KUORMANKANTAJIEN HALLINTA SUOMESSA by 2C07f3y3

VIEWS: 0 PAGES: 39

									KUORMANKANTAJIEN HALLINTA SUOMESSA

        Projektin loppuraportti
                12.6.2007
                                               2
          ________________________________________________________________________




Sisällysluettelo

1     Tiivistelmä .................................................................................................................................. 3
2     Taustaa...................................................................................................................................... 4
3     Projektin toteutus ....................................................................................................................... 5
4     Kuormankantajien nykytila Suomessa........................................................................................ 6
   4.1      Laatikot .............................................................................................................................. 6
      4.1.1      Nykytilanteen yleiskuva .............................................................................................. 6
      4.1.2      Laatikoihin sitoutunut pääoma ja laatikoiden kierto ..................................................... 6
   4.2      Pyörälliset yksiköt ............................................................................................................... 8
      4.2.1      Nykytilanteen yleiskuva .............................................................................................. 8
      4.2.2      Pyörällisiin yksiköihin sitoutunut pääoma ja yksiköiden kierto ..................................... 8
   4.3      Lavat ................................................................................................................................ 10
      4.3.1      Nykytilanteen yleiskuva ............................................................................................ 10
   4.4      Pooli vs. oma järjestelmä ................................................................................................. 10
   4.5      Kuormankantajien pantillisuuden merkitys ........................................................................ 11
5     Säästöpotentiaalit .................................................................................................................... 15
   5.1      Vaikutusmahdollisuudet sitoutuvaan pääomaan ja kustannuksiin ..................................... 15
   5.2      Kierron nopeuttamisen merkitys ....................................................................................... 16
   5.3      Hävikin vähentämisen merkitys ........................................................................................ 17
   5.4      Paluulogistiikan tehostamisen merkitys ............................................................................ 18
   5.5      Elinkaaren pidentämisen merkitys .................................................................................... 19
   5.6      Säästöjen saavuttaminen ................................................................................................. 19
6     Uudet toimintamallit ................................................................................................................. 21
   6.1      Pantittomat järjestelmät .................................................................................................... 23
   6.2      Pantilliset ratkaisut, joissa pantti ei vastaa kuormankantajan arvoa .................................. 28
   6.3      Pantilliset ratkaisut, joissa pantti vastaa kuormankantajan arvoa...................................... 30
   6.4      Lavajärjestelmät ............................................................................................................... 32
7     Toimenpiteet säästöjen saavuttamiseksi .................................................................................. 33
   7.1      Yhteinen asioiden koordinointi ja menettelytavoista sopiminen ........................................ 33
   7.2      Sopimuskohteet ............................................................................................................... 34
   7.3      Yhteenveto ....................................................................................................................... 36
Liite 1: Kuormankantajien tunnistuspisteet ....................................................................................... 38
                                         3
    ________________________________________________________________________


1   Tiivistelmä
    Kuormankantajiin sitoutuva pääoma Suomessa on uushankintahinnoin laskettuna 170
    miljoonaa euroa. Vuosittaiset pääomakustannukset ovat 30 miljoonaa euroa ja pelkästään
    kuormankantajien vuotuinen hävikki on 4 miljoonaa euroa. Summat ovat suuria, ja jokaisen
    yrityksen – kuten koko elinkeinoelämän – etu on pyrkiä vähentämään kuormankantajin
    sitoutuvaa pääomaa: kuormankantajat eivät ole kilpailuvaltti kenellekään, mutta niillä voi olla
    kilpailukykyä heikentävää vaikutusta.

    Tehokkain tapa pienentää kuormankantajiin sitoutuvaa pääomaa on tehostaa
    kuormankantajien kiertoa. Seuraavaksi tehokkaimmat toimenpiteet ovat hävikin
    vähentäminen ja paluulogistiikan tehostaminen, ja näiden rinnalla kuormankantajien
    elinkaaren pidentämisen merkitys on suhteellisen pieni. On kuitenkin huomattava, että edellä
    luetellut asiat eivät ole irrallisia: esimerkiksi paluulogistiikan tehostamisella on vaikutusta
    kuormankantajien kierron paranemiseen. Samoin kierron tehostamiseen tähtäävät
    toimenpiteet vaikuttavat vähintään välillisesti myös hävikin pienenemiseen.

    Esitetyt toimenpiteet kuormankantajien käytön tehostamiseksi ovat seuraavat:

          Yhteistyö: toimialakohtaisilla ja toimialojen rajojen yli ulottuvalla yhteistyöllä voidaan
           toimintamalleja vakiinnuttaa ja luoda elinkeinoelämään yhteinen vastuullinen
           kuormankantajakulttuuri: tällöin yksittäinen yritys ei ole enää yksin vastuussa
           kuormankantajistaan, vaan vastuut ja halu hoitaa hyvin kuormankantajakantaa
           jakautuvat koko toimintaverkostoon.
          Kuormankantajien käsittelyyn liittyvät sopimukset. Kumppanit on sitoutettava yhteisiin
           pelisääntöihin sopimalla kuormankantajien käytöstä ja käyttöön liittyvistä vastuista,
           velvollisuuksista, oikeuksista ja sanktioista. Tällainen sopimus voi olla osa
           liiketoimintasopimusta. Myös kuljetusyritykset on sitoutettava uuteen toimintatapaan
           sopimuksin. Luonnollisesti on pyrittävä siihen, että sopimuskanta on yhdenmukainen.
           Jakeluketjuissa on otettava huomioon myös alihankkijoiden rooli.
          Tiedottaminen ja koulutus. Merkittävä osa kuormankantajien huolimattomasta
           hoidosta johtuu piittaamattomuudesta. Jokaiselle kuormankantajia käsittelevälle
           osapuolelle ja henkilölle on tehtävä tiettäväksi huolimattoman käsittelyn seuraukset.
           Hävikki, rikkoutumiset ja kierron hidastuminen vaikeuttavat myös tavaran kiertoa ja
           kasvattavat jokaisen osapuolen kustannuksia.
          Kuormankantajien pantillisuus. Panttijärjestelmä vaikuttaa kierron tehostumiseen ja
           hävikin vähenemiseen
          Kuormankantajien yksilöinti: jokainen kuormankantaja kuormalavoja lukuun ottamatta
           täytyy merkitä yksilöllisellä tunnisteella. Merkintä on oleellinen seurannan ja
           panttikäytäntöjen kannalta
          Paluulogistiikan tehostaminen: Paluukuljetukset on sovittava kuljetusyrityksen kanssa
           erikseen, eikä sisällytettävä jakelusopimuksiin. Lisäksi on mietittävä, voidaanko
           paluukuljetusten tehostamiseksi tehtävä yhteistyötä muiden yritysten kanssa
           esimerkiksi keskittämällä kuormankantajien keruuta.
          Kuormankantajien yhdenmukaistaminen: Yhdenmukainen kuormankantajakanta
           mahdollistaa vaihtokelpoisuuden, jolloin paluulogistiikkaa voidaan tehostaa ja
           kulutushuippuja tasata.
          Yhteistyö seurannassa, hallinnassa ja mahdollisesti myös omistuksessa. Olisiko
           tulevaisuudessa mahdollista keskittää toimintoja?
                                         4
    ________________________________________________________________________

2   Taustaa
    Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) kutsui keväällä 2006 suurimpien kuormankantajien
    käyttäjien yritysedustajat tilaisuuteen, jossa oli tarkoituksena muodostaa yhteinen näkemys
    kuormankantajien hallinnan kehittämistarpeista ja tehdä päätöksiä jatkotoimenpiteistä. Hanke
    jatkui elokuussa 2006, jolloin yritysedustajien yhteisessä kokouksessa päätettiin selvittää
    konsultointityöllä mitkä ovat Suomessa tulevaisuuden kuormankantajien hallinnan yleiset
    yhteiset kustannustehokkaat toimintamallit.

    Projektin tavoitteiksi määriteltiin seuraavat asiat:
         Nykytilanteen selvittäminen
         Alalla tehdyt tutkimukset
         Kuormankantajien hallinnan käytännöt maailmalla
         Kustannusanalyysi nykytilan vs. tavoitetilan toimintamallien välillä kansallisella tasolla
         Tulevaisuuden toimintamallivaihtoehdot

    Hankkeeseen tulivat mukaan seuraavat organisaatiot:

    Alko Oy
    Ekopulloyhdistys ry/Palpa
    Fazer Leipomot Oy
    Finnfrost Oy
    Georgia Pacific Nordic Oy
    HK-Ruokatalo Oy
    Inex Partners Oy
    Ingman Foods Oy Ab
    Itella Oyj, Logistiikka
    Kaukokiito Oy
    Kesko Oyj / Keslog
    Lindström Oy
    Maxit Oy
    Meijeripakkauspooli
    Metsä Tissue Oyj
    Paperinkeräys-yhtiöt Encore Ympäristöpalvelut Oy
    Schenker Cargo Oy
    Stora Enso Packaging Oy, Lahden tehtaat
    Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL
    Suomen Sokeri Oy
    Tehojakelu Oy
    Transbox Oy
    Transpoint Oy
    Tuko Logistics Oy
    Tuoretie Oy
    Vaasan & Vaasan Oy

    Projektin rahoitukseen osallistui myös Liikenne- ja viestintäministeriö.

    Työn toteuttajaksi valittiin Oy EDI Management Finland Ltd (Oy Confidea Business
    Consulting Ltd).
                                         5
    ________________________________________________________________________

3   Projektin toteutus
    Keskeinen asia projektin toteutuksessa oli projektiin osallistuville jäsenille suunnattu kysely,
    jolla pyrittiin selvittämään kuromankantajien nykytilaa ja ongelmia. Kysely lähetettiin 25
    osallistujaorganisaatiolle, joista 20 vastasi. Vastanneista 19 organisaatiota käytti
    kuormalavoja, 11 pyörällisiä kuormankantajia ja yhtä moni laatikoita. Kategoriassa ”muut”
    olevien vastaamattomien suuri osuus selittyy ainakin osaksi sillä, että kategoriaan kuuluvien
    kuljetusyritysten kuormankantajaomistus on suhteellisen vähäistä, ja tästä syystä yritykset
    eivät katsoneet aiheelliseksi vastata.




    Kyselyä täydennettiin haastatteluilla. Haastateltavia organisaatioita/henkilöitä olivat
    seuraavat:

          Ekopullo / Sievänen
          YTL / Rask
          Transbox / Varonen
          V&V / Liikanen
          Valio / Perämäki, Laiho
          TUKO / Svensson

    Lisäksi kyselyaineistoon tehtiin yrityskohtaisia tarkennuksia.

    Muu aineisto koottiin ja/tai tuotettiin pöytätyönä. Työssä oli apuna toimialojen edustajista
    koottu pienryhmä sekä ohjausryhmä, jolle työn etenemisestä raportoitiin ja jonka roolina oli
    ohjata työtä. Pienryhmä kokoontui 3 kertaa ja ohjausryhmä 3 kertaa
                                           6
      ________________________________________________________________________



4     Kuormankantajien nykytila Suomessa

4.1   Laatikot
4.1.1 Nykytilanteen yleiskuva

      Laatikoita käytetään kuormankantajina runsaasti. Kyselyyn vastanneilla yrityksillä oli
      käytössään 22 laatikkotyyppiä, ja yhteenlaskettu laatikkokanta oli lähes 24 milj. kpl. Pääosa
      käytetyistä laatikoista oli poolien omistamia. Kiertonopeus vaihteli 2,5 ja 60 kerran välillä
      vuodessa.

