osuuden kolmanneksi nopein (44.30). TuMe vaihtoi neljäntenä, mutta eroa kärkeen oli 4.04. Sitten
seurasivat ruotsalaiset yllättäjä Roslagsalliansen, Täby OK ja seitsemäntenä IFK Göteborg sekä
Kalevan Rasti, Ikaalinen ja Kouvola (10., +6.27).
Hajonnan toisella puolikkaalla NTHI:n Lars Myklebost jatkoi karkumatkaa, joka oli enimmillään
yli kaksi minuuttia. Vaihdossa hän oli 1.26 ennen Södertäljeä, josta Angelniemi oli 5 sek. jäljessä.
Metsänkävijöiden Pekka Kaski sai jo välillä tämän kaksikon kiinni parin minuutin takamatkastaan
huolimatta, mutta jäi siitä lopussa puolisen minuuttia. Hän oli kuitenkin osuutensa toiseksi nopein
(41.35). Nopein oli Tyrin britti Steven Hale, 41.14. TuMen jälkeen vaihtoon saapui viidentenä
Ikaalinen kuitenkin kärjelle jo yli 6 min. jääneenä sekä Ockelbo, Stora Tuna, Bäkkelaget,
Angelniemen kakkonen ja kymmenentenä Roslagen, jonka ero keulaan oli lähes 7 minuuttia.
Muutokset lyhyillä osuuksilla olivat merkittäviä niin kärjessä kuin erityisesti sen takana, niin kuin
usein on. Huippujoukkueilla on asettaa jokaiselle osuudelle hyvät, tasaiset viestinviejät. Muitten
ajatus kulkee lähinnä; "pannaan viimeisenä valittava lyhimmälle, jotta hän häviää vähiten". Niinpä
epätasaisuutta voi syntyä toivottuakin enemmän. Tosin on joitakin sprintterityyppejä, jotka ovat
parhaimmillaan juuri lyhyillä osuuksilla niin kuin on yöspesialistejakin.
Kuudennella osuudella oli pituutta 10 km. Viestin voitto näytti olevan neljän kauppa, jossa
NTHI:llä oli johtonsa vuoksi pieni etu. Södertäljen Michael Wehlin ja Angelniemen Jarmo Reiman
ajoivat kuitenkin sen viestinviejän nopeasti kiinni ja niin Wehlin tuli vaihtoon ensimmäisenä
osuuden nopeimmalla ajalla. Runsasta minuuttia myöhemmin tulivat Angelniemi ja NTHI.
Ockelbo oli seuraavana runsaat 7 min. kärjelle jääneenä ja heti sen jälkeen tuli viidentenä Stora
Tuna. Kolmisen minuuttia myöhemmin vaihtoivat runsaan minuutin sisällä Hakarpspojkarna,
Ikaalinen, Sundsvall, nouseva Kokkolan Suunnistajat sekä Angelniemen kakkonen, joka
kymmenentenä oli jäljessä johtavasta runsaat 11,5 minuuttia. TuMe putosi 14:nneksi.
NTHI oli joutunut vaihtamaan loukkaantumisen vuoksi kahden edellisen vuoden ratkaisijan,
voittaja-ankkurinsa Håvard Tveiten Kjetil Björloon. Se kenties antoi henkisen yliotteen
Södertäljen Melker Karlssonille ja Angelniemen Mika Kuismalle, kun he lähtivät katsomaan
tämän kanssa 13 km:n ankkuriosuudelle "kuka on kuka". Alussa Karlsson ja Björlo etenivät
lähtöeron mukaisesti, mutta Kuisma oli jäänyt minuutin verran. Sitten Kuisma sai Björlon kiinni ja
puolessa välissä Karlsson oli päässyt heistä jo 3 minuutin karkumatkalle. Kolme kilometriä
myöhemmin Kuisma sai Björlon jo pudottua Karlssonin kiinni ja pääsi selvään johtoonkin
Karlssonin pummatessa.
Vaan sittenpä olikin Kuisman vuoro etsiä ja Karlsson pääsi uudelleen ohi ja 22 sekunnin voittoon.
Ei hymyillyt onnetar angelniemeläisille vieläkään, vaikka se on usein ollut lähellä v. 1973 voiton
jälkeen (ja Lakeaharjunkin jälkeen). Björlo jolkutteli maaliin kolmantena lähes 4 minuuttia
myöhemmin. Stora Tuna ja Ockelbo kävivät kovan kisan neljännestä sijasta, joka päättyi Tunan 22
sekunnin voittoon runsaat 6 minuuttia voittajaa jäljessä. Seuraavista sijoista kävi maastossa tasaista
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                               78

kisaa yli 20 joukkuetta. Kova vauhti ja hajautusrastit tekivät tehtävänsä eikä suurta yhteisryntäystä
maalisuoralla sittenkään syntynyt.
Toisten hiukan pummaillessa Espoon Suunnan Juha Miettinen pääsi yksin nousemaan
lasketturinteestä maalisuoralle kuudentena lähes 13 minuuttia voittajan jälkeen. 19 sek. hänen
jälkeensä maaliviivan ylitti yllättäjänä pidetty Kokkolan Suunnistajat ja tästä 15 sekunnin päässä
kahdeksantena IF Femman aivan tuntumassaan Sundsvalls OK ja kovaa nousuaan jatkanut OK Tyr.
Suosikeista Bäkkelaget oli 14. ja TP 19. Osuuden nopein oli tuttu nimi, Malmby IK:n Jörgen
Mårtensson.
Tämäkin viesti osoitti, että huiput ovat huippuja, kisataan sitten umpikieroissa savolaismetsissä tai
"kraaterin" syherikköreunamilla. Juvan viidestä parhaasta oli nyt samoja neljä. Juvan neljäs,
Helsingin Suunnistajat, vaihtui Stora Tunaan ehkä ainakin osaksi alussa sattuneen tapaturman
vaikuttamana.
IFK Södertälje voitti siis molemmat viestit; ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Jukolan tuplavoitto.
Samaan maahan molemmat voitot sentään ovat menneet useasti.
Tähän loppuun on paikallaan laittaa Melker Karlssonin julki lausuma, että hänen ensimmäinen
ajatuksensa maalilinjan ylityksen jälkeen oli ’Tämä on niin mahtavaa, että tämän haluan kokea
uudelleen’. Sitä ei hänelle kuitenkaan suotu, sillä 1992 Vehkalahdella Södertälje oli kolmantena –
Melker tuli kyllä kärjessä, mutta kuudennelta osuudelta - ja seuraavana syksynä hän menehtyi
ruotsalaisia suunnistajia vaivanneen salaperäisen TWAR-viruksen uhrina.
Lopputulokset:
     1. IFK Södertälje 1 SWE 7.17.52 (Gunnar Eriksson 132-1.15.20, Pontus Jonsson 17-2.23.07, Kari
        Enckell 15-3.32.09, Allan Mogensen 2-4.16.33, Petri Forsman 2-4.59.51, Mikael Wehlin 1-5.54.35,
        Melker Karlsson)

     2. Angelniemen Ankkuri 1 7.18.14 (Juha Koskela 47-1.13.13, Ari Kattainen 28-2.23.31, Markku
        Kaartinen 12-3.32.05, Timo Alapiha 3-4.16.35, Mika Ruuhiala 3-4.59.56, Jarmo Reiman 2-5.55.38,
        Mika Kuisma)

     3. NTHI 1 NOR 7.21.46 (Björn Tore Krogh 3-1.12.57, Tor E Eikanger 30-2.23.43, Atle Dengerud
        8-3.31.41, Öystein Holo 1-4.15.20, Lars Myglebost 1-4.58.25, Björn Haavengen 3-5.55.44, Kjetil
        Björlo)

     4. Stora Tuna IK 1 SWE 7.23.55 (Mikael Johansson 115-1.16.00, Erik Svensson 47-2.24.26, Johan
        Hallgren 9-3.31.47, Ulf Eriksson 15-4.21.58, Lars Eriksson 7-5.05.15, Mats Bayard 5-6.02.03,
        Niklas Löwegren),

     5. Ockelbo OK SWE 7.24.17 (Torbjörn Pettersson 106-1.14.25, Ola Johansson 8-2.22.37, Lars
        Olofsson 14-3.32.08, Janne Eriksson 19-4.22.09, Tomas Persson 6-5.05.11, Mikael Ingelsson
        4-6.01.56, Joakim Ingelsson),
6. Espoon Suunta 1 7.30.48, 7. Kokkolan Suunnistajat 1 7.31.07, 8. IF Femman 1 7.31.22, 9. Sundsvalls OK
1 SWE 7.31.25, 10. OK Tyr 1 SWE 7.31.27, 11. Kalevan Rasti 1 7.31.41, 12. Pargas IF 1 7.31.44, 13.
Ikaalisten Nouseva Voima 1 7.31.47, 14. Bäkkelagets SK 1 NOR 7.31.59, 15. Rajamäen Rykmentti 1
7.32 .08.


Jukolan viestin sanoma:
Suomalaisen elämän peruspilareita ovat olleet isien vankka usko, kirkko keskellä kylää ja
ympärillä kaunis, puhdas luonto. Metsä on monesti saanut olla suunnistajan kirkkona, jonne
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                           79

nöyrinä mennään ja usein vielä nöyrempinä tullaan takaisin.
Jukolan viestiin on lähdetty Suvivirren kaikuessa. Juostessamme nyt halki kesään virittyneen
eteläpohjalaisen maiseman jatkuvaa viestiämme kiidättäen olemme halunneet tervehtiä Suomen
kirkkoa ja sen mittavaa nuorisotyötä.
Tämänkertainen sanomamme olkoon perinteisesti värssy kansalliskirjailija Aleksis Kiven
Seitsemästä veljeksestä sovinnon ja oikeuden miehen Aapon sanoin veljesten palatessa takaisin
kotiin Jukolaan:
’Kiitos Jumalalle, joka meitä johdatti, kiitos meille itsellemme, jotka tahdoimme ajoissa viisastua,
kiitos äitillemme, joka lapsuutemme päivinä muistutteli meille Jumalan tahtoa ja lakia’.
Alajärven ja Vimpelin Lakeaharjulla 9. kesäkuuta 1991
Jukolan viestin suunnistajat
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                          80




Vehka-Jukola 1992
Venlat
Venlojen viestiin starttasi helteessä ennätysmäärä, 578 kvartettia, 5 enemmän kuin kaksi vuotta
aiemmin Juvalla. Kahden ensimmäisen osuuden pituus oli 6,7-6,8 km, kolmannen 5,6-5,7 km ja
neljännen 8,5-8,6 km. Noususumma kertoi hyvin keskimääräisestä maastosta.
Norjalaiset NTHI ja Halden SK olivat kevään Tvåmilan parhaat. Suomalaisilta kisa oli mennyt
penkin alle, sillä Pargas IF oli ainoana 10:n joukossa, seitsemäntenä. Ruotsalaiset OK Måsen, Stora
Tuna IK, Domnarvets GoIF ja IFK Södertälje, joka oli edellisvuoden Venla-voittaja, olivat sijoilla
3-6. Tampereen Pyrintö arveltiin toiseksi kotimaiseksi kärkeen sijoittujaksi.
Avausosuudelta tuli ensimmäisenä oslolaisen Bäkkelagets SK:n Hanne Staff vanavedessään
Domnarvetin ja norjalaisen Porsgrunn OL:n viestinviejät. Parhaana suomalaisena tuli neljäntenä
Ounasvaaran Hiihtoseuran Terhi Holster. Suosikeista vain Södertälje oli jäänyt runsaasti, sija 56
4.04 kärjen jäljessä.
Toisella osuudelta Tullinge SK:n Maria Jonsson ja Stora Tunan Karin Gunnarsson repäisivät lähes
kolmen minuutin eron Haldeniin, jolle Parainen jäi 42 sekuntia ja Elisabeth Drotzin hyvin nostama
Södertälje, Sturla IF, Rastikarhut, Oulun Suunnistajat kahdeksantena jne. hiukan lisää. Osuuden
nopeimman yksityisajan teki Hämeenlinnan Suunnistajien Liisa Anttila toista minuuttia osuuden
toista nopeampana ja hän nosti joukkuettaan 71 sijaa kymmenenneksi.
Kolmannella osuudella kärki tiivistyi, kun letka ajoi karkulaisia kiinni. Stora Tunan Katarina
Allberg oli vaihdossa kuitenkin vielä 2.02 Kalevan Rastin Heidi Haapasaloa ennen. OK
Hedströmmen, Lynx, Rastikarhut, Tullinge, Hämeenlinna sekä Södertälje kahdeksantena
vaihtoivat reilun puolen minuutin sisällä KR:n jälkeen. NTHI oli 11. 3.53 kärjestä ja omasi
erinomaiset mahdollisuudet ainakin toiseksi. Pargas IF menetti sijoittumismahdollisuutensa
kärkeen ja Pyrintökin tippui hiukan. Osuuden nopein oli Lynxin Sari Laitinen, josta Haapasalo jäi
kaksi sekuntia.
Ankkuriosuudella kärjessä lähteneen Stora Tunan viestinviejä pummasi alussa vähän, joten
takaa-ajajat, Rastikarhujen Marja Pyymäki, Oulun Suunnistajien Mari Lukkarinen, KR:n Tarja
Silvennoinen ja Södertäljen Katarina Borg tavoittivat hänet. Lukkarinen johti jo puolella
minuutilla, mutta teki lopussa pari virhettä ja niin tarkasti edennyt KR:n Silvennoinen vei
joensuulaiset voittoon. Stora Tunan Anna-Karin Jansson terävöityi loppua kohden ja toi
joukkueensa toiseksi. Rastikarhut oli kolmas, Oulu neljäs vajaan minuutin voittajasta, Södertälje,
Hedströmmen ja NTHI seuraavina. Annika Viilo nosti Tampereen Pyrinnön 11:nneksi osuuden
parhaalla ajalla ja hän oli yli minuutin toiseksi vikkelintä Lukkarista nopeampi.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                81




  Stora Tuna IK :n Anna-Karin Jansson saa Katarina Allberg:lta ensimmäisenä kartan ankkuriosuudelle.
               Kalevan Rastin Tarja Silvonnoinen tuli voittajana maaliin. Kuva Seppo Bütt.
Parhaitten tulokset:
     1. Kalevan Rasti 1 3.12.05 (Elina Raijas 7-46.18, Hennariikka Lonka 11-1.35.59, Heidi Haapasalo
        2-2.13.49, Tarja Silvennoinen)

     2. Stora Tuna IK 1 SWE 3.12.44 (Karin Svensk 8-46.30, Karin Gunnarsson 2-1.31.23, Katarina Allberg
        1-2.11.47, Anna-Karin Jansson)

     3. Rastikarhut 1 3.12.47 (Anne Nurmi 36-49.42, Pirjo Aalto 7-1.35.11, Riikka Ankelo 5-2.14.07, Marja
        Pyymäki)

     4. Oulun Suunnistajat 1 3.13.00 (Kirsi Honkanen 18-47.23, Mervi Ikonen 8-1.35.15, Tuija Tammelin
        9-2.15.12, Mari Lukkarinen),

     5. IFK Södertälje SWE 3.13.37 (Anita Seger 56-50.03, Elisabeth Drotz 5-1.35.01, Arja Hannus
        8-2.14.25, Katarina Borg),
6. OK Hedströmmen SWE 3.16.18, 7. NTHI NOR 3.16.34, 8. Tullinge SK 1 SWE 3.17.30, 9. Tullinge SK 2
SWE 3.17.35, 10. Halden SK NOR 3.18.05, 11. Tampereen Pyrintö 1 3.18.22, 12. Lynx 1 3.18.31, 13.
Sundsvalls OK 1 SWE 3.18.42, 14. Pargas IF 1 3.18.53, 15. OK Tyr 1 SWE 3.21.11.


Jukolan viesti
Helle tasaantui illaksi, mutta Vehka-Jukolan yössäkään ei tarvinnut palella. Hiukan edellisvuotta
vähemmän eli 1131 joukkuetta ryntäsi tällä kertaa varsin lyhyen lähtösuoran päästä maastoon
nostattaen valtaisan pölypilven. Kun ensimmäinen osuus oli 12 km ja aikaa siihen tulisi kulumaan
runsas tunti, yleisöllä oli aikaa pohdiskella, olisivatko asiantuntijat oikeassa, kun kärkeen povattiin
kevään Tiomila- ja edellisvuoden Jukola-voittaja IFK Södertäljeä ja Tiomilan seuraavia IK
Hakarpspojkarnia, Halden SK:a ja Angelniemen Ankkuria, joka oli Rajamäen Rykmentin ohella
menestynyt kotimaan pikkuviesteissäkin.
Ensimmäiseltä osuudelta tuli kärjessä tuttu mies, aloitusosuuden voittaja jo 1987 ja 1990, Lahden
TH:n Timo Karppinen yhdessä IFK Södertäljen Lennart Olssonin kanssa. He olivat satakunta
metriä edellä pääletkaa, jota veti norjalainen Stord IL. Miehiä tuli tiuhana jonona ja 200. oli
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                          82

keulasta noin 10 minuuttia. Kotimaisille suosikeille kisa ei alkanut aivan hyvin, sillä sekä RR,
Femman että AngA olivat jääneet 6-7 minuuttia. Muut suosikit olivat lähempänä Karppista.




          Timo Karppinen, Lahden Työväen Hiihtäjät, oli avausosuuden nopein. Kuva Aki Saranen.
Toisella, puolisen kilometriä pitemmällä osuudella kärkeen kiri Pargas IF:n Ari Ääri. Pian hänen
jälkeensä vaihtoivat Halden, Södertäljen kakkosjoukkue, IFK Göteborg ja huiman nousun tehnyt
Angelniemen Tero Heikkilä, jolla oli osuuden ylivoimaisesti paras aika (nosti 143 sijaa) sekä
kuudentena Espoon Suunta. Jono oli yhtenäinen, sillä kahdeskymmenes joukkue oli jäänyt kärjestä
vain pari minuuttia.
Kolmas osuus oli runsaat 14 km. Kun pilviä ei ollut, yö ei ollut kovin pimeä, vaikka etelässä
oltiinkin. Suuria muutoksia ei tullut, ei liioin isoja repeämiä, vaikka ero johtavasta 20:nenteen
joukkueeseen kasvoi lähes 6 minuuttiin. Keulassa oli kuitenkin joitakin harvinaisempia
yöspesialistien seuroja. Ensimmäisinä tulivat yhdessä Trollhättans SOKn tanskalainen huippumies
Carsten Jörgensen ja Pielaveden Sammon Raimo Kankkunen. Muutaman kymmenen metrin
päässä heitä seurasivat Sundsvalls OK, Kouvolan Rasti ja IKHP. NTHI:n kakkonen tuli yksin
kuudentena 100 metrin päässä ja siitä puolen minuutin kuluttua alkoi yhtenäinen jono, jota johti
Stord IL. Suosikit olivat edelleen hyvissä asemissa enintään pari minuuttia keulasta. Halden tosin
putosi sijalle 30, lähes kuutisen minuuttia kärjestä. Osuuden nopein oli ruotsalaisen OK Triangelin
virolainen Sixten Sild.
Neljäs ja viides osuus olivat runsaat 8 km. Neljännellä Sundsvallin Lars Pettersson karkasi muilta
ja tuli yli minuuttia ennen seuraavia vaihtoon. Silloin tuli kuuden miehen letka, jossa olivat
Trollhättan, Södertälje, Nydalens SK Norjasta, Rajamäki, Angelniemi ja Kouvola, josta kahdeksas,
IKHP oli jäänyt toista minuuttia. Helsingin Suunnistajien Matti Karvonen oli lähes 2 min.
joutuisampi kuin osuuden toiseksi nopein.
Viidenneltä osuudelta kärjessä tuli osuuden toiseksi nopein, Angelniemen Markku Kaartinen heti
perässään Trollhättan ja puolen minuutin päässä Rajamäki. Myös Södertälje, Sundsvall, IKHP ja
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                83

seitsemäs Kouvola säilyttivät asemansa kärjessä. Nopeimmin rastit kiersi Stora Tunan Niklas
Löwegren. Kahdeskymmenes joukkue oli kärkeä jäljessä 9,5 minuuttia.
Kuudes osuus aamun jo valjettua oli vähän yli 10 km. Kun Angelniemen viestinviejälle sattui
useita pikkuvirheitä, kärkeen siirtyi Södertäljen Melker Karlsson. Hän lähetti lähes 1,5 minuutin
erolla ankkurinsa taipaleelle ennen IKHP:ia, jota Angelniemi ja Rajamäki seurasivat puolen
minuutin päässä ja Trollhättan sekä kuudentena Sundsvall vähän enemmän jääneinä. Kovinta
kiirettä osuudella piti Tampereen Pyrinnön Ari Anjala, joka oli lähes minuutin nopeampi kuin
Virtain-Ruoveden Harri Välimäki.
Ankkuriosuus oli lähes 14 km. Kun Södertäljen Michael Wehlinin alku oli tahmeaa, IKHP:n Johan
Ivarsson ajoi hänet kiinni, myöhemmin myös Rajamäen Reijo Mattinen. He kulkivat tasavauhtia
kunkin ollessa välillä muutamalla metrillä johdossa. Kuin varkain Ivarsson jätti toiseksi viimeisellä
"matkaseuransa" ja tuli maaliin puolisen minuuttia ennen Rajamäen Mattista, joka vielä
maaliviivalla oletti olevansa voittaja. Wehlin tuli kolmantena vähän Mattisen takana.
Sundsvall jäi voittajasta 4 minuuttia ja tuli neljäntenä, Angelniemi oli viides ja Trollhättan kuudes.
Södertäljen kakkonen oli seitsemäs 8 minuuttia kärjestä perässään Kouvola, yhdeksäntenä OK77
Kauniaisista ja Pargas IF kymmentenä. Halden oli 11. Kuten tavallista, erot kasvoivat, tosin vähän,
ankkuriosuudella, sillä kahdeskymmenes jäi voittajasta 14 minuuttia. Osuudella piti kovinta
kiirettä Reijo Mattinen, joka oli sekunnin Ivarssonia nopeampi.
Suomalaisjoukkueita oli kahdenkymmenen parhaan joukossa 8, norjalaisia 2 ja ruotsalaisia 10.
IFK Södertälje voitti omakseen Jukolan seitsemännen kiertopalkinnon, Jukolan kiven. Sillä oli
selvästi enemmän pisteitä kuin toisella, NTHI:llä.
Parhaitten tulokset:
     1. IK Hakarpspojkarna 1 SWE 8.04.21 (Andreas Rangert 6-1.15.24, Bo Granstedt 22-2.39.38, Fridolf
        Eskilsson 5-4.06.02, Lennart Söderberg 8-4.58.04, Mats Granstedt 6-5.43.53, Lars Nordgren
        2-6.47.12, Johan Ivarsson)

     2. Rajamäen Rykmentti 1 8.04.48 (Marko Väisänen 98-1.21.18, Ari Enroth 13-2.39.13, Jouni
        Mähönen 12-4.07.09, Petri Harjamäki 5-4.56.31, Heikki Peltola 3-5.42.39, Kaj Roine 4-6.47.39,
        Reijo Mattinen)

     3. IFK Södertälje 1 SWE 8.05.00 (Lennart Olsson 2-1.14.46, Thomas Andersson 12-2.39.12, Kari
        Enckell 16-4.07.18, Mikael Boström 3-4.56.17, Petri Forsman 4-5.42.44, Melker Karlsson 1-6.45.48,
        Michael Wehlin)

     4. Sundsvalls OK 1 SWE 8.08.23 (Thomas Rex 57-1.19.04, Lars Nordin 18-2.39.30, Ulrik Olsson
        3-4.05.58, Lars Pettersson 1-4.55.07, Lennart Haglund 5-5.42.50, Jan Nordin 6-6.48.08, Lars
        Holmqvist),

     5. Angelniemen Ankkuri 1 8.08.27 (Petteri Kähäri 148-1.22.14, Tero Heikkilä 5-2.37.53, Ari Kattainen
        14-4.07.11, Mika Ruuhiala 6-4.56.32, Markku Kaartinen 1-5.41.07, Mika Kuisma 3-6.47.39, Jarmo
        Reiman),
6. Trollhättans SOK 1 SWE 8.09.01, 7. IFK Södertälje 2 SWE 8.12.22, 8. Kouvolan Rasti –72 1 8.12.23, 9.
OK77 1 8.12.41, 10. Pargas IF 1 8.12.57, 11. Halden SK 1 NOR 8.13.35, 12. Täby OK 1 SWE 8.14.07, 13.
OK Tyr 1 SWE 8.14.10, 14. NTHI 1 NOR 8.14.26, 15. Turun Suunnistajat 1 8.14.27
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                      84

Jukolan viestin sanoma:
Voittajajoukkueen ankkurin lukema Jukolan sanoma oli osoitettu 75-vuotiaalle Eduskunnalle. Sen
otti vastaan varapuhemies Mikko Pesälä. Sanoma kuului:
Jukolan viestiä on jälleen suomalaisen suviyön lämmössä kiidätetty halki vihreiden metsien ja
niittyjen, nyt isänmaan juhlavuoden merkeissä.
Tuhannet viestinviejät ja heidän kanssaan kymmenettuhannet muut suunnistajat haluavat tällä
viestillään tervehtiä maan eduskuntaa ja sen koko maasta ja kaikista kansalaispiireistä tulevia
kansanedustajia.
Täältä tuiman kilpamme keskeltä tahdomme teitä tervehtiä kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven
sanoin Seitsemästä veljeksestä:
’Mutta huomasivatpa veljetkin aikojen muuttuvan. Tapahtuipa asioita, jotka saattoivat heitä
enemmän kuin ennen muistelemaan huomis-päivää ja siirtymään vähän entisistä menoistansa’.
Vehkalahden Jukolassa 14. kesäkuuta 1992
Jukolan viestin suunnistajat
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                           85




Paimion Jukola 1993
Jo talvella oli selvää, että Paimion Rastin ja Sauvon Urheilijoiden järjestämissä 45. Jukolan ja 16.
Venlojen viestissä ei osanottoennätyksiä saavuteta. Ruotsin Suunnistusliitto oli vuoden alussa
kieltänyt 15. kesäkuuta saakka eli 3 päivää Jukolan yli (!) huippusuunnistajiensa harjoittelun ja
kilpailemisen kolmen vuoden aikana sattuneiden useiden suunnistajien salaperäisten
kuolemantapausten vuoksi (kt. vuoden 1991 Jukola-tarina). Tämä aiheutti sen, että monia
keskitason joukkueitakin jäi pois. Siksi Jukolan erinomaisesta sijainnista huolimatta naisissa
ruotsalaisjoukkueita oli 70 ja miehissä 100 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Venloja asettui
lähtöön 545 ja Jusseja 1051, kun luvut vuotta aiemmin olivat 578 ja 1131. Niinpä osanottajien
yhteismäärä putosi tilapäisesti alle 10.000.
Näin ollen oli selvää, että voittaja-arvioinnit piti tehdä aivan uudelta pohjalta ja olivat entistä
helpompia. Pohjaa ei saanut Tiomilan sijoituksista, sillä se oli siirretty elokuulle. Edellisvuoden
Jukolan perusteella saattoi siten odottaa hyvää suomalaismenestystä, sillä silloin parhaat
norjalaisjoukkueet olivat Venloissa NTHI 7. ja Halden 10. sekä miehissä Halden 11.
Kilpailukeskus oli aivan Paimion keskustaajaman, Vistan, kupeella. Kisaporttina oli
sähköpylväistä tehty maailman suurin rastileimasin. Kilpailukutsun noususummien perusteella
arveltiin, että maasto on melko tavanomainen ja vauhti tulee olemaan parin edellisvuoden luokkaa.
Viestien suojelijana oli iso-Masa eli Masa-Yardsin toimitusjohtaja Martin Saarikangas. Jukolan
sanomassa suunnistajat osoittivat suomalaisille yrittäjille huolensa yhä lisääntyvästä
työttömyydestä.


Venlojen viesti – vihdoinkin Rastikarhut voittoon
Kotimaisen viestien perusteella voittajaehdokkaiksi arveltiin Rastikarhuja, Angelniemen Ankkuria,
Pargas IF:iä, Tampereen Pyrintöä ja Espoon Suuntaa. Monissa seuroissa oli tapahtunut siirtoja ja
entisen Neuvostoliiton alueen suunnistajia oli useassa joukkueessa.
Sveitsin maajoukkue osallistui 2 ja Iso-Britannia 1 joukkueella. Koska maat olivat kuitenkin
edellisissä MM-kisoissa sijoittuneet 10:n joukkoon, ykkösjoukkueiden katsottiin Jukolan
sääntöjen mukaan kilpailevan varsinaisen kilpailun ulkopuolella.
Edellä esitetyn valossa ei siis ollut ihme, että ensimmäisessä vaihdossa kärkikymmenikössä oli 8
suomalaisjoukkuetta. Ensimmäisenä tuli 6,4 km:n osuudelta jälleen (kolmannen kerran 4
vuodessa) Angelniemen Johanna Tiira (myöh. Asklöf), 17 sek. hänen jälkeensä muulloinkin hyvin
aloittanut Liedon Parman virolaisvahvistus Kylli Kaljus ja sitten muutaman sekunnin välein Pargas
IF, Sveitsin maajoukkue I, Oulun Suunnistajat, Rastikarhut, ja IK Falken. Sitten kului runsas puoli
minuuttia ja alkoi pääletka, jonka kärjessä olivat Sveitsi II, Rajamäen Rykmentti ja
Länsi-Uudenmaan Suunnistajat.
Toinen osuus oli 7 km. Sveitsin I-joukkue tuli ensimmäisenä, mutta Paraisten Auli Hovikorpi oli
aivan kannoilla. Kolmantena tullut Angelniemen itähankinta oli jäänyt 1,5 minuuttia ja Oulu
hänestä 40 sek. Reilun minuutin päässä siitä tulivat Rastikarhut ja Lieto yhdessä. Sitten kului 23
sek. ja norjalainen NTHI vaihtoi seitsemäntenä, 47 sek. lisää ja samoin norjalainen Bäkkelaget
meni heti perässään Sveitsi II. Minuutin kuluttua siitä alkoi pääletka, jota johti niin ikään
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            86

norjalainen Halden. Osuuden nopein oli Sveitsin Brigitte Wolf 2 sekuntia Hovikorpea
nopeampana.
Kolmas osuus oli lyhin eli 5,7 km. Kärki vaihtui ja tiivistyi. Ensimmäisenä tuli osuuden
nopeimpana NTHI:n Hanne Sanstad, muutaman askeleen perässä Angelniemen toinen itävahvistus,
edelleen muutama sekunti ja Rastikarhut sekä neljäntenä Sveitsi I. Sitten oli runsas puoli minuuttia
ja Parainen tuli ja siitä taas yksin yli 3 minuutin päästä Lieto. Seitsemäs, Hämeenlinnan
Suunnistajat johti hiukan karussa viiden naisen ryhmää, jossa muut olivat Lynx, Bäkkelaget, TP ja
Oulu. Halden oli pudonnut 26:nneksi 10.42 kärjestä.
Kun 8,6 km:n ankkuriosuus alkoi, kaikki oli auki. Niin monella joukkueella oli mahdollisuus tulla
ensimmäisenä maaliin. Kaikilla kärkijoukkueilla oli viimeisellä osuudella maaottelutasoiset
suunnistajat. Rastikarhujen Marja Pyymäki otti heti alussa ohjat käsiinsä. Hän karkasi jo reitin
alkupuolella ja juoksi peräti kolme minuuttia nopeammin kuin osuuden toiseksi nopein, Rajamäen
kymmenen joukkoon nostanut Katja Honkala. Pyymäen aikaa ei selitä edes hajonta. Hänellä oli
pitempi hajonta, mutta eipä eroa lyhempäänkään ollut eroa kuin 100 m. Toisena ylitti maaliviivan
lähes viisi minuuttia myöhemmin NTHI:n Torunn Fossli ja hänestä muutaman kymmenen metrin
päässä tuli Angelniemen Kirsi Tiira, jonka matkantekoa piilolinssien putoaminen oli häirinnyt.
Maaliviitoituksella hän ohitti Paraisten Eija Koskivaaran, joka tuli neljäntenä. Lieto oli
tulosluettelossa viidentenä pari minuuttia Paraisista. Runsaan minuutin kuluttua siitä tulivat
Bäkkelaget ja siitä sata metriä jääneet Hämeenlinna ja Pyrintö. Rajamäki tuli yksin yhdeksäntenä
10.30 keulasta ja Halden kymmenentenä yli 3 min. myöhemmin.
Ruotsalaisten poissa ollessa parhaiden veikkaus oli helppoa. Arvaajien suurin virhe tuli NTHI:n
aliarvioinnissa ja Espoon tullessa vasta 13:ksi. Sveitsin I-joukkueen aika olisi oikeuttanut sijaan 5
ja Iso-Britannian sijaan 18.
Rastikarhut oli jo kolmena edellisenä vuonna ollut lähellä voittoa, 1990 neljäs, 1991 toinen ja 1992
kolmas. Niinpä joukkue totesi voiton varmistuttua kuin yhdestä suusta: "vihdoinkin". Riikka
Ankelo ja Marja Pyymäki olivat olleet joukkueessa kaikkina em. 4 vuotena, Mari Aarikalle voitto
tuli toisella kerralla RasKa:n I:ssä, mutta juniori Tiina Jukkola pääsi voittoon siinä heti ensi
yrittämällä.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                   87




  Voittajajoukkue Rastikarhut: Tiina Jukkola, Mari Aarikka, Riikka Ankelo ja Marja Pyymäki. Kuva Seppo
                                                  Hakuli.
Parhaita tuloksia:
     1. Rastikarhut 1 2.55.49 (Tiina Jukkola 6-40.42, Mari Aarikka 1-1.27.38, Riikka Ankelo 3-2.03.03,
        Marja Pyymäki)

     2. NTHI 1 NOR 3.00.30 (Heidi Arnesen 12-41.38, Gro Sanstad 7-1.28.03, Hanne Sanstad 1-2.02.52,
        Torunn Fossli

     3. Angelniemen Ankkuri 1 3.00.42 (Johanna Tiira 1-40.15, Irina Namovira 3-125-54, Alida Abola
        2-2.02.56, Kirsi Tiira

     4. Pargas IF 1 3.00.49 (Ingela Mattsson 3-40.34, Auli Hovikorpi 2-1-24-25, Sanna Turakainen
        5-2.03.42, Eija Koskivaara),

     5. Liedon Parma 1 3.02.57 (Kylli Kaljus 2-40.32, Outi Sareila 6-1.27.40, Katja Peltola 6-2.06.53, Reeta
        Kolkkala),
6. Bäkkelagets SK 1 NOR 3.04.16, 7. Hämeenlinnan Suunnistajat 1 3.04.37, 8. Tampereen Pyrintö 1
3.04.40, 9. Rajamäen Rykmentti 1 3.06.19, 10. Halden SK 1 NOR 3.09.44, 11. Nydalens SK 1 NOR 3.10.08,
12. Espoon Suunta 1 3.10.12, 13. Kalevan Rasti 1 3.10.14, 14. OK77 1 3.10.17, 15. Tampereen Pyrintö 2
3.10.22.

Jukolan viesti
Kevään viesteissä oli vahvimmin esiintynyt Turun Suunnistajat. Muina kotimaisina joukkueina
kärkipäähän kevään perusteella ounasteltiin lähinnä Rajamäen Rykmenttiä, Angelniemen
Ankkuria, Helsingin Suunnistajia ja Pargas IF:iä. Jotkut liputtivat myös IF Femmanin, Kangasalan
Kisan ja Oulun Tarmon puolesta. Tasaiselta vaikutti. Norjalaiset Halden SK ja Trondheimin
teknisen korkeakoulun NTHI tiedettiin aina vahvoiksi Jukolassa. Osallistuneita
ruotsalaisjoukkueita ei kärkeen odotettu, kun parhaat olivat poissa.
Ilta oli kaunis, kun Martin Saarikangas löi moukarilla teräksiseen jäänmurtajan silhuettiin
lähtömerkin ja toista tuhatta miestä kiirehti metsän saloihin runsaan 12 km:n reitille. Jono oli
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                          88

vaihdossa jatkuva ja 3 minuutissa vaihtoi satakunta suunnistajaa. Ensimmäisenä tuli Kangasalan
Kisa II:n juniori Panu Piiparinen BUL-Tromsön ja Turun Metsänkävijöiden seuraamina. Kaikki
kärkeen arvellut tulivat vaihtoon parin ensimmäisen minuutin aikana paitsi Angelniemen
viestinviejä, joka oli jäänyt 7.27 ja vaihtoi 207:nä.
Toisella 14.5 km:n osuudellakaan ei kukaan päässyt (tai edes yrittänyt) karkuun ja kärjessä tulivat
kahden vuoden takaisen aloitusosuuden voittaja, norjalaisen Ringsaker IL:n Jon-Anders Bordal,
ruotsalainen OK Denseln ja Helsingin Suunnistajien Hannu Vierikko. Aivan hänen kannassaan
tulivat Iso-Britannian maajoukkueen suunnistaja, Halden, suuntanumeronsa talvella uudistanut
Jyväskylän Suunta 101, Femman, Hyvinkään Ponteva, tanskalainen FIF Hilleröd ja Turun
Metsänkävijät kymmenentenä 20 sek. johtavan jälkeen. Angelniemen ero kärkeen oli nyt 5.44 (83.),
mutta muut suosikit olivat kärjestä vain alle minuutin jääneinä. OK Södertörnin Christer Ivarsson
oli nopein niukasti ennen OK77:n Henrik Bromania.
Kolmas osuus oli 10 km. Kesäisen yön pimeydessä alkupää muuttui melkoisesti. Pienen pientä
hajontaakin alkoi syntyä, vaikka jono harvenneena oli jatkuva, sillä 10. oli nyt jäljessä johtavaa
1.39. Ensimmäisenä tuli IFK Lidingö, sitten Rajamäen Rykmentti I, Rastikarhut, Metsänkävijät,
Hilleröd, Ringsaker, TP II ja I, Sibbo Vargarna ja kymmenentenä RR II. Angelniemi oli edelleen
heikoimpana suosikeista (37.), mutta ero kärkeen oli enää 4.25, sillä sen Ari Kattainen ja
Vehkalahden Pasi Hujakka tekivät osuuden nopeimmat ajat.
Jonon hidas harveneminen jatkui neljännellä runsaan 8 km:n osuudella ja ero ensimmäisestä
kymmenenteen oli 2.58. Kärjessä tuli vaihtoon päivän jo hiukan kajastaessa v. 1991
Kraateri-Jukolan aloitusosuuden lähdössä kovia kokenut HS:n Mika Rantala osuuden toiseksi
parhaalla ajalla. Toisena tuli häntäkin 20 sekuntia nopeammin osuudesta selvinnyt NTHI:n
Christian Vogelsang 0.27 ja Halden kolmantena 1.02 jääneenä. Sitten tulivat harvana ryhmänä TuS,
IFK Göteborg, RR II, Rastikarhut ja kahdeksantena Hämeenlinnan Suunnistajat. Runsas minuutti
Hämeenlinnasta alkoi pääryhmä, jota johtivat TP II ja Kalevan Rasti II. Pääosa suosikeista oli
hyvissä asemissa sijoilla 10-20, mutta Rajamäen I:n sijoitus oli pudonnut 31:nneksi (+9.09).
Angelniemen sija oli nyt 35 ja ero kärkeen 9.34.
Johtaja vaihtui jälleen viidennellä 12,7 km:n osuudella. Ensimmäisenä tuli Halden, sitten 55
sekunnin päässä TuS ja pian sen jälkeen NTHI. Femman oli jäänyt NTHI:stä yli 2,5 minuuttia ja
tästä viides, Oulun Tarmo minuutin lisää. Tarmosta puolen minuutin kuluttua tuli kymmenen
miehen ryhmä, jossa alussa olivat Ringsaker, Järfalla OK, Hämeenlinna, hyvin noussut
Angelniemi ja OK77. HS oli 19. (+10.35) ja Rajamäen vaikeudet jatkuivat (25. mutta +13.55).
Osuuden nopeinta vauhtia piti Lynxin Jussi Aumo.
Kuudes oli jälleen lyhyt osuus 8,5 km. Ratamestarin arvio kärjessä kulkevien osuusajaksi oli 46
min. Se pitikin kärkijoukkueilla hyvin paikkansa, mutta osuuden nopein, Kangasalan nuori Mikko
Lepo käytti vain 42.21. Sillä hän nosti joukkueensa viidenneksi. Hänen edellään vaihtoon ehtivät
Haldenin Öystein Holo, sekunnin hänen peräänsä TuS:n Tommi Tölkkö sekä tästä 2.49 jääneenä
Femman ja minuutin lisää NTHI. Lepo oli kärjestä lähes viisi minuuttia. Vähän hänen jälkeensä
tuli Ringsaker, runsaan minuutin hänestä seitsemäntenä Angelniemi, vajaa minuutti ja Järfalla sekä
OK77 ja taas minuutti heidän jälkeensä pieni, harva ryhmä, jonka kärjessä vaihtoi kymmenentenä
Kouvolan Rasti.
Ankkuriosuus oli päivän pisin, lähes 15 km. Sille ryntäsivät siis Haldenin Petter Thoresen ja Turun
Janne Salmi peräkkäin. Thoresenilla oli meriittejä maailman mestaruudesta Jukolan voittoon,
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                          89

mutta Salmella kummatkin olivat vielä edessä päin. Alussa Thoresen kiri jo satakunta metriä eroon,
sitten Salmi saavutti, ja pitkä pätkä mentiin johdon vaihtuessa ehkä hajontojen mukaan, koska
pummia ei tullut kummallekaan.
Lopussa Thoresen oli vahvempi ja tuli maaliviitoitukselle lähes 100 metriä Salmen edellä. Näin
Halden saavutti ensimmäisen Jukolan voittonsa, joka ei suinkaan ollut jäävä viimeiseksi. Kova
kamppailu näkyi tuloksissakin, Thoresen oli osuuden paras, Janne toinen. Viestin voittaja ehti
rauhassa lukea sanoman tekstin, sillä kisan kolmas NTHI:n ankkuri Kjetil Björlo tuli maaliin vasta
8.30 voittajan jälkeen ja pian hänen jälkeensä kiri IF Femman. Siitä reilun puolen minuutin
kuluttua maaliviivan ylitti viidentenä kovasti noussut Angelniemen Ankkuri, josta parivaljakko
Kangasalan Kisa - Oulun Tarmo jäi minuutin verran.
Kaksi minuuttia Oulusta tuli ryhmä Kouvolan Rasti, Järfalla OK ja kymmenentenä Ringsaker IL,
joista vajaan minuutin päässä kovaa kirikamppailua kävivät Helsingin Suunnistajat, OK77,
Tampereen Pyrintö ja Ikaalisten Nouseva Voima, jotka tulivat maaliin tässä järjestyksessä. Alun
jonojuoksu oli siis hajonnut yksittäis- ja pienryhmäetenemiseksi. Ikaalinen oli kärjestä 13.15 min.
Kevään viesteissä parhaiten menestyneet olivat kärkipäässä myös Jukolassa. Rajamäkikin nousi
lopussa 16:nneksi. Parainen ei sen sijaan saanut juonesta kiinni koko aikana. Se oli maalissa 34.
oltuaan parhaimmillaan 13:ntena toisen osuuden jälkeen.
Maasto osoittautui kerrotun mukaisesti helppokulkuiseksi ja niinpä naisten viestin voittaja alitti
ratamestarin aika-arvion peräti 17 minuutilla ja miehet etenivät kovempaa kuin koskaan Jukolassa
(5.50 min/km).
Molemmissa viesteissä nähtiin hienot ja jännittävät kilpailut, mutta kyllä ruotsalaisjoukkueiden
mukana olo kieltämättä tuo oman mausteensa Jukola-keitoksiin.
 Paimiossa kilpailtiin ensimmäisen kerran taiteilija Reijo Paavilaisen suunnittelemasta Helsingin
        Sanomien lahjoittamasta uudesta kiertopalkinnosta, jonka nimi on Metsäkukko.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                90




  Voittajajoukkue Halden SK: Lars Johansen, Jon Steinar Mjölneröd, Torgeir Snilsberg, Helmer
          Vestlund, Per Olaussen, Öistein Holo ja Petter Thoresen. Kuva Seppo Hakuli.
Parhaita tuloksia:
     1. Halden SK 1 NOR 7.55.42 (Lars Johansen 7-1.13.36, Jon Steinar Mjölneröd 5-2.45.37, Torgeir
        Snilsberg 19-3.50.20, Helmer Vestlund 3-4.38.24, Per Olaussen 1-5-50.22, Öystein Holo 1-6.36.02,
        Petter Thoresen)

     2. Turun Suunnistajat 1 7.55.50 (Lassi Virtanen 31-1.14.37, Jouni Hannula 32-2.46.19, Jyrki Nieminen
        11-3.49.57, Jukka Nikulainen 4-4.38.36, Petri Forsman 2-5.51.17, Tommi Tölkkö 2-6.36.03, Janne
        Salmi)

     3. NTHI 1 NOR 8.04.12 (Björn Haavengen 51-1.14.56, Björnar Lynum 30-2.46.18, Harald Bakke
        27-3.50.47, Christian Vogelsang 2-4.37.49, Lars Myklebost 3-5.51.26, Carl Henrik Björseth
        4-6.39.53, Kjetil Björlo

     4. IF Femman 1 8.04.17 ( Tomas Wikblom 14-1.14.14, Jan Torrkulla 7-2.45.46, Mikael Bäck
        32-3.52.08, Thomas Hjerpe 14-4.40.29, Anders Hjerpe 4-5.54.04, Peter Ivars 3-6.38.52, Kenneth
        Cederberg),

     5. Angelniemen Ankkuri 1 8.04.56 (Petteri Kähäri 207-1.20.55, Pekka Nikulainen 83-2.51.16, Ari
        Kattainen 37-3.52.40, Petri Laaksonen 35-4.46.56, Pekka Pallaspuro 9-5.58.35, Markku Kaartinen
        7-6.42.20, Jarmo Reiman),
6. Kangasalan Kisa 1 8.05.40, 7. Oulun Tarmo 1 8.05.44, 8. Kouvolan Rasti –72 1 8.07.42, 9. Järfalla IK 1
SWE 8.07.43, 10. Ringsaker OL 1 NOR 8.07.47, 11. Helsingin Suunnistajat 1 8.08.39, 12. OK77 1 8.08.40,
13. Tampereen Pyrintö 1 8.08.42, 14. Ikaalisten Nouseva Voima 1 8.08.57, 15. Rastikarhut 1 8.09.18.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                         91

Jukolan viestin sanoma kuului seuraavasti:
Halla nousi Sompion suosta ja vei Jukolan veljeksiltäkin vuoden tulon. Mutta uusi kevät koitti,
etelästä paahtoi riemukas tuuli, veljesten sisu nousi ja yrittämisen halu kasvoi niin kuin on
kasvanut lukemattomat kerrat synnyinmaassamme.
Tätä muistellen, vaativaa viestiämme keväisen metsän halki kuljettaen, erehtyen, etsien ja jälleen
onnistuen, haluamme tervehtiä jokaista tämän päivän suomalaista yrittäjää ja iskeä väkevästi
mieliin kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven Aapon suuhun sovittamat sanat:
’Mutta me itse, mitä teimme me? Astuimme kuin miehet itsekieltämisen, työn ja toimen tielle.
Tosin kohtasi meitä vieläkin moni puuha ja ahdinko, mutta me notkistimme niiden niskat,
touvasimme väkivoimin aina eteenpäin, ja tässä seisomme nyt’.
Paimion Jukolassa 13.kesäkuuta 1993
Jukolan viestin suunnistajat
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                             92




Pyhä-Luoston Jukola 1994
46. Jukola ja 17. Venlojen viesti käytiin pohjoisempana kuin koskaan, kaukana Napapiiriltä,
Pelkosenniemen kunnan Rykimäkurusta sen ja Sodankylän kunnan alueille. Ennen kisaa luvattiin:
"maastomuotoja hallitsevat jylhät tunturilaet, metsäiset vaarat ja jääkautisten vesien uurtamat syvät
kurut, historian nopeavauhtisin kilpailu hyväpohjaisessa, lähes risuttomassa maastossa ja yötön
yö."
Radat kulkivatkin tasaisilla kankailla, jääkauden vesien uurtamissa kuruissa, Pyhäjoen
rantarinteitä ja Luostotunturin reunoja. Monen pettymykseksi kuitenkin vain pisimmät osuudet
pääsivät kokeilemaan oikeita tunturialueita. Kilpailukeskus oli tehty erämaahan, entiseen, laakeaan
soranonottopaikkaan, josta oli upeat näkymät Pyhä- ja Luostotuntureille, kaukana kaikesta, jossa ei
ollut mitään valmista, ei edes lähitienoilla.
Järjestäjinä olivat Lapin Veikot Sodankylästä ja Kemijärven Urheilijat. Tapahtuma koettiin koko
maakunnan näyttönä, sillä talkoolaisia tuli parinkin sadan kilometrin päästä. Järjestelyt
onnistuivatkin hyvin.
Kevään Tiomilassa suomalaiset olivat ottaneet historiallisen tuplan. Miehissä suomalaisjoukkueet
saavuttivat kolmoisvoiton järjestyksessä Turun Suunnistajat, Helsingin Suunnistajat ja Espoon
Suunta. Naisten Tvåmilassa Hämeenlinnan Suunnistajat oli voittaja ja nuorissa Espoon Suunta.
Niinpä oli aihetta odottaa suomalaismenestystä myös Jukolassa, vaikka Lapin maasto poikkeaakin
paljon Tukholman seudusta.
Pohjoinen sijainti karsi joukkueita. Venloihin ilmoittautui 486 ja Jukolaan 982 joukkuetta. Se oli
yhteensä noin 250 joukkuetta vähemmän kuin edellisenä normaalivuonna eli kaksi vuotta aiemmin.
Seuroja oli lähes yhtä monta kuin ennenkin, mutta monilta puuttui ei-edustusjoukkueita.
Jukolan suojelijana toimi puolustusministeri Elisabeth Rehn. Aiemmista lupauksistaan huolimatta
hän ei kuitenkaan ollut läsnä. Olikohan syynä kisan alle osuneet ministerin ja Puolustusvoimien
johdon väliset ihan muita asioita koskeneet mielipide-erot, koska kutsuvieraihin kuuluneet
kenraalitkin loistivat poissaolollaan kenties pyrkien välttämään suojelijan tapaamista?
Järjestäjien talouden tasapainottamiseksi oli Jukolassa ensimmäistä kertaa olutteltta. Se herätti
jonkin verran keskustelua, mutta ei aiheuttanut minkäänlaista häiriötä ja pelasti järjestäjien tilit
plussalle.

