valkjarvi

VALKJÄRVEN MURRESANASTOA

Sanasto Valkeamatkan-Lankilan kyläkirjasta Valkea Matka, toimittanut Maila Myllyniemi,

ilm. 2004. Kirja sisältää myös valkjärveläisiä sananparsia ja vertauksia sekä murrekaskuja ja

-tarinoita.



A

a mutta, kas, no. A minges tiet. Mutta minkäs teet. A vot sillee ko tiet, ni

hyvä tulloo. Kas sillä tavoin kun teet… A mitä vast et mää? No miksi et

mene?

aanoiloo aavistelee

aarre arvokas kätkö

aatteloo ajattelee

ahashenkine helposti hengästyvä

ahava kuiva kevättuuli

ahelmus samalla kertaa ahdettavana oleva parsisto (3-4 partta);

ahilauta lauta jolla ahtaja seisoo

ahkera halukas työlle, halukas ruualle

ahma ahne

ahos parsille kuivamaan ahdetut viljalyhteet (riihellinen)

aikoi(he) tulla toimeen. Tuleha mie aikoi omi eyväineekii.

ainaaskii ainakin, edes, kumminkin

ainaskaa ei ainakaan

ainuvastaa ainoastaan

aituri aitojen yli hyppivä, aitojen läpi menevä hevonen

aja kans aikaa myöten

aja olloo myöhemmin, jonkin ajan kuluttua

ajettunt turvoksissa

ak, aks jospa (vain), ehkä. Aks mie lähenkii syksyl kansaopistoo (jospa

lähdenkin).

akia pula, vaikeus

akka kaatuminen (suksilla). Sie taisit tehhä akan (kun joku kaatui suksilla).

akkiloija, akkiloip varjella, suojella, huolehtia, vahtia, estää. Mummo minnuu pienen

akkiloi (mummo huolehti).

akkomaine tottumaton, vieras. Hää on iha akkomaine ruokaa laittamaa.

ako (a ko) mutta kun

akuraat oikein, täsmälleen. Akuraat niinko miu suustain (täsmälleen)!

akuraatiist jatkuvasti, alati

akurtsi kurkku (kasvi)

al alla, alle

alatse Aija alatse, ylitse vai päälitse?

allas kaukalo, purtilo, sikojen syöttöastia

almakka almanakka

ampuiloo törmäilee, sinkoilee, syöksähtää, ampaisee

amut (a mut) mutta, jospa, saati. Vähä sitä lähheisetkää ihmiset toisijaan tuntoot,

amut sit vieraampii.

apaja nuotta- tai verkkopaikka

apaleipä palvelijan pääsinkaakku

apas annapas, lisäksi, eikös

apattaa syöttää hevosta

ape hevoselle annettiin apetta, jauhoja heinien päälle

apeli nahkaremmi, persapeli (selkäsauna)

apposet hapankaalilaatikko







3

aprakka luonnontuotteissa maksettava palkka, papinmaksu, saatavat.

Virpomalauvantain aamun lapset käivät virpomas, sit pääsiäisen heiät

kutsuttii aprakoilleen.

apsatti kengänkorko. Saat apsatin kuvan takapuolee (potkut).

aptiikkar, aptiekkar apteekkari

arentilaine vuokraviljelijä. Ks. lampuoti

arentimaksu luonnontuotteina maksettava tilan vuokra

arepyhä arkipyhä (vastakohtana juhlapyhälle)

aresti jälki-istunto. Opettaja jätti meit arestii, myö ko oltii oikei järettömmii.

(tottelemattomia). Ks. laiskaluku

aristaa 1. hätistää, ajaa pois, pelottaa pois 2. varoa kipeää kohtaa.Hää arist

vielkii jalkajaan (varoi, jalkaan sattui).

armoto 1. orpo, turvaton 2. auttamaton. Armoto juoppoha se on koko mies!

arpeeti työ

arssina pituusmitta (71 senttiä)

artteli seurue, joukko, ryhmä, lauma

arvannosto sotaväenotto (Ruotsin vallan aikaan)

arvollaa kuitenkin, joka tapauksessa

asemillaa paikoillaan, rauhoittunut, pysähtynyt;

asettaa rauhoittaa, hillitä

asettuu lakkaa, pysähtyy. Koha tuo ilma asettuu, lähetää sit (kunhan sade tai

myrsky lakkaa).

asja - asjojaase asia-asioitaan. Lieks hänel olt mitä asjaa (olikohan jotain asiaa)?

aski voirasia (tuohesta tai puusta tehty)

ast, astikka, astekka saakka, asti

asteet astiat. Asteet pestii enne läkkitaasas liita pääl (tiskattiin peltivadissa

hellan päällä).

astuva (jousi)äes, risuastuva (risukarhi)

astuvoip äestää peltoa

asu astalo, ase, työkalu

atra, aatra sahra, rautaterällä varustettu puinen kyntöaura

avittaa auttaa



E

ehkes edes, sentään

eijolt, ei olt ei ollut

eikhä eiköhän

eisikää, eiskää ensinkään

eistyy edistyy, siirtyy eteenpäin

eistäi ensin, ensiksi

eitse editse

elokas elukka, eläin

elolämmin miellyttävä lämmin. Täälhä on oikei elolämmin (sanoi vieras kun tuli

juuri lämmitettyyn tupaan).

elonoma vasikka, joka jätetään teurastamatta

elämänlauat eläintä seisovassa asennossa kannatteleva laite

elävät kuvat elokuvat. Viime suntakin näyttiit kirkol elävii kuvvii.

eläviinkuvviintiatter elokuvateatteri

emannoija emännöidä, olla emäntänä

emo äiti, emä

emintimä äitipuoli. Tuuloo emintimän viisii (kovaa).

emä- emämies (aikamies), iso mies

ennevanhaa ennen, vanhaan aikaan, muinoin





4

ensikää ensinkään

enstäi ensiksi. Ks. eistäi

epakko hevonen, joka ei halua vetää raskasta kuormaa ylämäkeen

epelo nahjus

epijä evätä, estellä, vastustaa. Koittelin tehhä epijää (yritin vastustaa).

ermoine erilainen

ertottee erityisesti, erittäin

erä (metsästäjän) saalis

esitös esitys

esvallat esivallat, herrasväkeen tai yläluokkaan kuuluvat

eto mokomakin

etoelävä ei niin kovin kummoinen, pieni olio

etosa etevä, taitava, nokkela, myös juonikas

etuset oma niittyalue tai alue, jonka joku sai leikatakseen

että ette (te ette). Että mää, mikäls mie saan päättää (ette mene).

ettääl kaukana

etukyntee etukäteen, edeltä päin, ensiksi



H

haahattaa huohottaa, kiiruhtaa

haamastelloo tuntee tai tietää epävarmasti, suhtautuu kriittisesti tai väheksyen

johonkin asiaan (negat. ilm.). Hää haamastel miun taikinaijjain

(arvosteli, väheksyi).

haarahonkaa seisoo käsillään

haasio muutama vaakasuora riuku aitamaisesti päällekkäin heinien kuivatusta

varten

haastaa puhuu, kertoo. Haastaa nii sukkelast, kiel käyvöö nii kerkiäst.

haaveri vahinko, tapaturma

haikailoo pahoittelee, päivittelee, katuu

haikottelloo haukottelee

haikotuttaa haukotuttaa. Männäähä makkaamaa. Minnuu käi jo haikotuttamaa.

haili silakka

hairauskirja virhekuvio kankaassa

hairinki virhe, erehdys, hämminki

haistuu haisee, tuoksuu

haisu haju. Siit lähtöö nii paha haisu.

hajottaa levittää esim. lantaa pellolle

haka aidattu alue, vaskahaka (vasikka-aitaus)

hakkula uunin reunus hellan yläpuolella, hellan kuuppa

hako vettynyt puu, lieko

hakulit lapsen syntymätukka

halavoip ikävöi, haluaa, tahtoo, toivoo

haleska vallaton (tytönhaleska)

halijaast haikeasti. Itk nii haliast.

haljakka laimea, väritön, haalea

halki halkeama, railo. Jää ol halk. Pojat männiit potkurin kans siit halest

(tai halen kohast) ylitse.

halttaantuu halvaantuu. Tiijät sie, ko mie kuulin, jot toislais Jussin Almakii on

halttaantunt.

hammasraha vastasyntyneen lapsen vanhemmille annettu lahja

hankkanto kantava hanki kevättalvella

hanko sian kaulapuut, sianhanko. Kun siat ennen aikaan olivat kesällä vapaina

ja kuljeskelivat pitkin kylien kujasia, pantiin niiden kaulaan puinen





5

hanko, etteivät ne päässeet aitojen läpi kasvimaille ja pelloille

tonkimaan.

hantukki, hantuuki pyyheliina

hapakaal hapankaali

hapamaito juomaksi sekoitettu piimä, hapaharmaa

hapelit hiukset

happuiloo tavoittelee (käsin jotakin) Hää happuil metlaa käteheen, jot sil hättöittää,

jos äkäne koira tulloo liia lähel. tavoitella muististaan jotakin. Mie koitin

happuilla sitäki asjaa, mut en vaa saant mielehein (koetin muistella).

hapraast nopeasti, kiireesti, heti

hapras hauras, heikko, äkkipikainen (haprasluontone)

haprii tavoittelee käsiinsä, harppoo, menee puolijuoksua. Toisiin Mar jo haprii

meil päi (tulee puolijuoksua).

harjaukko venäläinen kulkukauppias, kaupitsi tavallisesti harjoja. Vrt. lumppu-

ukko

hartsoona kuppila, kapakka, majatalo

hatistaa ajaa pois, pelotella pois, hätyyttää. Ks. aristaa

hatkattaa, hatsattaa kulkee kiireesti, juoksee. Juossa hatsattaa (pinkoa kiireesti). Tukka

hatsallaa (hiukset hajallaan). Hiukset hatsattaat silmil, niinko vihasel

hevosel.

hauikas paistettu nauris

haukpala haukkapala, välipala

hautoomaa hautausmaa, kirkkomaa

havatsoo herää. Mite lien havant nii varrai tänä aamun.

heh ota, tässä on (sanotaan kun tarjotaan jotakin jollekin). Heh, toin vähä

tuomisii.

heija lapsen keinu

heinaikaa heinänteon aikaan. Se sattu siin heinaikaa, muistaaksein.

heittää jättää, ei odota. Hää heittikii homman kese.

heitäip heittäytyy, tekeytyy (esim. tyhmäksi, tietämättömäksi); Hää heitäis

kipiäks, ko pit riihel lähtee (oli olevinaan sairas).

helttu hapsu

helähyttää lyö, iskee

hentova hento, heikko

hematsu hemaiseva, houkutteleva

hepakka olla hepakassa eli vaikeuksissa

herkee, herkijää 1. lakkaa, loppuu, päättyy. Herkeet sie! (Lopeta!) 2. palanut hiilille.

Uun on herent.

hernerokka, papurokka hernekeitto

herrassorja huomattavan komea, herraskaisen näköinen. Tult isäksee, on sellane

herrassorja.

heristää uhkaa, heristää nyrkkiä

heriä herkkä. Nauraa heriäst (herkästi, makeasti). Itk nii heriäst (vuolaasti).

herkijää lakkaa, lopettaa. Heretkäähä temmuumast siin (lakatkaa telmimästä)!

herneenhirvitös linnunpelätti

herrailoo kihoaa pintaan (esim. rasva nousee maidon pintaan eli herrailoo)

herutella heruttaa maitoa utareista, houkutella. Illal ei tarvint unta herutella

(houkutella).

hervoto turta, liikintakyvytön. Mie mäni iha hervottomaks, nii mie pölästyin.

hervottaa heikottaa, väsyttää, herpaantuu

hetas hyväntahtoinen, herttainen, auttavainen, antelias. Hää on nii hetas

ihmine, anto miulkii viis markkaa (antelias). Isännän ään ol nii hetas,

eikä koko päivän kaljunt hevosellee (ääni oli lempeä).





6

hetale ohut vaate. Jos tuon hetaleen paat päälleis, vien siut ryytmaal variksiin

hirvitökses.

hetovaa raaskii

hielmoo heilimöi

hiijaa hidastaa. Asjat on alkaneet hiijahummaa (hidastumaan, eivät etene).

hiimosti tarttuva tauti, kammon tunne, intohimo

hiitra hiitraa, katsella

hilppajaa kulkee edestakaisin. Piaks hää siel hilppasoo (käväisee, käy

edestakaisin). Ks. marhata

himmeli olkikruunu

hinkki maitokannu. Läkkihinkki

hipijä iho. Nii o hieno hipijä, jottei siijä päiväpaistettakkaa.

hirmu pelko. Ks. kammo

hirmune(n) voimasana. Voi hirmune, mingen tek!

hirnakanmuna hevosen kakkara

hirnakka hevonen

hirnakoip hirnuu

hirvijää uskaltaa. En hirvii männä.

hirvittellöö pelottelee, uhkailee. Ehä hää tosissaa, koha hirvittellöö.

hirvittää pelottaa. Kyl tyttöi vähä hirvitti männä pimiäl riihee.

hirvitös pelotin

hitsi voimasana (hitto, halvattu)

hitunaine läpikuultavaksi kulunut kangas

hiukoo suolaisen nälän tunne

hivahuttaa Opettaja ko hivahutti karttakepil näppilöil (löi sormille).

hivuttaa hankaa, pyyhkii, hivelee

hoijakka ruoska, kuskin piiska

hoksajaa huomaa, oivaltaa, älyää, keksii

holotna vilu, kylmä

holtti teho, voima. Nii säikähin, jot män holtti pois (menin voimattomaksi).

honka täysimittainen, suora mänty

honkkel pitkä, hontelo. Pojan honkkel. Hää on jo semmone honkkel (kasvanut

pitkäksi).

honteeto 1. holtiton, heikko, hutera, voimaton. On iha honteeto olo (voimaton).

2.leväperäinen. Hää on nii honteeto sen pojan kasvatukses.

hoppuvaa hokee, patistaa, kiirehtii

hopul, hopus hevin, vähällä

hoputtaa kehottaa kiirehtimään

horisko muistamaton. Äijä on jo vanha horisko.

horisoo hourii

horoppi ahne, rohmuaja. Hää on oikia horoppi, ois vient miult kaik!

hotar joutuisa, hosuja

hotelija hotelija ajelee lehmistä kärpäsiä lypsyn aikana lehtiviholla

hotniekka halukas, perso

hotteis hoidossa, huolenpidossa. Vein penskat mummon hotteisii siks aikaa, ko

käin kirkol.

hotu tila, tilavuus, tie. Vanhas tuvas ol hottuu enemmäkö tääl. Ala männä,

siin on hottuu kyl (tietä riittää)!

hovi kartano; talo on iso maatila; tupa on tavallinen asuintalo

huikkajaa, huikkii vaihtaa ilman välirahaa. Huikkajaha tää kellois miun kanssain (vaihda).