      Laatikoiden nykykäytöstä tehtiin seuraavanalisia havaintoja:
          Yli 800 leipomolla on oma laatikko (kaksi eri peruskokoa)
          Laatikkotyyppi ”Muu laatikko” on lähinnä sisäisten kuljetusjärjestelmien käytössä
          Transbox-poolissa on sekä teollisuuden (pantiton) että kaupan (pantillinen) omistamia
             yksiköitä.
          Panimoiden sekä A-pullon poolit ovat pantillisia. Panimoiden päällystelogistiikka on
             merkittävässä kehitysvaiheessa
          Meijereiden laatikoista osa on poolin ohjauksessa pantittomina ja osa omina
             järjestelminään.


4.1.2 Laatikoihin sitoutunut pääoma ja laatikoiden kierto

      Seuraavassa kahdessa kuvassa on tarkasteltu laatikkotyyppeihin sitoutunutta pääomaa ja
      laatikkotyyppien kiertoa. Ensimmäiseen kuvaan on otettu mukaan poolien omistamat laatikot
      ja toisessa kuvassa ovat mukana omassa omistuksessa olevat laatikot. Kiertonopeuden ja
      omistajuuden välillä ei ole yhteyttä, vaan kiertonopeuden merkittävät erot johtuvat
      kuljetettavan tavaran tyypistä: tuoretuotelaatikot kiertävät voimakkaasti, kun taas pullokorit
      jätetään kauppoihin odottamaan pullojen palautumista.

      Poolien rooli laatikoissa on merkittävä: poolit omistavat yli 80 prosenttia. Keskeisenä tekijänä
      tilanteessa on juomakorien suuri osuus. Tekeillä olevat muutokset juomakorien käytössä
      vaikuttavat omistussuhteisiin lähivuosina merkittävästi.
                                     7
________________________________________________________________________




Poolilaatikoihin sitoutunut pääoma ja laatikoiden kierrot: Transbox, panimo, A-pullo, meijeri,
vihannes
                                           8
      ________________________________________________________________________

      Omiin laatikoihin sitoutunut pääoma ja laatikoiden kierrot: leipomolaatikot, muut laatikot,
      meijerilaatikot. Huomaa eri skaala taulukoiden pääomapylväissä ja kiertonopeutta kuvaavissa
      viivoissa.


4.2   Pyörälliset yksiköt
4.2.1 Nykytilanteen yleiskuva

      Kyselyyn vastanneilla organisaatioilla oli käytössään yhdeksän eri tyyppistä pyörällistä
      yksikköä. Pyörällisiksi yksiköiksi on luokiteltu sekä rullakot että alusvaunut ja dollyt.
      Vastanneiden organisaatioiden pyörällisten yksiköiden kanta oli yli 1,2 miljoonaa kappaletta.

      Erityishavaintoina pyörällisistä yksiköistä tehtiin seuraavat:
           Kullakin kaupan keskusliikkeillä on omat pantittomat rullakkonsa.
           Tässä selvityksessä olevat muut rullakot ovat kuljetusjärjestelmien pantittomia (kevyt-
              ) rullakoita.
           Panimon dollyt (alusvaunut) kuuluvat pantilliseen pooliin. Dollyjä vuokrataan myös
              poolin ulkopuolelle.
           Meijereillä on sekä pooliin kuuluvia että omia pyörällisiä pantittomia lastinkantajia.


4.2.2 Pyörällisiin yksiköihin sitoutunut pääoma ja yksiköiden kierto

      Pyörällisten yksiköiden osalta poolien merkitys on samanlainen kuin laatikoiden osalta:
      omistusmallilla ei ole vaikutusta yksikön kiertonopeuteen, vaan poolin merkitys löytyy muista
      seikoista. Tällä hetkellä poolien merkitys pyörällisissä kuormankantajissa on vähäisempi kuin
      omien järjestelmien merkitys: sitoutuneella pääomalla mitaten poolien osuus on reilut 40
      prosenttia pyörällisten kuormankantajien kannasta.
                                     9
________________________________________________________________________




Poolien pyörälliset kuormankantajat: panimo ja meijeri




Omat pyörälliset kuormankantajat: kauppa, muut, meijeri. Huomaa eri skaala taulukoiden
pääomapylväissä ja kiertonopeutta kuvaavissa viivoissa.
                                          10
      ________________________________________________________________________

4.3   Lavat
4.3.1 Nykytilanteen yleiskuva

      Suomen standardilavakanta on arviolta 1,7 miljoonaa kpl (PPK Oy). Standardilavoiksi
      lasketaan FIN-, EUR- ja puolilavat. Kertakäyttölavojen ostot Suomessa ovat vuodessa
      (v.2005) arviolta 9,4 milj. kpl, joista menee vientiin noin 60 %. Lavajärjestelmän hallinta
      tapahtuu ostajan ja myyjän välisin sopimuksin. Myös kuljetusliikkeitä pyritään lavojen
      käsittelyssä vastuuttamaan myyjän/ostajan ja kuljetusliikkeen välisillä sopimuksilla.

      Panimoiden lavoja ovat vahvistetut PAN-EUR ja PAN-puolilavat sekä oma iso PAN-lava.
      Panimolavat ovat Ekopullon ohjauksessa olevia pantillisia poolilavoja.

      Kyselyssä ja haastatteluissa havaittiin, että
          Kyselyn otoksen kattavuus on liian pieni pitemmälle menevien johtopäätösten
             tekemiseen:
          otos tilastollisesta lavakannasta on 29 % ja lähtevistä lavoista 30 %
          Uusien lavojen ostomäärä on suuri otosmäärä huomioiden
          Otoksessa on ostettuja lavoja yhtä paljon kun vuositilastossa ostetut yhteensä
          Ulkomailta lastin alla tulevien lavojen määrä on suuri verrattuna ulkomaille lähteviin
             lavamääriin (johtuu otoksen toimialapainotuksista)
          Tyhjänä seisovien lavojen määrä otoksessa on n. 21 % lavakannasta



4.4   Pooli vs. oma järjestelmä

      Kuormankantajien käytön ja hallinnan tehostamisessa on syytä tarkastella myös poolin
      mukanaan tuomia hyötyjä. Poolilla ei tässä tapauksessa tarkoiteta pelkästään
      kuormankantajien omistamiseen liittyvää organisaatiota, vaan poolin toiminta voi keskittyä
      myös hallinnolliseen yhteistyöhön esim. sen osalta, miten paluulogistiikka tai
      kuormankantajien seuranta voidaan toteuttaa yhteisellä tavalla. On kuitenkin huomattava,
      että jokainen pooli tarvitsee vastuullisen isännän, joka organisoi poolin toimintaa.
      Luonnollisesti myös keskitetty hankinta ja keskitetty omistus tuovat etuja esimerkiksi
      hankintavolyymien kasvamisen ja kuormankantajien käytön optimoinnin kannalta.

      Kyselyn ja haastattelujen perusteella tehdyt johtopäätökset poolien merkityksestä
      kuormankantajien käytössä ovat seuraavat:

             Suurin vaikutus kuormankantajien kiertonopeuteen on tuotteella (tuoretuotteet) ei
              niinkään järjestelmällä
             Seurantojen taso on poolijärjestelmissä hieman omia järjestelmiä edellä
             Kuormankantajien pooli mahdollistaa tehokkaamman toiminnan
                  o sitoo vähemmän pääomaa lastinkantajiin
                  o mahdollistaa suuremmat kertaostot (hinta)
                  o mahdollistaa keskitetyt investoinnit (pesuasemat, korjauspisteet jne.)
                  o ohjauksen keskittäminen vähentää henkilötarpeita
                  o yhdenmukaistaa ja minimoi erilaisten lastinkantajien määrän
                                          11
      ________________________________________________________________________

            Kuormankantajien yhteisomistus voi aiheuttaa välinpitämättömyyttä kentän toimintaan
             etenkin pantittomassa järjestelmässä (ei niin väliä kun ei ole oma ja kustannukset
             jakautuvat)
            Pooleissa on mahdollista hoitaa kausivarastoinnit tehokkaammin
            Omista järjestelmistä leipomoilla on hajanaisin toiminta
                 o yli 800 leipomolla on oma laatikko vaikka laatikkokokoja on käytössä vain
                    kaksi
                 o Kiertonopeus on kuitenkin kohtuullinen koska jakelurytmi tuoretuotteelle on
                    päivittäinen



4.5   Kuormankantajien pantillisuuden merkitys

      Kuormankantajien pantillisuus osoittautui kyselyn mukaan tehokkaammaksi tavaksi
      toiminnan tehostamisessa kuin (omistus-)poolien luominen. Pantillisuus tehostaa
      kuormankantajien kiertoa merkittävästi ja samalla hävikki vähenee. Luonnollisesti pantillinen
      järjestelmä lisää jossakin määrin hallinnan kustannuksia, koska panttijärjestelmissä
      kuormankantajien seuranta- ja veloitus-/maksatusjärjestelmien kehittäminen edellyttää
      kehittämistä.

      Seuraavat kaksi kuvaa esittävät pantittomiin kuormankantajin sitoutuvia pääomia ja hävikkiä.
      Laatikoissa hävikin suuruus on yhden ja yhdentoista prosentin välillä ja pyörällisissä
      kuormankantajissa kahden ja kuuden prosentin välillä. On arvioitu, että Suurin häviämisen
      syy on kuormankantajan soveltuvuus muuhun toimintaan (lihalaatikko, rullakot ja alusvaunut):
      esimerkiksi leipomolaatikoiden hävikki väheni, kun laatikoiden pohjasta tehtiin ritilämäinen
      kiinteän pohjan sijasta. Luonnollisestikaan kaikissa tapauksissa tällaisiin ratkaisuihin ei voida
      mennä.
                                    12
________________________________________________________________________
                                    13
________________________________________________________________________

Verrattaessa tilannetta pantillisiin järjestelmiin on nähtävissä, että pantillisuudella on
kuormankantajien hävikin kannalta suuri merkitys. Pantillisissa järjestelmissä hävikki on
puolen prosentin luokkaa kuormankantajatyypistä riippumatta.




Syitä sille, miksi pantillisten kuormankantajien hävikki on oleellisesti pienempi kuin
pantittomien, on useita:

      Pantillisessa järjestelmässä tappion kärsii aina pantin haltija, jolloin omaisuudesta
       pidetään parempaa huolta
      Pantiton järjestelmä kärsii yhdistetyistä kuljetussopimuksista (paluu on sisällytetty
       menorahtiin): kuljetusliikkeillä ei ole intressejä paluukuormien aktivointiin koska
       korvaus tulee muutenkin
      Pantillisten kuormankantajien osalta asiakas aktivoi palautuksia koska panteissa on
       rahaa kiinni

Pantittomissa järjestelmissä ongelmallisin kohta koko kuljetusketjussa ovat loppuasiakkaat.
Projektin jäsenille tehdyssä kyselyssä yhdeksi haastavaksi ryhmäksi nousivat
suurkeittiöasiakkaat

Siirtyminen pantillisten järjestelmien käyttöön ei kuitenkaan ole ongelmatonta:

      Pantillisen järjestelmän osalta panttien hallinta on haasteellista: peritäänkö pantti
       jokaisen vastuunvaihdon yhteydessä, luodaanko seurantajärjestelmä, jossa
       panttimaksut tasataan seurantakauden lopussa tms.
      Edellyttää järjestelmäkehitystä
                                    14
________________________________________________________________________

      Kuljetusliikkeiden rooli pantillisen järjestelmän toimivuuteen on merkittävä:
       paluukuljetusten merkitys on suuri


Pantillisissa järjestelmissä pantin hinta on yleensä sama tai suurempi kuin kuormankantajan
ostohinta, joten järjestelmän omistaja ei kärsi häviämisestä aiheutuvia tappioita.
Luonnollisesti hävikki aiheuttaa ongelmia kuormankantajien saatavuuden kannalta ja
toisaalta kuormankantajien epäsäännöllinen palautumisrytmi saattaa aiheuttaa vaihtelua
kuormankantajakantaan.