Venlojen viesti – täyttä laukkaa
Venlat siis eivät juurikaan päässeet kokemaan silhuetissa siintäviä jylhiä tunturilakeja tai metsäisiä
vaaroja, mutta koko ajan oli oltava tarkkana, sillä tasaisessa kisassa pienikin virhe rankaisi kovin.
Kaksi ensimmäistä osuutta olivat 7,2-7,5 km ja vauhdiksi oli arvioitu runsaat 6 min/km, vaikka
paikoin se nousi lähelle 4 minuuttia.
Ensimmäiseltä osuudelta tuli keulassa Liedon Parman virolaisvahvistus Kylli Kaljus. Minuutin
sisällä vaihtoivat myös mm. Domnarvets GoIF, Nydalens SK, IK Stora Tuna, Pargas IF,
Rastikarhut, Bäkkelagets SK, Tampereen Pyrintö, Espoon Suunta, Angelniemen Ankkuri ja
Tullinge SK.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                             93

Toisella osuudella Siri Störmer nosti Bäkkelagetin ensimmäiseksi. Paraisten Auli Hovikorpi oli
runsaan minuutin jäljessä ja hänen kannassaan seurasivat Pyrintö, Nydalen ja Tullinge. Muut
alussa kärjessä olleet suomalaisjoukkueet putosivat 4-5 minuuttia sijoille 15-25. Karina Östlund,
IFK Mora, oli osuuden nopein.
Kolmas osuus oli 5,7-5,8 km ja vauhdiksi ratamestari arvioi n. 6 min/km. Siihen vikkelimmät
pääsivätkin. Kärkeen pinkoi Enosta lähtöisin oleva Pargas IF:n Sanna Turakainen (myöh.
Nymalm). Bäkkelaget ja Pyrintö seurasivat näkötuntumassa. Nydalen ja IFK Södertälje viidentenä
olivat seuraavina runsaat 2 sekä Strängnäs-Malmby ja Tullinge lähes 3 min. jäljessä. Kirsi Tiira
nosti Angelniemeä kovasti osuuden nopeimmalla ajalla kahdeksanneksi. Turakainen hävisi hänelle
osuusajassa kuitenkin vain 3 sekuntia.
Ankkuriosuus oli 8,6 km ja se käväisi jo tunturin kupeellakin. Tampereen Pyrinnön Annika Viilo
karkasi muilta lähellä olleilta eikä osuuden parhaan ajan juossut ja toiseksi tullut IFK Södertäljen
Katarina Borg saavuttanut häntä kuin runsaan minuutin. Eroa jäi vielä 46 sekuntia. Lähes kaksi
minuuttia Viilon jäljessä Bäkkelagetin Hanne Staff voitti kirikamppailussa maannaisensa
Nydalenin Ann-Kristin Högsethin.
Moninkertainen takavuosien Venla-voittaja Stora Tuna nousi viidenneksi yli 5 min. Pyrinnöstä ja
sitä seurasivat minuutin välein Angelniemi, Tullinge ja Sundsvalls OK. Tusinan parhaan joukkoon
mahtuivat vielä kovan nousun tehneet Rastikarhut, OK Måsen Ruotsista ja Lieto sekä ongelmia
kokenut Pargas.
Voittaja eteni täysin ratamestarin arvioimaa vauhtia, 6.05 min/km – nopeammin kuin koskaan
ennen Venlojen viestissä.




 Voittajajoukkue Tampereen Pyrintö: Tiina Juntunen, Henna-Riikka Huhta, Tarja Pyymäki ja Annika Viilo.
                                              Kuva Sorri.

Parhaita tuloksia:
     1. Tampereen Pyrintö 1 2.56.32 (Tiina Juntunen 21-47.03, Henna-Riikka Huhta 3-1.31.53, Tarja
        Pyymäki 3-2.05.53, Annika Viilo)
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                              94

     2. IFK Södertälje 1 SWE 2.57.18 (Jeannette Pettersson 34-47.27, Anna-Karin Skoglund 9-1.32.40,
        Arja Hannus 5-2.07.50, Katarina Borg)

     3. Bäkkelagets SK 1 NOR 2.58.24 (Elisabeth Ingvaldsen 16-46.44, Siri Störmer 1-1.30.44, Torunn
        Fossli 2-2.05.44, Hanne Staff)

     4. Nydalens SK 1 NOR 2.58.27, (Anne Lene Bakken5-46.18, Synne Lea 4-1.31.54, Ellen Sofie Olsvik
        4-2.07.38, Ann-Kristin Högseth),

     5. Stora Tuna IK 1 SWE 3.01.38 (Karin Svensk 8-46.26, Helena Norberg 8-1.32.29, Anna-Karin
        Jansson 9-2.09.18, Katarina Allberg)
6.Angelniemen Ankkuri 1 3.02.22, 7. Tullinge SK 1 SWE 3.03.18, 8. Sundsvalls OK 1 SWE 3.04.00, 9.
Rastikarhut 1 3.04.02, 10. OK Måsen 1 SWE 3.04.07, 11. Liedon Parma 1 3.04.24, 12. Pargas IF 1 3.05.12,
13. Linköpings OK 1 SWE 3.05.37, 14. Tullinge SK 2 SWE 3.05.38, 15. Espoon Suunta 1 3.07.05.


Jukolan viesti – suomalaisjuhlaako huippuvauhdilla?
Kevään Tiomila-menestys antoi ounastella hyvää myös Luostotunturin rinteiltä. Edellinen
suomalais-joukkueen voitto oli seitsemän vuoden takaa Lohjan Hiidenkiertäjiltä Hollolan
supikoista 1987.
Ensimmäiseltä runsaan 12 km:n osuudelta joukkueet tulivat yhtenä letkana IFK Södertäljen Johan
Sundenin johdolla aivan ratamestarin arvioimaan aikaan. Kalevan Rasti ja Ikaalisten Nouseva
Voima olivat seuraavina runsaan minuutin sisällä. Sitten alkoikin ruuhka, sillä 100. joukkue oli
johtavasta jäljessä vain 2.46 ja 200. vajaa 6 minuuttia. Tiomilan mitalisteista Helsingin
Suunnistajat oli 59. ja Espoon Suunta 26.. Angelniemen Ankkuri oli 30., Turun Suunnistajat 42. ja
Rajamäen Rykmentti 160. 4.50 Sundenista. Edellisvuoden voittaja Halden SK aloitti sijalta 27.
Toisella samanpituisella osuudella ei tavallisesti välttämättömiä otsalamppuja tarvittu. Yö oli
todella kirkas. Jono hiukan venähti, sillä 100. joukkue tuli vaihtoon 6.10 min. ensimmäisen jälkeen.
Johto oli aivan muuta kuin kotimaista menestystä ennakoiva: IK Hakarpspojkarna II (Mattias
Karlsson), NTHI, Nydalens SK, Järfalla OK, Sundsvalls OK ja Ås IL Norjasta. Sitten tulivat
seitsemäntenä Oulun Tarmo sekä HS. Angelniemi oli nyt 1.40, Turku 1.45 ja Rajamäki 3.20 (51.)
jäljessä. Nopeimmin rastit löysi Sundsvallin Lars Nordin.
Kolmas osuus oli 9 km ja sillä siirtyi kärkeen NTHI, jonka Björnar Lynum juoksi erinomaisesti ja
jätti Tampereen Pyrinnön yli 2,5 minuutin päähän. Tiukassa letkassa pienin eroin seurasivat
Sundsvall, Hestra IF, Oulu, kuudentena Halden, Ikaalisten kakkonen, TuS, HS, Nydalen ja pitkä
jono muita. Angelniemi oli 12. ja Rajamäki Petri Harjamäen hyvän juoksun jälkeen jo 15. 50 sek.
Pyrinnöstä. IKHP:n Mats Granstedt kellotti nopeimman osuusajan.
Neljäs osuus oli pitkä, peräti 16,5 km. Norjalaiset ottivat kaksoisjohdon ja keulassa tuli vaihtoon
yöjuoksijoista nopein, Nydalenin Odin Tellesbö. Häntä seurasivat sekunnin välein NTHI ja
Sundsvall. Rajamäki oli neljäntenä 1.06 keulasta ja samassa jonossa saapuivat myös OK77, OuTa,
Hakarpspojkarna I, TuS, Pyrintö ja kymmenes, Angelniemi, joka oli 13 sek. Rajamäestä.
Viides osuus oli 9,3 km ja sillä osuuden nopein, tanskalainen maaottelusuunnistaja Chris Terkelsen
nosti IFK Göteborgin sijalta 13 johtoon. Eroa Rajamäkeen oli 11 sekuntia. Sitten tulivat Sundsvall
ja NTHI vajaan minuutin päässä. Ruotsalainen IF Hestra oli viides, TuS kuudes ja Angelniemi
(-2.16) seuraava ennen Oulua, Nydalenia ja Pyrintöä.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            95

Kuudeskin osuus oli lyhyt, alle 9 km. Suomalaiskolmikko Angelniemi, Turku ja Rajamäki jätti
NTHI:n ja Sundsvallin minuutin päähän. AngA:n viestiä vei Mika Kuisma, joka osuusajoissa oli
nopein. Oulu tuli kuudentena, mutta eroksi keulaan oli jo venähtänyt 4.41. Sitten tulivat Nydalen,
Hestra, Hakarpspojkarna ja Espoo.




     Pyhä-Luosto Jukola 1994. Kuudennen osuuden kärki. Mika Kuisma, AngA, toi seuransa
   kahdeksan sekunttia ennen vaihtoon TuS:n Petri Forsmania. Pyhä-Luosto jäi Mika Kuisman
   viimeiseksi Jukolan viestiksi. Mika menehtyi auto-onnettomuudessa saman vuoden syksyllä.
                                       Kuva Aki Saranen.
Asetelma ankkuriosuutta varten oli siis herkullinen. Ainakin 5 joukkueella oli selvät
mahdollisuudet voittoon. Osuus oli 14 km. NTHI saavutti suomalaistrion, mutta putosi vauhdista
jo ennen loppuratkaisuja ja koettuaan lisää ongelmia lopussa jäi lopulta 7,5 min. päähän voittajasta,
vaikka tulikin neljänneksi. Kolmikko eteni tasapäisesti kolmanneksi viimeiselle rastille saakka,
jolloin Angelniemen Jarmo Reiman jäi muista.
Toiseksi viimeiseltä rastilta Rykmentin Reijo Mattinen säntäsi väärään suuntaan ja niin Turun
Suunnistajien Janne Salmi saattoi rauhassa joukkuetovereineen tuuletella joukkueensa voittoa
maaliin johtavan soravallin päällä. Mattinen toi Rajamäen viestin maaliin minuuttia Turkua
myöhemmin ja hänestä Reimaniin oli reilusti toinen mokoma. Ankkuriosuus rassasi muitakin, sillä
TuS:lle 12 minuuttia jäi viides, Sundsvall, jota muutaman sekunnin välein seurasivat Södertälje,
hyvin noussut Stord-Norway, Hakarpspojkarna, Oulun Tarmo, Helsingin Suunnistajat
kymmenentenä, Ruotsin Ronneby OK, Ringsaker IL Norjasta, Espoon Suunta ja Ikaalisten
Nouseva Voima. Salmi oli myös osuuden nopein.
Voittajan aika oli jopa vähän ratamestarin arvioimaa nopeampi. Vauhti oli kaikkien aikojen
nopeinta eli 5.10 min/km – linnuntietä ottamatta huomioon mäkilisää.
Turun Suunnistajat sai siis tuplapotin, sekä Tiomilan että Jukolan voitot, mikä ei ole kovin
tavallista – ainakaan suomalaisjoukkueille. Ei Luostoa edeltävinä vuosina sekään, että
suomalaisjoukkueet voittivat molemmat Jukolan viestit. Edellisen kerran oli niin v. 1978
Kuorevedellä, jolloin Järvenpään Palo ja ensimmäisen Venlojen viestin voittaja Sippurasti olivat
parhaita.
Seitsemän vuoden tauon jälkeen sai siis suomalaisjoukkueen ankkuri lukea Jukolan viestisanoman,
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                 96

jonka tervehdys oli osoitettu Lapin poromiehille, jotka ankarissa oloissa hoitavat karjaansa ja
hankkivat elantoaan.
Vaikka kisa oli kaukana pohjoisessa, se oli kaikin tavoin vaivan väärtti. Hyvät kilpailut ja Lapin
alkukesä oli kauneimmillaan; lunta oli vielä kuruissa tuntureiden huipuilla, koivut isoilla
hiirenkorvilla ja kullerot kukkivat kaikkialla.
Parhaita tuloksia:
     1. Turun Suunnistajat 1 7.04.56 (Jyrki Nieminen 42-1.04.38, Jouni Hannula 21-2.07.26, Rasmus
        Ödum 8-2.55.58, Tommi Tölkkö 8-4.20.13, Jukka Nikulainen 6-5.10.13, Petri Forsman 2-5.52.47,
        Janne Salmi)

     2. Rajamäen Rykmentti 1 7.05.57 (Jouni Mähönen 160-1.07.24, Kristian Kuokkanen 51-2.09.00, Petri
        Harjamäki 15-2.56.23, Mikko Vehmas 4-4.20.04, Heikki Peltola 2-5.08.51, Kaj Roine 3-5.52.54,
        Reijo Mattinen)

     3. Angelniemen Ankkuri 1 7.07.08 (Jari Laitamäki 30-1.04.32, Ari Kattainen 17-2.07.21, Petri
        Laaksonen 12-2.56.11, Pekka Pallaspuro 10-4.20.17, Janne Virtanen 7-5.10.57, Mika Kuisma
        1-5.52.39, Jarmo Reiman)

     4. NTHI 1 NOR 7.12.29 (Thomas Eldsmo 91-1.05.09, Christian Vogelsang 2-2.05.47, Björnar Lynum
        1-2.52.59, Björnar Valstad 2-4.18.59, Harald Bakke 4-5.09.40, Carl Henrik Björseth 4-5.53.43, Lars
        Myklebost)

     5. Sundsvalls OK 1 SWE 7.17.00 ( Thomas Rex 101-1.05.20, Lars Nordin 5-2.05.56, Lars Pettersson
        3-2.55.42, Olav Vikström 3-4.19.00, Ulrik Olsson 3-5.09.35, Jan Nordin 5-5.53.44, Lars Holmqvist)
6. IFK Södertälje 1 SWE 7.17.04, 7. Stord-Norway NOR 7.17.06, IK Hakarpspojkarna 1 SWE 7.17.11, 9.
Oulun Tarmo 1 7.17.13, 10. Helsingin Suunnistajat 1 7.17.13, 11. Ronneby OK 1 SWE 7.17.20, 12.
Ringsaker OL 1 NOR 7.17.27, 13. Espoon Suunta 1 7.17.31, 14. Ikaalisten Nouseva Voima 1 7.17.36, 15.
Halden SK 1 NOR 7.20.27.

Vuoden viestisanoma
Pohjoisemmassa kuin koskaan ennen, kaukana napapiirin takaisilla mailla ovat Jukolan
suunnistajat juosseet tämänvuotista viestiään.
Yöttömässä yössä olemme käyneet väkevän, riemukkaan kilpamme ja kiidättäneet perinteisen
sanomamme syvällä suomalaisessa luonnossa eläville ystäville, Lapin poromiehille. Tahdomme
tervehtiä teitä ja kauttanne koko porotaloutta Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen kirjaamin
sanoin:
’Asui ennen linnassansa Lapin tuntureilla eräs voimallinen Hiiden-ruhtinas, mahtava tenhomies
Pohjolassa. Oli hänellä peura jalo ja kaunis, juoksemaan verrattoman nopea. Kenkään ei voinut
häntä seurata, vaan pian hän jätti jälkeensä hiihtävän miehen’.
Tahdomme näin sanomallamme teille viestittää uskomme porokarjan hyvästä hoidosta Suomen
Lapissa.
Pyhä-Luoston Jukolassa 19. kesäkuuta 1994
Jukolan viestin suunnistajat
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                               97




Kerava-Sipoo Jukola 1995
Jukola matkasi edellisvuodesta lähes Pyhä-Luostolta 1000 km etelään, kun Keravan Urheilijat ja IF
Sibbo-Vargarna veivät Jukolan jussit ja venlat vaativaksi tunnettuun Sipoonkorpeen. Maasto oli jo
ensimmäisessä Jukolan viestissä v. 1949 kovasti tarjonnut haasteita, ja monesti sen jälkeenkin.
Sipoonkorpi on sen verran laaja ja tapahtumia ollut siellä niin harvoin, että kotikenttäetua ei ollut
kellään. Korkeuseroja oli luvassa puolet enemmän kuin moneen vuoteen ja avokalliomaasto oli
paikoin hyvin pienipiirteistä. Gillerbergetin alue tiedettiin erityisen pahaksi, mutta Jukolan
kokoisessa tapahtumassa ratamestarit eivät sentään kokeilleet rastinetsijöiden parhaita taitoja,
vaikka miesten kisassa ko. alueella käytiinkin.
Kisakeskus oli peltolahdelmassa Sipoon Nikkilän kylässä ja maalialuetta ympäröi metsä kolmelta
suunnalta. Järjestäjillä oli onnea, että tapahtuma saatiin viedä läpi kuivan sään aikana, sillä sateella
olisi voinut tulla melkoisia ongelmia. Kaikki osuudet kävivät näyttäytymässä keskuksen metsän
reunassa yleisörastilla ennen loppulenkkiään.
Keväällä Tiomilassa oli käytetty norjalaisen Regnlyn (tuotemerkki myöhemmin Emit) elektronista
leimausta. Useat jopa kärkipäässä maaliin tulleet, sen ominaisuuksiin tottumattomat
suomalaisjoukkueet kokivat siellä paljon keskustelua aiheuttaneen hylkäyksen. Jukolassa, joka ei
kokeile eikä ota tarpeettomia riskejä, leimattiin vielä pitkään pihtileimasimilla.
Kilpailun suojelijana oli EU-suurlähettiläs Antti Satuli. Hän toi mukanaan englantilaisen
kolleegansa, joka oli ensimmäistä kertaa suunnistuskilpailussa ja valvoi maaliviitoituksella koko
yön, sillä ’en ole koskaan nähnyt mitään näin mahtavaa ja mielenkiintoista’.
Viestin sanomassa suunnistajat lausuivat huolensa suunnitelmista, joissa lajille oltiin asettamassa
perusteettomia maastonkäyttörajoituksia. Sen vastaanottivat Suomen luonnonsuojeluliiton
puheenjohtaja Timo Helle ja WWF:n pääsihteeri Meri Saarnilahti.
Venloja osallistui ennätysmäärä eli 597 joukkuetta. Miehissä oli ihmetystä herättävästi vain 1107
joukkuetta eli vähemmän kuin Vimpelissä ja Vehkalahdella.
Viestit olivat tähän asti olleet tarkoitetut vain seurajoukkueille. Nyt sallittiin Kerava-Sipoo
Jukolassa ns. puulaaki-/harrastaja-/ei-seurajoukkueiden osallistuminen. Miehet ottivatkin hyvin
vastaan tämän toivotun laajennuksen, sillä tällaisia joukkueita oli yli 60, naisissa vain
kymmenkunta. Joukkueissa oli työpaikkoja, partiolippukuntia, kaveriporukoita jne. Uudistus
osoittautui onnistuneeksi ja myöhemmissä Jukoloissa ei-seurajoukkueiden määrä on lisääntynyt
paljon.
Järjestelyt onnistuivat erinomaisesti. Radat olivat odotetun vaativat, mutta hyvin niistä
puulaakijoukkueetkin selvisivät, vaikka joillakin aikaa kuluikin.

Luontoselvitys
Jukolan viestin perustaja, Kaukametsäläiset ja viestin järjestäjäseurat teettivät tapahtumasta
todelliseksi Jukola-factaksi kolmivuotisena seurantana ympäristöselvityksen. Tutkimuksen tekoa
tukivat taloudellisesti mm. Ympäristö- ja Opetusministeriöt sekä metsäteollisuus. Tutkimuksen
teki täysin ulkopuolinen organisaatio eikä sen tekijöillä ollut minkäänlaista aiempaa kontaktia
suunnistukseen tai suunnistajiin. Tutkimus osoitti todeksi ennakkotiedot, että jälkiä syntyy, mutta
niitä on paljon aiemmin yleisesti luultua vähemmän ja valtaosa niistä korjautuu nopeasti.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                               98

Tutkimuksen seurauksena luontovaikutusten edelleen vähentämiseksi kiellettiin piikkarit
kokonaan Jukolassa ja sen jälkeen ne ovat muutenkin ’kadonneet’ käytöstä. Tutkimuksen tuloksia
ja havaintoja on käytetty monipuolisesti Jukolan järjestelyjen lisäksi ratamestarikoulutuksessa ja
keskusteluissa rajoitusten asettamisaikeista. Laajempi selostus tutkimuksesta löytyy netistä
www.jukola.com.



Venlojen viesti – jatkuuko suomalaisten voittosarja?
Suomalaisjoukkueet olivat voittaneet kolme edellistä Venlojen viestiä (1992 Kalevan Rasti, 1993
Rastikarhut ja 1994 Tampereen Pyrintö). Kevään Tiomilassa oli Sundsvalls OK vienyt voiton
Angelniemen Ankkurin ja Liedon Parman edestä. Pargas IF oli vielä viidentenä, mutta muita
suomalaisia ei Tvåmilassa kymmenen joukossa ollut. Lieto, PIF ja AngA olivat olleet nopeimmat
Isotonicissa. Ne olivat siten kotimaiset kärkisuosikit. Ulkomaisista joukkueista Sundsvallin lisäksi
vahvimpina pidettiin kestosuosikkeja Haldenia ja IFK Södertäljeä. Mukana oli jälleen vahva
Sveitsin maajoukkue, joka kuitenkin MM-kisoissa hyvin sijoittuneena otti osaa kilpailuun
ulkopuolisena.
Ensimmäiseltä 5,8 km:n osuudelta tuli kärjessä PIF:n Ingela Mattsson yhdessä Oulun
Suunnistajien Kirsi Honkasen kanssa. He olivat saaneet minuutin eron ruotsalaiskaksikkoon IK
Hakarpspojkarna - OK Pan, joitten jälkeen alkoi jatkuva jono. Ero kolmannesta
kolmanteenkymmenenteen oli vain 21 sekuntia. Suosikit olivat lähituntumassa lukuun ottamatta
Tiomila-voittaja Sundsvalls OK:ta, joka tuli vaihtoon yli 11 min. kärjestä sijalla 135.
Toinen, ensimmäisen osuuden kanssa samanpituinen, osuus vaihtoi kärjen ja hajotti yhtenäisen
jonon. Ensimmäisenä vaihtoi Sveitsi parikymmentä sekuntia ennen Södertäljeä, josta oli
kymmenen sekuntia Lietoon. Ne olivat minuutin karussa TP:ä ja Angelniemeä, joista taas oli
minuutin verran kuudenteen, OK Hedströmmeniin. Sitten kului lähes puolitoista minuuttia ja
Bäkkelagets SK ja Halden tulivat lähes yhdessä. Parin, kolmenkymmenen sekunnin välein tuli
joukkueita niin, että 20. oli kärkeä jäljessä jo 8.46. Haldenin Frauke Grann Smith oli osuusajoissa
nopein ja Angelniemen Marika Mikkola toinen 47 sek. hitaampana.
Kolmannella 7,5 km:n osuudella Liedon Anniina Paronen karkasi muilta. Eroa seuraavina
tulleisiin Angelniemeen ja Pyrintöön oli yli 1.40. Sveitsi oli juuri ja juuri näkötuntumalla edellisiin,
mutta viides eli Halden jo 5.28 kärjestä. Sitä seurasi lähituntumassa taas kärkipäähän noussut PIF.
Hämeenlinnan Suunnistajat kiilasi uutena kymmenen joukkoon seuraavana yli 8 min. Liedosta.
Muutamalla sijoituksiaan edellisestä vaihdosta paransivat seuraavina vaihtaneet Nydalens SK, IFK
Lidingö ja Linköpings OK, joka kymmenentenä oli 11,5 min. kärjestä. OK Österåkerin Elisabeth
Drotz oli selvästi osuuden nopein.
Liedon Reeta-Mari Kolkkalaa lähti siis ajamaan takaa alle 2 minuutin päässä Angelniemen
Johanna Tiira ja edellisvuoden Venla-voittaja TP:n Annika Viilo. Karkulaisen tavoittamiseen oli
matkaa vähän yli 8 km. Tietysti myös Sveitsin maajoukkue omasi suuret mahdollisuudet tulla
ensimmäisenä maaliin, mutta se ei olisi ollut kovin toivottavaa, koska joukkue kilpaili varsinaisen
mittelön ulkopuolella. kolminkertaisen Venla-voittajan Haldenin Ragnhild Bente Andersenin yli 5
minuutin takamatka arvioitiin liian suureksi saavuttaa Lieto. Kolkkala eteni vauhdilla eivätkä
hänen tekemästään pienestä koukusta huolimatta takaa-ajajat saaneet häntä kiinni, vaan etumatka
päin vastoin kasvoi koko ajan, koska hän oli osuuden nopein.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                99

Maalissa oli eroa Tiiraan lähes viisi minuuttia. Viilolle kävi hassusti. Kisan tiiviissä tuoksinassa
häneltä jäi yksi rasti käymättä ja tuloksena tietysti hylkäys. Niinpä kolmanneksi nousi Pargas IF,
kun Eija Koskivaara kukisti loppukirissä Sveitsin ankkurin. Heistä oli eroa Kolkkalaan yli 10
minuuttia. Runsaan minuutin heidän jälkeensä tuli lopullisissa tuloksissa neljäntenä Halden yksin.
Siitä oli seuraavaan eli IFK Södertäljeen 5,5 minuuttia, josta kuudenteen OK Hedströmmeniin oli
puoli minuuttia. Sitten kului yli kaksi minuuttia, kun Nydalens SK tuli seitsemäntenä ja sitä
seurasivat vajaan minuutin päässä eli peräti 20,5 minuuttia Liedosta rinta rinnan kovasti noussut
OK Måsen Ruotsista ja Bäkkelagets SK.
Ankkuriosuus oli vaativa ja se näkyy joukkueiden välisissä aikaeroissa. Lopputulos vastasi siis
varsin hyvin kevään muiden viestien tuloksia. Se oli pienin muutoksin Tiomilan kopio Sundsvallia
lukuun ottamatta, joka lopulta sijoittui 13:nneksi. Suomalaisia joukkueita oli Venloissakin 10:n
joukossa vain kolme – onneksi sentään voittajana.
Hyvin oli ratamestari Martti Karjanmaa osannut arvioida voittajan ajan. Lieto oli 12 sekuntia
nopeampi kuin hänen täysinä minuutteina ilmaisemansa arvio.
Södertäljen hyvä sijoitus merkitsi, että se sai omakseen 1989-1995 kilpaillun Venlan kiven, upean
Ylämaan spektroliitista tehdyn kiertopalkinnon. Rastikarhut keräsi toiseksi eniten pisteitä ja lähelle
                                        sitä pääsi Halden SK.




Voittajajoukkue Liedon Parma: Kylli Kaljus,Outi Sareila,Anniina Paronen ja Reeta-Mari Kolkkala.
                                   Kuva Markku Leinonen.
Parhaita tuloksia:
     1. Liedon Parma 1 3.19.48 (Kylli Kaljus 10-43.43, Outi Sareila 3-1.23.40, Anniina Paronen 1.2.21.40,
        Reeta-Mari Kolkkala)

     2. Angelniemen Ankkuri 1 3.24.39 (Anne Nurmi 38-46.13, Marika Mikkola 5-1.25.11, Kirsi Tiira
        2-2.23.23, Johanna Tiira)

     3. Pargas IF 1 3.29.59 (Ingela Mattsson 1-42-11, Hanna Ljungqvist 11-1.29.40, Sanna Turakainen
        6-2.27.16, Eija Koskivaara)
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                               100

     4. Halden SK 1 NOR 3.31.14 (Heather Monro 12-43.58, Berit Sofie Grydeland 8-1.27.38, Gro Sanstad
        5-2.27.08, Ragnhild Bente Andersen),

     5. IFK Södertälje 1 SWE 3.36.45 (Jeannette Pettersson 7-43.22, Arja Hannus 2-123-30, Anna-Karin
        Skoglund 11-2.33.15, Katarina Borg),
6. OK Hedströmmen 1 SWE 3.37.18, 7. Nydalens SK 1 NOR 3.39.28, 8. OK Måsen 1 SWE 3.40.13, 9.
Bäkkelagets SK 1 NOR 3.40.13, 10. Hämeenlinnan Suunnistajat 1 3.40.39, 11. Rajamäen Rykmentti 1
3.42.27, 12. Pan-Kristianstad 1 SWE 3.43.54, 13. Sundsvalls OK 1 SWE 3.44.46, 14. IK Hakarpspojkarna 1
SWE 3.44.47, 15. OK Tyr 1 SWE 3.45.00.
Solv 1 – Sveitsin maajoukkue SUI 3.30.02 (Käthi Widler 11-43.56, Marie-Luce Romanens 1-1.23.08, Brigitte
Wolf 4-2.24.14, Sabrina Meister-Fesseler) ulkopuolella kilpailun.

Jukolan viesti – eksyttääkö Sipoonkorpi tälläkin kertaa?
IK Hakarpspojkarna oli keväällä Rialassa Tiomilan paras. Muut mitalisijat veivät norjalaiset NTHI
ja Fredrikstad SK. Rajamäen Rykmentti oli parhaana suomalaisena neljäs. Halden SK oli viides ja
IFK Södertälje lopullisella listalla kuudes. Pargas IF kymmenentenä oli sillä seuraava suomalainen,
kun Helsingin Suunnistajat ja IF Femman olivat kokeneet leimaussekoilun vuoksi hylkäyksen.
Isotonicin kärki oli PIF, yllättäjä Ylikiimingin Niittomiehet ja HS. Edellä mainituista arveltiin
voittajan ja pääosan kymmenen sakistakin löytyvän.
Pellon savikerros hyllyi laajalla alueella, kun yli 1000 veljestä ryntäsi lyhyttä lähtösuoraa
kiivetäkseen kohtalaista mäen rinnettä K-pisteelle ja siitä ensimmäisille rasteille kukin hajontansa
mukaan. Juuri tuosta rinteen viitoitukselta löytyivät maastotutkimuksessa ylivoimaisesti pahimmat
kulumajäljet. Eikä ihme, sillä sen irtomaarinnettä kulkivat kaikki 10.000 kilpailijaa. Koska lähtö
tapahtui klo 22.30, ensimmäinen 10 km:n osuus oli lähes päiväosuus.
Rinteestä ehätti ensimmäisenä Sipoon tummuvassa illassa vaihtoon ruotsalaisen OK Hammarenin
Björn Lundgren. Hän oli hiukan karussa toisilta, sillä Linköpings OK oli jäänyt 45 sekuntia.
Kolmantena vaihtoi Sveitsin maajoukkue (ulkopuolella kilpailun), neljäntenä Ärla IF ja viidentenä
OK Kolmården, kumpikin Ruotsista, minuutin verran kärjestä. Kahdeskymmenes vaihtoi pari
minuuttia johtavasta. Suosikit olivat pääosin sijoilla 10-40, mutta HS joutui sijallaan 125 yli 5
minuuttia kärjestä antamaan tasoitusta toisille melkoisesti.
NTHI:n viestiä oli ensimmäisellä osuudella sijalle 30 vienyt ex-TuS Lassi Virtanen. Häntä jatkoi
toisella, vähän vajaalla 12 km:n osuudella Björnar Lynum, joka edellisvuonna Pyhä-Luostolla oli
kolmannella osuudella vienyt joukkueensa johtoon. Ja johdossa hän tuli Sipoonkorvestakin. Tosin
Rajamäen Rykmentin Petri Harjamäki ei antanut yhtään periksi, mutta hävisi lopulta puolella
rinnanmitalla. Muutamaa sekuntia myöhemmin kiri vaihtoon Kangasalan Kisa. Espoon Suunta tuli
neljäntenä minuutin kärjestä ja heti sen perässä Sundsvalls OK ja Hammaren. Sitten seurasivat
Hagaby GoIF ja kahdeksantena IKHP II (+1.12).
IKHP:n ykkönen oli 11. (+2.43). Henkilökohtaisesti osuuden nopein oli tanskalaisen IF Hillerödin
Lars Simonsen, jota seurasivat Lynum ja Harjamäki.
Yö oli pimeimmillään kolmannella 13 km:n osuudella. Kun ’karkureita’ ei ilmaantunut, pimeys
kasasi kärjen ja niin 10 ensimmäistä vaihtoi runsaan minuutin sisällä. Ensimmäisenä ehätti
jatkajalleen ’vaihtokapulana’ olleen kartan ojentamaan Kolmårdenin Mats Olsson. Yöspesialistit
sotkivat totuttua järjestystä ja niinpä toisena 11 sek. johtajasta vaihtoi Hakarpspojkarnan
II-joukkue. Sitten tulivat 20 sekuntia johtavasta yhdessä OK Tyr, Linköping ja Trollhättans SOK.
Väite, etteivät suomalaiset osaa suunnistaa pimeässä, sai taas vahvistusta, sillä paras meikäläinen,
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                          101

Rajamäki, oli vasta seitsemäntenä. IKHP:n I-joukkue putosi 24:nneksi, muttei kuitenkaan kovin
kauas, +7.13 min. Trollhättanin Björn Kristiansson oli osuuden nopein.
Päin vastaista todistelua saatiin kuitenkin heti seuraavalla 8 km:n osuudella, jolla ainakin alussa
vallitsi pilvisyydestä johtuen syvä hämärä. Rajamäen Mikko Vehmas vaihtoi ensimmäisenä yli
neljä minuuttia ennen Pyrinnön Jari Kymäläistä. Mutta seuraavat seitsemän olivatkin sitten
ulkomaalaisia nopeimpina Hammaren, Tyr, Ronneby ja NTHI. Angelniemi oli kymmenentenä
kahdeksan minuuttia Rajamäestä. IFK Göteborgin Thord Hederskog oli osuuden nopein.
Takaa-ajajat lähestyivät viidennellä, myös 8 km:n osuudella kovaa vauhtia Rajamäen Heikki
Peltolaa. Ihan kiinni ne eivät kuitenkaan häntä saaneet, sillä Heikki ehätti vaihtoon 38 sekuntia
ennen Kolmårdenia. NTHI nousi kolmanneksi 3.46 Rajamäestä. Sitten kului runsas minuutti ja Tyr
vaihtoi. Runsaan puolentoista minuutin kuluttua tuli seitsemän miehen letka, jonka kärjessä
viilettivät Hammaren, Oulun Tarmo, IKHP I-joukkue ja Trollhättan. Ensimmäisen ja
kymmenennen ero oli vajaa 8 minuuttia. Nopeimmin osuuden kiersi IFK Södertäljen Michael
Wehlin, jolle Kolmårdenin Jonas Näsman hävisi vain neljä sekuntia
Rajamäen Kaj Roine onnistui jakson toiseksi nopeimpana kuudennella 10,4 km:n osuudella
kasvattamaan eron seuraavaan eli Kolmårdeniin yli 2,5 minuuttiin. NTHI eteni yksikseen
kolmantena 5 min. Rajamäen jäljessä. Sitten kesti yli viisi minuuttia ennen kuin pari Tyr -
Angelniemi tuli yhtä aikaa vaihtoon. Pari minuuttia heistä tulivat Ronneby, Trollhättan ja
kahdeksantena hyvin noussut Helsingin Suunnistajat II. Ero johtavasta kymmenenteen eli
Ikaalisten Nousevaan Voimaan oli lähes 16 minuuttia. Erot kasvoivat siis merkittävästi.
Göteborgin tanskalainen Chris Terkelsen oli (jälleen) osuuden nopein. Yllättävää, että tanskalaiset
olivat nopeimpia 2 osuudella, vaikka maasto ei todellakaan ollut juuttimaista.
Ankkuriosuuden pituus oli 14 km ja sen kestoksi ratamestari arvioi vähän yli puolitoista tuntia.
Kun nousuakin oli optimireitillä 600 m, oli selvää, että hyvän kartanlukutaidon lisäksi vaaditaan
kovaa kuntoakin. Mutta niinpä kärkipään joukkueiden ankkurit olivatkin enimmäkseen maittensa
maaottelumiehiä. Rajamäen Reijo Mattisen taival ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla, sillä
heti ykkösellä tuli pikkupummi.
Ennen reitin puoltaväliä hänelle tuli vähän suurempi erehdys ja niin Kolmårdenin Per Ek ehti
edelle ja NTHI:n Björnar Valstad tavoitti hänet. Juuri ennen yleisörastille tuloa Mattinen vielä
juoksi edellisen rastin ohi leimaamatta, joutui palaamaan takaisin ja niin mahdollisuudet voittoon
olivat menneet. Kolmårdenin Ekin kohtalo sinetöityi pian yleisörastin jälkeen, jolloin hän
samaistamisvirheen jälkeen joutui hakupuuhiin. Siinä kului aikaa niin paljon, että Valstad ehti ohi
voittoon ja eroa heidän välillään oli maalissa 26 sekuntia.
Mattisen hapuilu jatkui vielä parilla rastilla ja niin OK Tyrinkin ankkuri ohitti hänet puolella
minuutilla. Rajamäki oli siten neljäs lähes kuusi minuuttia NTHI:lle jääneenä. Siitä kolmen
minuutin kuluttua saapuivat hyvin nousseet Turun Suunnistajat ja Oulun Tarmo sekä
seitsemäntenä Sundsvalls OK. Minuutti tämän trion jälkeen tuli Angelniemi, josta kolmen
minuutin päässä seuraavista sijoista kisasivat loppuun asti Ikaalisten Nouseva Voima,
Hakarpspojkarna (10.), Halden SK, OK Roslagen ja OK Hammaren. Ryhmänä kymmenen kärki
taivalsi samaa vauhtia, sillä johtavan vaihduttua ero ensimmäisen ja kymmenennen välillä oli enää
14,5 minuuttia. Oulun Timo Karppinen oli osuuden nopein, TuS:n Salmi ja Haldenin Tveite
seuraavat.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            102

Suosikeista Tiomilassa menestyneet Fredrikstad (nyt 21.) ja Södertälje (29.) sekä PIF (16.), HS
(20.) ja Femman (56.) etenivät ’tasapaksusti’ ilman nostavia huippusuorituksia eivätkä missään
vaiheessa päässeet mukaan kärkitaistoihin.
Sipoonkorpi oli maineensa veroinen. Voittajan vauhti oli hitainta sitten Kytäjän kura-Jukolan v.
1981 eli 7.08 min/km.
Vuoden Jukolassa tehtiin muitakin kuin Venlojen osanotossa ennätyksiä. Äänekosken
sarjakuvaseuran II-joukkueen Jyrki Nummela käytti 12 km:n toiseen osuuteen aikaa 8.21.59. Hän
kirjoitti Suunnistaja-lehteen värikkään kertomuksen "seikkailustaan". Hänen joukkueensa teki
myös Jukolan kaikkien aikojen kokonaisaikaennätyksen, 27.39.43. (Voittajajoukkueen aika oli
8.56.54.) Tuliko Nummelalle rimakauhu? Ei suinkaan. Hän on ollut mukana joka vuosi em.
jälkeenkin. Tutuiksi ovat tulleet toisen lisäksi niin aloitus- kuin ankkuriosuuskin. Aikaa on enää
kulunut 2-3,5 tuntia ja osuustuloksissa taakse on jäänyt yhä enemmän ja enemmän. Jämin
aloitusosuudella alittui 2 tuntia selvästi ja taakse jäi jo 366 kilpailijaa. Vanha sanonta "harjoitus
tekee mestarin" pätenee yhä?




                    Kerava-Sipoo-Jukola 1995. Voitto Trondheimiin. Kuva Olavi Mäki.
Parhaita tuloksia:
     1. NTHI 1 NOR 8.56.54 (Lassi Virtanen 30-1.08.46, Björnar Lynum 1-2.38.48, Christian Vogelsang
        13-4.21.31, Harald Bakke 6-5.24.16, Tore Sandvik 3-6.18.55, Carl Henrik Björseth 3-7.25.47,
        Björnar Valstad)

     2. OK Kolmården 1 SWE 8.57.20 (Henrik Vuorinen 5-1.07.30, Ulrik Karlsson 10-2.40.04, Mats Olsson
        1-4.16.19, Ulf Ekelund 8-5.24.25, Jonas Näsman 2-6.15.47, Nils Olsson 2-7.24.23, Per Ek)
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                              103

     3. OK Tyr 1 SWE 9.02.10 (Henrik Råberg 33-1.08.49, Håkan Gustavsson 37-2.45.02, Erik Forsgren
        3-4.16.39, Sixten Westlund 4-5.22.45, Bengt Levin 4-6.20.11, Steve Hale 4-7.31.07, Håkan
        Eriksson)

     4. Rajamäen Rykmentti 1 9.02.43 (Marko Väisänen 26-1.08.43, Petri Harjamäki 2- 2.38.48, Jouni
        Mähönen 7-4.17.01, Mikko Vehmas 1-5.18.11, Heikki Peltola 2-6.15.09, Kaj Roine 1-7.20.49, Reijo
        Mattinen),

     5. Turun Suunnistajat 1 9.05.47 (Jyrki Eskola 40-1.10.06, Jouni Hannula 103-2.52.05, Tommi Tölkkö
        36-4.28.43, Jyrki Nieminen 28-5.31.14, Rasmus Ödum 26-6.31.05, Petri Forsman 15-7.37.04,
        Janne Salmi),
6. Oulun Tarmo 1 9.05.52, 7. Sundsvalls OK 1 SWE 9.06.05, 8. Angelniemen Ankkuri 1 9.07.31, 9.
Ikaalisten Nouseva Voima 1 9.10.32, 10. IK Hakarpspojkarna 1 SWE 9.10.33, 11. Halden SK 1 NOR
9.10.35, 12. OK Roslagen 1 SWE 9.10.42, 13. OK Hammaren 1 SWE 9.10.55, 14. Trollhättans SOK 1 SWE
9.13.19, 15. Pihkaniskat 1 9.14.16.