Kui osaskii huikkii vanhan talvpalttoon Pietaris hyvvää

lammasnahkaturkkii.

huima hurja, kova (vauhti)





7

huime samanaikainen, samassa huimeessa. Yksis huimeis (yksintein)

huippajaa huimaa. En mie saata kivuta korkial, minnuu rupiaa huippaamaa.

huiskajaa liikehtii

huivi pääliina, kaulaliina. Vrt. riepu

hulikko keskenkasvuinen poika, pojanhulikko

humahuttaa lyö

humalikas juopunut

humppa hassu, hönttö

hunttajaa juoksee. Ks. hönttyvää

huntu vaimon päähine

huohmajaa huomaa

huoki(j)a halpa

huokuu hengittää

huolii tarvitsee. Huolit sie (haluatko, tarvitsetko)? Vrt. ei huoli ei tarvitse, ei

pidä Ei huoli männä (ei tarvitse mennä). Älähä huoli (älä välitä).

huone makuuaitta, tupanen

hupa heikko, kehno, huono, nopeasti kuluva, ahnas ruualle. Raha on huppaa

mänemää (helposti kuluvaa). Hää on jo pitkää olt hupa (heikko, kehno).

hupajaa Ukot senko hupajaat omiaa (höpisevät omia juttujaan).

hupelo hupakko, höperö

hupsaahtaant hupsu, hupakko

hupsahuttaa pudottaa, heittää maahan

hurputtaa, hurpattaa puhua moittivasti, ‘jäkättää’

hursti pellavainen lakana

hurstut vanhanaikainen hame, vaippahame

hutajaa tutisee, vapisee, vaappuu, liikkuu edestakaisin

hutera heikko, hauras, hatara, heikkokuntoinen ihminen

hutja isohko vitsa. Sammuttiit tulta hutjiin kans.

hutoi huono, kehno. Hutoi nitvilä (huono tavara).

hutteikko viitikko, viidakko

huttunaa puuronaan, paljon kansaa. Kirkomäk on huttunaa väkkee.

hututtaa kehottaa, yllyttää, usuttaa, käskee

huuhelo rättiväsynyt, aivan uuvuksissa

huuhtikuu huhtikuu

huusajaa touhuaa

hylkyläine lievä voimasana

hynttyyt vaatteet, tavarat. Panniit hynttyyt yhtee (yhdistivät tavaransa, asettuivat

yhteen, muuttivat yhteen)

hytristellöö hytisee vilusta. Mitäs siin hytristelet, paa enemmä vaatetta päälleis.

hytähyttää värisyttää. Ks. tutauttaa

hyvillää hyvällä mielellä, hyvillään

hyvähyntyy mieltyy, ihastuu

hyväjuonine hyväluontoinen, kiltti. Tää on nii hyväjuonine laps, kyl tään kans tulloo

aikoi.

hyyhmä lumisohjo

hyyryläinen vuokralainen

hyömyilöö pakoilee, pelkää, liikkuu paikasta toiseen, karttaa

häilää heiluu, huojuu, liikkuu

häkki uunin alaosassa liitan alla oleva uunimainen tila

häklii sekaantuu toisten asioihin. Älä sie mää siihe häklimää( älä sekaannu,

älä puutu siihen asiaan).

häkärä into







8

hälstäjää liehuu edestakaisin esim. lapset. Mänkää muuval hälstäämää siint

jaloist!

hämmentyy sotkeutuu, erehtyy, häkeltyy, eksyy

hänklä vilkas, joka paikkaan ehtivä

hämärikkö hämärän aika ilman valoa. Enne pittiit talviaikan hämärikköö, ko ei

raatsineet polttaa lamppuloi.

härillää Lehmä on härillää (kiimassa).

härkentää hämmentää

härkin nuoren männyn latvasta tehty monihaarainen hämmentämisväline,

hierin

härppäjää hörppii (esim. kahvia)

hätistää hätyyttää

hättöittää hätyyttää, ajaa pois

hävvööksis olla hukassa. Hänelt olliit ain kaik kapistukset hävvööksis, sit kiukuttel ja

syyttel naisii, et nehä ne mylläjäät kaik sekasii.

höllä 1. kylmä ilma, kylmä henkäys. 2. löysä. Solmu on höllä, sitä pittää

kiristää.

höllää hellittää, löysää. Höllää vähä! (Lankaa kerittäessä vyyhdinpitäjä joutuu

välillä hölläämään lankaa)

hölppyvää hoputtaa, höpöttää, hölpöttää, kyselee

hölvässä Hölväis suoraa tuppaa (tuli kiireesti, ryntäsi).

hökäsöö sanoo ajattelemattomasti, lipsauttaa, puhuu ohi suun. Hää män

hökäsemmää, vaik myö sovittii, jottei haasteta (siitä asiasta

kenellekään).

hönkäsöö sanoa tokaisee, rääkäisee, menee nopeasti

hönköllää sika kiimassa

hönttyvää kävelee kiireisesti, juoksee

hönttö höperö, hölmö, vähä-älyinen

höntäsöö ryntää, syöksyy liikkeelle

höpelö höperö, hölmö

höplittää päästää irti

höplä hassu, antelias

höplöttää puhua höpöttää

höpsyttää puistelee, ravistelee. Älä höpsytä niitä karvojais miun taikinatiinuu!

höpsähyttää heittää, jättää paikalle, tekee huolimattomasti

höpsäähtäänt hölmöhkö, hassahtava

hörkkö voimakas hevonen

hörös korvat pystyssä

höröstää aikoo tauota

hössyy, hösyvää hosuu, kiirehtii, tekee huolimattomasti. Ehä kunnollista hössyymäl

tehhä.

höyräys hetkellinen mielijohde

höyli, höveli kohtelias. Olla höveli (olkaa hyvä).



I

iel edellä

ielimäine edellinen

ies edessä

iestakasii edestakaisin

ihka ihan

iijää ikänsä

ikkää ikään kuin, niin ikään

ikkääkö ikään kuin, heti kun





9

ilka ilkityö, pahanteko, kiusa, iva

ilkijä ruma, ilkeä, pahannäköinen

ilkiää kehtaa. Ehä mie ilent tälläsen mennä häne eteheen.

iltane ilta-ateria

imellös imelletty seos

inahuu ruoka pitkään seisoessaan inahuu

irkanoo irtaantuu, erkanee

isintimä isäpuoli. Ks. emintimä (äitipuoli). Tuuloo emintimän viisii (kovaa,

kylmästi).

issikka, (is)vossikka hevosvuokra-ajuri kaupungissa

itikka hyttynen

itseiestää turhaan, ilmaiseksi. Männöö itseiestää (esim. jokin vaate menee

käyttämättömänä pilalle).

itsepasiaa itsestään, itsekseen

iukkuu hevonen näyttää hampaitaan



J

ja myös, mukaan, sekä. Uotaha, mie tulen ja (tulen mukaan). Määt sie ja

(sinäkin)?

jahkailoo epäröi, tuskailee, on kahden vaiheilla

jakkoos jakaus. Jakkoos keskel päätä.

jakku jakkara, rahi, pieni penkki

jalkatanikka varta vasten. Läksin jalkatanikas etsimää.

jaloksiis 1. sängyn jalkopäässä 2. olla tiellä, olla haitaksi

jama (siihen) pisteeseen, vaiheeseen. Koha saahaa työt siihe jammaa, jot on

rukkeet puitu, sit lähetää parves kirkol öiksii (lähdetään joukolla kirkolle

ja ollaan yötä).

jamakka piimä, kokkelipiimä, uunipiimä

jammoo 1. piimiä, hapata 2. kuhnailla

jamottaa hapattaa

jatsarit miesten ryppyvartiset nahkasaappaat, pyhäsaappaat

jelppaa auttaa

jokahine jokainen

jolahtaa juolahtaa mieleen

jolla(i)kii jollakin

jollokii jolloinkin, joskus

jonuvaa moittii, toruu, sättii, huutaa, puhuu pahaa takana päin

jot jotta, että

jottaha(n) vahvistussana lauseen lopussa. Nii on sorja, jottahan.

jottai jotakin. Haastaha jottai reisustais (Kerro jotakin matkastasi).

joutua 1. olla valmis. Uun joutuu justii. 2. ehtiä. Pittää joutuu lypsyl. 3. kiirehtiä.

Jouvuha jo!

joutuin pian, kiireesti, nopeasti

joutsa nopea, joutuisa, sukkela. Hää onkii joutsa tekemää (selviytyy töistä

nopeasti).

julma suuri, voimakas

jumaline uskovainen

juohe johde. Esim. järveen jatkuva aita, etteivät lehmät kahlaa toiselle

puolelle.

juohoitella johdatella, muistutella. Juohoitella mielee.

juohtuu johtuu mieleen, tulee/muistuu mieleen

juolahtaa muistuu mieleen. Ks. jolahtaa

juomukka juolukka (marja)





10

juoroitella houkutella, johdatella, manipuloida. Hää juoroittel minnuu lähtemää

Viipurii.

juorottaa houkuttelee, vieroittaa

juostejalkaa juosten

juska uunin savupelti. Juskat pittää panna kii ikkääkö hiilet on palaneet

loppuu.

juskantupsut tupsuin koristellut nauhat, joista pelti vedettiin auki

jussikko mätäsmäinen sitkeä luonnonheinä

justsiltää heti, pian, äsken. Justsiltää hää täs pyöräht (juuri äsken käväisi).

jutrii nirhaa, harmittelee

jymähyttää kolauttaa, iskee

jähyvää nalkuttaa. Jähysiit toin toistaa lähtemää.

jälkimäine, jälimmäine jälkimmäinen

jäkättää leuka tutisee, puhuu ivallisesti

jälest(päi) myöhemmin, sen jälkeen, perästä päin. Tulen siun jälestäis (tulen

perässä, jälkeesi). Jälestpäi ol nii mielin kielin.

jällee taas, uudestaan

jälttä jälsi, puun nilakerros

jämijä tukeva, vakaa, jämäkkä

jäntrikki eräänlainen miesten takki

jäpäkyörä kuivettunut leipä

järetö vallaton, pahankurinen. Ol hää penskan nii järetö, et emmie uskont

hänest miestä tuleva.

järiä karkea (jauhot tai suola)

järki(n)ää, järkennää heti, samantien, kaikki. Hää läks järkennää mänemää(lähti heti).

järtsäkkä kiinteä (ruuasta)

jäväköitellä irvistellä

jääkkäine jäinen, jäätynyt. Kavata vähä, tie on nii jääkkäine.

jäärävä kiero, oksakas. Jäärävää puuta ei ole helppo halkaista.

jörrittää murjottaa, jurottaa



K

kaakka kokkare, kova maa

kaakku lapsille tarkoitettu leipä

kaalaa kahlaa esim. pitkässä heinikossa, astelee harvakseen

kaalii kaapii puhtaaksi esim. kattilan

kaappuna keko esim. juureksia tai viljaa

kaapsahtaa nousta äkkiä ylös esim. makuulta. Ks. kapsahtaa

kaarittaa valittaa, selittää vaikeuksiaan. Hää kaaritti selkäjään (...valitti selkäänsä

/ että selkä on kipeä).

kaarto loimivyyhti

kaasnakirstu tavarakirstu, myötäjäiskirstu

kaaso morsiamen pukija ja seuralainen

kaassa velli

kaattuva lampaannahkavälly. Kyl miekii muistan, ko lapsen maattii kaattuvan al.

kaatuu (äänestä) sortuu, painuu

kaavailoo aikoo, suunnittelee. Mitähä se nyt mahtaa kaavailla?

kaave kuje, metku, ilka, tapa. Sil on ain niitä kaaveitaa (metkuja).

kaaveiloo kujeilee

kaha kahtia, puoliksi (tehdä kaha=jakaa kahtia)

kahakiikaal kahden vaiheilla

kahareisi istua jalat eri puolilla istuinta

kahatoimine kangas, jossa toimet kulkevat kahteen suuntaan





11

kahekese kahdenkesken

kahist kahdesti, kaksi kertaa

kahmalo(llinen) kourallinen

kahvel haarukka

kaie, kaite pirta (kankaankudonnassa)

kaihovaa kaipaa, ikävöi, kysyy, etsii. Hää nii kovast kaihovaa kottii (ikävöi kotiin).

Mitä hää nyt oikee kaihovaa (mitä etsii)?

kaihtaa välttää

kaikkovaa menee pois, häipyy, pakenee, loittonee

kaikottaa puhuu äänekkäästi, huutaa

kaino ujo

kaipajaa kantelee. Tytöt kaipasiit opettajal, jot pojat tekkiit kiusaa (...kantelivat,

valittivat).

kaistapää, kaistapäine hullu, kaheli

kajakka kuulas (säästä), kaikuva, kuuluva (äänestä). Kevätilma ol kajakkaa, ja

lapsiin äänet kuuluit kylän laialt toisee.

kakkara ohut ohraleipä

kakko (ilmansuunta) kaakko

kalaraasseli kalojen välittäjä

kalapyytö kalanpyydys

kalenat nurkkatanssit

kalentka pieni pihaportti

kaleskat nelipyöräiset ajelukärrit joissa on kuomu

kaljuu karjuu, huutaa

kalkattaa puhuu äänekkäästi

kalkatus puheen sorina, pulina. Siin käi kalkatus, ko naiset pääsiit yhtee.

Myös pienten, esim. lehmänkellojen kalkatus. Vielä pienemmät, kuten

hevosen kellot, kilkattiit.

kalkkala kulkunen

kalkkaroip oleskelee jouten, viettää aikaansa turhaan

kalpassi makkara, yleensä lenkkimakkara

kalpassikäähkyrä makkaralenkki

kalsut terättömät sukat

kammitsa kiinnitys (kaksi vastaa kiinnitetty yhteen vitsaksella), kielen kammitsa

(kielen kanta). Kohvi se laukas Anninkii kielen kammitsan ja sit

setvottii rästii jääneetkii asjat.

kammitsoip pitelee kiinni, estää

kampii kapuaa, kiipeää, mönkii, kävelee

kamppeet tavarat, vaatteet. Pitäs lähtee ostamaa uusii kamppeita. Kokkooha

kamppeis, lähetää.

kamppii kävelee

kampsut kapineet, tavarat

kanava maantien oja

kaplas reen ketara, jalaksia ja kaustaa (jalaksien suuntainen sivupuu)

yhdistävä tukipuu

kappa puinen kaatoastia (esim. piimäkappa)

kapristaa nousee ylös (maton reuna), lähtee liikkeelle, juoksee, kapuaa

kapsahtaa nousee ylös äkkiä. Kapsaht kaulaa (halasi yhtäkkiä). Ks. kaapsahtaa

kapusta puinen (ruoka)kauha

kapuvaa kiipeää. Kapus vintil (kiipesi yläkertaan).

karhe pitkänomaiseen kasaan haravoitu heinä

karhioittaa Esim. pässinpökkimät sukat karhioittivat kamalasti.

kariste Esim. pellolle jääneet heinän tai viljan rippeet, varisteet





12

karmakka karmiva, puistattava, raaka ilma

karmannikkaine sammakko. Ks. konnikkaine

karmooni yksirivinen haitari

karpeenkaristaja tosi navakka tuuli, joka vie roskat puista

karsinoip ravistuu, kuivuu (puuastia)

karsta syyhy, ruvettunut iho

kartano asuinrakennus pihoineen ja muine rakennuksineen

kartanomaa pihamaa, piha

kartat karstat, villan käsittelyvälineet

karteenit ikkunaverhot. Ikkunois ol emännän omakutomat karteenit.

karttu pyykki- tai kaulinkarttu

karvalaukku, karvalauri karvarousku (sieni); verkarvalauri leppärousku

karvane värinen, esim. punase karvane (punainen)

karve jäkälä, naava (kivenkarve eli kiven pinnalla oleva jäkälä)

kasa (leipä)pala, kulma, (kirveen)kasa eli hamara

kasakka päiväläinen, päivätyömies, renki

kaskuvaa kertoo juttuja, vitsejä

kasetti sanomalehti

kassara hakokirves, vesuri (lännessä havu)

kastikaine heinäkasvi

kastrulli varrellinen kasari

kastuttaa kastelee, kostuttaa, liottaa

kasukka 1. turkisnuttu 2. leivänkanta

kate (sängyn) peite

kattilalohko, potlohko perunakeitto

katu ajokaluille tarkoitettu pihamaan osa

kauhtana turkin yllä pidettävä päällysnuttu

kaula, kulkku kurkku (ihmisellä)

kaulailoo kaulailee, halaa, syleilee

(kauppa)saksa kulkukauppias

kaulusniekkahame vyötäröhame

kauriska siirapilla maustettu pikkuleipä, piparkakku

kausta reen sivupuu

kavattaa varoo, vahtii, on varuillaan. Kavata häntä sillaikaa, ko mie oon

lypsyl(vahdi häntä).

kehiä helposti mukaan lähtevä. Jos on kehiä kelkkaa, pittää olla liukas

liukumaa.

kehno heikko. Äijä on käynt jo nii kehnoks (tullut huonokuntoiseksi). Kehnooha

tää miun olemissein jo on (huonoa).

kehtajaa viitsii. Kuka heiä haastiloijaa kehtaa kuunnella (juttujaan viitsii

kuunnella).

kehtoittaa laiskottaa, ei viitsi

kehvel(i) lievä voima- ja haukkumasana. Pojan kehveli eli koltiainen

keitos ahjossa kuumentamalla (keittämällä) tehty hitsaus

keitti keitto

kekka pää kekassa, vinossa, kallellaan oleva

kekkaämmä suojelija, ‘esiliina’

kekkulis humalassa

kellar, keller kivistä muurattu kellari

kellonkannatin kellonpanta kotieläimillä

kelloo oksii, kuorii puita

kellää moittii. Kehtajaakii ain kellätä minjaase (viitsiikin moittia).

kelsiturkki päällystämätön lammasnahkaturkki





13

kenkki lahja

kenkkää lahjoittaa, antaa ilmaiseksi

(kenkä)lankki kengänkiilloke

kennäs kuiva tasainen paikka, pihamaa

kepyt/ kepiä kevyt (kepiä-keppeemp)

keral mukana, kanssa. Lähe miun kerallain.

kerkijää ehtii. Kerkiäähä tuon nyt vähemmälkii (ehtiihän tuonne).

kerkiä sukkela (kielestään), puhuu sivu suunsa

kerra joskus, kerran, kerta

kerrää pyytää morsiusapua (entisaikaan morsian kävi häiden alla

saattajanaisensa kanssa kylällä keräämässä rahaa ja muita lahjoja ),

kerjää

kerrääjä kerjäläinen

kertaa kertaa lankaa useammankertaiseksi

kese(tekone) kesken(tekoinen)

kestkievaar majatalo

kestäätik(s) kestävätkö

ketros nilkka, nilkkaluu

keträjää kehrää lankaa

ketsaahtaa kaatuu

ketsallaa kaatunut, pitkänään

kettu ketto, kuori, kalvo, kesi, kelmu esim. maidon pinnalla

kettää 1. ei ketään. Ei näy kettää tulevaks. 2. nylkee, kuorii (esim. kerman

maidon päältä), kiskoo päreitä tai tuohta

kevenäip kevenee, synnyttää

kiehinäip hinautuu, kiepahtaa, siirtyy, liittyy seuraan. Kyl täs pittää kiehinäijä kottii

päi, pere uotteloo iltasta.