Pyörälliset kuormankantajat ovat merkittävästi kalliimpia kuin laatikot tai lavat, joten
panttikäytännön organisoiminen edellyttää tässä mielessä perusteellista suunnittelua.
                                          15
      ________________________________________________________________________



5     Säästöpotentiaalit
      Kuormankantajiin sitoutuva pääoma on Suomessa merkittävä. Uushankintahinnoin
      laskettuna yrityksillä on kuormankantajissa kiinni noin 170 miljoonaa euroa. Tästä laskettuna
      pääomakustannukset keskimääräisellä kuormankantajien elinajalla ovat noin 30 milj. euroa.
      Tutkimuksessa esille tulleen hävikin kustannukset ovat 4 miljoonaa euroa vuodessa.




      Summat ovat suuria, ja jo muutaman prosentin vähennys vuosikustannuksissa tai
      kuormankantajiin sitoutuneessa pääomassa ovat merkittäviä.



5.1   Vaikutusmahdollisuudet sitoutuvaan pääomaan ja kustannuksiin

      Kuormankantajien käytön kustannuksiin voidaan vaikuttaa monella tavalla. Tässä
      tarkastelussa säästömahdollisuudet on kategorisoitu seuraavasti:
                                          16
      ________________________________________________________________________




      Ensisijaisin ja tehokkain tapa vaikuttaa kuormankantajien käytön kustannuksiin on
      kierron nopeuttaminen. Seuraavaksi tehokkaimmat tavat ovat pyrkimys hävinneiden
      kuormankantajien vähentämiseen ja paluulogistiikan tehostaminen. Kolmantena tulee
      kuormankantajien elinkaaren pidentäminen.

      On kuitenkin huomattava, että säästökohteet eivät ole toisistaan riippumattomia, eli pyrkimys
      esimerkiksi kierron nopeuttamiseen edellyttää myös tehokasta paluulogistiikkaa. Toisaalta
      taas pyrkimykset voivat olla osittain ristiriitaisia: kiertonopeuden kasvattaminen johtaa
      kuormankantajien intensiivisempään käyttöön, jolloin elinkaaren pidentäminen vaikeutuu
      merkittävästi.



5.2   Kierron nopeuttamisen merkitys

      Säästöpotentiaaleja tarkasteltaessa kierron nopeuttaminen on keskeisessä asemassa
      säästöjen syntymisessä. Alla olevassa kuvassa on laskettu kierron nopeuttamisen
      vaikutuksia sitoutuvaan pääomaan ja pääomakustannuksiin. Tavoitekiertonopeudet on valittu
      sen mukaan, mihin parhailla kotimaisilla ratkaisuilla tällä hetkellä päästään, eli laatikoiden
      osalta tavoitekiertonopeus olisi lähes kaksinkertainen keskimääräiseen kiertonopeuteen
      verrattuna, ja laatikoiden lavojen osalta tavoitekiertonopeus olisi noin 50 prosenttia
      keskikiertoa suurempi.

      Kiertonopeuden kasvu on suoraan verrannollinen sitoutuvaan pääomaan ja
      pääomakustannuksiin.
                                          17
      ________________________________________________________________________




      Haasteena kieronopeuden kasvattamisessa on, että kiertonopeuden kasvattaminen vaatii
      tarkasti mietittyjä toimintamalleja, ja todennäköisesti myös kuormankantajien kulun
      seurantaa, Kuten aikaisemmin on todettu, kuormankantajan kiertoon vaikuttaa myös se, mitä
      kuormankantajalla kuljetetaan: esimerkiksi nykyisten panimotuotteiden kuormankantajien
      kiertonopeuden kasvattaminen radikaalisti on vaikeaa muuttamatta koko toimintatapaa.
      Toimintatavan muuttaminen johtaisi puolestaan tyhjien kuormankantajien lisääntyneeseen
      kuljettamiseen.



5.3   Hävikin vähentämisen merkitys

      Projektissa tehtyjen laskelmien mukaan hävikin vähentämisen ja paluulogistiikan
      tehostamisen merkitys ovat kuta kuinkin saman arvoisia kuormankantajiin sitoutuneen
      pääoman ja pääomakustannusten kannalta. Toimenpiteiden merkitys on kuitenkin suuri, ja
      säästöpotentiaalit pelkästään projektiin osallistuneiden yritysten osalta on usean miljoonan
      euron suuruiset
                                          18
      ________________________________________________________________________




      Hävikin vähentäminen edellyttää toimijoiden nykyistä sitoutumista sovittuun toimintamalliin –
      siis nykyistä suurempaa vastuunottoa käsitellyistä kuormankantajista ja/tai nykyistä
      tehokkaampia seurantajärjestelmiä.



5.4   Paluulogistiikan tehostamisen merkitys

      Paluulogistiikan tehostamisen säästöpotentiaali on merkittävä. Nykyisessä paluulogistikassa
      ongelmaksi on todettu mm. seuraavat seikat:

             Kuljetus maksetaan tavaroiden lähettämisen yhteydessä, joten kuljettavalla
              yrityksellä ei ole kiinnostusta kerätä tyhjiä kuormankantajia ja palauttaa niitä
              lähettäjälle
             Jakelukuljetuksissa tyhjien kuormankantajien kerääminen jakelun yhteydessä
              koetaan ongelmaksi: etenkin kuormankantajat, jotka eivät ole kokoontaittuvia tai jotka
              eivät mene tyhjinä sisäkkäin, täyttävät helposti rahtitilaa ja vaikeuttavat jakelua
             Pantittomuus ja kuormankantajien seurantajärjestelmien puute ei motivoi
              kuormankantajan vastaanottajaa palauttamaan kuormankantajia


      On arvioitu, että paluulogistiikan tehostamisella päästää helposti 5 miljoonan euron
      vuosisäästöihin. Säästöt syntyvät seuraavista:

             turhat ajot minimoidaan
             tyhjien siirtely vähenee (aluevarastot, terminaalit, kausivarastot)
             tilojen tarve vähenee koko logistiikkaketjussa
             kehitetään yhteisiä keräysjärjestelmiä tehostamaan paluulogistiikkaa
                                          19
      ________________________________________________________________________

            henkilökäyttö tyhjien kuromankantajien käsittelyssä tehostuu



5.5   Elinkaaren pidentämisen merkitys

      Elinkaaren pidentämisen merkitys on tässä tarkastelussa esille nousseista
      säästövaihtoehdoista pienin ja säästökohteena haastava. Vaikka teoriassa vuoden tai
      kahden vuoden elinkaaren pidentämisellä saavutetaan laskelmien mukaan merkittävä
      säästösumma, voi toisaalta elinkaaren pidentämisen tavoittelu johtaa investointien
      kasvattamiseen joko parempien/kalliimpien kuormankantajien hankkimisen tarpeena tai
      lisääntyneenä korjaustarpeena. Kuormankantajien käytön seurannassa on myös huomattu,
      että käyttäjät valitsevat parempikuntoisia/uudempia kuormankantajia, mikäli valittavana on eri
      kuntoisia kuormankantajia. Tästä syystä elinkaaren pidentäminen saattaa jopa johtaa
      teoreettiseen pidentämiseen: vanhat/kuluneet kuormankantajat jääväät normaalitilanteissa
      käyttämättä.




5.6   Säästöjen saavuttaminen

      Säästöjen tehokas saavuttaminen on vaikeaa yksittäiselle toimijalle, koska säästöihin
      pyrkiminen edellyttää myös investointeja. Kaiken kaikkiaan tehokkain tapa säästöjen
      saavuttamiseen olisi pyrkiä toimintamallien yhtenäistämiseen ja toimintamallien määrän
      vähentämiseen, jolloin pystytäisiin tehokkaasti vaikuttamaan myös paluulogistiikan
      tehostamiseen ja seuranta- ja ohjausjärjestelmien kehittämiseen.
                                    20
________________________________________________________________________




Kansallisella tasolla keskeisiä toimenpiteitä säästöjen saavuttamiseksi ovat seuraavat:

      Toimintamallien yhtenäistämistä tarvitaan
          o Yhtenäisten ohjaus- ja seurantajärjestelmien toteuttaminen on tärkein
              yksittäinen kehityskohde (yhtenevä järjestelmä, tunnistaminen koko ketjussa,
              teknologian hyödyntäminen). Suurin haaste on saada yksittäiset toimijat ja villit
              toimintatavat kuriin ja luoda yhtenäinen toimintakulttuuri koko
              elinkeinoelämään.
          o Pantillisen poolirakenteen kehittämistä kannattaa tutkia laajemmin (ei
              sisäisessä liikenteessä oleville yksiköille). Yksi vaihtoehto on tarkastella
              mahdollisuutta laajentaa kaupallisia pooleja tai perustaa nykyisten toimijoiden
              rinnalle uusi toimija, joka hallitsisi aluetta laajasti
          o Eri järjestelmien saaminen saman hallinnon alle olisi avain koko
              kuormankantajien toiminnan kehittämiselle
      Lavajärjestelmän kehittäminen vaatii yhteistä tahtoa
          o Toimintakurin aikaansaaminen on välttämätön kokonaiskustannusten kannalta
              (estetään puolirikollinen toiminta)
          o Puuraaka-aineen saaminen kierrätykseen polttamisen sijasta on yhteisesti
              kehitettävä asia (menee liian paljon poltettavaksi)
                                        21
    ________________________________________________________________________



6   Uudet toimintamallit
    Pyrkimys yhteen toimintamalliin kaikkien kuormankantajien osalta ei ole yksinkertaisesti
    toteutettavissa, ja yleensäkin toimintamallien kehittäminen on monivuotinen projekti. Uuteen
    toimintamalliin ei pystytä siirtymään kerralla, vaan toimintatavan kehittäminen on monen
    toimenpiteen summa. Kyselyssä kerätyt tiedot nykytilanteesta ja sen ongelmista sekä
    luvussa 4 tehdyt selvitykset eri toimenpiteiden tuomista säästömahdollisuuksista johtavat
    seuraaviin päätelmiin:

    Kiertonopeus
          Kiertonopeutta täytyy pystyä kasvattamaan. Kiertonopeuden kasvattaminen
           edellyttää yksittäiseltä yritykseltä
               o Nykyistä parempia seurantajärjestelmiä
               o Nykyistä parempaa paluulogistiikkaa
          Kiertonopeuden kasvattaminen on yritysryhmittymässä yksinkertaisempaa tai
           edullisempaa, koska kustannuksiin vaikuttava paluulogistiikka voidaan kehittää siten,
           että sen palvelut ja myös kustannukset jakaantuvat suuremman yritysjoukon kesken.
           Myös mahdolliset investoinnit seurantajärjestelmiin voidaan jakaa useamman
           osallistujan kesken
          Kiertonopeuden kasvattamisessa on suuri rooli myös kuljetusyrityksillä ja yrityksen
           sisäisillä toimintatavoilla: miten tyhjien kuormankantajien nouto suoritetaan,
           varastoidaanko niitä kuljetusyrityksessä ja millä syklillä niitä palautetaan
           omistajalle/lähettäjälle. Kuinka suuri osuus kuormankantajista odottaa tyhjänä
           käyttöä yrityksen sisällä: onko niitä liikaa, vai onko yrityksen sisäinen
           logistiikkaratkaisu sellainen, että kuormankantajat kertyvät ja jäävät seisomaan
           väärin paikkoihin?
          Monissa tapauksissa kiertonopeuden kasvattamisessa on tärkeää kehittää
           kuormankantajien seurantaa: kuinka monta kuormankantajaa on luovutettu, milloin ja
           kenelle, milloin ja miten niitä voidaan noutaa, milloin ne palautuvat kiertoon.
          Yksittäisen kuormankantajan seuranta ei ole kiertonopeuden kasvattamisen kannalta
           välttämätöntä mutta monissa tapauksissa se tuo myös lisäarvoa ja antaa lisää
           mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen (toimintatavasta riippuen). Puhuttaessa
           maksullisista toimintamalleista (vuokramalli, panttimalli, jossa pantti palautetaan
           kuormankantajan palatessa omistajalleen), on seuranta välttämätöntä.