Jukolan sanoma
Suuresta talosta, kylän laidalta, Jukolan seitsemän veljestä siirtyivät luonnon keskelle Impivaaran
erämaahan. Siellä he raivasivat korpea, rakensivat talonsa, kaskesivat peltonsa, ojittivat hallaisen
suon, metsästivät ja kalastivat, myivät tukkipuita ja viljasatonsa Viertolan taloon. Näin he
kasvoivat vuosien mittaan luonnon koulimina, metsissä liikkuen ja sitä järkevästi hyväkseen
käyttäen yhteiskuntakelpoisiksi, naapureittensa kunnioittamiksi miehiksi.
Me Jukolan suunnistajat olemme vieneet perinteistä viestiämme Suomen kaikilla kolkilla luonnon
meille tarjoamilla oivallisilla kilpakentillä. Näin Euroopan luonnonsuojeluvuotena tuomme
väkevän tervehdyksemme Maailman Luonnon Säätiölle ja Suomen luonnonsuojeluliitolle.
Juostuamme tänä kesäyönä läpi Sipoon monikäyttöistenmetsien tervehdimme teitä muistuttaen
Aleksis Kiven satavuotiaan Seitsemän veljeksen edelleen paikkansa pitävistä sanoista:
’Tyynenä, kaukaisuudessa sinertävänä kiertyi hänen ympärilleen metsäinen, avara maailma,
ja laskeutuva aurinko lännen reunalta valeli kultaisella ruskollansa noita vanhoja,
takkukarvaisia kuusia vuoren harjanteella’.
Kerava-Sipoo Jukolassa 11. kesäkuuta 1995
Jukolan viestin suunnistajat
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                             104




Mehtä-Jukola 1996
Kuopion Suunnistajat, Nilsiän Nujakka ja Siilin Rasti olivat ristineet Jukolansa seudun murteen
mukaisesti Mehtäksi ja kauas kivikylistä kisa oli vietykin. Kilpailukeskus oli Rautavaaran kunnan
Harsunkankaan lentokentällä, jonne oli matkaa Nilsiän keskustasta noin 50 km ja Kuopiosta
satakunta kilometriä. Ensimmäisen kerran Jukolan rasteja etsittiin Ylä-Savon maastoissa, mutta
järjestäjät olivat paneutuneet tehtäväänsä ja hoitivat sen hyvin.
Lentokenttä ja lähikankaat muodostivat hyvän alueen keskukselle, majoitukseen ja pysäköintiin.
Kentän lähin alue oli kuitenkin sekä suunnistuksellisesti että fyysisesti helpohkoa, hiukan
etäämpänä fyysisyys lisääntyi ja pidemmät reitit pääsivät jo kunnon savolaiseen korpeenkin.
Viestit olivat Suomen ensimmäiset suunnistuskilpailut, joissa piikkareiden käyttö oli kielletty
kokonaan. Palveluiden osalta oli Mehtä-Jukola ensimmäinen Jukolan viesti, jota pystyi
seuraamaan Internetistä ja Teksti-tv:stä käsin.
Pitkähkö matka etelän keskuksista ja erityisesti ulkomaalaisten rantautumispaikoista vaikutti
osanottajien määriin. Venloja lähti 535 ja Jusseja 1049 eli kummassakin kuutisenkymmentä
joukkuetta vähemmän kuin edellisvuonna Sipoossa. Osansa vähennykseen saattoi olla myös
osuuspituuksilla.
Venloissa yhteispituus, 31,1 km oli enemmän kuin koskaan, samoin ankkuriosuus pisimmällään,
9,2 km ja Jusseissakin matkat olivat vain vähän Laitilan enimmäispituuksia lyhyempiä. Pitkiä
matkoja perusteltiin lähimaaston helppoudella. Tosi kuitenkin on, että erittäinkin harrastajanaiset
tuijottavat huippujen arvioaikaa enemmän kilometreihin ja tekevät usein osallistumispäätöksensä
osuuspituuksien mukaan. Jopa maaottelutason suunnistajanaisilta tuli kisan jälkeen
Kaukametsäläisille viestejä, että (samat) voittajat saadaan selville lyhyemmilläkin osuuksilla.
Edellisvuonna olivat mukaan päässeet myös ei-seurajoukkueet. Jotta näitä saadaan lisää, matkat
eivät voi olla harrastelijoiden mielissä ylivoimaisen pitkiä. Niinpä ne ovatkin yleisesti lyhentyneet
huomattavasti.
Mehtässä kun oltiin, viestin sanomakin osoitettiin Puun vuoden merkeissä opetusministeriölle ja
suojelijana oli Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Takala. Metsähallitus omistikin pääosan
kilpailumaastosta.


Venlojen viesti
Venlojen osuuspituudet olivat keskimäärin 8,0-8,0-6,1-9,0 km ja kaikilla oli hajonta. Se merkitsi,
että kovakuntoiset (maaottelutasoiset) naiset tulisivat olemaan avainasemassa ja ikäihmisille ja
nuorimmille junioreille oli käytännössä vain yksi osuus.
Tiomilan naisten viestissä, jossa viidestä osuudesta kolme oli putkia, voittaja oli Sundsvalls OK
niukasti ennen norjalaista Bäkkelagets SK:ia. Liedon Parma oli kolmas ennen Domnarvetia.
Halden SK:lla oli paperilla erittäin vahva monikansallinen maaottelunaisten joukkue, mutta
sijoitus vasta 9. Sitä oli syytä pitää kuitenkin suosikkien joukkoon kuuluvana. Lieto oli ollut nopein
Isotonicissa ja se oli siten kotimainen suosikki.
Ratamestarin arvioaika I-osuudelle lupasi 6 min/km-vauhtia eli kovempaa kuin koskaan, mutta
noususumma oli kuitenkin lähes yhtä paljon kuin myöhemmin Jämillä koko kilpailussa! Naiset
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                           105

menivät vielä arviotakin nopeammin eli 5.50 vauhtia. Ensimmäisenä tuli Haldenin sveitsiläinen
Sabrina Meister-Fesseler perässään Tullinge SK:n Yvonne Andersson ja Liedon virolaisvahvistus
Kylli Kaljus. Nämä kolme tulivat pari minuuttia ennen kuin seuraava viiden naisen letka, jossa
olivat Rastikarhut, Angelniemen Ankkuri, Keravan Urheilijat, Stora Tuna IK ja Pan-Kristianstad,
josta alkoi ensin harva, sitten tihenevä jono. Bäkkelagetin Torunn Fossli-Sethre vaihtoi sijalla 11
(+2.38), Sundsvall oli 25. ja Domnarvet 26. 2.57 Haldenin jälkeen.
Oikea väliaikatilanne saatiin toisen osuuden hajontaparin jälkeen. Silloin kaikki olivat juosseet
saman matkan. Hajonnoissa oli enimmillään 400 metrin ero, joka tietenkin vaikuttaa aikaan.
Johdossa oli edelleen Halden, jonka Gro Sanstad vaihtoi 8 sekuntia ennen Bäkkelagetin sisartaan
Hannea. Lynxin Sari Salo (aik. Laitinen) juoksi osuuden kolmanneksi nopeimmin ja vaihtoi
kolmantena 1.55 Haldenista. Runsaan minuutin hänestä olivat jääneet Pan-Kristianstad ja Lieto
sekä saman verran näistä lisää Tampereen Pyrintö, Kerava, Sundsvall ja yhdeksäntenä Rastikarhut.
Tullingen entinen kokenut maaotteluedustaja Barbro Lönnkvist ei jaksanut nuorempien kyydissä,
vaan putosi yli 7 minuuttia. Hanne Sanstad oli osuuden nopein ja 52 sekuntia nopeampi kuin toisen
norjalaisen Indre Östfoldin Aud Sylvi Tellesbö.
Norjalaisten kärkivauhti jatkui kolmannellakin osuudella. Sijat vain vaihtuivat, sillä Haldenin
kokenut Ragnhild Bente Andersen (Venla-voittaja 1986, 1988, 1990) joutui päästämään ohitseen
lähes minuutilla Bäkkelagetin britti Yvette Haguen. Kolmantena vaihtoi Liedon Parma yli 3
minuuttia Bäkkelagetista. Edellisvuonna Tampereen Pyrinnöllä ’lainassa’ ollut Rastikarhujen
Marja Tonder (aik. Pyymäki) oli osuuden kolmanneksi nopein ja vaihtoi neljäntenä minuutin
Liedon jälkeen. Hänestä parinkymmenen sekunnin päässä vaihtoi Pan-Kristianstad ja selvin eroin
seurasivat Sundsvall, Lynx, Pyrintö, Hämeenlinnan Suunnistajat ja kymmenentenä Domnarvet.
Osuuden nopein oli Angelniemen Ankkurin Kirsi Tiira, joka oli 12 sekuntia Angelniemi
kolmosessa juossutta Marika Mikkolaa vikkelämpi.
Kummallakin kärkijoukkueella oli maaottelutasoiset ankkurit, Bäkkelagetilla Hanne Staff ja
Haldenilla britti Heather Monro. Samaa tasoa oli Liedonkin Reeta-Mari Kolkkala. Pari pientä
virhettä kärkiparilta ja hän olisi ainakin päässyt imuun. Olihan osa matkasta putkiosuutta. Staff ei
kuitenkaan antanut muille mitään mahdollisuuksia juosten osuuden selvästi nopeimman ajan ja
niin koko Bäkkelagetin joukkue saattoi rauhassa lähes 5 minuutin turvin nautiskella maaliintulosta
suosiotaan osoittavan yleisön keskellä. Monro joutui tiukalle Kolkkalan kanssa, mutta ehti maaliin
17 sekuntia tätä ennen. Runsaan 2 minuuttia siitä oli Pan-Kristianstad maalissa ja lähes minuuttia
myöhemmin viidentenä Tampereen Pyrintö, jota Sundsvall, Rastikarhut, Hämeenlinnan
Suunnistajat, Angelniemen Ankkuri ja Lynx 10:ntenä (+9.19) seurasivat toisiinsa
näköetäisyyksillä. Kovinta vauhtia osuudella piti OK Måsenin Gunilla Svärd, mutta vain 8
sekuntia hitaampi oli Lidingön Lucie Böhm. Nopein suomalainen oli kuudentena Angelniemen
Johanna Tiira, joka jäi 1.22 Svärdistä.
Jos oli ratamestari arvioinut naisten juoksevan vähän yli 6 min/km, naiset panivat vielä
paremmaksi. Voittaja kiisi koko reitin aikaan 5.50 min/km. Suotuisat sääolot ennen ja kisan aikana,
useat kärkijoukkueiden huippusuoritukset ja kärjen pieni vaihtuvuus jouduttivat matkaa.
Mehtässä kilpailtiin ensimmäisen kerran taiteilija Reijo Paavilaisen tekemästä ja Helsingin
Sanomien lahjoittamasta Venlojen uudesta kiertopalkinnosta, Kultaisesta palmikosta.
Parhaat tulokset:
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                              106

     1. Bäkkelagets SK 1 NOR 3.01.54 (Torunn Fossli-Sethre 11-50.34, Hanne Sanstad 2-1.35.28, Yvette
        Hague 1-2.11.55, Hanne Staff)

     2. Halden SK 1 NOR 3.06.35 (Sabrine Meister-Fesseler 1-47.56, Gro Sanstad 1-1.35.20, Ragnhild
        Bente Andersen 2-2.12.52, Heather Monro)

     3. Liedon Parma 1 3.06.52 (Kylli Kaljus 3-48.09, Anu Pasonen 5-1.38.32, Anniina Paronen 3-2.15.02,
        Reeta-Mari Kolkkala)

     4. Pan-Kristianstad 1 SWE 3.09.14 (Marcela Kubatkova 8-49.53, Danute Månsson 4-1.38.29, Marie
        Nilsson 5-2.16.22, Pia Olsson),

     5. Tampereen Pyrintö 1 3.10.03 (Riina Kuuselo 25-50.53, Henna-Riikka Huhta 6-1.39.40, Riikka
        Eerola 8-2.18.09, Heidi Haapasalo),
6. Sundsvalls OK 1 SWE 3.10.20, 7. Rastikarhut 1 3.10.55, 8. Hämeenlinnan Suunnistajat 1 3.11.10, 9.
Angelniemen Ankkuri 1 3.11.12, 10. Lynx 1 3.11.13, 11. IFK Lidingö 1 SWE 3.11.14, 12. Tullinge SK 1 SWE
3.11.17, 13. OK Ravinen 1 SWE 3.11.22, 14. Leksands OK 1 SWE 3.11.34, 15. Pargas IF 1 3.13.05.


Jukolan viesti
Tiomilan voitti peräti 14 min. erolla IFK Södertälje. Sellaista ylivoimaa ei viime aikoina ole usein
nähty. Seuraavina olivat IFK Lidingö ja edellisvuoden voittaja IK Hakarpspojkarna (IKHP).
Rajamäen Rykmentti, Kalevan Rasti, Tampereen Pyrintö ja Turun Suunnistajat olivat seuraavina
16-21 min. voittajasta. Siinä olivat myös Jukolan kärkipäähän arvioidut lisättynä IF Femmanilla,
joka tuli Tiomilassa maaliin toisena, mutta ankkurin väärällä rastilla käynnin vuoksi tuli hylätyksi.
Isojen viestien vakiomenestyjä Halden SK oli Tiomilassa 9. IKHP joutui Jukolaan varamiehisenä,
sillä kaksi huippua oli loukkaantuneina sivussa, mutta se oli suosikki siinä kuin muutkin mainitut.
Viesti alkoi 12,9 km:n osuudella, josta ainakin nopeimmat selvisivät ilman otsalamppuja, sillä
oltiinhan aika pohjoisessa, lähtö oli illalla ja taivas kirkas. Kun aikaa oli kulunut 1.13.09, vaihtoi
ensimmäisenä norjalaisen Fredrikstad SK II:n Tore Björnerod, josta Espoon Suunnan Jaakko
Länsiluoto oli jäänyt runsaat 100 metriä. Paimion Rasti, Deltan II-joukkue ja Pihkaniskat olivat
Espoon tuntumassa. Kolmen minuutin kuluessa vaihtoi 50 joukkuetta. RR oli 34., Södertälje 38.,
Femman 39., TuS 67., IKHP 74., TP 84. ja KR 92. Haldenin mahdollisuudet voittoon vaarantuivat
kovasti, sillä sen aloittaja vaihtoi vasta sijalla 273 9.15 nopeimman jälkeen.
Toinen osuus oli puolisen kilometriä ensimmäistä pidempi ja pimeys laskeutui Harsunkankaalle.
Rasteja oli 18. Joukkueet olivat sen päättyessä juosseet yhtä pitkän matkan, joten enimmillään 400
m ero hajonnoissa tasoittui. Vaihtoaukealle tuli ensimmäisenä ruotsalaisen OK Stigenin Thomas
Asp, jolla oli 21 sekunnin etumatka 32 sijaa nostaneeseen Rajamäen Petri Harjamäkeen.
Jyväskyläläinen S101 vaihtoi 7 sekuntia Harjamäen jälkeen heti perässään IFK Göteborg.
Yöspesialistien taidot tulivat täälläkin esiin, sillä seuraavina vaihtoivat harvoin enää maalissa
kärjessä näkyvät OK Ravinen, Suomusjärven Sisu, Uddevalla OK, OK Triangeln ja IF Åland
ennen kymmenettä Bäkkelagetia (+1.52). IKHP oli 12. (nousua 62 sijaa), TuS 16., Södertälje 20.
KR oli sijalla 42, Femman 43. ja TP 44. Joukko oli siten harvassa yhtämittaisessa jonossa.
Haldenin Joacim Carlsson juoksi yhden osuuden nopeimmista ajoista ja ohitti 206 joukkuetta
sijalle 67 (+6.26). Osuuden selvästi nopeimmat olivat Stigenin Asp ja Göteborgin Chris Terkelsen.
Kolmas, yöosuus, oli 10,6 km. Sillä teki Göteborgin Thomas Hjerrild irtioton, oli osuutensa
kolmanneksi nopein ja tuli vaihtoon 2.08 min. ennen Angelniemen Ankkurien Tero Heikkilää, jota
muutaman askelen välein seurasivat Södertälje ja Sundsvalls OK. Viides, IKHP ja S101 tulivat
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                               107

parina hiukan jääneinä ja heistä runsaan minuutin päässä Fredrikstad, Stigen, Triangeln, Delta ja
yhdentenätoista RR. TuS oli 17. (+6.17) ja Halden 22. Ero johtavasta 50:nteen joukkueeseen oli
lähes 10 minuuttia. Nopeinta vauhtia osuudella piti Delta Miika Hernelahti, jolle toiseksi nopein
Rasti-Hyryn Esa Romppainen jäi vähän toista minuuttia.
Neljäs osuus 8,9 km juostiin jo aamuhämärissä. Kärki vaihtui, sillä Göteborgin viestinviejä joutui
hakuhommiin ja putosi 8:nneksi. Ensimmäisenä vaihtoi osuuden toiseksi nopein Angelniemen
Janne Virtanen. Hän oli saanut jopa selvän eron seuraaviin, sillä Södertälje vaihtoi 1.41, S101 2.22
jäljessä ja IKHP heti sen jälkeen. Halden jatkoi kovaa nousuaan Bernt Björnsgaardin oltua
osuudella lähes minuutin Virtastakin nopeampi ja vaihtoi viidentenä runsaan minuutin IKHP:n
jälkeen ja sen perässä muutaman kymmenen metrin välein Delta, Sundsvall ja Göteborg sekä
hiukan enemmän jääneinä TuS ja kymmenentenä RR 4.36 kärjestä.
Viides osuus oli saman pituinen kuin neljäs. Päivän valkeneminen siivitti viestinviejät todelliseen
vauhtiin. Nopeimmat kiersivät reitin ja leimasivat 18 rastilla paljon alle 5 min. linnuntietä laskettua
kilometriä kohden! Osuuden nopein oli Ikaalisten Nousevan Voiman Michail Mamleev, josta
Fredrikstadin Henrik Ottesen jäi 3 sekuntia Ulkomaiset joukkueet näyttivät juoksemisen mallia,
sillä paras suomalaisjoukkue oli vasta kuudentena. Osuustuloksissakin 4 nopeinta olivat
ulkomaisia. Kärjessä vaihtoi nousua edelleen jatkanut Halden 7 sekuntia ennen IKHP:a, jonka
tiukassa tuntumassa olivat Fredrikstad, Göteborg ja Södertälje. Angelniemi oli kuudes 1.43
Haldenista perässään RR, TuS ja S101, josta kymmenenteen eli Sundsvalliin oli lähes minuutti
(+4.01 kärjestä). Isoja muutoksia ei siis tapahtunut. Joukko oli vain vähän tiivistynyt.
Kello oli neljä sunnuntaiaamuna, kun kuudennen osuuden miehet ryntäsivät 12,1 km:n
taipaleelleen. Se ei tuonut ratkaisua, vaan kärki päin vastoin tasoittui, koska 8. oli kärjestä jäljessä
vain 2 minuuttia. Ensimmäisenä vaihtoi hiukan karussa muilta IKHP:n Andreas Rangert, joka
ojensi kartan ankkurilleen 53 sekuntia ennen TuS:n Tommi Tölkköä, jota pienin eroin seurasivat
Södertälje ja Halden. Göteborg, Fredrikstad, S101 ja RR seurasivat jo näköetäisyyden ulkopuolella.
Yhdeksäntenä vaihtoi hiukan pudonnut Angelniemi jo 7,5 min kärjestä ja kymmenentenä
Pihkaniskat. Osuuden selvästi nopein oli Helsingin Suunnistajien Jukka Miettinen, josta Tommi
Tölkkö jäi 55 sekuntia ja kolmas S101:n Jouni Kahelin vielä minuutin enemmän. Yllättävän selvät
erot.
Kahdeksalla joukkueella oli siten mahdollisuudet voittoon. Matkaa ankkureilla oli 15,9 km ja
rasteja etsittävänä peräti 21. IKHP:n ’vara-ankkuri’ Matti Envallilla oli pieni, mutta hermoja
koetteleva etu ennen TuS:n Janne Salmea, Södertäljen Mats Hellstadiusta ja Haldenia. Salmi ei
jättänyt muille yllättämisen mahdollisuutta, vaan lähti jo alkumatkasta omaan, toisille liian kovaan,
vauhtiinsa. Niinpä Turun Suunnistajien joukkueen jäsenet saattoivat kaikessa rauhassa saattaa
ankkuriaan loppusuoralla ja yleisön suosionosoitusten saattelemana täysin siemauksin nauttia
kahden vuoden takaisen temppunsa uusinnasta, Jukolan voitosta. Rajamäen Rykmentin Reijo
Mattinen oli muista tarkin ja vahvin ja tuli maaliin Turun jälkeen toisena, kuten kaksi vuotta sitten
Luostollakin, nyt lähes 5 minuuttia myöhemmin. Södertälje, IKHP ja S101 olivat sen perässä
seuraavina yhtä aikaa maalialueella muutaman kymmenen metrin välein. Fredrikstad oli kuudes yli
7 min. Turusta, Angelniemi seitsemäs, Kenneth Cederbergin osuuden kolmanneksi nopeimmalla
ajalla nostama Pargas IF 8. ja Helsingin Suunnistajat 9. ennen seuraavaksi taipunutta Haldenia,
joka tuli maaliin 10 min. voittajan jälkeen. Pargas IF ja HS kiristivät kovasti loppua kohden, sillä
PIF:n sijoitukset eri vaihdoissa olivat 103-98-53-43-35-28-8 ja HS:n nousu näkyy sijoista
200-85-68-33-29-11-9.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                               108

Osuuden nopein oli ruotsalaisen Trollhättans OK:n tanskalainen maaottelumies Carsten Jörgensen,
joka oli 45 sekuntia Oulun Tarmon Timo Karppista nopeampi.
Parhaat tulokset:
     1. Turun Suunnistajat 1 7.49.37 (Jyrki Eskola 67-1.16.46, Jani Laine 16-2.38.32, Jyrki Nieminen
        17-3.43.54, Lassi Virtanen 9-4.28.29, Ville Repo 8-5.11.43, Tommi Tölkkö 2-6.18.55, Janne Salmi)

     2. Rajamäen Rykmentti 1 7.54.27 (Marko Väisänen 34-1.15.40, Petri Harjamäki 2-2.36.49, Lasse
        Torpo 11-3.42.211, Kaj Roine 10-4.28.31, Mikko Vehmas 7-5.11.38, Jouni Mähönen 8-6.20.04,
        Reijo Mattinen)

     3. IFK Södertälje 1 SWE 7.54.34 (Panu Piiparinen 38-1.15.48, Kari Enckell 28-2.39.03, Magnus
        Grahn 3-3.39.47, Johan Sunden 2-4.25.36, Pontus Jonsson 5-5.10.01, Michael Wehlin 3-6.19.07,
        Mats Hellstadius)

     4. IK Hakarpspojkarna 1 SWE 7.54.41 (Peter Nilsson 74-1.17.00, Mattias Karlsson 12-2.38.24, Håkan
        Öhlund 5-3.40.07, Mats Granstedt 4-4.26.18, Fridolf Eskilsson 2-5.09.47, Andreas Rangert
        1-6.18.02, Matti Envall),

     5. Suunta 101 1 7.55.08 (Jouni Kahelin 12-1.14.22, Timo Sivill 3-2.36.56, Jukka Rohula 6-3.40.14,
        Lasse Karjalainen 3-4.26.17, Janne Kempas 9-5.11.49, Jouni Kahelin 7-6.20.01, Jarmo Puttonen),
6. Fredrikstad SK 1 NOR 7.57.00, 7. Angelniemen Ankkuri 1 7.57.28, 8. Pargas IF 1 7.58.39, 9. Helsingin
Suunnistajat 1 7.59.33, 10. Halden SK 1 NOR 7.59.44, 11. Tampereen Pyrintö 1 7.59.49, 12. Anttolan
Urheilijat 1 8.00.05, 13. Pihkaniskat 1 8.00.11, 14. IFK Göteborg 1 SWE 8.00.16, 15. Kalevan Rasti 1
8.00.32.

Vuoden Jukolan viestin sanoma
Kirves kilkkui, puut ryskyivät ja kaikenlaista puista tarvekalua syntyi seitsemän veljeksen käyttöön
Impivaarassa niin kuin oli syntynyt jo vuosisatojen ajan suomalaismetsissä.
Me Jukolan suunnistajat, viedessämme perinteistä viestiämme Rautavaaran Mehtä-Jukolassa,
kevään kesäksi vaihtuessa, tahdomme tuoda pihkantuoksuisen tervehdyksemme kaikille
suomalaista puuta jokapäiväiseen käyttöön valmistaville ja taitojen ylläpitämisestä huolehtiville.
Teitä perinteitä säilyttäviä, uutta keksiviä kannustamme uutteruudessanne näin puun vuoden
merkeissä Aleksis Kiven Juhanin sanoin:
’Onni, muhkea onni olkoon ainoa toverimme täällä kaikissa toimissa ja töissä, joihin vaan
kyntemme pystyy’.
Mehtä-Jukolassa 15-16. kesäkuuta 1996
Jukolan viestin Suunnistajat
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                               109




Jyväs-Jukola 1997
Kilpailukeskus oli parin kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta Killerjärven raviradalla ja
maastona oli Laajavuoren ulkoilualue. Koska Jyväskylässä asuu kymmeniä opiskelevia
suunnistajia, maasto julistettiin ulkoiluteitä lukuun ottamatta heti kisan myöntämisen jälkeen
harjoitus- ja kilpailukieltoon. Ennen tapahtumaa oli melkoisesti keskustelua, että joillekin voi olla
etua maaston tuntemisesta ja että se on liian helppo Jukolaan. Kilpailu oli kuitenkin
vaativuudessaan ja suunnistuksellisuudessaan varmaan monelle yllätys. Kisan jälkeen eivät
tasapuolisuutta kiistäneet eivätkä liioin maastoa eikä Kaapro Häkkisen ratoja moittineet aiemmat
epäilijätkään. Tulosluettelon henkilökohtaisten aikojen perusteella vaikutti olleen enemmin haittaa
kuin etua maaston ennakkotuntemuksesta. Ja sanoivatpa monet usein mukana olleet nuoret
Jyväs-Jukolaa vaikeimmaksi Jukolakseen. Kilpailukarttojen osalta oli ensimmäistä kertaa käytössä
mittakaava 1:10 000. Miehillä se oli käytössä kahdella osuudella ja venloilla kaikilla osuuksilla.
Suunta 101 toimi järjestäjänä ja onnistui Jukola-laadun mukaisesti. Kilpailun suojelijana toimi
Opetusministeriön Jyväskylästä lähtöisin ollut kansliapäällikkö Vilho Hirvi. Viestin sanoma
osoitettiin Jyväskylän yliopiston tiedekunnalle, joka valmistaa liikunnan opettajia ja siinä toivottiin,
että näille opetetaan suunnistusta, jotta he voivat sitten välittää taitoa työssään eteen päin.
Tapahtuman aikana ajoittain alueen yli pyyhkäisi sadekuuroja, rankkojakin, mutta ne eivät
pahemmin kisatunnelmaa häirinneet. Varsinkaan, kun maaliviitoituksella oli tarjolla suojapaikaksi
raviradan sisäkatsomo.
Venlojen viestin aloitusosuudella sattui valitettava tapaus. Nuorehko nainen sai viimeisen rastin
jälkeen vaihtoviitoituksella sairauskohtauksen ja menehtyi paikalle pian tulleesta avusta
huolimatta. Tapaus oli laatuaan ensimmäinen Jukolan historiassa.

Venlojen viesti
Kyseessä oli 20. Venlojen viesti. Sen kunniaksi lähtöviivalle asettui ennätysmäärä eli 645
joukkuetta.
Norjalaiset olivat olleet vahvoja Tiomilan Tvåmilassa: Bäkkelagets SK voitti, Halden SK oli
toinen ja Nydalens SK neljäs. Väliin mahtui Ruotsin OK Ravinen. Liedon Parma oli viides ennen
Angelniemen Ankkuria ja Pargas IF:ää. Kotimaisin joukkuein käydyssä Isotonicissa Tampereen
Pyrintö oli ollut joutuisin ennen Lietoa ja Paraista. Valistunut arvaus oli, että näiden joukosta
Venlojen voittaja löytyy.
Kilpailun ratamestari Kaapro Häkkinen oli ennakkoon antanut julki kuvauksensa eri osuuksista,
niiden luonteesta, vauhdista jne. Kilpailijat luonnehtivat niitä jälkikäteen hiukan huumorimielisiksi,
jos kohta ne kertoivat siitäkin, mitä tuleman piti.
Ensimmäinen osuus oli 6,8-7,0 km. Sitä ratamestari kuvasi ’rauhallisen leppeä, jossa aloituksen
jännittävyys ja kiihkeä tunnelma tuovat riittävän vaikeuden, jota lopun syherikkö tehostaa’. Mutta
voiko aloitus olla leppeä? Syherikkö tekikin tehtävänsä. Osuuden 15 rastia kiersi nopeimmin
Linköpings OK:n Catarina Öberg, joka tuli vaihtoon 13 sekuntia ennen Domnarvets GoIF:n
viestinviejätärtä. Kolme seuraavaakin olivat Ruotsista, OK Tyr, Sundsvalls OK ja Tullinge SK.
Kuudentena tuli Kalevan Rasti, ainoana suomalaisena 10:n joukossa (!), sillä sen perässä tulivat
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                          110

Bäkkelaget, IFK Södertälje, Sundbybergs IK ja Stora Tuna IK. Lieto oli 11. ja Parainen 20. jo lähes
3 minuuttia kärjestä. Halden oli 18., mutta Nydalen tuli vasta sijalla 47, melkein 7 minuutia
johtavasta. Hajontaa oli syntynyt kovasti.
Väliaikatuloksia 1. vaihdosta
Toinen osuus oli vain 4,7-4,9 km. Sen kuvaus kertoi olevan ’lyhyt ja helppo – tosin vain
hyväkuntoisille ja erittäin taitaville. Se antaa mahdollisuuden karkaamiseen’. Radan kiersi
nopeimmalla yksityisajalla Liedon Anniina Paronen, joka vaihtoi kärjessä. Kovin karkuun hän ei
päässyt, sillä Domnarvet ja Bäkkelaget olivat alle 20 sekunnin päässä. Sundsvall oli edelleen
neljäntenä. Sen ero kärkeen oli yli 1,5 min ja pian sen jälkeen vaihtoi Linköping. Yli 3,5 min.
kuluttua johtavasta vaihtoivat pienin eroin Tullinge, Parainen, Tyr, Espoon Suunta, Pyrintö, KR ja
12:ntena Södertälje.
Väliaikatuloksia 2. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta
Kolmas osuus oli saman pituinen kuin toinen. Siitä kerrottiin ’helppo, mutta hajonnat ovat
tehokkaat’. Sillä Bäkkelagetin Hanne Staff rynni kärkeen ja vaihdossa eroa Domnarvetiin oli 43
sekuntia. Kolmantena vaihtoi Lieto (+2.14) ja viidentenä osuuden parhaalla ajalla Angelniemen
Ankkurin Kirsi Tiira (+4.27). Angelniemen kintereillä vaihtoivat Sundsvall, Nydalen ja Tullinge
sekä pian niiden jälkeen KR, Pyrintö ja Södertälje (11., +5,5 minuuttia). Parainen oli 14. Halden
joutui lopullisesti ulos voittokuvioista pudottuaan sijalle 58. Purivatko hajonnat vai mikä, kun
terävimmän kärjen erot kasvoivat tämänkin verran? Ratamestari lupasikin ’osuus on
epädemokraattinen, se suosii hyviä ja sortaa heikkoja’. Siinäkö selitys?
Väliaikatuloksia 3. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta
Ankkuriosuuden pituus oli 7,3-7,4 km ja sillä oli 18 rastia. Se oli kuvauksen
mukaan ’suunnistuksellinen helmi’. Bäkkelagetin Hanne Sanstadilla ei ollut vaikeuksia rastien
löytämisessä eivätkä ’raastavat ylämäet olleet repineet hänen keuhkojaan’, vaan hän oli
ensimmäisenä maalissa yli kolme minuuttia ennen seuraavia. Viisi joukkuetta oli toisiinsa
lähituntumassa kilpailemassa seuraavista sijoista. Södertäljen hyvin noussut Katarina Borg tuli
toisena, Sundsvallin Annika Zell kolmantena ohitettuaan loppukirissä Angelniemen Johanna
Asklöfin kahdella sekunnilla ja tälle jäi Domnarvet viisi sekuntia. Lieto oli kuudes, Nydalen
seitsemäs ja sitten tulivat maaliin OK Orion, Tullinge ja Kalevan Rasti. Tampereen Pyrintö oli 11.,
OK Ravinen 14. ja Haldenin loppusijoitus oli 24. Osuuden nopein oli Rajamäen Rykmentin Katja
Honkala.
Bäkkelaget siis uusi vuoden takaisen voittonsa. Joukkue oli sama, mutta juoksujärjestys poikkesi
edellisestä.
Lopputulokset joukkuejäsenillä
Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin
Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                               111




 Jyväs-Jukola 1997. Paras suomalaisseura Venlojen viestissä. Angelniemen Ankkuri joukkueella
     Ulla Lahtinen (oik.), Marika Mikkola, Kirsi Tiira ja Johanna Asklöf. Kuva Olavi Mäki.
Parhaat tulokset:
     1. 1. Bäkkelagets SK 1 NOR 2.47.32 (Torunn Fossli-Sethre 7-46.27, Yvette Hague 3-1.19.57, Hanne
        Staff 1-1.55.23, Hanne Sandstad)

     2. 2. IFK Södertälje 1 SWE 2.50.56 (Jeannette Enckell 8-46.30, Anita Seger-Wehlin 12-1.23.30,
        Monica Hatlen 10-2.00.45, Katarina Borg)

     3. 3. Sundsvalls OK 1 SWE 2.51.05 (Karin Hellman 4-46.12, Karin Noborn 4-1.21.24, Katarina Allberg
        5-1.59.52, Annika Zell)

     4. 4. Angelniemen Ankkuri 1 2.51.07 (Ulla Lahtinen 32-50.15, Marika Mikkola 15-1,27,01, Kirsi Tiira
        4-2.02.00, Johanna Asklöf),

     5. 5. Domnarvets GoIF 1 SWE 2.51.12 ( Marika Nylund 2-46.04, Anna Nordanbro 2-1.19.50, Jenny
        Pålsson 2-1.56.06, Karolina Arewång)
6. Liedon Parma 1 2.51.27, 7. Nydalens SK 1 NOR 2.51.54, 8. OK Orion 1 SWE 2.53.42, 9. Tullinge SK 1
SWE 2.53.47, 10. Kalevan Rasti 1 2.54.04, 11. Tampereen Pyrintö 1 2.56.00, 12. OK Tyr 1 SWE 2.56.26, 13.
Linköpings OK 1 SWE 2.56.34, 14. OK Ravinen 1 SWE 2.56.41, 15. Hämeenlinnan Suunnistajat 1 2.56.43.


Jukolan viesti
Jukolan viestinkin lähtöviivalle asettui ennätysmäärä eli 1172 veljessarjaa. Ennakkoarviot
voittajasta kallistuivat kovasti ulkomaille, sillä Tiomilassa paras suomalaisjoukkue, Kalevan Rasti,
oli vasta 9. Miestenkin viestin siellä voitti Bäkkelagets SK, jolle IK Hakarpspojkarna jäi yli neljä
minuuttia sekä seuraavat Halden SK, IFK Södertälje ja Ronneby OK muutaman sekunnin
enemmän. Kotimaisen, tosin vain 4-osuuksisen, Isotonicin paras oli ollut Turun Suunnistajat SK
Pohjantähti toinen. Pohjantähti oli kotimaisen viestiliigan johdossa ennen Jukolaa.
Linköpings OKn miesaloittaja, Fredrik Sturesson, ei ollut seuransa Venla-aloittajaa huonompi,
vaan tuli vaihtoon 12,2 km:n taipaleelta ensimmäisenä vieläpä reilun minuutin erolla 14 miehen
kärkiletkaan, jota johti venäläisen OK Ladogan Ilia Gusev, vaikka hän oli joutunut lähtemään
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            112

takarivistä numerolla 1001. Oli siinä ollut ohitettavaa. Kolmantena tuli ruotsalainen OK Triangeln,
neljäntenä OK77 ja viidentenä Suomusjärven Sisu. Halden oli 12. (+1.36), Bäkkelaget 91. (+5.52),
KR 128. (+8.32) ja edellisvuoden voittaja TuS 233. (+12.09). Keski-suomalainen maasto oli
osoittautunut hiukan yllätykselliseksi. Vaikka viesti alkoi jo klo 22.30, lamput olivat tarpeen
synkistä pilvistä johtuvan pimeyden vuoksi.
Väliaikatuloksia 1. vaihdosta
Toinen osuus oli kilometriä lyhyempi. Sen pimeydessä teki Lounais-Hämeen Rastin
hiihtosuunnistaja Jukka Lanki hyvää työtä ja nosti joukkueensa kärkeen 7 sekunnin erolla Anttolan
Urheilijoiden Petri Noposeen. Norjalainen Indre Östfold vaihtoi kolmantena ennen Haldenia,
Eräpirkkoja ja Ikaalisten Nousevan Voiman kakkosta. IKHP oli sijalla 39, KR 57., Bäkkelaget 63.
(+7.47) ja TuS 78. (+9.20). Osuuden rastit kiersi nopeimmin OK Tisarenin Per Anders Bergman.
Koska kärjen suomalaisjoukkueiden jatkomiehet eivät olleet maailman huipputasoa ja muut
suosikit olivat jääneet, vaikkeivät vielä kuitenkaan ratkaisevasti, tilanne vaikutti Haldenille hyvin
suotuisalta.
Väliaikatuloksia 2. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta
Kolmas, pilvisen kesäyön pimeydessä juostu osuus oli 13 km. Osuudelle tyypillisiä suuria heittoja
ei nyt tapahtunut. Ensimmäisenä kiri vaihtoon Östfoldin Tore Sandvik reilua minuuttia ennen
lohjalaisen Deltan Miika Hernelahtea. Parikymmentä sekuntia hänen jälkeensä vaihtoi hyvän
juoksun tehnyt IFK Göteborgin Martin Larsson ja sitten seurasivat pienin eroin Kils OK, Nydalens
SK, Anttola, Eräpirkat, Espoon Suunta, LHR ja Halden kymmenentenä (+2.14). TuS nousi hyvin ja
oli 18. (+6.13), mutta Bäkkelagetin mahdollisuudet kärkeen menivät lopullisesti, kun se putosi
vielä pari sijaa. Osuudella piti selvästi kovinta vauhtia norjalaisen IL Imåsin Viggo Mölund.
Väliaikatuloksia 3. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta
Neljäs osuus oli hajonnasta riippuen 7,2-7,4 km. IFK Göteborgin Jacob Ödum vei joukkueensa
johtoon ja Espoon Suunnan Janne Hartman vaihtoi 14 sekuntia myöhemmin. Halden, Nydalen ja
Kils vaihtoivat noin minuutin sisällä johtavasta. Lisää norjalaisväriä tuli, kun seuraavana runsaan
kaksi minuuttia johtavan jälkeen vaihtoi norjalainen Østfold OK, minuuttia myöhemmin Delta ja
siitä parin minuutin päässä Pan Kristianstad, IFK Södertälje, Pargas ja IFK Lidingö yhtenä
ryhmänä. TuS oli noussut sijalle 12 (+5.09). Osuuden nopein oli Södertäljen Panu Piiparinen,
Kangasalan Kisan miehiä, joka pari vuotta oli Södertäljen väreissä.
Väliaikatuloksia 4. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                              113




  IFK Göteborgin Jacob Ödum on tullut kärjessä 4. osuudelta. Janne Hartman, Espoon Suunta, lähettää
                     Matti-Pekka Vannisen toisena 5. osuudelle. Kuva Seppo Bütt.
Viides osuus oli 12 km eivätkä aamun valjetessa kärkimiehetkään tarvinneet lamppuja. Osuudelta
tuli kärjessä kolmen ryhmä, jonka nopein loppukirissä oli Göteborgin tanskalainen Torben
Skovlyst ennen Haldenin myös tanskalaista Chris Terkelseniä, josta Espoon Suunnan Matti-Pekka
Vanninen jäi kolmisenkymmentä metriä. Delta vaihtoi neljäntenä pari minuuttia ryhmän jälkeen,
Nydalen seuraavana 4.22 kärjestä heti perässään OK Kolmården. Sen jäljessä 45 sekuntia vaihtoi
jälleen 10:n joukkoon palannut Anttola, heti jäljessään Tolered-Utby, TuS ja Pargas IF.
Nopeimmin tämän osuuden kiersi oululaisen SK Pohjantähden Keijo Parkkinen, joka nosti
alkuosuuksilla kompuroineen joukkueensa 17:nneksi.
Väliaikatuloksia 5. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 5. osuudelta
Kuudes osuus oli jälleen lyhyt, 6,5 km ja kilpailijoiden mukaan helpoin, pikataival. Halden nousi
johtoon Bernt Björnsgaardin ansiosta. Hän vaihtoi 1.26 ennen EsSun Juha Miettistä, jonka perässä
oli heti Deltan Jarkko Huovila. Siitä oli minuutti Göteborgiin ja yli kolme yhdessä vaihtaneisiin
Lidingöhön ja Paraisiin, joista 40 sekuntia jääneenä vaihtoi Pohjantähti. Sen Teuvo Heimonen oli
osuuden nopein; siis toinen peräkkäinen kärkiaika joukkueelle. Muutaman sekunnin välein
Heimosen jälkeen vaihtoivat Anttola, TuS ja Nydalen kymmenentenä (+6.21).
Väliaikatuloksia 6. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 6. osuudelta
Ankkuriosuus oli 14,7 km ja sillä oli peräti 24 rastia. Oli siinä kilpailijoilla kartan taittelua, että
leimausruudukko oli kaiken aikaa helposti käsillä. Haldenin huippuankkuri Petter Thoresen ei
antanut muille yllättämisen mahdollisuutta. Hän juoksi osuutensa parhaan ajan ja kärjessä lähtiessä
sellaisella saa varman voiton.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                              114




Halden SK:n ankkuri Petter Thoresen vastaanottaa Jukolan viestin sanoman kilpailun johtajalta
Esko Junttilalta. Kuva: Hannele Laakso.
Hänen takanaan käytiin kovaa ja vaihtelevaa kisaa seuraavista sijoista. Pohjantähden Timo
Karppinen oli jo kiinni hopeassa, mutta lopussa tuli pieni pummi ja niin Paraisten Kenneth
Cederberg ja Lidingön norjalainen Holger Hott Johansen pääsivät ohi. He olivat myös osuuden
yksityisajoissa toinen ja kolmas. Parainen hävisi Haldenille 6.09 ja Lidingö 6 sek. enemmän. Vielä
Deltakin kiristi viitoituksella neljänneksi Pohjantähden ohi minuutin Lidingöä jäljessä.
Kuudentena tuli maaliin Nydalen, seitsemäntenä Göteborg, kahdeksantena Espoon Suunta ja sitä
seurasivat Kolmården ja Bäkkelaget (+8.46).
Lopputulokset joukkuejäsenillä
Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin
Henkilökohtaisia tuloksia 7. osuudelta
Parhaat tulokset:
     1. 1. Halden SK 1 NOR 8.04.46 (Dickie Jones 12-1.17.07, Torgeir Snilsberg 4-2.29.39, Joacim
        Carlsson 10-3.59.42, Anders Björnsgaard 3-4.47.45, Chris Terkelsen 2-6.01.19, Bernt Björnsgaard
        1-6.38.40, Petter Thoresen)

     2. 2. Pargas IF 1 8.10.55 (Janne Lehto 39-1.18.44, Markku Virtala 36-2.35.06, Vesa Koskinen
        13-4.01.51, Samuli Salmenoja 10-4.52.06, Jaakko Järvistö 10-6.06.33, Sören Nymalm 6-6.43.35,
        Kenneth Cederberg)
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                 115

     3. 3. IFK Lidingö SOK 1 SWE 8.11.01 (Per Spik 38-1.18.44, Magnus Bergman 15-2.31.57, Jonas
        Giding 12-4.01.15, Casper Giding 11-4.52.07, Asgeir Mjösund 12-6.07.10, Fredrik Löwegren
        5-6.43.34, Holger Hott Johansen)

     4. 4. Delta 1 8.12.00 (Jari Laitamäki 27-1.18.28, Marko Loukkalahti 10-2.31.47, Miika Hernelahti
        2-3.58.34, Markku Kaartinen 7-4.50.17, Jani Lakanen 4-6.03.16, Jarkko Huovila 3-6.40.08, Petri
        Forsman),

     5. 5. SK Pohjantähti 1 8.12.04 (Ari Männikkö 127-1.23.59, Tarmo Hemmilä 66-2.37.10, Matti Korpela
        52-4.07.19, Timo Partanen 41-4.58.53, Keijo Parkkinen 17-6.08.00, Teuvo Heimonen 7-6.44.15,
        Timo Karppinen)
6. Nydalens SK 1 NOR 8.12.23, 7. IFK Göteborg 1 SWE 8.12.35, 8. Espoon Suunta 1 8.12.56, 9. OK
Kolmården 1 SWE 8.13.28, 10. Bäkkelagets SK 1 NOR 8.13.32, 11. Turun Suunnistajat 1 8.14.26, 12.
Anttolan Urheilijat 8.14.57, 13. Ikaalisten Nouseva Voima 1 8.17.41, 14. IK Hakarpspojkarna 1 SWE 8.17.46,
15. Kalevan Rasti 1 8.17.49.
Jyväs-Jukolan sanoma:
Suven yöttömänä yönä, halki tuoksuvien metsien ja yli Keski-Suomen huikeiden mäkien olemme
me Jukolan suunnistajat kuljettaneet perinteistä viestiämme.
Tänä itsenäisen Suomen juhlavuotena tuomme sanomamme urheilun ja liikunnan keskeiselle
opinahjolle, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliselle tiedekunnalle. Tahdomme kannustaa sen
opettajia ja oppilaita maamme nuorison kasvatustyössä, korostaen opetuksessanne suunnistuksen
merkitystä kansalaistaitona muistuttaen Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen sanoin:
’Järkevä, terve mies voi, mitä tahtoo’.
Jyväskylässä 14-15. kesäkuuta 1997
Jukolan viestin suunnistajat
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                           116




Juhla-Jukola 1998
Siuntion Gårdskullan kartanon mailla käyty 50. Jukola ristittiin Juhla-Jukolaksi. Paikkakin oli
valittu juhlaa silmällä pitäen. Lähellä oli Fanjunkarsin torppa, jossa Aleksis Kivi kirjoitti osan
tuotannostaan ja keskuksena hieno kartanomiljöö, jossa vaihtoalueen takainen komea kuusirinne ja
sen takainen vaativa maasto loivat oivat puitteet tapahtumalle.
Yleisöä oli Siuntiossa kaikkien aikojen ennätysmäärä, noin 35.000 henkeä. Yle-tv teki juhlan
kunniaksi tavallista pitemmän, erinomaisen lähetyksen. Siitä vastasivat selostajana Pekka Oksala
ja ohjaajana Kalevi Uusivuori.
Juhla-Jukolan suojelijana toimi UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Juha Niemelä, jonka
suunnistava tytär joutui vielä ikänsä vuoksi seuraamaan kisaa seuransa Valkeakosken Hakan ja
muidenkin kannustajana.
Hiidenkiertäjät onnistuivat järjestelyissään juhlan mukaisesti ja saivat kosolti kiitoksia.
Ensimmäistä kertaa oli Jukolassa paperisten tulosten lisäksi sähköinen, numeerinen tulostaulu,
jonka 10 rivillä näytettiin väliaika- ja osuustuloksia.
Pesuvedet imeytettiin varta vasten tehtyyn imeytyskenttään. Sen toimivuudesta tehtiin tutkimus,
missä todettiin, että haitallisia jätevesiä ei luontoon päässyt.
Osanottajaennätykset rikottiin sekä Venlojen (683 joukkuetta) että Jussien (1224 j.) viesteissä.
Eniten joukkueita oli Helsingin Suunnistajilla, jolla oli ennätysmäiset 18 miesten seitsikkoa ja 14
naiskvartettia.
Kilpailu oli haastavan vaikea. Pääratamestarina oli Jukolan itsekin voittanut Jari Tepponen (1983
& 1987) ja rastamestaroinnin lisäksi kartastakin vastannut Arvo Paulin (voittaja 1987) olivat
laatineet vaativaan maastoon osin raskaatkin ja tarkkuutta vaativat radat.
Viestin sanoma osoitettiin kiitoksena kaikille niille kymmenille tuhansille talkoolaisille, jotka
vuosien varrella ovat vaivojaan säästämättä valmistelleet kilpailijoille mainiot tapahtumat mitellä
toisiaan ja itseään vastaan Jukolan rasteja etsien. Sanoman ottivat vastaan yksi toimitsija kultakin
vuosikymmeneltä alkaen ensimmäisen viestin Erkki Pekkasesta päätyen Juhlaa edeltävän Jukolan
nuoreen lähettiin Jouko Liuhaan, joka 6 vuotta myöhemmin kruunattiin hiihtosuunnistuksen
nuorten viestin maailman mestariksi.
Molempien viestien voittajaa saattoi myös veikata rahasta. Venlojen kisassa voittajan arvanneet
saivat panoksensa takaisin lähes 7-kertaisina, mutta miesten voittaja oli todennäköisempi ja oikea
tulos toi markat takaisin alle kolminkertaisina.
Juhlan kunniaksi oli viestin perustaja, Kaukametsäläiset-yhdistys, kutsunut kaikki ensimmäisen
Jukolan osanottajat ja kaikkien Jukolan viestien voittajat vieraikseen seuraamaan tapahtumaa.
Hyvin oli kutsu otettu vastaan, sillä paikalla oli parisataa miestä, vanhimmat yhdeksänkymppisiä.
He saapuivat ennen avajaisseremonioita paikalle ensimmäisen viestin ratamestarin ja
Kaukametsäläisten pitkäaikaisen puheenjohtajan 87-vuotiaan Erkki Pekkasen johdolla. Hänelle
oikeaa reittiä näytti kartanon maatalousmuseosta peräisin ollut traktori vuosimallia 1949. Kartanon
tiloissa oli myös näyttely, jossa oli karttoja, tuloksia, tarvikkeita ja palkintoja yms.
vuosikymmenien varrelta. Tapahtuman kunniaksi oli lyöty Jukolan juhlamitali, joka jaettiin em.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            117

kutsuvieraiden lisäksi kaikille molempien viestien osanottajille.
Jo pari päivää ennen Juhlaa kymmeniä suunnistajia kokoontui ensimmäisen Jukolan lähtöpaikalle
Vantaan Ruskeasannalle pieneen juhlahetkeen muistelemaan menneitä. Sinne on pystytetty
muistokivi kuparilaattoineen. Kovin oli nykyisin moottoritien halkoma lähtöpaikka muuttunut 50
vuodessa, muistelivat ne parikymmentä, jotka silloin ko. paikalta lähteneistä olivat läsnä.