kiehnäjää 1. kehnää, hankaa (esim. kissa kylkeään säärtä vasten) 2. vehtaa, on

rauhaton (lapsi)

kielkakkara uunin kielikivellä paistettu leipä. Ks. syöttää kielkakkaraa

kieltää lehmä kieltää maitonsa, on antamatta

kiemailoo keimailee, mielistelee

kierrenäine kierteinen (esim. lanka)

kiertelöö kierittelee. Rikassikka kiertel seltpotskoi (Kaupanhoitaja kieritteli eli siirsi

kierittämällä sillitynnyreitä).

kieräip kierähtää, kiertyy

kiessit kaksipyöräiset ajelurattaat

kihajaa kuhisee (esim. paljon hyönteisiä, jossakin on koolla paljon ihmisiä)

kihelmitsä parvi, ryhmä. Ks. Seulaimet. Paavon Maija lippas sammaa kihelmitsää

(tuli samaan joukkoon).

kihu kihupyhä. (Ennen oli kirkkovuodessa neljä pyhää, joita kutsuttiin

kihupyhiksi. Silloin kokoontui kirkonmäelle paljon ihmisiä

naapuripitäjistäkin.)

kihvel(i) (rikka)lapio

kiihkovaa hehkuu (hiilet). Ain pittää olla sätkä kiihkoomas suupieles. Hiilet

kiihkovaat (hehkuvat, syttyvät palamaan)

kiikertää juoksee kiireesti (eläimistä)

kiisseli kaurajauhoista tehty hapankiisseli

kiistajaa kilpailee. Joulukirkost palates kiistasiit siint, kene hevone se parraite

ravas.

kiistapiika kilvan tavoiteltu tyttö

kiittelöö kehuu, kiittää

kikattaa nauraa makeasti





14

kiksa hiussolki, -pinni

killittää katsoo killittää

kimahuttaa lyö

kimakka kimeä

kimpura hapan, kitkerä, karvas (esim. hapantunut maito oli kimpuraa)

kimpuroip rimpuilee, kiemurtelee, reuhtoo

kinnas villalangasta virkattu lapanen

kinnerkokka polvitaive

kino hämähäkin verkko (kasteessa)

kinnoiloo (maa) kinoilee, maassa on hämähäkin verkostoa

kipajaa liikkuu, touhuaa

kipakka 1. äkkipikainen 2. kirpeä

kiperä käyrä, väärä, kippura

kipi(j)ä sairas, hellä, arka. Miul on käs nii kipijä. Hää on olt kipiän jo usiamman

päivän. Ks. läsivä

ki(p)pasoo käy jossakin, juoksee, kipaisee

kirassi paloöljy (käytettiin öljylampuissa)

kirja kirje. Oot sie saat kirjan sulhaseltais? Laitaha siihe kirjaa miultkii

tervöisii.

kirjutus kirjoitus

kirkkomaa hautausma

kirkkoväärti seurakunnan luottamusmies

kirkonvaivane vaivaishoitolainen

kirpitsä tiili (kirptsäuun oli tiilistä muurattu)

kirppuiloo ves kirppuiloo juuri ennen kiehumista

kirssi tehdaskutoinen villakangas, kirssihuivi

kisko puun säle

kismittää suututtaa. Kyl minnuu kismittää se hänen sanomisseen vielkii.

kisperpuu kirsikkapuu

kissanpiirakka kaurajauhoista ja siirapista tehty pieni leivos

kissa(n)potti pieni matala kuvioitu savivati

kitku häkä, katku

kittajaa juo. Tuota taarii senko kittajaa yleaikaa.

kittilä hyppyleikki, peli maahan piirretyissä neliöissä, ruutuhyppely. Ks. telttii

kittilää

kiukuva tuvan uuni, leivinuuni

kiuskaa riidellä. Kiuskajaat ko kissa ja koira.

kivaar kivääri

kivestää tulee hankalaksi. Mikäs siin nyt alko kivestää (mistä hankaluus johtuu)?

kivistää särkee, pakottaa. Päätäin kivist män yön.

koha kunhan

kohtsiltää, kohtsillää pian, kohta

kohtu vartalonmukainen naisen pusero

kohva jäähile

kohvi kahvi. Otat sie kohvii?

kohvhummar kahvihuhmare

kohvkattila, kohvpannu kahvinkeittoastioita

kohvkuppi kahvikuppi

kohvpelit kahvintarjoiluvälineet

koi (ko ei) kun ei

koi(j)ois kun ei olisi

koi(j)oo kun ei ole

koikka resla(reki)





15

koikkuu kärkkyy

koirii poraa reikään tilan pultin kannalle

kois (ko ois) kun olisi

koit (ko et) kun et, koska et

koittaa, koitteloo sovittaa, yrittää. Koitaha, soppiiks tää kolttu siul. Koittele pittää kii, ko

mie väännän.

koivurieska selkäsauna. Ks. risupiirakka

kokka koukku, kuokka

kokkatyttö arvossa pidetty tyttö

kokko 1. kokkare 2. nuotio, rovio

kokolankane täysvillainen

kolajaa kolistelee, viettää aikaansa joutilaana

kolakka kylmä. Aamu ol nii kolakka.

kolistaa kulkee yöjalassa

kolkka kulma, mutka. Kau kolkka (kadun kulma). Pan rahat nästyyki kolkkaa

(nenäliinan kulmaan).

kolpakko leivinuunissa hellan päällä oleva kupu

kolpitsa uunin sivussa oleva penkki

koltti lapsen mekko, nuttu, lapsen asuste yleensä

kolttu mekko, erityisesti pikkutytön mekko

komotti lipasto

komotti pesukaappi

konahtelloo leuhkii, näyttelee. Joha herkes konahtelemast ja hienouksiaa

näyttelemäst (lakkasi leuhkimasta hienouksillaan).

konepuu tarvepuu

koneva ihmeellinen, omituinen, vitsikäs

konkari vanha, tottunut hevonen

konnikkaine sammakko, rupikonna. Ks. karmannikkaine

kons milloin. Laukkuryssät käivät kaupittelemas kons mittäi (venäl.

kulkukauppiaat...milloin mitäkin).

konsaa koskaan

kontrata olla tyytymätön, valitella

kontsikka pojankoltiainen

konu kummallinen, erikoinen, komea

kopeljakku kolmijalkainen jakkara

kopitsa sinkilä, määrly, hirsihaka (puuhun lyötävä u:n muotoinen kiinnitin)

Piikkilanka kiinnitetään pylväisiin kopitsoilla (sinkilöillä).

koppanajako jokainen ottaa mitä ehtii

koppeli kasvitarha, ryytimaa, puutarha

kopra koura

koprakupu koura, käsi. Elämäis on miun koprakuvussain.

kopristaa kouristaa. Kissa kopristelloo kynsijään.

kopsa jauhovakka, tuohivakka

kopukka tukeista tehty lautta

koranta korento (jonka varassa kannettiin esim. vesiämpäreitä)

kor(i) (ei koppa!) esim. itukori, kalakori, pyykkikori, rotinakori (erityisen hieno

rotinoiden viemiseen tarkoitettu), ruummenkori (iso selässä kannettava

olkisilpun kuljettamiseen tarkoitettu)

korjaa vie, ottaa pois. Korjaa pois nuo vehkeheis pöyvält!

kormano tasku. Tempas kormanostaa pumaskan ja alko posmittaa.

kormittaa kohentaa miilua

korotniekka vihannesten viljelijä

korsteeni savupiippu





16

korttajaa kaivaa, tyhjentää. Poika korttas isän pussist kaik rahat.

kortavoi miliisi, Venäjän poliisi

kortikka pyöreä ohut rautatanko

kortteer(paikka) vuokra-asunto, yöpymispaikka esim. kaupunkimatkalla

korventaa 1. polttaa, pakottaa. Korventaa syväallaa (polttelee). 2. harmittaa,

suututtaa. Kyl se asja minnuu sit korvens (harmitti).

kos(s)ana öljykankainen sadetakki

kosla kuskin istuin ajopeleissä, ajopelin yleisnimitys

kostajaa kestitsee, tarjoilee. Kyl hyö meitä hyväst kostasiit.

kosteli pellavakankaasta tehty naisten kesäviitta

kosti kesti, huolenpito. Käsettii sukulaiset kostii (kutsuttiin...kesteihin,

pitoihin).

kost ikkää juuri kun, silloin kun, ikään kuin, kunhan

kostuke ruokajuoma

kotkotukset tavat, kujeet

kotjpere kotona olevat

kotsana kaalinkerän kanta

kottero tosi iso reikä hampaassa

kotjväy kotivävy

koulunkanto vainajan hautaan kantaminen

kous(s)ikka vesikauha. Vrt. kapusta

kova leivänkuori, kannikka

kovakuulone huonokuuloinen, kovakorvainen

kovalakine ankara, peräänantamaton. Issäin ol kovalakine (ankara).

kovenaip kovenee, uhkailee. Pittääks teil oikei kovenaija, ko että vähemmäl uso!

kovenoo heikkenee (kuulosta)

kuhajaa 1. kiehuu, vaahtoaa, kuohuu, käy (esim. olut) 2. kansaa kuhisee

kuharkka keittäjä

kuhilas lyhteistä tehty keko (12 lyhdettä)

kuhnailoo viipyy. Mis hää nyt kuhnailoo, ko ei jouvu jo.

kuhnuttelloo viivyttelee

kuja maapohjainen eläinsuoja

kuipas käi kuinka kävi

kuis kuinka se

kuiteskaa kuitenkaan

kuja(maa) navettarakennuksessa oleva avonainen tila

kujaset tavallisesti aidattu yksityistie

kukerrus 1. teerin kujerrus 2. koristekuvio

kukertava monenkirjava

kukko täytteellä valmistettu isokokoinen leivonnainen (esim. lanttukukko,

kalakukko)

kukkopäännää kukkurapäänä, kukkuroillaan

kuksina puinen maitoastia, maitotonkka

kulakka nyrkki. Tuo se on ain kulakat pystys.

kuleksia jäädä jäljelle, jäädä käyttämättä. Syö ruokais loppuu, ettei jää

kuleksimmaa.

kuli niinimatto, (ruumen)säkki, kolli, paali. Kuli jauhoi, toine suolaa.

kulkku (ihmisen) kurkku

kulkkuriepu kaulaliina

kullaip 1. kyläilee 2. törsää, kuluttaa rahaa

kulohka pieni kuli

kulppa pieni lammikko, vesitäytteinen mudan- tai savenottopaikka

kummaalkii kummallakin





17

kummittelloo enteilee

kumppal kumppani, toveri. Hää ol miun kasvinkumppaliin (lapsuustoveri).

kunapäin sinä päivänä, minä päivänä. Kunapäin hää vaa tuost ovest astuu, sillo

mie lähen.

kunnankot, vaivastalo kunnalliskoti, vanhainkoti. Ks. pohatelnoi

kuoha vaahto

kuolleen vaatteet saniaislaji

kuomi ajopeleissä oleva alaslaskettava nahkainen suojakatos, kuomu

kuomina riihen ruumenhuone

kuorema, kuoruma kuorma. Sillo on kuoruma täys, ko ei siijä rukkasii pääl panna.

kurniekka kala- tai lanttukukko

kuosti luonnontuotteissa maksettava palkkio tai annettava lahja

kupajaa etsii, hakee

kupitsoo kuppaa. Kuppar kupitsoo.

kupo iso sitoma puituja olkia

kuppeellaan kyljellään

kupsa kauppias

kurikka puunuija, survin

kurknuokka pesemättömät jalat tulevat kurknuokan haavoille kurassa juoksun

jälkeen. Ks. variksesaappaat

kurnailoo näkee nälkää

kurnaali rasvaton maito, kurri

kurnuvaa pyytelee, anoo. Pikkune sisko kurnus yleaikaa veljeesen joululahjaks

saamaa huulharppuu, jot hääki tahtos soittaa.

kurohka lavetin etupakkojen läpi menevä kääntöakseli

kurroo ompelee tai sitoo huolimattomasti

kurvi kuore. Ks. norssi

kussakko vyö

kuteloittaa kutisee

kutjuu vaate kutistuu pesussa

kutsari ajomies, kuski

kutsaa kyyditsee. Mie kutsaan teiät hevosel kouluu.

kuttoo Kala kuttoo (kutee).

kutvahtaa hievahtaa. Ei kutvahtantkaa paikoltaa.

kutvahuttaa liikuttaa tunteenomaisesti, koskettaa tunteita. Ei se asja häntä

kutvahuttant (ei liikuttanut).

kuukkii kyykkii, kumartelee, työskentelee kumarassa asennossa

kuukkuu 1. kukkuu. Käk kuukkuu kuuse latvas. 2. nyökkyy (ylävartalo taipuu

eteenpäin) 3. valvoo. Älä kuuku nii myöhää, et pääset aamul yllää.

kuurne kuuro

kuurnita seuloa, siivilöidä (esim. jauhoja)

kuuruus kumarassa, kyyryssä

kuurupeitto piilosilla olo

kuvailoo, kuvvailoo hahmottelee, kuvailee. Martta kuvvail nii eläväst hein kotijaan siel

Ameriikas.

kuvahine kuvajainen, varjo veden pinnalla

kuvallee kunnollisesti

kuve, kuppeet kylki, kyljet. Ks. sivut

kyläluku(set) kinkerit

kyllää kylläkään

kyllöine kyläläinen

kylvettää antaa vitsaa, lyödä, piiskata. Mie sen paistilaisen viel kylvetän (piiskaan,

annan selkäsaunan)!





18

kylämies kylänvanhin, kyläläisten edusmies viranomaisiin päin (määrättiin

kinkereillä)

kymmenikkö kymmenestä lyhteestä tehty kykkä

kynkäpääs käsikoukkua, Ks. käskynkkää

kynslaukka valkosipuli

kyntelöittää pistelee (sormia palelemisen jälkeen)

kyty aviomiehen tai -vaimon veli

kyynyspää, kyynäspää kyynärpää

kyytselkä lehmä, jonka selkä on ylöspäin koholla

kyyttö itäsuomalainen lehmärotu

käestpittäi ohjata tai neuvoa kädestä pitäen, perusteellisesti

kähiä käheä (ääni)

käkijää enteilee, aikoo. Käkes lähtemää (aikoi lähteä). Nyt käkijää, tulloo

vieraita (sanottiin kun nenää kutitti).

käly aviomiehen tai -vaimon sisar, veljen vaimo

kämärä osaksi lahonnut puun juurakko

käännä, kännä kätönen, lapsen käsi

kääntöpuu kangaspuissa (telleissä) lankatukin kiertymistä säätelevä puu

käprä sätkä

käpäjää käpistelee, tekee pikku hommia, askartelee

käpälämäkkee Läksiit käpälämäkkee (pakoon, karkuun).

kärme käärme. Ks. mato

kärpäsenruuti syttyvä liekokasvien itiöpesäkejauhe

kärri kaksi- tai nelipyöräiset rattaat. Valkjärvöist tekkiit enne rekkii ja kärrilöi.