    Hävikin vähentäminen
         Hävikin vähentämisessä keskeistä on parantaa seurantajärjestelmiä tai sitouttaa
            logistisen verkoston toimijat tiiviimmin yhteistyöhön, jolloin kaikki osapuolet kantavat
            vastuuta käytössä olevista kuormankantajista.
                o Sopimuskäytäntö on helpompi ja edullisempi toteuttaa, mutta laajassa
                    jakeluverkostossa kaikkien osapuolten sitouttaminen voi olla lähes
                    mahdottomuus.
                o Myös pelkkä isoimpien kumppaneiden sitouttaminen voisi toimia johonkin
                    rajaan saakka mutta kuten aiemmissa luvuissa on todettu, esimerkiksi
                    pooliomistuksella ei ole merkittävää vaikutusta hävikin suuruuteen.
                    Aiemmissa selvityksissä on todettu, että monella toimijalla on suuria
                    vaikeuksia kehittää tyhjien kuormankantajien varastointia siten, että
                    kuormankantajien varastaminen vaikeutuisi (esim. lukolliset tilat) Tästä
                                    22
________________________________________________________________________

                syystä myös hävikin vähentämisen kannalta olisi tärkeää kehittää
                paluulogistiikkaa, jolloin tyhjien kuormankantajien varastointiaikaa saataisiin
                lyhennettyä

Paluulogistiikan tehostaminen
     Edellä mainitut kiertonopeuden kasvattaminen ja hävikin vähentäminen edellyttävät
       paluulogistiikan tehostamista. Paluulogistiikan tehostaminen mahdollistaa myös
       muunlaisia säästöjä, kuten luvussa 4.4 on todettu. Nykyiset jakelumallit eivät tue
       tehokkaasti paluulogistiikkaa ja siitä syystä on syytä tarkastella myös mallia, jossa
       tyhjien kuormankantajien noudot hoidettaisiin omina kuljetuksinaan. Yksittäiselle
       yritykselle tällainen ratakisu on harvoin mahdollista, mutta poolimainen
       toimintatapa/yhdistelty nouto saattaisi olla kannattava ratkaisu etenkin taajama-
       alueilla.
     Paluulogistiikan tehostamisessa on oleellista tarkastella myös
       kuormankantajakantaa: sisäkkäin menevät ja kokoontaittuvat yksiköt säästävät
       kuormatilaa ja ovat ensiarvoisen tärkeitä myös yhdistetyssä jakelu-
       /noutokuljetuksessa.
     Paluulogistiikassa on oleellista tarkastella myös tyhjien kuormankantajien keräilyä,
       välivarastointia ja toimittamista alkuperäisille käyttäjilleen ja/tai omistajilleen. Vaikka
       kuormankantajat saataisiinkin tehokkaasti kerättyä loppuasiakkailta, saattaa ratkaisu
       johtaa tyhjien kuormankantajavarastojen kasvamiseen kuljetusyrityksissä.
       Kuljetusten suunnittelu on tärkeää myös tyhjien kuormankantajien osalta: viedäänkö
       jokaisen noudon yhteydessä tyhjät kuormankantajat takaisin, jolloin tyhjänä
       ajaminen minimoidaan, jaellaanko tyhjät kuormankantajat yhdellä kuljetuksella
       kaikille jne: kuljetusyritysten kanssa on oleellista saada aikaan sopimus
       toimintatavoista.

Kuormankantajien elinkaaren pidentäminen
     Kuormankantajien elinkaaren pidentämiseen ei välttämättä kannata kohdistaa suoria
      toimenpiteitä johtuen luvussa 4.5 selitetyistä seikoista. Myös pyrkimys
      kiertonopeuden kasvattamiseen on vastakkainen elinkaaren pidentämispyrkimyksen
      kanssa. On kuitenkin todennäköistä, että kuormankantajien parantunut käsittely
      esim. varastoinnissa pidentää kuormankantajien elinkaarta.

Johtopäätöksenä säästötavoitteista voidaan päätyä seuraaviin suosituksiin:

   1. Pooleilla voidaan saavuttaa kuormankantajien hankinnassa ja hallinnassa etuja, joita
      yksityinen yritys ei pysty saavuttamaan
   2. Pantillisuuden merkitys kiertonopeuden kasvattamisessa ja hävikin pienentämisessä
      on suuri. Näin ollen olisi suositeltavaa pyrkiä pantillisiin prosesseihin. Pantillisuus
      voidaan kutienkin toteuttaa kahdella tavalla: joko siten, että pantti ei vastaa
      kuromankantajan arvoa vaan pantti on nähtävissä pikemminkin kuormankantajan
      vuokrana tai siten, että pantin suuruus vastaa kuormankantajan jälleenhankinta-arvoa
   3. Kuormalavat poikkeavat prosessiltaan muista kuormankantajista: lavojen osalta
      merkittävää on se, että kuormalavat kulkevat merkittävästi useammin maan rajojen yli
      kuin muut kuormankantajajakeet, jolloin myös mahdollisuudet prosessien,
      omistajuuden, seurannan jne. kehittämiseen poikkeaa muista jakeista. Tästä syystä
      kuormalavoihin liittyviä seikkoja on syytä tarkastella omana toimintamallinaan.
                                          23
      ________________________________________________________________________

6.1   Pantittomat järjestelmät

      Pantittoman järjestelmän periaatteet ovat seuraavat:

       Kehittämisen         Kuvaus                            Toimenpiteet
       kohde
       Omistus              Kuormankantajien omistus          1. Osapuolet hoitavat kuormankantajien
                            on joko jokaisella                hankinnan itsenäisesti
                            organisaatiolla itsellään tai     2. Poolin perustaminen. Pooli voidaan
                            keskitetty poolille.              perustaa joko yksittäisen
                            Poolivaihtoehdossa                kuormankantajatyypin / -tyyppien
                            hankinta- ja hallintakulut        hallintaan, toimialalle tai kattavasti esim.
                            saadaan keskitettyä               teollisuuden ja kaupan yritysten kesken.
                                                              3. Kuormankantajien omistusperiaatteista
                                                              on sovittava: tuoko jokainen jäsen oman
                                                              kuormankantajakantansa poolin
                                                              ”pääomaksi” vai ryhdytäänkö kehittämään
                                                              yhteistä kuormankantajakantaa.
       Käyttökustannusten   Kuormankantajien käyttöön         1. Kuormankantajien omistaja vastaa
       jako                 ei liity panttia. Poolillisessa   kuromankantajien hankinnan ja käytön
                            ratkaisussa käyttötavoista ja     kustannuksista
                            käytön kustannuksista on          2. Pooliratkaisussa kustannukset voidaan
                            kuitenkin sovittava tarkasti      jakaa monella tavalla. Mikäli omistus ja
                            esim seuraavasti:                 maksut jaetaan käyttötarpeen suhteessa,
                              - Omistus ja maksut             on poolissa sovittava maksuperiaatteista ja
                            jaetaan käyttötarpeen             esimerkiksi siitä, millä tavoin käyttöä
                            suhteessa                         seurataan. Ratkaisu edellyttää
                              - Omistus ja maksut             seurantajärjestelmän luomista ja
                            jaetaan liikevaihdon mukaan       periaatteiden luomista sille, missä
                                                              prosessivaiheessa käyttäjää veloitetaan
                                                              yms.
       Käyttöperiaatteet    Poolittomassa ratkaisussa         1. Pooliton ratkaisu: kuormankantajien
                            kuormankantajien omistaja         jakelu, nouto ja kunnossapito omistajan
                            järjestää kuormankantajien        vastuulla.
                            jakelun, noudon ja                2. ks. edellinen kohta: . Varikko pitää kirjaa
                            kunnossapidon.                    luovutetuista ja palautuneista yksiköistä,
                            Pooliratkaisussa paras            jolloin käytön lisäksi myös hävikkiä
                            toimintamalli on luoda            pystytään seuraamaan. Ongelmana
                            keskitetty varikko, josta         tällaisessa mallissa on se, että varikolta
                            kuormankantajia voidaan           kuormankantajan hakenut osapuoli on
                            noutaa / jakaa                    kuormankantajasta vastuussa sen
                            jäsenorganisaatioille             palauttamiseen saakka, jolloin pitkät
                                                              jakeluketjut muodostuvat hävikin kannalta
                                                              ongelmallisiksi. Tietyissä tapauksissa on
                                                              laskettu, että varikkojärjestelmä kasvattaa
                                                              kuormankantajien tarvetta merkittävästi;
                                                              jopa kaksinkertaiseksi
                                                              2. Pitkien jakeluketjujen ongelmaa voidaan
                                                              ratkaista yksilöimällä kuormankantajat ja
                                                              ulottamalla seuranta koko jakeluketjuun.
                                                              Tällöin myös kuormankantajien
                                                              palautumien muualta kuin alkuperäiseltä
                                                              käyttäjältään tulisi mahdolliseksi (esim.
                                                              kierto varikko – tavarantoimittaja – tavaran
                                                              vastaanottaja – varikko). Tämä puolestaan
                                    24
________________________________________________________________________

                                                       asettaa lisävaatimuksia myös
                                                       kuljetusyrityksille, joiden täytyy kyetä
                                                       todentamaan kuormankantajan luovutus
                                                       vastaanottajalle: antaako pooli kuljettajalle
                                                       käyttöön tarvittavat välineet?
 Paluulogistiikka      Paluulogistiikka keskitetään    1. Paluulogistiikassa voidaan käyttää aluksi
                       mahdollisuuksien mukaan tai     nykyisiä menettelytapoja (jakelukuljetus
                       paluulogistiikkaan luodaan      kerää tyhjät kuormankantajat mukaansa).
                       tehokkaat järjestelmät.         2. Loogisempaa on kuitenkin keskittää
                       Pantittomassa                   paluulogistiikkaa, ja pooli antaa etenkin
                       järjestelmässä                  taajama-alueilla tällaiseen mahdollisuuden:
                       paluulogistiikkaan on           tyhjät kuormankantajat voidaan käydä
                       kiinnitettävä jopa enemmän      keräämässä keskitetysti, varikko tekee
                       huomiota kuin pantillisessa,    tarvittavat puhdistus- ja korjaustoimenpiteet
                       koska panttimaksu ei motivoi    ja toimittaa kuormankantajat takaisin
                       käyttäjiä palauttamaan          kiertoon.
                       kuormankantajia.
 Seuranta              Kaikissa tapauksissa            Seurantatapahtumina kuormankantajan
                       kuormankantajien seuranta       luovuttaminen käyttäjälle,
                       on tarpeellinen vähintään       kuljetustapahtuma, nouto…. Katso kuvaus
                       summatasolla (esim.             tämän asiakohdan lopusta.
                       ”luovutettu osapuolelle ”A”
                       10 kpl rullakkoja)
                       Poolityyppinen toiminta
                       mahdollistaa keskitetyn
                       seurannan kehittämisen
 Tarvittavat           Seuranta voidaan hoitaa         Pitkän aikavälin ratkaisuna tietojärjestelmä.
 järjestelmät          yksinkertaisimmillaan kynällä   Tavoitteena on luoda ratkaisu, jossa myös
                       ja paperilla, mutta pidemmän    kuljetusyritysten ottaminen mukaan
                       aikavälin tavoitteena on        toimintaan on mahdollista. Tämä tarkoittaa,
                       luoda tietojärjestelmä, jonne   esim. käsiskannereiden jakelua kuljettajille.
                       kohdassa ”seuranta” kirjatut    Skannereiden tiedot voidaan purkaa
                       tapahtumat kirjataan            sovituissa pisteissä (esim. varikko)


Kuormankantajien keskitetty keräily ja palautus tyhjänä pitkin kuljetusketjua ovat toisistaan
poikkeavia toimintamalleja. Palautus jakelun yhteydessä (jolloin jakelija ottaa mukaansa
tyhjät kuormankantajat) johtaa helposti siihen, että kuljetusyritykselle syntyy palautusta
odottavien kuormankantajien varasto. Toisaalta palautuvat kuormankantajat voidaan kuljettaa
takaisin käyttäjälleen ilman, että ne kiertävät varikon kautta. Keskitetyllä noudolla voidaan
puolestaan vähentää kuljetusyrityksissä seisovien kuormankantajien määrää, mutta samalla
toimintatapa johtaa siihen, että jokainen kuormankantaja kiertää varikon kautta ennen
paluutaan käyttöön.