21. Venlojen viesti – suomalaisten ja Angelniemen hallintaa
Vahvimpana suosikkina Juhla-Jukolaan lähti Tiomila-voittaja oslolainen Bäkkelagets SK, mutta
myös viestin muut mitalistit Angelniemen Ankkuri ja Liedon Parma saivat usealta voittoarvion.
Myös aikaisemmin keväällä Turun kevätyön viestissä menestyneet Hämeenlinnan Suunnistajat ja
Pargas IF sekä Tampereen Pyrintö, Halden SK ja OK Orion (Karlskrona, Ruotsi) olivat monen
listalla kärkipäähän.
Ensimmäisellä osuudella noustiin ensin tiukka mäkirinne, jonka jälkeen edessä oli pienipiirteistä
kallioylänköä 5,8 km verran. Ensimmäisenä tuli vaihtoon myös v. 1995 aloituksen nopein,
Paraisten Ingela Mattsson, joka oli siirtynyt johtoon jo osuuden puolessa välissä. Heti hänen
perässään tulivat Malax IF:n ja Angelniemen Ankkurin aloittajat sekä pitkä letka muita.
Bäkkelagetin aloittajalla ei ollut paras päivänsä, sillä hän tuli vaihtoon sijalla 46 yli 4 minuuttia
Mattssonista. Liedon Kylli Kaljus, joka usein on tullut aivan kärjessä, oli nyt 1.24 kärjen jälkeen
18.
Väliaikatuloksia 1. vaihdosta
Toinen osuus oli myös 5,8 km. Angelniemen Marika Mikkola ja Paraisten Yvonne Gunell
taivalsivat yhdessä ja tekivät osuuden nopeimmat ajat. Niinpä ero vaihdossa seuraavaan, myös
hyvän suorituksen tehneeseen Liedon Parman Reeta Kolkkalaan kasvoi pariin minuuttiin. Neljäs,
Sibbo-Vargarna oli jäänyt kärjestä jo yli viisi ja puoli minuuttia. Lähes minuutin sen jälkeen
vaihtoivat Lappeen Riento, Rastikarhut, Norjan Fredrikstad SK (kaakkois-Norja) sekä ruotsalaiset
Domnarvets GoIF (Borlänge) ja yhdeksäs, Leksands OK (Taalainmaa, Ruotsi) sekä Lynx.
Bäkkelaget nousi yli 30 sijaa, mutta ero kärkeen kasvoi yli yhdeksään minuuttiin. Terävin kärki oli
siten kovin ’kotivoittoinen’.
Väliaikatuloksia 2. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta
Kolmas osuus oli vain 4,7 km. Vuonna 1989 HNMKY:n Venlojen viestin voittoon ankkuroinut
Kirsi Tiira (myöh. Boström) vei Angelniemen viestiä vauhdilla ja varmuudella ja vaihtoi 2.21
ennen Liedon Katja Honkalaa. Parainen oli kolmantena yli kaksi ja puoli minuuttia kärjestä. Sitten
olikin yli viisi minuuttia Domnarvetiin ja sen perässä viidentenä seurasi hyvin noussut Orion ja
sitten puolen minuutin välein norjalaiset Nydalen ja Fredrikstad sekä Leksand ja Pyrintö. Lynx
jatkoi kymmenentenä. Bäkkelagetin ero kärkeen oli jo 10.51 min ja sija 12, joten sen voittotoiveet
olivat menneet. Osuuden nopein oli Orionin (Karlskrona) Cecilia Nilsson.
Väliaikatuloksia 3. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                               118

Ankkuriosuus oli 7,6 km. Tiira lähetti Angelniemen viestiä jatkamaan siskonsa Johanna Asklöfin
(o.s. Tiira) – myös 1989:n Venlojen voittaja, silloin aloittajana. Häntä lähtivät ajamaan takaa
lähinnä Liedon Anniina Paronen ja Paraisten Eija Koskivaara. Koskivaaralla kulki hyvin ja vaikka
Asklöfkään ei pummannut, ero pieneni koko ajan ja lopussa naiset kulkivat jo näköetäisyydellä.
Asklöf piti kuitenkin pintansa ja hän oli maalissa 14 sekuntia ennen kilpasiskoaan. Parosella ei
ollut paras päivänsä. Niinpä kovaa takaa tullut, sijalta 12 lähtenyt Bäkkelagetin maailmanluokan
menestyjä Hanne Staff meni heittäen ohi osuuden nopeimmalla, 10 minuuttia Parosta
nopeammalla yksityisajalla. Puolisen minuuttia Liedon jälkeen tulivat maaliin Fredrikstad ja
Domnarvet (+9.17), minuutti heistä seitsemäntenä Pyrintö. Sitten olikin yli kolme minuuttia
Nydaleniin sekä siitä minuutin verran jääneinä tulivat seuraavina Lynx ja Orion kymmenentenä
(+14.47).
Parhaiksi arvioidut joukkueet olivat siis kärjessä, vaikkei voittaja ainakaan kaikkien Veikkauksen
vedonlyöjien suosikki ollutkaan. Mutta tasaisten joukkueiden järjestystä on vaikea ennustaa
erittäinkään suunnistuksessa, jossa lopputulos riippuu monesta asiasta ja voi olla hyvinkin pienestä
kiinni. Erot tosin tällä kertaa olivat tavallista suuremmat.
Lopputulokset joukkuejäsenillä
Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin
Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta
Parhaat tulokset:
     1. 1. Angelniemen Ankkuri 1 2.51.30 (Monica Boström 3-42.35, Marika Mikkola 1-1.22.13, Kirsi Tiira
        1-1.55.42, Johanna Asklöf)

     2. 2. Pargas IF 1 2.51.44 (Ingela Mattsson 1-42.30, Yvonne Gunell 2-1.22.22, Sanna Nymalm
        3-1.58.21, Eija Koskivaara)

     3. 3. Bäkkelagets SK 1 NOR 2.58.45 (Ragnhild Myrvold 46-46.44, Anne Margarethe Hausken
        16-1.31.31, Yvette Hague 12-2.06.33, Hanne Staff)

     4. 4. Liedon Parma 1 3.00.17 (Kylli Kaljus 18-43.54, Reeta-Mari Kolkkala 3-1.24.13, Katja Honkala
        2-1.58.04, Anniina Paronen),
        5. Fredrikstad SK 1 NOR 3.00.44 (Anne Sofie Klavestad 19-44.09, Karin Skedsmo 7-1.28.48, Linda
        Antonsen 7-2.04.41, Birgitte Husebye),
6. Domnarvets GoIF 1 SWE 3.00.47, 7. Tampereen Pyrintö 1 3.01.49, 8. Nydalens SK 1 NOR 3.05.07, 9.
Lynx 1 3.06.11, 10. OK Orion 1 SWE 3.06.17, 11. IF Thor 1 SWE 3.07.01, 12. IFK Södertälje 1 SWE 3.07.02,
13. Stora Tuna IK 1 SWE 3.07.20, 14. Leksands OK 1 SWE 3.07.29, 15. Rastikarhut 1 3.09.39

50. Jukolan viesti – norjalaisten juhlaa
Edellisvuoden ja keväisen Tiomilan voittaja, norjalainen Halden SK, oli suosikki, Veikkauksen
kertoimienkin mukaan selvä, muttei mitenkään ylivoimainen voittajakandinaatti. Sillä oli
kansainvälinen, kolmen maan suunnistajista koottu joukkue. Oslolainen Bäkkelagets SK ja
kotimaisen viestiliigan kärkiseura Turun Suunnistajat kuuluivat myös veikkaajien suosikkeihin.
Viesti alkoikin Haldenin merkeissä. Ruotsalainen Joacim Carlsson toi Haldenin värit keulassa 10
km:n reitin jälkeen ensimmäiseen vaihtoon muutamia sekunteja ennen Tolered-Utbyn (koillinen
Göteborg) britti Steve Palmeria, jota seurasivat muutaman sekunnin välein Ronneby OK
(kaakkois-Ruotsi), Hestra IF, SK Pohjantähti III jne. Minuutin sisällä vaihtoi 24 joukkuetta.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                          119

Suosikeista sekä Bäkkelagetin että TuS:n aloittajat jäivät Carlssonille 5-6 minuuttia ja olivat
sijoilla 91 ja 100. Tavallisesta poiketen voittajaehdokas johti I osuuden jälkeen.
Väliaikatuloksia 1. vaihdosta
Sama tahti jatkui toisella samanpituisella osuudella. Mäkeä alas ja vaihtoon pinkoi ensimmäisenä
Haldenin Thormod Berg. Nydalenin (Oslo) kakkonen Juha Ahokkaan suunnistamana oli toisena
viisi sekuntia jäljessä. Tiiviissä tuntumassa tulivat Turun Metsänkävijät ja IFK Södertälje, sitten
puoli minuuttia Espoon Suunta, IF Femman (Mustasaari) ja seitsemäs, Sundsvalls OK. Minuutin
sisällä voittajasta vaihtoi enää 5 joukkuetta ja kymmenenteen eli Angelniemen Ankkuriin oli
keulasta 2.15. Rajamäen Rykmentin 11:ntenä vaihtanut Petri Harjamäki ja Ankkurin Tero Heikkilä
tunnettuina yömiehinä olivat tasatahtia kirien osuuden nopeimmat (eroa kolmanteen lähes 3
minuuttia!) ja nostivat toistasataa sijaa. Bäkkelaget sai hiukan kärkeä kiinni ja oli 21.
Väliaikatuloksia 2. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta
Kolmannellakin, runsaan 12,5 km:n osuudella oli vielä pimeää. Siltä tuli keulassa kovaa nousua
tehneen Bäkkelagetin Johan Ivarsson, jolla oli osuuden kolmanneksi nopein aika. Yhdeksän
sekuntia hänen jälkeensä vaihtoi Rajamäen Lasse Torpo ja hänestä minuutin päässä kolmen ryhmä,
Liedon Parma, OK77 ja Kangasala SK. Kaksi ja puoli minuuttia lisää ja tuli letkan alkupää,
Södertälje, Pargas IF, Suunta 101, Espoo, IK Hakarpspojkarna (Huskvarna) jne. Edellisessä
vaihdossa kärjessä olleet Halden, Nydalen ja Metsänkävijät putosivat. Haldenin maajoukkuemies
Tore Sandvik teki pahoja virheitä ja vaihtoi 7,5 minuuttia johtavasta sijalla 12. TuMe ja Nydalenin
kakkonen putosivat vielä 4 minuuttia enemmän. TuS nousi reippaasti, oli 33. ja sai kärkeä kiinni
minuutin verran. Nopeimmin osuudesta selvisi Härlövs IF:n (Kristianstad, Ruotsi) Rikard
Gunnarsson, joka nosti yli sata sijaa.
Väliaikatuloksia 3. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta
Kärki vaihtui neljännelläkin 6,7 km:n osuudella. Ensimmäisenä tuli muilta karkuun päässyt
Rajamäen Mika Kantola, joka oli vaihdossa minuutin ennen Bäkkelagetia. Siitä oli puolitoista
minuuttia Kangasalaan, jota muutaman sekunnin välein seurasivat Espoo ja OK77. Sitten tulivat
kuudes, Södertälje (lähes 4 min. Kantolasta), Suunta 101 ja Halden (+7 min.) sekä Pohjantähti ja
kymmenentenä Tolered 9 minuuttia jääneinä. Lyhyt osuus hajotti joukkoa merkittävästi. TuS:kin
tippui hiukan. Sen arvioitiin menettäneen mahdollisuutensa voittoon, mutta Haldenilla oli vielä
saumaa, jos kaikki loppuosuudet sujuisivat maajoukkuetason suunnistajilta. Västeråsin Robert
Palm oli osuuden nopein lähes minuuttia Espoon Janne Hartmania vikkelämpänä.
Väliaikatuloksia 4. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta
Viides osuus oli edellisen pituinen ja kärkipari vaihtoi paikkaa. Bäkkelagetin Bo Engdahl vaihtoi
30 sekuntia ennen Rajamäen Mikko Vehmasta. Haldenin tanskalainen Chris Terkelsen teki jälleen
Jukolassa loistojuoksun, oli osuutensa toiseksi paras, sai kärkeä kiinni minuuttikaupalla ja tuli
kolmantena. Ero Bäkkelagetiin oli enää alle kaksi minuuttia. Södertälje, Suunta 101, Espoo ja
seitsemäs, OK77 tulivat näköetäisyydellä Haldeniin. Sitten oli minuutti Kangasalaan, jälleen
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            120

minuutti Paraisiin (Sören Nymalm osuuden nopein) ja kymmenes, IFK Göteborg oli johtavaa
jäljessä 7,5 minuuttia. TuS jatkoi uudestaan nousuansa (22., +10,5 min.).
Väliaikatuloksia 5. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 5. osuudelta
Halden asetti kuudennelle, vajaan 12 km:n osuudelle Tiomilan voittaja-ankkurinsa Kjetil Björlon.
Hänen vauhtinsa oli osuuden parasta ja vaihdossa ero toisena tulleeseen Rajamäen Reijo Mattiseen
oli 1.41. Yli 4 minuuttia Rajamäestä tulivat rinnatusten OK77 ja Espoo, pari askelta jäljessä
viidentenä etsimään joutunut Bäkkelaget sekä puolen minuutin päässä Södertälje. Angelniemi
nousi kahdeksanneksi (+10.20 kärkeen), heti perässä Kangasala ja minuutin päässä Nydalen sekä
osuuden toiseksi parhaalla ajalla hyvän nousun tehnyt Kalevan Rastin Simo Martomaa. TuS
lähestyi sijoissa, vaikka jäikin ajassa (13., +12.19).
Väliaikatuloksia 6. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 6. osuudelta
Kun Haldenilla oli asettaa ankkuriksi edelliskesän MM-kisan normaalimatkan voittaja Petter
Thoresen, monen mielestä peli oli selvä. Ja niinhän se olikin. Thoresen teki 13 km:n osuudella
varmat reitinvalinnat ja kun hänen vauhtinsakin riitti hyvin, hän ja joukkuetoverinsa juhlivat
maalisuoralla Haldenin toista perättäistä Jukola-voittoa. Bäkkelagetin Valstad tuli vasta lähes neljä
minuuttia myöhemmin. Alussa Rajamäen ankkuri Marko Väisänen oli Haldenin tuntumassa, mutta
lopussa tuli väsy ja tuloksena 11. sija. Yllättäjä OK77:n sveitsiläinen, 3-kertainen
viestisuunnistuksen MM Thomas Bührer nosti joukkueensa kolmanneksi lähes 5 min. Haldenista.
TuS:n Janne Salmi oli menopäällä – osuuden toiseksi nopein aika ja maalissa neljäs 6,5 minuuttia
voittajasta. Espoon Juha Miettinen joutui päästämään Jannen muutamalla sekunnilla ohitseen ja
tuli viidentenä. Puolen minuutin päässä hänestä tuli osuuden nopein Göteborgin Klas Dahlberg,
jonka jälkeen parinkymmenen sekunnin päästä kirivät pienin eroin Kangasala, Södertälje, Nydalen
sekä Angelniemi kymmenentenä (+7.46). Halden oli karussa, mutta tavallisesta poiketen muitten
erot tasoittuivat viimeisellä osuudella.




 Juhla-Jukola 1998. Paras suomalaisjoukkue oli monille yllätyksenä OK77. Kuvassa Jan Donner
               saattaa Thomas Bühreria kolmantena maaliin. Kuva Aki Saranen.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                  121

Lopputulokset joukkuejäsenillä
Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin
Henkilökohtaisia tuloksia 7. osuudelta
Juhla-Jukolaan osallistui myös useita ns. nostalgia-joukkueita, jotka suunnistivat samalla
kokoonpanolla kuin pari-, kolmekymmentä vuotta sitten. Ainoa ensimmäisen Jukolan nytkin
mukana ollut osallistuja oli Matti Salmenkylä, joka Helsingin Suunnistajien 16. joukkueessa kiersi
neljännen osuuden. Myös useat takavuosien voittajat olivat pitkästä aikaa nauttimassa Jukolan
radoista. Haukiputaalainen Hanhelan veljessarja oli tietysti mukana - 20. kerran - ja Eduskunnan
Urheilukerhon joukkueessa kaikki olivat kansanedustajia.
Parhaat tulokset:
     1. 1. Halden SK 1 NOR 8.09.36 (Joacim Carlsson 1-1.09.33, Thormod Berg 1-2.20.16, Tore Sandvik
        12-4.00.24, Bernt Björnsgaard 8-4.47.06, Chris Terkelsen 3-5.26.09, Kjetil Björlo 1-6.40.34, Petter
        Thoresen)

     2. 2. Bäkkelagets SK 1 NOR 8.13.29 (Jan S Edström 91-1.14.23, Truls Veslum 21-2.23.51, Johan
        Ivarsson 1-3.53.49, Anders Storbråten 2-4.41.02, Bo Engdahl 1-5.24.25, Jörgen Rostrup 5-6.46.28,
        Björnar Valstad)

     3. 3. OK77 1 8.14.20 (Vesa Kankaanpää 13-1.10.17, Henrik Broman 25-2.24.02, Mikael Donner
        4-3.55.00, Svante Nilsson 5-4.43.42, Jan Wasström 7-5.26.29, Jan Donner 3-6.46.26, Thomas
        Buhrer)

     4. 4. Turun Suunnistajat 1 8.16.01 (Lassi Virtanen 100-1.15.43, Timo Torpo 86-2.33.17, Mikko Hölsö
        33-4.05.41, Jukka Nikulainen 37-4.54.29, Juha-Pekka Pallaspuro 22-5.35.22, Tommi Tölkkö
        13-6.52.53, Janne Salmi),

     5. 5. Espoon Suunta 1 8.16.09 (Pasi Pohjasvuo 21-1.10.30, Sami Louekari 5-2.21.15, Terho Lahtinen
        9-3.58.48, Janne Hartman 4-4.43.37, Matti Karvonen 6-5.26.20, Matti-Pekka Vanninen 4-6.46.26,
        Juha Miettinen)
6. IFK Göteborg 1 SWE 8.16.48, 7. Kangasala SK 1 8.17.11, 8. IFK Södertälje 1 SWE 8.17.12, 9. Nydalens
SK 1 NOR 8.17.16, 10. Angelniemen Ankkuri 1 8.17.22, 11. Rajamäen Rykmentti 1 8.19.19, 12. Kalevan
Rasti 1 8.19.24, 13. Pargas IF 1 8.19.35, 14. SK Pohjantähti 1 8.19.48, 15. Suunta 101 1 8.21.08.
Viestin sanoma:
Me sadattuhannet Jukolan suunnistajat olemme puolen vuosisadan ajan saaneet käydä riemukasta
viestikilpaa maamme kaikilla kolkilla, Hankoniemeltä Lappiin.
Kiitollisina näistä upeista kilpailuista haluamme 50. Jukolan viestiä vieden tervehtiä kaikkia Teitä
järjestäjiä, jotka meille nämä hienot hetket olette tarjonneet.
Sanomamme kuluu Aleksi Kiven Seitsemään veljekseen kirjaamana:
’Kylläpä käsitämme, mikä tämä hetki on;
se on korkea, juhlallinen hetki,
täynnä juovuttavaa iloa’.
Siuntion Juhla-Jukolassa kesäkuun 14. päivänä 1998
Jukolan viestin suunnistajat
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                             122




Hiisi-Jukola 1999
51. Jukolan ja 22. Venlojen viesti kilpailtiin Ala-Satakunnassa. Kilpailukeskus oli Eurajoen
puolella, mutta iso osa maastoa sijaitsi Lapin kunnan alueella. Järjestäjänä oli seurayhtymä
Eura-Kauttuan Urheilijat, Eurajoen Veikot ja Kiukaisten Urheilijat. Se selvisi urakastaan
erinomaisesti. Kritiikkiä tuli oikeastaan vain kuulutuksesta, joka palautteista päätellen hyvin
monien mielestä oli lajiin sopimatonta meuhkaamista ja liian kovaäänisen musiikin soittoa.
Nimensä tapahtuma sai kilpailukeskuksen lähellä sijaitsevista muinaishaudoista.
Kilpailukeskuksena oli suuri kalliolouhos Eurajoen Rikantilan kylässä. Sen pohja ei pettäisi
kovimmallakaan sateella, mutta tasoitteena ollut sora pölysi, vaikka sitä oli kasteltu. Louhoksen
reunat tarjosivat hyviä katselupaikkoja, mutta pohjaltakin näki hyvin, kun kilpailijat
kalliojyrkänteiden reunoilla kävivät yleisörasteilla tai etsivät viimeisiään. Majoitus oli tavan
mukaan kuitenkin maastossa ja pysäköinti pelloilla.
Kilpailualue oli tasaista avokalliomaastoa, jossa paikoin oli vaikeita syheröitä, missä näkyvyyttä
vielä oli vähän. Se ei ollut mitään myöhemmän Jämin veroista hyväkulkuista kangasta, vaikka
korkeuserot pienet olivatkin. Miehillä noususumma oli siihen astisista kaikkien aikojen alhaisin,
naisilla yksi pienimmistä. Ratamestarit olivat panostaneet erityisesti hajontoihin. Ne purivatkin
hyvin ja tuottivat monille yllätyksiä ja melkoisesti hakujakin.
Kilpailujen suojelijana oli UPM-Kymmenen hallituksen puheenjohtaja Tauno Matomäki. Viestin
sanoma osoitettiin Suomen Maaseutukeskusten liitolle, joka tekee monipuolista kulttuurityötä
maaseudulla ja jonka jäseniä on usein nähty Jukolankin järjestelyissä.
Kisan uutuutena oli järven rannalla sijainnut metsäkirkko ehtoollisineen. Se keräsi puuhaajat
yllättäen satamäärin kävijöitä hiljentymään lauantai-illan kisahuuman keskellä.
Kaupallisena uutuutena oli osuuksien ja yleisörastien nimeäminen yhteistyökumppanien mukaan.
Jukolan veljeksiä kokoontui Eurajoelle rasteja etsimään 1222 joukkuetta, 20 vähemmän kuin
Juhla-Jukolaan edellisenä vuonna, mutta Venloja oli uusi ennätys eli 689.


Venlojen viesti – jännitystä viime metreille
Pargas IF oli voittanut keväällä Tiomilan ja kaikki kevään kotimaiset viestit, joten se oli suosikki
no. 1. Suosikeiksi luettiin myös Tiomilan seuraavat, IFK Lidingö ja Tampereen Pyrintö.
Edellisvuoden Venlojen voittajajoukkue Angelniemen Ankkuri oli hajonnut täysin ja kolme siihen
kuulunutta edusti nyt joensuulaista Kalevan Rastia (KR). Siten KRn arveltiin olevan mukana aina
vaarallisten norjalaisten Halden SK:n ja Bäkkelagets SK:n kanssa kärkisijojen mittelöissä.
Sora pölysi isoksi pilveksi, kun Venlat helteessä kirmasivat lähtösuoraa ja jyrkkää mäkeä ylös
louhoksesta metsän siimekseen. Ensimmäinen osuus oli 7 km. Hyvin suosikki Paraisten (PIF) kisa
alkoikin. Sen jo Nuorten Jukolassa aikanaan avausosuuden voiton makuun päässyt Yvonne Gunell
palautti vanhan kokemuksen mieleensä ja tuli ensimmäisenä 41 sekuntia ennen ruotsalaisen SK
Nolaskogsarnin Tracy Bluettia, josta alkoi jatkuva jono. Lidingö menetti heti pelin oltuaan 204.
lähes 13 minuuttia kärjestä. Halden oli 17. ja muut toisiaan tarkkailleet (?) suosikit olivat sijoilla
47-54 nelisen minuuttia johtavasta.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            123

Väliaikatuloksia 1. vaihdosta
Toisella saman pituisella osuudella Liedon Parman Katja Peltola kiristi osuuden viidenneksi
nopeimpana kärkeen. Eroa oli 55 sekuntia toisena vaihtaneeseen Haldeniin, jota askeleen välein
seurasivat OK77 Kauniaisista ja ruotsalainen OK Ravinen. Samanaikaisesti vaihtoalueella oli
puolen tusinaa muutakin joukkuetta, mm. PIF yhdeksäntenä 1.25 Liedosta. Pyrintö oli 20. ja eroa
johtavaan oli 6.27. Osuuden nopein oli Hanne Sanstad Bäkkelagetista. Hän oli 6 sekuntia KR:n
Monica Boströmiä nopeampi, josta seuraavat jäivät yli minuutin.
Väliaikatuloksia 2. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta
Kolmas osuus oli lyhin, 6,2 km. Siltä tuli ensimmäisenä Haldenin britti Heather Monro 19 sekuntia
ennen Liedon Outi Sareilaa, josta 15 sekunnin päässä tuli Sanna Nymalmin nostama PIF. Puoli
minuuttia sen jälkeen vaihtoivat KR ja Domnarvets GoIF. Sitten olikin 1,5 minuutin rako ennen
kuin Annika Viilon osuuden nopeimmalla ajalla kovasti nostama Pyrintö tuli kuudentena (kärkeen
3.31). Pyrinnöstä puolen minuutin päässä seurasi kolmen ryhmä; norjalaiset Bäkkelaget ja NTNUI
(NTHI vuoteen 1997) ja ruotsalainen Strängnäs-Malmby IF. Viilo oli mennyt todella kovaa, sillä
osuuden toiseksi nopein hävisi hänelle peräti 1.43.
Väliaikatuloksia 3. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta
Ankkuriosuus oli pitkä, 8,8 km. Monella joukkueella oli voiton mahdollisuus, sillä yhdeksäs eli
NTNUI oli Haldenia jäljessä alle neljä minuuttia. Niistä useimmilla oli maaottelutasoiset ankkurit
(Suomi, Ruotsi, Norja, Sveitsi). Pyrinnön Liisa Anttila nousi jo louhokselta ylös niin kovaa, ettei
hänen jälkeensä 19 sekuntia lähtenyt Bäkkelagetin maailman mestari Hanne Staff häntä sen
koommin nähnyt. Kun Liisan suunnistuskin tuntui ’juuri siltä oikealta’, hän saavutti puolessa
välissä KR:n Johanna Asklöfin ja Domnarvetin Karolina Arewångin. Haldenin sveitsiläinen
Sabrina Meister-Fesseler haki ja tuli myös ohitetuksi. Yleisörastilla kävi ensin Paraisten Eija
Koskivaara, kun hän oli ehtinyt pusikkoon Liisa Anttila sekä näkötuntumalla häneen Liedon Reeta
Kolkkala ja Asklöf. Pian nelikko oli yhdessä matkalla kohti viimeistä rastia Koskivaara viimeisenä
pikku koukkunsa jälkeen. Se oli louhoksen reunalla, yleisön nähtävissä. Kaikki pummasivat sitä
vähän. Liisa ja Johanna löysivät sen ensin leimaten yhtaikaa. Loppuviitoituksella oli vahvin Liisa
Anttila ja hän toi Pyrinnön voittoon kaikkensa antaneena neljä sekuntia ennen Kalevan Rastin
Asklöfiä, josta Liedon Kolkkala jäi kaksi sekuntia. Paraisten Koskivaara sai tulla neljäntenä
kaikessa rauhassa, sillä Bäkkelaget tuli vasta reilusti yli neljän minuutin päässä. Domnarvet oli 6.,
Halden 7., Ravinen 8., OK77 9. ja Södertälje kymmenes 10.43 Pyrinnölle jääneenä.
Suomalaisnaisten kova kilpa näkyi henkilökohtaisissakin ajoissa. He olivat myös osuuden neljä
nopeinta. Anttila oli ylivoimainen, 2.35 Asklöfiä nopeampi, josta oli nelisenkymmentä sekuntia
Koskivaaraan ja Kolkkalaan. Heistä taas oli melkein minuutti osuuden viidenteen.
Erot olivat hämmästyttävät, samoin se, ettei kukaan jäljempänä kulkeneista päässyt näihin aikoihin.
Kärjessä mentiin kovaa – Anttila 5.47/linnuntiekm.
Suomalaisnaiset saavuttivat siis harvinaisen 4-voiton ja se tuli lähes kotimaisin voimin, sillä ainoa
vierastyöläinen oli Liedon kauan suomalaisseuroja edustanut virolainen aloittaja Kylli Kaljus.
Näiden 4 joukkueen jälkeen kotimaisia seuroja löytyy siis yhdeksäntenä ja sitten vasta sijalta 17
lähtien.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                124




Nelosvoitto Suomeen Venloissa! Sen tekivät Tampereen Pyrintö, Kalevan Rasti, Liedon Parma ja
                               Pargas IF. Kuva Jukka Liikari.
Lopputulokset joukkuejäsenillä
Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin
Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta
Parhaat tulokset:
     1. 1. Tampereen Pyrintö 1 3.06.32 (Riina Kuuselo 47-51.18, Satu Vesalainen 20-1.38.20, Annika Viilo
        6-2.15.43, Liisa Anttila)

     2. 2. Kalevan Rasti 1 3.06.36 (Elina Raijas 54-51.38, Monica Boström 11-1.33.47, Kirsi Boström
        4-2.13.12, Johanna Asklöf)

     3. 3. Liedon Parma 1 3.06.38 (Kylli Kaljus 6-47.18, Katja Peltola 1-1.31.53, Outi Sareila 2-2.12.31,
        Reeta-Mari Kolkkala)

     4. 4. Pargas IF 1 3.06.49 (Yvonne Gunell 1-46.26, Hanna Heiskanen 9-1.33.18, Sanna Nymalm
        3-2.12.46, Eija Koskivaara),

     5. 5. Bäkkelagets SK 1 NOR 3.11.07 (Marika Mikkola 48-51.29, Hanne Sanstad 10-1.33.31, Yvette
        Baker (Hague) 7-2.16.02, Hanne Staff)
6. Domnarvets GoIF 1 SWE 3.11.18, 7. Halden SK 1 NOR 3.13.54, 8. OK Ravinen 1 SWE 3.14.26, 9. OK77
1 3.14.32, 10. Södertälje Orientering 1 SWE 3.17.15, 11. OK Orion 1 SWE 3.17.22, 12. NTNUI 1 NOR
3.17.33, 13. Stora Tuna IK 1 SWE 3.20.44, 14. Sundsvalls OK 1 SWE 3.20.54, 15. IK Hakarpspojkarna 1
SWE 3.20.59.


Jukola – vähintään yhtä jännittävä loppu
Halden SK oli voittanut kevään Tiomilan, jonka perusteella muita kovia joukkueita olivat myös
OK Orion sekä yllättäjät Kangasalan Kisa ja Rajamäen Rykmentti. Kotimaisia suosikkeja olivat
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                             125

Turun kevätyönviestin voittaja Tampereen Pyrintö, Isotonic-voittaja Delta, kotimaista viestiliigaa
kokonaispisteissä johtava kevään komeetta MS Parma. Se oli Mynämäen Suunnistajien ja Liedon
Parman yhteinen kilpailuseura. Oululaisella SK Pohjantähdellä oli myös vahva joukkue.
Ensimmäiseltä 13,4 km:n osuudelta tuli kärjessä Strängnäs-Malmby IF:n puistokisoissa usein
menestynyt tsekki Rudolf Ropek ja askeleen hänen perässään Ikaalisten Nousevan Voiman
edellisen vuoden kuprunsa paikannut virolaisvahvistus Rene Ottesson. Kärkiryhmä käsitti 18
miestä ja he vaihtoivat 27 sekunnin sisällä. Suosikeista Pohjantähti oli 12., Delta 19. (+2.07),
Halden 20. (+2.52), Pyrintö 27. (+3.13), Rajamäki 28., Kangasala 31., Bäkkelaget 54. ja Kalevan
Rasti (KR) 63. (+4.01). Haldenista alkoi tiheä, yhtämittainen, lähes tuhannen miehen jono.
Väliaikatuloksia 1. vaihdosta
MS Parman Joni Kemppi oli selvästi nopein toisella 13,4 km:n osuudella. Hän oli osuusajassa 46
sek. nopeampi kuin Deltan Samuli Launiainen, joka vielä oli osuuden seuraavia lähes 2 min.
nopeampi. Niinpä Kemppi vei seuransa 1.45 minuutilla johtoon ennen IK Hakarpspojkarnia
(IKHP) ja Deltaa. Niistä oli Paimion Rasti-kakkosen johtamaan 4 joukkueen ryhmään melkein
kaksi minuuttia. Siinä olivat mm. Leksands OK ja Pohjantähti. Pyrintö oli 21. (+8.48) ja KR 45.
(+9.59). Joukko oli jo aika mukavasti hajallaan. Bäkkelaget putosi kymmeniä sijoja ja oli 89. 16.15
jäljessä johtavaa. Haldenin kohtaloksi muodostui rastin käymättä väliin jääminen ja siten hylkäys –
huono osuus norjalaisten huippujoukkueille.
Väliaikatuloksia 2. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta
Kolmannella, pitkällä yöosuudella oli mittaa 15,7 km. Siltä tuli ensimmäisenä MS Parman Mikko
Heikelä. IKHP oli nyt toisena, mutta se oli jäänyt 38 sekuntia lisää. 10 sekunnin päästä siitä tulivat
yhdessä Pohjantähti ja Angelniemen Ankkuri, jonka Janne Virtanen oli osuuden nopein.
Viidentenä 4.17 kärjestä vaihtoi OK Orionin Tobias Andersson, joka muinakin vuosina on useasti
kunnostautunut Jukolassa, yleensä toisella osuudella. Nytkin hän hävisi osuusajassa Virtaselle vain
sekunnin. Hän oli kymmenen miehen ryhmän kärjessä, jossa olivat myös mm. Delta ja Leksand.
KR oli nyt 24. (+8.46) ja Pyrintö seuraavana samalla ajalla. Bäkkelagetin kova yömies Johan
Ivarsson oli osuuden kolmanneksi nopein ja nosti seuraansa kovasti 33:nneksi. Eroa sillä oli
kuitenkin keulaan vielä 10.32.
Väliaikatuloksia 3. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta
Neljäs ja viides olivat perinteen mukaan lyhimmät, nyt 8,8 km. Neljännellä tapahtui lyhyille
osuuksille aika tavallisia melkoisia muutoksia. Tuleva maailman mestari, vielä juniori-ikäinen
Otanmäen Sinkki-Seppojen kasvatti Pohjantähden Pasi Ikonen oli osuuden nopein ja vei
joukkueensa 3,5 minuutin johtoon ennen toiseksi noussutta Norjan Nydalens SK:ia, jota
lähituntumassa seurasivat IFK Lidingö ja Orion. Seuraavassa ryhmässä olivat Leksand, Paimion
Rasti, Turun Metsänkävijät ja IKHP. MS Parma oli 9. (+5.25), Delta 12., Pyrintö 18. (+9.04), KR
22. Bäkkelaget jatkoi nousuaan, 23. (+9.47).
Väliaikatuloksia 4. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            126

Viidennellä osuudella suosikit hivuttautuivat kohti kärkeä. Pohjantähden Raimo Turtinen vei
joukkuetta edelleen johdossa edeten osuutensa vakuuttavasti samaa tahtia muiden edellisellä
osuudella keulassa olleiden joukkueiden kanssa. Nydalen oli toisena 14 sekuntia lisää jääneenä ja
Leksand kolmantena (+4.10). Deltan Jonne Lakanen juoksi osuuden viidenneksi nopeimman ajan
ja vaihtoi neljäntenä yhdessä IHKP:n kanssa. Sitten tulivat pienin raoin Paimio, MS Parma ja
kahdeksantena Angelniemen Ankkuri. Bäkkelagetin Jörgen Rostrup oli osuuden nopein ja nosti
joukkueensa yhdeksänneksi (+6.49). KR:n Jari Heikkinen oli Rostrupia vain 10 sekuntia hitaampi
ja nosti joukkueensa 11:nneksi. Pyrintö oli 13. (+6.59).
Väliaikatuloksia 5. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 5. osuudelta
Kuudes osuus oli 11 km. Pohjantähden Timo Karppinen tuli keulassa, mutta Delta oli päässyt jo
runsaan minuutin päähän, kun Miika Hernelahti juoksi osuuden viidenneksi nopeimmin. Vähän yli
kaksi minuuttia kärjestä vaihtoivat Nydalen, Leksand ja IKHP. Bäkkelaget oli noussut
kuudenneksi (+3.04). Yhdessä sen kanssa vaihtoi Pyrinnön Jouni Kahelin, jonka yksityisaika oli
osuuden nopein kaksi sekuntia Bäkkelagetin Hott Johansenia parempi. Muutaman askeleenmitan
myöhemmin vaihtoi TuMe:n Janis Ozolins, jonka vauhti oli Johansenin kanssa sekunnilleen samaa.
Samassa ryhmässä oli vielä KR sijalla 9 (+3.23). MS Parma oli 11. 6.41 johtavasta.
Väliaikatuloksia 6. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 6. osuudelta
Voiton mahdollisuus oli siis jopa yhdeksällä joukkueella, kun ankkurit lähtivät 14,5 km:n reitilleen.
Kun kolmasosa osuudesta oli juostu, Leksandin ja IKHP:n ankkurit olivat jääneet, mutta muuten
metsä vilisi toisiaan vähän väliä tapaavia ankkureita. KR:n Simo Martomaa oli saanut kiinni kaikki
edellään lähteneet. Yleisörastilla, kun matkaa oli jäljellä kolmisen kilometriä putkena, leimasivat
lähes yhtaikaa Bäkkelagetin Björnar Valstad, Pyrinnön Jarmo Puttonen ja KR:n Martomaa.
Minuutin verran heidän jälkeensä kävivät Deltan Jani Lakanen ja Pohjantähden Teuvo Heimonen.
Kun kolmen kärki haki toiseksi viimeistä lähes minuutin, Lakanen ja Heimonen saivat kolmikon
kiinni. Viimeistä rastia viisikko lähestyi hiukan eri reittejä, Valstad ja Puttonen oikealta, Lakanen
ja Heimonen keskeltä ja Martomaa hiukan vasemmalta.
Arveluttiko kalliolouhoksen korkea reuna vai mikä, mutta miehilläkin oli vaikeuksia oman
viimeisensä löytämisessä. Valstad löysi sen ensimmäisenä, Heimonen, Lakanen ja Puttonen heti
perässä, Martomaa joutui ensin liian vasemmalle, maaliviitoitukselle ja jäi joukon viimeiseksi.
Valstadilla oli maalissa muutaman kymmenen metrin etumatka, mutta Heimonen ja Lakanen
kävivät kovaa kiriä loppuun saakka. Heimonen oli sekuntia ennen maalissa. Puttonen tuli
rauhallisesti neljäntenä ja Martomaa viidentenä.
Vaikka voitto menikin Norjaan, suomalaisankkurit antoivat tunnustuksen Valstadille ’kyllä hän
piteli tahtipuikkoa’. Kuudenneksi 2 minuuttia KR:n jälkeen tuli Hakarpspojkarna ja sitten
Leksands OK. Nydalens SK oli kahdeksas, Turun Metsänkävijät seuraava ja kymmenentenä
(+4.35) tanskalainen Farum-Tisvilde OK. Koko viesti oli siis varsin tasainen. Osuuden viisi
nopeintakin olivat ½ minuutin sisällä – Valstad, Puttonen, Helsingin Suunnistajien Jukka
Miettinen, Farumin Allan Mogensen ja Orionin Yuri Omeltchenko. Tiomila-menestyjät Kangasala
ja Rajamäki eivät oikein saaneet remmiä päälle koko aikana, vaan olivat 25. ja 36.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                               127

Lopputulokset joukkuejäsenillä
Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin
Henkilökohtaisia tuloksia 7. osuudelta
Jukolan ensimmäinen norjalaisvoittaja, oslolainen Lyn (v. 1979 Lapua) haastoi silloiset kovimmat
kilpakumppaninsa uuteen kisaan 20 vuotta myöhemmin. Lapuan viestin toinen, Järvenpään Palo ja
kolmas, Ikaalisten Nouseva Voima ottivatkin haasteen vastaan. Lynillä oli 1 kovakuntoinen
varamies voittajajoukkueeseen verraten, samoin Ikaalisilla, mutta Järvenpäällä oli täsmälleen sama
miehistö ankkurinsa Markku Salmisen johdolla. Haastaja taisi taktikoida. Se piti aikeensa pitkään
salassa ja ehti harjoitella, kun haastettujen tietoon asia tuli vasta pari kuukautta ennen kisaa. Niinpä
heillä aivan kaikki eivät olleet ihan entisaikojen iskussa. Lyn oli maalissa upeasti sijalla 184,
Ikaalinen 447 ja Järvenpää 621.
Hiisi-Jukolassa kilpailtiin seitsemännen eli viimeisen kerran taiteilija Reijo Paavilaisen tekemästä
pronssisesta kiertopalkinnosta, Metsäkukosta. Turun Suunnistajilla ja Haldenilla oli pisteitä eniten
ennen Hiisi-Jukolaa. Kummallekaan ei lisäpisteitä kertynyt, mutta kun seuraavienkaan pistepussi
ei juuri lisääntynyt, kärkeen jäi voimaan vuoden vanha tilanne. Sen mukaan voittaja oli Turun
Suunnistajat, Halden toinen ja Rajamäen Rykmentillä oli kolmanneksi eniten pisteitä. Turku sai
siten Metsäkukon omakseen.
Parhaat tulokset:
     1. 1. Bäkkelagets SK 1 NOR 7.40.10 (Alain Berger 54-1.14.31, Jostein Moe 89-2.38.08, Johan
        Ivarsson 33-4.00.57, Bo Engdahl 23-4.52.01, Jörgen Rostrup 9-5.35.41, Holger Hott Johansen
        6-6.29.00, Björnar Valstad)

     2. 2. SK Pohjantähti 1 7.40.16 (Marko Vapa 12-1.11.34, Karri Mustonen 7-2.25.50, Keijo Parkkinen
        3-3.52.59, Pasi Ikonen 1-4.42.13, Raimo Turtinen 1-5.28.51, Timo Karppinen 1-6.25.26, Teuvo
        Heimonen)