Sit valjastiit hevoset ja ajjoit Viipurii markkinoil. Siel näät sit möivät niitä

ja hyvi männiit kaupaks.

kärrikuuri ajokaluvaja

käsetty käsketty

käskopelo käsillä kopeloiden

käs(j)kynkkää käsikynkää. Ks. kynkäpääs

käspäivää sanoa päivää, tervehtiä kädestä pitäen. Sanotaakii oikee käspäivät.

käsramppi käsikynkkä, käsikoukku

kätkyt kehto

käyp alkaa, rupeaa. Pittää sit käyvä tekemää (alkaa tehdä). Käyhä siekii jo

makkaama (rupea nukkumaan).

kätejalkaa käyden, kävellen. Sellasen matkan nyt männöö kätejalkaa.

käähkyrä kiehkura. Hiukset käähkyrällää (kiehkuroilla).

käämi puola, sukkulaan pantava paperipohjainen puola

kääntäpää kääntöpääveitsi, linkkuveitsi

käänäip kääntyy, kääntäytyy

köhmees kohmeessa

kömpii kapuaa, kävelee hiljakseen

könkelikkö 1. epätasainen maa, kannokko 2. pöytä könkelikkönä (paljon

tarjottavaa)

könkkyvää hyppii, kömpii, kävelee ontuen

köröttää ajaa hevosella, köröttää lasta polvella



L

laae riihen lattialle ladottu lyhderivi, alaus

laahtajaa teurastaa

laaki isku, halvauskohtaus

laamasoo kävelee, kulkee kiireesti

laamii 1. laapii, lääppii. Älä laami silmiäis likasil käsilläis! 2. kerää ahneesti





19

laani tukkilaani, kenttä jolle tukkeja on kasattu

laantala lauteiden alus saunassa. (Uskoteltiin, että lapset löytyivät laantalasta.)

laaos lakkaat, niittäjän eteys

laapoo kävelee harvakseen

laatii Äitiin tätä laati (kertoi). Hää laatii venättä ko aika poika(puhuu venäjää).

lata(ja)a selaa (kirjaa tai lehteä)

lahakka pehmeä (esim. kangas), haalea (vesi). Ks. lahia

lahantka, lahentka puinen jalallinen pesusoikko, pyykkipunkka

lahi(j)a 1. pehmeä (esim. kangas) 2. lauhkea (eläin tai ihminen)

lahna(ja)a sotkee (viljapeltoa kävellessään)

lahtar teurastaja

lahtaa teurastaa eläimiä; tehhä lahtii

lainovaa nielee

laivitsoo lyö lyhteitä riihen seinään, varistaa jyviä

laiskaluku Jäähä laiskal (koulutuntien jälkeen laiskalukkuu)

lajuvaa haaskaa, sotkee, suoltaa, lahnaa

lakeri kiiltonahka. Lakerkengät

laki sisäkatto

lakia aukea, laakea

laklamppu kattolamppu

lamovaa, lammoo laiskottelee, nojailee, makailee. Lammoo ko kipiä kissa.

lamppaa kävelee

lampuoti tilaa vuokraajana hallitseva. Ks. arentilaine

lankanen shaali

lankijaa kaatuu, kompastuu. Lankesin liukkail ja jalka män sijoiltaa.



lankkuvaa juo

lantsii kävelee harvakseen

Lantus 4. joulupäivä, Viattomien lasten päivä

lapane puikoilla neulottu käsine. Mie neulon siul uuvet lapaset.

lapahuntuu halvaantuu

lapia puinen ojalapio, jossa kärki/terä vahvistettu raudalla

lapikas kippurakärkinen nahkasaapas, pieksu

lappaa 1. vetää narusta kättä vaihtaen 2. juoksee/kävelee nopeasti 3. tulee

jatkuvasti jotakin, mättää

lasareetti sairaala (Myöhempi sana sairaala ääntyi sairala.)

lasku, lekuna leilintapainen astia

lasseip laskeutuu

latina kirjoituskirjaimin kirjoitettu teksti

latinki panos

latsi tori, varastoalue

latsii latoo, kävelee

latvormi asemalaituri

laukki hevonen jolla valkoinen läikkä otsassa, laukkipää hevonen

laukkuryssä venäläinen kulkukauppias (haukkumanimi)

lauta hylly. Sulani lauval (ruokakomeron hyllyllä).

lautaset 1. saunan lauteet 2. hevosen lautaset, lantiosta hännänjuureen

ulottuva kaareva takalihas, yläkuve

lavetit nelipyöräiset työkärryt

lavi puinen lehmän kaulain

lehakka hyväntahtoinen, lempeähkö

lehestää kulkee kiireesti, rehvakkaasti

lehtivihko lehdeksistä tehty nippu





20

lehtrepo mielistelijä

leipkasa leivänpala, leipäviipale

leipälapia pitkävartinen puulapio, jolla leivät laitettiin uuniin ja otettiin sieltä. Ks.

otinlapia

leipälinkku suu

leipäluu leipäluulla nostettiin taikinaa tiinusta pöydälle leivottavaksi

leipäressu leivänpaloja ja lämmintä maitoa, maitolämmitös

leipäsekkoos seattu taikinanjuuri

lekartsu (puoskarin) lääke

lekkeet vehkeet

lekko tuli, liekki, nuotio

leksahuttaa tokaisee

lelli lelu

lellittellöö hellittelee, tyynnyttelee

lemettinen akanansekainen jauho

lempsu höpsö, hupsu

Imelletty ruispuuro Sellaista puuroa sanottiin myös läpäkäksi

lemuta haista

lengahtaa jäähtyä. Annaha kohvin lengahtaa, se on nii tulista (anna jäähtyä, se on

niin kuumaa).

lenko kiero, kaareva

lennettää ajaa takaa. Mikäs kannoi tuolviisii lennettää?Onks koira välillää?

lenssu, lentsu nuhakuume, influennssa

lenttaa 1. lapsi puhuu vajavaisesti 2. kulkee kengät lintassa. Ks. linttaa

lenttuvaa kävelee epävarmasti. Ks. tenttuvaa

lepsaahtaa putoaa istumaan, herpaantuu

lepsu löysä, veltto, kevytmielinen, höperö

lesentka liitan kuupan reunus, jolla pidettiin tulitikkuja

lestjauho kuorituista jyvistä jauhettu jauho, lestyjauho

letvehnane letitetty pullapitko

leve 1. karstattu villahahtuva 2. haravoitu heinäleve

liekhä lieneekö

liekku narukeinu, kiikku Pääsiäiseks lapsil ain laitettii sarraimee liekku (latoon

narukeinu).

liekkutuoli keinutuoli

liekuttaa keinuttaa, tuudittaa. Liekutti lasta kätkyvees.

lientyy palaa hiilille. Uun on lientynt.

liestyy purkautuu, rispaantuu esim. reunaommel kankaassa

lievinä karitsan villa

lihakönttä lihapala

liikkaa ontuu. Se ol sellane vanha mies, joka liikkas.

liikkuu leipä liikkuu nousee, kohoaa

liikuttaa liikuttaa leipiä siirtää leipiä uunissa

liina hamppu

liippi lippo

liippikalat lippoamalla saadut kalat

liipotin niittokoneen kiertokanki

liiter puuliiteri, puuvaja; halkokuuri

liitinki 1. liitos 2. hihansuukaitale. Ks. linninki

liitta hella

liitan kuuppa höyrykupu lieden yläpuolella

liivjauho rehujauho

likka lapsenhoitaja, likkatyttö





21

likkeel lähellä, melkein

likistää puristaa, rutistaa. Älä likistä nii kovvaa miun kättäin.

likottaa hoitaa lasta. Mie mään ens viikol likottammaa sisarein poikaa.

lillapunane sinipunainen, lila

lillii kelluu

limuska Minge mittäi limuskoi (minkä mitäkin herkkuja).

linkkaa iskee silmää

linni lettu, räiskäle

linninki leningin, puseron, paidan reunus tai hihansuukaitale

linohka mittakeppi

linttaa kulkee kengät lintassa, vinoon, kieroon. Ks. lenttaa

lintu ilmansuunta etelän ja lännen välillä (lounas)

lipajaa Ves lipajaa, ko kalat hyppiit vettee.

lipettii pakoon, omille teilleen. Pojat läksiit lipettii, ko huomasiit, jot näkkiit heit

pahateos.

lipittää, lippasoo juoksee. Kesäl ain lipitettii paljai jaloi.

lipokas naisten kenkä

lippaa kävelee nopein askelin (erityisesti lasten kävely)

lipsuvaa lihtaa pellavia

litessi kova karamelli. Vrt. sipuli

litistyynt litistetyt ryynit, littana

littuu män littuu (litistyi)

litkat kaupantekijäiset

liuh(k)a tuohilippi

liuhki kerma

liuhkannu kermakannu

liuhtoo kävellä liuhtoo, hosuu

liukkaast sukkelaan

livohka karkuun, pakoon. Myö ko saatii jalat allaanna ja lähettii livohkaa.

lohko potlohko, perunakeitto, uunilohko

lohottaa makaa, loikoilee

loikoo makaa, levähtää maaten

loimtäkki kangaspuissa kudottu villatäkki

lokasoo syö nopeasti, ahmaisee, hotkaisee

lokkaa kaappaa

lokosa leppoisa, mukava, hyväntahtoinen. Mut ol meil lokosat oltavat!

loinoo kursailee, vähättelee itseään

loma rautakanki

lomovaa sortuu, vierii

longottaa raottaa

lonikka laiska hevonen

lonkata juoda lonkata, kulauttaa

lonkkasoo ryyppää, nielaisee

lonkko, lanteet lonkka, lantio

lontii kävelee hitaasti

looteri laiska, laiskuri

lopen erittäin, hyvin. Hää on kaikees nii lopen tarkka.

lopotti kirkonkylä

loska puunkappale, puukiila

losmittaa jaaritella

lotna mukava. Tulla lotnast juonee (tulla mukavasti toimeen ihmisten

kanssa).

lotniekka kirvesmies, rakennusmies. Kts. timpermanni





22

louhi salama, elosalama Lyöp louhii (salamoi ukkosilmalla). Oli

vanhentunutta kieltä jo 1930-luvulla. Silloin sanottiin salamoip.

louhka suurpiirteinen, sopeutuva, antelias, tuhlaavainen

loukku pellavaloukku, lovi

loukukkaine lovellinen

louna lounas (ilmansuunta). Ks. lintu

lounat puolipäivällinen, lounas

luhti vinttikerros

luimitnaata luunappi (annettiin näpillä otsalle) Nenaata, nenaata! Vai tahot sie

luimitnaata! (luunapin)

luiska 1. hiomakivi, kovasin 2. vinous

luiskajaa hioo, tekee vinoksi. Esim. viikate teroitettiin hiomakivellä luiskaamalla.

lukkee Ossaat sie jo lukkee kymmenää ast (laskea kymmeneen)?

lummeehtuu tukahtuu, sammuu, hiipuu

lummehuksiis sammuksissa, korvat tukossa

lumpenkki syksyisin näkyvä paksu ja pitkä pilven reuna lähellä horisonttia

lunkku luukku

luoko kaadettu heinä

luonistuu onnistuu

luont luota

luonto luonne. Hää on sellane hetasluontone (auttavainen, hyväntahtoinen).

luosa pieni lammikko. Ks. kulppa

luosuta käyttää huolimattomasti, tuhlaillen

luska lusikka

lusti mukava, hauska, lysti

luukka teräsaura

luulnootiks luulevatkohan

luuspa palvelusaika

luuvalo reumaattinen särky, sairaus

luuve luoko, luode

lyhvä lyhyt

lykkää hieroo. Lykkäähä tuost lappoin välist, siit kivistää nii kovast.

lymähtää painuu mutkalle

lypsykappa puinen lypsinkiulu

lyykähtää pudota polvilleen, vaipua voimattomana maahan. Hää ko kuul, mite

isällee ol käynt, ni lyykähtkii siihe keskel pihhaa.

lyyssi miehen pusero

lyöp niittää heinää viikatteella

lyöttäip lyöttäytyy

lähtemä hieho

lähättää heittää, nakkaa menemään, laittaa menemään

lähätäip heittäytyy, ryntää, lähtee tai tulee äkkiä

läikkyy, läikkää kiiltää, välkkyy, läikähtää (vesi astiasta)

läikäähtää sykähtää (sydän)

läimäähtää välkähtää, välähtää, välkkyy

läjä kasa

läjät mäkivyöt hevosen valjaissa

läjöstää heijastaa, häikäisee silmiä

äkki pelti, kirjoitusmuste

läkseim, läksein loinen, läksiäin, henkilö vailla omaa asuntoa

läksiäimet, läkseimet 1. loiset 2. läksiäiset morsiamen kotona

läkähtyy tukehtuu, hengästyy

lämpsä nahka- tai kangassuikale





23

läpäkkä ruisjauhoihin tehty imelletty puolukkapuuro

läppää läimäyttää

lämäs kasassa, vinossa. Lyöp lämäks (kirjaimet silmissä epäselviä)

läsivä sairastaa. Mie taian tulla läsiväks, ko nii vilustaa (taidan sairastua, kun

viluttaa). Hää käikii läsimää (sairastui).

läsähtää läjähtää, lätsähtää

läsö, läsi(pää) hevonen, jonka pään etupuoli on leveälti valkoinen, piirtopäällä on vain

kapea valkoinen viiru

lätsäähtää lysähtää, putoaa

läylöö pannoo pahast, tekee huonoa. Ks. melloo

läähättää hengittää raskaasti, huokuu

lääppä lierillinen huopahattu. Lierlääppä lätsällää.

läävä navetta

lönkkää liikkaa, ontuu, löntystää

Löntys 3. joulupäivä. Johannes evankelistan päivä

löntys hidasliikkeinen

löntystää kävelee laahustaen

löperö veltto, löysäotteinen, höperö

löpöttää 1. puhuu pehmoisia 2. Lunta sattaa löpöttää.

lörpöttää puhuu perättömiä, valehtelee

löröjuoksu hiljainen juoksu, hölkytys

löträ pehmeä, veltto, märkä

löträjää sotkee, kastelee

löttövareni lakkahillo

löyhkä viuhkaa muistuttava väline

löyhyttellöö puistelee, pudistelee

löökki sipuli



M

maaomena peruna

maasi vaseliini, kärrirasva

maata, makajaa nukkua, olla makuulla. Makkaa kauva, kasvat suureks, pääset pässii

paimenee. (lauloi Paavo-setä ennen)

mahoto mahdoton. Meilt pääs mahoto kova huuto.

mahtaa mahdollisesti. Mahtaaks hää tietääkkää (tietääköhän)?

mahti voima, valta

maitkannu maitokannu

maitlohko maitoliemeen tehty perunakeitto

mait olla olisit ollut, mikset ollut. Mait antaa hänen olla (anna olla rauhassa, olisit

antanut olla).

maitolämmitös keitettyä maitoa ja leipää, maitomuru, leipäressu

maitotönttö maitohinkki

makeloittaa harmittaa, suututtaa

maklakoi(tell)a makeilla, mielistellä

makkookset Leipää tulloo makkooksii. Leivät litistyvät , jos ne ovat uunissa liian

lähellä toisiaan.

maksa kannata (ei maksa haastaa)

maksittaa hyppäyttää kissaa käsiensä yli

maksuu vastaa maksusta, rahalla

malka painona oleva puu olkikatossa

malkki malja, maha

maltas odotas. Maltsaikaa (malta sen aikaa)

manikoitella suostutella





24

mankii hiipii

mantsikka mansikka

marhaa kulkee edestakaisin. Ks. hilppaa. Siin hyö nyt marhajaat ko

naar(i)hallit. (kulkevat edestakaisin)

markkinalatsi markkinapaikka, tori

marmattaa toruu, moittii

marnuvaa pyytelee, kiukuttelee

marraskettu orvaskesi

massina 1. viskuukone, viskuri riihessä, jolla rukiita puhdistettiin; kasmasiini 2.

veturi

massinoittaa viskata vilja viskurilla

matalaa kättä lyhytkasvuinen, matala, pienehkö. Uus kaupahoitaja ol matalaa kättä,

häntä alettiikii sannoo Pien-Antiks (pienikokoinen, pienehkö).

matjastella liehakoida, makeilla

matlakka imarteleva, viekasteleva

matlakoittaa imarrella, mielistellä. Kyl hää nii lirputtel ja matlakoittel (mielisteli,

makeili).

mato käärme. Ks. kärme

matrassi patja

maukku kalan mätipussi

meininki aikomus, suunnitelma, ajatus

melloo tekee huonoa, on huono olo

menovaa pitää äänekästä pahaa elämää, mekastaa

mertsäkki ruumensäkki

mesi hunaja

mesomena omena

metka mukava, hauska

metla varsiluuta

metsäsika mäyrä

mielii haluaa, ostettu eläin mielii entiseen kotiin

Mikkel Mikonpäivä, mikkelinpäivä (juhlapyhä). Männä Mikkelin (viime

Mikonpäivänä)

mikskää miksikään

millokaa koskaan, milloinkaan

milläiskää Älä oo minnäiskää. (milläsikään)

minges Minges teit ko män.

minja miniä

minnäiskää milläsikään

mirna säyseä, kesy hevonen

misti sumu, usva

mittajaa punnitsee

moikaa soi, kaikuu. Kirkonkellot moikaat (moikuit/moikiit).

moinaankaa millänsäkään

mojuvaa mekastaa, menoaa, huutaa. Mojusiit kaike yötä (pitivät meteliä).

mokomakkii mokomakin

mokomalaine tehostesana

molkki pieni muikku. Ks. rääpys

molloot molemmat

molotniekka maitokuski

molotsa reipas, soma, mukiin menevä

monistelle usein, monesti

monjaat muutamat, jokuset

monkka monkkaluu, nilkan sivulla oleva korkea luu





25

monnee piihi moneen kertaan, kaikin puolin

morsee morsian

morski korvasieni

most ehkä, jos

motasoo lyö

mouhuuja aina äänessä oleva, leventelijä

mouhuvaa aina äänessä, puhuu turhia, kerskuu, leventelee

muino ennen aikaan, muinoin

muite muuten

muiteskii muutenkin

mukkiipäi hyvin päin, oikein päin

muksii tönii. Hää mukkas minnuu kylkee ja kuihas korvaa salasuuven (tönäisi

kylkeen ja kuiskasi korvaan).

muli nupo, mulipää

mulistelloo mulkoilee

mummo isoäiti. Korvasi varhaisemman ämmä-sanan.

munakaakku sokerikakku

murkina aamuateria, aamiainen. Väk istu murkinal.

murtsii sulloo, painelee huolimattomasti

murtsittaa kantaa vaivalloisesti

muru voimuru, maitomuru

mutristaa mutristaa suuta

mutroo rypistää

mutustaa pyöritellä ruokaa suussa

muulo muulloin

muussaa myllää

muutra veikeä

mylläjää sekoittaa, peuhaa

mykrä myyrä

myrä(kkä) lumipyry. Lunta tul eilettäi nii, jot ol oikia myrä (lunta tuprutti kovasti).

myrähtää hapantuu tai alkaa hapantua. Maito on myrähtänt.

myyrkattila, myyrpata muuripata saunassa tai karjakeittiössä

mytteityä Esim. jos maitolämmitys seisoo liian kauan, murut paisuvat liikaa eli

mytteityvät. (maitolämmitys=pilkottujen leivänpalojen päälle kaadetaan

kuumaa maitoa)

myötämyösii kokonaan, lopullisesti

mänettellöö menettelee, kelpaa, käy laatuun

män(nä) suntain viime sunnuntaina

männöö mänöjää menee pois, menee omia teitään

mänöllää menossa, aikeissa lähteä

märkänöö mätänee, lahoaa

mättäip ahtautuu, tunkeutuu

mättää sulloo, syytää, kauhoo, lapioi. Mättää putroo taltrikil ja särvintä suuhu

(kauhoa puuroa lautaselle ja ruokaa suuhun).