Poolissa ei tarvitse edellyttää, että kaikki poolin jäsenet käyttäisivät samanlaisia
kuormankantajia (vrt. esim. Transboxin vihannes- ja lihalaatikot). Luonnollisesti hallinnan ja
kuormankantajien kierron kannalta olisi parempi, mikäli kuormankantajat ovat
yhdenmukaisia, jolloin vaihto-operaatioiden ja tyhjien kuormankantajien lajittelu- ja
jakeluoperaatioiden määrä voidaan minimoida.

Poolin synnyttäminen edellyttää seuraavia toimenpiteitä:

       Sopiminen poolin toimintaperiaatteista ja kustannusten jakelutavoista
                                    25
________________________________________________________________________

      Sopiminen kuormankantajien seurannasta. Loogisinta on mahdollistaa seuranta
       esimerkiksi identifioimalla kuormankantajat viivakoodilla, vaikka kaikki poolin jäsenet
       eivät hyödyntäisikään seurantaa omissa prosesseissaan. On lisäksi huomattava, että
       seurantajärjestelmän luominen pelkän hävikin vähentämiseksi saattaa muodostua
       liian kalliiksi seurannalla on oltava myös muita funktioita kuin hävikki.
      Sopiminen kuormankantajien paluulogistiikasta

Kuten seuraavasta kuvasta ilmenee, suuri osa kuormankantajan matkoista tapahtuu tyhjänä,
kun kyseessä on poolijärjestelmä. Kuva on nähtävissä suurempana liitteessä 1




Roolit vasemmalta oikealle:
   1. Kuormankantajan omistaja
   2. Vuokralleottaja
   3. Varikko
   4. Kuljettaja
   5. Tavarantoimittaja
   6. Tavaran vastaanottaja

Ohut musta nuoli = informaatiovirta
Oranssi nuoli: kuormankantajan kulku
                                         26
     ________________________________________________________________________

     Punaiset ympyrät: kuormankantajan mahdolliset tunnistuspisteet / kuormankantajan
     statuksen muuttumispisteet (esim. luovutettu tyhjänä, luovutettu täytenä, otettu kuljetettavaksi
     täytenä), mikäli tunnistus on käytössä

     Kuvassa ympyröidyt toiminnot A1-C6 ovat seuraavanlaiset:



Nro    Toiminto           Kuvaus                            Frek-  Tarvittavat      Tuotetut tiedot         Osapuolet
                                                            venssi tiedot
A1     Kuormankantajan    Elinkaaren alku: Toiminto                                 Kuormankantaja          Kuormankantajan
       hankinta           tuottaa yksilöidyn                                        yksilöinti- ja          omistaja,
                          kuormankantajan                                           ominaisuus-             kuormankantaja-
                          kuormankantajajärjestelmän                                tietoineen              varikko
                          käyttöön ja
                          kuormankantajavarikkoon.
                          Vastuu kuormankantajasta
                          siirtyy
                          kuormankantajavarikolle.
A2     Kuormankantajan    Elinkaaren loppu: Toiminto               Yksilöity      Tieto                     Kuormankantajan
       hävittäminen       poistaa yksilöidyn                       kuormankantaja kuormankantajan           omistaja,
                          kuormankantajan                                         hävittämisestä            kuormankantaja-
                          kuormankantajavarikosta ja                                                        varikko
                          kuormankantajajärjestelmän
                          käytöstä.
                          Kuormankantajavarikko
                          vapautuu kuormankantajan
                          vastuusta.
B1     Sopiminen          Vuokralleottaja ja                       Kuormankantaji   Vuokrasopimus,          Kuormankantajan
       vuokrauksesta      kuormankantajan omistaja                 en määrä- ja     luovutusvaltuus         omistaja,
                          sopivat tietystä määrästä                ominaisuus-      kuormankantajavari-     kuormankantajan
                          tietyt ominaisuuskriteerit               tiedot           kolle                   vuokralleottaja,
                          täyttävien kuormankantajien                                                       kuormankantaja-
                          käytöstä.                                                                         varikko
                          Kuormankantajavarikko
                          valtuutetaan luovuttamaan
                          sopimuksen mukaiset
                          kuormankantajat
                          vuokralleottajan käyttöön.
B2     Kuormankantajan    Kuormankantajan omistaja                 Yksilöity       Vuokralasku,             Kuormankantajan
       vuokran laskutus   laskuttaa vuokralleottajaa               kuormankantaja, vuokrasopimuksen         omistaja,
                          vuokrasopimukseen                        vuokrasopimus, päivitys                  kuormankantajan
                          kirjattujen periaatteiden                vuokran alku,                            vuokralleottaja
                          mukaisesti. (Taulukon                    vuokran loppu
                          mallissa vuokra alkaa, kun
                          kuormankantaja noudetaan
                          varikosta, ja loppuu, kun
                          kuormankantaja palautetaan
                          varikkoon.)
C1     Tyhjän             Vuokrajakson alku:                       Luovutusohje,    Yksilöidyn              Kuormankantajan
       kuormankantajan    Tavarantoimittaja                        kuljetustilaus   kuormankantajan         vuokralleottaja,
       nouto varikosta    1) antaa kuljettajalle                                    luovutustiedot,         kuormankantajan
                          toimeksiannon noutaa                                      vuokrakiintiön          kuljettaja, tavaran-
                          kuormankantaja varikosta ja                               päivitys, tieto         toimittaja,
                          kuljettaa tavaran-toimittajalle                           tavarantoimittajalle,   kuormankantaja-
                          sekä                                                      tieto                   varikko,
                          2) varikolle luovutusohjeet.                              kuormankantajan         kuormankantajan
                          Konseptista riippuen varikko                              omistajalle, vuokran    omistaja
                          ilmoittaa noudosta                                        alku, rahtikirja
                          kuormankantajan omistajalle
                          tai vuokralleottajalle.
                          Kuljettaja ilmoittaa noudosta
                          tavaran-toimittajalle
                          (tarvittaessa). Vastuu
                          kuormankantajasta siirtyy
                          kuljettajalle.
                                         27
     ________________________________________________________________________

C2     Tyhjän             Kuljettaja jättää                  Rahtikirja       Yksilöidyn           Kuormankantajan
       kuormankantajan    kuormankantajan                                     kuormankantajan      kuljettaja, tavaran-
       jättö tavaran-     tavarantoimittajalle, joka                          luovutuksen ja       toimittaja
       toimittajalle      kuittaa ottaneensa sen                              vastaanoton kuittaus
                          vastaan. Vastuu
                          kuormankantajasta siirtyy
                          tavarantoimittajalle.
C3     Täyden             Tavarantoimittaja antaa            Kuljetustilaus   Yksilöidyn              Tavaran-
       kuormankantajan kuljettajalle ajotoimeksiannon                         kuormankantajan         toimittaja,
       nouto tavaran-     noutaa kuormankantaja ja                            luovutuksen ja          kuormankantajan
       toimittajalta      kuljettaa tavaran                                   vastaanoton kuittaus,   kuljettaa
                          vastaanottajalle. Kuljettaja                        (lähetysluettelo),
                          noutaa kuormatun                                    rahtikirja
                          kuormankantajan. Luovutus
                          ja vastaanotto kuljetukseen
                          kuitataan. Vastuu
                          kuormankantajasta siirtyy
                          kuljettajalle.
C4     Täyden             Kuljettaja luovuttaa               Rahtikirja       Yksilöidyn           Kuormankantajan
       kuormankantajan kuormankantajan tavaran                                kuormankantajan      kuljettaja, tavaran
       jättö tavaran      vastaanottajalle. Luovutus                          luovutuksen ja       vastaanottaja
       vastaanottajalle   kuljetuksesta ja vastaanotto                        vastaanoton kuittaus
                          kuitataan. Vastuu
                          kuormankantajasta siirtyy
                          tavaran vastaanottajalle.
C5     Tyhjän             Tavaran vastaanottaja antaa        Kuljetustilaus   Yksilöidyn              Tavaran
       kuormankantajan ajotoimeksiannon                                       kuormankantajan         vastaanottaja,
       nouto tavaran      kuljettajalle. Kuljettaja noutaa                    luovutuksen ja          kuormankantajan
       vastaanottajalta   kuormankantajan. Luovutus                           vastaanoton kuittaus,   kuljettaja
                          ja vastaanotto kuljetukseen                         rahtikirja
                          kuitataan. Vastuu
                          kuormankantajasta siirtyy
                          kuljettajalle.
C6     Tyhjän             Vuokrajakson loppu:                Rahtikirja,      Yksilöidyn              Kuormankantajan
       kuormankantajan Kuljettaja jättää                     vuokrasopimus    kuormankantajan         vuokralleottaja,
       palautus varikkoon kuormankantajan varikkoon.                          luovutuksen ja          kuormankantajan
                          Luovutus ja vastaanotto                             vastaanoton kuittaus,   kuljettaja,
                          kuljetuksesta kuitataan. Tieto                      vuokran loppu, tieto    kuormankantaja-
                          kuormankantajan                                     kuormankantajan         varikko,
                          palautumisesta menee sen                            omistajalle             kuormankantajan
                          omistajalle (tai                                                            omistaja
                          vuokralleottajalle). Vastuu
                          kuormankantajasta siirtyy
                          varikolle.



     Malli mahdollistaa sen, että toiminnot C2-C5 voivat toistua useita kertoja peräkäin ilman, että
     toiminnot C1 ja C6 toteutuvat: vuokralle otettu kuormankantaja voi olla käytössä pitkään,
     ilman että se palautuu varikkoon. Kuormankantaja voi myös palautua vuokralleottajalle joka
     käyttää kuormankantajaa uudestaan, tai vastaanottaja (toiminnossa C4) voi käyttää
     kuormankantajaa omassa prosessissaan ja käyttää kuormankantajaa tavaroiden
     toimittamiseen (toiminnot C3 ja C4 toistuvat, mutta rooleissa ovat eri osapuolet kuin
     alkuperäisessä prosessissa)

     Kuormankantajien oikea-aikainen saatavuus ei ratkea pelkällä kuormankantajien
     tunnistamisella ja seurannalla. Tunnistaminen mahdollistaa kuitenkin seurannan siitä, missä
     kuormankantajia on, kertyykö niitä tietyille osapuolille, mikä on niiden kiertonopeus ja
     yksinkertaisimmillaan toimitustiedon perusteella saadaan jäljitettyä se, kenen hallussa
     kuormankantajia on ja missä ne maantieteellisesti sijaitsevat.