     3. 3. Delta 1 7.40.17 (Jarkko Huovila 19-1.12.52, Samuli Launiainen 3-2.23.42, Marko Loukkalahti
        8-3.54.54, Petri Forsman 12-4.48.40, Jonne Lakanen 4-5.33.15, Miika Hernelahti 2-6.27.09, Jani
        Lakanen)

     4. 4. Tampereen Pyrintö 1 7.40.32 (Kari Laine 27-1.13.58, Sami Vähänen 21-2.30.41, Jarno Salmelin
        25-3.59.13, Tuomo Haanpää 18-4.51.18, Jouni Mähönen 13-5.35.51, Jouni Kahelin 7-6.29.02,
        Jarmo Puttonen),

     5. 5. Kalevan Rasti 1 7.41.17 (Petri Vainio 63-1.14.46, Jouni Mäkäräinen 45-2.31.53, Harri
        Romppanen 24-3.59.12, Antti Tolonen 22-4.51.51, Jari Heikkinen 11-5.35.42, Mikael Boström
        9-6.29.20, Simo Martomaa)
6. IK Hakarpspojkarna 1 SWE 7.42.31, 7. Leksands OK 1 SWE 7.43.07, 8. Nydalens SK 1 NOR 7.44.04, 9.
Turun Metsänkävijät 1 7.44.11, 10. Farum-Tisvilde OK 1 DEN 7.44.45, 11. OK Orion 1 SWE 7.44.51, 12.
Ikaalisten Nouseva Voima 1 7.45.10, 13. MS Parma 1 7.45.22, 14. Paimion Rasti 1 7.47.07, 15. IFK Lidingö
1 SWE 7.47.13.
Jukolan viestin sanoman luki Valstad ruotsiksi, mutta suomeksi se kuuluu:
Jukolan viesti on tänä kesäisenä viikonvaihteena juostu halki sen länsisuomalaisen maiseman,
missä pronssikauden aikana meri huuhtoi rantasärkkiä ja missä suomalainen maanviljelys ja asutus
saivat alkunsa. Tätä muistaen me suunnistajat haluamme tervehtiä kaikkia maamme maaseudun
perinteiden vaalijoita ja kotiseutukulttuurin kehittäjiä.
Teemme sen Impivaaran korpeen peltonsa raivanneiden Jukolan veljesten sanoin, Aleksis Kiven
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                              128

Seitsemään Veljekseen kirjaamina:
’Sinne rakentakaamme itsellemme iloinen pirtti päivänkaltevalle aholle,
ja siellä, pyydellen salojen otuksia,
elämme rauhassa kaukana maailman menosta ja kiukkuisista ihmisistä’.
Eurajoella 13. kesäkuuta 1999
Jukolan viestin suunnistajat
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                              129




Jukola 2000
Joensuulainen Kalevan Rasti vei vuosituhannen ensimmäisen Jukolan pääosin samaan maastoon
naapurikuntaansa Liperiin kuin v. 1982. Kilpailukeskuksena oli nyt Pärnävaaran
talviurheilukeskus kilometrin verran edellisestä pääpaikasta Ylämyllylle päin. Yleinen mielikuva
ennakkoon oli, että maasto on helpohko. Matkatkin olivat edellisvuoden Eurajoen luokkaa. Jotakin
tulevasta tehtävästä kertoivat kuitenkin noususummat. Ne olivat Venloissa 2- ja Jusseilla
2,5-kertaiset edellisvuoteen verrattuina, lähellä Jukoloiden huippulukuja.
Tapahtuma oli Venla-juhla, sillä naiset olivat mukana Jukolassa 50:nnettä kertaa.
Kaukametsäläiset olivat kutsuneet paikalle kaikki vielä elossa olevat ensimmäiseen
Venla-juoksuun osallistuneet sekä kaikki Venlojen juoksujen ja ensimmäisen viestin voittajat.
Osalla ensimmäisen kisan osallistujista jo ikä esti Liperiin lähdön, osalla oli muita syitä, mutta
paikalla oli kuitenkin ensivoittajan, Venlojen Venlan Irja Niemelän johdolla parikymmentä leidiä,
jotka kukitettiin ja joille jaettiin ensikappaleet Venla-mitalia iltajuhlassa. Mitalin saivat myös
kaikki viesteihin osallistuneet.
Juhlan kunniaksi Jussit tietysti sanomassaan tervehtivät heidän kanssaan 50 kertaa kirmanneita
Venloja. Sen vastaanottivat ensimmäisen Venlojen juoksun voittaja Irja Niemelä, I Venlojen
viestin vuonna 1978 voittaneet Hilkka Karjalainen, Helena Kattelus ja Mirja Puhakka sekä
edellisiltana Venlojen viestin voittaneet Katja Peltola, Anniina Paronen, Reeta-Mari Kolkkala ja
Kylli Kaljus. Viestin suojelijana oli pohjois-karjalainen europarlamentaarikko, ralliajaja Ari
Vatanen, joka kertoi saaneensa uuden, mahtavan liikuntakokemuksen.
Jukola astui uuden vuosituhannen myötä myös sähköiseen kauteen. Emit-leimasimia oli maassa jo
runsaasti ja niistä oli usealta vuodelta kokemuksia, joten ne saatettiin ottaa käyttöön. Olipa jo
online-rastileimasimiakin, joten väliaikoja saatiin suoraan rastilta reaaliajassa puhelinlinjaa pitkin.
Kun vielä keskuksessa oli suuri, linja-auton levyinen, videotaulu, josta näki kuvaa maastosta ja
keskuksesta sekä taulun reunassa, mikä joukkue silmänräpäystä aiemmin leimasi online-rastilla,
kehitysaskel oli melkoinen. Videotaululta näki tapahtumat jopa niin hyvin, että tuhannet seurasivat
loppukiritaisteluita siltä, vaikka kilpailijat juoksivat vain muutaman metrin heidän selkänsä takana.
Paikalliset osaajat takasivat, että muutokset uuden vuosituhannen tekniikkaan sujuivat ongelmitta
ja muutkin järjestelyt olivat totuttua Jukola-tasoa.
Pienenä erikoisuutena oli n. 60 m leveän salmen ylitys ponttonisiltaa pitkin hiukan ennen vaihtoa.
Lähtösuoran jälkeen oli parisataa metriä rullasuksiradan asvalttia ja lopussa saman verran. Jotkut
kaipasivat korpi-Jukoloita, mutta allergiset olivat mielissään Eurajoen jälkeen – ei pölynnyt.
Ulkomaiset ja harrastajajoukkueet vierastivat kisapaikan etäisyyttä satamista ja ruuhka-Suomesta,
joten Venloissa oli runsaat 50 joukkuetta edellisvuotta vähemmän eli 621 ja Jukolassa 90
vähemmän eli 1132 lähtenyttä joukkuetta.
Koska videotaululle tuotettiin kuvaa koko tapahtuman ajan, sen lähettäminen valtakunnan
tv-verkkoon oli luonnollista. Lähetyskanavaksi valikoitui Nelonen, koska se oli ainoana
yhteistyöstä kiinnostunut. Venlojen viesti oli jälkilähetyksenä, mutta Jukola näkyi koko ajan. Pian
tv-ratkaisun jälkeen Yle ilmoitti, että rahan puutteen vuoksi se ei lähetä enää läpi yön Jukolan
viestiä radiossa, vaikka sillä oli ollut runsaasti kuuntelijoita. Menestyneiden ralli- ja
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                         130

formula-ajajien suoritusten seuraaminen ympäri maailmaa kävi kalliiksi. Näin loppui
Tammisaaressa 1976 alkanut perinne, jota Yle itse oli kutsunut lippulaivakseen.



Venlojen juhlaviesti
Viestiin osallistui myös yksi täysjoukkue ensimmäiseen Venlojen juoksuun v. 1951 osallistuneita
(Ritva Saarikoski, Irja Niemelä, Leena Ikkala, Pirkko Salmenkylä) ja muutamia muita oli yksittäin
muissa joukkueissa. Tätä juhlajoukkuetta ei sen nimekkyydestä ja saavutuksista (kymmeniä
Suomen mestaruuksia, maaotteluedustuksia jne.) huolimatta pidetty voittajasuosikkina, vaikka sen
keski-ikä oli vain noin 70 vuotta! Suosikki sen sijaan oli Ruotsin Domnarvets GoIF, joka Tiomilan
Tvåmilassa johti lähes koko ajan, enimmillään 10 minuutilla. Melkoisesti uusiutunut oslolainen
Bäkkelagets SK oli ollut toisena ennen IFK Lidingöä ja Liedon Parmaa, jonka vakioankkurin
Reeta-Mari Kolkkalan sairastellessa oli korvannut Venlojen aloitusosuuksilla monesti
kunnostautunut Kylli Kaljus. Liedolla oli edelleen terveysongelmia. Kolkkala oli tervehtynyt,
mutta joukkueeseen valittu Outi Sareila oli sairaana ja hänet korvasi aloittajana Katja Peltola,
mutta hänkään ei ollut aivan täyskuntoinen.
Ensimmäinen 6,5 km:n osuus ei alkanut suosikeille kovin hyvin. Peltola kaatui heti lähtösuoran
jälkeisessä mutkassa ja sai kolhuja takaa tulleilta kilpasiskoiltaan, mutta pystyi kuitenkin
jatkamaan. Niinpä hän oli vaihdossa 29. vajaa neljä minuuttia ensimmäisenä vaihtaneen Halden
SK:n saksalaisen Frauke Schmit Granin jälkeen. Toisena vaihtoi Helsingin Suunnistajien juniori
Tiina Kivimäki ja kolmantena ruotsalainen Sävedalens AIK. Fredrikstad SK oli 4., Stora Tuna 5,
Turun Suunnistajat 6., Tampereen Pyrintö-nelonen 7. ja Lidingö 8. Domnarvet oli vasta 77. ja
Bäkkelaget 79. (+6.35). Ero 1.-20. joukkue oli 3.21 eli alkupää oli harvahkossa jonossa.
Väliaikatuloksia 1. vaihdosta
Toinen osuus oli sata metriä lyhyempi ja siltäkin tuli johdossa Halden. Sveitsiläinen Käthi Widler
viiletti vaihtosuoraa kaksi minuuttia Liedon Anniina Parosta ennen. Kolmantena vaihtoi Lidingö ja
Domnarvet oli noussut jo neljänneksi tsekki Eva Jurenikovan hurjan juoksun ansiosta. Sitten
seurasivat kovasti noussut Nydalens SK, OK Orion, Stora Tuna IK ja Turun Suunnistajat
kahdeksantena (+3.03). Bäkkelaget oli 18. (+5.36). Osuuden nopein oli Jurenikova 12 sekuntia
Orionin Jenny Wallstenia nopeampana.
Väliaikatuloksia 2. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta
Kolmas osuus oli dramaattisella tavalla ratkaiseva. Matkaa oli 7,2 km. Liedon Kolkkalalla kulki
hyvin ja niin hän pääsi jo parin minuutin johtoon. Eräältä rastilta hän kuitenkin lähti täysin
päinvastaiseen suuntaan ja hukkasi 2,5 minuuttia. Niinpä vaihtoon ehätti ensimmäisenä norjalaisen
Nydalens SK:n Elisabeth Ingvaldsen. Kolkkala oli toisena 1.21 jäljessä heti perässään Haldenin
suomalainen Maria Hoffman. Neljäntenä vaihtoi Hanne Staffin hyvän suunnistuksen jälkeen
Bäkkelaget 2.51 kärjestä. Minuutin myöhemmin vaihtoi Sundsvalls OK ja viitisenkymmentä
sekuntia myöhemmin Orion sekä seitsemäntenä Domnarvet. Lidingö, TuS ja Liedon kakkonen
olivat jääneet 5,5 minuuttia. Osuuden nopein oli nappisuorituksen tehnyt Bäkkelagetin kakkosen
Göril Fristad, joka oli Staffiakin ja Ingvaldsenia vikkelämpi toista minuuttia.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                             131

Dramatiikka syntyi siitä, että täysin uupunut Haldenin Maria Hoffman otti vaihtotelineestä
ankkurilleen Tampereen Pyrinnön kartan (TP:n joukkuenumero oli 1, Haldenin numero 7, kartassa
poikkiviivan kanssa). Ankkuri Heather Monro ei tarkastanut saamastaan kartasta joukkuenumeroa
ja niin hän lähti väärän kartan kanssa maastoon. Asia huomattiin Pyrinnön saavuttua vaihtoon, kun
heidän karttansa puuttui, mutta maastossa jo olevan Haldenin ankkuriosuuden kartta oli jäljellä.
Pyrintö sai varakartan ja Halden oli tuleva hylätyksi.
Väliaikatuloksia 3. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta
Neljännellä osuudella oli pituutta 7,8 km. Johdossa vuorottelivat Liedon Kylli Kaljus,
Bäkkelagetin Marika Mikkola ja Monro. Monro oli muutamalla metrillä johdossa, kun runsasta
kilometriä ennen maalia ja vähän ennen ponttonisiltaa hänet otettiin hylkäyksen vuoksi sivuun ja
pois kilpailusta. Jäljellä oli kahden kovan juoksijan kamppailu. Kaljus oli juossut maratonin 2.37 ja
3000 metriäkin 9.32. Mikkola oli ollut keväällä SM-maastoissa viides. Viimeisessä ylämäessä
Mikkola kiri kärkeen ja Kylli ilmeisesti passasi voimia säästellen. Niinpä loppusuoralla Kaljus
vastustamattomasti yleisön eläessä voimakkaasti kamppailussa mukana kiristi pari metriä edelle ja
voittoon. Naiset sanailivatkin, että maratonia harjoitellessaan Kylli on tottunut asvalttiin ja Marika
olisi ollut parempi maastojuoksua harjoiteltuaan epätasaisemmalla pohjalla.
Joka tapauksessa Venlojen juhlaviesti sai arvoisensa huikean lopun. Kolmanneksi nousi Simone
Luderin ansiosta Turun Suunnistajat lähes minuutin parivaljakolle jääneenä. Neljäntenä ylitti
maaliviivan OK Orion ja sitten seurasivat puolen-parin minuutin eroin Nydalen, Sundsvall,
Domnarvet, sveitsiläis-suomalainen yhdistelmä OK77 Kauniaisista, Lidingö ja kymmenentenä
Stora Tuna 6 minuuttia Liedon jälkeen. Voittoa puolustanut Tampereen Pyrintö oli 11.
Suomalaisjoukkueita oli 10:n joukossa 3 ja sijatkin 11-19 jäivät ’kotiin’. Erikoista
kansainvälisyyttä osoittaa, että voittaneen suomalaisjoukkueen ankkuri oli virolainen, mutta
toiseksi tulleen norjalaisjoukkueen ankkuri Suomesta. Haldenin kartanottovirheestä hylätyssä
huippujoukkueessa oli saksalainen, sveitsiläinen, suomalainen ja britti. Nopein ankkuri oli
Pyrinnön Liisa Anttila, joka oli 42 sekuntia Luderiakin nopeampi. Erot olivat selvät, sillä
kolmanneksi nopein hävisi Anttilalle jo 2 minuuttia.
Lopputulokset joukkuejäsenillä
Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin
Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta
Miten sitten kävi 50-vuotisjuhla-Venlojen? Joukkueen taival oli nousujohteinen sijoin
616-611-600-573. Kun lähteneitä joukkueita oli 621, jäi taakse viitisenkymmentä joukkuetta.
Mediassa sai palstatilaa ja näkyvyyttä melkein enemmän kuin itse viesti Monron kilpailusta
poisoton ajoitus. Median mielestä hänen olisi tullut antaa juosta maaliin tai ainakin ponttonisillan
toiseen päähän, jossa kamerat odottivat tulijoita, jotta hylkäyksen dramatiikka olisi saatu
ikuistetuksi. Kilpailullinen oikeudenmukaisuus taas edellytti hänen sivuun ottoaan
mahdollisimman aikaisin, jotta hänen vaikutuksensa kilpailun kulkuun on mahdollisimman pieni.
Kun järjestäjät eivät ehtineet varhaisempaan vaiheeseen, sivuun otto tehtiin heti, kun se oli
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                             132

mahdollista eli polulla hiukan ennen ponttonisiltaa, vaikka media menettikin tilaisuuden saada
kuviin kyynelehtivä kilpailija, joka itse ei ollut pääsyyllinen koko episodiin.
Parhaat tulokset:
     1. 1. Liedon Parma 1 3.08.20 (Katja Peltola 29-43.46, Anniina Paronen 2-1.25.18, Reeta-Mari
        Kolkkala 2-2.14.48, Kylli Kaljus)

     2. 2. Bäkkelagets SK 1 NOR 3.08.21 (Anne Marie Bleken 79-46.36, Julie Böbel 18-1.28.50, Hanne
        Staff 4-2.16.18, Marika Mikkola)

     3. 3. Turun Suunnistajat 1 3.09.13 (Bohdana Terova 6-42.06, Johanna Seppinen 8-1.26.15, Salla
        Sukki 9-2.19.01, Simone Luder)

     4. 4. OK Orion 1 SWE 3.09.30 (Pia Olsson 85-46.55, Jenny Wallsten 6-1.26.04, Veronica Carlsson
        6-2.18.01, Cecilia Nilsson),

     5. 5. Nydalens SK 1 NOR 3.11.21 (Ann-Kristin Högseth 61-45.10, Sandra Held 5-1.25.55, Elisabeth
        Ingvaldsen 1-2.13.25, Maria Eriksson)
6. Sundsvalls OK 1 SWE 3.12.29, 7. Domnarvets GoIF 1 SWE 3.12.30, 8. OK77 1 3.13.57, 9. IFK Lidingö 1
SWE 3.14.13, 10. Stora Tuna IK 1 SWE 3.14.21, 11. Tampereen Pyrintö 1 3.15.00, 12. Rajamäen
Rykmentti 1 3.16.37, 13. Helsingin Suunnistajat 1 3.16.38, 14. Suunta 101 1 3.17.22, 15. Rastikarhut 1
3.17.24.


Jukolan viesti – Haldenko taas?
Joensuun Jukolan viestissä aloitti 7-vuotisen kiertonsa uusi Helsingin Sanomien lahjoittama
kiertopalkinto, taiteilija Reijo Paavilaisen tekemä pronssinen Hiiden hirvi.
Norjalainen Halden SK voitti keväällä Tiomilan kolmannen kerran peräkkäin. Se oli usean maan
maajoukkuemiehineen eittämätön voittajasuosikki myös Jukolassa. Johdettuaan jo enemmänkin
Halden oli lopulta Tiomilassa pari minuuttia nopeampi kuin IFK Lidingö ja Malungs OK, joille
Paimion Rasti, tanskalainen Farum-Tisvilde ja Delta hävisivät minuutin. Edellisvuoden
Jukola-voittaja Bäkkelagets SK Oslosta ei Tiomilassa onnistunut, mutta oli kuitenkin
asiantuntijoiden listoilla edellä mainittujen lisäksi uuden vuosituhannen ensimmäisen Jukolan
kärkipäähän.
Viestin ratamestari Börje Vartiainen oli tehnyt reiteille paljon herkullisia reitinvalintoja.
Jälkitarkastelu kuitenkin osoitti, että eri reittejä oli käytetty varsin vähän. Kukaan ei uskaltanut
erota joukosta ja näin usein suoraan puskien nopeimmat valinnat jäivät käyttämättä. Perinteinen
reitinvalintasuunnistus ei ole huudossa.
Avausosuuden matka oli 13,2 km. Siltä tuli ensimmäisenä, kuten edellisvuonna Hiisi-Jukolassakin,
ruotsalaisen Strängnäs-Malmbyn tsekki Rudolf Ropek 12 sekuntia ennen Haldenin Leif Erikseniä.
Kolmantena tuli yksin Bäkkelagetin viestinviejä ja minuutti hänen jälkeensä alkoi jono, jonka
keulilla olivat Delta, Hauhon Sisu, Hämeenlinnan Suunnistajat, Malungs OK, IFK Mora, jälleen
Tampereen Pyrinnön nelosjoukkue ja kymmenentenä Nydalens SK:n kakkonen 3 minuuttia
johtavasta.
Väliaikatuloksia 1. vaihdosta
Toinenkin osuus oli 13 km. Haldenin toisena lähtenyt Kjetil Björlo oli sillä 1,5 minuuttia nopeampi
kuin osuuden toinen, Nydalenin Sigve Vågnes. Kun muut huippujoukkueet vielä olivat lähteneet
huonommista asemista, Björlo vaihtoi 4.30 ennen Malungia, josta lähes 1,5 minuutin päässä
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                          133

vaihtoi kolmantena OK77. Siitä alkoi 11 joukkueen ryhmä, johon kuuluivat Wing OK Norjasta,
Friskus-Varberg, IFK Hedemora, Bäkkelaget II, Södertälje, Nydalen, Hämeenlinna, Delta ja
kahdentenatoista Bäkkelaget I (+6.37). Kaikilla suosikeilla ei viesti lähtenyt parhaalla tavalla
liikkeelle, Paimio oli 27., Lidingö 28. (+11.41) ja Farum 55. (+15.41).
Väliaikatuloksia 2. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta
Kärki meni kolmannen 14,2 km osuuden aluksi hämärässä, lopun jo nousevan auringon valossa.
Haldenilla oli usein Jukolassa huippujuoksuja tehnyt Öystein Kristiansen. Nyt hän ei osuuttaan
voittanut, mutta teki kuitenkin yhden kärkiajoista. Kun häntä nopeammat olivat lähteneet
osuudelle sijoissa hiukan etäämpää, Kristiansenin johto toisena vaihtaneeseen Hedemoran britti
Stephen Palmeriin oli jo 5.53. Kolmanneksi nousi 4 sekuntia Hedemoran jälkeen Turun
Metsänkävijät, jonka viestiä vei osuuden selvästi nopeimmalla ajalla Harri Romppanen.
Bäkkelaget vaihtoi Romppasta askeleen jäljessä ja Nydalen pari enemmän. Kuudentena vaihtoi
OK77 jo 8.21 johtavasta ja puoli minuuttia sen jälkeen Friskus. Seuraavan ryhmän muodostivat
lähes minuutin lisää jääneinä Vehkalahden Veikot, Delta ja kymmenentenä IF Femman (+9.57).
Jono alkoi yhdentenätoista vaihtaneesta Tisarenista (+11.33). Malung putosi 13:nneksi eikä saanut
enää juonesta kiinni, vaan tasapaksun suorituksen päätteeksi vaipui hiljalleen maalin 18:nnelle
sijalle.
Väliaikatuloksia 3. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta
Neljäs osuus oli jälleen lyhyehkö, 8,4 km. Haldeninin tanskalaisella Jukolan 1997-98 voittaneella
Chris Terkelsenillä ei ollut paras päivänsä. Hän hävisi yli 4 min. osuuden nopeimmalle Lidingön
Asgeir Mjösundille, mutta pystyi kuitenkin pitämään Haldenin keulassa. Nydalen vaihtoi toisena
4.21 jäljessä ja TuMe parikymmentä sekuntia myöhemmin. Hedemora tuli yksin kuutisen
minuuttia Haldenista. Deltan, Leksandin ja Erik Axelssonin osuuden toiseksi parhaalla ajalla
nostama Södertälje tulivat ryhmänä 8,5 minuuttia kärjestä jääneinä ja niitä seurasi kahdeksantena
Hämeenlinna puolen minuutin päässä. Noin 11 minuuttia johtavasta tuli seuraava ryhmä; Femman,
Malung, Bäkkelaget ja Vehkalahti.
Väliaikatuloksia 4. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta
Viides osuus oli saman pituinen. Haldenin viestiä vei Jukolan 1997-98 voittajajoukkueissa
edukseen esiintynyt Bernt Björnsgaard. Tuloksena oli nytkin osuusvoitto puolisen minuuttia
Göteborgin Thomas Aspia nopeampana, jolle TuMen Janis Ozolins hävisi 2 ja Nydalenin Odin
Tellesbö 3 sekuntia. Niinpä Haldenin johto Nydaleniin kasvoi vain tuon 35 sekuntia ja oli nyt 4.56.
Kolmantena vaihtoi TuMe 10,5 minuuttia kärjestä. Bäkkelaget oli neljäs 1,5 minuuttia
myöhemmin ja Södertälje siitä puoli minuuttia. Göteborg, Delta ja Hämeenlinna vaihtoivat
lähekkäin 14 minuuttia johtavasta ja kymmenentenä oli Leksand 14.36 Haldenista. Aika johtavaan
ja raot joukkueiden välillä kasvoivat siis kaiken aikaa.
Väliaikatuloksia 5. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 5. osuudelta
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                134

Haldenilla oli kuudennella 11,8 km:n osuudella edellisenä syksynä
Haldenin ’suunnistusakatemiaan’ päässyt Karkki-Rastin ja Deltan kasvatti Jarkko Huovila.
Edistyminen suunnistajana olikin ollut huomattavaa. Osuuden viidenneksi paras aika vei Haldenin
yli 8 minuutin johtoon Nydalenista. Kolmantena vaihtoi Bäkkelaget jo 13.46 Haldenista. SK
Pohjantähden Pasi Ikonen antoi varoituksen tulevasta maailman mestaruudestaan olemalla
osuuden paras 56 sekuntia ennen Lidingön Fredrik Löwegreniä ja nostamalla seuransa neljänneksi
14.31 johtavasta. Kun osuuden henkilökohtaisesti kolmas jäi Ikoselle jo yli 2,5 minuuttia ja muut
huippunimetkin vielä paljon enemmän, raot kärkipäässä kasvoivat entisestään. Ainoan ryhmän
muodostivat sijoilla 5-9 vaihtaneet Södertälje, Delta, Leksand, Lidingö ja TuMe, jotka olivat
runsaan 15 minuuttia Haldenista. Göteborg vaihtoi kymmenentenä 17 min. johtavasta.
Väliaikatuloksia 6. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 6. osuudelta
Arveltiin, että vain täydellinen epäonnistuminen saattoi viedä Haldenilta voiton, kun Tore Sandvik
lähti 15,9 km:n ankkuriosuudelleen. Alussa hänelle tuli parin minuutin missi, mutta sen jälkeen
hän suunnisti varman päälle ja päätyi osuusajoissa sijalle 24 6 minuuttia osuuden nopeinta Farumin
Carsten Jörgenseniä hitaampana. Kun Nydalenin Carl Henrik Björsethkään ei yltänyt aivan
huippusuoritukseen ja sai Sandvikia kiinni vain 1.45, oli joukkueiden ero maalissa 6,5 min.
Norjalaisten kolmoisvoiton varmisti Bäkkelagetin Björnar Valstad jättäen lopussa hänet jo lähes
kiinni saaneen ja sitten hapoille joutuneen Deltan Jani Lakasen selvästi taakseen neljänneksi.
Viidentenä ylitti maaliviivan SK Pohjantähti yli 12 minuuttia Haldenin jälkeen. Kuudes oli IFK
Lidingö, seitsemäs Södertälje Orientering, kahdeksas IFK Hedemora, yhdeksäs Farum- Tisvilde ja
kymmenes Leksands OK, joka tuli maaliin 16,5 minuuttia voittajasta. Kolmanneksi paras
suomalaisjoukkue oli Turun Metsänkävijät yhdentenätoista.
Lopputulokset joukkuejäsenillä
Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin
Henkilökohtaisia tuloksia 7. osuudelta
Vaikka maastoa pidettiin helpohkona, erot olivat selvät ja esim. 20. joukkue (Paimion Rasti) jäi
voittajasta 27 minuuttia. Useimmat joukkueet tulivat yksitellen minuutin välein eikä kiritaisteluja
nähty kärjessä kuin Hedemoran ja Farumin välillä. Vaikka matka oli sama kuin vuotta aiemmin
Eurajoella eikä maaston kulkukelpoisuus ollut heikompaa, voittajalta kului aikaa 41 minuuttia
kauemmin kuin edellisvuonna. Korkeuserot tekivät tehtäväänsä.
Haldenin ylivoima oli poikkeuksellista. Avausosuudella toisena 12 sekuntia kärjestä ja sen jälkeen
koko ajan johdossa – huippumiesten varmuutta ja tasaisuutta.
Parhaat tulokset:
     1. 1. Halden SK 1 NOR 8.21.11 (Björn Eriksen 2-1.18.32, Kjetil Björlo 1-2.35.09, Öystein Kristiansen
        1-3.53.50, Chris Terkelsen 1-4.48.14, Bernt Björnsgaard 1-5.35.47, Jarkko Huovila 1-6.44.47, Tore
        Sandvik)

     2. 2. Nydalens SK 1 NOR 8.27.40 (Daniel Giger 32-1.23.05, Sigve Vågnäs 9-2.41.14, Aslak Blågestad
        5-3.59.52, Pål Skogedal 2-4.52.34, Odin Tellesbö 2-5.40.42, Christoph Plattner 2-6.53.00, Carl
        Henrik Björseth)
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                              135

     3. 3. Bäkkelagets SK 1 NOR 8.31.26 (Alain Berger 3-1.19.59, Jonn Are Myhren 12-2.41.46, Johan
        Ivarsson 4-3.59.47, Jörn Sundby 11-4.59.25, Jörgen Rostrup 5-5.47.53, Holger Hott Johansen
        3-6.58.33, Björnar Valstad)

     4. 4. Delta 1 8.32.34 (Petri Forsman 4-1.20.57, Esa Orava 11-2.41.42, Samuli Launiainen 9-4.03.42,
        Visa Eronen 5-4.56.41, Jonne Lakanen 8-5.49.49, Miika Hernelahti 6-6.59.56, Jani Lakanen),

     5. 5. SK Pohjantähti 1 8.33.28 (Jukka Kokkoniemi 59-1.24.52, Panu Hyvönen 26-2.46.41, Marko Vapa
        25-4.09.49, Teuvo Heimonen 15-5.01.24, Keijo Parkkinen 14-5.53.38, Pasi Ikonen 4-6.59.19, Timo
        Karppinen)
6. IFK Lidingö 1 SWE 8.34.16, 7. Södertälje Orientering 1 SWE 8.35.15, 8. IFK Hedemora 1 SWE 8.36.30,
9. Farum-Tisvilde OK 1 DEN 8.36.32, 10. Leksands OK 1 SWE 8.37.42, 11. Turun Metsänkävijät 1 8.38.37,
12. Hämeenlinnan Suunnistajat 1 8.39.08, 13. IFK Göteborg 1 SWE 8.39.26, 14. MS Parma 1 8.45.39, 15.
Ikaalisten Nouseva Voima 1 8.45.56.
Jukolan viestin sanomassa jussit siis tervehtivät heidän kanssaan kilpailleita venloja:
Läpi Pohjois-Karjalan huikeiden hongikkojen olemme me 52. Jukolan viestin suunnistajat
kuljettaneet sanomaamme läpi valoisan kesäyön. Tänäpänä kihisee ja irvistelee ilmassa ilon ja
riemun henget, sillä Venlat ovat olleet mukanamme yhteisessä juhlahetkessämme jo 50 vuoden
ajan.
Tervehdyksemme teille kaikille Venlojen viestin naissuunnistajille kuuluu Aleksis Kiven Juhanin
suuhun jo ennen muuttoa Impivaaraan asettamin sanoin:
’Venla tuolla astelee pitkin polkua, ja onpa hänen käymisensä nopsa’.
Liperin Pärnävaarassa 18. kesäkuuta 2000
Jukolan viestin suunnistajat
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                 136



Nikkari-Jukola 2001
Nikkari-nimi perustui Jurvan pitkään historiaan puuseppien pitäjänä. Edelleen kunnassa toimii
useita verstaita ja tehtaita, joissa erityisesti valmistetaan tyylihuonekaluja. Viestin sanoma
osoitettiinkin tämän taidon osaajille ja heidän järjestöilleen.
Kilpailukeskus oli Jurvan Tainuskylässä, toistakymmentä kilometriä kirkolta pohjoiseen entisen
kansakoulun ja Pässilän ulkoilumajan pihapiirissä ja lähialueilla. Järjestäjinä olivat Suunta-Jurva ja
Rasti-Jussit Seinäjoelta, jotka onnistuivat Jukola-tasoisesti.
Luonnonvoimat olivat tehdä järjestäjille tepposensa. Jos sade olisi jatkunut parikin tuntia
kauemmin, kaikki autot olisi pitänyt viedä pysäköintiin parinkymmenen kilometrin päähän, koska
pellot olisivat olleet liian pehmeitä. Siitä olisi syntynyt melkoinen bussiralli. Nyt selvittiin
pahimpien kohtien sorastuksella ja muutaman auton hinauksella. Kisaviikolla pian, kun 200
sotilastelttaa oli saatu pystyyn, tuli trombi, joka kaatoi ne kaikki ja rikkoi suikaleiksi muutaman.
Ahkerat talkoolaiset pystyttivät ne uudelleen eikä muita vahinkoja sentään aiheutunut.
Kisalauantai valkeni onneksi aurinkoisena ja alkukesän ensimmäisiä lämpimiä riitti niin päiväksi
kuin Jukolan yöksikin.
Pieniä ongelmia aiheutti sen sijaan ratamestareille pari maanomistajaa, jotka ratojen suunnittelun
jo alettua aivan muista syistä kuin suunnistusvastaisuudesta kielsivät alueittensa käytön. Kun
Pohjanmaalla Isojaon jäljiltä palstat ovat vain muutaman kymmenen metrin levyisiä, mutta jopa
kilometrejä pitkiä, yksikin tällaisen läpimenokielto aiheuttaa ongelmia. Ei auttanut kunnanjohtajan
eikä kirkonmiestenkään käännytys. Niinpä yksi maaston parhaista osista jäi käyttämättä ja ratoihin
tuli outoja, niitä heikentäviä mutkia. Kilpailijat joutuivat märille soille enemmän kuin alun perin
oli tarkoitus. Ja ne suot olivat todella vetisiä. Joillakin venloilla oli jopa vaikeuksia päästä tulvivien
ojien yli. Vaan tällaiset haasteet kuuluvat suunnistukseen, sillä luonnossa ollaan luonnon ehdoilla.
Maasto oli pohjalaiseksi kuitenkin monelle myönteinen yllätys.
Yli kolme vuotta kisan jälkeen Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen metsäammattilaiset kävivät
ratamestarin kanssa tutkimassa, mitä maastolle kuuluu, kun 12.000 tossuparia oli siellä Jukolaansa
kirmannut. Ratamestaria todella tarvittiin osoittamaan, mistä reitit olivat kulkeneet, sillä niin hyvin
jäljet olivat kadonneet. Eikä monia rastipaikkoja löytynytkään jälkien perusteella. Tuhannet
tossuparit hiersivät siemenpuita kasvaneen lähtöalueen kanervikon mustalle mullokselle, josta
siemenet saivat hyvän pohjan kasvulleen nyt parikymmensenttisiksi taimiksi. Kauempana
petäjäinen kanervikko kasvaa mustikan- ja puolukanvarsia kuin ennen vanhaan. Juoksu-urien
varrella on kasvanut sieniä erityisen runsaasti. Sateiden silloin pehmittämillä suoalueilla
kulku-uria on näkyvissä. Marjastajat, sienestäjät ja metsäammattilaiset käyttävät niitä tyytyväisinä
kulkua helpottavina reitteinä. Kukaan 250 maanomistajasta ei ollut valittanut minkäänlaisista
vaurioista metsässään. Metsästysseuran puheenjohtaja, itsekin eräs maanomistajista, vakuutti, ettei
tapahtuma ollut mitenkään vaikuttanut riistan eloon.
Jukolaan osallistui 1189 joukkuetta, mikä oli runsaat 30 vähemmän kuin Siuntiossa ja Eurajoella,
mutta Venloja oli ennätyslukemat, 709 joukkuetta. Kilpailun suojelijana oli Nokian pääjohtaja
Jorma Ollila, joka on juniorina Vaasan Suunnistajia edustaen etsinyt rasteja kilpailuissakin ja
iltarasteilla vielä opiskeluaikanakin.
Tavaksi oli tullut, että hyvän, mutta kapean oman pohjan omaavat seurat värväävät joukkoonsa
ulkomaisia vahvistuksia. Suunnistajat tulevat ennen kaikkea maista, joissa seuratoiminta ei ole niin
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                           137

laajaa, että niiden seurat saisivat omia vahvoja joukkueitaan viesteihin, joissa on useita osuuksia.
Suomessa yleisemmin ensimmäiset ulkomaalaiset huippujoukkueissa olivat virolaisia, mutta
sittemmin "muoti" on laajentunut niin, että tullakseen huippujoukkueiksi seurat ovat hankkineet
vahvistuksia mm. Venäjältä, Tsekkoslovakiasta (Tsekistä), Sveitsistä, Unkarista, Ranskasta,
Italiasta ja joitakin muista Pohjoismaistakin. Myös muissa Pohjoismaissa on toimittu samalla
tavoin, mutta niissä ovat olleet kohteina myös mm. Iso-Britannia, Baltian maat, Saksa ja muut
Pohjoismaat, joitten välinen kilpailijavaihto on ollut vilkasta jo vuosikymmeniä. Tietysti osa on
tapauksia, joissa ulkomaiset kilpailijat itse ovat hakeutuneet johonkin tällaiseen seuraan maassa
oleskelunsa vuoksi tai kehittyäkseen ja päästäkseen mukaan isoihin viesteihin. Joukkueista on siten
tullut hyvin kansainvälisiä.
Venloissa ensimmäinen vierasvoittaja oli jo sitä ennen useita suomalaisseuroja edustanut Viron
Kylli Kaljus Liedon Parman joukkueessa Sipoossa 1995 ja uudelleen v. 2000. Kahtena seuraavana
vuonna Bäkkelagetin voittojoukkueissa oli britti Yvette Hague. Venlojen voittajien vierasennätys
(2005) on vuodelta 2002, jolloin Turun Suunnistajien joukkueessa oli tsekki, sveitsiläinen ja
suomalaistunut sveitsiläinen yhden alkuperäisen suomalaisosallistujan lisäksi. Jurvassa v. 2001
tuon seuran ainoan suomalaisenkin korvasi norjalainen.
Jukolan voittajajoukkueissakin oli yksittäisiä toisen maan vahvistuksia 1960-luvulta lähtien, mutta
ensimmäisen kerran useampia kuin yksi "vierastyöläinen" nousi korkeimmalle korokkeelle v.1997
Jyväskylässä, jolloin Haldenilla omien norjalaisten lisäksi oli joukkueessa britti, ruotsalainen ja
tanskalainen. Halden on nimenomaan joukkue, johon pyritään sen tarjoamien hyvien olosuhteiden
ja kehittymismahdollisuuksien vuoksi. Turun Suunnistajillakin oli v. 2001 varsin kansainvälinen
joukkue voittoa tavoittelemassa: tsekki, australialainen, sveitsiläinen, norjalainen ja kolme
suomalaista. Osaselitys tähän olivat samana vuonna Suomessa pidetyt MM-kisat, joita varten
harjoittelijoita oli maassamme runsaasti ja he sitten vahvistivat myös useita täkäläisiä seuroja.
Kilpailun tasoa vierastyöläisten käytön sanotaan lisäävän. Asialla on kuitenkin monta ulottuvuutta.
Parhaalle seuralle Jukolan voitto tuo näkyvyyttä ja etuja, mutta on myös kysytty, miten se motivoi
valinnassa ohitetuiksi tulleita seuran omia kasvatteja tai vaikuttaa nuorisotyöhön.

24. Venlojen viesti – Liedolle uusintavoitto
Kalevan Rasti (KR) oli voittanut keväällä Strängnäsin lentolentokentältä pidetyn Tvåmilan
kahdella ja puolella minuutilla jäljessään Halden SK, IK Hakarpspojkarna (IKHP), Nydalens SK ja
Tampereen Pyrintö (TP). Isotonicin kansallisessa kisassa kärki oli Pargas IF (PIF), KR ja TP.
Nämä seurat olivat myös monen ennakkoarviot Venlojen kärkipäästä. Suurin paine oli tietysti
joensuulaisseuralla. Edellinen Venla-voittaja oli Liedon Parma, mutta kun kevään viestit eivät
olleet menneet ihan "putkeen", sen kannattajat löytyivät lähinnä vain seuran omasta piiristä.
Rastikarhujen Heli Jukkola toi ennätyssuuren Venla-joukon pois metsästä 6,9 km:n reitiltä
ensimmäiseen vaihtoon. Seitsemän sekuntia hänen jäljessään vaihtoi Liedon kakkosen Katja
Honkala ja sitten alkoi yhtenäinen jono, jossa Jämsän Retki-Veikkojen (JRV) Laura Hokka
kärjessä minuutin sisällä vaihtoi yli 20 naista. Suosikeista IKHP oli 7., KR 9., TP 15. ja Liedon
ykkösen Katja Peltola 17. Jukkolasta 38 sekuntia jäljessä. Halden oli 1.40 Jukkolasta 25.
Haldenin aloittaja Frauke Grann Smith oli ollut ensimmäisenä paikalla, kun Lounais-Hämeen
Rastin suunnistaja kaatui ja terävä oksa tunkeutui tämän reiteen. Frauke tukki reiän kädellään ja
repi paitansa kiristyssiteeksi. Hetken kuluttua paikalle tuli hiihtosuunnistuksen moninkertainen
maailmanmestari Virpi Juutilainen, joka teki huivistaan toisen siteen ja jäi auttamaan. Kolmas
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                               138

suunnistaja lähti ensiapupisteelle hakemaan apua. Kun paikalle tuli Haldenin 3.-joukkueen
suunnistaja, hän otti Frauken paikan auttajana, jotta tämä pääsi jatkamaan, sillä seurahan oli yksi
suosikeista. Vaihtoalueella monet ihmettelivät, että olipa tytölle tullut kuuma, että oli heittänyt
paitansa pois, kun hän tuli vaihtoon yläosassaan vain pelkät urheiluliivit. Aivan niin se ei siis ollut.
LHR:n suunnistaja pääsi ensiapuun ja toipui hoidossa. Grann Smith sai kiitokset järjestäjiltä ja mm.
Fair play-palkinnon teostaan Kansainväliseltä urheilutoimittajaliitolta.
Väliaikatuloksia 1. vaihdosta
Runsaan 6 km:n kakkososuudelta KR:n unkarilaisvahvistus, maailman mestari, osuuden nopein
Katalin Olah oli ollut vaihdossa lähes kaksi minuuttia ennen kuin IFK Lidingön Elin Dahlstedt
saapui toisena ja pian hänen jälkeensä Liedon ykkösen Outi Sareila, joka oli osuuden toinen,
vaikka hävisi Olahille 1.41. Liedosta 50 sekunnin kuluttua vaihtoi IKHP sekä sitten TP 3.20 ja
Halden kuudentena 3.35 kärjestä. Niiden jälkeen tulivat OK77, JRV, KR II ja Södertälje
kymmenentenä.
Väliaikatuloksia 2. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta
Kolmas osuus oli vähän yli 7 km ja Liedon Anniina Paronen piti niin kovaa vauhtia, että hän ohitti
v. 1999 maailmanmestarin, minuutin verran virheitä tehneen KR:n Kirsi Boströmin ja tuli vaihtoon
34 sekuntia tätä ennen. TP:n Annika Viilo oli yksityisajassa hiukan Boströmiä nopeampi, mutta ero
johtavaan Lietoon oli 3.34. Halden oli Pyrinnöstä 15 ja IKHP 26 sekuntia jäljessä. Sitten oli 3,5
minuutin rako ennen kuin Södertälje, OK77 ja kymmenes Lidingö (+7.55 kärkeen) vaihtoivat.
Väliaikatuloksia 3. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta
Liedon Parman ankkuri Reeta-Mari Kolkkala kertoi juoksun sujuneen ’älyttömän hyvin’ ja kun
rastitkin sattuivat runsaan 8 km:n reitillä kohdalle, tuloksena oli osuuden nopein aika. Hän saapui
maaliin ylhäisessä yksinäisyydessä 3.41 ennen KR:n Johanna Asklöfiä. Liisa Anttila toi TP:n
kolmantena maaliin 5.45 Parosesta. Neljäntenä tuli IKHP yli 1,5 minuuttia Pyrinnöstä.
Moninkertainen maailman mestari Simone Luder nosti pelkin ulkomaalaisin kilpailleen Turun
Suunnistajat viidenneksi ja sitten seurasivat Halden, OK77, Södertälje ja kymmenentenä Lidingö
15.25 Liedolle jääneenä. Pitkä osuus teki myös pitkät välit joukkueiden välille.
Lieto pystyi siis puhtaasti kotimaisin voimin vastaamaan ulkomaalaisvahvisteisten haasteeseen ja
siitä tuli Venlojen historian kolmas voiton uusija Stora Tunan (1984-85) ja Bäkkelagetin (1996-97)
tavoin.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                               139




  Venlat voittajajoukkue Liedon Parma: Katja Peltola (oik.), Outi Sareila, Anniina Paronen ja Reeta-Mari
                          Kolkkala . Kuva Aki Saranen kirjasta Rastivuosi 2001.
Lopputulokset joukkuejäsenillä
Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin
Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta
Parhaat tulokset:
     1. 1. Liedon Parma 1 3.08.27 (Katja Peltola 17-47.57, Outi Sareila 3-1.28.15, Anniina Paronen
        1-2.15.46, Reeta-Mari Kolkkala)

     2. 2. Kalevan Rasti 1 3.12.08 (Monica Boström 9-47.46, Katalin Olah 1-1.26.22, Kirsi Boström
        2-2.16.20, Johanna Asklöf)

     3. 3. Tampereen Pyrintö 1 3.14.12 (Maria Rantala 15-47.51, Heidi Haapasalo 5-1.29.42, Annika Viilo
        3-2.19.30, Liisa Anttila)

     4. 4. IK Hakarpspojkarna 1 SWE 3.15.53 (Hanna Palm 7-47.40, Anna Envall 4-1.29.05, Karin Hellman
        5-2.19.56, Anette Granstedt),

     5. 5. Turun Suunnistajat 1 3.17.31 (Bohdana Terova 114-55.39, Ingunn Fristad 21-1.37.28, Vroni
        König-Salmi 9-2.24.25, Simone Luder)
6. Halden SK 1 NOR 3.19.34, 7. OK77 1 3.22.27, 8. Södertälje Orientering 1 SWE 3.22.34, 9. Ulricehamns
OK 1 SWE 3.23.31, 10. IFK Lidingö 1 SWE 3.23.52, 11. Pargas IF 1 3.24.22, 12. Bäkkelagets SK 1 NOR
3.25.39, 13. Kalevan Rasti 2 3.26.40, 14. IF Thor 1 SWE 3.29.17, 15. Sundsvalls OK 1 SWE 3.29.22.