Pittää mättää halot kuurii, enneko rupiaa satamaa (kasata halot vajaan,

liiteriin)

määtsikkä kumipallo. Pojat pelasiit määtsikkää ja tytöt telttiit kittilää (pojat

heittelivät palloa ja tytöt hyppäsivät ruutua).

määttiijä ehkä, luultavasti, kukaties, mene ja tiedä, enpä tiedä

mökäjää meluaa

mökäsöö huutaa. Mökäsehä niil pojil, jot tulisiit syömää.

mölläkkä samea, sekaisin

möllö sekoitus maitoa, mustikkaa ja leipää





26

mörkö kummitus, karhu, pelottava olento

möry mörinä, meteli

möskyvää toruu, pauhaa

mötläkkä Esim. vanha kaurakiisseli voi olla vesittynyttä eli mötläkkää



N

naalia kaapia kulho tyhjäksi

naarii kerää, hankkii. Hää on naarint itsellee metsii kymmenii hahtaarloi.

naasti siisti, vähän, täpärä

naastiist siististi, vähänlaisesti

naatti 1. juureksen varsi 2. väsynyt, uupunut, veltto

nahistaa kuivettaa elintarvikkeita

naka tappi

nakist säästeliäästi, vähän, juuri ja juuri

nakoma ystävä, hyvä tuttava

nalkkii kävelee

napahattu Esim. baskeri, jossa on napa

napakka 1. luja, topakka, terhakka, soma 2. tiukka (esim. taikina)

napanterit ryyppy, kulaus. Otetaaha napanterit.

naperkka keskikokoinen marja- tai sienikori

nartsii kävelee narskutellen

nato vaimolle miehen sisko

natsaiju juomaraha

natsallikka päällysmies

neliskolkkane nelikulmainen

neuliaine ampiainen

neuloo kutoo puikoilla

nietos lumikinos

nietta niitti

nihkaa puuttuu vähän

nihkailoo itkee, kiukuttelee, jahkailee

nihki liian pieni

niijot niin että, niin jotta

niinikkää niin ikään, sillä tavalla, siten. Vrt. silleen, silviisii

niinpuu metsälehmus

niittää leikkaa viljaa sirpillä

nikottelloo aikailee, puhuu katkonaisesti, nikottelee

nikrajaa tekee, valmistaa, rakentaa

nikroliini kengänkiilloke

nilkinäine vereslihalla, nyljetty

nimikko jollekin nimetty, jonkun oma. Tää vaska on miun nimikkoin.

nirisöö kiukuttelee, itkee. Ks. nihkailoo

niukahtaa venähtää (nivelistä). Jalkain pikkuse niukaht.

nitsaahtaa leipä paistuessaan painuu tiiviiksi, nitsakkaaksi

niverä visa (puu)

niuvoo nitoo, sitoo

nivuset hoikka kohta lantion yläpuolella

noppa nopilla (pienillä kivillä) heittelemällä pelattava peli

noppii poimii

nopsut nutut, vaatteet, asusteet

nori utaresairaus lehmillä

norri toti

norssi kuore. Ks. kurvi





27

not jotta, että. Hyvän pit pappi saarnan not oikee.

notko laakso, noro

noukka nokka, nenä

noukkii nokkii, poimii

nouseva viikko ensi viikko

nousu koillinen

nuhjakka väsynyt

nuljaahtaa luiskahtaa

nuljakka liukas, niljakka

nuokka nokka

nuoska leuto talvisää; lumi on nuoskaa (kosteaa)

nuoteet morsiamen saattajat Ks. nuuveväk

nuppu nuttura. Hiukset on siistist nupul niskas.

nurmi lähinnä asuinrakennusta oleva pihanurmikko

nuttu asuste, takki, vaate

nuuhaa nuuskii, etsii, penkoo

nuuka tarkka, sopiva, itara, saita

Nuutipoja linna Viipurin linna Torkkeli Knuutinpojan mukaan

nuuttuu uupuu, väsyy, lakastuu

nuuveväk morsiamen saattajat Ks. nuoteet

nyhtää nykii, repii, raastaa, vetää

nykäsöö nykäisee, nykii. Pittää nyvässä suoraks tuo liina. Nykäsehä suoraks se.

nyrhi kirvesnyrhi

nyrsyttää kävelee lyhyin askelin

nyytinki leningin koriste, nauha, pitsi

näikhä näinköhän

näivertää kaivaa, kaivertaa

näivettyy kuivuu, kuihtuu, lakastuu

näkysä riittoisa

näkö ulkomuoto On hänes äitiisen näkköö.

näplii näpelöi

näppi sormi

näppäjää näpäyttää, lyö kevyesti

näre nuori kuusi

närte lyhteistä tehty pino, auma

nästykki, nästyyki nenäliina

näärännappi tulehtunut talirauhanen silmäluomessa

näätse katsos, tiedätkös

nöpsyt vaatteet, asusteet

nöppeissää suuttunut, apealla mielellä



O

ohjassääri ohjasperät, ohjakset

ohkaa voihkii. Mitä sie ohkat siin?

ojentuu, ojentelloo Hyö ko nauroit nii, jot iha ojentuit (nauroivat ylen makeasti).

oljamiis miniän muutaman viikon oleskelu entisessä kodissaan

olotaip ryntää, heittäytyy. Ks. lähätäip

olottaa heittää, tuuppaa, ojentaa. Olotaha tän tuo seiväs (ojenna, anna).

omena maaomena, peruna

omenavoi perunamuusi, (perunahillo, potattihillo, omenahillo)

omenapaistikas perunapaistikas

omintaiten omavaraisesti, itsekseen

omipasiaan yksinään, yksikseen, itsekseen





28

onnoikii onkin

ono on kyllä

opessikka tullimies, sotilas

oposa kuormajono

oppimat henkilöt, jotka tulivat noutamaan miniää oljamiin

oraskesi marraskesi

orehka piparkakun tapainen pähkinäleivonnainen

orsikko kapiot

ortelmanni kirkonmies, kuudennusmies

osamies tavallisesti isännän perheetön veli, setämies

osapuillee suunnilleen, noin

osviitta esimerkki, ohje. Ota siekii vaa osviittaa siskostais. Se tyttö on---

otra ohra

otrakakkara ohut ohraleipä

otinlapia lyhytvartinen puulapio, jolla leivöt otettiin uunista. Ks. leipälapia

ottaa teurastaa, hakee, noutaa

ounailoo aavistaa. Ks. aanailoo

ouvoksuu oudoksuu



P

paahe helle, kuuma auringonpaiste; päivä paahtaa (aurinko paistaa kuumasti)

paahkuroip tarinoi, haastelee

paahtaa kuumentaa, janottaa, paasaa

paali patsas, seiväs, paalu, (tavara)kolli

paapattaa puhuu äänekkäästi

paapo itseoppinut lapsenpäästäjä, paapuska

paaruvaa puhuu moittivasti

paaruittaa lämmittää kuumaksi, paahtaa

paarustaa kävellä

paasajaa puhuu suun täydeltä

paasistuu komistuu, lihoo. Sie oot paasistunt siit, ko viimeks nähtii. Ei näil eyvväil

pääse paasistummaa.

paatakka, paatekka siirappi

paatsan korpipaatsama

paatti karvaltaan vaalean kellertävä hevonen

pahna sikolätti, sikojen karsina

pahnanpohjimaine lapsiparven nuorin

pahnoos pesue, pahnue

paihattaa juossa paihattaa

paistilaine lievä voimasana

pajattaa puhuu kovaäänisesti ja nopeasti

palentaa palelee. Sauna perält palentaa (saunomisen jälkeen tulee helposti vilu).

palentuu paleltuu. Lieks palentunneet potati varret män yön (viime yönä).

palkki lattialauta

palle rinne, mäki

palli pallo

palsta kärrynpyörän kehä

palttina kaksiniitinen (kakspiine) pellavakangas

paltto päällystakki

pamajaa haastelee, paukkaa

pamppuvaa kävelee (lihavista ja lapsista)

paneli katukäytävä

pankko uunissa lieden päässä oleva laattakivi





29

pannoo pahast on huono olo, oksettaa. Pääst pannoo pahast ( päätä särkee).

pantio tunkio, lantakasa, ulkosalle tehty säilö

papelo kaulin (esim. kakkarapapelo)

papinkirja virkatodistus

papuska nippu, tukku, kimppu

parane Ei parane männä (ei pidä, ei voi, ei kannata mennä). Paranooks sin

männä, jos siel on hirmu koton (uskaltaako / voiko mennä)?

paraski vesirinkilä

parisniekka kaupustelija, välittäjä, kauppias (esim. hevoskauppias)

parissikka kauppias

paritsa kaupantekijäinen

paritsoip käy kauppaa

parjat sontareslat

parraiks sopivasti, sopivaan aikaan, sopiva, käypä

parraillaa parasta aikaa, parhaillaan

parsahtaa saada hyötyä. Siint ei paljo parsaha (ei hyödytä).

partti lauma, parvi, sakki

parvees mukana, kanssa, keralla, yhdessä

parvehuntuu tutustuu, kotiutuu

pasajaa polskii, polskuttaa

paslikka huppumainen päähine, miehen talvitakki

passaa kelpaa, on kelvollinen. Ei passaa (ei pidä, ei saa).

passajaa sovittaa, kelpaa. Passaa se nyt tarkast paikoillee (sovita). Kyl tää

passajaa (sopii , esim. vaate). Ainha miul passaa (sopiva aika)

patinkit, patinit miesten matalat nauhakengät

patistaa kehottaa, käskee, yllyttää. Mie viel patistin, jot syö vaa jos kelpajaa

(yllytin).

patska paketti, puntti. Patska pitskoi ja potska kirassii (Puntti tulitikkuja ja

tynnyri paloöljyä).

patsuttelloo kävelee märkää tietä

paus(s)ina välipala lounataterian ja iltasen välissä

pehhaijaa 1. telmii. Kyl siin nyt pehajaat (lapset telmivät) 2. kieriskelee

yltäkylläisyydessä. Hiiret pehhaijaat viljas.

pehko pensas

pehu pehku

peitto piilo, peite. Hää työnäip pöyvä al peittoo (meni piiloon).

peittäip piiloutuu

peittää piilottaa

pekuna juoksijahevonen

pekurek kevyt ajelureki, kilpareki

pellii männöö pellii (käy kimppuun)

pelitsöö leikkii, telmii

pelkka koira, myös huntti ja rakki tunnettiin

pellovas pellava

penikka (eläimen) pentu

penkka penkere, piennar, (ranta)töyräs

penska lapsi. Olkaaha penskat telmämättä!

pere perhe

perehtyy tutustuu

peretniekka miesten nahkainen työesiliina, suojavaate

perreenpötsi viimeinen ruokapöydässä

perräip peräytyy

perskat piipun tai kaljan jämät, sakat





30

pertsus pippuri

peräne peräisin jstk

petli silmukka, ansa

petsaatti saarros, esim. kalat jäivät verkkoa vedettäessä petsaattiin

petsajaa tekee punomalla silmukan nuoraan

petsniekka uunintekijä, uunimuurari

pettäikkö petäjikkö, männikkö

pettäjäiset vastakirnutun voin maistajaiset

petäjä mänty. Ks. honka

pie, piä ei pidä, ei saa

pielai, pielane, pielava vaalea leipä

puolpielane vaalea sekaleipä

piena sidepuu

pientä kättä pienehkö

pietin, piejin täysmittainen kangaskaista

piettiö vaillinaisesti leikattu ori

pietturi ori, jonka toinen kives on jäänyt laskeutumatta. Tämä voi aiheuttaa

hevosessa luonnevikaisuutta.

pihkamaito juustomaito, ternimaito

pihtpuoliaine oven pihtipuoli

pii kerta. Monnee piihi (moneen kertaan)

piika naimaton nainen, tyttö

piikko(nen) kaksiniitinen palttinaa karkeampi kangas

piilipuu hopeapaju

piimpiirakka piimäpiirakka

piirakkapulikka piirakankuorien kaulintaan käytetty kaulin

piirakkarulla piirakankuoren valmistamiseen käytetty työväline

piisa(ja)a riittää

piittinä siirapista ja kuumasta vedestä valmistettu juoma

pijo pellavakourallinen, pivo

pijättyy pysähtyy

pijätellä pidätellä. Ol siin naurus pijättelemistä.

pikkoiloo halkeilee, hilseilee

piletti matka-/ pääsylippu

pilkkii katselee, kurkistelee

pilkkumi kulho

pilppu kepillä ja palikalla pelattava kaksinpeli

pilvistö katve, varjo, siimes

pinkasoo juoksee, kipaisee

pirkka todistus, asiapaperi. Sait sie koulust hyvän pirkan?

pirona jauhoilla suurustettu herne-kasviskeitto

pironankirjava kellankirjava

pirssikuski, pirssisuhar vuokra-auton kuljettaja

pirta kaide kangaspuissa

pistelöittää 1. kyntelöittää (pistelee kylmä käsiä) 2. harmittaa, suututtaa

pistouv(aj)aa maksaa toisen puolesta

pistäip pistäytyy

pitkävirsu kosiomies

pitrakka piirakka

pitsikka tulitikku

pitskaloota tulitikkulaatikko

pitsikkapuntti tulitikkupaketti

piuskii Kalat piuskiit rannas (polskahtelivat).





31

pohatelnoi vanhainkoti (venäl.). Ks. kunnankot, vaivastalo

poikkee pois

poikoos poikue

pojintima poikapuoli

pokertaa solkkaa

pokora, pakra palohaka, tukinuittajan keksi

pola makuulava, laveri

polena kepakko, halko, astalo

polkkatukka, pottitukka lyhyeksi leikattu tukka

polkku polk on venäjäksi rykmentti. Polkku kuvannee kovaa ääntä, pulinaa.