     Uuden toimintamallin, -teknologian ja -kulttuurin haasteena on verkostoitunut toimintatapa.
     Prosesseihin liittyy useita osapuolia ja siksi useinkaan ei yksin riitä, että yrityksen sisällä
     saadaan kuormankantajat tunnistettua, koska ne liikkuvat myös organisaatioiden välillä.
                                          28
      ________________________________________________________________________

      Kuormankantajien merkinnän, lähettämisen kirjaamisen sekä palautuvien kuormankantajien
      tunnistamisen lisäksi tietoa täytyy usein saada kerättyä myös siitä, mitä kuormankantajalle
      tapahtuu sen siirtyessä pois lähtöpaikastaan. Tietoa voidaan tuottaa ja hyödyntää monissa
      prosessin vaiheissa ja monen osapuolen toimesta, ja siksi yhtenäisistä menettelytavoista ja
      teknisistä ratkaisuista sopiminen on tärkeää.

      Kuormankantajien tehokas hallintaprosessi mahdollistaa ja jopa edellyttää myös
      sidosryhmien - asiakkaiden, alihankkijoiden ja kumppaneiden - sitomista järjestelmään.
      Suljetussa mallissa, jossa kuormankantajat kiertävät takaisin lähettäjälle/omistajalle, voidaan
      menettely hoitaa muutenkin - esimerkiksi siten, että kuormankantajat kirjataan siinä
      vaiheessa kun ne lähtevät varastosta/terminaalista ja kirjataan uudelleen siinä vaiheessa,
      kun ne saapuvat takaisin. Käytännöllisempää kuitenkin on, että tietojen – mm. tapahtumien ja
      vastuunsiirtojen rekisteröinti on reaaliaikaista.



6.2   Pantilliset ratkaisut, joissa pantti ei vastaa kuormankantajan arvoa

      Pantillinen ratkaisu toimii muutoin samalla tavoin kuin pantitonkin, mutta kuormankantajat
      ovat pantillisia. Pantillisuus voidaan toteuttaa kahdella tavalla ja tässä luvussa tarkastellaan
      ratkaisua, jossa pantti ei vastaa kuormankantajan arvoa, vaan on lähinnä muodollinen,
      tulkittavissa kuormankantajan käyttövuokraksi tms.

      Pantillisuudella saadaan varmistettua kuormankantajien tehokkaampi paluu kiertoon, mutta
      toisaalta pantillisuus edellyttää panttien veloitusjärjestelmää. Panttia ei siis näissä
      tapauksissa makseta takaisin, vaan pantti peritään kuormankantajan käytöstä

      Maksullisen pantin käyttö myös asettaa lisävaatimuksia paluulogistiikalle: voidaanko
      edellyttää että pantin haltija palauttaa kuormankantajan omalla kustannuksellaan keräys-
      /jakelupisteeseen, vai millä tavalla paluulogistiikka toteutetaan. Jokaisessa tapauksessa on
      olennaista, että kuromankantajista pidetään kirjaa: kun kuormankantaja lähtee asiakkaalle
      tapahtuma kirjataan, kun se palaa, tehdään kirjaus palanneesta kuormankantajasta. Mikäli
      keräily on keskitettyä täytyy kuljettajan pitää kirjaa vastaanotetuista kuormankantajista. Näin
      siksi, että panttien maksamisen kannalta on olennaista tietää, kuinka monta tyhjää yksikköä
      kerättiin mistäkin. Tämä johtaa helposti kaikkien jakeluketjun osapuolten rekisteröintiin
      panttien maksamistarpeen takia.

      Kuormankantajien yksilöinti ja yksilöllinen tunnistaminen mahdollistaa selkeän
      vuokrajärjestelmän kehittämisen. Kuormankantaja voi olla asiakkaalle maksuton esimerkiksi
      ensimmäisen viiden päivän ajan, ja mikäli sinä aikana kuormankantaja ei ole palautunut
      omistajalleen, voidaan asiakasta laskuttaa ensimmäisen kerran. Tämän jälkeen uusi lasku
      voidaan lähettää esim. kerran viikossa. Ratkaisu toimii toisaalta kuromankantajien
      palauttamisen motivaattorina, ja samalla ratkaisu mahdollistaa sen, että asiakas pystyy
      hyödyntämään kuormankantajaa omissa prosesseissaan kuitenkin tietäen, että käyttö on
      maksullista.


       Kehittämisen          Kuvaus                         Toimenpiteet
       kohde
       Omistus               Kuormankantajien omistus       1. Hajautettu omistus
                             on joko hajautettu tai         2. Poolin perustaminen. Pooli voidaan
                             keskitetty poolille.           perustaa joko yksittäisen
                                    29
________________________________________________________________________

                     Pooliratkaisussa hankinta- ja       kuormankantajatyypin / -tyyppien
                     hallintakulut saadaan               hallintaan, toimialalle tai kattavasti esim.
                     keskitettyä                         teollisuuden ja kaupan yritysten kesken.
                                                         3. Kuormankantajien omistusperiaatteista
                                                         on sovittava: tuoko jokainen jäsen oman
                                                         kuormankantajakantansa poolin
                                                         ”pääomaksi” vai ryhdytäänkö kehittämään
                                                         yhteistä kuormankantajakantaa.
Käyttökustannusten   Kuormankantajien käyttöön           1. Pantin suuruudesta päättäminen
jako                 liittyy pantti. Pantilla pyritään   2. Toimintatavasta päättäminen: onko
                     varmistamaan                        pantti kertakorvaus (ei motivoi
                     kuormankantajan pysyminen           kuormankantajien palauttamiseen) vai
                     kierrossa, minimoimaan              säännöllisin välein laskutettava korvaus
                     seisonta-aikoja ja                  (vuokra), mikäli kuormankantajaa ei ole
                     aktivoimaan                         palautettu
                     kuormankantajien
                     palautusprosessia.
                     Muodollisella panttimaksuilla
                     ei voida välttämättä tehdä
                     uushankintoja kadonneiden
                     kuormankantajien tilalle.
                     Kuormankantajakannan ja
                     ylläpidon kustannuksia
                     panttimaksut eivät myöskään
                     välttämättä kaikilta osin
                     peitä, koska hyvin
                     toimivassa järjestelmässä
                     panttimaksua ei kerry
Käyttöperiaatteet    Joko organisaation oma              On tärkeää luoda järjestelmä, joka
                     järjestelmä tai                     perustuu kuormankantajien tunnistamiseen
                     poolitapauksissa esim.              Tällöin mukana olevat yritykset voivat
                     keskitetty varikko, josta           hyödyntää kuormankantajien tunnistamista
                     kuormankantajia voidaan             esim. lähetysten seurannassa. Myös
                     noutaa / jakaa                      vuokramallit ovat prosesseissa mahdollisia
                     jäsenorganisaatioille. Myös
                     pooliomistus voidaan
                     toteuttaa siten, että
                     kuormankantajat jaetaan
                     välittömästi käyttäjilleen
Paluulogistiikka     Paluulogistiikka keskitetään        1. Paluulogistiikassa voidaan käyttää aluksi
                     mahdollisuuksien mukaan tai         nykyisiä menettelytapoja (jakelukuljetus
                     paluulogistiikkaan luodaan          kerää tyhjät kuormankantajat mukaansa).
                     tehokkaat järjestelmät.             Kysymys herää tällöin siitä, kuka, ja missä
                                                         vaiheessa maksaa pantin takaisin tyhjän
                                                         kuormankantajan luovuttajalle. Tästä
                                                         syystä prosessin rekisteröinti
                                                         (vastuunvaihtopisteet) on tärkeää
                                                         2. Loogisempaa on kuitenkin keskittää
                                                         paluulogistiikkaa. Yhteistyö paluulogistiikan
                                                         organisoinnissa mahdollistaa sen, että
                                                         tyhjät kuormankantajat voidaan käydä
                                                         keräämässä keskitetysti, varikko tekee
                                                         tarvittavat puhdistus- ja korjaustoimenpiteet
                                                         ja toimittaa kuormankantajat takaisin
                                                         kiertoon. Tällöin tieto tyhjinä palautetuista
                                                         kuormankantajista tulee suoraviivaisemmin
                                          30
      ________________________________________________________________________

                                                           järjestelmään,
       Seuranta             Keskitettyä seurantaa          Seurantatapahtumina kuormankantajan
                            tarvitaan                      luovuttaminen käyttäjälle,
                                                           kuljetustapahtuma, nouto…. Katso kuvaus
                                                           edellisen asiakohdan lopusta.
       Tarvittavat          Tietojärjestelmä, jonne        Tavoitteena on keskitetty tietojärjestelmä,
       järjestelmät         kohdassa ”seuranta” kirjatut   koska jokainen käyttäjä tarvitsee
                            tapahtumat kirjataan           samansisältöistä tietoa ja kaikentyyppisistä
                                                           kuormankantajista kerätään
                                                           samansisältöistä tietoa. Tärkeää on ainakin
                                                           pitkällä aikavälillä mahdollistaa
                                                           kuljetusyritysten ottaminen mukaan
                                                           toimintaan, jolloin esim. kuljetusyritysten
                                                           käyttämien käsiskannereiden tiedot
                                                           voidaan purkaa sovituissa pisteissä (esim.
                                                           varikko).



6.3   Pantilliset ratkaisut, joissa pantti vastaa kuormankantajan arvoa

      Kun pantti vastaa kuormankantajan uushankinta-arvoa voidaan varmistaa, että kadonneiden
      kuormankantajien tilalle saadaan aina hankittua uudet kuormankantajat. Ratkaisu ei
      kuitenkaan välttämättä nopeuta kuormankantajien kiertoa kuten edellisessä kohdassa
      kuvattu vuokraperiaate. Tällaisessa mallissa pitää sopimuksin määritellä se, siirtyykö
      kuormankantaja pantin maksun yhteydessä maksajan omistukseen vai ei. On luonnollista,
      että pantillisten kuormankantajien kertyminen jollekin osapuolelle johtaa yrityksen sidotun
      pääoman kasvuun jolla on vaikutusta siihen, että kuormankantajista pyritään pääsemään
      eroon. Järjestelmän luonnissa on olennaista varmistaa se, että maksullinen pantti myös
      lunastetaan takaisin alkuperäiselle omistajalle.