53. Jukola – "vierasvahvistusten" juhlaa
Osin johdannossa mainitusta syystä Jurvan Jukolan noususumma oli samaa luokkaa parin vuoden
takaisen Eurajoen kanssa, joka oli kaikkien aikojen alhaisin. Vain pisimmät osuudet pääsivät
kokeilemaan Pässilänvuoren (!) 40 metrisiä korkeuseroja.
Keväisessä Tiomilassa norjalaisten v. 1997 alkanut voittoputki jatkui, vieläpä kaksoisvoitolla.
Bäkkelagets SK löi lopussa Haldenin. Länsiuusimaalainen Delta oli kolmas ja sitä seurasivat OK
Orion ja Turun Suunnistajat (TuS). IF Femman voitti 4-osuuksisen kotimaisen Isotonicin SK
Pohjantähti kannassaan. Olisiko niistä norjalaisten haastajiksi?
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                         140

Viestin avauksen 12 km:n osuudelta saapuivat iltahämärissä ensimmäisinä tasajalkaa ruotsalaiset
Storviks IF ja Järfalla OK ja askeleen jäljessä Strängnäs-Malmby. Paras suomalainen oli neljäntenä
10 sekuntia kärjestä vaihtanut Valkeakosken Hakan Timo Saarinen. Hänen kanssaan ryhmänä
saapuivat mm. Paimion Rasti (PR), Delta, Kangasalan Kisa ja KooVee. Suosikeista Halden SK oli
10. (+0.30) ja TuS 31. kärjestä 2.13.
Väliaikatuloksia 1. vaihdosta
Toisella saman pituisella osuudella kesäyön hämärässä kärkeen siirtyi Haldenin ruotsalainen, usein
menestyksellä aloittanut Joacim Carlsson. Hän oli vaihdossa edellä puolitoista minuuttia
Tampereen Pyrinnön Jarmo Puttosta ja runsaat kaksi minuuttia kolmatta, Paimion Janne Virtasta.
Virtasesta alkoikin tiivis letka, jossa olivat mm. IFK Lidingö, Pargas IF (PIF), OK77, TuS,
norjalainen Ås IL ja Turun Metsänkävijät (TuMe, +2.28). Osuuden nopein oli OK77:n Vesa
Kankaanpää.
Väliaikatuloksia 2. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta
Yön pimeimpinä hetkinä lähti seuraavan osuuden keula 13 km:n taipaleelleen. Siltä tuli
ensimmäisenä osuuden nopein Malungs OK:n Anders Åkerman heti perässään Halden ja siitä pari-,
kolmekymmentä sekuntia TuS, PIF, TP ja OK77. Tusinan miehen letka alkoi 4 minuuttia kärjestä
sijalta 8. Siinä olivat mm. PR ja Kalevan Rasti (KR). Tiomila-voittaja Bäkkelaget jäi tällä
osuudella ratkaisevasti (+7.30) voittoa ajatellen.
Väliaikatuloksia 3. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta
Neljäs osuus oli vain runsaan 40 minuutin 7 km. Sillä TuS:n Ville Repo ja Haldenin 3-kertainen
Jukolan voittaja-ankkuri, mutta lasketteluloukkaantumisesta kärsinyt Petter Thoresen kulkivat
näkötuntumalla, kunnes Thoresen teki pikkuvirheen ja Repo ehätti johdossa vaihtoon 36 sekuntia
edellä. PIF nousi kolmanneksi yli 2 minuuttia jääneenä. Neljäntenä vaihtoi osuuden nopein, KR:n
ranskalainen Thierry Gueorgiou, jota Joensuussa vaikean nimensä vuoksi kutsutaan Tero
Kettuseksi. Viidentenä oli noususuuntainen TuMe ja sitten PR, TP, Lidingö, Malung ja OK77
kymmenentenä 6.07 kärjestä.
Väliaikatuloksia 4. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta
Viides osuus oli saman pituinen. Sillä Halden ja TuS vaihtelivat kärjessä ja vaihdossa Haldenin
Kjetil Björlon vuoro oli olla ensimmäisenä. Ero TuS:iin oli 43 sekuntia. KR kiristi kolmanneksi
sekunti TuS:sta. PIF oli neljäs, TuMe viides ja Malung kuudes 2.28 Haldenista. Sitten tulivat
Lidingö, TP, Femman ja PR, joka kymmenentenä oli 5.06 jäljessä Haldenia. Nopeimmin osuuden
rastit löysi Bäkkelagetin Holger Hott Johansen, joka nosti seuran toiveita paluusta kymmenen
joukkoon.
Väliaikatuloksia 5. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 5. osuudelta
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                   141

Kuudennella 10 km:n osuudella TuS:n norjalainen maailman mestari Jörgen Rostrup vei taas
joukkueensa kärkeen. Halden jäi yli minuutin päähän. Turkulainen, mutta Kalevan Rastia edustava
Tommi Tölkkö tuli vaihtoon kolmantena lähes 2,5 minuuttia jääneenä. Sitten tulivat hänestä
puolentoista minuutin päässä Malung ja TuMe, runsas minuutti niistä Lidingö, ja sitten PIF lähes 6
minuuttia keulasta. Kahdeksas oli Femman, yhdeksäs TP ja kymmenes nousua tekevä Bäkkelaget
8 minuuttia kärjestä. Rostrup oli osuudellaan ylivoimainen, sillä hän oli 1.56 nopeampi kuin
osuuden toinen, Haldenin Tore Sandvik.
Väliaikatuloksia 6. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 6. osuudelta
Ankkuriosuuden liki 16 km:n reitille lähtivät siis reilun minuutin välein kaksi kertaa Jukolan
ankkurina aiemmin TuS:n voittoon tuonut Janne Salmi ja Haldenin suomalainen Jarkko Huovila.
Ensin Huovila tavoitti Salmen, sitten myös KR:n Martomaa ja vielä peräti 4 minuutin takamatkalta
lähtenyt TuMen Toni Louhisola. Huovila ja Louhisolakin olivat joillakin välirasteilla
ensimmäisinä, mutta sillä tärkeimmällä eli viimeisellä jälleen Salmi. Kovasti yritti Louhisola saada
karkulaista kiinni vielä maalisuorallakin.
Jännitysnäytelmä oli hieno, mutta Salmi piti pintansa ja oli maalissa kaikkensa antaneena 8
sekuntia ennen. Huovila seuraili tilanteen kehitystä hiukan kauempaa. Martomaa oli pudonnut
trion vauhdista jo aiemmin, mutta toi kuitenkin joensuulaisseuran neljänneksi lähes 2,5 minuuttia
Salmesta. Femman nousi viidenneksi ja SK Pohjantähti kuudenneksi. Pargas IF oli seitsemäs,
Bäkkelaget 8., PR 9. ja TP kymmenes. Kymmenen joukossa oli siis 2 norjalaisjoukkuetta, mutta
peräti 8 suomalaista eikä yhtään ruotsalaista. Sellaista ei nähdä joka päivä! Ja turkulaisille
joukkueille kaksoisvoitto, vaikka oikeita Turun seutuisia ei tainnut olla yhdenkään joukkueen
vertaa. Voittajajoukkue oli kokoelma viiden maan suunnistajia. Kun muillakin kärkijoukkueilla oli
ulkomaalaisvahvistuksia, SK Pohjantähti oli paras (6.) pelkin kotimaisin voimin kamppaillut. Sen
Pasi Ikonen oli ankkuriosuuden paras lähes minuutin Toni Louhisolaa vikkelämpänä.




Voittajajoukkue Turun Suunnistajat: Jaromir Svihovsky (oik.), Jani Laine, Troy de Haas, Ville Repo, Matthias
            Niggli, Jörgen Rostrup ja Janne Salmi . Kuva Aki Saranen kirjasta Rastivuosi 2001.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                 142

Lopputulokset joukkuejäsenillä
Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin
Henkilökohtaisia tuloksia 7. osuudelta
Parhaat tulokset:
     1. 1. Turun Suunnistajat 1 7.28.12 (Jaromir Shivotsky 31-1.12.57, Jani Laine 7-2.26.11, Troy de Haas
        3-3.48.01, Ville Repo 1-4.30.59, Matthias Niggli 2-5.12.58, Jörgen Rostrup 1-6.02.18, Janne Salmi)

     2. 2. Turun Metsänkävijät 1 7.28.20 (Harri Poutiainen 71-1.14.09, Petri Rintala 9-2.26.12, Harri
        Romppanen 11-3.52.26, Mikko Knuuti 5-4.34.22, Sami Hämälistö 5-5.14.36, Janis Ozolins
        4-6.06.19, Toni Louhisola)

     3. 3. Halden SK 1 NOR 7.28.34 (Björn Eriksen 10-1.11.14, Joacim Carlsson 1-2.23.44, Öystein
        Kristiansen 2-3.47.43, Petter Thoresen 2-4.31.35, Kjetil Björlo 1-5.12.15, Tore Sandvik 2-6.03.30,
        Jarkko Huovila)

     4. 4. Kalevan Rasti 1 7.30.37 (Petri Vainio 132-1.17.24, Antti Tolonen 41-2.31.28, Jari Heikkinen
        22-3.54.43, Thierry Gueorgiou 4-4.34.10, Mikael Boström 3-5.12.59, Tommi Tölkkö 3-6.04.44,
        Simo Martomaa),

     5. 5. IF Femman 1 7.31.20 (Tomas Wikblom 180-1.19.32, Thomas Hjerpe 45-2.31.52, Petri Saari
        19-3.53.14, Kim Fagerudd 14-4.37.18, Michael Jedlicka 9-5.16.59, Ilkka Leppävuori 8-6.09.16,
        Mats Haldin)
6. SK Pohjantähti 1 7.31.27, 7. Pargas IF 1 7.33.50, 8. Bäkkelagets SK 1 NOR 7.33.56, 9. Paimion Rasti 1
7.33.59, 10. Tampereen Pyrintö 1 7.34.04, 11. Malungs OK Skogsmårdarna 1 SWE 7.35.08, 12. IFK Lidingö
SOK 1 SWE 7.36.29, 13. Delta 1 7.39.20, 14. Leksands OK 1 SWE 7.40.24, 15. OK Orion 1 SWE 7.44.30.
Vuoden viestisanoma:
Me Jukolan suunnistajat olemme jo 53. kerran juosseet viestiämme halki kesäisen suomalaisen
metsän, nyt Pohjanmaan yössä Jurvan pitäjässä.
Nikkari-Jukolan vauhdikkaan kilvan keskellä olemme muistaneet Aleksis Kiven kuvanneen
seitsemää veljestä töissään ahkeriksi ja taidoiltaan käteviksi. Niinpä tahdomme juuri täältä
tervehtiä perinteistä sumalaista kädentaitoa harjoittavaa teollisuutta ja sen tekijöitä
kansalliskirjailijamme sattuvin sanoin:

’Hiki-päin, mutta hauskalla mielellä aina he puuhailivat,
ja vakaasti kohosi huone ja ympäri tuoksusi pihkan raikas haju’.
Jurvan Jukolassa 17. kesäkuuta 2001
Jukolan viestin suunnistajat
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            143




Asikkala-Jukola 2002
54. Jukolan ja 25. Venlojen viesti kilpailtiin Asikkalassa Vesivehmaan lentokentän
pohjoispuolisessa maastossa. Lentokenttä tarjosi erinomaisen alueen kilpailutoimintoihin,
majoitukseen ja pysäköintiin. Maastokin oli lentokentän viereiseksi poikkeava - vaihteleva ja
vaativa. Radat olivat siksi keskimääräistä selvästi lyhyempiä. Edellisen syksyn myrsky aiheutti
ratamestareille melkoisesti päänvaivaa, niin paljon puita kaatui. Kun sää suosi kisapäivinä,
olosuhteet olivat kuitenkin otolliset hienoille kilpailuille. Ja sellaiset todella nähtiin.
Viestien järjestäjinä olivat aiemminkin monesti Jukolan vastuuta kantaneet Asikkalan Raikas ja
Lahden Suunnistajat -37 onnistuivat erinomaisesti.
Kummassakin viestissä saavutettiin osanottajaennätykset. Ne olivat 764 Venla- ja 1264
Jukola-joukkuetta.
Kilpailun suojelijana toimi Partekin konsernijohtaja Christoffer Taxell (yritysjärjestelyiden
seurauksena ei enää tehtävässä kilpailupäivänä). Viestisanoma osoitettiin 125-vuotisjuhliaan
viettäneelle Suomen Punaiselle Ristille.
Mainittu syysmyrsky kaatoi eräässä metsäsaarekkeessa niin paljon puita, että sille aiottu videorasti,
jolla siis jokainen yli 10.000 kilpailijasta tuli käymään, piti siirtää. Maanomistajan luvalla se
siirrettiin viereisen suuren taimikon reunassa sijaitsevalle isolle kivelle. Taimikossa oli kaikkiaan
tuhansia 30-50 cm:n männyn taimia. Kilpailijat tulivat eri suunnista ja lähtivät rastilta taimikkoa
pitkin. Mahdollisen taimikon vahingoittumisen ja siitä seuraavan korvauksen määrittelemiseksi
suoritettiin kilpailun jälkeen taimikon katselmus. Kulku-urilla ei todettu yhtään vahingoittunutta
tainta. Rastin vieressä, jossa samanaikaisesti oli ollut enimmillään kymmeniä suunnistajia, löytyi 2
tuhoutunutta, 2 vahingoittunutta ja muutama vinoon astuttu taimi.
Miksi vahingot olivat näin pienet? Suunnistajat eivät tahallaan astu taimien päälle. Kulku-urat
muodostuvat taimirivien väleihin. Ja niillä edetään. Maanomistaja ei vaatinut mitään korvauksia.
Taimikon tila on tarkastettu myös kolme vuotta tapahtuman jälkeen eikä uusia Jukolan aiheuttamia
vahinkoja ollut ilmennyt.


Venlojen viesti – hieno loppukiritaistelu
Norjalaisen Halden SK:n varsin kansainvälinen joukkue (2 suomalaista, yksi sveitsiläinen, britti ja
norjalainen) oli ollut paras Tiomilassa. Kotimaisissa kevätviesteissä Turun Suunnistajat ja Kalevan
Rasti olivat olleet nopeimmat. Myös edellisvuoden Venla-voittaja Liedon Parmalla sekä
norjalaisilla Nydalenilla ja Bäkkelagetilla arveltiin olevan mahdollisuuksia kärkeen.
Venlojen reitti oli keskimääräistä pari kilometriä lyhyempi (25,2 km), mutta ratamestari arvioi
aikaa siihen menevän 3 tunnin keskimäärän verran, joten aivan helposta tehtävästä ei tulisi
olemaan kyse.
Ensimmäinen osuus oli ’vain’ 5,6 km. Siltä tuli ensimmäisenä Uddevalla OK:n Malin Sand ja
hänen jälkeensä harvassa jonossa Rastikarhut (Anu Kopra), IFK Mora Ruotsista, Tampereen
Pyrintö (TP), IFK Hedemora, Kalevan Rasti (KR) jne. Muut suosikit olivat enimmäkseen sijoilla
14-22 runsaat kaksi minuuttia johtavasta. Vain Liedon Parma oli jäänyt runsaan minuutin
enemmän.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                             144

Väliaikatuloksia 1. vaihdosta
Toiselta saman pituiselta osuudelta tulivat ensimmäisinä kaksi Turun Suunnistajien joukkuetta.
Ykkösen Vroni König-Salmi edellä ja kakkosen Johanna Seppinen parikymmentä sekuntia perässä.
He olivat myös osuuden nopeimmat. Seppisestä muutaman kymmenen metrin päässä saapui KR.
Norjalaiset Larvik OK, Bäkkelaget ja Halden olivat seuraavina vähän yli kaksi minuuttia sekä TP
seitsemäntenä vajaa kolme minuuttia kärjestä. Liedon Parma nousi kymmenenneksi, mutta
Nydalen putosi kärjestä yli seitsemän minuutin päähän (36.).
Väliaikatuloksia 2. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta
Kolmas osuus oli 6,2 km. Vaikka siinä oli pituutta vain vähän enemmän kuin kahdella
ensimmäisellä, nousua oli melkein tuplasti. Turun ykkösen Terhi Holster tuli vaihtoon ylhäisessä
yksinäisyydessään, sillä kesti lähes kaksi minuuttia ennen kuin Bäkkelaget vaihtoi. Heti sen
perässä tulivat Turun kakkonen, Halden ja viidentenä OK Orion. Niistä parin minuutin kuluttua
tulivat parin-, kolmenkymmenen sekunnin välein KR, TP, OK Linne sekä rinnatusten Lieto ja
Rastikarhut kymmenentenä. OK Ronnebyn puolalainen Anna Gornicka oli osuuden vikkelin.
Väliaikatuloksia 3. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta
Ankkuriosuuden pituus oli 8 km. Sille pääsi siis ensimmäisenä maailman paras naissuunnistaja,
sveitsiläinen, Turun Suunnistajia tässä Jukolassa edustava Simone Luder reilussa johdossa.
Oslolaisen Bäkkelagets SK:n ankkuri, kevään kilpailujen perusteella maailman listan toinen Hanne
Staff (Venla-voittaja 1996-97), otti Luderin kiinni ja meni jopa muutamalla metrillä ohi. Luder oli
kuitenkin loppuviitoituksella vahvempi ja puristi kolmen sekunnin erolla voittoon. Kolmanneksi
kiristi Haldenin britti Heather Monro, joka kuitenkin jäi Luderista 3,5 minuuttia. Liisa Anttila nosti
osuuden toiseksi nopeimmalla ajalla Tampereen Pyrinnön neljänneksi ja tuli pian Monron jälkeen.
Turun Suunnistajien kakkonen suunnisti loppuun saakka hyvin ja tuli maaliin viidentenä puolisen
minuuttia Haldenista. Kuudenneksi noussut Rastikarhut, Kalevan Rasti, OK Orion ja Liedon
Parma yhdeksäntenä kirivät keskenään pienin eroin sekä Sundsvalls OK oli maalissa
kymmenentenä. Ero voittajasta siihen oli 8.48 min. Hanne Staff oli osuuden nopein, Anttila ja
Luder seuraavina yli minuutin kauemmin viipyneinä.
Seitsemän vuotta kilpaillun venlojen kiertopalkinnon, taiteilija Reijo Paavilaisen tekemän
Kultaisen palmikon, vei omakseen Bäkkelagets SK. Toiseksi eniten pisteitä keräsi Liedon Parma ja
kolmanneksi Tampereen Pyrintö.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                  145




 Turun Suunnistajien Simone Luder ohittaa loppuviitoituksella Bækkelagets SK:n Hanne Staffin. Kuva Aki
                                  Saranen kirjasta Rastivuosi 2002.
Lopputulokset joukkuejäsenillä
Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin
Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta
Parhaat tulokset:
     1. 1. Turun Suunnistajat 1 3.00.50 (Bohdana Terova 17-41.23, Vroni König-Salmi 1-1.16.13, Terhi
        Holster 1-2.05.27, Simone Luder)

     2. 2. Bäkkelagets SK 1 NOR 3.00.53 (Marte Balchen 22-41.34, Lene Moe 5-1.18.25, Anne Margrethe
        Hausken 2-2.07.15, Hanne Staff)

     3. 3. Halden SK 1 NOR 3.04.23 (Kaisa Salminen14-41.19, Ragnhild Bente Andersen 6-1.18.45, Maria
        Hoffman 4-2.07.20, Heather Monro)

     4. 4. Tampereen Pyrintö 1 3.04.34 (Maria Rantala 4-39.11, Satu Vesalainen 7-1.18.59, Heidi
        Haapasalo 7-2.09.45, Liisa Anttila),

     5. 5. Turun Suunnistajat 2 3.05.05 (Johanna Hartvik 11-41.15, Johanna Seppinen 2-1.16.34, Salla
        Sukki 3-2.07.19, Ingunn Fristad)
6. Rastikarhut 1 3.08.17, 7. Kalevan Rasti 1 3.08.21, 8. OK Orion 1 SWE 3.08.28, 9. Liedon Parma 1 3.08.49,
10. Sundsvalls OK 1 SWE 3.09.38, 11. Stora Tuna IK 1 SWE 3.12.11, 12. OK Linne 1 SWE 3.12.38, 13.
Ulricehamns OK 1 SWE 3.12.42, 14. Fredriksstad SK 1 NOR 3.12.44, 15. OK77 1 3.12.54.

Jukolan viesti – kaikkien aikojen loppuvaiheet
Miestenkin viestissä ennakkotiedot kertoivat, että edessä on hiukan keskimääräistä rankempi
kilpailu, jossa ei huippuvauhdilla mässäillä. Yhteismatka oli viitisen kilometriä lyhyempi kuin
edellisenä ja kymmenkunta lyhyempi kuin kahtena sitä edeltävänä vuonna. Aikaa ratamestari
arvioi siihen kuluvan 7,5 tuntia eli viime aikojen keskimäärän verran.
Halden SK oli Tiomilassa jatkanut norjalaisten voittosarjaa ja vienyt miestenkin viestin. Turun
Metsänkävijät oli ollut toinen ennen Bäkkelagets SK:ia ja Leksands OK:a. MS Parma ja Hiisirasti
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                          146

olivat esiintyneet kotimaassa edukseen. Turun Suunnistajathan voitti edellisen Jukolan Jurvassa ja
omasi Kalevan Rastin ohella vahvan seitsikon.
Runsas tunti lähdöstä oli kulunut, kun ensimmäiset valot iltahämärässä ilmaantuivat lentokentän
pään takaisen hiekkakuopan reunaan sen merkiksi, että ensimmäisen osuuden 10,7 km alkaa olla
takana. Ensimmäiset valot olivat Kankaanpään Suunnistajien Vesa Taanilan perässään rinta rinnan
OK77 ja Turun Metsänkävijät (TuMe) ja niiden jäljessä heti Ulricehamns OK, Södertälje-Nykvarn,
OK Orion jne. Turun Suunnistajat (TuS) oli 11., Bäkkelaget 16., Delta 27., MS Parma 33., Halden
40. (+3,5 min.) ja Hiisirasti 47., mutta Kalevan Rastin (KR) aloittaja viipyi lähes 7 min. kärkeä
kauemmin tullen 137:ntenä.
Väliaikatuloksia 1. vaihdosta
Saman pituisella toisella osuudella Deltan Miika Hernelahti jatkoi hyviä Jukola-suunnistuksiaan
(osuusajassa 2.) ja tuli kärjessä. Hänen kannoillaan oli Orion ja heistä 45 sekunnin päässä Malungs
OK. Minuutin Deltasta vaihtoi neljäntenä TuS, parikymmentä sekuntia siitä jääneenä OK77, josta
oli runsas minuutti Bäkkelagetiin ja Södertäljeen, joita SK Pohjantähti Oulusta seurasi
kahdeksantena nelisenkymmentä sekuntia jääneenä. Metsänkävijät oli 15., Halden 5 minuuttia
keulasta 23. ja KR 56. erona kärkeen yli 9 minuuttia. Kärkijoukko oli siten hyvin hajallaan, jopa
yksin kulkevina. Osuuden nopein oli Århusin Flemming Jörgensen. Kotimaisista kärkijoukkueista
Rajamäen Rykmentin kilpailu päättyi toiseen osuuteen.
Väliaikatuloksia 2. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta
Kolmannella, pimeimmällä osuudella oli pituutta 12,8 km. Deltan Samuli Launiainen pystyi
pitämään piikkipaikan, vaikka TuSn Janne Salmi pääsi 10 sekunnin päähän eikä kovasti
nousseeseen Metsänkävijöihin ja Bäkkelagetiin ollut kuin saman verran lisää. Paimion Rasti nousi
viidenneksi, Södertälje oli kuudes ja seitsemäntenä vaihtoi Pohjantähti. Orion putosi (20.), samoin
Halden (23., +8 min.), mutta KR jatkoi nousuaan ja oli nyt 29. Yön pimeydessä juosseista
kärkiseuroista teki nopeimman osuusajan TuMen Sami Hämälistö.
Väliaikatuloksia 3. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta
Sitten seurasi kaksi vain runsaan 6 km:n osuutta. Niistä ensimmäiseltä vaihtoi kärjessä TuMen
Mikko Knuuti, jolla oli etumatkaa taas terävimpään kärkeen palanneeseen Malungs OK:iin ja
Bäkkelagetiin lähes 2 minuuttia. Niistä reilun puolen minuutin päässä etenivät pienin välein TuS,
Södertälje, Delta ja Paimio seitsemäntenä. Neljä minuuttia ensimmäisen jälkeen vaihtoivat IK
Hakarpspojkarna ja usein Jukolassa erinomaisesti juossut (tosin monesti seuransa
kakkosjoukkueessa) – nytkin osuuden nopein - Haldenin ykkösen Öystein Kristiansen. Kalevan
Rasti oli noussut 11:nneksi (+5.32). Pohjantähti oli 18.
Väliaikatuloksia 4. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta
Bäkkelagetin Björnar Valstad (Jukola-voittaja 1995 ja 99, toisena I-osuudella jo 1990) kiristi
keulaan viidennellä osuudella runsaan puolen minuutin erolla Södertäljeen ja Malungiin. Kalevan
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            147

Rastin Antti Harju tuli osuuden toiseksi parhaalla ajalla neljäntenä reilun kaksi minuuttia Valstadin
jälkeen ja hänestä puolentoista minuutin kuluttua Delta, Halden ja TuS. TuMe oli kahdeksas
(+5.09) ja Paimio yhdeksäs. Tampereen Pyrintö jatkoi nousua ja oli nyt 10. (sijat vaihdoissa
78-30-17-12-10). Osuuden nopein oli Orionin Yuri Omeltchenko. Tavallisesta poikkeavasti eivät
sijat muuttuneet eivätkä aikaerot kasvaneet oleellisesti lyhyillä osuuksilla. Huippujoukkueilla on
nykyään täysi määrä eli 7 hyvää suunnistajaa.
Väliaikatuloksia 5. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 5. osuudelta
Kuudes osuus oli 10,3 km. Jos kärkipään miehillä olisi ollut metsässä aikaa keskustella, mistähän
yhteinen kieli olisi löytynyt? Ensimmäisten joukossa kun olivat venäläinen, ranskalainen,
Pohjanmaan ruotsinkielinen, riikinruotsalainen, englantilainen, norjalainen, australialainen ja
keskisuomalainen. Kärkijoukkueena vaihtoon tuli Deltan Valentin Novikov, jolla oli yli 1,5
minuutin johto Kalevan Rastin Thierry Gueorgiouhin. Tästä yli 2,5 minuutin kuluttua tuli kolmen
ryhmä Halden (Mats Haldin), Södertälje ja viidentenä Malung. Kuudennen, Bäkkelagetin ero
Deltaan oli 6.03 ja siitä viidenkymmenen metrin välein tulivat vaihtoon TuS, TP ja Orion sekä
kymmenentenä Nydalens SK (+10.21). Henkilökohtainen järjestys oli Novikov, Gueorgiou,
Haldin ja TP:n Jouni Kahelin.
Väliaikatuloksia 6. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 6. osuudelta
Deltan Jani Lakasella oli mukava, mutta ei suinkaan turvallinen etumatka, jota KR:lla lähti
tavoittamaan Simo Martomaa, Haldenilla Jarkko Huovila (Jukola-voittaja 2000), Södertäljellä
Niclas Jonasson, Malungilla Niklas Lindberg, Bäkkelagetilla Bernt Björnsgaard (voittaja 1997, -98
ja 2000), TuS:lla Jörgen Rostrup (voittaja 1999 ja 2001), Pyrinnöllä Jouni Mähönen, Orionilla
usein Jukolassa onnistunut Tobias Andersson ja Nydalenilla Mikkel Lund. Lista siis todella vilisi
maaottelumiehiä maailman mestareiksi saakka.
Matkaa oli 14,2 km ja tavan mukaan ensin oli hajontavälejä ja lopuksi putki, jonka aluksi kilpailijat
kävivät yleisön näkyvillä. Tilanteet vaihtelivat moneen otteeseen ja ainakin viisi eri miestä kävi
kärjessä ja sitten teki pikku virheen, jolloin toiset taas saavuttivat. Kuuden miehen joukko
kasaantui muutaman metrin välein eteneviksi yleisörastin jälkeen, jolloin oli vielä neljä
lyhytvälistä rastia jäljellä putkiosuutena. Huovila teki pikkuvirheen kolmanneksi viimeisellä ja
putosi ryhmästä. Rostrup johti vielä toiseksi viimeisellä, Björnsgaard rinnallaan. Viisi miestä tuli
viimeiselle rastille yht’aikaa. Kovana ratajuoksijanakin tunnettu oslolainen oli vahvin
loppurinteessä ja –suoralla ja kiristi Bäkkelagetin voittoon yhden sekunnin erolla Kalevan Rastin
Simo Martomaahan, joka antoi tiukan vastuksen. Martomaa ohitti suoralla Turun Rostrupin, joka
tuli kolmantena 3 sekuntia voittajaa myöhemmin maaliin. Deltan Lakasella ei riittänyt paukkuja
kovaan loppurutistukseen, vaan hän tuli neljäntenä 7 sekuntia voittajasta. Malungin Lindberg oli
Deltasta kaksi sekuntia jääneenä viides. Huovila ylitti maaliviivan kuudentena puoli minuuttia
voittajan jälkeen. SK Pohjantähti tuli seuraavana yli 4 minuuttia Haldenista, puolisen minuuttia
ennen Södertäljeä. Tampereen Pyrintö oli maalissa yhdeksäntenä lähes 7 minuuttia voittajasta ja
OK Orion kymmenentenä minuuttia myöhemmin. Loppukiri oli niin tiukka, että
joukkuetoveritkaan eivät päässeet heti maalisuoralle voittaja-ankkuriaan saattamaan eikä kilpailun
johtaja antamaan viestisanoman koteloa, jottei tilanne häiriintyisi. Björnsgaard sai siis neljännen
Jukola-voittonsa.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                              148

Oli nähty yksi Jukolan hienoimmista loppuratkaisuista, jopa tiukempi kuin 1999 Eurajoella.
Lakanen ja Martomaa saivat silloinkin todeta Bäkkelagetin ehtineen edellään maaliin. Sen
ankkurina oli silloin Björnar Valstad, nytkin merkittävässä roolissa vietyään joukkueen johtoon
viidennellä osuudella.
Rostrup oli ankkuriosuuden nopein ennen Pohjantähden Pasi Ikosta ja Björnsgaardia. Toisten
kiinniotto oli kuitenkin vienyt osuusnopeimman mehut eikä kiriherkkyyttä ja voimaa enää riittänyt
hiekkakuopasta nousuun ja loppusuoralle.




Bækkelagets SK:n Bernt Bjørnsgaard matkalla kohti voittoa. Toiseksi ehtii Kalevan Rastin Simo Martomaa
       ohitse Turun Suunnistajien Jörgen Rostrupia . Kuva Aki Saranen kirjasta Rastivuosi 2002.
Lopputulokset joukkuejäsenillä
Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin
Henkilökohtaisia tuloksia 7. osuudelta
Parhaat tulokset:
     1. 1. Bäkkelagets SK 1 NOR 7.47.37 (Ulf Brenna 16-1.12.35, Johan Ivarsson 5-2.28.40, Hans-Olof
        Amblie 4-3.50.43, Jörn Sundby 3-4.35.22, Björnar Valstad 1-5.13.09, Thormod Berg 6-6.22.22,
        Bernt Björnsgaard)

     2. 2. Kalevan Rasti 1 7.47.38 (Antti Tolonen 137-1.18.40, Tommi Tölkkö 56-2.35.41, Mikael Boström
        29-3.57.55, Petri Vainio 11-4.38.02, Antti Harju 4-5.15.22, Thierry Gueorgiou 2-6.18.50, Simo
        Martomaa)

     3. 3. Turun Suunnistajat 1 7.47.41 (Jaromir Shihovsky 11-1.12.13, Matthias Niggli 4-2.27.08, Janne
        Salmi 3-3.50.28, Tero Heikkilä 4-4.35.51, Ville Repo 7-5.17.15, Troy de Haas 7-6.23.35, Jörgen
        Rostrup)

     4. 4. Delta 1 7.47.44 (Tuomas Tala 27-1.12.53, Miika Hernelahti 1-2.26.03, Samuli Launiainen
        1-3.50.18, Esa Orava 6-4.36.02, Jonne Lakanen 5-5.16.56, Valentin Novikov 1-6.17.17, Jani
        Lakanen)
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                149

     5. 5. Malungs OK Skogsmårdarna 1 SWE 7.47.46 (Lars Åkerman 18-1.12.40, Anders Åkerman
        3-2.26.56, Staffan Eriksson 11-3.54.34, Jimmy Birklin 2-4.35.18, Håkan Eriksson 2-5.13.51, Grant
        Bluett 5-6.21.32, Niklas Lindberg)
6. Halden SK 1 NOR 7.48.08, 7. SK Pohjantähti 1 7.52.29, 8. Södertälje Nykvarn Orienter 1 SWE 7.52.54, 9.
Tampereen Pyrintö 1 7.54.28, 10. OK Orion 1 SWE 7.55.24, 11. Nydalens SK 1 NOR 7.55.55, 12. Leksands
OK 1 SWE 7.56.02, 13. Paimion Rasti 1 7.58.24, 14. IK Hakarpspojkarna 1 SWE 7.59.15, 15. Turun
Metsänkävijät 1 7.59.22.
Björnsgaard luki sanoman ruotsiksi, mutta suomeksi sen teksti on:
Suomen Punainen Risti viettää tänä vuotena perustamisensa 125-vuotisjuhlia. Aikoinaan sodan
sammuttamattoman tuhon uhrien pelastamiseksi ja hoivaamiseksi syntyneen järjestön työ on
laajentunut monipuoliseksi avustamistyöksi ja ensiavun järjestämiseksi.
Me Jukolan viestin suunnistajat, nyt Asikkalan laajoissa metsissä viestiämme kuljettaen,
muistamme kiivaassa kilvassa saamiamme kolhuja jo kymmenien vuosien ajan lempeästi ja
taidolla paikkailleita SPR:n ensiapuryhmiä.
Lähetämme kiitollisen tervehdyksemme järjestönne juhliin mielessämme Aleksis Kiven
Seitsemään veljekseen kirjaamat Tammistossa kiukkuisesti käydyn kamppailun jälkeisen päivän
tunnelmia kuvaavat sanat:
’Pirtissään istuivat veljekset, he ovat voidelleet ja sitoneet haavojansa
niin kuin parhaiten on käynyt.’
Asikkalan Jukolassa, 16. kesäkuuta 2002
Jukolan viestin suunnistajat
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            150



Jukola 2003 Sulkava

55. Jukolan ja 26. Venlojen viesti kilpailtiin aivan Sulkavan kirkonkylän tuntumassa. Vaikka,
kuten usein, nytkin parhaat maasto-osat olivat kartan kauimmaisessa kolkassa, jonne vain
pisimmät radat ulottuivat, keskuksen oli lähimaastokin oivallista. Maastoja luonnehdittiin
savolaisen lupsakkaiksi. Järjestäjänä ollut seurayhtymä Juvan Urheilijat, Olavin Rasti ja Sulkavan
Urheilijat –41 selvisi urakastaan kiitettävästi.
Kilpailun suojelijana oli UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Juha Niemelä, jonka tytär juoksi
Venlojen viestissä Valkeakosken Hakan joukkueessa. Käsiohjelman tervehdyksessään suojelija
korostikin suunnistuksen monipuolisuutta, kaiken ikäisten ja kuntoisten saamia elämyksiä ja
perheenomaisuutta. Hän korosti myös Jukolan omaa, aitoa perinnettä ja tyyliä sekä järjestelyjen
korkeaa tasoa.
Viestin sanoma osoitettiin Saaristoasiain neuvottelukunnalle, joka toimii kesäasukkaiden asioiden
edistäjänä. Sanomassa viestittiin, että lomanviettäjille ja kesäasukkaille on tarjolla ympäri maata
satoja kuntorasteja, joilta voi hakea vaihtelua ja virkistystä.
Sulkavallekin on hiukan pitkä ja siten kustannuksia aiheuttava matka ulkomaisten joukkueiden
rantautumissatamista, joskin itäinen sijainti kaksinkertaisti venäläisten joukkueiden määrän.
Venloja oli 708 eli parikymmentä ja Jusseja 1205 eli viitisenkymmentä vähemmän kuin
edellisvuoden Asikkalan ennätysluvut.
Pääratamestarina oli Juvan Jukolan 1990 ratamestari, Juhani Sihvonen. Noususummat kertoivat
keskimääräisestä maastosta. Jukolan yhteismatka oli keskiluokkaa, mutta Venlojen tehtävä oli
kaikkien aikojen lyhin, koska lähimaaston takana olisi mennen tullen ollut toista kilometriä melko
mitään sanomaton maastonosa, johon ei haluttu mennä. Aika-arviokin oli venloille ennätyslyhyt.
Kilpailijat antoivat runsaasti kiitosta ratojen vaativuudesta ja suunnistuksellisuudesta sekä hyvistä
hajonnoista.
Sulkavan asukkaat antoivat osaltaan taas tunnustusta tapahtumalle häiriöttömyydestä ja
siisteydestä. Tapahtuman jälkeisessä loppukaronkassa lukuisat ihmiset kertoivat, kuinka he viestiä
seuranneella viikolla olivat tehneet iltalenkeillään "tarkastuskäyntejä" kilpailukeskukseen ja olivat
todella ihmeissään havainnoistaan. Keskuspellolla ainoa merkki pidetystä Jukolasta oli tallautunut
heinikko, jolta kuitenkin jo muutaman viikon kuluttua korjattiin nurmisato ja sen jälkeen pelto
kynnettiin jatkoviljelyyn. Ei majoitus- eikä pysäköintialueillakaan jälkiä runsaan
parinkymmenentuhannen vieraan oleilusta ollut.
Syksyllä Etelä-Savon Ympäristökeskus myönsi Jukolalle vuoden Ympäristöpalkinnon
ympäristöarvojen poikkeuksellisesta huomioon ottamisesta kaikilla osa-alueilla. Sulkavalaisilta
saatu palaute kisan jälkeen oli ollut eräs palkintoa myönnettäessä huomioon otettu tekijä.


Venlojen viesti – suomalaisjuhlaako sekin?
Tiomila oli ollut suomalais-juhlaa. Turun Suunnistajien ja Tampereen Pyrinnön kaksoisvoiton
takana Kalevan Rasti oli kuudes, OK77 kahdeksas jne. Halden SK ja IK Hakarpspojkarna antoivat
periksi suomalaiskaksikolle vasta aivan lopussa, joten niilläkin varmasti olisi sanansa sanottavana
Jukolan Venla-voittajaa ratkaistaessa. Voihan Venlojen kisassa Tiomilaan verraten pudottaa
heikoimmaksi arvioidun pois, kun osuuksia on yksi vähemmän.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                         151

Suomen kesä oli kauneimmillaan, mutta rankka sadekuuro kasteli lähtömerkkiä odottavat Venlat
ennen kuin he yleisön suosionosoitusten saattelemina kiihdyttivät vihreän nurmen peittämää
lähtösuoraa metsän syliin. Onneksi kuuro jäi ainoaksi, sillä keskuspelto ei olisi ongelmitta uusia
suuria sateita kestänyt.




         Sadekuuron vilvoittamat Venlat valmiina lähtöön. Kuva: Jämi-Jukolan nettiarkisto.
Venlojen 5 km:n ankaralta rutistukselta tuli ensimmäisenä vaihtoon Ikaalisten Nousevan Voiman
Terhi Holster, jolla oli ollut merkittävä osuus Turun Suunnistajien edellisvuoden Venla-voittoon.
Toisena vaihtoi yli minuuttia myöhemmin entinen (ja tuleva) pyrintöläinen, Sulkavalla Lidingöä
edustanut Riina Kuuselo. Hänestä puolen minuutin päässä vaihtoivat ryhmänä tanskalainen
Farum-Tisvilde, ruotsalainen Järla IF sekä Närpes OK. Puolen minuutin päässä alkoi yhtenäinen
jono, jonka keulassa olivat Turun Metsänkävijöiden ja KooVeen vierasvahvistukset. Tampereen
Pyrinnön Satu Vesalainen vaihtoi sijalla 11 1.37 Holsterin jälkeen.
Väliaikatuloksia 1. vaihdosta
Toisella saman pituisella, mutta hiukan vähempinousuisella osuudella kärkeen siirtyi osuuden
toiseksi nopeimmalla ajalla OK77:n Bodil Holmström. Pyrinnön Heidi Haapasalo vaihtoi hänen
kannassaan kaksi sekuntia myöhemmin. Halden oli kolmantena 14 sekuntia johtavasta. Sitten oli
lähes minuutin rako IFK Moraan ja puoli minuuttia lisää Hakarpspojkarniin, jonka Lena Eliasson
oli osuuden nopein. Sitten oli parikymmentä sekuntia kuudenteen Nydaleniin. Helsingin
Suunnistajat (HS) oli seitsemäs (+2.43) ja sitä 20-30 sekunnin raoin seurasivat Asikkalan Raikas
(AR), yli 90 sijaa noussut Liedon Parma ja Fredrikstad SK kymmenentenä 3.50 kärjestä. Jyvät
erottuivat kovasti tällä osuudella. Yhdeksän parhaan joukkueen viestinviejät olivat kaikki osuuden
10:n henkilökohtaisesti nopeimman joukossa!
Väliaikatuloksia 2. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta
Kärki vaihtui kolmannellakin osuudella, joka oli myös noin 5 km, mutta sillä oli vähän enemmän
mäkiä noustavana. Ensimmäisenä vaihtoi reilun minuutin etumatkalla Tampereen Pyrinnön Maria
Rantala, joka oli osuutensa toiseksi nopein.. Toisena vaihtoi OK77 1.19 Pyrinnön jälkeen, IKHP
kolmantena tasan 2 minuuttia ja neljäntenä König-Salmen osuuden nopeimmalla ajalla nostama
TuS 3.45 Pyrinnön jälkeen. Lieto oli viides ja sitten seurasivat 10-50 sekunnin välein Halden,
Fredrikstad, HS, AR ja Leksands OK, joka kymmenentenä oli 7.24 johtavasta.
Väliaikatuloksia 3. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                152

Bäkkelagetin Hanne Staff oli ankkuriosuuden 6,5 km:n ylivoimaisesti (lähes 2 min. ero toiseen)
nopein. Kun hänen lähtösijansa oli 37, hän ei kuitenkaan muodostanut vaaraa kärjessä lähteneelle
Pyrinnön Liisa Anttilalle. Kun muutkin huippunimet, jotka olisivat saattaneet uhata Pyrinnön
voittoa, lähtivät kohtuullisen tuntuiselta takamatkalta, Liisa tulisi normaalijuoksulla ensimmäisenä
maaliin. Ja niin hän tulikin. Kolme Pyrinnön puna-valkoisissa asuissa olevaa kotimaista
joukkuetoveria saattoi hänet maaliin ja voittoon neljän vuoden tauon jälkeen Jukolan tähän astisen
historian nopeimmassa kilpailussa.
Turun Suunnistajien monikansallisen joukkueen Simone Luder sai Liisaa kiinni vain 38 sekuntia
osuuden kolmanneksi parhaalla ajallaan ja niin ero maalissa oli yli 3 minuuttia Pyrinnön hyväksi.
kolmantena, kuusi minuuttia voittajasta, tuli OK77 kolmen sveitsiläisen ja yhden seuran oman
kasvatin voimin. Halden tuli neljäntenä lähes 8 minuuttia Pyrinnöstä ja siitä alkoi harva ryhmä,
joka metsässä oli käynyt kovaa keskinäistä kisaansa. Ryhmään kuuluivat lisäksi Liedon Parma,
Rastikarhut, jonka Heli Jukkola oli osuuden toiseksi nopein, Asikkalan Raikas, Fredrikstad, Staffin
nostama Bäkkelaget sekä Ulricehamns OK, joka tuli kymmenentenä maaliin 9.03 voittajasta.
Lopputulokset joukkuejäsenillä
Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin
Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta
Parhaat tulokset:
     1. 1. Tampereen Pyrintö 1 2.33.16 (Satu Vesalainen 11-37.44, Heidi Haapasalo 2-1.12.58, Maria
        Rantala 1-1.48.27, Liisa Anttila)

     2. 2. Turun Suunnistajat 1 2.36.24 (Bohdana Terova 18-37.58, Eija Koskivaara 18-1.17.43, Vroni
        König-Salmi 4-1.52.13, Simone Luder)

     3. 3. OK77 1 2.39.17 (Angela Wild 40-38.57, Bodil Holmström 1-1.12.55, Brigitte Gruniger 2-1.49.46,
        Brigitte Wolf)

     4. 4. Halden SK 1 NOR 2.41.03 (Kajsa Nilsson 32-38.21, Ingunn Fristad 3-1.13.10, Maria Hoffman
        6-1.54.01, Heather Monro),

     5. 5. Liedon Parma 1 2.41.17 (Katja Peltola 101-41.03, Anniina Paronen 9-1.16.11, Outi Sareila
        5-1.53.09, Reeta-Mari Kolkkala)
6. Rastikarhut 1 2.41.24, 7. Asikkalan Raikas 1 2.41.26, 8. Fredriksstad SK 1 NOR 2.41.37, 9. Bäkkelagets
SK 1 NOR 2.42.13, 10. Ulricehamns OK 1 SWE 2.42.19, 11. IK Hakarpspojkarna 1 SWE 2.43.31, 12.
Leksands OK 1 SWE 2.43.36, 13. IF Thor 1 SWE 2.43.46, 14. OK Linne 1 SWE 2.43.57, 15. Rajamäen
Rykmentti 1 2.44.11.