Nii tulloo ko polkku sotaväkkee tai par Nirkkolan ämmää.

poloska osuus. Tiepoloska on kunnossa pidettävä tieosuus.

polster patja

poltik(k)aine nokkonen

polttajaine mäkärä(inen)

polvi mutka

polvikas, monjpolvine mutkikas (tie)

polvpoika, -tyttö morsiamen polvella hääseremonian aikana istuva pienokainen

ponimaip ymmärtää. Ponimait sie, mitä mie siul haaston?

poppana räsymatto, räsykuteista kudottu kangas

popsii syö

porkat suksisauvat

porokello vaskinen pyöreä hevosen kello

porstu(p)a eteinen (etehine)

portsu ruoka-annos

posajaa pitää loisketta vedessä, loiskii

poslamaasla auringonkukkaöljy (siemvoi)

poslinki porsliini

posmittaa puhuu vierasta kieltä. Mitä hää posmittaa, koi saa mittää tolkkuu.

potatpiirakka perunamuusitäytteinen piirakka

potattinuija perunasurvin

potkur potkukelkka. Jää ol halk. Pojat männiit siit halest (hale kohalt) potkuril

jää ylitse. Yhtäkkiistää hävisiit potkurloinee jää ala.

potra komea, sorja. Hyö saivat potran pojan.

poträätsikkä urakoitsija. Ks. uratniekka

poträäty urakka

potska tynnyri

potslojollee makuulle, pitkäkseen. Häthättää kerkisiit potslojollee, ko aamul varrai

pit lähtee Lahepohja niityl jussikkaheinää lyömää.

potsojoks pitkäkseen

potsuvoip ruokkii, syöttää, hoitaa

potti saviruukku

pot(ti)lohko uunilohko, perunalaatikko

potuska olkipatja

pouistaa tulee pouta, sää poutaantuu

poukku iso pyykki. Tehhää ens viikol poukku ja purssitaa kaik vaatteet.

povarni karjakeittiö, pyykkitupa

povota hevosen talutusköysi, ratustin

puhalaip ryntää, syöksyy, hengähtää, levähtää

puhkuri hengityssairas hevonen

puhhuu 1. puhaltaa esim. kipeään sormeen 2. hengittää raskaasti

puikko puutikku

puistaa pyytää, kerjää, puistaa päätään (kieltävä ele)





32

puitto muka, ainakin, hyvinkin

pujanoija komennella

pujenaip uhkailee, komentelee, kovenee. Ks. teutuu

pujuvaa touhuaa, rehkii, telmii. Siiheks työ nyt käyttä pujjuumaa

(temmeltämään)? Penskat pujutessaa panneet koko tuvan sekasii.

pukalullallee nukkumaan (tav. lapsista)

pulajaa ui, leikkii vedessä

pulakka sekatyömies

pulaves tiskivesi tai muu jätevesi, joka käytettiin eläinten ravinnoksi, esim.

appeeseen

pulittaa maksaa, antaa rahaa

pulja touhu, homma, työ

puljaa touhuaa, työskentelee

pulkka makea vehnänen, kahvileipä

pumakka, pumaska asiakirja

pumasniekka lompakko

pumuta syöp pumuvaa tai pujuvaa

punane väriltään punaisen ruskea hevonen

puntti pakkaus. Ks. patska

puola puolukka

puolikaa puolinkaan, päinkään, lainkaan

puoloine puoleinen, kotoisin. Häne äitiise on Muolaan puoloisii (Muolaan

puolelta, Muolaasta kotoisin).

puolpielava, puolpielane kuminalla maustettu pitkänomaiseksi leivottu vaalea sekaleipä

puolpäiväne lounas (ruoka)

puot(i) puoti, kauppa; puotpoika (kauppa-apulainen); puotmies (kauppias)

purasin tamppi

purlakka irtolainen, joutomies, naimaton nuorimies

purputtaa moittii

puru kipu, sisusvaiva

purssii survoo pyykkikartulla pyykkiä

purtsa puunuija, pyykkikarttu, survin

putelj, puteli pullo

putistelloo kieltää, varoittaa

putjom valmis, tip-top kunnossa. A nyt on paikat putjom.

putkii hyppii

putrikka pikkuvasikka, maitovasikka

putro jauhopuuro

putska nippu, kimppu

puukkuvasikka vastasyntynyt vasikka, teurastettava vasikka

puumooltäkki pumpulitäkki, vanutäkki

puura rautias hevonen, ruskeapintainen, -ihoinen

puusniekka naislesken uusi aviomies, puuska

puuttuu puutuu, kuoleentuu, tulee tunnottomaksi. Ks. muurehtuu

pyhämisti pyhäinmiestenpäivä

pylkkyvää nelistää, laukkaa, kulkee hyppien

pyrtsäköip rimpuilee, pyristelee, kiemurtelee

pytinki isonpuoleinen talo

pytky esim. leivästä leikattu palanen

pytty pienehkö puuastia

pyyhältää rientää, kulkee nopeasti

pyytää pyydystää, ansaitsee rahaa

pyytö pyydys, ansa





33

pyöksäähtää ryntää, hyppää

pähkää puhkuu, ähisee

päistäre pellavan varren kova sisäosa

päistärikkö hevonen, jonka tummahkossa karvapeitteessä on selvästi erottuvia

valkoisia karvoja, kimo

päitäks takia, päiten

päivettyy iho ruskettuu auringonpaisteessa

päki itsekäs, peräänantamaton

päkittää panna vastaan

päkkää pukkaa, puskee

pälkähtää juolahtaa

pämkkä itsepäinen

pännä kynä

pännäri pingotin kankaankudonnassa

pärekorintipat ruskeat kamferttitipat

päten varsin, kovin

pätö mokoma

pääalane tyyny

päähkenä pähkinä

päälline päältä kerätty hapankerma

pääpohjus vuoteen pääpuoli

pääpussi hevosen syöttöpussi

päätekaute varta vasten

päätsuoraa suoraa päätä

päätvasite pääasiallisesti

päätö pääty

pökeltää juoksee

pökkövää hevonen laukkaa

pöllettynneet turvonneet esim. herneet liotessa

pöllähyttää tuprauttaa

pölästyy pelästyy

pönkkä jäykkä, pönäkkä

pönkä tuki

pönäkkä topakka, tarmokas, tanakka

pöry pyry

pössillää pörrössä, sekaisin. Tukka pössillää.

pötryskä puuromainen seos

pötköllää makaamassa

pöyhkijä pehmeä, kuohkea (esim. villalanka)

pöyhöää nousee ylös, kohoaa



R

raaenta, rainta, arenta puinen kaatonokallinen lypsinastia, jossa katajanoksilla täytetty nokka

toimi siivilänä, tai lypsymaidon kokoamiseen käytetty kookas maitokiulu

raakku lasten irtokaulus, suojakaulus

raamu naarmu

raappajaa kaappaa, ottaa

raasa kerta (yhtee raasaa=yhdellä kerralla)

raasaa sukkelaan, nopeasti

raassali välittäjä, ostaa ja myy, välittää tavaraa eteenpäin

raatolaine lievä voimasana

raatsii hennoo, raaskii. Ei hää raatsint luopuu.

rahat kihlat





34

rahiajaja, rättiukko rahtia hevosella ajava

rahka uunissa paistettu rahkamaito, uunijuusto

rahkamaito ternimaito, pihkamaito

rahteer ravintola; rahteervaunu (junan ravintolavaunu)

raiska parka, rukka. Sääliks käi tyttöraiskaa.

raitiot raiteet, kärryn tai reen jättämät jäljet

rakopiletti Urheilukilpailuihe mäntii ‘rakopiletil’ aija alatse.

ramakka nopea, rämäpää

ramaska kamomillasaunio

ramahuu sairastuu, loukkaantuu. Elli ramahus siihe aia vieree. En tiiä, mikä

hännee tul.

ramasoo raukaisee

rammettua puutua, mennä tilapäisesti tunnottomaksi vrt. ramahuu

ramina korttipeli

rampkat ikkunanpokat

ramppajaa 1. hevonen polkee haavan jalkaansa 2. kuljeskelee

ramppi 1. oven haka 2. äkkinäinen kiputila

ramu huonokuntoinen, sairas, rani

rani vanha, kulunut, rikkinäinen. Noita vanhoi kengänraniloi hää vaa jaksaa

pittää.

ranssi seppele

ranstakka kohennuskeppi

rantsi uuninreunus

rantsikaula sepelkaula

rantu raita matossa. Ks. viiru

rapajaa rapisee, liikkuu rapakasti

rapsakka rivakka

rappu, rappuset porras, portaat

rasvarieska uunissa paistettu rasvainen uunipuuro

ratto viihdyke, huvi

rattosaast mukavasti, hupaisasti. Ilta mänkii nii rattosast.

ratustin päitsiin kiinnitetty talutushihna, vrt. povota

rauhajaine rauhanen

rautatiepiletti junalippu

rautiaiskoivu rauduskoivu. Rautiaskoivuloist saap parraat vastat.

rautias ruskeakarvainen hevonen

ravahuttaa iskee, lyö. Poika ravahutti hevosta lautasil.

ravakka reipasotteinen

rehnuvaa, rehnustaa lapsen liikkumista, taapertaa. Mie ain rehnusin isän peräst.

rehvakka remseä, mahtava

rehvana hulttio

reikäjakku reikätuoli, johon lapsi pantiin seisomaan

rekko kirjailtu vaatekappale naisen asusteessa

rekosmestar puutarhuri. Vrt. sattoiniekka

reksahtaa repsahtaa, retkahtaa, hervahtaa

reila laittaa reilaan, kuntoon. Onks kaik reilas?

remahus, remakka naurun remahdus. Tuvast kuulu vähä vällii naurun remakka.

remeli remmi, vyö

remuvaa remuta

rentta tavara. Ol siel renttaa ko Tokmannil (tavaraa kuin Stockmannilla).

renttannaa Vettä sattaa renttannaa (sataa kovasti)

repsikka apumies, repsikanpaikka on (auton)kuljettajan vieressä

resetti 1. reen tai kärrin kuorma-alusta 2. lääkemääräys, resepti





35

reslat reen tai kärryn kuorma-alusta

ressakka ritilä, ralli (esim. portaiden edessä tai saunan lattialla)

retevä iloinen

retkaa, retkoo laiskotella, maata laiskana. Senko retkoo päiväpaistees iha ilkose alast.

(makailee auringonpaisteessa)

retoni ohut puuvillakangas

riehtilä irtovarrella varustettu paistinpannu

rienajaa toruu, moittii, panettelee

riepasoo riuhtaisee, riisuutuu nopeasti

riepu huivi

rieska uunipuuro

rietsii riisuu

rievailoo riettailee

rihma lanka

rihmarulla lankarulla

rihveli kivikynä

riienmarja näsiä, toisen tiedon mukaan sudenmarja(?)

riihikot riihivaatteet

riijata seurustella

riijakko se jonka kanssa seurusteltiin

riikineet vaatteet

rikkakihvel rikkalapio

riimu viiva, viiru, tahra

riienmarja sudenmarja (joidenkin tietojen mukaan: näsiä)

riimuta tuhria, sutata kynällä

riimuus tahrittuna

riisryynrieska uunissa paistettu riisiryynipuuro

rikassikka työnjohtaja, etumies

rilla pieni pyörä, peli

rillajaa pyörii pitkin maata

rinkasoo kiljaisee

rinki ympyrä

risintka kuminauha

ristlaps kummilapsi

ristäit ja ristisä lapsen kummit

risupiirakka selkäsauna. Ks. koivurieska

riuna 20 kopekan raha

riuska puintivarsta

rohossi ylirohkea, uhkarohkea

rohtimine rohtimista kudottu kangas

rohtin kun pellavasta erotetaan aivinat, jää rohdin

roikkajaa antaa, heittää. Roikkajaa kättä (tervehtii kädestä)

rojahuttaa kaataa, iskee, ampuu

rojena röttelö, rottelo

rokka hernekeitto

rokuton siivoton, ruokoton, rivo. On sil ruojal rokuttomat puhheet.

romahuttaa kaataa, kumoaa

roimii lyö vitsalla, piiskaa. Uotaha, ko roimin kintuilleis!

romina kolina

romma romu, rihkama (esim. rommaloota)

rompka runsas (esim. runsas mitta)

romuvaa kolistelee. Sitäks hää nyt sin vintil män rommuumaa.







36

ronksuttaa kolkuttaa, jyskyttää. Ensmäiset ronksuttiit puojin ovvee jo kuuvelt

aamul.

ropotti päivätyö, taksvärkki

roppi lääke, lääkkeeksi aiottu ryyppy

rosmo rosvo, pahantekijä

rospoiniekka kulkumies, kulkija

rospuski eräänlaiset rattaat, kärryt

rospuutta, rospuutto kelirikko

rossa puoli kopekkaa

rossapotti puolenkopekan saviastia, lasten saviastia

rosto 1. rehti, suoraluontoinen 2. tyhmä, yksinkertainen

rostoi karkea, halpa-arvoinen, tavallinen

rotakka ryökäle, varas, roisto

rotinat tuomiset lapsen syntymän johdosta

rotsii ruokkii

rotveli leivinpelti

rove tuokkonen

ruhvo rokko

ruhvoo runtelee, survoo

ruhvorouva rokottaja, kätilö

rukkaittaa haukkua (ihmisestä)

rukkane nahkakinnas

ruma ahne (ruma ruual tai töil)

rumast äkisti, kovasti, paljon

runtajaa runtelee, rypistää, paiskaa, työntää

runti kirnun suu, josta kerma kaadettiin kirnuun

ruohka 1. pellavan riipimiseen käytettävä laite, rohka 2. huono kapine. Ehä

tuommosel vanhal ruohkal saa ennää mittää äntii.

ruohonpäine vihreä

ruohtimine pellava karkea rohdinpellava

ruoja haukkumasana, kehno. Katsoha ruojaa mingen tek (kehnoa)!

ruokaväl aterioiden välinen aika. Ks. ruppeema

ruokkii perkaa kaloja, marjoja, sieniä. Syöt sie kallaa? Mie ruokin siul

(perkaan).

ruppeeme, ruppeema ruokaväli

ruppu hevosen syöttöruuhi. Ks. soimi

rusahuttaa katkaisee

ruskaa ryskää, paukkuu. Pakkane ruskaa nurkiis.

rutajaa rytisee, ratisee, kinastelee

rutjaast rutkasti, runsaasti

rutjat revontulet, pohjantulet

rutjake ukon rutjake, köriläs

rutkasoo katkaisee, leikkaa

rutkuttelloo juo. Rutkuttel kulkust allaa.

rutto ripeä

rutost äkkiä, paljon

ruukaa on tapana. Niiko ruukataa sannoo.

ruumenus ruumenhuone riihessä, vrt. rummenus

ruutukkaine, ruuvukkaine ruudullinen

ryhi(j)ä tuuhea, tiheäoksainen, ryhevä

rykkii rykii, yskii

rynkyttää ryskyttää, hakata esim ovea

rynkäsöö ryntää





37

rynnäs, ryntäät rinta, rinnat

rystyvä 1. nyrkki, rystyset 2. terttu (päähkenärystyvä)

ryvettyy tahriintuu, likaantuu

ryvettää liata

ryvittää yskittää

ryykkyyrauta, ryykköörauta silitysrauta

ryykkäjää silittää vaatteita

ryystäkki riepukuteista kudottu peite

ryystää juo äänekkäästi. Ryyst kohvii tassilt.

ryytmaa puutarha, kasvitarha/ maustekasvitarha, kasvimaa

ryöpijä ylpeä, röyhkeä

ryöpijääst komeasti, nopeasti

ryöstää (hevosesta) vie väkisin, ei tottele ohjastajaa

ryöväjää ryvettää, tahrii

räikkäjää paiskaa, (räikkäs varin)

räkittää aurinko paistaa kuumasti

rällä hatunreuhka

ränkäsöö karjaisee

rännäli, rännär raa’an kahvin paahtamiseen liedellä käytetty paahdin

räntti teksti

räntikäs kaunis, siro, mallikas, hyvännäköinen.Sillon nii räntikäs nenäkii.

räntäjää ryntää, törmää, syöksyy

räppäjää lyö, sivaltaa

räpäkkä sukkela, nopea, kiire. Ks. hötäkkä

räppänä savuluukku

rätinki lasku

rätistää kuivattaa, nahistaa esim. marjoja

rätkättää nauraa rätkättää

rätsäähtää kaatuu, lysähtää, lätsähtää

rätsällää pitkällään, kumossa, nojallaan

rätsättää juoksee rätsättää

rättäkalsu kalsut (terättömät sukat) rätässä eli rutussa

rättänä pieni. Pien tytön rättänä.

räähkä tauti, sairaus, vitsaus, paha, ilkeä / räkätauti, flunssa

rääkyy huutaa

rääkäsöö huutaa, huudahtaa. Rääkäs nii pahal äänel.

rääppäjää 1. tekee ahkerasti 2. tekee hutiloiden (tekköö vennäiks)

rääpys iso muikku. Ks. molkki

rääty rivi, jono, kerros. räätynnää (jonossa)

röijy villatakki

römpsy 1. kama, tavara 2. rimpsu, hapsu

römpsyniekka hapsullinen

röklää piirtää, suttaa piirtämällä

röntyvää ryömii, konttaa. Pannooha se viina röntyymää (ryömimään,

kompuroimaan).

röpäkkö epämääräisen kirjava, läiskikäs. Kissan penikat olliit rummii röpäkköi.

röpöttää tiputtaa. Älä röpötä ryntäilleis (syödessä).

rötköttää juosta rötköttää, maakaa rennosti

rötys epäsiisti, siivoton

rötyskä huonokuntoinen (rakennus)

röykky 1.röykkiö, läjä, suurehko kasa 2. möykky, muhkura 3. kuoppainen

tiekin on röykykäs ja röykyttää kulkijaa

röykkähyy rasittuu, tulee selkäkipuja





38

röykkää nyrjäyttää (esim. nilkan)



S

saahka ajelureki, kirkkoreki

saakkuna asia, tarina

saanto-, saantasaalis vaikeasti saatavissa oleva. Olla saantosaaliis.

saarake peltosarka

saarenpuu haara-atran hanko

saarva saukko

saatto 1. heinäkasa niityllä 2. saattue (esim. ruumissaatto)

saatu (hedelmä)puutarha

saiju, saju teejuoma

sajuheinä kehräsaunio

saikka teejuoma

sainiekka teekannu. Ks. sajukannu

saina, sainoi, tsaina teetupa, joita oli vielä 1800-luvun lopussa maanteiden varsilla

sakija tiheä, jäykkä, paksu puuro

sakkajaa sekoittaa

sakki joukko, ryhmä. Männää sakiltaa (joukolla).

salkka sääli. Iha tulloo tyttöraiskaa salkka.

sallaittai salaa

salo aamunkoi

salusiini ikkunaverho

salvan, salvain hirsinurkan liitos, ulkonurkka hirsirakennuksessa, salvos

salvo hinkalo, laari

samote samoin

sapassi lepohetki, lepopäivä, työn lopettaminen. Otetaa sapassi (lopetetaan

työt).