       Kehittämisen         Kuvaus                         Toimenpiteet
       kohde
       Omistus              Kuormankantajien omistus       1. Oman kuormankantajaresurssin
                            on joko hajautettu tai         hankinnat ja ylläpito
                            keskitetty poolille.           2. Poolin perustaminen. Pooli voidaan
                                                           perustaa joko yksittäisen
                                                           kuormankantajatyypin / -tyyppien
                                                           hallintaan, toimialalle tai kattavasti esim.
                                                           teollisuuden ja kaupan yritysten kesken.
                                                           3. Kuormankantajien omistusperiaatteista
                                                           on sovittava: tuoko jokainen jäsen oman
                                                           kuormankantajakantansa poolin
                                                           ”pääomaksi” vai ryhdytäänkö kehittämään
                                                           yhteistä kuormankantajakantaa.
       Käyttökustannusten   Kuormankantajien käyttöön      1. Pantin suuruudesta päättäminen
       jako                 liittyy pantti, joka vastaa    2. Toimintatavasta päättäminen: Tyypillinen
                            kuormankantajan                toimintatapa on esimerkiksi seuraava:
                            uushankinta-arvoa tai on       Kuormankantajan vastaanottaja maksaa
                            jopa sitä suurempi. Pantilla   pantin kuormankantajan luovuttajalle esim.
                            pyritään varmistamaan          tavaralaskun yhteydessä. Viimeinen
                            kuormankantajan pysyminen      kuormankantajan haltija saa maksamansa
                            kierrossa, minimoimaan         pantin takaisin palauttaessaan
                            seisonta-aikoja ja             kuormankantajan takaisin prosessiin,
                                    31
________________________________________________________________________

                    aktivoimaan                     esimerkiksi varikolle tai omistajalle.
                    kuormankantajien
                    palautusprosessia.
                    Panttimaksuilla voidaan
                    tehdä uushankintoja
                    kadonneiden
                    kuormankantajien tilalle.
                    Panttimaksuilla voidaan
                    myös pyrkiä kattamaan
                    kuormankantajakannan
                    ylläpidon kustannuksia. On
                    kuitenkin muistettava, että
                    hyvin toimivassa
                    järjestelmässä panttimaksua
                    ei kerry kenellekään
Käyttöperiaatteet   Oma hallintajärjestelmä tai     1. Ks. edellinen kohta. Toiminta voidaan
                    keskitetty varikko, josta       toteuttaa käyttämällä keskitettyä
                    kuormankantajia voidaan         varikkoa/varikkoja, joka pyörittää toimintaa.
                    noutaa / jakaa                  Erillistä seurantaa / yksilöintiä ei
                    jäsenorganisaatioille           kuormankantajille tarvita, koska pantti
                                                    maksetaan kuormankantajan
                                                    vastaanoton/käytön yhteydessä
                                                    2. On mahdollista luoda myös järjestelmä,
                                                    joka perustuu kuormankantajien
                                                    tunnistamiseen Tällöin mukana olevat
                                                    yritykset voivat hyödyntää
                                                    kuormankantajien tunnistamista myös
                                                    esim. lähetysten seurannassa. Myös
                                                    vuokramallit ovat prosesseissa mahdollisia
                                                    (ks edellinen luku)
Paluulogistiikka    Paluulogistiikka keskitetään    1. Paluulogistiikassa voidaan käyttää aluksi
                    mahdollisuuksien mukaan tai     nykyisiä menettelytapoja (jakelukuljetus
                    paluulogistiikkaan luodaan      kerää tyhjät kuormankantajat mukaansa).
                    tehokkaat järjestelmät.         Kysymys herää tällöin siitä, kuka, ja missä
                                                    vaiheessa maksaa pantin takaisin tyhjän
                                                    kuormankantajan luovuttajalle. Tästä
                                                    syystä prosessin rekisteröinti
                                                    (vastuunvaihtopisteet) on tärkeää
                                                    2. Loogisempaa on kuitenkin keskittää
                                                    paluulogistiikkaa, ja pooli antaa etenkin
                                                    taajama-alueilla tällaiseen mahdollisuuden:
                                                    tyhjät kuormankantajat voidaan käydä
                                                    keräämässä keskitetysti, varikko tekee
                                                    tarvittavat puhdistus- ja korjaustoimenpiteet
                                                    ja toimittaa kuormankantajat takaisin
                                                    kiertoon. Tällöin tieto tyhjinä palautetuista
                                                    kuormankantajista tulee suoraviivaisemmin
                                                    järjestelmään,
Seuranta            Keskitettyä seurantaa           Seurantatapahtumina kuormankantajan
                    tarvitaan                       luovuttaminen käyttäjälle,
                                                    kuljetustapahtuma, nouto jne.
Tarvittavat         Pitkän aikavälin tavoitteena    Keskitetty tietojärjestelmä. Tärkeää on
järjestelmät        keskitetty tietojärjestelmä,    tarkastella myös sitä, miten
                    jonne kohdassa ”seuranta”       kuljetusyritykset saadaan otettua mukaan
                    kirjatut tapahtumat kirjataan   toimintaan.
                                          32
      ________________________________________________________________________



6.4   Lavajärjestelmät

      Lavajärjestelmän kehittäminen vaatii yhteistä tahtoa. Nykyinen toimintapa tuhlaa
      kuormankantajia ja niihin käytettyjä raaka-aineita ja toisaalta mahdollistaa arveluttavien
      toimintatapojen syntymisen. Keskeistä lavajärjestelmien kehittämisessä on

            Uudenlaisen toimintakurin aikaansaaminen kokonaiskustannusten kannalta (hävikin
             vähentäminen, lavojen osto sieltä mistä halvimmalla saa yms.)
            Puuraaka-aineen saaminen kierrätykseen polttamisen sijasta. Tällä hetkellä lavoista
             menee liian suuri osa poltettavaksi. Noussut puuraaka-aineen hinta on johtanut
             siihen, että lavoja korjataan nykyistä enemmän. Silti kertakäyttöisten lavojen osus on
             suuri ja monissa prosesseissa myös FIN- ja EUR-lavoja hävitetään, koska niiden
             saaminen uudelleenkäyttöön on hankalaa.


      Lavajärjestelmissä merkittävä piirre on myös tyhjänä seisovien lavojen suuri määrä:
      Keskimäärin 21 prosenttia lavakannasta on käyttämättömänä.

      Lavajärjestelmät poikkeavat muista järjestelmistä ensisijaisesti siinä, että merkittävä osa
      lavoista liikkuu myös maan rajojen yli. Tästä syystä kansallisen ratkaisun aikaansaaminen on
      käytännössä mahdotonta muiden kuin FIN-lavojen osalta. Kuormalavojen osalta
      toimintakulttuuri on myös koettu sillä tavoin erilaiseksi muihin kuormankantajiin verrattuina,
      että lavojen yksiselitteistä tunnistamista ei ole nähty tarpeelliseksi. Nykyisin käytössä oleva
      SSCC-ratkaisu (lavalappu) antaa identiteetin lavalla olevalle lähetykselle kuljetustapahtuman
      ajaksi, mutta tyhjien lavojen identifioinnista ei ole koettu olevan hyötyä.

      Kuinka sitten lavajärjestelmien toimivuutta voitaisiin kehittää? Tähän on olemassa useita
      ratkaisumahdollisuuksia:

            EUR-lavan saaminen samanarvoiseksi ja käsittelyprosesseiltaan samanlaiseksi kuin
             FIN-lava. Vuosi 2006 oli ensimmäinen vuosi, kun Suomessa valtuutetut
             lavavalmistajat valmistivat enemmän EUR-kuin FIN-lavoja: FIN-lavan osuus koko
             lavakannasta on jatkuvasti vähentynyt
            Lavojen pantillisuus ja panttihinnan julkisuus. Tällä hetkellä lavoja kerätään ja
             myydään harmailla markkinoilla, ja myös monet käyttäjät ostavat tarvitsemansa lavat
             sieltä mistä halvimmalla saavat. Tilanne on johtanut lavojen kierron merkittävään
             hidastumiseen. Lavoille pitäisi saada
                  o pantillinen kierrätysjärjestelmä ja
                  o riittävän tehokkaat nouto- ja lunastusjärjestelmät
                  o Lavakeskusten roolien selkeyttäminen
            On myös syytä miettiä, kuinka kauan rinnakkaista FIN- ja EUR-lavakäytäntöä
             kannattaa säilyttää. Yhtenä mahdollisuutena on pyrkiä pois FIN-lavan käytöstä esim.
             seuraavan 10 vuoden aikana.
            Yksi mahdollisuus olisi pohtia myös lavajärjestelmien organisoijaksi kaupallista poolia.
                                          33
      ________________________________________________________________________



7     Toimenpiteet säästöjen saavuttamiseksi
      Kuormankantajien käytössä säästöpotentiaalit ovat erittäin suuret. On laskettu, että
      vuosittaiset säästöt voisivat nousta jopa miljooniin euroihin vuodessa. Suuria säästöjä ei
      kuitenkaan saavuteta lyhyen aikavälin toimenpiteillä, vaan koko kuormankantajia käyttävän
      yrityselämän on yhteistyössä keskityttävä säästöjen saavuttamiseen. Keskeisenä
      toimenpiteenä on uuden toimintakulttuurin synnyttäminen, jossa jokainen tähtää nykyistä
      tehokkaampaan kuormankantajien käyttöön ja jossa hyödyt jakautuvat koko ketjun kesken.
      Ensimmäinen askel toimintakulttuurin synnyttämisessä on yhteinen asioiden koordinointi ja
      menettelytavoista sopiminen. Seuraavana toimenpiteenä on sopimusten teko toimijoiden
      kesken, jolloin jokainen sopimuksen tehnyt osapuoli pyrkii kohti yhteistä päämäärää.


7.1   Yhteinen asioiden koordinointi ja menettelytavoista sopiminen

      Seuraavat neljä numeroitua kohtaa on nähty mahdolliseksi kehityspoluksi kuormankantajien
      käytön tehostamisessa. On erittäin todennäköistä, että yhteiseen hallintoon ei päästä
      lähivuosina ja on mahdollista, että toimijat eivät näe perustelluksi yhteisen omistusmallin
      luontia missään vaiheessa.

         1. Ensimmäinen – ja yksinkertaisin – toimenpide koordinoinnin ja menettelytapojen
            kehittämiseksi on yhteisen tiedottamis-, seuranta-, keskustelu- ja
            päätöksentekofoorumin aikaansaaminen. Suomessa on useita pooliomistukseen tai
            tietynmallisen kuormankantajajakeen käyttöön perustuvaa neuvottelufoorumia, mutta
            oleellista olisi saada kyseiset foorumit keskustelemaan keskenään. Tästä syystä
            meijeripakkauspooli, rullakkopooli, Transbox, Palpa yms. keskeiset toimijat pitäisi
            saada keskustelemaan keskenään kehittämistarpeista ja kuormankantajatilanteesta.
            Yhteisen foorumin ensimmäinen tehtävä on tiedottamisen lisääminen. Keskustelujen
            ja ideoinnin seurauksena pystytään pääsemään seuraavaan vaiheeseen, joka on
         2. Yhteisten toimintasääntöjen ja toimintamallien luominen. Koska luvussa 5 kuvatut
            toimintamallit ovat pääosin yhteneviä, on eri jakeiden keskeisten toimijoiden sovittava
            mm. seuraavista asioista:
                  Panttikäytännöt
                  Paluurahdin eriyttäminen muusta kuljettamisesta, jolloin alustat palaavat
                     kiertoon nopeammin
                  Paluurahdin yhdistelymahdollisuudet
                  Yhteiset seurantamallit
                  Yhteiset sopimusmallit
            Ajatuksena koko asiassa on se, että kuormankantajilla ei kilpailla: kuormankantajien
            käyttö ei tuo kilpailuetua yhdellekään yritykselle, mutta jokaiselle yritykselle
            kuormankantajien käyttö on välttämätön kuluerä, joka pitäisi saada minimoitua.
            Toimintasääntö- ja toimintamallikeskusteluihin on otettava mukaan myös
            rahdinkuljettajat, koska näiden rooli kuormankantajien kierrossa ja käsittelyssä on
            keskeinen
         3. Yhteinen hallinto. Yhtenäiset toimintatavat niin kuormankantajien vuokrauksessa,
            pantillisuudessa kun noutojärjestelmissä ja seurannassa mahdollistavat myös
            yhteisen hallinnon luomisen. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ei ole taloudellisesti
            perusteltua, että jokainen kuormankantajia käyttävä osapuoli ylläpitää omia
                                          34
      ________________________________________________________________________

            seurantajärjestelmiään, noutojärjestelmiään, kuormankantajien ylläpitojärjestelmiä
            jne, vaan menettelytapojen vakiintuessa osapuolille tarjoutuu mahdollisuus myös
            yhtenäistää kuormankantajien hallintoa. Tämä puolestaan mahdollistaa vielä
            pidemmällä aikavälillä seuraavan vaiheen:
         4. Yhteinen omistus.