Jukolan viesti
Viikkoa ennen Tiomilaa pidetyssä 4-osuuksisessa Finnspringissä (vuonna 2002 Finspring nimellä
juostu Isotonic-viestin seuraaja) olivat lohjalaisen Deltan joukkueet 1. ja 4. sekä kolmonenkin vielä
16. eli ennen monen mahtiseuran ykkösiä. Kisa tosin käytiin vain kotimaisin voimin. Delta oli siten
vahvin suomalaissuosikki Tiomilaan. Paras se olikin, mutta kotimaisten kisojen taso vaikutti sillä
kertaa vaatimattomalta, sillä ylivoimainen Halden ja ruotsalaisseurat IFK Göteborg, Orion,
Malung jne. jättivät sen seitsemänneksi. Muita suomalaisia ei kymmenen parhaan joukkoon
mahtunutkaan. Tarkempi analyysi osoitti, että Deltalla oli useita huippusuorituksia, mutta
muutama alisuoritus normaalitasoon vei Tiomilan kärkimahdollisuudet.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                             153

Jukolassahan tarvitaan vain 7 miestä. Mutta miten osata valita juuri oikeat 7 veljestä? Siinä oli
joukkueen johtaja Seppo Väli-Klemelällä pulma. Tiomilassa pummanneet saivatkin käskyn Deltan
kakkoseen, joten Delta oli Haldenin ja Tiomilan kärjen ruotsalaisjoukkueiden ohella suurimpia
voittajasuosikkeja. Tietysti niihin lukeutuivat myös edellisen Jukolan kaksi parasta; oslolainen
Bäkkelagets SK ja joensuulainen Kalevan Rasti.
Kisan jälkeen käytiin keskusteluja hajontojen tasapuolisuudesta. Erityisesti jos aloitusosuuden
alussa jokin hajonta on muita nopeampi, muiden hajontojen puhtaan suorituksenkin
kärkijoukkueilla on yhteisillä väleillä edessään kenties satoja ohitettavia. Vaikka luulisi metsässä
olevan tilaa ohittaa, käytännössä mennään lähes yhtä jonoa. Juuri tällainen tilanne syntyi Sulkavan
aloitusosuudella. Hajonnat olivat kuitenkin puolen minuutin tarkkuudella tasaiset, mutta yhdelle
kolmesta ykkösrastista kärki ei havainnut metsätietä tuhatta ja sataa juostessaan edullisinta
loppureittiä rastille ja vielä haki sitä muutaman minuutin. Niinpä sen eteen ehti muilta hajonnoilta
satoja joukkueita. Oli tietysti aivan oikein, että he jäivät jonossa jäljemmäs. Rastivälin vaikeudessa
ei ollut eroa muihin. Em. seurannaisvaikutus kenties lisäsi vähän eroa kärkeen. Tämä kaikki näkyy
vaihtoajoissa.




 Jukolan viestin ensimmäisen osuuden ensimmäiset rastit aiheuttivat spekulaatiota kisan jälkeen.
Ensimmäisen osuuden kärkipäässä tulevat usein pikkuseurojen huiput ja satunnaiset onnistujat.
Huippujoukkueet tulevat varman päälle hiukan taaempana. Yleisesti tämä päti Sulkavallakin,
vaikka 11,4 km:n jälkeen kärjessä olikin Turun Metsänkävijöiden (TuMe) edellisvuonnakin hyvin
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                               154

aloittanut latvialainen Girts Vegeris. Kymmenen joukossa olivat mm. Ikaalisten, MS Parman ja
Haldenin kakkosjoukkueet, Hellas, Skogsfalken jne, mutta myös Stora Tuna, Nydalen ja
Tampereen Pyrintö (TP). Erot joukkueiden välillä olivat vain sekunnin tai kaksi. Kalevan Rasti
(KR) alkoi sijalla 18 minuutin johtavasta, Göteborg sijalta 22, Malung 44 ja Bäkkelaget 98 (+5.18).
Runsaat 50 joukkuetta vaihtoi peräjälkeen ja jono jatkui lähes katkeamatta usean sadan juoksijan
verran. Suurimpien suosikkien eli Haldenin ja Deltan taival alkoi vähän tahmeasti. Haldenin
suunnistaja teki useita pikkuvirheitä ja oli 103. (+5.52) ja Deltan aloittaja joutui etsimään heti em.
ensimmäistä rastia ja tuloksena oli sija 127 (+6.50). Haldenin 2.- ja 3.-joukkueet ja Deltan 5.-, 3.- ja
2.-joukkueet olivat omia ykkösiään nopeampia. Suunnistus on joskus sellaista.
Väliaikatuloksia 1. vaihdosta
Toiselta noin 12 km:n osuudelta tuli kärjessä Halden. Mutta ei suinkaan sen ykkös- vaan
kakkosjoukkue. Sen Öyvind Helgerud vaihtoi ensimmäisenä, osuuden toiseksi nopeimpana, noin
minuuttia ennen Hiisirastia ja Nydalenia, jota seurasi neljäntenä parinkymmenen sekunnin päässä
Ikaalinen, nyt sen ykkösjoukkue. Ryhmänä vaihtoivat seuraavina Göteborg Majorna,
Hämeenlinnan Suunnistajat ja seitsemäntenä Vehkalahden Veikot, josta seuraavat olivat lähes
minuutin päässä. Osuudelle kärjessä lähtenyt TuMe oli nyt 26., Malung 15., TP 18., Orion 36.,
Delta 39., IFK Göteborg 46. ja KR 47. (+10.20). Haldenin ykkösen Emil Wingstedt oli osuuden
ylivoimaisesti nopein ja nosti Haldenia 91 sijaa sijalle 12 vajaan 4 minuuttia seuran kakkosesta.
Osuuden 2 nopeinta olivat siis Haldenin miehiä, jotka etenivät maastossa 4 minuutin eroin.
Bäkkelagetin taival oli edelleen vaikeaa; tuloksena vaihdossa sija 74 yli 13 minuuttia kärjestä.
Väliaikatuloksia 2. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta
Pitkältäkin 13,3 km:n yöosuudelta, jonka lopussa kärjellekin jo taivaanrannan kajo antoi valoa, tuli
ensimmäisenä Halden, nyt ykkösen Öystein Kristiansen, jolla on useita huippujuoksuja Jukolassa,
osuuden nopeimmalla ajalla. Toisena vaihtoi Vehkalahti lähes 5 minuuttia johtavasta. Vähän sen
jälkeen vaihtoi kolmantena Haldenin kakkonen ja runsas 5,5 minuuttia kärjestä vaihtoi ryhmänä
Orion, voittotaistoon palannut TuMe, TuS ja seitsemäntenä OK Linne. Minuuttia myöhemmin
tulivat TP ja Hiisirasti. KR oli kymmenentenä 8 minuuttia keulasta. Delta oli 17., Bäkkelaget
seuraavana ja Malung oli 21. (+10.14).
Väliaikatuloksia 3. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta
Aamun valjettua neljännen osuuden 6,7 km:ltä tuli keulassa edelleen Haldenin ykkönen, nyt
Jukolan 4-kertaisen voittajan, veteraani Petter Thoresenin viemänä. KR nousi toiseksi ja supisti
eroa lähes 4 minuutilla, sillä sen Mikael Boström teki nappijuoksun ja oli osuuden vikkelimpänä
tuon verran Thoresenia nopeampi. Kolmantena heti Boströmin jälkeen vaihtoi TP, jonka Jarmo
Puttonen oli osuuden toiseksi nopein. Yli 7 minuuttia johtavasta vaihtoi TuMe, minuutin siitä
viidentenä Delta. Lähes 10 minuuttia johtavan jälkeen vaihtoivat Linne, Bäkkelaget, Vehkalahti ja
yhdeksäntenä Ikaalinen. Kun vielä Malung oli 14. (+12.14), niin suosikit olivat kerääntyneet
keulille.
Väliaikatuloksia 4. vaihdossa
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                           155

Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta
Viides osuus oli saman pituinen. Sillä piti henkilönä suurinta kiirettä IFK Göteborgin suomalainen
Kim Fagerudd, joka oli 24 sekuntia Haldenin Tore Sandvikia ja 49 Bäkkelagetin Holger Hott
Johansenia nopeampi. Muutenkin lähes kaikki edellisen osuuden 10:n parhaan joukkueen juoksijat
olivat osuuden nopeimpia, joten kärkikymmenikkö oli lähes sama, mutta järjestys hiukan vaihtui.
Henkilökohtaisesti erot olivat kuitenkin yllättävän suuret, vaikka osuus oli lyhyt, sillä
henkilöajoissa kymmenes oli Fageruddia yli 3 minuuttia hitaampi. Joukkueiden erot saattoivat
siten kasvaa merkittävästikin. Kärjessä tuli Halden, joka Sandvikin hyvän juoksun ansiosta venytti
eron Kalevan Rastiin 6,5 minuuttiin. Siitä parikymmentä sekuntia vaihtoi TP, mutta eroa kärjestä
Deltaan oli jo yli 9,5 minuuttia. Viidentenä tuli Bäkkelaget, sitten Linne, TuMe, IFK Göteborg,
Vehkalahti ja kymmenentenä Malung 15 minuuttia johtavan jälkeen.
Väliaikatuloksia 5. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 5. osuudelta
Kuudennellakin runsaan 10 km:n osuudella parhaita osuusaikoja teki harva kärkikymmenikön
ulkopuolelta. Oikeastaan vain Södertälje Nykvarn Orienteering (aik. Södertälje Orienteering) tuli
uutena kymmenen joukkoon työntäen Vehkalahden 11:nneksi. Osuuden nopein oli Bäkkelagetin
Björnar Valstad, joka oli runsaan minuutin MS Parman Juha Peltolaa ja Haldenin Jarkko Huovilaa
nopeampi. Keulassa tuli siten edelleen Halden. Ero toiseen, KR:n Simo Martomaahan kasvoi
vähän, 7 minuuttiin. Pyrintö vaihtoi heti KR:n jälkeen. Bäkkelaget oli nyt neljäs ja minuutin sille
jääneenä Delta viides (+9.53). TuMe ja Linne tulivat yhdessä 13,5 minuuttia Haldenista. IFK
Göteborg oli kahdeksas sekä Malung ja Södertälje Nykvarn seuraavina runsaat 18 minuuttia
keulasta.
Väliaikatuloksia 6. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 6. osuudelta
Ankkuriosuus oli 14,5 km. Haldenin ankkurina oli suomalainen Mats Haldin (aik. IF Femman),
KR:llä Thierry Gueorgiou, Pyrinnöllä Karkki-Rastin juniorikasvatti Jarno Salmelin, Bäkkelagetilla
4-kertainen Jukola-voittaja Bernt Björnsgaard ja Deltalla Valentin Novikov. Seitsemän minuuttia
on pitkä etumatka, yli kilometrin matkassa, mutta toisaalta sen menettää parilla pienellä virheellä.
Kisan jälkeen Haldin myönsi olleensa ennen lähtöä vähän hermostunut. Aivan huippujuoksua hän
ei tehnyt, sillä osuuden paras Deltan Valentin Novikov oli häntä 5.13 nopeampi. Kun Novikov
kuitenkin lähti liki 10 minuutin takamatkalta eivätkä lähempää lähteneet merkittävästi saavuttaneet,
Haldenin Haldin tuli maaliin selvänä voittajana.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                           156




                            Mats Haldin tuo Haldenin voittajana maaliin
Kun Kalevan Rastin Gueorgiou teki muutamia pikkuvirheitä, Novikov ohitti hänet ja Pyrinnönkin
ja niin Delta tuli toiseksi 4.40 Haldenille jääneenä. KR oli kolmas puoli minuuttia Deltan jälkeen.
TP tuli maaliin neljäntenä puolisen minuuttia joensuulaisia myöhemmin. Bäkkelaget oli viides
11,5 minuuttia voittajasta, Turun Metsänkävijät kuudes yli 6 minuuttia myöhemmin heti perässään
IFK Göteborg. OK Linne tuli maaliin lähes 19, Södertälje Nykvarn 21,5 ja kymmenentenä
Malungs OK yli 23 minuuttia Haldenin jälkeen.
Edellisen Jukolan ja Tiomilan parhaat olivat parhaat nytkin. Ei siis mitään uutta taivaan alla. Ero
kärkeen seitsemännestä lähtien oli vaan tavallista suurempi.
Lopputulokset joukkuejäsenillä
Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin
Henkilökohtaisia tuloksia 7. osuudelta
Parhaat tulokset:
     1. 1. Halden SK 1 NOR 7.35.48 (Joacim Carlsson 103-1.18.21, Emil Wingstedt, 12-2.29.54, Öystein
        Kristiansen 1-3.48.57, Petter Thoresen 1-4.32.16, Tore Sandvik 1-5.09.18, Jarkko Huovila
        1-6.09.32, Mats Haldin)
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                              157

     2. 2. Delta 1 7.40.28 (Marko Loukkalahti 127-1.19.19, Petri Harjamäki 39-2.35.09, Petri Noponen
        17-3.58.36, Jonne Lakanen 5-4.40.35, Miika Hernelahti 4-5.18.56, Jani Lakanen 5-6.19.26,
        Valentin Novikov)

     3. 3. Kalevan Rasti 1 7.40.58 (Mika Venho 18-1.13.36, Petri Vainio 47-2.36.16, Tommi Tölkkö
        10-3.57.04, Mikael Boström 2-4.36.41, Antti Harju 2-5.15.48, Simo Martomaa 2-6.16.34, Thierry
        Gueorgiou)

     4. 4. Tampereen Pyrintö 1 7.41.24 (Vladimir Lucan 7-1.12.44, Jouni Kahelin 18-2.32.49, Jouni
        Mähönen 8-3.55.35, Jarmo Puttonen 3-4.36.49, Michael Jedlicka 3-5.16.11, Ilkka Leppävuori
        3-6.16.36, Jarno Salmelin),

     5. 5. Bäkkelagets SK 1 NOR (Daniel Marston 98-1.17.48, Christian Böen 74-2.39.18, Thormod Berg
        18-3.58.50, Hans-Olof Amblie 7-4.42.03, Holger Hott Johansen 5-5.19.30, Björnar Valstad
        4-6.18.20, Bernt Björnsgaard)
6. Turun Metsänkävijät 1 7.53.34, 7. IFK Göteborg 1 SWE 7.53.42, 8. OK Linne 1 SWE 7.54.29, 9.
Södertälje Nykvarn Orienter 1 SWE 7.57.23, 10. Malungs OK Skogsmårdarna 1 SWE 7.58.03, 11.
Kristiansand OK 1 NOR 7.58.36, 12. Rajamäen Rykmentti 1 7.58.40, 13. Paimion Rasti 1 7.58.43, 14.
Ikaalisten Nouseva Voima 1 7.58.51, 15. Vehkalahden Veikot 1 7.59.05.
Jukolan viestin sanoma:
Kesän kauneimmalla hetkellä, kuuminta viestikilpaamme käyden syvällä Savonmaan
sydämessä, me Jukolan suunnistajat muistamme mistä olemme tänne tulleet: ankaran,
mutta ilonhetkiä tuoneen harjoittelun kautta, iltarasteilta ja kuntosuunnistuksista.
Tänä vuonna tuomme viestimme kaikille kesäisen Suomen eri puolilla matkaileville,
retkeileville, mökeillä ja majoilla lomaileville haastaen teidät mukaan niille sadoille rastireiteille,
joita kaikkialla maassamme järjestetään varhaisesta, kirkkaasta keväästä aina tummeneviin
syyspäiviin saakka.
Tervehdimme teitä kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen sijoittamin sanoin,
joissa hän kuvaa uusiin maisemiin rientävien edessä avautuvaa näkymää:
"Heidän silmänsä näki kaukaisia kyliä, niittuja, peltoja, sinertäviä järviä
ja lännen metsien reunalla kirkon korkean tornin."
Sinne, kotimaamme syliin, kutsumme teidät lomanviettäjät nauttimaan suloisesta suvesta.
Sulkavalla 14.- 15. kesäkuuta 2003
Jukolan viestin suunnistajat



Jämi-Jukola 2004
Kankaanpääläiset suunnistajat olivat v. 1975 järjestäneet Niinisalossa mukana olleiden hyvin
muistaman Jukolan, jolloin kesäkuun alkupäivinä juostun viestin aikana lämpötila oli nollan
vaiheilla ja suuren osan aikaa satoi räntää. Kyllä varuskunnan sauna oli silloin kylmissä suovesissä
rämpimisen jälkeen arvossaan ja todelliseen tarpeeseen! Ja siellä viihdyttiin kauan. Nyt ilma oli
kaunis ja lämmin, mutta (maksullinen) kenttäsauna houkutteli sentään nelisentuhatta kävijää.
Vuoden 2004 Jukola – 56. Jukolan ja 27. Venlojen viesti - käytiin Jämijärvellä, Jämin lentokenttä
keskuksena. Maastosta iso osa oli Hämeenkangasta. Se oli tasaista, hyväpohjaista ja näkyvyyttä oli
pitkälle. Kaikki Venla- ja lyhyet Jukola-osuudet olivat pientä Jämin harjun reunassa poikkeamista
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            158

lukuun ottamatta tällä alueella. Pitemmät Jukolan radat ulottuivat kauemmas suoalueelle ja
avokalliomaastoon, joka muistutti vähän Eurajoen Jukolaa. Jukolan ankkurit tekivät myös hiukan
muita pitemmän loppulenkin harjulla. Oman haasteensa ratamestarin ratojen laadinnalle toi
kilpailun koko yön kestävä televisiointi ja TV-rastit. Noususummat kummassakin viestissä olivat
Jukolan historian pienimmät. Vaikka matkat olivat pitkiä, arvioajat olivat Jukolan nopeimpia eli
vauhti tulisi olemaan ennätysmäistä.
Maasto aiheuttikin melko runsasta keskustelua etukäteen. Useimmille se oli kuitenkin myönteinen
yllätys. Huippujoukkueiden jäsenet ovat tottuneet ympäri maailmaa suunnistamaan erilaisissa
maastoissa ja osaavat niihin sopeutua. Heikkokuntoisimmat tai -taitoisimmat olivat tyytyväisiä,
kun maasto ja maapohja olivat miellyttäviä eikä tehtävä liian vaikea, kun rastit avomaastossa
näkyivät hyvin. Enimmät arvostelut tulivat vanhemmilta keskitason kilpailijoilta, jotka
takavuosina olivat tottuneet vaativiin ja rankkoihinkin maastoihin. Jukola kiertää ympäri maata.
Myös maastot silloin vaihtelevat. Seuraavana vuonna se on taas aivan erilainen.
Järjestäjinä olivat Kankaanpään Suunnistajat ja Ikaalisten Nouseva Voima. Ne onnistuivat
Jukola-tason mukaisesti.
Kilpailun suojelijana oli Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Esa Tarvainen.
Yhteys oli hyvin luonnollinen. Iso osa keskusta ja maastoa oli armeijan harjoitusaluetta, sadat
toimitsijat saavat elantonsa puolustusvoimista, paikallinen joukko-osasto oli tiiviisti mukana
järjestelyissä ja Puolustusvoimat oli ensimmäistä vuotta mukana Jukolan osuustukijana.
Jukolan sanomassa kilpailijat onnittelivat tasavuosia täyttänyttä Vapaaehtoista pelastuspalvelua,
jonka toiminnassa monet suunnistajatkin ovat mukana. Jämin Jukolassa ei ko. organisaatiota
kuitenkaan tarvittu, vaikka maastoetsintä paikalla ollein voimin käynnistettiinkin, kun eräs
kilpailija viipyi osuudellaan kohtuuttoman kauan. Etsintä voitiin kuitenkin keskeyttää alkuunsa,
kun ko. suunnistaja tuli vaihtoon.
Trombit tuntuvat vaivaavan Jukolaa. Tuntia ennen Venlojen lähtöä sellainen pyyhälsi
keskusalueen poikki – onneksi ei kuitenkaan lähtöä odottavien, valmiiksi ripustettujen karttojen yli.
Se nosti ilmaan telttoja, makuupusseja ym. Suurilta vahingoilta sentään vältyttiin.
Jämin Jukolassa saavutettiin jälleen uudet komeat osanottoennätykset. Venlojen viestiin lähti 796
joukkuetta ja Jukolaan 1314 joukkuetta eli yhteensä 12.382 kilpailijaa. Puulaakijoukkueita oli
kummassakin viestissä vähän edellisiä ennätyksiä (Asikkala 2002) enemmän. Venloissa lisäystä
oli hämmästyttävästi eniten kotimaisissa seurajoukkueissa. Oliko tieto helposta maastosta syynä?
Jukolassa kotimaisia seurajoukkueita sen sijaan oli vähemmän, mutta erityisesti norjalaisia ja
Puolustusvoimien joukkueita oli aiempaa enemmän.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                              159




Näkyvyys maastossa oli hyvää ja sitä
oli ennätysmäisen nopea edetä.
                                     Trombi nosti ilmaan telttoja, makuupusseja ja –alustoja yms. Kuva:
Kuvassa Espoon Suunnan Marika
                                     Risto Kivinen
Mikkola. Kuva. Jämi-Jukolan
nettiarkisto




Venlojen viesti – ennakkosuosikki vahvin
Ruotsalainen Ulricehamns OK oli eittämätön ennakkosuosikki. Moninkertainen maailman mestari,
sveitsiläinen Simone Niggli-Luder oli liittynyt Göteborgin ja Jönköpingin välimaastoon sijoittuvan
paikkakunnan Jenny Johanssonin seuraksi ja lisäksi heillä oli muutamia hyviä nuoria
suunnistajattaria. Keväällä seura voitti jo Tiomilan. Koska maasto tiedettiin kovaa juoksukuntoa
vaativaksi, veikkaukset olivat muunkin kärjen osalta kovin vierasvoittoisia, koska vahvimman
valttimme, Tampereen Pyrinnön, juoksuvoimaisimmat naiset olivat joko kokonaan poissa tai
vajaakuntoisena loukkaantumisten vuoksi. Kisasta ennakoitiin maaston vuoksi hyvin tasaista,
joten pummien välttäminen oli oleellista. Minuutin pummi Hämeenkankaalla olisi jo paljon.
Ennätysmäärä venloja kirmasi siis kauniin lauantain iltapäivänä kentän reunaa kohti K-pistettä ja
rasteja ensimmäiselle 7,8 km:n osuudelle. Väliajat maastosta kertoivat tasaisesta taistosta, mutta
oululaisen SK Pohjantähden Paula Haapakoski oli saanut vaihtoon tullessaan 29 sekunnin eron
ruotsalaiseen Domnarvets GoIF:iin, jota 10 sekunnin välein seurasivat Kangasniemen Kalske
(nuori Silja Tarvonen), Paimion Rasti ja Halden SK. Sitten alkoi yhtenäinen 600 naisen jono,
aluksi vielä harvahkona. Kaikki suosikit olivat hyvissä asemissa 2,5 minuutin sisällä johtavasta.
Ulricehamnin nuori Stina Grenholm oli 34. (+2.31).Vain Bäkkelaget oli jäänyt vähän enemmän eli
3,5 minuuttia (65.). Ero johtavasta kymmenenteen oli 1.23 min. ja 20:nteen 2.04.
Väliaikatuloksia 1. vaihdosta
Toisella lähtösuoran verran lyhyemmällä osuudella kovinta vauhtia pitivät lohjalaisen Deltan
itävahvistus Julia Novikova (nopein – Deltan Jukola-joukkueen Valentinin vaimo) ja IK
Hakarpspojkarnan Hanna Palm (toiseksi nopein). Palm tuli vaihtoon ensimmäisenä, Novikova
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                           160

runsas ½ minuuttia myöhemmin perässään heti Borlängen Domnarvet GoIF, Sundsvalls OK,
täysin itävoimin kilpaileva tukholmalainen Hellas ja Södertälje-Nykvarn. Pyrintö oli 8. (+1.10),
Turun Suunnistajat 10. (+1.12), Halden 13. ja Ulricehamnin sveitsiläinen Martina Fritschy 20.
(+1.55). Pohjantähti oli 24. ja Bäkkelaget 27. (+3.47).
Väliaikatuloksia 2. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta
Kolmannen 6,4 km:n osuuden kovinta vauhtia piti Tampereen Pyrinnön toipilas Liisa Anttila, joka
vei myös seuransa johtoon 40 sekunnin erolla edelleen vikkelästi liikkuvaan Haldenin Ragnhild
Bente Anderseniin (Venla-voittaja 1986, 1988 ja 1990), joka oli osuuden kolmanneksi nopein.
Kolmantena tuli Hellas ja neljänneksi oli noussut osuuden toiseksi nopeimpana Anttilalle 3
sekuntia hävinneenä Ulricehamnin Jenny Johansson, joka vaihtoi 48 sekuntia Pyrinnöstä.
Lähituntumassa tuli IKHP ja siitä oli tasan minuutti TuS:iin ja runsaat puoli minuuttia lisää, niin
vaihtoivat Fredrikstad, Leksands OK, Nydalens SK ja Domnarvet, joka kymmenentenä oli jäänyt
2.41 kärjestä. 20. joukkue oli 5.16 johtavaa perässä eli pientä hajontaa oli syntynyt.
Kahdenkymmenen parhaan joukossa oli 6 suomalaisseuraa.
Väliaikatuloksia 3. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta
Maailman kovimmalle naissuunnistajalle, sveitsiläiselle Simone Niggli-Luderille oli siten petattu
hyvä tilaisuus tulla toisen kerran ensimmäisenä Venlojen maaliin (aiemmin v. 2002/Turun
Suunnistajat), mutta se vaati tietysti edellä olevien 3 joukkueen ohittamista ja toisten pitämistä
takana eli käytännössä, jos ei nyt aivan nappi-, niin ainakin erinomaista juoksua 8,4 km:n reitillä.
Pyrinnön viestiä lähti viemään Riina Kuuselo, Venla-voittaja 1999, joka oli toipunut sen jälkeen
tapahtuneesta pahasta loukkaantumisesta. Haldenilta lähti ankkuriksi britti Heather Monro,
dramaattisesti v. 2000 Venlojen viestissä pois sivuun otettu, Hellaksella venäläinen Tatjana
Ryabkina (MM-kakkonen syksyllä). Tunnettuja nimiä kaikki, joten ei Simeksi kutsuttu
Niggli-Luder helpolla voittoon pääsisi.
Tiedot maastosta kuitenkin kertoivat, että pian hän saavutti edellään lähteneet ja yleisökin saattoi
omin silmin todeta, että hänen johtonsa oli viitisenkymmentä metriä, kun naiset menivät kentän
pään poikki loppulenkilleen. Se ei tuonut muutosta ja niin Ulricehamns SK:n puoliksi sveitsiläinen,
puoliksi ruotsalainen joukkue saattoi rauhassa yhdessä riemuita ensimmäistä Venla-voittoaan.
Niggli-Luder juoksi osuutensa viidenneksi parhaan ajan. Se tarvittiin, sillä Ryabkina nosti
Hellaksen toiseksi 16 sekuntia kärjestä häviten kuitenkin osuusajassa Simelle 22 sekuntia.
Haldenin Monro tuli kolmantena 27 sekuntia voittajasta. Neljäntenä 2 minuuttia Haldenin jälkeen
tuli Domnarvet perässään viides, Leksand. Näkötuntumalla toisiinsa tulivat sitten Nydalen,
parhaana suomalaisena Tampereen Pyrintö seitsemäntenä, Fredrikstad, Hakarpspojkarna ja
kymmenentenä Hanne Staffin hyvän juoksun jälkeen (osuudellaan 4.) Bäkkelaget, jonka ero
voittajaan oli 4.14. Muutokset olivat siten pieniä. Suomalaisjoukkueita oli 10:n joukossa siis vain
yksi, 16:n joukossa 2, mutta 20:n joukossa sentään 6. Osuuden nopein oli lähes minuutin toiseksi
vikkelintä Stora Tunan Emma Ekstrandia nopeampana Asikkalan Raikkaan maajoukkuenainen
Minna Kauppi. Ankkuriosuuden odotetun vahvasta ulkomaalaispanoksesta kertoo se, että Kaupin
lisäksi 18 nopeimman joukossa oli vain yksi muu suomalainen eli 11:ntenä Lynxin Karoliina
Sundberg.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                              161

Naiset menivät reilusti ratamestarin arviota nopeammin. Ilma oli sopiva, maasto kuivaa ja nopeaa
ja kärki eteni tasaisesti ilman suuria vaihteluita. Ensimmäisellä osuudella nopeimman vauhti oli
4.50 min/km - linnuntietä, toisella 4.35, kolmannella 4.40 ja ankkurisuudella taas 4.35 ja
voittajajoukkueella läpi koko kilpailun ennätyksellinen 4.51 min/km. Melkoista haipakkaa siis,
kun siinä vauhdissa vielä leimataan rasteilla, otetaan ja jätetään karttaa jne, vaikkeivät mäet paljon
lisäpituutta lenkkiin tehneetkään. Voittajan loppuaikakin oli ennätyslyhyt: pitkähköistä osuuksista
huolimatta 7 minuuttia vähemmän kuin edellisvuoden ennätys. Vaikka suomalaisnaiset tekivät 3
osuudella nopeimman osuusajan, tilastot ovat muuten kärjestään kovin vierasvoittoisia.
Edelleenkin meikäläisiltä siis puuttuu muutamia harvoja lukuun ottamatta juoksuvauhtia.
Lopputulokset joukkuejäsenillä
Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin
Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta
Lopputulokset:
     1. 1. Ulricehamns OK 1 SWE 2.26.19 (Stina Grenholm 34-40.27, Martina Fritschy 20-1.17.04, Jenny
        Johansson 4-1.46.58, Simone Niggli-Luder)

     2. 2. Hellas 1 SWE 2.26.36 (Giedre Voveriene 9-39.08, Aliya Sitdikova 5-1.15.58, Inga Kazlouskaite
        3-1.46.53, Tanja Ryabkina)

     3. 3. Halden SK 1 NOR 2.26.47 (Käthi Widler 5-38.55, Maria Hoffman 13-1.16.30, Ragnhild Bente
        Andersen 2-1.46.49, Heather Monro)

     4. 4. Domnarvets GoIF 1 SWE 2.28.45 (Dana Brozkova 2-38.25, Elin Dahlin 3-1.15.44, Eva Elfving
        10-1.48.50, Karolina A. Höjsgaard),

     5. 5. Leksands OK 1 SWE 2.28.51 (Magdalene Allmungs 49-40.43, Eva Nordkvist 23-1.17.37, Elin
        Dahlstedt 8-48.48, Karin Smalfeld)
6. Nydalens SK 1 NOR 2.29.15, 7. Tampereen Pyrintö 1 2.29.28, 8. Fredrikstad SK 1 NOR 2.29.43, 9. IK
Hakarpspojkarna 1 SWE 2.29.59, 10. Bäkkelagets SK 1 NOR 2.30.34, 11. Turun Suunnistajat 1 2.30.45, 12.
Södertälje Nykvarn Orienter 1 SWE 2.31.58, 13. IFK Lidingö SOK 1 SWE 2.32.10, 14. OK Linne 1 SWE
2.32.33, 15. OK Ravinen 1 SWE 2.33.45.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                             162




        Tunnelmia lehdistöteltalta Ulricehamns OK:n voiton jälkeen. Kuva: Jämi-Jukolan nettiarkisto.

Jukola – kovaa taistoa viimeiselle rastille saakka
Yli parikymmentuhatpäinen suosiotaan osoittava yleisöjoukko saatteli jussit Hämeenkankaalle ja
sen eteläpuoliselle suo- ja avokallioalueille. Kunkin joukkueen tehtävänä oli etsiä 86,7 km:n reitillä
yhteensä ennätykselliset 176 rastia ennen maalia. Ratamestari arvioi voittajalta kuluvan aikaa 7.14
eli 5.00 min/km – Jukolan ennätysvauhtia. Suosikkeja olivat edellisen Jukolan ja keväisen,
Kolmårdenin eläinpuiston tuntumassa järjestetyn, Tiomilan voittaja norjalainen Halden SK sekä
edellisvuoden Jukolan kaksi seuraavaa, länsiuusimaalainen Delta ja Kalevan Rasti Joensuusta.
Aloitusosuuden 13,8 km jätti nopeimmin taakseen parivaljakko Södertälje-Nykvarnin Ivar Haugen
ja Göteborg Majornan Fredrik Sturesson, jotka tulivat 10 sekuntia ennen tasaisen valojonon alkua.
Minuutissa vaihtoi 24 ja 2 minuutissa 66 joukkuetta. Kaikki suosikit olivat hyvin kisassa mukana.
Kauimpaa aloitti kärjen tavoittamisen KR sijalta 40, 1.23 johtavaa perässä. 10:n parhaan joukossa
oli suomalaisjoukkueita 3, 20:n joukossa 9, parhaimpana sijalla 6 Vehkalahden Veikkojen
II-joukkueen Arto Ylä-Kotola. Muuten paljon tilanteesta kertovat kuitenkin suomalaisjoukkueiden
aloittajien nimet; Girts Vegeris, Alex Tcherbakov, Vladimir Lucan jne.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                         163




                       Jukolan viestin lähtö on tapahtunut. Kuva: Jämi-Jukolan nettiarkisto.
Väliaikatuloksia 1. vaihdosta
Toiselta 13,7 km:n yöosuudelta tulivat kärjessä rinnatusten Haldenin kakkosjoukkueen Öystein
Kristiansen (jälleen osuuden nopein) ja ykkösjoukkueen Tore Sandvik (osuuden 5.) ½ minuutin
erolla kolmanteen, Kalevan Rastiin (Samuli Launiainen, osuuden kolmas). Neljäntenä 1.10
kärjestä tuli Delta perässään IFK Mora, joista lähes minuutin oli jäänyt Malung. Jono alkoi
seitsemännestä, Ulricehamnista 3.11 johtavan jälkeen. Muutama kärkijoukkue oli siten päässyt
vähän karkuun. 10. joukkue oli jäänyt kärjestä 3.25 ja 20. 4.28. Osuuden toiseksi nopein oli TuS:n
Janne Salmi.
Väliaikatuloksia 2. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta
Kolmannella 14,9 km:n yöosuudella kärkeen siirtyi Haldenin I-joukkueen Jarkko Huovila osuuden
toiseksi nopeimpana. OK Orionin nosti toiseksi 2.12 Huovilan jälkeen vaihtanut häntä minuutin
nopeammin edennyt, usein Jukolassa hyviä juoksuja tehnyt Tobias Andersson. Delta oli
kolmantena yhtaikaa KR:n kanssa 3.03 Haldenin jälkeen. Norjalainen Kristiansand OK vaihtoi
viidentenä (+4.16) ja Vehkalahden Veikot kuudentena (+4.58). Turun Suunnistajat (+6.07) tuli
ryhmän kärjessä perässään ruotsalaiset Malung, Denseln OK ja kymmenentenä FK Friskus
Varberg (+6.22). Jono alkoi sijalta 11.
Väliaikatuloksia 3. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta
Neljäs ja viides osuus olivat 8,5 km:n pikapyrähdyksiä Hämeenkankaalla. Vanha tekijä (mm.
Jukolan voitot vv. 1993, 1997-98) Haldenin Petter Thoresen oli edelleen vedossa (osuuden viides)
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                              164

ja vei joukkueensa neljännellä osuudella yli 2,5 minuutin johtoon ennen häntäkin ½ minuuttia
nopeammin reitin kiertänyttä KR:n Harri Romppasta, jonka perässä heti tuli Orion. Delta oli neljäs
(+3.23), Kristiansand viides (+4.14) ja Vehkalahti kuudes (+5.49). Jono alkoi seitsemännestä,
Denselnistä (+7.30). Ero keulasta kymmenenteen oli nyt 7.48 ja 20:nteen 10.11.
Väliaikatuloksia 4. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta
Viides osuus mentiin jo kokonaan päivänvalossa. Osaksi siitä, osaksi varmaan edellisen osuuden
tekemistä jäljistä johtui, että osuuden nopein, Turun Metsänkävijöiden ratajuoksijanakin
menestynyt Mårten Boström oli lähes 3 minuuttia nopeampi kuin neljännen osuuden vikkelin,
Pan-Kristianstadin Simon Svensson. Halden pysyi kuitenkin keulassa, vaikka KR:n Antti Harju
tekikin loistojuoksun osuuden toiseksi nopeimpana. Haldenin entisen maaottelumiehen ja
Jukola-voittajan Kjetil Björlon vauhti ei riittänyt ja niin Harju otti tätä kiinni 2.12. Eroa vaihdossa
oli vain 20 sekuntia. Delta oli kolmas (+3.50), Vehkalahti neljäs (+5.33) ja sitten seurasivat Orion
(+5.50), Tampereen Pyrintö (+6.36) ja seitsemäntenä Kristiansand (+7.27), jonka jälkeen alkoi
jono jo harvenneena. Ero 1.-10. oli 8.14, 1.-20. 10.45.
Väliaikatuloksia 5. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 5. osuudelta
Kuudes osuus oli 12 km. Kärjessä järjestys pysyi samana. KR:n Simo Martomaa oli osuuden
nopein, mutta kun Haldenin Mats Haldin oli toiseksi nopein vain 8 sekuntia hitaampana, vain tuon
verran supistui joukkueiden ero eli 12 sekuntiin. Martomaa sai jo maalia lähestyttäessä
suo-osuudella Haldinin kiinni, mutta joutui lopun kangasosuudella antamaan periksi. Delta oli
edelleen kolmantena (+4.12). Sen jälkeen pareittain vaihtoivat sijoituksia Orion (+6.06) ja
Vehkalahti (+7.46), kuudes Kristiansand (+9.01) ja Pyrintö (+9.02) sekä Södertälje (+9.10) ja
Malung (+10.34). Bäkkelagets SK oli kymmenentenä (+11.34).
Väliaikatuloksia 6. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 6. osuudelta
Asetelma ankkuriosuudelle oli jännittävä. Deltan Jani Lakasen mahdollisuuksia saada kiinni
Haldenin Emil Wingstedt ja KR:n keskimatkan hallitseva maailman mestari, ranskalainen Thierry
Gueorgiou pidettiin pieninä, vaikka suunnistuksessa yllätyksiäkin tapahtuu usein. Reitillä miehillä
oli ensin samanarvoisia hajontoja ja viimeiset kilometrit olivat yleisörastin jälkeen putkiosuutta eli
kaikki rastit olivat samoja. Thierry sai Emilin kiinni suo-avokallio-osuudella ja matka jatkui
tasavauhtia, vaikka hajontarasteilla vähän eroa olikin. Ennen loppulenkkiä miehet ohittivat
yleisörastin Emil muutaman metrin edellä. Viimeisellä rastivälillä harjulta alas juostessa Thierry
ohitti Emilin ja kun tämä vielä sähläsi muutaman sekunnin viimeisen rastin leimauksessa,
saattoivat joensuulaiset riemusaatossa kirittää ankkurinsa voittajana maaliin. Eroa Haldeniin oli
maalisuoran puolessa välissä alle 20 metriä, mutta Emilin hellittäessä aivan lopussa
maalileimauksessa 10 sekuntia. KR:n loppuaika 6.51.51 oli Jukolan historian nopein –
ensimmäinen 7 tunnin alitus. Kovan taiston seurauksena Thierryn aika oli osuuden paras ja Emilin
toiseksi paras. Jani Lakanenkin juoksi hyvin (osuuden viides 2 minuuttia Thierrylle häviten) ja toi
Deltan maaliin kolmantena 6.01 joensuulaisten jälkeen. Kristiansand nousi neljänneksi (+11.03),
Vehkalahti oli viides (+13.00) perässään muutaman sekunnin eroin Malung, Södertälje, Orion ja
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            165

yhdeksäntenä Tampereen Pyrintö. Turun Metsänkävijät oli kymmenes (+15.07).
Kahdeskymmenes joukkue oli maalissa 22.18 ja 40. 32.36 voittajan jälkeen. Suomalaisjoukkueita
oli 10:n joukossa 5 ja 20:n joukossa 9. Paras suomalainen joukkue ilman ulkomaalaisia
vahvistuksia oli jälleen SK Pohjantähti kolmantenatoista.
Kalevan Rastilla ulkomaalaisvahvistuksia oli vain yksi, Gueorgiou. Seuralla on ollut omanlaisensa
politiikka. Se on hänen ’ympärille’ koonnut huippujoukkueen eri puolilta Suomea lähtöisin
olevista tai asuvista suunnistajista. Mikael Boström on Lynxin kasvatti ja asuu Joensuussa. Samuli
Launiainen on Helsingissä asuva myös Lynxin kasvatti, joka Deltan ja Ruotsin kautta on tullut
joensuulaisia edustamaan. Tommi Tölkkö on turkulainen (Jukolan voittaja 1994 ja -96/TuS). Harri
Romppanen on Enon Kisa-Poikien kasvatti, joka Turun ja Haldenin kautta palasi Joensuuhun ja
KR:iin. Antti Harju on Kymin ja Vehkalahden Veikkojen kasvatti ja opiskelee Espoossa. Simo
Martomaa on myös vehkalahtelaisia ja asuu opiskellen Espoossa. Ankkuri Gueorgiou asuu
Ranskan Lyonissa (nyk. St. Etiensissä), mutta on edustanut KR:ia jo v. 2000 lähtien.
Harjun isäkin, Timo, on Jukola-voittaja (v. 1983 Vehkalahden Veikot). He ovat Jukolan historian
toinen isä-poika-voittaja. Ensimmäinen oli IK Örnenin Raymond (1951) ja Arno ’Jokke’ Sell
(1971).
Jukolan voittajan sanoman luku on lukijaksi pääsevälle ankkurille ikimuistettava hetki. Koska
sanomaa ei ollut ranskankielisenä, sen luki Thierryn puolesta Simo Martomaa, useasti ankkurina
lähellä voittoa ollut. Hänen kasvoiltaan näkyi samanaikaisesti ilo, kun pitkään yritetty tavoite,
voitto, oli vihdoin saatu, mutta myös syvä liikutus ja pitkän latautumisen purkautuminen. Se luku
muistetaan! Jukolan voitto on arvostettu. Gueorgioukin sanoi haastattelussa maailman
mestaruutensa jälkeen v. 2003, kun häneltä kysyttiin, onko enää mitään tavoitteita jäljellä: ’Jukolan
voitto puuttuu’. Ei puutu enää. Nyt hänellä onkin uusi tavoite ’voittaa Jukola toisen kerran’. Toisen
maailman mestaruutensa hän saikin jo syksyllä 2004 (ja kolmannen v. 2005).
Syksyn 2004 suurviestissä Ruotsin Smålandskavlessa oli sama asetelma; Emil ja Thierry
rinnatusten loppukirin alkaessa. Sillä kertaa Emil oli vahvempi. Tänään minä, huomenna sinä.
Siinä on urheilun suola.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                 166




Kilpailujohtaja Olavi Rajala luovuttaa Jukolan viestin sanoman voittaja-ankkurille, Thierry
Gueorgiou:lle. Kuva: Jämi-Jukolan nettiarkisto
Lopputulokset joukkuejäsenillä
Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin
Henkilökohtaisia tuloksia 7. osuudelta

Lopputulokset:
     1. 1. Kalevan Rasti 1 6.51.51 (Mikael Boström 40-1.13.07, Samuli Launiainen 3-2.17.40, Tommi
        Tölkkö 4-3.34.08, Harri Romppanen 2-4.08.46, Antti Harju 2-4.40.46, Simo Martomaa 2-5.39.29,
        Thierry Gueorgiou)

     2. 2. Halden SK 1 NOR (Björn Eriksen 8-1.12.04, Tore Sandvik 2-2.17.08, Jarkko Huovila 1-3.31.05,
        Petter Thoresen 1-4.06.14, Kjetil Björlo 1-4.40.25, Mats Haldin 1-5.39.16, Emil Wingstedt)

     3. 3. Delta 1 6.57.52 (Petri Noponen 23-1.12.38, Miika Hernelahti 4-2.18.18, Jonne Lakanen 3-3.34.08,
        Kari Laine 4-4.09.38, Leonid Novikov 3-4.44.15, Valentin Novikov 3-5.43.28, Jani Lakanen)

     4. 4. Kristiansand OK 1 NOR 7.02.54 (Jostein Andersen 16-1.12.17, Kristian Dalby 8-2.20.21, Anders
        Nordberg 5-3.35.21, Arild Nomeland 5-4.10.26, Audun Bjerkrem Nilsen 7-4.47.53, Holger Hott
        Johansen 6-5.48.17, Jörgen Rostrup),

     5. 5. Vehkalahden Veikot 1 7.04.51 (Jarkko Liuha 9-1.12.05, Marko Närvä 11-2.20.38, Tero Föhr
        6-3.36.03, Janne Weckman 6-4.12.03, Baptiste Rollier 4-4.45.58, Simo-Pekka Fincke 5-5.47.02,
        Marc Lauenstein)
6. Malungs OK Skogsmårdarna 1 SWE 7.04.57, 7. Södertälje Nykvarn Orienter 1 SWE 7.05.01, 8. OK Orion
1 SWE 7.05.14, 9. Tampereen Pyrintö 1 7.05.15, 10. Turun Metsänkävijät 1 7.06.58, 11. Paimion Rasti 1
7.08.48, 12. Bäkkelagets SK 1 NOR 7.09.06, 13. SK Pohjantähti 1 7.09.51, 14. Rajamäen Rykmentti 1
7.10.16, 15. Göteborg Majorna OK 1 SWE 7.10.20.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                          167

Jukolan viestin sanoma:
Ikiaikaisia pirkkalaisten Lapin reittejä sivuten, poikki mahtavan Hämeenkankaan ja liki siitä
jatkuvan Pohjankankaan metsiä, olemme me Jukolan suunnistajat kuljettaneet perinteistä
viestiämme. Tänä vuotena osoitamme sanomamme meillekin tärkeälle 40-vuotiaalle
vapaaehtoiselle pelastuspalvelutyölle.
Tervehdimme teitä panoksestanne kiittäen muistaen Aleksis Kiven Seitsemään veljekseen
sijoittamat sanat kadonneesta veljestään huolestuneiden miesten hädästä:
"Määrättiin nyt yleinen etsiminen ympäri metsiä. Jokaisen veljeksistä tuli lähteä ulos yksin ja eri
suuntaa kohden, ja hänen, joka pakolaisen saavuttaisi, piti saattaa hänet kotia, astua ylös
Impivaaran vuorelle ja, puhaltain koivutorvea, ilmoittaa asia muille".
Jämijärvellä 20. kesäkuuta 2004
Jukolan viestin suunnistajat
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                           168




Sippu-Jukola 2005
Anjalankoskelainen Sippu-Rasti yhdessä Anjalankosken kaupungin kanssa viettivät kaupungin
30-vuotisjuhlaa Jukolan merkeissä Sippolan ’kaupunginosassa’. Kilpailut onnistuivat hyvin ja
erityisesti radat saivat kiitosta.
Lähinnä Lappeenrannassa samalla viikolla pidettyjen sotilassuunnistuksen MM-kisojen johdosta
Jukolaan osallistui ennätysmäärä maita joukkueita ollessa 26 maasta. Kummassakin viestissä
saavutettiin osanottoennätykset. Venloja osallistui 841 joukkuetta ja Jukolaan lähti 1331 seitsikkoa
eli yhteensä 12.681 kilpailijaa.
Jukolan voittajajoukkue osoitti kilpailijoiden tervehdyksen Jukolaan osallistuville ulkomaisille
vieraille ja 60-vuotiaalle Tiomilalle. Viestin vastaanottivat Tiomilan edustajana Henrik Persson ja
ulkomaisten osanottajien puolesta venäläinen Venla, Julia Terekhova sekä japanilainen Jussi,
Yotaro Ogasawara, joka tuli Japanista 25. kerran Jukolaan. Sattuma kohteen valinnassa oli
melkoinen, sillä sitä valittaessa vuoden 2004 puolella ei suinkaan ollut tietoa osallistuvien maiden
lukuisuudesta.
Jukolan sanoman laadinnassa tapahtui viestinvaihto. Nelisenkymmentä sanomaa laatinut Matti
Salmenkylä luovutti tekstinteon Antero Viherkentälle.
Viestin suojelijana oli tasavallan presidentti Tarja Halonen, joka kuitenkaan ei ollut paikalla.