sapilaat heinien kantoaisat

sapsa hevosen lapalihas

sarapaanit nelipyöräiset kevyet ajelurattaat

sarenta sarana

sarrain lautarakenteinen vaja, heinälato

sarventa lehmän ronkka (lonkka)

sarvikko auran kurki

saski nappulapeli

sassii nopeasti, kiireesti

sastava tulliasema, tullipuomi

satsi panos, annos, erä

sattoiniekka puutarhuri. Vrt. rekosmestar

sauvpotti, sauvvati saviastioita

saverikko aisan kiinnityslaite reessä

savu Sie heitit miul savvuu silmii (hämäsit, valehtelit).

seisattuu pysähtyy. Seisata tuoho osuskaupa kohal (pysäytä).

sejas seassa, joukossa

sekajaa valmistaa leipätaikina happanemaan

seksi, seksilöi keksi, keksejä

selittää näkyy selvästi. Ei miun silmäin ennää selitä näin pientä ränttii (en enää

näe tarkasti näin pientä tekstiä).

selkijää ehtii, saapuu, joutuu, kykenee. Tuleha mie, koha selkijän näilt töiltäi.

selti silli

seltkymmenä silliä myytiin 10 kpl:n erissä

selvä etevä, tarkka, viisas





39

sentakkee sen tähden, siksi

sentää kuitenkin

sepalus vaatteen halkio

sepä reen kaartuva etuosa

seresniekka aisaremmi

serpa sakea keitto

sertinki hyvä valkaistu pumpulikangas

servi reen tai kärryn kaareva etulauta, sermi

setakka kyydittävä, ylimääräinen

setka hiusverkko

setolkka valjaiden ‘satula’ johon kiinnitetään aisaremmit eli seresniekat

setsuur(limppu) puolimakea siirapilla ja rusinoilla maustettu vehnäleipä

setvoo selvittää, erittelee, lajittelee

seuhtoo huitoo, hälisee

Seulaimet tähtikuvio Härän tähdistössä (Koirankihelmitsä, Seulaset)

seve, sepe päätyräystäs

severnoi viinapullo

siehtaarlaine, siestarlaine mustaherukka

siekla seula

sieklata seuloa

sieksu lapsi joka liikehtii vilkkaasti.

sieksuta liikehtiä vilkkaasti

siemvoi ruokaöljy, siemenöljy

siera kovasin

sierettyy iho kuivuu kovaksi, kovettuu (esim. kantapäät)

sieräip siirtyy. Sieräihä vähä ni myöki mahutaa.

siertää siirtää

sihti, sipikka, siti(kka) varsa

siiheeks sillä aikaa, siihen mennessä. Kyl myö siiheks tullaa, ko sauna joutuu.

siije hieno sumuntapainen sade

siilata siivilöidä esim. maito lypsinkiulusta tonkkaan

siiputtaa keinuttelee, hypittelee jalkaterän päällä olevaa lasta. Ain se tuo mein

Yllökii vunukkaa siiputtelloo ja köröttää polvellaa.

siityy saunan ilma selviää hä’ästä, savusta ja kitkusta

siitää sietää, kestää. Ei miun mahhain oikee siijä tälläsii happamii.

sijalline kelvollinen

sikäls heti, samantien. Ko saivat hevoset valjaihe, sikäls läksiit ajamaa

Vuoksen taa (heti kun).

silentkat miesten liivit ja irtokaulukset

sillee, silviisii sillä tavalla

silmu nahkiainen

silpasoo iskee

silpii perkaa, riipii (esim. herneitä paloista)

silta lattia. Tuva sillal tantsittii.

siltää Syyvä siltää. Syödä paljaaltaan esim. leipä ilman voita.

simare pieni pala, muru

simohka Laivat ol pantu simohkaa (talviteloille).

sinelmä mustelma, verenpurkauma

sinkua huutaa, kiljua

sinännää sinällään

sipasoo tekee nopeasti työn, iskee

sipikka pieni varsa

sipuli paperipäällysteinen makeinen. Vrt. litessi





40

sirajeski kirpeä hapero (sieni)

sirpa 1. rinkeliotin, jolla rinkelit nostettiin kuumasta padasta 2. haavi

sirusniekka parturi. 1920-luvulla käyttöön vakiintui partur –sana, sirusniekka oli siitä

lähtien halveksiva nimitys.

sissoo! kappas vaan! Sissoo! Täälhä se pikkurosmo onkii!

sisälö povi

sisär sisar

sitkain kylvetyn osuuden rajamerkintä. Sitkain pistettiin peltoon merkiksi siitä,

mihin asti oli kylvetty.

sitkijä peräänantamaton, saita, itara

sitsi kretonki, ohut puuvillakangas, retoni

sittanäppi itara, saita

sittasontiainen sittiäinen

sittuu kakkii, paskantaa

sivut uumat, kyljet. Ks. kuppeet

soimi eläinten syöttöruuhi

sokurhiekka, sokursanta hieno sokeri

sokurkönttä iso sokeripala, sokerikimpale

sokursakset sokerisaksilla lohkaistiin paloja isosta toppasokerikimpaleesta

sokurtuusa sokeriastia

solkkajaa puhuu, selvittää. Hää koitti solkata ruotsiks ja vennäiks vuoron perrää.

sonsari (täin) saivar

sontaresla kaksipyöräiset, laatikkomalliset, matalalaitaiset, kippaavat kärryt

sontio suntio

sopehuntuu sopeutuu

sopottaa kuiskaa, puhuu hiljaa

soppa keitto. Vrt. suppi

soristaa koristaa

sorjaast kiltisti. Kyl sie osasit olla sorjast (kiltisti).

sorkkarokkalaskiaisruoka

sorokohvka ½ litran viinapullo

sortti laji. Siel ol pöyväs monta sorttii kaakkuu ja pikkuleipää.

sortu laji, laatu. Mitä sortuu tää potatti lienöö (mitä lajia)?

Sosso Sofia

sotka harja

sotkukarttu pyykkikarttu

soussi kastike

sovassa sokaista

sovokka jauhokauha (puusta tai pellistä)

suhhari (sokeri)korppu

suikaa suinkaan

sukkajalka hevonen jolla yksi tai useampi valkoinen jalka

sukuna valurautainen ruukku, jossa ruoka kypsennettiin uunissa. Ks. uhvatta

sutjakaast sujuvasti, joustavasti, nopeasti

sujahuttaa suikkaa, antaa salaa, iskee

suikkaa Suikkaa suuta (suutelee)

sukkelaa nopeasti, pian. Paa sukkelaa peittoo se, ettei toiset nää.

sukskepit suksisauvat, porkat

sulani tavallisesti eteisen perällä tai vieressä oleva kylmä ruokakomero. Sulani

lauval (ruokakomeron hyllyllä).

sulia haalea, sopivan lämmin vesi. Nostaa kaivost vettä sulehummaa.

(lämpiämään).

sumppi laiha kahvi, kerran keitettyjen porojen päälle keitetty kahvi, jätekahvi





41

sunkaa ei suinkaan, missään tapauksessa. Et sunkaa sie mänt hänel

kaipaamaa (Et kai mennyt kantelemaan)?

suntsa matkalaukku, kapsäkki. Survo suntsaa pyhähameheen ja tuomisii lapsil

(pani matkalaukkuun).

suoja rakennus, huone

suoltuu sekaantuu, eksyy. Langat suoltuut (menevät sekaisin).

suomensaippua kotitekoinen saippua vastakohtana Pietarista ostetulle tehdastekoiselle

suotte turhaan, kunhan vain, kiusalla. Suotte vaa kävellää (ilman aikojaan).

Suotteha mie sanoin (kiusoittelin).

suottenkaa sittenkään, kuitenkaan. Älä mää suottenkaa (kiusallakaan).

supajaa, sipissä Tytöt supajiit (supattelliit) keskennää (supisivat, kuiskailivat

keskenään).

supikas jalkine

suppi marjakeitto

surinamies lanko, vaimon veli

surakko, surakka korttipeli

surtsii survoo, sulloo,

sussii, susii käy morsiusavun kerjuussa (susimassa käynti)

sussu heila, mielitietty

sut-sut töin tuskin, juuri ja juuri, nipin napin

sutka ovela, vekkuli, leikinlaskija

sutki ovela, viekas, epärehellinen

suurus ravintoaine, lisäravinto

suuruspala aamupala ennen aamiaista

suutaa kiilaa

suuteet hevosen syömättä jättämät heinät, tähteet

suuvve puukiila, suude

suvaita sietää. Miun mahhain ei oikei suvaitse tälläsii happamii.

suvakka haalea, lämmin, elolämmin

suvenkollotus Itköö suvenkollotusta (isoon ääneen).

suvia lämmin, haalea. Ks. sulia

syli Ota laps syllee (syliin).

syltty lihahyytelö

synny ei pidä, ei ole lupa, ei saa. Ei synny haastaa kaikellaisii asjoi (Ei pidä

puhua mitä tahansa).

syntyy käy päinsä, on lupa. Syntyyhä sitä koittaa (voihan koettaa).

syplä syylä

syrjää männä syrjää (tieltä pois, väistää)

sysi hiili

syssyy yhtä mittaa, yhtä päätä, koko ajan

syvämikkö sisukas

sährää touhuaa, hutiloi

sähäkkä joutuisa, kipakka

sälkevä nuori kasvava hevonen (1-2-vuotias)

säplä riehtilän rautainen irtovarsi. Sait sie illal säplää (paistinpannun

varresta)? kyselivät ukot toisiltaan, kun olivat illalla olleet

rilluttelemassa.

säppeli tytön pääkoriste

säpsä karjalaisnaisen päähine

särkee Älä säre! Älä puota, särkyy! (älä riko, menee rikki) Päätä särköö.

särä pienikokoinen, uunipelti, puinen lihanpaistoastia

sätsikkääst tyylikkäästi, taitavasti

sätsikäs tyylikäs, taitava





42

säyne säynävä (kala)

sökkäjää tökkää, pistää

sököttää tökkii, osoittaa

sörttää sotkee, sottaa. Ko sanotaa jot älä sörttää, älä sörttää, ni hää senko

sörttäjää!

sötrii töhrii, sottaa



T

taan(n)o äsken, vastikään

taari mallasjuoma, jonka perusaineksena ovat hitaasti paistetut paksut

taarileivät

taasa pesuvati. Asteet pestii pelttaasas liita pääl.

taaskaa taaskaan

taatsa huvila

tahalline verkkainen, rauhallinen, hidasliikkeinen

tahas leivottavaksi valmis taikina

tahe tai, tahi

tahheelline rauhallinen, hidastelee liikkeissään. Hää on nii tahheelline

(rauhallinen).

tahia hajoava (esim. keitetty peruna)

tahojaa tahansa

Tahvona, Tahvana 2. joulupäivä, tapaninpäivä

taikina taikinatiinu, jossa ruisleipätaikina alustettiin

taitaa on mahdollisesti, varmaankin, ehkä. Taitaa olla parasta lähtee kottii päi.

Taitasitkoha sie sannoo, mis se on (osaisitkohan, voisitko)?

taite taitavasti, verkkaisesti. On nii taiten tehty.

takana juomalasi

takavuosiin menneinä vuosina

tallajaa polkee, kävelee, harppoo

tallikka nuori sika, haukkumasana matalasta

tallottaa antaa lapsen talloa kivistävän selän päällä

tallukka 1. pieni mies 2. pehmeä jalkine

tallustelloo astelee

talsii kävelee

talt(e)rikki lautanen

tamine vaate, kampe

tampata pistää puukko tuppeen. On tyttö tupelle tullut, ken tahtoo ni tampatkoo.

tampu(u)ri eteinen (esim. ravintolan tms.)

tanija tukeva, vahva, topakka

tankki päällystakki

tannaip ottaa kiinni, tarttuu, tarraa

tantsii tanssia. Johonki ko kokohus nuorta väkkee, jonku tuppaa tahe kesäl

vaik riihel, sit jos saivat soittajan ni alkoit tantsii.

tapajaa kertyy työtä

tapuna lauma

tarakka 1.pyörän tavarateline 2. pelko, kammo. Laps sai siint sellasen tarakan

(kun koira puri käteen), et ikkään kammovaa koirii.

tarhapöllö pörröpää

tarkkajaa älyää, huomaa, osaa

tarko jopa. Kaik pit laskee, tarko rautnaulatkii.

tarnaip tarttuu, käy kiinni

tarroo puuro turpoaa, paksunee

tarsii talsii, kulkee hitaasti





43

tartti räkä, lika, vaikko

tassi teevati

tassii vetää, laahaa. Ukko tassi ja akka telläs takkaapäi, siit saivat kuoreman

määen pääl.

tatsoona tsasouna, rukoushuone

tattaarkaappuna tattarikeko

tauhka tavara. On paljo tauhkaa.

tavai anna tänne. Tavai rahhaa, ostan täkkitarpeet samal, ko kerra kirkol

mään.

tavottaa änkyttää. Hää pienen poikan tavottel.

tehosa terhakka, voimakas

teija karjakko

teleskat nelipyöräiset ajelukärrit, työkärrit

telajaa kokoaa yhteen, ajaa kasaan

tellit kangaaspuut, tellingit, telineet

tellää työntää

telmää leikkii, peuhaa

telttii teltii kittilää (hyppää ruutua)

temuvaa leikkii, metelöi

temuska pieni raha, ropo

temähys tömähdys

tentsikka juoksupoika, juoksutyttö, apumies

terenäip kovistuu, on ankara

terrii raastaa, vetää

tervaruusi mustarousku, tervarousku

terveperäne terveenä elänyt, terve

tervöisii terveisiä

tetri teeri

teutuu rähjää, kiljuu, komentelee, vaatii

tiela pula

tienata ansaita, saada palkkaa

tiera jääpaakku hevosen kaviossa, tilsa

tihunti päivätyö

tihuuttaa sataa hiljalleen vettä

tiijäthä tiedäthän

tiinu pienehkö puuastia (lihatiinu, taikinatiinu)

tikahtaa hievahtaa. On se rumane nii painava, ettei tikahakkaa.

tikku nirso

tikutepää nauhan palmikoitu pää

tikuttaa 1. letittää, palmikoi 2. kävelee lyhyin askelin

tila vuode. Määhä jo tilalleis (mene vuoteeseen, käy nukkumaan).

tillero 1. käämin pohja 2. sytykkeenä käytetty tuohenkäpry, tuohikerä 3.

verkon koho

tiliska meisseli, tamppi

tilkkutäkki tilkkupeite, erivärisillä tilkuilla päällystetty peite

timakka tiukka, kiinteä, tiivis (esim. leipä), kestävä

timpermanni kirvesmies, rakennusmies. Vrt. lotniekka

tintti pieni, vähäpätöinen. Ehä hyö saaneet ko särentinttilöi (pieniä särkiä).

tipola tyttökoulu kaupungissa

tipu kana

tiplukkaine pilkullinen, täplikäs

tirkkii tirkistelee, katselee. Ks. pilkkii







44

tirskuu aivastaa, nauraa tirskuu, tirahtaa nestettä raosta. Kah, ko käi

tirskuttammaa (alkoi aivastuttaa).

tirsuvaa vettä lirisee (esim. ravistuneen saavin raoista)

tiuhat tiuhtakepit loimien välissä kangaspuissa

tohko veneen tuhto, kokka, keula

tohlo, tohelo hölmö

tohnaip lepää

tohveli tuohivirsu

toimikas neliniitinen kangas

toimita ei kannata, ei tarvitse. Ehä se toimita mittää hänel sannoo (eihän

hänelle kannata mitään sanoa).

toisila eronneiden veljesperheiden toinen talo. Meillon noihe (nuoihe)

toisilaisiin kans yhtöine nuotta.

tokenoo talttuu

tokha tokkohan

tokka nukke. Ks. tytti

tokkaa ei suinkaan, tokikaan

tokuttelloo koputtelee

tolkku ymmärrys. Ei tolkun määrää (ei mitään järkeä). Siin ei oo mittää

tolkkuu.

tommoittaa komentaa, moittii, ajaa pois

tooella todella, tosin

tooeperrää, toeperrää todellakin

topakka tehokas, varma asiastaan

topehtii, topeksii syljeskelee

topra iso, kaunis

torkuvoip tekee kauppaa

tormii moittii

tormoittaa ajaa pois, karkottaa, hätyyttää. Tormoita pois nuo kanat kukkapenkiist!

tormu, tormi myrsky

toro kaatonokka, torvi esim. separaattorin tai kahvipannun

torokka torakka

torveiloo syöksähtelee, törmäilee

tosjaa(kii) tosiaankin

totto eräänlainen paimentorvi

tsainiekka teekannu. Ks. sainiekka

tsainoi teetupa. Ks. sainoi

tuhma kuriton, vallaton

tuhnii kuhnustelee, kuhnii

tuima vähän suolainen tai suolaton ruoka

tukku nippu, lehtivihko, kerppu

tukkunaa kerrassaan, kokonaan

tukkuvaa kasaa, kokoaa

tullo tukko

tulpunane kirkkaanpunainen

tulterä uusi, käyttämätön

tunnettu tuttu

tuohotoksissaa ylenmäärin innostunut, tohkeissaan

tuolviisii tuolla tavalla

tuomiset tuliaiset

tuono taannoin

tupakaiset kuuliaiskestit

tupakkarotti tupakkakukkaro





45

tupanen vaateaitta

tupeksii hidastelee, tekee väärin, ”mokaa”

tupsaahtaa tulee äkkiarvaamatta, tuprahtaa

turakka korttipeli

turahuttaa kiehauttaa. Älä viel mää. Mie turahutan meil kohvit.

turnus rehujuurikas, turnipsi

turo roska(läjä). Heinänturroo jokapaikka täynnää (heinänkorjuun aikaan).

turovaa tunkeutuu, työntyy, tunkee ylle vaatteita

turskaa tulee yli

tursuvaa itköö tursuvaa, tulee ulos-yli, ompelee huolimattomasti

turvikas paksu lapanen, kinnas

turvottaa ryöppää lihaa, sieniä

tutahuttaa heilauttaa

tutieraa utelee, tiedustelee

tutkain loimilangan loppupää

tutsku paukku

tuuliaispää tuulispää

tuumii aikoo, ajattelee

tuusa maljakko, rasia

tykkenää kokonaan, tyystin

tyltsä tylsä

tymäkkä sakea esim. keitto

tynnör puinen kimpiastia, joita oli erikokoisia eri tarkoituksiin

tyrskää itkee ääneen

tyrsäähtää suuttuu tupsaahtaa, tyrsäähtää itkemää

tyykki puuvillakangas, yleensä kangas, viirukas tyykki (raidallinen,

pitkäviirukas ja poikkiviirukas) kirjava tyykki (ruudullinen kangas!)

ristkirjava (ruudullinen)

tyynypäälline, tyynyvaaru tyynyliina.Tyynypäällisii tehtii vanhoist miesten paioist, helmapuolest.