7.2   Sopimuskohteet

      Sopimus kuormankantajien käyttöperiaatteista tehdään aina kahden kaupallisen osapuolen
      välillä. Kyseinen sopimus voi olla osa laajempaa liiketoiminnan sopimuskokonaisuutta.
      Sopimuksessa on kuvattava ainakin seuraavat seikat:

         1. Toimintaprosessi
               a. Kuka lähettää, kuka kuljettaa, kuka vastaanottaa.
               b. Millä tavoin tyhjiä kuormankantajia käsitellään
               c. Miten kuormankantajat varastoidaan niiden tyhjennyttyä, mihin ne kerätään
                  noutoa ja luovutusta varten.
               d. Miten rikkinäisistä, likaisista ja kadonneista kuormankantajista raportoidaan
               e. Miten mahdolliset panttimaksut hoidetaan: saako vastaanottaja
                  kuormankantajan maksutta käyttöönsä tietyksi ajaksi, jonka jälkeen
                  kuormankantajasta aletaan periä vuokraa, laskutetaanko kuormankantajista
                  kauppalaskun yhteydessä, jolloin kuormankantajien määrä yms. seikat on
                  yksilöitävä laskulla
               f. Kenelle osapuolet ovat oikeutettuja luovuttamaan kuormankantajia: saako
                  kuormankantajan vastaanottaja käyttää kuormankantajaa omissa
                  lähetyksissään

         2. Seuranta
               a. Millä tavoin kuormankantajien kiertoa seurataan.
               b. Miten seurantaan sitoudutaan. Riittäkö lähettäjän kirjanpito siitä, että
                  tavaroiden alla lähti vastaanottajalle tietty määrä kuormankantajia vai pitääkö
                  kuormankantajat yksilöidä (vrt. luvussa 5.2 kuvattu vuokrausmalli)
               c. Onko kuormankantajilla oma yksilöity tunnisteensa (GRAI-koodi) vai
                  käytetäänkö kuljetustapahtuman aikaista tunnistetta (SSCC-koodi, lavalappu).
                  Jos SSCC-koodia käytetään, ei tyhjällä kuormankantajalla ole identiteettiä, ja
                  tämä täytyy ottaa huomioon myös prosessikuvauksessa
               d. Millaiseen seurantaan perustuu pantillisten kuormankantajien laskutus.
                  Minkälaista hyväksyntää edellytetään osapuolilta vastuunvaihtotilanteissa, että
                  hyväksyntä on riittävä ja kiistämätön vastuunvaihtoa ajatellen

         3. Vastuut
               a. Mihin osapuolet sitoutuvat kuormankantajien käytössä ja säilyttämisessä.
                  Miten kuormankantajia on käsiteltävä tai säilytettävä
               b. Mikä on kuljettajan rooli prosessissa
               c. Miten hallitaan pitemmät jakeluketjut: kuormankantajan lähetys valmistajalta
                  tukkukauppaan, sieltä edelleen vähittäiskauppaan jne: kuka vastaa ja mistä
                  prosessin vaiheesta

         4. Sanktiot
                                    35
________________________________________________________________________

           a. Osapuolet on sitoutettava myös sanktioihin: mitä tehdään, jos kuormankantaja
              rikkoutuu huolimattoman käytön seurauksena tai katoaa kokonaan. Kenellä on
              vastuu, mikäli kuormankantajia katoaa vaikka niitä on käsitelty ja säilytetty
              yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti.


   5. Tyhjien kuormankantajien nouto, korjaus ja ylläpito
         a. Minne kuormankantajat varastoidaan tyhjinä, että ne eivät haittaa
             jakelukuljetuksia mutta ovat helposti noudettavissa tai otettavissa mukaan
         b. Kenelle kuormankantajat saa luovuttaa
         c. Miten kuormankantajien luovutus kirjataan, että se saadaan todistettua
             kiistattomasti
         d. Miten vioittuneista kuormankantajista raportoidaan. Kuka, ja millä periaatteilla,
             tekee päätöksen kuormankantajan korjaamisesta
         e. Kuka korjaa tai puhdistaa vioittuneet tai likaantuneet kuormankantajat. Kenelle
             korjauksesta raportoidaan, mikäli korjaaja on jokin kolmas osapuoli, että
             vältytään kuormankantajien turhilta etsintätoimilta tai korvausten perimiseltä

Hyvä esimerkki toimintamallista ja sopimisen kohteista löytyy Suomen Logistiikkayhdistyksen
FI-2002 Puupakkausjärjestelmän toimintasäännöistä, osoitteesta

           http://www.logy.fi/yhdistys/index.php?k=8452

Lisäksi on huomattava, että myös kuljetusliikkeet on vastuutettava uuteen toimintamalliin
sopimuksilla. Jotta tilaajan ja toimittajan välillä menettelytapa saadaan toimimaan, on myös
kuljetusliikkeiden sitouduttava kuormankantajien käsittelyssä uusiin periaatteisiin, joihin
kuuluu mm.

              Kuljetusten yhdistelyn lopettaminen (mikäli myyjä laskuttaa ostajalta
               kuormankantajien hinnan tai pantin, on kaikki kuormankantajat myös
               toimitettava ostajalle)
              Paluukierron nopeuttaminen ja sitoutuminen tyhjien alustojen keräilyyn ja
               palauttamiseen sovittujen periaatteiden mukaisesti
              Tiedottamis- ja koulutusvastuu sekä oman henkilöstön piirissä että
               alihankkijoilla
              Vaatimusten kirjaaminen myös alihankintasopimuksiin

Koska suurin osa kuljetusliikkeistä palvelee useampaa kuin yhtä yritystä on oleellista, että
asiakkaan suunnasta tulevat vaatimukset menettelytavoiksi ovat yhteneviä. Tästä syystä on
oleellista saada yksi yhtenäinen kuljetussopimusmalli koko toimialalle.

Alla kuvaus siitä, millä tavoin kuljetusyritys on velvoitettu toimimaan Transbox-järjestelmässä:

      Jakelusta vastaava logistiikkaoperaattori on velvollinen keräämään Transbox-liha-ja
       eineslaatikot asiakkaaltaan terminaaliin. Toiminnassa on huomioitava seuraavat asiat:

           o   Logistiikkaoperaattori vastaa siitä, että tyhjät laatikot on siirtokuljetusta varten
               lavoitettu Transboxin ohjeistamalla tavalla. Mikäli kaupan/ sk-asiakkaan
               lavoitus on tehty väärin, operaattori on velvollinen puuttumaan asiaan
           o   Logistiikkaoperaattori kerää asiakkaalta jokaisen käynnin yhteydessä kaikki
               tyhjät laatikot
                                          36
      ________________________________________________________________________

                 o   Logistiikkaoperaattori on velvollinen ilmoittamaan Transbox Oy:lle, mikäli sen
                     henkilökunta havaitsee väärinkäytöksiä järjestelmässä, esimerkiksi roskaa
                     palaavissa laatikoissa tai luvattomaksi epäiltyä laatikonkäyttöä. Luettelo
                     luvallisista laatikonkäyttäjistä löytyy Transboxin www-sivuilta.
                 o   Logistiikkaoperaattori luovuttaa kerätyt laatikot ainoastaan Transboxin
                     ilmoittamalle vastaanottajalle
                 o   Mikäli Transboxin ilmoittaman laatikon vastaanottajan toiminnassa on
                     puutteita, esimerkiksi laatikoita ei tyhjennetä terminaalista sovitulla tavalla, on
                     tästä ilmoitettava viipymättä Transboxille


7.3   Yhteenveto

      Kuormankantajien hallinnan kehittämiseksi ja säästöjen saavuttamiseksi on uuden
      toimintakulttuurin luominen välttämätöntä. Toimintakulttuuri edellyttää

            Etenkin ensimmäisessä vaiheessa tiedottamista, joilla ymmärrys uudesta
             toimintamallista saadaan levitettyä kaikkien kuormankantajia käyttävien osapuolten
             keskuuteen. Oleellista on se, että osapuolet saadaan ymmärtämään
             kuormankantajien arvo sekä se, että huonosti toimiva järjestelmä aiheuttaa
             kustannuksia muodossa tai toisessa jokaiselle toimintaketjussa/-verkostossa mukana
             olevalle osapuolelle.
            Yhteistä sopimista: Sopimuksilla on päästävä kaikkien kuormankantajia käyttävien
             yritysten yhteisiin päämääriin ja yhtenäistettyihin menettelytapoihin
            Kuljetusyritysten sitouttamista mukaan sovittuihin toimintatapoihin: mitkä asiat ovat
             kuljetusyritysten vastuulla, mitkä eivät ole
            Kuormankantajien pantillisuutta
            Kuormankantajakannan yhtenäistämistä
            Seurantajärjestelmien luomista ja pyrkimystä yhteisiin seurantajärjestelmiin

      Säästöpotentiaalit kuormankantajien hallinnan kehittämisessä ovat suuret, mutta säästöjä ei
      saavuteta ilmaiseksi. Säästöt edellyttävät jokaiselta toimijalta päämäärätietoista toimintaa ja
      myös investointeja, mutta ilman niitä järjestelmää ei saada kehitettyä. Konkreettisina
      toimenpiteinä projekti suosittaa seuraavaa:

         1. Foorumin perustaminen tiedottamisen tehostamiseksi ja yhteisten,
            kuormankantajatyypistä riippumattomien, toimintamallien aikaansaamiseksi. Projekti
            esittää koollekutsumisvastuuta Elinkeinoelämän Keskusliitolle.
         2. Yhteisen sopimusmallin luomista kuormankantajia käyttävien
            yritysten/organisaatioiden sitouttamiseksi ja vastuiden/oikeuksien määrittelemiseksi.
         3. Yhteisen sopimusmallin luomista kuljetusyritysten sitouttamiseksi ja
            vastuiden/oikeuksien määrittelemiseksi.
         4. Sopimuskäytännön synnyttämistä. Kaikkien osapuolien on sitouduttava yhtenäisiin
            menettelytapoihin sopimuksin. Jatkossa kaikki kuormankantajia käyttävät yritykset
            tekevät sopimukset kumppaniensa kanssa kuormankantajien käsittelystä
         5. Osapuolten pyrkiminen mahdollisuuksien mukaan pantillisiin toimintamalleihin. Vain
            tällä tavalla kuormankantajien kiertoa voidaan nopeuttaa ja hävikkiä vähentää.
         6. Yhtenäinen tapa ohjata ja seurata. Ohjaustoiminnan yhtenäistämisellä voidaan
            minimoida kustannuksia, kehittää paluulogistiikkaa ja luoda seurantajärjestelmä, joka
            on riippumaton kuormankantajien omistuksesta tai kuormankantajatyypistä. Yhteinen
            foorumi määrittelee ohjausjärjestelmän periaatteet ja toimintamallit
                                    37
________________________________________________________________________

  7. EUR-lavan osalta ryhdytään noudattamaan samanlaisia käsittelysääntöjä kuin FIN-
     lavan osalta.
  8. FIN-lavasta luopuminen pitkän aikavälin tavoitteena, mikäli FIN-lavan käyttö vähenee
     tulevina vuosina merkittävästi ja EUR-lavan käyttö lisääntyy vastaavasti. Samoin on
     pyrittävä mahdollisuuksien mukaan muihinkin kuormankantajakantaa yhtenäistäviin
     toimenpiteisiin, kuten leipomoille yhtenäisen, sisäkkäin menevän laatikkomallin
     käyttöönottoon.
Liite 1: Kuormankantajien tunnistuspisteet

								
To top