Venlojen viesti – vain yksi voittajasuosikki?
Venlojen viestissä oli yksi suosikki yli muiden, ruotsalainen Ulricehamns OK. Sillä oli asettaa
ankkurikseen maailman paras naissuunnistaja, sveitsiläinen Simone Niggli-Luder ja toinenkin
joukkueen jäsen, Jenny Johansson, oli maailmancupissa Simonen jälkeen toisena. Joukkueen kaksi
muuta olivat toisaalta pieniä arvoituksia. Keväällä Domnarvets GoIF oli voittanut naisten Tiomilan
kolmella minuutilla ennen Ulricehamnia, kun Niggli-Luder oli joutunut ankkuriosuudella hänelle
harvinaisiin hakuhommiin. Sitä seurasivat Bäkkelaget ja IFK Lidingö. Tampereen Pyrintö oli
parhaana suomalaisena vasta kuudes. Kun Jukolassa osuuksia on yksi vähemmän, kahden
todellisen huipun merkitys korostuu. Ja olihan takana myös Ulricehamnin voitto edellisessä Jämin
Jukolassa. Oli siis vain yksi voittajasuosikki.
Ensimmäiseltä 5,2 km:n osuudelta tuli kärjessä neljä suomalaisjoukkuetta, mutta vain yksi
suomalainen. Tiukan kirikamppailun voitti Deltan venäläinen Julia Novikova sekunnin ennen
Kangasniemen Kalskeen Silja Tarvosta ja 4 sekuntia ennen MS Parman virolaista Kirti Rebanea.
Neljäntenä tuli viitisenkymmentä metriä heidän jäljessään pitkän letkan kärjessä OK77:n
sveitsiläisaloittaja. Seuraavan minuutin aikana vaihtoi 40 ja kahden minuutin aikana 80 joukkuetta.
Maalissa kärkeen sijoittuvista joukkueista Ulricehamnin norjalainen Alexandra Vejedal vaihtoi
sijalla 62 (+1.42 min.), Rastikarhut oli 50., Stora Tuna 51. ja Domnarvets GoIF 10, mutta
Bäkkelagetin aloittaja löytyy vasta sijalta 133 4.56 kärjestä.
Väliaikatuloksia 1. vaihdosta
Toisella 5,1 km:n osuudella ryntäsivät ulkomaiset joukkueet kärkeen, mutta erot olivat vain
sekunteja. Niinpä 20. joukkue vaihtoi vain 38 sekuntia johtavan jälkeen. Ensin tulivat norjalaiset
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                              169

Nydalens SK (Lene Moe) ja Fredrikstad SK, sitten ruotsalaiset IFK Mora ja Södertälje Nykvarn.
Paras suomalaisjoukkue oli Paimion Rasti 7:ntenä 13 sekuntia johtavasta. Ulricehamnin 19-vuotias
Stina Grenholm nosti hyvin ja vaihtoi sijalla 6 (+0.09), Rastikarhut 12., Stora Tuna 23. ja
Domnarvets 11. Henkilökohtaisissa tuloksissa Espoon Suunnan Marika Mikkola oli 45 sekuntia
nopeampi kuin osuuden toinen, Ulricehamnin Grenholm.
Väliaikatuloksia 2. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta
Kolmas osuus oli 6,2 km. Ulricehamnin Jenny Johansson nosti virheettömällä ja osuuden
nopeimmalla suorituksella joukkueensa kärjessä vaihtoon. OK Linne ja Nydalens SK tulivat
peräkkäin yli 1,5 minuuttia myöhemmin. Parinkymmenen sekunnin päässä heistä tulivat ryhmänä
Turun Suunnistajat, Rastikarhut ja Domnarvet. Näistä oli puolitoista minuuttia seuraavana,
seitsemäntenä vaihtaneeseen Paimion Rastiin. Stora Tuna oli 11. ja Bäkkelaget 16.
Väliaikatuloksia 3. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta
Ennakkosuosikki Ulricehamn, moninkertainen maailmanmestari sveitsiläinen Simone
Niggli-Luder ankkurinaan, oli siis selvässä johdossa jo viimeiselle 7,8 km:n osuudelle lähdettäessä.
Monikaan ei liene ollut voittajasta eri mieltä varsinkaan, kun muiden kovimpien ankkurien
joukkueet (Rastikarhut, Domnarvet, Stora Tuna ja Bäkkelaget) olivat selvästi jääneet.
Niggli-Luder eteni kuitenkin yllättävän epävarmasti pikku virheitä tehden kolmisen minuuttia
osuuden nopeinta Bäkkelagetin Anne Margrethe Hauskenia hitaammin, mutta kuitenkin osuuden
kuudenneksi nopeimpana. Se takasi hänelle Venlojen viestin voiton, sillä Rastikarhujen Heli
Jukola saavutti häntä vain 16 sek. ja eroksi jäi vielä turvalliset 1.44. Vaikuttiko Niggli-Luderin
alitajunnassa Tiomilan pummi, sillä hän kertoi olleensa kovin hermostunut sekä ennen kisaa että
sen aikana? Kolmantena tuli maaliin 3 naisen tiukan kirikamppailun voittajana Stora Tunan Emma
Engstrand, joka osuuden kolmanneksi nopeimpana nosti monta sijaa. Neljäntenä tuli Bäkkelaget
Hauskenin kovasti nostamana ja viidentenä Domnarvet. Sen jälkeen tulivat Nydalens SK,
Asikkalan Raikas (Minna Kauppi osuuden toinen), Tampereen Pyrintö, Hakarpspojkarna ja
kymmenentenä Turun Suunnistajat, jonka ankkurille Vroni König-Salmelle sattui hänelle
harvinainen huono päivä. OK Linne taipui 11:nneksi.
Lopputulokset joukkuejäsenillä
Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin
Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta
Parhaat tulokset:
     1. 1. Ulricehamns OK 1 SWE 2.37.36 (Alexandra Vejedal 62-34.42, Stina Grenholm 6-1.08.54, Jenny
        Johansson 1-1.47.35, Simone Niggli-Luder)

     2. 2. Rastikarhut 1 2.39.20 (Anni Kulmala 50-34.24, Tiina Jukkola 12-1.09.05, Anu Kopra 5-1.49.35,
        Heli Jukkola)

     3. 3. Stora Tuna IK 1 SWE 2.40.16 (Susanna Mårtensson 51-34.26, Britta Backlund 23-1.09.33,
        Catarina Öberg 11-1.13.16, Emma Engstrand)
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                           170

     4. 4. Bäkkelagets SK 1 NOR 2.40.19 (Marte Balchen 133-37.58, Anne Marie Bleken 63-1.14.12,
        Hanne Staff 16-1.53.25, Anne Margrethe Hausken),

     5. 5. Domnarvets GoIF 1 SWE 2.40.25 (Elin Dahlin 10-33.24, Eva Jurenikova 11-1.09.04, Dana
        Brozkova 6-1.49.43, Karolina A. Höjsgaard)
6. Nydalens SK 1 NOR 2.40.34, 7. Asikkalan Raikas 1 2.41.21, 8. Tampereen Pyrintö 1 2.41.29, 9. IK
Hakarpspojkarna 1 SWE 2.41.56, 10. Turun Suunnistajat 1 2.44.07, 11. OK Linne 1 SWE 2.45.18, 12.
NTNUI 1 NOR 2.46.27, 13. Pargas IF 1 2.46.46, 14. Hellas 1 SWE 2.47.06, 15. Paimion Rasti 1 2.47.44.

Jukolan viesti – kahden kauppa vai Vaajakoskiko?
Tiomilan voitti Haldenin nenän edestä keväällä Södertälje Nykvarn paljon keskustelua
aiheuttaneella peesauksella ja loppuviitoituksen ’harhautuksella’. Siellä oli hajontoja koko ajan
vähän ja ankkuriosuus oli putki. Jukolassa ankkuriosuuden loppuviitoitukselta harhautumiseen
tarvitaan aitojen yli kulkua, sillä ankkureilla on oma viimeinen rasti ja siltä alkaa oma viitoitus
maaliin saakka. Yllättävän harva huippujoukkueenkaan ankkuri vaikuttaa käyvän tutustumassa
viimeisen rastin sijaintiin, vaikka se olisi näkyvillä ja sieltä lähtevään viitoitukseen, vaikka ko.
tiedoilla tiukassa loppukirissä varmasti on merkitystä. Kalevan Rasti oli Tiomilassa kolmas ja
Hakarpspojkarna neljäs. Vaajakosken Terä oli herätetty talven aikana uudelleen henkiin ja seuraan
oli saatu mukaan useita Jyväskylän seudulla asuvia tai opiskelevia miespuolisia huippusuunnistajia.
Tiomilaan seura ei vielä kuitenkaan lähtenyt. Kotimaisista joukkueista myös Vehkalahden
Veikkojen ja Turun Metsänkävijöiden mahdollisuuksia taistella heti kärjen jälkeisistä sijoista
pidettiin todennäköisinä.
Jukola-voittoaan puolustava Kalevan Rasti joutui leikkiin varamiehisenä, sillä Samuli Launiainen
oli sairastunut ja hänen tilallaan neljännen osuuden juoksi Keravalta Joensuuhun siirtynyt kova
juniori Hannu Airila, edellisenä vuonna 19-vuotiaana sarjansa H20 rankikolmonen.
Eräiden analyytikkojen harrastuksena ja ehkä vähän yrityksenä seuran hyödyksikin on tullut
aiempia karttoja ja alkuosuuksien kilpailijoiden ratoja hyödyntäen selvittää, millaisia ovat
viimeisten osuuksien radat. Sippu-Jukolassa tämä ei onnistunut. Ratamestari tarjosi kaikilla
kolmella hajontaparilla käyttöön "neitseellisiä" maastonosia. Se tosin vähensi hajontoja ja lisäsi
uria helpottaen kärjen takana tulevien tehtävää, mutta erittäinkin alkupään joukkueet pitivät
suunnistuksellisuuden lisäystä erinomaisena.
Kalevan Rastin viesti lähtikin hyvin liikkeelle, sillä aloittajana ensikertalainen Harri Romppanen
tuli 13,2 km:n aloitusosuudelta toisena heti osuuden nopeimman Lahden Suunnistajien Jarno
Käyhkön perässä. OK Ravinen, NTNUI ja Delta seurasivat tiiviissä tuntumassa seuraavina. Letka
oli harvahko, mutta yhtenäinen ja 2 minuutissa vaihtoi 34 kilpailijaa. Suosikeista Halden oli 50.
(+2.13), IKHP 16., VaajTe 27., VeVe 40., mutta Södertälje Nykvarnin viesti alkoi tahmeasti, sillä
tuloksena oli sija 114 (+ 3,5 min.).
Väliaikatuloksia 1. vaihdosta
Toisella 11,3 km:n osuudella johtoon siirtyi Haldenin Jarkko Huovila sala-asussa osuuden
nopeimmalla ajalla. Hän vaihtoi 47 sekuntia ennen tanskalaisen Farum-Tisvilden viestinviejää,
jota Delta seurasi vaihdossa parin askeleen päässä. Puolentoista minuutin sisällä johtavasta
vaihtoivat myös IFK Mora, Ikaalisten Nouseva Voima ja Lapuan Virkiä. KR:n Mikael Boström
joutui antamaan hiukan periksi ja oli 11. VeVe oli 15., VaajTe 17., IKHP 20., Malung 21. ja TuMe
22 (+3.32). Kaikki olivat siis hyvässä tuntumassa kärkitiloille. Södertälje Nykvarn vaihtoi sijalla
73 lähes 11 min. kärjen jälkeen. Selvää oli, että vain ihme veisi sen Jukolankin voittoon.
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                          171

Nopeimmin osuuden kiersi Haldenin Jarkko Huovila, joka oli 35 sekuntia nopeampi kuin IFK
Moran venäläinen Alexey Bortnik.
Väliaikatuloksia 2. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 2. osuudelta
Kolmannella, 14,2 km pitkällä yöosuudella kärkeen nousi Vaajakosken Terän Jonne Lakanen, joka
vaihtoi 1.22 ennen myös hyvän juoksun tehnyttä Lapuan Petri Saarta. Lakanen oli osuuden nopein
1.35 Vehkalahden Simo-Pekka Finckeä joutuisampana. Kolmantena vaihtoi myös osuusajoissa
kolmas Kalevan Rastin Tommi Tölkkö 4 sekuntia Lapuan jälkeen ja heti hänen perässään Halden,
Vehkalahti ja muutaman kymmenen metriä jääneenä kuudentena OK Ravinen. Suosikit olivat siis
jo kärjessä tai heti sen takana. IKHP oli 20. ja Södertälje lähestyi kärkeä sijallaan 53, mutta jäi
ajassa pari minuuttia lisää.
Väliaikatuloksia 3. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 3. osuudelta
Neljäs osuus oli 7,6 km. Siltä tuli kärjessä Haldenin Tore Sandvik 1.25 ennen Lapuan Mikko
Patanaa. Kolmantena vaihtoi Ravinen, jonka jäljessä olivat muutaman metrin välein VaajTe ja
KR:n Hannu Airila sekä niistä toista minuuttia jäänyt VeVe. TuMe oli 7. lähes 5 minuuttia
johtavasta ja sitä seurasivat viitisenkymmentä metriä perässä muutaman askeleen välein Farum,
Tampereen Pyrintö ja kymmenentenä Leksand. Osuuden nopein oli yli 40 sekuntia seuraavaa
vikkelämpänä Paimion Rastin Teemu Väre.
Väliaikatuloksia 4. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 4. osuudelta
Viideskin osuus oli saman pituinen kuin neljäs. Kalevan Rastin Antti Harju oli osuuden toiseksi
nopeimpana puolisen minuuttia Malungin Jimmy Birkliniä hitaampi ja tuli vaihtoon kärjessä 32
sekuntia ennen Haldenia. Muutenkin vaihdossa kymmenen parhaan joukkueen juoksijat löytyvät
samasta joukosta henkilökohtaisissakin ajoissa. Kolmantena vaihtoi VaajTe (+2.02), sitten Malung
(+3.43) ja sitten alkoi 7:n joukkueen harvahko ryhmä, jossa olivat IKHP, VeVe, TuMe, Leksand,
Tampereen Pyrintö, Lapua ja yhdentenätoista Ravinen (+5.15).
Väliaikatuloksia 5. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 5. osuudelta
Kuudennella 9,9 km:n osuudella kärkeen siirtyi jälleen Halden. Sen viestiä vei Mats Haldin. Vain
sekunnin hänen jälkeensä vaihtoi Kalevan Rastin Simo Martomaa. Heistä oli 3,5 minuuttia
kolmanteen, Vehkalahteen, josta Vaajakoski oli jäljessä 10 sekuntia. Sitten joukkueet tulivat
yksitellen järjestyksessä viidentenä Leksand (+5.11), Malung (+6.34), Pyrintö (+9.58), TuMe
(+10.28), Ravinen (+10.45), Lapua (+11.05) ja osuuden nopeimman ajan juosseen Holger Hott
Johansenin nostama Kristiansand (+15.09) yhdentenätoista.
Väliaikatuloksia 6. vaihdossa
Henkilökohtaisia tuloksia 6. osuudelta
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                            172

Asetelma oli siis edellisen, Jämin Jukolan kaltainen: voitto olisi mitä ilmeisimmin kahden,
Haldenin ja Kalevan Rastin, kauppaa. Matkaa oli 15 km ja rasteja 24 tehdä ratkaisuja. Rasteista 6
oli mahdollisia hajontarasteja, muuten ankkureilla olisi sama matka. Kummankin viestinviejät
olivat samat kuin Jämillä: Joensuun 2-kertainen (syksyllä 2005 kolmas) keskimatkan MM-voittaja
ranskalainen Thierry Gueorgiou ja Haldenilla ruotsalainen, tulevan syksyn MM-kisojen sprintin
voittaja Emil Wingstedt. Vehkalahden ankkurina oli sveitsiläinen tulevan syksyn MM-kisojen
hopeamitalisti Marc Lauenstein ja Vaajakoskella Jani Lakanen. Kaikki siis huippunimiä.
Ykkösrastien luona Gueorgiou ja Wingstedt näkivät toisiaan, vaikka heillä oli eri hajonta. Tosin
rastien väli oli vain satakunta metriä. Sen jälkeen he eivät toisiaan tavanneet, vaikka seuraava
hajonta oli sama. Gueorgiou etsiskeli vajaan minuutin kakkostaan ja oletti Wingstedtin päässeen
siinä edelleen. Vaikka loppu sujuikin häneltä hyvin, hän oletti tulevansa maaliin toisena. Yllätys
oli melkoinen, kun todellisuus paljastui. Kalevan Rasti voitti Jukolan toisen kerran peräkkäin.
Wingstedt haki omaa kakkostaan minuutin verran ja nelosen pikkukumpare, samoin kuin viides
rasti, pieni kivi rinteessä aiheuttivat sen verran lisäaikaa, että Gueourgioun etumatka siinä
vaiheessa oli 3,5 min. Loppumatka meni kummallakin samaa vauhtia ja Wingstedt tuli maaliin
3.42 ranskalaisen jälkeen. Vehkalahdelle ja Vaajakoskelle sattui koko osuuden sama hajonta.
Vuorotellen kumpikin oli kärjessä ja ero oli suurimmillaan maalissa, jossa VeVe oli kolmantena
6.03 voittajan jälkeen. Vaajakosken Lakanen ylitti maaliviivan 13 sekuntia myöhemmin.
Neljänneksi tuli Malung Skogsmårdarna ankkurinaan 4-kertainen Jukola-voittaja Bernt
Björnsgaard (voitot Haldenissa ja Bäkkelagetissa) lähes 12 minuuttia voittajasta. Puolisen
minuuttia hänestä tuli Turun Metsänkävijät ja OK Ravinen. Viitisentoista minuuttia voittajasta tuli
ryhmä järjestyksessä Farum-Tisvilde (7.), Paimion Rasti (8.), Angelniemen Ankkuri (9.), Stora
Tuna (10.), Delta, Kristiansand ja Hiisirasti (12.). Tiomila-voittaja Södertälje Nykvarn oli maalissa
27.
Osuuden nopein oli Deltan Valentin Novikov minuutin erolla ennen Stora Tunan Henrik Löfåsia.
Parhaitten ankkureiden tulosluettelo kertoo kansainvälisyydestä. Osuusajoissa 20 parhaan
joukossa oli 6 ruotsalaista, 3 venäläistä, 2 ranskalaista, 1 Iso-Britanniasta, Italiasta, Latviasta,
Norjasta (vain 1!), Sveitsistä ja Tanskasta sekä 3 Suomesta. Paras suomalainen oli Petteri
Muukkonen 10:ntenä. Suomalaisjoukkueita oli 20:n parhaan listalla 10. Niistä vain 3:lla oli
suomalainen ankkuri, sillä muiden kansallisuudet olivat: 3 venäläistä, 2 ranskalaista sekä 1
italialainen ja sveitsiläinen!
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                               173




             Kalevan Rasti uusi vuoden 2004 voittonsa. Kalevan Rastin kuva-arkisto, Jukka Inkeri
Lopputulokset joukkuejäsenillä
Lopputulokset vaihtokohtaisin sijoituksin
Henkilökohtaisia tuloksia 7. osuudelta
Lopputulokset:
     1. 1. Kalevan Rasti 1 7.41.17 (Harri Romppanen 2-1.23.01, Mikael Boström 11-2.32.19, Tommi Tölkkö
        3-3.54.53, Hannu Airila 5-4.41.26, Antti Harju 1-5.22.57, Simo Martomaa 2-6.18.06, Thierry
        Gueorgiou)

     2. 2. Halden SK 1 NOR 7.44.59 (Pekka Itävuo 50-1.25.10, Jarkko Huovila 1-2.30.21, Öystein
        Kristiansen 4-3.54.55, Tore Sandvik 1-4.39.45, Erik Axelsson 2-5.23.29, Mats Haldin 1-6.18.05,
        Emil Wingstedt)

     3. 3. Vehkalahden Veikot 1 7.47.20 (Jarkko Liuha 40-1.25.01, Janne Weckman 15-2.32.32,
        Simo-Pekka Fincke 5-3.54.56, Jonne Lehto 6-4.42.35, Baptiste Rollier 6-5.27.29, Tero Föhr
        3-6.21.36, Marc Lauenstein)

     4. 4. Vaajakosken Terä 1 7.47.33 (Antti Anttonen 27-1.24.47, Timo Joensuu 17-2.32.38, Jonne
        Lakanen 1-3.53.27, Jarmo Puttonen 4-4.41.22, Heikki Nousiainen 3-5.24.59, Jouni Kahelin
        4-6.21.46, Jani Lakanen),

     5. 5. Malungs OK Skogsmårdarna 1 SWE 7.47.43 (Rob Walter 8-1.23.15, Stephen Palmer 21-2.33.44,
        Staffan Eriksson 23-4.00.51, Anders Åkerman 12-4.45.41, Jimmy Birklin 4-5.26.40, Håkan Eriksson
        6-6.24.39, Bernt Björnsgaard)
6. Turun Metsänkävijät 1 7.53.36, 7. OK Ravinen 1 SWE 7.53.46, 8. Farum-Tisvilde OK 1 DEN 7.56.02, 9.
Paimion Rasti 1 7.56.06, 10. Angelniemen Ankkuri 1 7.56.10, 11. Stora Tuna IK 1 SWE 7.56.12, 12. Delta 1
7.56.18, 13. Kristiansand OK 1 NOR 7.56.22, 14. Hiisirasti 1 7.56.30, 15. Leksands OK 1 SWE 7.56.49.

Tällä kertaa Gueorgiou luki itse Jukolan sanoman englanniksi ja sen toisti Boström suomeksi.
Sanoman teksti kuului:
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                        174

Ylpeänä katselee kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi pilven reunaltaan tätä yli kymmentuhantista
suunnistajien joukkoa Kymenlaakson maisemissa saatesanoinaan Seitsemässä veljeksessä:
”Ja nyt läksi joukko sekä nuoria että vanhoja pitkänä rivinä urkkimaan ympäri metsää. Ensin
etsivät he
lähimmiltä tienoilta, sitten siirtyivät kauemmas. Tarkasti merkitsivät he suunnan ja sitä kohti
jatkoivat he
retkensä taas.”
Impivaara mielessään kirmasivat suunnistajat Pilkkakorven- ja Onnenmäkien rinteitä sekä
seitsemälle muullekin kukkulalle kiiveten,
”Siitä juoksivat he mäkeä alas kuin siivitetyt peikot”
kohti kaukana häämöttävää maalia.
”Vuoret raikaa, metsä kaikaa, hetki pyhä ja lyhykäinen. Siinä on värssy, Jukolan Jussin sepittämä
riemuissansa.”
Iloitsemme ja nautimme retkestämme yhdessä tuhansien ulkomaisten rastivieraittemme kanssa, ja
haluamme samalla onnitella 60-vuotiasta vanhempaa veljeämme Tiomilaa, joka on ollut
oppaanamme ikioman Jukolamme alkutaipaleilla.
Anjalankoskella 19. kesäkuuta 2005
Jukolan viestin suunnistajat
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                175




Yleistä tuloksista

Venlojen juoksun voittajat 1951 - 1977

Vuosi   Lähti     Paikkakunta              Voittaja                                 Aika

1951    57        Hollolan lentokenttä     Irja Petäjä (Niemelä), Epilän Esa      1.12,12
1952    70        Hämeenlinna, Miemala     Irja Petäjä (Niemelä), Epilän Esa      1.02.24
1953    44        Valkeala, Savero         Kaija Hohti, Inkeroisten Terho         1.20.27
1954    49        Lahti, Arkiomaanjärvi    Tyyne Leskinen, Vehkalahden Veikot     1.17.07
1955    78        Kangasala, Säynäjärvi    Irja Niemelä, Epilän Esa                 58.01
1956    78        Riihimäki, Paalijärvi    Suoma Ilves, Lahden Suunnistajat -37   1.32.29
1957    61        Virolahti, Ravijoki      Aili Salo, Kouvolan Urheilijat           59.08
1958    79        Karkkila, Vuotinainen    Eeva Aspi, Artjärven Ahjo              1.16.00
1959    81        Vammala, Vaununperä      Eila Hanelius, Järvenpään Palo         1.05.57
1960    76        Kouvola-Valkeala         Eila Hanelius, Järvenpään Palo         1.10.10
1961    79        Tammela, Valkeaviita     Kaija Lahti, Helsingin Toverit         1.03.43
1962    80        Orimattila, Luhtikylä    Tuula Hovi, Haminan Tarmo              1.08.47
1963    62        Kiikala, Johannislund    Raila Hovi, Haminan Tarmo              1.22.25
1964    54        Joutseno, Vesikkola      Tuula Hovi, Haminan Tarmo              1.13.56
1965    89        Petäjävesi, Kintaus      Irja Niemelä, XYZ                      1.03.59
1966    77        Padasjoki, Taurusjärvi   Raila Hovi, XYZ                        1.16.34
1967    115       Halikko, Hajala          Anna-Liisa Nissi, Maarian Mahti        1.05.12
1968    89        Mäntsälä, Kaukalampi     Pirjo Seppä, Virolahden Sampo          1.03.38
1969    92        Vammala, Roismala        Airi Ahonen, Paimion Urheilijat        1.08.10
1970    128       Riihimäki, Paarijoki     Pirjo Seppä, Virolahden Sampo            58.25
1971    90        Vehkalahti, Pyhältö      Sinikka Kukkonen, Pielaveden Sampo     1.06.42
1972    206       Paimio, Motelli          Pirjo Seppä, Virolahden Sampo            51.14
1973    244       Hämeenlinna, Miemala     Sinikka Kukkonen, Pielaveden Sampo     1.01.50
1974    246       Puumala, Pistohiekka     Liisa Veijalainen, Liedon Parma          43.53
1975    275       Kankaanpää, Niinisalo    Liisa Veijalainen, Liedon Parma          51.49
1976    307       Tammisaari, Spjutsböle   Hennariikka Lonka, Kalevan Rasti         58.29
1977    325       Ruokolahti, Virmutjoki   Monica Andersson, IK Jarl, Ruotsi        51.24
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                                       176



Venlojen viestin voittajat 1978-
Vuosi    Lähti    Maaliin Paikkakunta                    Voittaja                 Aika      1.Osuus                  2.Osuus              3.Osuus                  4.Osuus
1978     190      174     Kuorevesi, Halli               Sippurasti               2.27.28   Hilkka Karjalainen       Helena Kattelus      Mirja Puhakka
1979     225      209     Lapua, Simpsiönvuori           Kalevan Rasti            2.20.10   Leena Silvennoinen       Hennariikka Lonka    Annariitta Lonka
1980     191      178     Rovaniemi, Ounasvaara          Hiidenkiertäjät          2.13.57   Seija-Sinikka Lähteilä   Pirkko Sassi         Helena Mannervesi
1981     271      199     Hyvinkää, Kytäjä               Bäggelagets SK, Nor      3.30.39   Tine Fjogstad            Toril Hallan         Gabrielle Welle-Strand   Brit Volden
1982     237      228     Liperi, Pärnävaara             Stora Tuna IK, Swe       3.10.37   Anne Bössfall            Karin Gunnarsson     Ylva Grape               Annichen Kringstad
1983     310      285     Valkeala, Selänpää             Almby IK, Swe            2.54.29   Ewy Branth               Karin Schagerström   Ingrid Svensson          Karin Rabe
1984     371      350     Heinola mlk. Vierumäki         Stora Tuna IK, Swe       3.21.48   Anne Bössfall            Ingrid Lentz         Annichen Kringstad       Karin Gunnarsson
1985     403      386     Laitila, Tulejärvi             Stora Tuna IK, Swe       2.46.19   Ylva Grape               Karin Gunnarsson     Anne Bössfall            Annichen Kringstad
1986     441      419     Teisko, Kaanaa                 Halden SK, Nor           3.17.49   Anne-Marie Solheim       Anne Line Nydal      Ragnhild Andersen        Jorunn Teigen
1987     476      447     Hollolan lentokenttä           OK Hedströmmen, Ruotsi   2.59.22   Terese Eriksson          Maria Eriksson       Mia Haglund              Kerstin Haglund
                                                                                                                                                                   Ragnhild B.
1988     423      398       Pudasjärvi, Isosyöte         Halden SK, Nor           3.26.55   Lena C Puck              Jorunn Teigen        Anne Line Nydal          Andersen
1989     519      483       Joutseno, Myllymäki          Helsingin NMKY           3.26.06   Annamari Vierikko        Marita Kymäläinen    Ulla Mänttäri            Kirsi Tiira
                                                                                                                                                                   Ragnhild B.
1990     573      548       Juva, Koikkala               Halden SK, Nor           3.15.17   Berit Sofie Grydland     Trine Antonsen       Anne Line Nydal          Andersen
1991     543      512       Vimpeli, Lakeaharju          IFK Södertälje, Swe      3.32.07   Anita Seger              Elisabeth Drotz      Arja Hannus              Katarina Borg
1992     578      554       Virolahti, Ravijoki          Kalevan Rasti            3.12.05   Elina Raijas             Hennariikka Lonka    Heidi Haapasalo          Tarja Silvennoinen
1993     545      518       Paimio kk                    Rastikarhut              2.55.49   Tiina Jukkola            Mari Aarikka         Riikka Ankelo            Marja Pyymäki
1994     486      455       Pelkosenniemi, Pyhä-Luosto   Tampereen Pyrintö        2.56.32   Tiina Juntunen           Henna-Riikka Huhta   Tarja Pyymäki            Annika Viilo
1995     597      537       Sipoo kk                     Liedon Parma             3.19.48   Kylli Kaljus             Outi Sareila         Anniina Paronen          Reeta-Mari Kolkkala
1996     535      511       Rautavaara, Harsukangas      Bäkkelagets SK, Nor      3.01.54   Torunn Fossli-Sethre     Hanne Sandstad       Yvette Hague             Hanne Staff
1997     645      604       Jyväskylä,Killerjärvi        Bäkkelagets SK, Nor      2.47.32   Torunn Fossli-Sethre     Yvette Hague         Hanne Staff              Hanne Sandstad
1998     667      635       Siuntio, Svartbäck           Angelniemen Ankkuri      2.51.30   Monica Boström           Marika Mikkola       Kirsi Tiira              Johanna Asklöf
1999     678      630       Eurajoki, Rikantila          Tampereen Pyrintö        3.06.32   Riina Kuuselo            Satu Vesalainen      Annika Viilo             Liisa Anttila
2000     622      575       Liperi, Pärnävaara           Liedon Parma             3.08.20   Katja Peltola            Anniina Paronen      Reeta-Mari Kolkkala      Kylli Kaljus
2001     689      639       Jurva, Tainuskylä            Liedon Parma             3.08.27   Katja Peltola            Outi Sareila         Anniina Paronen          Reeta-Mari Kolkkala
2002     728      694       Asikkala, Vesivehmaa         Turun Suunnistajat       3.00.50   Bohdana Terova           Vroni König-Salmi    Terhi Holster            Simone Luder
2003     708      646       Sulkava kk                   Tampereen Pyrintö 1      2.33.16   Satu Vesalainen          Heidi Haapasalo      Maria Rantala            Liisa Anttila
2004     796      764       Jämijärvi, Jämi              Ulricehamns OK 1, Swe    2.26.19   Stina Grenholm           Martina Fritschy     Jenny Johansson          Simone Niggli-Luder
2005     841      770       Anjalankoski, Sippola        Ulricehamns OK 1, Swe    2:37:36   Alexandra Vejedal        Stina Grenholm       Jenny Johansson          Simone Niggli-Luder
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                                              177


Jukolan viestin voittajat 1949 -
Vuosi Lähti Maaliin Paikkakunta           Voittaja                Aika        1. Osuus       2. Osuus        3. Osuus       4. Osuus       5. Osuus         6. Osuus       7. Osuus

1949 41      15       Helsinki              Helsingin Suunnistajat 11.56.39   E. Seväkivi    E. Kupiainen    A. Kokko       R. Heurlin     E. Aro         A. Salminen  E. Huuhka
1950 62      45       Helsinki              Helsingin Suunnistajat 11.59.08   V. Salonen     T. Haarma       R. Harmo       A.Salminen     J. Salmenkylä  E. Aro       E. Huuhka
1951 71      37       Hollolan lentokenttä IK Örnen                12.45.42   H. Sell        K-E. Sjödahl    R. Sell        T. Knichter    S-E. Fagerholm B. Malmström L. Backman
                      Hämeenlinna,
1952 83      57                             Helsingin Suunnistajat 12.39.49   J. Hämäläinen R. Harmo         O. Mäenpää     E. Huuhka      A. Ek            J. Salmenkylä E. Aro
                      Miemala
1953 82      31       Valkeala, Savero Helsingin Suunnistajat 12.26.58        M. Salmenkylä J. Hämäläinen E. Virtanen       O. Mäenpää J. Salmenkylä        E. Aro         A. Ek
                      Lahti,                Hämeenlinnan
1954 96      71                                                    12.11.07   E. Majuri      V. Talvisilta   E. Lemmetty    S. Lehtinen    A. Laine         E. Hakala      E. Ravea
                      Arkiomaanjärvi        Suunnistajat
                      Kangasala,
1955 115     83                             Asikkalan Raikas       10.12.26   M. Tuomaila    A. Kivistö      S. Jussila     E. Nurminen E. Vainio           S. Peltonen    M. Salokannel
                      Säynäjärvi
1956 127     38       Riihimäki, Paalijärvi Helsingin Suunnistajat 13.09.12   S. Hakoniemi   A. Ek           O. Mäenpää     E. Kupiainen T. Laurikainen     E. Aro         J. Salmenkylä
1957 108     59       Virolahti, Ravijoki Helsingin Suunnistajat 11.58.52     M. Niemi       O. Mäenpää      T. Laurikainen E. Kupiainen E. Aro             S. Hakoniemi   J. Salmenkylä
                      Karkkila,
1958 119     95                             XYZ                    11.02.05   S. Hakoniemi   Y. Teeriaho     A. Niemelä     M. Varuskivi H. Virolainen      T. Luonteri    O. Niemelä
                      Vuotinainen
                      Vammala,
1959 134     112                            Asikkalan Raikas       10.22.11   E. Riukka      E. Vainio       S. Jussila     H. Avikainen M. Salokannel      J. Tommola     A. Kivistö
                      Vaununperä
1960 132     111      Kouvola-Valkeala Helsingin Suunnistajat 10.00.23        E. Virtanen    M. Salmenkylä M. Niemi         E. Aro         T. Laurikainen   M. Mattila     J. Salmenkylä
                      Tammela,                                                                                              V.
1961 143     113                            Tampereen Pyrintö      10.42.28   R. Hakala      E. Kuusniemi    M. Järvinen                   H. Virtanen      R. Vehviläinen J. Syrjänen
                      Valkeaviita                                                                                           Kotkaslahti
1962 173     119      Orimattila, Luhtikylä Tampereen Pyrintö      11.16.15   R. Hakala      E. Kuusniemi    V. Kotkaslahti M. Järvinen    R. Vehviläinen   H. Virtanen    J. Syrjänen
                      Kiikala,
1963 154     86                             Tampereen Pyrintö      12.47.16   R. Hakala      E. Kuusniemi    K. Tarvainen   J. Syrjänen    V. Kotkaslahti   R. Vehviläinen H. Virtanen
                      Johannislund
                      Joutseno,
1964 178     136                            Tampereen PU           9.58.53    E. Pekarila    V. Harjula      A. Rantala     K. Laurila     H. Rantala       M. Rantala     M. Rantala
                      Vesikkola
1965 210     195      Petäjävesi, Kintaus IFK Hedemora, Ruotsi 9.18.32        I. Johansson   O. Johansson B. Gustafsson K. Johansson B. Sjögren             S. Gustafsson B. Norman
                      Padasjoki,
1966 225     176                            Tampereen Kilpa-Veljet 12.46.43   E. Rantanen    P. Heikkonen    I. Sandström   T. Moilanen T. Vilen            R. Kujansuu    P. Reunamäki
                      Tarusjärvi
                                                                                                                            V.
1967 264     214      Halikko, Hajala     Asikkalan Raikas        10.00.57 T. Ala-Heikkilä T. Rautavuo       E. Vainio                  P. Rautavuo         A. Kivistö     H. Avikainen
                                                                                                                            Tahvanainen
                      Mäntsälä,
1968 300     238                           Asikkalan Raikas       10.26.30 T. Ala-Heikkilä T. Rautavuo       P. Pökälä      H. Avikainen P. Rautavuo        A. Kivistö     V. Tahvanainen
                      Kaukalampi
                      Vammala,
1969 327     280                           Liedon Parma           10.16.09 J. Siivonen     R. Lehkonen       R. Jalonen     T. Grönroos T. Torpo            T. Peltola     T. Peltola
                      Roismala
1970 383     250      Riihimäki, Paarijoki Helsingin Suunnistajat 10.05.28 R. Hirn         V. Turku          M. Mattila     J. Salminen S. Korhonen         J. Salmenkylä M. Salminen
                                                                                                                            H-G.
1971 329     264      Vehkalahti, Pyhältö IK Örnen                10.06.14 H. Eklundh        K. Lagerbohm A. Sell                       A. Pasonen          K. Lillandt    R. Koskinen
                                                                                                                            Gustavsen
1972 443     365      Paimio, Motelli     Liedon Parma            9.09.48     R. Lehkonen    R. Jalonen      T. Grönroos    T. Torpo    T. Peltola          V. Kiili       T. Peltola
                      Hämeenlinna,
1973 435     308                          Angelniemen Ankkuri     10.09.44 M. Mannonen H. Laine              H. Paganus     O. Knaapi      J. Salusvuori    M. Mäkinen     S. Väli-Klemelä
                      Miemala
                      Puumala,
1974 411     344                          Liedon Parma            8.12.09     R. Jalonen     T. Mäkeläinen R. Lehkonen      T. Grönroos T. Peltola          V. Kiili       T. Peltola
                      Pistohiekka
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                                                                                                                                178
                     Kankaanpää,
1975 475 384                              Alavuden Urheilijat      8.17.47   J. Taimisto     M. Hautala      J. Pikkarainen T. Järvinen      M. Taimisto      J. Rönnqvist    H. Mäkirinta
                     Niinisalo
                     Tammisaari,          Gustavsbergs IF,
1976 453 406                                                       8.50.10   T. Wester       L-G. Fransson M. Haraldsson T. Johansson L. Strandberg           G. Andersson B. Nordin
                     Spjutsböle           Ruotsi
                     Ruokolahti,
1977 471 395                              Tampereen Yritys         8.18.25   J. Jokela       P. Nyman        T. Huhta        J. Mäki         A. Anjala        E. Ylikoski     K. Rauhamäki
                     Virmutjoki
1978 545 490         Kuorevesi, Halli     Järvenpään Palo          8.44.01   U. Kervinen     J. Torvikoski   V. Parviainen   H. Kurppa       K. Juvonen       P. Jauhiainen   M. Salminen
                     Lapua,
1979 594 523                              Lyn, Norja               8.15.07   J. Kaarby       R. Röed         E. Ulseth       J. Nielsen      I. Formo         S. Jakobsen     V. Åberg
                     Simpsiönvuori
                     Rovaniemi,                                                                                              C.
1980 508 455                              OK Ravinen, Ruotsi       7.27.59   L. Forsberg     S. Olsson       T. Tjernlund                    A. Nåbo          O. Nåbo         L. Lönnkvist
                     Ounasvaara                                                                                              Gustavsson
1981 753 495         Hyvinkää, Kytäjä Almby IK, Ruotsi             10.26.33 H. Stridh        S. Branth       L. Olsson       K. Fegerfelt    B. Stenberg      J. Mårtensson K. Lauri
1982 728 647         Liperi, Pärnävaara OK Ravinen, Ruotsi         8.52.16 S. Olsson         A. Nåbo         T. Tjernlund    L. Forsberg     B. Rosendahl     O. Nåbo        L. Lönnkvist
1983 807 742         Valkeala, Selänpää Vehkalahden Veikot         8.11.04 P. Fincke         M. Joensuu      J. Tepponen     V. Tervo        P. Jokimies      H. Lehtikangas T. Harju
                     Heinola mlk.
1984 920 859                              Almby IK, Ruotsi         9.10.40   J. Granstedt    R. Lönn         S. Brandth      B. Stenberg K. Lauri             B. Levin        J. Mårtensson
                     Vierumäki
1985 937 838         Laitila, Tulejärvi   Almby IK, Ruotsi         8.41.37   J. Granstedt    R. Lönn         S. Brandth      U. Larsson B. Stenberg           K. Lauri        J. Mårtensson
1986 991 945         Teisko, Kaanaa       IFK Södertälje, Ruotsi   8.27.18   A. Lillstrand   A. Friberg      K. Nilsson      M. Wehlin   M. Hellstadius       A. Hansen       B. Stenberg
1987 1052 989        Hollolan lentokenttä Hiidenkiertäjät          7.57.28   A. Paulin       J. Tikkala      J. Tepponen     J. Herva    P. Forsman           J. Liukkonen    K. Sallinen
                     Pudasjärvi,                                                                                             T.
1988 976 874                              Bäkkelagets SK, Norja    8.44.40   L. Drage        Y. Christiansen E. Johansen                 J S. Edström         P. Thoresen     Ö. Thon
                     Isosyöte                                                                                                Rönneberg
1989 1067 956        Joutseno,Myllymäki NTHI, Norja                8.59.38   B. Engdahl      M. Davidson     A. Dengerud     J. Wicklund B. Haavengen         K. Björlo    H. Tveite
1990 1109 1011 Juva, Koikkala             NTHI, Norja              8.38.27   B. T. Krong     Ö. Holo         A. Dengerud     J. Wicklund C.H. Björseth        B. Haavengen H. Tveite
1991 1144 1061 Vimpeli, Lakeaharju IFK Södertälje, Ruotsi          7.15.52   G. Eriksson     P. Jonsson      K. Enckell      A. Mogensen P. Forsman           M. Wehlin    M. Karlsson
                                          IK Hakarpspojkarna,
1992 1131 1050 Virolahti, Ravijoki                                 8.04.21   A. Rangert      B. Granstedt    F. Eskilsson    L. Söderberg M. Granstedt        L. Nordgren     J. Ivarsson
                                          Ruotsi
1993 1051 982        Paimio kk            Halden Skiklubb, Norja   7.55.42   L. Johansen     J.S. Mjölneröd T. Snilsberg     H. Vestlund     P. Olaussen      Ö. Holo         P. Thoresen
                     Pelkosenniemi,
1994 982 873                              Turun Suunnistajat       7.04.56   J. Nieminen     J. Hannula      R. Ödum         T. Tölkkö       J. Nikulainen    P. Forsman      J. Salmi
                     Pyhä-Luosto
1995 1107 989        Sipoo kk             NTHI, Norja              8.56.54   L. Virtanen     B. Lynum        C. Vogelsang    H. Bakke        T. Sandvik       C.H. Björseth   B. Valstad
                     Rautavaara,
1996 1049 963                             Turun Suunnistajat       7.49.37   J. Eskola       J. Laine        J. Nieminen     L. Virtanen     V. Repo          T. Tölkkö       J. Salmi
                     Harsukangas
                     Jyväskylä,                                                                                             A.
1997 1172 1057                            Halden Skiklubb, Norja   8.04.46   D. Jones        T. Snilsberg    J. Carlsson                     C. Terkelsen     B. Björnsgaard P. Thoresen
                     Killerjärvi                                                                                            Björnsgaard
                                                                                                                            B.
1998 1224 1113       Siuntio, Svartbäck Halden Skiklubb, Norja 8.09.36       J. Carlsson     T. Berg         T. Sandvik                      C. Terkelsen     K. Björlo       P. Thoresen
                                                                                                                            Björnsgaard
1999 1226 1109       Eurajoki, Rikantila   Bäkkelagets SK, Norja 7.40.10     A. Berger       J. Moe          J. Ivarsson    B. Engdahl       J. Rostrup       H. Johansen     B. Valstad
2000 1134 960        Liperi, Pänävaara     Halden Skiklubb, Norja 8.21.11    B. Eriksen      K. Björlo       Ö. Kristiansen C. Terkelsen     B. Björnsgaard   J. Huovila      T. Sandvik
2001 1189 1042       Jurva, Tainuskylä     Turun Suunnistajat     7.28.12    J. Svihovsky    J. Laine        T. de Haas     V. Repo          M. Niggli        J. Rostrup      J. Salmi
                     Asikkala,
2002 1256 1063                             Bäkkelagets SK, Norja 7.47.37     U. Brenna       J. Ivarsson     H-O Amblie      J. Sundby       B. Valstad       T. Berg         B. Björnsgaard
                     Vesivehmaa
2003 1205 1053       Sulkava kk            Halden SK 1, Norja      7.35.48   J. Carlsson     E. Wingstedt  Ö. Kristiansen P. Thoresen T. Sandvik              J. Huovila      M. Haldin
                                                                                                                          H.
2004 1314 1137       Jämijärvi, Jämi       Kalevan Rasti           6.51.51   M. Boström      S. Launiainen T. Tölkkö                  A. Harju                S. Martomaa     T. Gueorgiou
                                                                                                                          Romppanen
                     Anjalankoski,
2005 1331 1130                             Kalevan Rasti           7:41:17   H. Romppanen M. Boström         T. Tölkkö       H. Airila       A. Harju         S. Martomaa     T. Gueorgiou
                     Sippola
Jukolan viestin tarina II
Vuodet 1989-                179

								
To top