Harteet ol leikattu pois sit, ko olliit männeet rikki.

tyyräjää vie, taluttaa, ajaa

työnäip tunkeutuu, työntyy

tähelline tarpeellinen

tähteet jäljelle jäänyt (ruoka) 1. jäähä tähteeks (jäädä jäljelle) 2. käyvä tähteel

(kyllästyttää)

tällee, tälviisii tällä tavoin

tännäipäin tänäpäivänäkään –kin. Mienen tiijä tännäipäinkää asjan oikiaa laitaa.

täppii tilkkii, ahtaa, työntää tiiviisti

tät täti. Massa-tät (Mari-täti). Hänen tättiise (hänen tätinsä).

täyttää riittää, piisaa

täyve pääl täysin, parhaillaan

tökkäjää 1. pistää (piikki) 2. kastaa (vehnästä kahviin) 3. tönäisee

töksä töykeä

töllö pieni side sormessa, kankaasta tehty lapsen ‘tutti’

töllyt villaiset nilkkasukat

tönnäs kumpare, kukkula, rantatörmä

töntsikkä puupytty

töpeksii syljeskelee

töppö tupsu

töppöne sukanterä ilman vartta, pehmeä kangasjalkine

törrillää suutuksissa, töreissään, töröpalteel

törö 1. paperista kietaistu tötterö 2. Ol suu töröllää (suutuksissa).

töröpalle Onks töröpalteel makio mantsikkoi? (sanottiin sille joka mökötti)





46

tötöstellöö tehotonta muka-tekemistä



U

uhku jäällä oleva sohjo

uhovaa haastelee, tarinoi, kehuu, uhkailee

uhvatta patahanko, uunihanko (pitkävartinen rauta, jolla saviruukku tai pata

otettiin uunista)

uitti lammas, uuhi

ukassi määräys

ukkos(en)hauve painostava sää ennen ukkosta

ukonkoira karvainen perhostoukka

ulittaa valittaa, itkee

ulkoopäi lukee ulkoa

umero numero

umpkuljuu umpimähkään

umpsukkulaisii kokonaan veden alle

unehuttaa unohtaa

untelo saamaton, nahjus, nuhjakka olo

uotteloo odottaa. Ks. vuottaa

uratniekka urakoitsija

ussakka lankavyö

usjaast, usiast useasti

utala reipas, uskalias, rohkea, tarmokas, työteliäs

utsii utelee. Ei hää virkkant, vaik mie kuin koittelin hänelt utsii (Ei sanonut

vaikka koetin udella).

uunkoukku uunikoukulla kohennettiin uunia ja vedettiin hiilet ulos

uunluuta uuniluudalla uuni laastiin puhtaaksi hiilistä ja tuhkasta

uusjoulu uudenvuodenpäivä



V

vaalii hoitaa. Mummo vaalii pelakuitaa.

vaaksa peukalon ja etusormen välinen mitta

vaapukka vadelma

vaasi kukkamaljakko

vaava vauva

vahhailoo valmistautuu, hankkiutuu, aikoo. Lahepohja niityl ol saatu heinät lattoo

ja alettii vahhailla kottiilähtöö.

vaikku korvavaha

vainas vainaja

vakkoittaa vakuuttaa, sanoo painokkaasti, teroittaa mieleen

valassa valkaista (liitujauhovellillä uunin kylki)

valehus valhe

valkia valkoinen

valkko valkea hevonen

valo näkö(kyky). Hänelt ol mänt silmäst valo (toinen silmä sokeutunut).

vanari myrskylyhty

vanikka näkkileipä

vannas puisen auran (atran) kärkirauta

vanunki rautalanka

vanuttaa kiusaa. Älähä vanuta sitä kissaa, se viel raamasoo sinnuu.

varastaa ottaa vaosta perunoita varsia vahingoittamatta

vareni keitetty hillo

vari kuuma. Onks ves jo varrii?





47

variksesaappaat haavoille rohtuneet sääret. Paljai jaloi ko männä vitmottii, sit saatii

veriksesaappaat.

varistaa kuumentaa esim. vettä

varistuu kuumenee

varma kiltti, vahva, taitava, pystyvä, hyvinvoipa. Mein Marj ol jo lapsen varma

tyttö (osaava).

varma(a)st kiltisti. Olkaaha varmaast sillaikaa, ko äit on pois. Jos ootta varmast, ni

äijä tuop teil kaupunnist litessii.

varokas aidan tukiseiväs

varrai aikaisin, varhain. Miehet läksiit niityl aamul varrai.

varraip varautuu

varustaa varaa valmiiksi. Varust rotinakorin valmeeks aamuu vast (laittoi

valmiiksi aamuksi).

varvi laivaveistämö, telakka

vaseti, vasite varta vasten. Mie vasite läksin itse tuomaa sannaa.

vaska vasikka. Lehmä tek sonnivaskan. Sonnivaskaks tul vai lehmäne?

vaskahaalline jotakin on paljon, kun sitä on vaskahaalline

vast 1. mitä vast (mitä varten, miksi) 2. aitaa vast (aitaa vasten, aidan

nojassa)

3. vast käi (äsken kävi)

vastoo kylvettää vastalla. Issäin vasto miut nii kuumas saunas, et mie päätin

olla ikännää vastaa käyttämättä.

vatja vitsa

vatsii lyö, hakkaa, kylpee vastalla. Koha vatsin takapuolel, ni kyl muistat.

vatvoo lyö, sekoittaa, selvittää. Vatvoo villoja (sekoittaa erivärisiä villoja

keskenään). Se asja pitjää vatvoo juurtjaksai (pitää selvittää).

vehtajaa vehtaa, pelehtii. Sie oot vehant sen kans? (tyttö jonkun pojan kanssa)

veiterä reipas, taitava, toimelias. Siin on sit veiterä poika (reipas).

vekotin laite. Yhten aamun kyllää tul valokuvaaja, mil ol mukannaa kaikenlaista

vekotinta.

velli vetelä, sula. Kujaset olliit ain keyvväil iha vellii.

vello veli

velohka huvittava, ovela, petollinen. Ol kaupois semmone velohka (petollinen

kauppakumppani).

vemmel luokki hevosen valjaissa

venkailoo kujeilee

venkula kujeilija. Yks venkula koko mies!

ventiä kosteahko

ventsaal (aseman) odotussali

venttiini venttiili

venät venäjän kieli. Osajaaha hää haastaa venättäkkii.

veranta, veranto kuisti, veranta

verkkahuu virkistyy, piristyy

vero ateria. Väk on verol (syömässä).

verski veres, tuore, uusi. Verekset suve jälet.

verstakka höyläpenkki

verstas työhuone, työpaja

veräjä riu’uilla suljettu aidan kulkuaukko

veskelkka puinen kelkka veden kuljetukseen

veskiertees silmät kyynelissä

vesselä sukkela, nokkela, taitava, veikeä

vestää veistää

vesuvaa puhuu turhia, kehuu





48

vetelikkö vetelä paikka, rämeikkö

vetriä vetreä, ketterä, notkea

vierekkäi rinnakkain, vieretysten

vihava karvas, kitkerä (esim. lääke))

vihavoip ärtyy, kirvelee, vihottelee (esim. haava)

vihko nippu, tukku

vihne kala vihneet (pienet ruodot pyrstöpuolella)

vihottaa viheriöi

vihoviimiset, vihoviimoset vihonviimeiset, kaikkein viimeisimmät

viikkaus viikko

viikko myös pitkä aika

viilettää kulkee nopeasti

viillos auran kääntämä turve

viimisellää viimeksi, viimeisillään

viimoseltaa, viimiseltää lopultakin, viimeinkin. Viimiseltää pit hänenki uskoo.

viipsii vyyhtiää lankoja

viipsinpuut vyyhdinpuut, vyyhdinlaite

viiru raita kankaassa. Ks. rantu

viisii tavalla (erviisii, tälviisii, silviisii, milviisii)

viisikko viidestä lyhteestä tehty kykkä

viitsii kehtaa, ujostelee. En viitsint haastaa kaikkiin kuulle (en kehdannut).

viittaa välittää, piittaa. Mie hänel(hänest) viis viittaan (en välitä).

vika väärä. Män vikkaa (meni väärään suuntaan tai teki jotakin väärin).

vikuri pahantapainen hevonen

vilahtaa vilkaisee, katsahtaa

vilhuu vilkuilee. Käi vilhuumaa taaksee ja putos kanavaa (Kävi katselemaan

taakseen ja putosi maantien ojaan).

vilkka talikko

villaa syö halukkaasti. Tuosha nuo syyvä villajaat. Nii villajaat koist ikännää

ruokaa nähneet (kuin eivät olisi koskaan).

vilu kylmä olo

vinkerpori sormustin

vinka häkä

vinttaa nosta vettä kaivosta

vintti ullakko

vipeltää juoksee

vipu lapsen kiikkupussi. Ks. vittiin

virkkaa sanoo. Älä virka mittää (älä sano)!

virkkajaa virkkaa langasta virkkuukoukulla

virkkookokka virkkuukoukku

virpoo toivottaa onnea virpovitsalla rapsuttaen

virsta vanha maantiemitta (ruotsinvirsta 1069 m, venäjänvirsta 1067 m)

viruttaa venyttää

visinä vannerauta

viskajaa heittää. Joutaa visata pois vanha ruohka.

vislajaa viheltää

vissii(nkii) kyllä kai. Onha se vissii jo ripil käynt (varmaankin).

vitja ketju (esim. kellonvitjat)

vittiin 1. poikittainen sidepuu reessä 2. Toisesta päästään joustavaan

puuhun pussiksi sidottu lakana, jossa lasta nukutettiin. Ks. vipu

vohe, vohkeet vehje, ajopelit

voimuru voissa paistettuja leipämuruja

voitleipäkasa, voitleipää voileipä





49

voittosiil leikillistä painia. Pojat olliit voittosiil koulu pihal.

vokajaa valittelee

vokki rukki

volajaa, volisoo valittaa, itkee, ulisee. Mitä hää nyt volajaa (itkien valittaa)? Älä kehtaa

volissa tuolviisii.

voli valta, lupa, vapaus.

volillaa olla volillaa (omata valtaa, olla vapaana). Siin talos on emäntä volillaa

(emännällä on valta). Lapset on saaneet kasvaa lope volillaa (kovin

vapaasti). Ks. välillää

volkistelloo kurkistelee, katselee. Ks. pilkkii

vonkka äkkisyvä järvessä

vormu valamiseen käytettävä muotti, kakkuvuoka

vorniekka vahtimestari

vorotti 1. jäälle tehty kiertokelkka 2. mukana, keralla. Ehä myö mitä lähetty

heiä vorottii (eihän suinkaan lähdetty heidän mukaansa).

vorruu laiskottelee, makailee. Käi vorumaa keskel päivää (makailemaan).

voruminen laiskottelu

vostera taitava, etevä

vuitti osa. Pittää uusii aijat meinkii vuitilt (meidänkin osalta).

vuntsaa miettii

vunukka lapsenlapsi

vuohine hevosen kavion yläpuolella oleva osa jalasta

vuoliaine kannatinhirsi

vuona pieni karitsa

vyrähtää pyrähtää, hurahtaa

väittää ponnistaa. Väitä, väitä! Kyl se sielt nousoo. Lapsenteos pittää väittää

kovast, ennenko se tulloo.

väki voima. On siin väkkee ko pienes kyläs (voimaa kuin pienessä kylässä).

väkkii voimistuu, lihoo, tekeytyy, käy (esim. kalja), muhii

väkkärä tuulimyllyn tai vesirattaan tapainen laite

väklaani väen vaihtaminen työssä, väenlaina

välillää olla vapaana, irrallaan. Kuka se on päästänt tuon pelkan välillee

(päästänyt koiran irti)?

välist joskus, toisinaan, silloin tällöin. Välist hää haastaa iha tolkuttommii

(joskus puhuu järjettömiä).

vällee ehkä, lienee, pian, kiireesti, joutuin. Ei sitä ällyykkää kui vällee aika

männöö (nopeasti aika kuluu). Myö vällee lähetääkii täst (ehkä

lähdemme, on parasta lähteä). Mäne vällee (kiireesti, pian).

väl(jä)metsä aitaamaton metsämaa

välttää riittää, piisaa. Kyl se välttää (on tarpeeksi hyvä, riittävä).

vänkäri 1. väkäpäinen rautakoukku (tukkimiehen apuväline) 2. puunkaatajan ja

tukinajajan apumies

vänkäjää väittää, vääntää

vänää peuhaa

värssy säe

värttänä pyörän puola

väterissää voimissaan. Äijä on taas väterissää.

väärti arvoinen. Se nyt ei oo paljonkaa väärti (ei juuri minkään arvoinen).

väättää kutsuu eläimiä. Mie lähen jo väättelemmää lehmii (kutsumaan lehmiä

lypsettäväksi).

Y

yhes yhdessä, mukana, kanssa, keralla

yhtee ottee kerran, joskus





50

yhtehee yhteensä

yhtenää alinomaa

yhtäkkiistää äkkiä

yhtöisii yhteisiä

yhättunkio tunkemassa itseään joka paikkaan

yksi(n) jopa. Yksi kylän rakitkii on hänen kimpussaa (jopa koiratkin).

ykskarvane yksivärinen

yleaikaa alituisesti, jatkuvasti. Yleaikaa senko purmutti (alinomaa motkotti).

yleannettu kuriton, huonosti kasvatettu (lapsi)

ylvuotine vanhentunut, iäkäs. Ylvuotisii heinii.



Ä

äijä isoisä

äinöilöö haukkoo henkeään, hämmästelee

äkiä kuuma. Kakkarain palloit, ko uun ol nii äkiä.

äkkiistää pian, nopeasti

äkkinäine outo, tottumaton, osaamaton. On nii äkkinäistä hommaa (outoa työtä, ei

ole ennen tehnyt). Hää on nii äkkinäine siin hommas (tottumaton).

äkkäilöö toruu, kiukuttelee

äkköittää suututtaa. Kyl minnuu nii äkköitti, et iha rupes päätä kivistämmää

(suututti niin, että alkoi särkeä päätä).

äkryönä kirpeä, voimakkaanmakuinen

äljäkkä väritön, sairaan kalpea

äläjää pitää meteliä

älähtää huudahtaa (esim. kivusta). Kosk nii kovast, et mie iha älähin (teki niin

kipeää, että ihan huusin).

ämmä vanha nainen, aikaisemmin myös isoäiti. 1900-luvun alkupuolella

mummo –sana syrjäytti ämmän. Isänäiti, joka useimmiten asui talossa,

oli kotjämmä ja äidinäiti, joka asui muualla, oli kylä-ämmä.

äpräs joen äyräs

äpäre odelma (niitetyn heinän tilalle kasvanut uusi heinä)

ärmäillä vihoitella

ätilä kätilö

ääkkii lapsi kakkaa



Ö

öitsit öiset juhlat

öiksii yöksi. Männä öiksii.

ökkötörri helposti suuttuva

ölvänä pölvästi, nahjus









51